NÄKÖHTIA RUKOUKSEEN Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivien PARAHAT EVÄHÄT kanavatyöskentely Seinäjoella
|
|
- Jere Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIKKELIN HIIPPAKUNNAN PIISPA NÄKÖHTIA RUKOUKSEEN Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivien PARAHAT EVÄHÄT kanavatyöskentely Seinäjoella Ristinmerkki Sanojen lisäksi viestimme myös teoin ja elein: inhimillinen viestintä on aina sekä sanallista että ei-sanallista. Liturginen elekieli (gestiikka) on symbolikieltä, jolla ilmaistaan messun eri yksityiskohtien sisältöä ja merkitystä. Kristillisessä käsitteistössä symboli kantaa mukanaan sanomaa, jopa itse sitä todellisuutta, jota se kuvaa. Tähän perustuu symbolien voima. Alkukielen sana symballein merkitsee kahden toisistaan erotetun puoliskon yhteen liittämistä. Symboli merkitsee siis kokonaisuutta, jonka toinen osa on muualla. Siksi symboleilla voidaan tavoittaa myös sellaista, mihin sanat eivät riitä. Ne voivat olla aisteillemme merkkejä ja viestejä näkymättömästä todellisuudesta. Symbolit kuuluvat liturgian ja uskon olemukseen. 1 Eleet ja liikkeet ovat äänettömiä viestejä. Yhtäältä ne ovat täydentäviä ilmaisukeinoja. Toisaalta ne ovat ainoita ilmaisukeinoja, koska ei ole mitään kyllin sopivia sanoja ilmaisemaan sitä, mitä tunnetaan. Silloin sielun on saatava puhua ruumiin välityksellä. Ne ovat ilmausta hartaudesta ja samalla ne luovat sitä. 2 Risti on kristittyjen keskeisin merkki. Ristinmerkkiä voidaan pitää liikesymboleista kaikkein ensimmäisenä. Se on yksi vanhimmista symboleista, sillä se mainitaan jo 100-luvulla. Tertullianus sanoi sitä toisen vuosisadan alussa pieneksi merkiksi ja Cyrillus Jerusalemilainen sanoi sitä 300-luvun alussa kristittyjen omaksi tuntomerkiksi. 3 Ristinmerkillä kristitty ilmaisee, että hän panee toivonsa Vapahtajan ristiin ja odottaa suojaa ja lohdutusta häneltä. Se on myös luonnollinen tapa todistaa kristillisestä uskosta. Ristinmerkkejä on erilaisia. Pieni ristinmerkki on peräisin vanhimmilta kristillisiltä ajoilta. Se tehtiin oikean käden peukalolla otsaan, suuhun ja rintaan. Tällä tavalla ilmaistiin ajatus, että ajatukset, sanat ja tunteet oli pyhitetty Herralle ja niiden piti todistaa hänestä. Myös suuri ristinmerkki oli tunnustus Kristukselle kuulumisesta. Se oli jo pitkän aikaa tehty eri tavalla idässä ja lännessä. Ortodoksiset kristityt tekivät sen otsasta rintaan ja sitten oikeasta olkapäästä sydämen kohdalle. Ristin poikkipuu tuli tällä tavalla vinoksi, ja vino poikkipuu ristin alareunassa on ortodoksisen ristimuodon tyypillinen tuntomerkki. Lännessä ristinmerkki tehtiin otsasta rintaan ja sitten vasemmasta olkapäästä oikeaan, minkä jälkeen käsi usein vietiin takaisin ristin leikkauskohtaan. 4 Peukalon, etusormen ja keskisormen sormenpäät voidaan painaa kevyesti toisiansa vasten, nimetön ja pikkusormi kämmentä vasten. Näin tämä sormien asento jo itsessään on vahva 1 Palvelkaa Herraa iloiten 2009, Martling 1989, 107, Martling 1989, Martling 1989, 117.
