JTS : kuntatalous ja sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Transkriptio

1 JTS : kuntatalous ja sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano Hallintovaliokunta, Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen, VM (BO) Neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen, VM (KAO) VM / BO ja KAO

2 Sisältö 1. Hallituksen finanssipoliittiset tavoitteet 2. Valtion kuntatalouteen kohdistuvat toimenpiteet julkisen talouden suunnitelmassa 3. Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano JTS:ssa 4. Kuntatalouden tilannekuva keväällä Kuntatalouden kehitys

3 Hallituksen finanssipoliittiset tavoitteet 3

4 Kuntataloudelle asetettu rahoitusasematavoite on saavutettavissa Hallitus asetti ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassaan rahoitusasematavoitteet julkiselle taloudelle ja sen alasektoreille Paikallishallinnon alijäämä on kansantalouden tilinpidon käsittein korkeintaan ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019 Kuntatalous on tavoiteuralla Tähän ovat vaikuttaneet sekä valtion toimenpiteet että kuntien omat sopeuttamistoimet

5 5

6 Kuntatalouden menorajoite Tällä vaalikaudella otettiin käyttöön uusi ohjauskeino, kuntatalouden menorajoite Kuntatalouden menorajoite on -450 milj. euroa v Toisin sanoen hallituksen päättämät toimet mahdollistavat sen, että kuntien toimintamenojen taso on tämän verran alempi vuonna Sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi kuntatalouden menorajoitteen taso ei ole vertailukelpoinen edelliseen JTS:aan. Hallitus ei voi omilla toimillaan varmistaa kuntien menojen vähenemistä. Kunnat päättävät itse, missä laajuudessa ne toteuttavat tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä

7 Valtion kuntatalouteen kohdistuvat toimenpiteet julkisen talouden suunnitelmassa 7

8 Hallitusohjelman liitteen 6 kuntiin vaikuttavia toimenpiteitä ja niiden toimeenpanon tilanne Toimenpide Tilanne Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen Toteutettu Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus Toteutettu Esiopetuksen tilalla maksullinen kerhotoiminta Luovuttu Perusopetuksen ryhmäkoot Toteutettu Yleissivistävän koulutuksen avustukset Toteutettu Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus Toteutettu Sote-suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen Toteutus kesken Erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmä Luovuttu Erikoissairaanhoidon tehostaminen Toteutettu osin Sote-asiakasmaksujen korottaminen Toteutettu Varhaiskasvatusmaksujen korottaminen Luovuttu Koululaisten ap- ja ip-toiminnan maksut Toteutettu Omais- ja perhehoidon kehittäminen Toteutettu

9 Hallitusohjelman liitteen 6 eli 4 mrd. listan tilanne Hallitus arvioi, että neljän miljardin kokonaisuus liitteen 6 toimenpiteiden osalta on toteutumassa, kun vahvistetaan erikoissairaanhoidon 260 milj. euron säästöjen toimeenpanon mekanismeja ja toteutetaan maakuntien rahoituksen vuoden 2020 indeksikorotuksesta vain puolet. Jälkimmäisen toimenpiteen säästö on yhteensä noin 166 miljoonaa euroa Joidenkin kuntasäästöjen toteutumiseen liittyy epävarmuutta, mm. Varhaiskasvatukseen liittyvät toimet Omais- ja perhehoidon kehittämiseen liittyvä säästö Tarkoitus tehdä kunnille kysely, jolla kartoitetaan toimenpiteiden läpimenoa

10 Valtionosuudet (1/2) Indeksikorotukset on jäädytetty (hallitusohjelma) Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys Perustuu lomarahojen leikkauksen ja työajan pidennyksen arvioituun säästöön Osa vähennyksestä siirtyy maakunnille v Edelliseen JTS:aan verrattuna vähennys on: Peruspalvelujen vos OKM:n hallinnonala

11 Valtionosuudet (2/2) Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus alentaa valtionosuuksia Peruspalvelujen valtionosuus -73 milj. euroa OKM:n hallinnonalan valtionosuudet -5 milj. euroa Peruspalvelujen valtionosuudessa on otettu huomioon soteja maakuntauudistus vuodesta 2019 lähtien 5,7 mrd. euron siirto maakuntien rahoitukseen

12 Peruspalvelujen valtionosuus Vanhustenhuollon laatusuosituksen uudistamisen säästöarviota on tarkistettu alaspäin HO:ssa arvio säästövaikutuksesta oli 70 milj. e, nyt 33,5 milj. euroa Erikoissairaanhoidon keskittäminen Terveydenhuoltolain muutos, keskittämisasetus lausunnoilla Säästöarviota tarkistettu ylöspäin; 350 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden laajeneminen ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä Kuraattori- ja psykologipalveluihin oikeutettujen määrä kasvaa n opiskelijalla Valtionosuuden lisäys 5,6 milj. euroa (vos-% 100)

