Jumalanpalvelus miksi? Jumalanpalvelus. Kaksisuuntaisuus. Jumalanpalveluksen lähtökohta. Jumalanpalveluksen kieli

Transkriptio

1 Jumalanpalvelus miksi? Jumalanpalvelus Jumalan palveltavana, Jumalaa palvelemassa Ikiaikainen tarve jakaa kokemusta tai kaipuuta pyhästä Yhteisöllinen uskonnon harjoittamisen tarve Halu olla yhteydessä Jumalaan tai jumaluuteen palvomalla, anomalla, rukoilemalla, hiljentymällä tms. tavalla Jumalanpalveluksen lähtökohta Usko kolmiyhteiseen Jumalaan: Luojana vaikuttaa luomiensa sanan, leivän ja viinin kautta; ihmiselle luomisessa annettu vastuu > saarna, esirukous Kristus on pohja rakkaudelle ja anteeksiannolle, julistukselle; Kristuksessa tuonpuoleinen on tullut tähän maailmaan Pyhä Henki vaikuttaa sanan ja sakramenttien kautta synnyttäen uskoa ja rakkautta Jumala toimii, palvelee luotujaan Raamattu keskeisessä asemassa Kaksisuuntaisuus Jumala antaa meille lahjansa ja puhuttelee meitä Jumala kutsuu, puhuttelee, lahjoitttaa anteeksiannon, antaa itsensä ehtoollisessa, antaa siunauksessa armonsa ja rauhansa Jumalanpalvelus tuo Jumalan teot tähän hetkeen Uskoa synnyttävä toiminta, opetus, lohdutus Ihmiset ilmaisevat sanoin ja symbolisiin teoin kokemustaan elämästä ja Jumalasta Uskoa ilmentävä toiminta, inhimilliset tunteet ja kokemukset, elämänkysymykset JUMALA: Sana Ehtoollinen SEURAKUNTA: Rukous Tunnustus Ylistys Jumalanpalveluksen kieli Mitä lähempänä ollaan uskon tuonpuoleista lähdettä, sitä vaikeampaa on sanojen käyttö ja sitä symbolisemmaksi käy uskon kieli. (Kotila, Liturgian lähteillä) Sanojen rinnalla musiikilla, hiljaisuudella, kuvallisilla symboleilla, eleillä yms. on oma itsenäinen tehtävänsä jumalanpalveluksessa 1

2 Mistä kaikki alkoi Muista pyhittää lepopäivä (3. käsky) Temppeli ja alttari Jumalan kohtaamisen erityisenä paikkana (VT) Jeesus jumalanpalveluksessa, Lk 4:16-22 Emmauksen tiellä, Lk 24:13-35 Alkuseurakunta kokoontuu, Apt. 2:42-44, 13:13-41 Ehtoollinen, 1 Kor. 11:23-25 Läpi vuosituhansien Varhaiskristillinen: 150-luvulla Justianus kuvaa vakiintunutta jumalanpalvelusta Keskiajalla messu, jonka pappi esitti ja srk katsoi Luther: sana/saarna ja ehtoollinen armonvälinenä Kansankielinen, virsilaulu Evankeliumin julistaminen on sitä, että Kristus tulee meidän luoksemme tai meidät saatetaan hänen luokseen Kolmiyhteinen Jumala antaa itsensä meille Nykyään Viikon ensimmäinen päivä, ylösnousemusjuhla Kristuksen todellinen läsnäolo, kohtaaminen Sanassa ja sakramenttissa; Jumala antaa itsensä ihmiselle Messu sanan pohjana on missio = lähettää: arjesta alttarille, alttarilta arkeen, diakonisuus Yhteinen pappeus: seurakunta luovuttaa osan tehtävistään erityiseen virkaan vihityille jäsenilleen Tehtävänä herättää ja säilyttää usko ja rakkaus Jumalanpalvelus on vuoropuhelua Jumalan ja seurakunnan, liturgin ja seurakunnan välillä Eskatologinen, lopunajallinen ulottuvuus: vaeltava kansa kokee aavistuksen tulevasta Kirkkolain valossa Kirkon tehtävä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. (KL 1:2) Seurakunnan tehtävät. Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja läheytystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus ja palvelutehtävistä. (KL 4:1) Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset Jumalanpalveluksista, sakramenteista ja kirkollisista toimituksista määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa. Tuomiokapituli voi tarvittaessa antaa niitä täydentäviä ohjeita. Jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa tilaisuuksissa voidaan kerätä kolehti kirkon ja seurakunnan toiminnan sekä niiden tehtävää vastaavien tarkoitusten tukemiseksi. (KL 4:2) 2