2 2 uskontunnustus: kolme yhteenliitettyä sormea merkitsee pyhää kolminaisuutta, kaksi sormea kämmentä vasten Jeesuksen kahta luontoa, jumalallista ja inhimillistä. Kaikki sormet voivat olla myös yhdessä. Tällöin ne muistuttavat Kristuksen viidestä haavasta. 5 Ristinmerkki oli vähällä kadota omasta traditiostamme, kun 1600-luvulta Uppsalan kokouksen jälkeen sitä vastaan välillä suorastaan taisteltiin. Kuitenkin Luther sääti jumalanpalvelusjärjestyksessään ristinmerkin kasteen, avioliittoon vihkimisen ja papiksi vihkimisen lisäksi myös messun asetussanojen ja siunauksen yhteyteen sekä yksityiseen hartauteen. Vähässä katekismuksessa hän kehottaa aloittamaan sekä aamu- että iltarukouksen ristinmerkillä: Noustessasi aamulla vuoteestasi siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu: Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen. Illalla maata mennessäsi siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu: Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen. 6 Nykyiseen Katekismukseemme on palautettu tämä alkuperäinen sanamuoto. 7 Professori Martti Parvio toteaa, että ristinmerkki on kuulunut jokaisen kristityn rukouselämään. Tässä yhteydessä on erityisesti syytä painottaa maailman nopeimman rukouksen, ristinmerkin, symbolista rukoussisältöä, joka olisi opetettava sen käyttäjille: Ajatusten (pään) terävyys ja sisältö, sydämen usko ja lämpö sekä käsivarsien voima, siis koko ihmispersoona suljetaan pyhään ristiin, Kristuksen voimaan ja voittoon. 8 Ensimmäisen kerran ristinmerkki piirrettiin kristityn ylle kasteessa. Kaikki ristinmerkit sen jälkeen ovat sen toistamista ja muistamista. Ristinmerkki on uskon symboli ja Kristus-merkki, ulkoinen merkki sisäiselle luottamukselle. Johannes Krysostomos on sanonut: Sinä et saa tehdä ristinmerkkiä vain sormilla, vaan ennen kaikkea sydämellä täydessä uskossa. 9 Jumalanpalveluksen opas neuvoo ristinmerkistä seuraavaa: 10 Jumalanpalvelusten kirjassa messun alussa olevan trinitaarisen siunauksen yhteyteen on merkitty ristinmerkki. Ristinmerkillä seurakunta ja seurakuntalainen siunataan kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Samalla ristinmerkki on tunnustautumista pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Ristinmerkki tunnetaan yhtenä vanhimmista liturgisista eleistä jo toiselta vuosisadalta lähtien. Läntisen tradition mukaan ristinmerkki tehdään kädellä kämmenen syrjä seurakuntaan päin niin, että poikkiviiva vedetään kämmenselkä edellä. Merkki tehdään rauhallisesti ja selkeästi sekä riittävän laajana. Ristinmerkki tehdään alkusiunauksessa ja Herran siunauksessa seurakuntaan päin. Lisäksi liturgi voi tehdä ristinmerkin seurakuntaan päin synninpäästön yhteydessä. Ehtoollisrukouksessa liturgi tekee ristinmerkin pateenin ja kalkin yli messun kaavaan merkityissä kohdissa. 5 Cantell 1989, Parvio 1989, 135; Martling 1989, Katekismus 2000, Parvio 1989, Martling 1989, Palvelkaa Herraa iloiten 2009,
3 3 Itsensä liturgi voi siunata ristinmerkillä polvistuessaan alttarin ääreen, evankeliumin lukemisen alkaessa, vastaanottaessaan ehtoollisen sekä kiittäessään siitä. Seurakuntalainen voi tehdä ristinmerkin alkusiunauksen yhteydessä, vastaanottaessaan synninpäästön, evankeliumin lukemisen alkaessa, vastaanottaessaan sakramentin ja kiittäessään siitä sekä Herran siunauksen yhteydessä. Jumalanpalveluksen alkusiunaus kuvaa hyvin symbolin ja sisällön yhteenkuuluvuutta. Siinä seurakunta suljetaan kolmiyhteisen Jumalan nimen suojaan. Siunauksen sanat Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ovat katkelma kastekäskystä (Matt. 28:19). Siunaus muistuttaa näin kasteestamme. Kun liturgi siunausta laulaessaan tai lausuessaan tekee ristinmerkin, hän osoittaa näkyvällä tavalla, että seurakunta aloittaa jumalanpalveluksen Jumalan siunauksen varassa. Samanaikaisesti seurakuntalainen voi siunata itsensä ristinmerkillä ja muistaa omaa kastettaan, jossa hän sai ristinmerkin kasvoihin ja rintaan. Ristinmerkin teko muodostuu siten olennaiseksi osaksi alkusiunauksen syvää sisältöä. 11 Esirukous Teidän ei tule rukoilla messussa, vaan teidän tulee rukoilla messua. Tämä paavi Pius X:n kiteytys kuvaa osuvasti jumalanpalveluksen olemusta. Koko messu on rukousta. Se on sananmukaisesti liturgiaa eli Jumalan kansan työtä. Jumalanpalvelukseen kokoontuva seurakunta on ecclesia orans eli rukoileva kirkko. 12 Vaikka koko jumalanpalvelus on rukousta, siihen sisältyy useita rukouksia. Yhteisellä esirukouksella on messun rukousten joukossa oma erityisasemansa. Se on ensi sijassa seurakunnan yhteinen rukous. Seurakunta hoitaa siinä omaa virkaansa yhteisten asioiden esilläpitäjänä ja kaikkien ihmisten puolestapuhujana. Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta (1 Tim. 2:1). Rukoillessaan seurakunta hoitaa omaa papillista virkaansa (1 Piet. 2:9) viemällä Jumalan eteen yhteiset asiat ja puhumalla hänelle toisten ihmisten puolesta. Siksi esirukouksen tulee ilmentää seurakunnan elämäntilannetta ja nostaa esille todellisia huolen, mutta myös kiitoksen aiheita. 13 Martti Lutherille yhteinen esirukous messussa oli niin tärkeä elementti, että hänen mukaansa on parempi jättää messu pitämättä, jos siitä puuttuu esirukous. Kolmatta käskyä selittäessään Luther sanoo, että kristityn tulee tuoda jumalanpalveluksessa esiin, mitä hän tuntee itseltään puuttuvan tai mitä hänellä on mielestään liikaa. Kaiken sen hän saa vapaasti vuodattaa Jumalan eteen itkien ja ääneen huokaillen ja valittaa sitä niin syvästi kuin vain voi uskolliselle isälleen, joka on valmis auttamaan. Tällaista omasta hädästä nousevaa rukousta paljon parempi ja suurempi on kuitenkin rukous, joka tulee toimittaa kristikunnassa koko joukon puolesta, kaikkien ihmisten hädän puolesta ystävien niin kuin vihamiestenkin ja erityisesti jokaisen yksityisen seurakunnan ja hiippakunnan. Tämä yhteinen rukous on kallisarvoinen ja samalla kaikkein voimakkain; juuri sen vuoksi me yhteen kokoonnummekin. Siitä kirkkokin on saanut nimityksensä rukoushuone 11 Sariola 2001, Parvio 1989, 127; Sariola 2001, Sariola 2001, 148; Palvelkaa Herraa iloiten 2009,
4 4 (Jes. 56:7), sillä meidän tulee siellä yhtenä joukkona yksimielisesti tuoda esille oma ja toisten ihmisten hätä, kantaa se Jumalan eteen ja huutaa avuksi hänen armoaan. 14 Vanhastaan yhteisen esirukouksen tulee sisältää ainakin seuraavat rukousaiheet: 1) rukous kristillisen kirkon ja seurakunnan sekä evankeliumin leviämisen puolesta, 2) rukous esivallan, julkisen vallankäytön ja rauhan puolesta, 3) rukous erilaisissa vaikeuksissa olevien puolesta sekä 4) rukous ajankohtaisten asioiden puolesta. Kirkkokäsikirjan mukaan sen toteutuksessa tulee olla tilaa myös hiljaiselle rukoukselle, jolloin seurakuntalaiset voivat rukoilla heille läheisten ihmisten ja asioiden puolesta. 15 Yhteinen esirukous osoittaa kristillisen uskon universaalista luonnetta. Se on olemukseltaan yhteisöllistä rukousta. 16 Tätä yhteisöllisyyttä ilmentää esimerkiksi se, että seurakunta muistaa jäseniään elämän käännekohdissa. Siksi rukous kastettujen, avioliittoon aikovien ja kuolleiden seurakunnan jäsenten ja heidän läheistensä puolesta on merkittävää. Minulla on etuoikeus tietää, että hiippakuntani jokaisessa seurakunnassa muistetaan joka pyhä minua nimeltä mainiten. Esirukous piispan puolesta rohkaisee ja antaa tukea, jota ilman tätä virkaa olisi vaikea hoitaa. Olen tästä esirukouksesta hyvin kiitollinen. Se auttaa jaksamaan. Yhteisen esirukouksen toteutustapoja on perinteisesti ollut kolme. Ensinnäkin esirukouksesta vastaava voi yksin lukea rukouksen, jolloin seurakunta päättää rukouksen aamenella. Esirukous voi olla myös litaniatyyppinen rukous, jolloin seurakunta liittyy niihin lausumalla tai laulamalla Herra, armahda tai Herra, kuule meitä. Rukouslauseena voidaan käyttää jotain muutakin lausetta tai virren säettä. Tämäntyyppinen rukous on myös litania ja trishagion, joilla on kirkkovuodessa oma perinteinen paikkansa paastonaikana. Diakonisessa rukouksessa esilukija tuo julki seurakunnan rukousaiheet, liturgi kokoaa ne lyhyeksi rukoukseksi ja seurakunta päättää kunkin osuuden aamenella. 17 Rukous on sitä, että puhutaan Jumalalle toisten onnen puolesta. Tämä kirkkoisä Augustinuksen ajatus ilmaisee esirukouksen oikean hengen. Ei ole tärkeää, että toisten elämässä tai yhteiselämässä tapahtuu minun tahtoni, vaan että hänen elämänsä tai yhteinen elämämme ohjautuu hyvän Jumalan hoitoon. Siksi meidän ei tarvitse esirukouksissamme neuvoa Jumalaa, mitä hänen tulisi tehdä. Meidän ei tarvitse pitää rukouksessa esitelmää myöskään toisille ihmisille. Voimme yksinkertaisesti jättää itsemme, lähimmäisemme ja asiamme Jumalan hoitoon. 18 Herran siunaus Jumalanpalvelus alkoi siunauksella. Se myös päättyy siunaukseen. Jumala siunaa arkiseen elämään lähtevän seurakunnan nimensä suojaan. 19 Varhaisin maininta messun lopussa lausutusta siunauksesta on löydettävissä 300-luvulta. Piispa Serapionin sakramentaariossa (n. 350) on rukous, jonka piispa lausuu kohottaen samalla kätensä seurakunnan yli. Vähitellen piispallisen liturgian esikuvaa alettiin seurata muissakin messuissa, ja siunauksesta tuli messun kiinteä osa. Reformaation yhteydessä luterilaiset kirkot omaksuivat 14 Sariola 2001, Palvelkaa Herraa iloiten 2009, Cantell 1989, 46; Aaltonen 1996, Sariola 2001, Aaltonen 1996, Sariola 2001, 312.
