Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 158/2007 vp Ulosoton kohteena olevan henkilön oikeudet Eduskunnan puhemiehelle Velkasaneeraustyötä tekevät ammattilaiset ovat välittäneet tietoa työssään esille tulleista lukuisista ongelmista maksukyvyttömyystilanteissa. Yksi tällainen on ulosoton kohteena olevan henkilön oikeudet. Eräässä tällaisessa parhaillaan ajankohtaisessa tilanteessa ulosoton kohteeksi joutuneelta henkilöltä oli ulosmitattu ulosottolain säännösten mukaisesti kolmannes hänen nettopalkastaan, ja kaksi kolmannesta oli jäänyt hänelle itselleen hänen omaan käyttöönsä. Kyseisessä tapauksessa tällä henkilöllä oli sellainen käsitys, että tuo kaksi kolmannesta, joka hänelle jätettiin ulosmittauksen jälkeen, olisi hänen omaansa. Hyvässä uskossa hän oli säästänyt pankkitililleen rahaa pikku hiljaa ostaakseen kesällä pojalleen rippilahjaksi mopon. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä ulosottomies oli saanut tietää pankkitilillä olevan rahaa, joka oli ulosottomiehen mukaan tälle henkilölle kertynyttä ylimääräistä varallisuutta, jonka ulosottomies sai ottaa haltuunsa ja tilittää rahat henkilön velkojille. Ulosmittauksen kohteena oleva henkilö oli jo ennestään ollut äärimmäisen uuvuksissa, ja tämä häneen kohdistunut teko oli viimeinen pisara hänen maljassaan laukaisten sellaisen henkisen tilan, että lääkäri määräsi hänet työkyvyttömyyden takia sairauslomalle, joka nyt edelleen jatkuu. Uhkana on jopa lopullinen työkyvyttömyys ja ennenaikainen eläköityminen tuon episodin laukaisemana. Normaalilla järjellä varustettu ulosottovelallinen tietenkin oppii, ja tuosta vahingosta viisastuneena hän ei enää pidä rahojaan pankkitilillään, vaan laittaakin jatkossa rahat taskuunsa. Mutta sekään ei ole pelastus, sillä ulosottoviranomaisilla on oikeus milloin tahansa pysäyttää hänet kadulla ja vaatia saada nähtäväkseen hänen lompakkonsa. Jos laittaisi rahansa tyynyn alle tai sukanvarteen? Ei auta sekään, sillä ulosottoselvityksessä on puhuttava totta. Jos velallinen totuudenvastaisesti sanoo, että hänellä ei ole rahaa ja hänellä kuitenkin todellisuudessa on, niin hän syyllistyy velallisen rikokseen. Siis Suomen nykyisen ulosottolain mukaan tämä ulosottovelallinen ei pysty laillisesti säästämään hänelle laillisesti ulosotossa jäävästä osuudesta rahaa ostaakseen laillisesti pojalleen rippilahjaksi mopon, vaan hänen ilmeisesti täytyy ryypätä rahansa. On täysin selvää, että tämäntyyppinen kohtuuton umpikuja on ihmiselle äärimmäisen kuormittava ja on omiaan johtamaan henkisen paineen kautta useinkin sairastumiseen ja syrjäytymisvaaraan, niin kuin tässäkin todellisuuspohjaisessa esimerkkitapauksessa on tapahtunut. Ilmeisesti tämä epäkohta on jopa ihmisoikeussäännösten vastainen. Ulosottolakia olisikin kiireesti korjattava tämän aivan ilmeisen epäkohdan poistamiseksi. Vastaavan kaltaisia tapauksia on tullut tietoon paljon, ja onkin hyvin huolestuttavaa, että kansantaloudelle aiheutetaan suurta vahinkoa tuollaisilla toimilla, joilla saatava hyöty todellisuudessa on kovin pieni todennäköiseen vahinkoon verrattuna. Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että ulosoton kohteena olevalle henkilölle taataan jatkossa oikeus rahoihin, jotka hän on onnistunut säästämään nuukalla elämäntavallaan niistä rahoista, jotka hän on laittanut talteen ulosmittauksen aikana? Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2007 Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 158/2007 vp Esa Lahtela /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 158/2007 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että ulosoton kohteena olevalle henkilölle taataan jatkossa oikeus rahoihin, jotka hän on onnistunut säästämään nuukalla elämäntavallaan niistä rahoista, jotka hän on laittanut talteen ulosmittauksen aikana? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ulosottolain 4 luvun :ssä säädetään velallisen erottamisedusta. UL 4:21.1:n 6 kohta koskee rahavarojen erottamisetua. Vuoden 2007 alusta lainkohta on mahdollistanut sen, että velallinen saa pitää ulosmittauksessa kaikissa tapauksissa itsellään puolitoistakertaista henkilökohtaista suojaosuuttaan vastaavan summan kuukauden ajan. Velallisen suojaosuus, jossa ulosottolain mukaisesti otetaan huomioon hänen elatuksensa varassa olevat perheenjäsenet, kerrotaan siis puolellatoista, jolloin saadaan erottamisedun suuruus. Edun saamisen edellytyksenä on, ettei velallisella ole muuta vastaavaa tuloa. Muu tulo otetaan huomioon erottamisetua vähentävästi. Velallisen muina tuloina otetaan huomioon kaikki velallisen saamat ulosottokelpoiset ja ulosottokelvottomat tulot. Suojaosuus on tarkoitettu velallisen ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseksi seuraavaan palkanmaksuhetkeen. Suojaosuuden määrä on sidoksissa Kansaneläkelaitoksen vahvistaman kansaneläkeindeksin muutoksiin. Suojaosuuden määrä tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain. Velallisen suojaosuus on tällä hetkellä 19,50 euroa päivässä eli 585 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi velalliselle on jätettävä seitsemän euroa jokaista hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohti. Erottamisetu velallisen osalta edellä kerrotun mukaisesti laskettuna on näin ollen 877,50 euroa kuukaudessa ja hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta 315 euroa kuukaudessa. Tuon määrän varoja velallinen voi pitää tulevan kuukauden tarpeita varten. Kyseisen määrän ylittävät varat pankkitilillä tai käteisvaroina voidaan ulosmitata, jollei sitten kyseessä ole määräajoin maksettavasta palkasta palkanmaksukaudella kertynyt säästö. Siitä tarkemmin seuraavaksi. Jos velallisen nettopalkka on enintään hänen suojaosuutensa suuruinen, siitä ei ulosmitata mitään. Jos palkka ylittää suojaosuuden enintään kaksinkertaisesti, sovelletaan niin sanottua tulorajaulosmittausta. Tällöin ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa. Vasta jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus ulosmitataan pääsäännön mukainen yksi kolmasosa nettopalkasta. Edellä todettu, eli se, kuinka suuren osuuden velallinen saa työnantajan hänelle kulloinkin maksamasta nettopalkkaerästä, koskee myös velallisen tilille jo maksettua palkan määrää siltä osin kuin maksukautta on jäljellä. Työnantajan velallisen pankkitilille jo maksamia varoja ei siten saa ulosmitata vastaavilta osin kuin palkkaa ei voida ulosmitata. Jos kuukausipalkka maksetaan esimerkiksi kuukauden viimeisenä päivänä, velallinen voi seuraavan kuukauden puolivälissä pitää tilillään vielä puolet ulosmittaamatta jätetystä määrästä. Ulosmittauskielto koskee näin ollen vain sitä määrää, joka vastaa jäljellä olevaa palkanmaksukautta, mutta on voimassa siinäkin 3

4 Ministerin vastaus tapauksessa, että tuo määrä mahdollisesti ylittää aiemmin kerrotun erottamisedun rajan. Kiellolla on siis käytännön merkitystä vain silloin, kun määrä ylittää erottamisedun. Kuten todettu, aikaisemmalta ajalta kertyneet säästöt ovat ulosmittauskelpoisia. Mainittakoon myös, että pienituloinen velallinen saa yli vuoden jatkuneessa toistuvaistulon ulosmittauksessa pitää itsellään vähintään kahden kuukauden tulon (vapaakuukaudet). Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2007 Oikeusministeri Tuija Brax 4