13 Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan lukien. Maksualennus kohdennetaan pieni- ja keskituloisille. Vähentää kuntien maksutuottoja, mutta toisaalta työllisyyden paranemisen kautta lisää verotuloja ja varhaiskasvatuksen menoja. Maksualennuksen kuntataloutta heikentävä vaikutus kompensoidaan korottamalla valtionosuuksia (25 milj. e), yhteisöveron jako-osuutta (60 milj. e) ja kiinteistöveroa (25 milj. e)

14 OKM:n hallinnonalan toimia Perusopetuksen tasa-arvon vahvistamiseen osoitetaan 15 milj. euroa haasteellisempien alueiden kouluille ja esimerkiksi erityisopetukseen ja opetusryhmien pienentämiseen. Käynnistetään lukiokoulutuksen uudistus. Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tuetaan 15 milj. eurolla vuosina 2018 ja Rahoituksella vahvistetaan ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota, ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä rakennetaan yhdessä työelämän kanssa polkuja koulutukseen ja työelämään

15 Muita toimenpiteitä ja muutoksia Alle 30-vuotiaille matalan kynnyksen palveluja tarjoava Ohjaamotoiminta vakinaistetaan ja siihen osoitetaan vuosittain 5 milj. euron lisärahoitus. Talous- ja velkaneuvonta siirretään oikeusaputoimistoille v Turvapaikanhakijamäärien aleneminen pienentää määrärahatarvetta

16 Kuntien valtionavut, milj. euroa. Vuodet vuoden 2018 hintatasossa Laskennalliset valtionosuudet VM, peruspalvelujen valtionosuus OKM siitä kuntayhtymät Muut valtionavut hallinnonaloittain, yhteensä OM SM VM OKM MMM LVM TEM STM YM Valtionavut yhteensä Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus otettu huomioon vuodesta 2019 lähtien

17

18 Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano JTS:ssa

19 Sote- ja maakuntauudistus JTS:ssä huomioitu eduskunnalle annettu hallituksen esitys samoin kuten myös ne valtiolta maakunnille siirtyvät tehtävät, joista hallitus on tehnyt linjaukset, mutta joita koskevat hallituksen esitykset on tarkoitus antaa myöhemmin v Valinnanvapauslainsäädäntöön liittyviä vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Maakuntien siirtymävaiheen kustannuksia ei ole otettu mukaan; arviot niistä tarkentuvat uudistuksen toimeenpanon valmistelun aikana Uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanokustannuksiin osoitetaan rahoitusta ja uudistuksen ICT-menoihin varaudutaan 19

20 Sote- ja maakuntauudistus: maakuntien rahoitus Valtio osoittaa maakunnille rahoitusta yhteensä 21,5 mrd. euroa v. 2019, josta yleiskatteisen rahoituksen osuus on yhteensä 18,6 mrd. euroa. Rahoitus koostuu siirroista peruspalvelujen valtionosuudesta ja muilta menomomenteilta sekä lisäyksestä, joka vastaa valtion tuloverojen tuoton kasvua uudistuksen veromuutosten seurauksena. Kunnallisveroprosentteja alennetaan ja kuntien osuutta yhteisöverosta supistetaan, ja vastaava verotuotto kerätään valtion verotuloina. Verotusmuutokset toteutetaan siten, että ansiotuloverotus ei kiristy uudistuksen seurauksena. Tämän varmistamiseksi verotusta kevennetään uudistuksen yhteydessä n. 250 milj. eurolla vuoden 2019 alusta lukien. 20

21 Sote- ja maakuntauudistus: vaikutus budjettitalouteen Uudistuksen seurauksena valtion budjettitalouden tulot ja menot molemmat nousevat yli 13 mrd. eurolla vuonna Tehtävien ja niiden rahoituksen siirto maakunnille ei lähtökohtaisesti vaikuta budjettitalouden tasapainoon. Uudistukseen liittyvät toimeenpanokustannukset sekä siihen liittyvä ylimääräinen veronkevennys kuitenkin heikentävät budjettitalouden tasapainoa. Lisäksi sote- ja maakuntauudistukseen vaikutus näkyy budjetin menoissa nopeammin kuin verokertymissä, mikä heikentää budjettitalouden tasapainoa vuonna

22 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toimeenpano Vuodelle 2017 rahoitusta on varattu 31,3 milj. euroa Kevään lisäbudjettivalmistelussa esillä rahoituksen korotus. JTS:ssa vuodelle 2018 osoitetaan rahoitusta 58,4 milj. euroa. Maakuntahallinnon kustannukset ovat suurin yksittäinen erä Edellä mainittu summa ei sisällä maakuntien ICT-valmistelun menoja. Niiden tasoon otetaan kantaa TAE2018-valmistelun yhteydessä. Valinnanvapauskokeiluihin kohdennetaan 100 milj. euroa v Uudistuksen myötä valtion ohjaustehtävät lisääntyvät, mihin liittyen valtiovarainministeriön toimintamenoihin osoitetaan 1,8 milj. euron lisäys ja sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenoihin 0,7 milj. euron lisäys.