5 5 Aaronin siunauksen (4. Moos. 6:22-26) messun loppusiunaukseksi. Siihen liitettiin loppuun lisäys: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. 20 Kunnioitettu opettajani professori Martti Parvio on todennut: Oma käsitykseni on, ja pystyn sen myös perustelemaan, että juuri tässä onkin piispan perustehtävä. Hän on saarnaaja (doctor) ja rukoilija. 21 Piispan tärkein tehtävä on siunata. Siksi ottakaa vastaan siunaus: Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä. Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen. Seppo Häkkinen * * * Kirjallisuus Aaltonen, Riitta 1996 Pieni kirja rukouksesta. Kirjapaja. Jyväskylä. Cantell, Risto 1989 Menkäämme Herran huoneeseen. Herättäjä-Yhdistys. Jyväskylä. Katekismus 2000 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Edita. Vilppula. Kotila, Heikki 1994 Liturgian lähteillä. WSOY. Juva. Martling, Carl Henrik 1989 Puhuva hiljaisuus. Sley-kirjat. Mänttä. Palvelkaa Herraa iloiten 2009 Jumalanpalveluksen opas. Suomen ev.-lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:9. Jyväskylä. Parvio, Martti 1986 Rukous ja liturginen elämä. Puheenvuoroja jumalanpalveluksesta. Toim. Esko Koskenvesa. Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian laitos. Käytännöllisen teologian julkaisuja C 8 / Helsinki. Sariola, Yrjö 2001 Jumalanpalveluksen käsikirja. Kirjapaja. Pieksämäki. 20 Kotila 1994, Parvio 1986, 136.
tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.
LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra
LisätiedotJumalanpalveluksen viettäminen ilman pappia
Jumalanpalveluksen viettäminen ilman pappia Kirkkojärjestyksen 2 luvussa säädetään jumalanpalveluksen viettämisestä ilman pappia: Jos sairauden tai muun esteen vuoksi ei ole pappia jumalanpalvelusta pitämään,
LisätiedotPyhäinpäivän iltajumalanpalvelus
Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus Pyhäinpäivän iltajumalanpalveluksessa muistetaan uskossa Kristukseen kuolleita ja erityisesti seurakunnan poisnukkuneita jäseniä sekä rukoillaan heidän puolestaan (ks.
LisätiedotMessu Viitasaaren kirkossa
Messu Viitasaaren kirkossa 1 Pappilantie 6 44500 Viitasaari Puh. 014 333 4900 Tästä vihkosesta voit seurata jumalanpalveluksen kulkua. Keskellä näkyvät eri osien sisällöt, marginaalissa kerrotaan, mitä
LisätiedotMESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.
MEU ELKOMUKAUTU virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen, aamen,
LisätiedotMessu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta
Messu Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta Messun sisältö on osuvasti kuvattu Martti Lutherin saarnassa:... rakas Herramme itse puhuu meille Pyhän Sanansa kautta ja me vastaamme Hänelle rukoillen
LisätiedotTuhkakeskiviikon messu
Tuhkakeskiviikon messu Tuhkakeskiviikon jumalanpalvelus voidaan viettää myös sanajumalanpalveluksena. Tällöin voidaan jättää tuhkakeskiviikon messun kohta 5 (Herra, armahda) pois. Ehtoollisosa jätetään
LisätiedotTuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.
Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä
Lisätiedot+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:
1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa
LisätiedotKONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan
KONFIRMAATIOMEU B EKOMUKAUTU virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
LisätiedotE. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa
E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,
LisätiedotSUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI
Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...
LisätiedotP/E Meidän auttajamme on Her - ra,
Rukoushetken rakenne noudattaa pienen rukoushetken kaavaa. Rakennetta voidaan käyttää soveltaen. Rukoushetken johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Rukoushetken laulettavaksi merkityt
LisätiedotJumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle
Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen. (Ps. 122: 1) Jumalanpalvelusten kirja sisältää seurakunnassa tarvittavat keskeiset jumalanpalveluskaavat.
LisätiedotUsko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä
1 Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä SUOMEN EV.LUT. KIRKKO Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2013 Työryhmä: kehitysvammatyön
LisätiedotRistiäiset. Lapsen kaste
Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi
Lisätiedot26. LIPUN SIUNAAMINEN
26. LIPUN IUNAAMINEN Pappi siunaa pyydettäessä lipun. Lipun siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai muussa sopivassa paikassa. Ennen toimitusta kannetaan kuoriin uomen lippu ja sen jäljessä siunattava
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA
SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen
LisätiedotPalat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.
JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,
LisätiedotHARTOLAN SEURAKUNTA Kuorisääntö, hyväksytty kirkkoneuvostossa 29.11.2007
HARTOLAN SEURAKUNTA Kuorisääntö, hyväksytty kirkkoneuvostossa 29.11.2007 1. Yleistä 2. Kellojen soitto 3. Kynttilät ja kukat 4. Jumalanpalvelukset 5. Muuta 1. Yleistä Hartolan kirkon kuorisäännössä määrätään
LisätiedotTervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat,
Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat, Rippikoulun käyminen on merkittävä asia niin rippikoulalaisen kuin hänen vanhempiensakin elämässä. Lapsenne ottaa ison askeleen kohti aikuisuutta.
