Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia työpajatoimintaan. Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa Alueelliset työpajapäivät Tampere 6.6.

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia työpajatoimintaan Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa Alueelliset työpajapäivät Tampere

2 Esityksen sisältö TPY pähkinänkuoressa Työpajatoiminnan kannalta keskeisiä uudistuksia Työpajoille tärkeitä kysymyksiä: Palveluiden järjestäminen ja rahoitus maakunnassa Palvelujen tuottaminen maakunnille Kuntien muuttuva rooli Asiakkaana sote- ja kasvupalveluissa Mahdollisia kehityskulkuja työpajoilla Suosituksia

3 TPY pähkinänkuoressa

4 Lyhyesti TPY:stä Työpajakentän ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö vietetään yhdistyksen 20-vuotisjuhlavuotta. 250 jäsenorganisaatiota Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista 7 työntekijää, 10-henkinen hallitus, jonka puheenjohtajana kansanedustaja Anneli Kiljunen toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker Kolme tiimiä Jäsenpalvelut: alueellinen toiminta, koulutukset, tapahtumat Tieto ja vaikuttaminen: tiedon kerääminen & analysointi, vaikuttamistyö, laatutyö Tukipalvelut: johtaminen, hallinto, viestintä

5 Mikä on TPY? Säännöt 1 : Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja tukea heikossa kouluttautumis- ja työllistymisasemassa olevien nuorten ja aikuisten työttömien työllistymisen edellytyksiä ja ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa. Yhdistyksen tehtävänä on vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että työpaja-ammattilaisten osaamista. Työ tähtää aina jäsenistön palvelemiseen ja hyödyttämiseen

6 Selvitys sote- ja maakuntauudistuksesta Selvitysaika Selvityksen tekijänä Pirjo Oulasvirta-Niiranen Tavoitteena tarkastella sote- ja maakuntauudistuksen (ml. kasvupalveluuudistus) vaikutuksia työpajatoimintaan Tilannekatsaus uudistuksiin valtakunnallisella tasolla 21 asiantuntijahaastattelua Pohdintaa työpajojen näkökulmasta Työpajoille tärkeiden kysymysten tunnistaminen

7 Työpajatoiminnan asemoituminen palveluverkkoon Työpajatoiminta kuuluu monen ministeriön toimialueille Työpajoilla laajat yhteistyöverkostot, keskeistä monialainen yhteistyö

8 Työpajatoiminnan asemoituminen palveluverkkoon Rahoittajat Ohjaamo TYP Etsivä nuorisotyö Elinkeinotoimi Nuori so- ja liik.to imi Työpaja Te-palvelut Yritykset Koul utoi mi sote Kela Asumispalvelut Valmentautujan lähipiiri Ammatill. oppil Järjestöt Talous - ja velkan euvont a

9 Työpajatoiminta työllisyyden ja sosiaalipalvelujen yhdyspinnalla

10 Työpajatoiminnan kannalta keskeisiä uudistuksia

11 Lähde: alueuudistus.fi

12 Sote-palvelujen järjestäminen Maakunta järjestää julkisesti rahoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut Maakunta määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan Maakunta vastaa että palvelut saatavissa yhdenvertaisesti ja ne ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia lähellä asiakkaita Maakunnan erotettava palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Maakunnan liikelaitos voi tuottaa palveluja itse, kilpailuttaa palveluja, ostaa palveluja asiakkailleen sekä käyttää asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia. Palvelujen tuottajien täytettävä perusvaatimukset ja maakuntien lisävaatimukset ja rekisteröidyttävä

13 Lähde: alueuudistus.fi

14 Lähde: alueuudistus.fi

15 Lähde: alueuudistus.fi

16 Kasvupalvelu-uudistus Maakunnalliset kasvupalvelut: tehtäviä TEtoimistoilta, ELY-keskuksilta ja maakuntien liitoilta Kunnilla paikallinen elinkeinopolitiikka, elinvoima Uudenmaan erillisratkaisu Kasvupalveluiden tuottaminen monituottajamallilla: julkisomisteinen yhtiö, yksityinen yritys tai 3. sektorin toimija Kuntien markkinoilla toimivat yhtiöt voivat toimia kasvupalveluiden tuottajina (ei hankintalain mukainen sidosyksikkö)