23 Sote- ja maakunta-ict:n jatkovalmistelu Kesäkuun aikana tuodaan talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan linjattavaksi maakunta-digi-kokonaisuuden toteuttamissuunnitelma, jossa on eri toimijoiden roolit ja tehtävät, ohjausjärjestelmän toimintamalli, perusteltu suunnitelma rahoituksesta (ml. priorisoidusti toteutettavat investoinnit) ja kehittämisyhtiön liiketoimintasuunnitelma. Valtio perustaa SoteDigi -kehitysyhtiön sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittämistä varten. Yhtiön tarkempi liiketoimintasuunnitelma ja rakenne sekä omistajuutta koskevat ratkaisut hyväksytään kesäkuun 2017 loppuun mennessä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa

24 Kuntatalouden tilannekuva keväällä 2017

25 Kuntatalouden tila keväällä 2017 pääosin hyvä, kuntien välillä suuria eroja Koko kuntatalouden kirjanpidollinen tulos parani edellisestä vuodesta huomattavasti päätyen noin 842 milj. euroon. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2016 noin 3,1 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista lähes 120 prosenttia. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016 yli 500 milj. euroa, mutta kuntayhtymien vuosikate heikkeni noin 50 milj. euroa. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 prosentin kasvusta. Syksyn 2016 kuntatalousohjelmassa tehtyyn ennusteeseen verrattuna kuntien ja kuntayhtymien yhteen laskettu vuosikate oli ennusteen mukainen. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret, ja tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Kuntien lainakanta nousi noin 16,0 mrd. euroon eli euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa). Kuntayhtymissä lainakannan kasvu oli hitaampaa. Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien sisäisistä eristä puhdistettu lainakanta nousi 18,0 mrd. euroon. Lainakanta kasvoi yhä 3,6 prosenttia, mutta velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei noussut. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn arvioidaan tulevan kuluvana vuonna 2-4 kuntaa konsernitilinpäätösten perusteella. Arvio perustuu kuntien vuoden 2015 tilinpäätöksiin ja vuoden 2016 tilinpäätösarvioihin. 25

26 Vuosikate vahvistui vuonna 2016 Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016 yli 500 milj. euroa Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja poistot vuosina a, milj. euroa, käyvin hinnoin a Vuosikate Poistot ja arvonalent. Lähde: kuva VM/KAO, tiedot Tilastokeskus 26

27 Kuntien lainakannan kasvu jatkui Lainakannan kasvu on kohdistunut pääosin investointeihin Kuntien lainakanta vuosina a, euroa/asukas Painotettu keskiarvo Rahavarat Nettovelka a Lähde: kuva VM/KAO, tiedot Tilastokeskus 27

28 Kuntatalouden kehitys

29 Kuntatalouden kehitysarvio vuosille Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toimintamenojen kasvua menestyksekkäästi. Vaikeasta taloustilanteesta ja menopaineista huolimatta toimintamenojen kasvu on ollut hyvin maltillista. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan maltillisena myös lähivuodet. Investointimenoja kasvattavat kuitenkin kasvukeskusten rakennushankkeet, korjausinvestoinnit sekä vilkas sairaalarakentaminen. Kuntatalouteen kohdistuvista sopeutustoimista huolimatta kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on lähivuosina alijäämäinen. Sote- ja maakuntauudistus kuitenkin pienentää kuntatalouden menopaineita vuodesta 2019 alkaen. Kyseessä on valtiovarainministeriön ensimmäinen sote- ja maakuntauudistuksen huomioiva kehitysarvio. Kaikkia uudistukseen liittyviä yksityiskohtia ole vielä pystytty ottamaan kehitysarviossa huomioon ja arviot sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista tarkentuvat uudistusvalmistelujen edetessä. Kuntatalouden lainakannan kasvu taittuu sote-uudistuksen myötä. Sen sijaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kuitenkin kasvaa, sillä samaan aikaan kun kuntatalouden tulot likimain puolittuvat, vain pieni osa veloista siirtyy maakuntiin. Tämä aiheuttaa suuria haasteita jo ennestään velkaantuneille kunnille, joilla on merkittäviä investointipaineita. 29

30 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja investoinnit, milj. euroa Vuosikate Käyttöomaisuuden poistot Nettoinvestoinnit

31 Kuntatalouden lainakanta mrd. eur. % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Lainakanta, mrd. eur Lainakanta, suhteessa BTK:hen

32 Sote- ja maakuntauudistus kuntatalouden kehitysarviossa Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen vuonna 2019, mrd. euroa Vaikutus kuntatalouteen vuonna 2019 Mrd. euroa Toimintamenot -20,3 Toimintatulot -2,3 Toimintakate 18,0 Verotulot -12,4 Valtionavut -6,1 Vuosikate -0,5 Poistot 0,3 Tilikauden tulos -0,2 Nettoinvestoinnit 0,8 Toiminnan ja investointien rahavirta 0,3 Siirtyvät lainat -2,0 32