LisätiedotOmatoiminen tehtävävihko
Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset
LisätiedotKatolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita
Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä
LisätiedotPASTORI HARRI SAMUEL HUOVISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Lahti
1/6 PASTORI HARRI SAMUEL HUOVISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Lahti 26.08.2012 Kristuksessa rakas veljemme, Harri Samuel Huovinen, sinun perheesi ja koko läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä VT:n sanoilla,
LisätiedotD. Koulua aloitettaessa
D. Koulua aloitettaessa Kouluun lähtevien siunaaminen voidaan toimittaa keväällä tai syksyllä juuri ennen koulun alkamista. iunaamisen toimittaa pappi tai muu seurakunnan työntekijä. Kouluun lähtevien
LisätiedotKaste jumalanpalveluksen yhteydessä
Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan
LisätiedotOmatoiminen tehtävävihko
Rippikoulu 2012 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 29.4.2012 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset
LisätiedotRUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat
RUKOUHETKI EURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖTÄ POITETTAEA 1. Alkuvirsi Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 38: 1-3, 176: 1-3, 181: 1-3, 194, 317. Virren sijasta voi olla muuta musiikkia. 2. Johdanto Alkusiunaus
LisätiedotJohdanto. 1. Alkuvirsi. 2. Alkusiunaus. Siunaus. Vuorotervehdys. Siunaus. L I - sän ja + Po - jan ja Py - hän Hen - gen ni - meen.
anajumalanpalvelus anajumalanpalveluksen kaavaa voidaan käyttää sekä sunnuntain tai muun pyhäpäivän pääjumalanpalveluksena että arkipäivän tai erityistilanteiden jumalanpalveluksena (esim. nuorten jumalanpalvelukset,
LisätiedotLiturgiassa seurakunnan lausumien osuuksien suhteen tulee noudattaa yhtenäistä linjaa näiden ohjeiden mukaisesti.
Päivitetty 1/2016 1 (8) LITURGI SIUNAUSTA TEHTÄVÄÄSI, KIITOS ETTÄ OTIT SEN VASTAAN! Messun valmistelu Messu valmistelaan 2-4 viikkoa ennen messua pidettävässä suunnittelukokouksessa. Kokouksen kutsuu kokoon
LisätiedotJouluaaton sanajumalanpalvelus
Jouluaaton sanajumalanpalvelus Jouluaaton sanajumalanpalvelus vietetään iltapäivällä. Mikäli jouluaatto on sunnuntai, voi jouluaaton sanajumalanpalvelus olla myös seurakunnan pääjumalanpalvelus. I Johdanto
LisätiedotValoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen
Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Koonnut ja ohjeistanut kanavointina, Anu Markoff, Rakkaudentähti Ry Ennen rukouksia voit sytyttää kynttilän ja suitsuttaa huonetta Salvialla ja Paolo Santolla.
LisätiedotHerra olkoon teidän kanssanne. Niin myös sinun henkesi kanssa.
15 vuotta täyttänyt, joka on kastettu oikein, otetaan kirkon jäseneksi siten, että hän tarpeellisen opetuksen jälkeen tunnustaa kirkon uskon (KJ 1:3). Jos henkilö on käynyt rippikoulun, ei jäseneksi ottaminen
LisätiedotPääsiäisyön messu (A)
Pääsiäisyön messu (A) Pääsiäisyön messua vietetään myöhään pääsiäislauantaina. Seurakunta kokoontuu hämärään ja hiljaiseen kirkkoon. Alttarikynttilät ovat vielä sytyttämättä. Seurakuntalaisille voidaan
LisätiedotPitkäperjantain sanajumalanpalvelus
Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Pitkäperjantaina seurakunta murehtii Herransa kuolemaa, mutta samalla jumalanpalvelukseen heijastuu myös sovituksen ilo. Ristin äärellä olemista leimaa jo ylösnousemuksen
LisätiedotLutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon
Lisätiedot1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA
1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.
LisätiedotKatekismus rukouksen apuvälineenä
Katekismus rukouksen apuvälineenä On sanottu, että kaikista maailman katekismuksista Lutherin Vähä Katekismus on ainoa, jota voi rukoilla. Rukouksen näkökulma on katekismuksessa aivan keskeinen. Keskiajalla
LisätiedotSámedikki ekumenalaš rahpanipmilbálvalus AnárA girkus. SaamelaiSkäräjien avajaisjumalanpalvelus InarIn kirkossa d.
Sámedikki ekumenalaš rahpanipmilbálvalus AnárA girkus SaamelaiSkäräjien avajaisjumalanpalvelus InarIn kirkossa 3.4.2012 d. /klo 15 Bismá Samuel Salmi Veahkkit Leanaroavás Jouko Lepistö Ortodoksabáhppa
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
LisätiedotValmistautuminen. Jumalanpalveluksen rakenne. I Johdanto
Jumalanpalveluksen rakenne Ennen jumalanpalvelusta Käytännön valmistelut, rukous I Johdanto II Sanaosa III Ehtoollinen IV Päätös Valmistautuminen Käytännöllistä ja hengellistä Huolellisesti ja rukoillen
LisätiedotHätäkasteen vahvistaminen
Hätäkasteen vahvistaminen Tätä kaavaa käytetään lapsen hätäkastetta vahvistettaessa. Siinä noudatetaan kasteesta annettuja ohjeita. Aikuisen hätäkastetta vahvistettaessa käytetään nuoren ja aikuisen kasteen
LisätiedotKASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA
KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla
LisätiedotJumalanpalveluksen. Käsiohjelma. Loimaan seurakunta
Jumalanpalveluksen Käsiohjelma Loimaan seurakunta Tästä ohjelmassa on Loimaan seurakunnassa toteuttavan normaalin messun ja sanajumalanpalveluksen kulku. Käytössä 3. sävelmäsarja Sanajumalanpalveluksessa
LisätiedotKouluun lähtevien siunaaminen
Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen
LisätiedotMiksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.
Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotTERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA
TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA KRISTILLINEN SEURAKUNTA Seurakunta on kristittyjen yhteisö. Se toimii paikallisesti ja osana suurempaa kokonaisuutta, maailmanlaajuista kristillistä
LisätiedotJohannesmessu 31.5.2015 XVlI
Johannesmessu 31.5.2015 XVlI Lyhyet tervetulosanat juontaja. Toimijoiden esittely 1. Valittu tunnuslaulu Laulun aikana messun toimittajat saapuvat kulkueessa alttarille. Seurakunta nousee seisomaan. Risti
LisätiedotHerra olkoon teidän kanssanne. Niin myös sinun henkesi kanssa.
Vietettäessä ehtoollista sairaan luona myös muille läsnä oleville voidaan antaa ehtoollinen. Ehtoollisvälineet asetetaan valkoisella liinalla peitetylle pöydälle. Pöydälle voidaan asettaa myös risti tai
LisätiedotODOTUS JA RAUHA Ortodoksinen näkökulma
ODOTUS JA RAUHA Ortodoksinen näkökulma Kirkon suuria juhlia edeltää aika jota kutsutaan ortodoksisessa kirkossa paastoksi. Paasto on valmistautumista juhlaan eli odotusta. Ortodoksisessa kirkkovuodessa
LisätiedotOpettajalle. RUKOUS JA VIRRET Tunnettuja rukouksia RUKOUS JA VIRRET. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Rukous ja rukoileminen
RUKOUS JA VIRRET Tunnettuja rukouksia Isä meidän Herran siunaus Ruokarukous ennen ruokaa Opettajalle Kiitosrukous ruuan jälkeen Pöytärukous, joka voidaan laulaa Ystävä sä lapsien RUKOUS JA VIRRET TAUSTATIETOA
LisätiedotJohannesmessu XVlI
Johannesmessu 31.5.2015 XVlI Lyhyet tervetulosanat juontaja. Toimijoiden esittely 1. Valittu tunnuslaulu Laulun aikana messun toimittajat saapuvat kulkueessa alttarille. Seurakunta nousee seisomaan. Risti
LisätiedotLiturgiassa seurakunnan lausumien osuuksien suhteen tulee noudattaa yhtenäistä linjaa näiden ohjeiden mukaisesti.
Päivitetty 10/2013 1 (6) LITURGI SIUNAUSTA TEHTÄVÄÄSI, KIITOS ETTÄ OTIT SEN VASTAAN! Messun valmistelu Messu valmistelaan 2-4 viikkoa ennen messua pidettävässä suunnittelukokouksessa. Messua on valmistelemassa
LisätiedotMoi kesän 11. riparilainen!
Leirikirje 22.5.2019 Moi kesän 11. riparilainen! Yhteinen riparin leirijaksomme lähenee. Leiri alkaa Riuttarannan leirikeskuksen uudella puolella maanantaina 15.7. klo 10.00. Yhteiskuljetusta Riuttarantaan
LisätiedotL = liturgi S = seurakunta (tässä versiossa yksi esimerkki siitä, miten kaksi liturgia voivat jakaa tehtäviä tehtävät voi jakaa toisinkin)
Juurimessu messun kaava saa elää kunkin yhteisön tilanteen, yhteiskunnan muutosten ja vuodenajan mukaan suositeltavaa on että liturgeina palvelee kaksi henkilöä, nainen ja mies tekstit voi valita vapaasti
LisätiedotJakkara ja neljä jalkaa
Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää
LisätiedotKonfirmaatiomessu B. Johdanto. *1. Alkuvirsi. 2. Alkusiunaus. Siunaus. Vuorotervehdys. Po - jan ja Py - hän Hen - gen ni - meen.