5 Ministerns svar KK 158/2007 vp Esa Lahtela /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 158/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl.: Vilka åtgärder vidtar regeringen för att den som är föremål för utsökningen garanteras i fortsättningen rätt till de pengar som han tack vare sin sparsamma levnadsstil har lyckats spara av de pengar som han har tagit till vara under utmätningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I 4 kap i utsökningslagen föreskrivs om undantag från utmätningen. 6 punkten i UL 4:21.1 gäller undantag från utmätningen i fråga om penningmedel. Från ingången av år 2007 har lagrummet gjort möjligt att gäldenären i utmätningen i alla fall får behålla en summa som motsvarar en och en halv gång det skyddade beloppet för en månad. Gäldenärens skyddade belopp i vilket det enligt utsökningslagen beaktas familjemedlemmar som gäldenären försörjer multipliceras alltså med en och en halv och då får man storleken på undantaget. En förutsättning för undantaget är att gäldenären inte har annan motsvarande inkomst. Övrig inkomst beaktas så att den minskar undantaget. Som gäldenärens övriga inkomster beaktas gäldenärens alla utmätningsbara och outmätningsbara inkomster. Det skyddade beloppet är avsett att trygga försörjningen av gäldenären och hans familj till den nästa löneutbetalningen. Storleken på det skyddade beloppet är bunden till ändringarna i folkpensionsindexet som fastställs av Folkpensionsanstalten. Storleken på det skyddade beloppet justeras årligen genom förordning av justitieministeriet. För närvarande är gäldenärens skyddade belopp 19,50 euro om dagen, dvs. 585 euro i månaden. Därutöver skall gäldenären lämnas sju euro för varje familjemedlem som gäldenären försörjer. Enligt vad som ovan beskrevs är gäldenärens undantag från utmätningen således 877,50 euro i månaden och för en person som gäldenären försörjer 315 euro i månaden. Detta belopp kan gäldenären behålla för behov under den kommande månaden. De medel på bankkontot eller i kontanter som överstiger detta belopp kan utmätas om det inte är fråga om en besparing av lönen som betalas ut vid regelbundet återkommande tillfällen. Mer om detta följer nedan. Om gäldenärens nettolön är högst lika stor som hans skyddade belopp, utmäts ingenting. Om lönen överstiger det skyddade beloppet högst dubbelt, tillämpas en s.k. inkomstgränsutmätning. Då utmäts två tredjedelar av lönen som överstiger det skyddade beloppet. Först om lönen är större än två gånger det skyddade beloppet, utmäts enligt huvudregeln en tredjedel av nettolönen. Det ovan nämnda, dvs. frågan om hur stor del gäldenären får av nettolönen som arbetsgivaren betalar honom gäller även den lön som redan betalats på gäldenärens konto för den del som betalningsperiod finns kvar. Medel som arbetsgivaren redan har betalat på gäldenärens bankkonto får sålunda inte utmätas för motsvarande delar som lönen inte kan utmätas. Om månadslönen betalas t.ex. den sista dagen i månaden, kan gäldenären i mitten av nästa månad behålla på sitt konto ännu hälften av det outmätta beloppet. Utmätningsförbudet gäller således endast det beloppet som motsvara den kvarvarande lönebetalningsperioden, 5

6 Ministerns svar men gäller även i det fall att beloppet eventuellt överstiger gränsen för undantag för utmätningen som beskrevs ovan. Förbudet har alltså praktisk betydelse endast när beloppet överstiger undantaget från utmätningen. Som sagt är de tidigare besparingarna utmätningsbara. Det skall också nämnas att en gäldenär med små inkomster får i utmätningen av periodisk inkomst som pågått över ett år behålla minst två månaders inkomst (fria månader). Helsingfors den 28 juni 2007 Justitieminister Tuija Brax 6