17

18 Työpajoille tärkeitä kysymyksiä: Palvelujen järjestäminen ja rahoitus maakunnissa

19 Maakuntien rahoituksen yleiskatteellisuus Osoitetaanko rahoitusta työpajojen asiakasryhmien palveluihin? Erilaiset painotukset eri maakunnissa yhdenvertaisuus? Palvelukokonaisuudet Millaiset palvelukokonaisuudet? Mitä asiakasseteleillä, mitä kilpailutetaan? Palvelujen pirstoutuminen? Monialainen yhteistyö? Kokonaisvastuu asiakkaan palveluista? Palveluaukot ja päällekkäisyydet? Palvelujen hankintakriteerit Palveluntuottajien kriteerit? Ns. kermankuorinta palvelujen sijoittumisella ja palvelutarjonnan valinnalla? Tulosten määrittely? Nopeita tuloksia halvalla vs. pitkäjänteistä rakentamista?

20 Kokonaisvastuu asiakkaista Vaikeasti työllistyvien ja nuorten palveluprosessin kokonaisvastuun kantaja? Monialainen yhteistyö Kasvupalvelujen ja sote-palvelujen integraatio? TYP-toimintamallin hyvien käytäntöjen hyödyntäminen? Yhdyspinnat eri tahojen kanssa? Yhteistyö kuntien ja maakuntien välillä? Yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa? Oppilaitosyhteistyö? Ohjaamojen vakinaistaminen Mitä tarkoittaa, missä ja kuinka monta? Ovatko ohjaamot maakuntien vastuulla ja mikä niiden tehtävä on?

21 Lähipalvelut Paljon tukea ja ohjausta tarvitsevat nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat palvelut lähipalveluna, säilyykö työpajat lähes joka kunnassa? Uudet liikkuvat toimintamallit? Toimivien toimintamallien leviäminen Voidaanko hyödyntää kehitetyt toimivat toimintamallit, kun osaamisesta ja toimintamalleista tulee kilpailuvaltti ja yrityssalaisuuksia?

22 Työpajoille tärkeitä kysymyksiä: Palvelujen tuottaminen maakunnille

23 Eri kokoisten palveluntuottajien asema Palvelukokonaisuuksien laajuus ja sisältö määrittävät palveluntarjoajien kokoa. Mitä maakunnissa kilpailutetaan, mitä tuotetaan asiakasseteleillä, mikä maakunnan omaa tuotantoa? Monen organisaation yhteistyö maakunnan laajuisesti tai maakuntarajat ylittävästi? Asiakassetelipalvelut ja henkilökohtaisen budjetin palvelut eri kokoisten organisaatioiden toteutettavissa Alihankintatyö mahdollisuutena Sote-keskuksissa 40 % palveluista hankittavissa muilta Paljon tukea tarvitsevien palvelut Palveluiden hinnoittelu: laatu vs. määrä, mitkä ovat tavoitteet? Yleishyödylliset yhdistykset Voi tarjota palveluja markkinoilla, mutta elinkeinotoiminta eriytettävä avustuksella toteutettavasta toiminnasta

24 Työpajoille tärkeitä kysymyksiä: Kuntien muuttuva rooli

25 Työnjako kunta-maakunta-valtio Lähde: alueuudistus.fi

26 Kuntien rooli työllisyyden hoitamisessa Kuntien intressi panostaa taloudellisesti työllisyyden hoitamiseen jatkossa? Työmarkkinatuen maksuosuuksien jakaminen kuntien ja maakunnan välillä? Palkkatukien riittävyys maakunnan yleiskatteellisesta budjetista? Kuntien rooli työttömyyden pitkittymisen ehkäisyssä? Kuntien rooli kuntouttavassa työtoiminnassa Onko jatkossa kuntouttavaa työtoimintaa ja missä muodossa? Siirtyykö kuty maakuntien vastuulle? Siirtyykö kuty yrityksiin? Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Työpajatoiminnan merkitys kunnissa osallisuuden vahvistamisessa, hyvinvoinnin turvaamisessa, työllisyyden turvaamisessa ja syrjäytymistä ehkäisevänä palveluna?

27 Kunnallisten työpajojen yhtiöittäminen Kunta voi jatkaa työpajatoimintaa omalla budjettirahoituksella Nuorisotyö, oppilaitosyhteistyö, työkokeilut, palkkatuki Miten kuntien työpajoille ohjaudutaan, jos sosiaalipalvelut ja työttömien työnhakijoiden kasvupalvelut toteutetaan muualla? Mikäli halutaan tuottaa maakunnille sote- tai kasvupalveluja, tulee työpajatoiminta yhtiöittää Onko kunnilla kiinnostusta maakuntien vastuulla oleviin palveluihin yhtiöissä tai säätiöissä? Kuntien avustukset yhdistyksille Aiemmin yksi motiivi työllisyys- tai sosiaalitoimen palvelujen tuottaminen, entä jatkossa? Yhdistysten rooli kuntien hyvinvoinnin tai elinvoiman edistämisessä?