Konfirmaatiomessu B Konfirmaatioon voivat osallistua ne kirkon jäsenet, jotka oikeutetaan siihen rippikoulun perusteella. Konfirmaatiossa tunnustaudutaan kirkon uskoon ja saadaan oikeus käydä itsenäisesti
LisätiedotPieni vihkonen. Messun saloihin. Laukaan seurakunta
Pieni vihkonen Messun saloihin Laukaan seurakunta Jumalanpalveluksen kulku on muotoutunut noin kahdentuhannen vuoden kuluessa ja sen juuret ovat Vanhan testamentin ajassa. Kristillinen messu sai alkunsa
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotK/L: Oi Jeesus Kristus (Ehtooveisu) P/D, K: Illan prokimeni (kyseisen päivän mukaan, ei siis liturgisen vuorokauden mukaan)
Päivitetty 11.10.2014 ARKIPÄIVÄN PALVELUKSET, KUN SUURI YLISTYSVEISU ON MÄÄRÄTTY LAULETTAVAKSI EHTOOPALVELUS P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä
LisätiedotKirkollisten toimitusten kirja
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja III Kirkollisten toimitusten kirja Kasuaalitoimitukset Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. marraskuuta 2003 2 SISÄLLYS Kirkollisten toimitusten kirjan
LisätiedotMaahan kätkeminen. Rukoushetken johtaja laatii johdantosanat itse tai käyttää seuraavia vaihtoehtoja:
Maahan kätkeminen Kaavaa voidaan käyttää uurnaa tai tuhkaa maahan kätkettäessä tai kun vainaja lasketaan hautaan toisella paikkakunnalla varsinaisen hautaan siunaamisen jo tapahduttua. Rukoushetken johtaa
LisätiedotKASTETOIMITUS Lahdessa
KASTETOIMITUS Lahdessa Julkaisija: Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri. Teksti: Riikka Ryökäs. Taitto: Sirkku Muhli. Kuvat: Viestintätoimiston kuva-arkisto. 2015 SISÄLLYSLUETTELO Vastasyntyneen vanhemmille
LisätiedotAlkusiunaus lausuen tai laulaen sekä johdantosanat psalmiin tai musiikkiesitykseen (liittyy päivän teemaan)
TUOMASMESSUN LITURGIA Liturgiaa on uudistettu työryhmässä, joss olivat mukana muun muassa Jörgen Eriksson, Meri-Anna Hintsala, Tapio Koivu, Mikko Malkavaara, Miikka Ruokanen, Riitta Silvennoinen, Olli
LisätiedotMessussa saa istua koko ajan, halutessaan voi nousta seisomaan evankeliumin ja ylistysvirren aikana, ylistyksen eleenä.
JUURIMESSU L = liturgi S = seurakunta Messun vuoropuheluosat lausutaan, ei lauleta. Messussa saa istua koko ajan, halutessaan voi nousta seisomaan evankeliumin ja ylistysvirren aikana, ylistyksen eleenä.
LisätiedotTEMPPELIJUHLA TAI PALVELUKSET SUUREN PYHÄN MUISTONA VIGILIA- tason juhla
Päivitetty 21.9.2014 TEMPPELIJUHLA TAI PALVELUKSET SUUREN PYHÄN MUISTONA VIGILIA- tason juhla Vigiliaa ennen toimitetaan pieni (vähäinen) ehtoopalvelus. Mikäli temppelin pyhälle ei ole omia pienen ehtoopalveluksen
LisätiedotLäheisen kuoltua. Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 249, 383, 384 tai 397.
Läheisen kuoltua Rukoushetki läheisen kuoltua (saattohartaus) vietetään omaisten pyynnöstä. Se pidetään potilashuoneessa, sairaalan kappelissa tai kodissa. Rukoushetken johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä
LisätiedotArmoon pohjaten maailmassa aikaansaaden
Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
LisätiedotA. Rukous sairaan puolesta
A. Rukous sairaan puolesta Rukoushetken johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Kaavaa voidaan käyttää soveltaen. Voiteluun käytetään ruokaöljyä, esimerkiksi oliiviöljyä. Valkoisella
LisätiedotSairaan luona. Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 318, 375, 388 tai 392.
Sairaan luona Rukoushetken johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Kaavaa voidaan käyttää soveltaen. Öljyllä voitelemiseen (kohta 6) käytetään ruokaöljyä, esimerkiksi oliiviöljyä.
LisätiedotEhdotus rukoukseksi avioliiton solmineiden samaa sukupuolta olevien avioparien juhlaan kirkossa tai muussa paikassa
Ehdotus rukoukseksi avioliiton solmineiden samaa sukupuolta olevien avioparien juhlaan kirkossa tai muussa paikassa Musiikkia Alkusiunaus Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Johdantosanat Hyvät N ja
LisätiedotEvankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.
1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää
LisätiedotARKIPÄIVÄN PALVELUKSET Mineassa pyhälle 6 stikiiraa
Päivitetty 10.6.2014 ARKIPÄIVÄN PALVELUKSET Mineassa pyhälle 6 stikiiraa EHTOOPALVELUS P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän... Herra, armahda
LisätiedotArmo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme
LisätiedotARKIPÄIVÄN PALVELUKSET Kalenterissa ei erityismerkkejä, Mineassa on pyhän muistolle 3 stikiiraa
Päivitetty 10.6.2014 ARKIPÄIVÄN PALVELUKSET Kalenterissa ei erityismerkkejä, Mineassa on pyhän muistolle 3 stikiiraa EHTOOPALVELUS P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas...
LisätiedotEspoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN
Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto
Lisätiedot7/ 12.10.07 Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen
7/ 12.10.07 Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen www.ortodoksi.net Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen 40.