3 Kirkolliset juhlapäivät. Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä. (KL 4:3) Virka- ja työehtosopimukset, työaika, liikkeiden aukiolo, koulujen toiminta Kirkkojärjestyksen mukaan Jumalanpalvelus on kaikille avoin (KJ 2:A1) Vietettävä käsikirjan mukaisesti Päiväjp seurakunnan kirkossa sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapyhinä, itsenäisyyspäivänä, valtiollisten tilaisuuksien yhteydessä Voi olla muuallakin kuin kirkossa Jos monta kirkkoa, kn/ srk.n. päättää Päiväjp yleensä klo 10 (muutos kv/ srk.n + kapituli) Saarna kirkkokäsikirjan määräämästä tekstistä, tunnustuksen mukainen Virsikirja ja messusävelmistö, tilapäisesti muita Niiden toimitettava, joille papinvirka srk:ssa on uskottu Jos ei pappia paikalla, kirkkokäsikirjan mukaan Kolehti kn:n/ srk-n:n kolehtisuunnitelman mukaan Messu Herran Pyhä Ehtoollinen Erilaisia jumalanpalveluksia Rukoushetket Sanajumalanpalvelus Viikkomessu Perhemessu Messu Jumalanpalveluksen rakenne Johdanto Sana Ehtoollinen Päätös 3

4 Ehtoollinen Sakramentti, Jeesuksen asettama Jeesuksen viimeisen illan ateria ystävien kanssa Välittää armon ja siunauksen näkyvässä muodossa Esimakua taivaallisesta juhla-ateriasta Muistamisen, kiittämisen, sovituksen, yhteyden, uskon tunnustamisen ateria Ehtoollinen katekismuksessa Kristuksen todellinen ruumis ja veri Salaisuus Perustuu Kristuksen työhön, ei jakajaan tai vastaanottajaan Konfirmoitu voi osallistua itsenäisesti, lapsi hengell. opettajan kanssa Kaikille tarvitseville Ehtoollisaineet Leipä ja viini, jotka ovat Jumalan sanaan sidottua ja siihen yhdistynyttä Sana siis luo ehtoollisen sakramentin ja erottaa sen tavallisesta leivästä ja viinistä nin, että se on Kristuksen ruumis ja veri, joksi sitä myös kutsutaan. Luther: Iso katekismus Ehtoollisleipä Ehtoollisleipä: aluksi seurakuntalaisten tuomaa, läntisessä 700-luvulla happamatonta, 1000-luvun alkaessa kohottamatonta eli öylättejä. Voi olla myös kohotettua, srk:ssa leivottua ohje esim. Palvelkaa Herraa iloiten s. 67 Hyvä olla myös laktoositonta ja gluteenitonta leipää Toinen osa kantaa mukanaan koko sakramentin siunauksen Viini Mietoa (piispainkokous 1978, 16 ) Voi laimentaa vedellä Voi olla alkoholitonta, mutta rypäleistä valmistettua Kirkkohallituksen yleiskirje 8/1996 Piispainkokouksen päätös 1997 (10, 21 ) Ehtoollisvälineet Valmistetaan tarkoitukseen sopivasta, ehtoollisen arvon mukaisesta materiaalista Sopiva: käyttömukavuus, puhdistettavuus, hygieenisyys, kestävyys Viinikannu, leipärasia, vesikannu Ehtoollismalja (kalkki) ja leipälautanen (pateeni) Intinktio-malja Pikarit alttarikaiteen hyllylle tai kuoriin pöydälle Mahdolliset apuvälineet, esim. lusikka 4