28 Työpajoille tärkeitä kysymyksiä: Asiakkaana sote- ja kasvupalveluissa

29 Sähköiset palvelut Kasvupalveluiden ensisijainen palvelukanava sähköinen: työnhakijaksi ilmoittautuminen, alustava profilointi, palvelutarpeen arviointi Sähköinen profilointi ja palvelutarpeen arviointi ei tehokas nuorilla ja maahanmuuttajilla Kasvokkaisten palvelujen sijainti ja saavutettavuus? Palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen merkitys Palvelujärjestelmän pirstoutuminen: asiakkaiden palveluiden integraatio, yhtenäinen palvelupolku, kokonaisvastuu asiakkaista? Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Monialaiset palvelut Muodostuvatko vanhat raja-aidat maakuntien sisälle? Asiakasmaksut Muodostuuko palveluihin useita tasoa, julkinen minimipalvelu ja rahalla saatava lisäpalvelu? Asiakasmaksujen taso tulevaisuudessa?

30 Mahdollisia kehityskulkuja työpajoilla

31 Säätiöt, yhdistykset ja yhtiöt tuottavat palveluja jatkossa kunnille, maakunnalle, oppilaitoksille jne. Nuorten työpajatoimintaan valtionavustusta ja kunnan avustusta, toiminta eriytetty myytävistä palveluista Maakunta hyväksynyt palveluntuottajarekisteriin Palvelut tuotteistettu ja kuvattu Oman toiminnan ja tulosten mittaaminen laadullisin ja määrällisin mittarein Kilpailutusosaaminen Markkinointi oppilaitoksille, kunnille, palveluohjauksesta vastaaville ja valinnanvapautta käyttäville asiakkaille

32 Muutama pieni ja keskisuuri yhdistys, säätiö ja yhtiö muodostavat konsortion ja tarjoavat palveluja yhdessä maakunnalle Voi osallistua laajempiin, koko maakunnan kattaviin kilpailutuksiin tai tarjota palveluja asiakassetelillä yksittäisille asiakkaille Yksittäinen yhdistys, säätiö tai yhtiö tarjoaa asiakassetelillä palveluja yksittäisille asiakkaille. Palveluja tuotetaan myös alihankintana suuremmille organisaatioille. Asiakasvirta riippuu organisaation maineesta, palvelujen laadusta ja markkinoinnin onnistumisesta

33 Kuntien työpajatoiminta 1. Nuorten ja aikuisten työpaja 2. Nuorten työpaja / Aikuisten työpaja Nuorten ja aikuisten työpaja Nuorten työpaja X Aikuisten työpaja 5. X Nuorten ja aikuisten työpaja

34 Suosituksia uudistuksen valmistelijoille ja työpajoille

35 Viestejä uudistuksen valmistelijoille Työpajatoimijoilla on vahvaa osaamista ja tuntemista esimerkiksi nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palveluihin ja palvelutarpeisiin liittyen ottakaa asiantuntijat mukaan valmistelutyöhön! Paikallistuntemus käyttöön ei vain virkamiesvalmistelua maakuntakeskuksissa Työpajoilla asiakkaina kaikkein heikoimmassa asemassa olevia - kaikkien asiakasryhmien ja heidän tarpeidensa tunnistaminen auttaa palvelumuotoilussa ja asiakasprosessien rakentamisessa Työpajojen kautta on mahdollista osallistaa valmisteluun myös asiakasryhmiä Lisää avoimuutta ja vuoropuhelua valmisteluun

36 Työpajojen varautuminen muutokseen Trimmatkaa oma työpajaorganisaatio hyvään kuntoon Palvelujen selkiyttäminen, palveluiden kuvaaminen ja tuotteistaminen Markkinointiviestinnän ja osaamisen vahvistaminen Laadun ja vaikuttavuuden osoittaminen Hankinta- ja sopimusosaaminen, varautuminen tarjouskilpailuihin Verkostoituminen, yhteistyökumppanit ALU-verkostojen hyödyntäminen Innovatiivinen työote uudet ratkaisut! Vaikuttamistyö maakunnalliseen valmisteluun Koko henkilöstön jaksaminen muutoksessa

37 Kiitos!