LisätiedotMessu eli ehtoollisjumalanpalvelus
Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus on seurakunnan elämän keskus. Sunnuntain, Herran päivän, jumalanpalveluksena se on viikoittainen pääsiäisjuhla. Messun toteutustavoissa
LisätiedotNaantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen
Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki
LisätiedotYKSITYINEN EHTOOLLINEN
3. YKSITYINEN EHTOOLLINEN Tätä kaavaa käytetään vietettäessä yksityistä ehtoollista esimerkiksi sairaan luona. Myös muille läsnäoleville annetaan ehtoollinen, jos he sitä haluavat. Ehtoollisvälineet asetetaan
LisätiedotTässä kirjeessä on tarvittavaa ennakkotietoa leiristämme. Lue tämä kirje yhdessä huoltajasi kanssa.
Tervehdys Lempsu 6 riparilainen ja kotiväki! Olet tulossa ensi syksynä riparille Lempsuun 1-7.8.2017. Hienoa, että olet mukana porukassa! Me vetäjät toivomme, että leiristämme tulee hyvä kokemus kaikille.
LisätiedotPalvelkaa Herraa iloiten Jumalanpalveluksen opas
Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:9 Palvelkaa Herraa iloiten Jumalanpalveluksen opas 3. uudistettu painos Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta 2009 Jumalanpalveluksen
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotUsko. Elämä. Yhteys.
Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!
LisätiedotKristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta
Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin
LisätiedotVirsien tehtävä ja luonne liturgiassa
Dosentti Seppo Suokunnas, STI:n sarjassa Liturgian monet ulottuvuudet 28.4.2015 1 Virsien tehtävä ja luonne liturgiassa On aiheellista kysyä, mikä on virsien luonne ja tehtävä messussa ja liturgiassa.
LisätiedotRIPPIKOULU 2015. Ilmoittautuminen. Korvaamaton kokemus
Riparit 2015 RIPPIKOULU 2015 Korvaamaton kokemus Luotettavista lähteistä on saatu tietoon, että rippikoulussa on ollut jopa kivaa. Nuotioillat ystävien seurassa ovat sittenkin olleet mieleenpainuvia. Rippikoululauluja
LisätiedotNuoren ja aikuisen kaste
Nuoren ja aikuisen kaste Tätä kaavaa käytetään 15 vuotta täyttänyttä kastettaessa. Harkinnan mukaan sitä voidaan käyttää myös varhaisnuoren kasteessa. (Alle 15-vuotiaan lapsen uskonnolliseen asemaan liittyvistä
Lisätiedot3 esijuhlan tai juhlan stikiiraa 5 pyhän stikiiraa Kunnia pyhän doksastikon Nyt esijuhlan tai juhlan doksastikon
Päivitetty 10.9.2014 JUHLAN PALVELUKSET ESI- JA JÄLKIJUHLAN AIKANA Kun esi- tai jälkijuhlaan osuu polyeleotason juhla tai toimitetaan vigilia temppelin pyhälle tai suurelle pyhälle. EHTOOPALVELUS P: Alkusiunaus
LisätiedotVoidaan käyttää esimerkiksi virttä 471 tai 492. Virren sijasta voi olla muuta musiikkia.
Kodin siunaamisen toimittaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Valkoisella liinalla peitetylle pöydälle voidaan asettaa Raamattu ja risti tai krusifiksi sekä sytyttää kynttilä. Kodin
LisätiedotPALVELKAA HERRAA ILOITEN, TULKAA HÄNEN ETEENSÄ RIEMUITEN (Ps.100:2)
PALVELKAA HERRAA ILOITEN, TULKAA HÄNEN ETEENSÄ RIEMUITEN (Ps.100:2) Pieni opas messupalvelijatehtäviin (tekstinlukeminen, ehtoollisen jakaminen, musiikki ja esirukous) Lähteenä: Palvelkaa Herraa iloiten,
LisätiedotKuokkalan alueseurakunta LIITE Kuorisääntö
Kuokkalan alueseurakunta LIITE Kuorisääntö Kuokkalan jumalanpalveluselämässä noudatetaan Kirkkolain, Kirkkojärjestyksen, Kirkkokäsikirjan ja Jumalanpalveluksen oppaan säädöksiä ja ohjeita. Soveltavilta
LisätiedotKun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan
1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan
LisätiedotMeidän kirkko Osallisuuden yhteisö
Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on
LisätiedotKaste kantaa. tietoa kastettavan vanhemmille. Porin ev.lut. seurakuntayhtymä
Kaste kantaa tietoa kastettavan vanhemmille Porin ev.lut. seurakuntayhtymä 1 Esipuhe Hyvät vanhemmat, Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa Teille onnea ja Jumalan siunausta.
LisätiedotRippijumalanpalvelus ei sisällä ehtoollista, vaan on luonteensa mukaisesti sanajumalanpalvelus.
RIPPIJUMAANPAVEU Paastonaikoihin ja erityisesti hiljaiseen viikkoon on perinteisesti kuulunut ripillä käyminen. Myöhempinä aikoina sen on korvannut rippijumalanpalvelus yhteinen rippi. Yksityisen ripin
LisätiedotKirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään
Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään Kirkkotila avautuu -seminaari 20.5.2019 Liedon kirkko 10.40 11.00 Teologinen tiedekunta / Jyrki Knuutila www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotKirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta
Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan
Lisätiedot