5 Viinikannu, leipärasia, vesikannu Suntio täyttää Viinikannua täytettäessä pyritään arvioimaan viinin kulutus Viini voidaan ehtoollisen vieton jälkeen kaataa kannusta takaisin säilytyspulloon Leipärasia on ehtoollisleipien säilytysrasia, siitä ei jaeta ehtoollista; tyhjennettävä ja puhdistettava aika ajoin Vesikannuun kylmää raikasta vettä viinin laimentamista varten, jos se on tapana Ehtoollismalja ja leipälautanen Liturgi tai avustava diakoni täyttää Ehtoollismalja eli kalkki voi olla yhteismalja tai pikareiden kaatomalja, usein alttarilla molemmat Leipälautaselle (pateeni) leivät siunaamista ja jakamista varten, ellei siunata korporaalilla (liina ehtoollisaineita varten) Ehtoollispöydän tekstiilit Korporaali, neliskulmainen, valkoinen liina, jonka päälle katetaan ehtoollismalja ja leipälautanen Kalkkiliina peittää maljan ja leipälautasen ehtoollisvälineiden kuljettamisen ajan ja jumalanpalveluksessa sen ajan kun ne eivät ole käytössä. Noudattaa liturgisia värejä. Puhdistusliinat yhteismaljan pyyhkimistä varten, miel. kosteutta imevä valkoinen liina Ehtoollinen käytännössä Kirkkojärjestyksen ja kirkkokäsikirjan ohjeet Vietetään yhteisessä jumalanpalveluksessa ns. sairaan ehtoollinen poikkeuksena Laitoksissa usein viikkomessun kaavalla Ehtoollispöytä on avoin, osallistuja päättää Jakajana pappi, avustajana kirkkoherran valtuutttama (poikk. hätäehtoollinen) Vastaanottaminen seisten tai polvistuen Ehtoollisen valmistaminen Liturgin johdolla Liturgi ja suntio päättävät ehtoollisvälineistä Suntio vastaa astioiden kunnosta ja siisteydestä Suntio varaa tarvittavan määrän ehtoollisaineita viinikannuun ja leipärasiaan Ehtoollisen kattaminen Ehtoollisleipälautanen alttarilla seurakunnasta katsoen oikealle Malja vasemmalle nokka kohti krusifiksia Tarvittaessa täydennetään (apupöydältä) Katso kuvat Palvelkaa Herraa iloiten s

6 Jakaminen Yhteismalja tai pikarit, joita ei täytetä etukäteen Pikarit alttarikaiteella tai erillisellä pöydällä Intinktio, leipä kastetaan viiniin ja annetaan ehtoollis-vieraalle suuhun; yleensä vain poikkeustapauksissa Pöydittäin tai ns. jatkuva pöytä Tarvittaessa suntio ohjaa Liikuntarajoitteisten huomioiminen; tarvittaessa myös penkkiin Apuvälineet (esim. lusikka) Siunaaminen; ekumeeniset käytännöt Kattauksen purkaminen Päätössanojen jälkeen Siunatut ehtoollisaineet jätetään leipälautaselle ja viini ehtoollismaljaan Ehtoollisastiat peitetään kalkkiliinalla, korporaali taitellaan kokoon, puhdistusliinat kerätään Jos kattaus on tehty apupöydältä, siirretään ehtoollisastiat sille Purkamisen jälkeen kiitosrukous Jäljelle jääneet ehtoollisaineet Kirkkoherra vastaa siitä, että viinin jälkikäsittely tapahtuu ehtoollisen arvon mukaisesti (Piispainkokous ) Papin on hyvä pyrkiä varaamaan vain tarvittava määrä ja pyrittävä nauttimaan ylijääneet ehtoollisaineet loppuun. Jos elementtejä on jäänyt runsaasti yli, nautitaan ne sakaristossa tai säilytetään konsekroidut leivät ja viinit erillään myöhempää käyttöä varten. (Piispainkokous 2009) Ehtoollinen erityisolosuhteissa Laitoksissa, kentällä jne. Yhteistyö ja ennakoiminen Alttarin rakentaminen, liturgiset vaatteet, ehtoollisastiat, jakamisen käytäntö, äänentoisto, turvallisuus Kirkonkellot Viestintäväline esikristilliseltä ajalta Kutsuvat jumalanpalvelukseen ja tilaisuuksiin Ilmoitetaan merkittävistä yhteisöä koskevista asioista (kuolinkellot) ja esim. pyhäpäivän alkamisesta (ehtookellot) Seurakunnissa ohjesääntö kellojen soitosta Pyhäkellot Lauantaisin hiljaista lauantaita lukuunottamatta klo 18 Suurella kellolla yhtäjaksoisesti 10 min, jonka jälkeen läpätään Läppääminen tarkoittaa 3x3 lyöntiä harvakseltaan niin että jaksojen välissä on lyhyt tauko Huomenkellot Su ja pyhäpäivinä klo 9. Ensin läpätään, sitten suurella kellolla tavalliseen tapaan n 10 min 6

7 Papinkellot Pienellä kellolla papin saapuessa tai 9.45 Yhteensoitto Kaikilla kelloilla noin 5 min ennen jp:n alkamista Loppusoitto läppäämällä Kuolinkellot Kaikilla kelloilla kuolemantapauksen tultua tiedoksi kello välillä noin 15 minuuttia Miespuolisen vainajan soitto aloitetaan isolla kellolla (vuosikymmenet) ja naispuolisen pienellä Paikkakuntakohtaiset tavat Hautakellot Soitetaan ruumista hautaan kannettaessa tai laskettaessa Ennen hautaan siunaamisen alkua voidaan soittaa yhteensoitto 7