Toholammin kuntasivut Sivu Yrittäjyys kiinnostaa nuoria. Biolaakso kertoo biotalouden laajuudesta. Sivu 3. Sivu 8 YRITTÄJÄ-LEHTI 1 1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toholammin kuntasivut Sivu 15-19. Yrittäjyys kiinnostaa nuoria. Biolaakso kertoo biotalouden laajuudesta. Sivu 3. Sivu 8 YRITTÄJÄ-LEHTI 1 1/2014"

Transkriptio

1 YRITTÄJÄ-LEHTI 1 K E S K I - P O H J A N M A A N Yrittäjä YRITTÄMISEN JA TALOUSELÄMÄN ERIKOISLEHTI 1/2014 Osoitelähde: Viestimix Ky Savisilta YLIVIESKA Yrittäjyys kiinnostaa nuoria Yhteiskunnan muutos on edennyt suuntaan, jossa yrittäjyys on teknologioiden kehittymisen myötä tullut vieläkin lähemmäksi nuorten arkea. Esimerkiksi peleihin liittyvät applikaatiot ovat asioita, joista nuoret ovat aidosti kiinnostuneita. Sivu 3 Biolaakso kertoo biotalouden laajuudesta Biolaakso on kolmen jokilaakson alueelle ulottuva luonnonvara-alan ja biotalouden kokonaisuus, joka tarkastelee biotaloutta totuttua monipuolisemmin. Sivu 8 Toholammin kuntasivut Sivu Hannu Vanhala Jani Määttänen

2 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Suomen rakennerahasto-ohjelmalla tavoitellaan kestävää kasvua ja työtä Suomen Yrittäjät on ottanut ohjelmaan kantaa Hallitus on hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelman ja kumppanuussopimuksen lähettämisen Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Ohjelman toteutus alkaa toukokuussa. Kasvun ja työllisyyden edistämiseen yhteensä noin 2,6 miljardia euroa Rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus kaudelle on lähes 1,3 miljardia euroa. Kansallisen vastinrahoituksen (50 prosenttia) kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 2,6 miljardia euroa. Ohjelmalla kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2023 Rakennerahasto-ohjelman avulla tavoitellaan muun muassa uuden työpaikan ja uuden yrityksen syntymistä vuoteen 2023 mennessä. Uutta liiketoimintaa tavoitellaan 850 yrityksessä, liikevaihdon ja henkilöstön lisäystä yrityksessä. Tavoitteena on, että yritystä osallistuu tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin. Huimia tavoitteita, toivomme tietysti että saamme oman alueemme yrittäjät mukaan hyödyntämään rahastot niin että ne luovat kasvua ja kasvattavat pääomia. 250 yrityksen odotetaan tuovan markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin. Lisäksi tavoitellaan mm. 200 yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävää uutta ratkaisua. Ohjelmalle asetetaan seurantakomitea, joka vastaa ohjelman täytäntöönpanon tehokkuudesta ja laadusta. Maakunnissa ohjelman toteutuksesta ja seurannasta sekä niiden yhteensovittamisesta muiden kehittämistoimien kanssa vastaa maakunnan yhteistyöryhmä. Yrittäjillä on aina ollut väkevät edustukset maakuntien liittojen yhteistyöryhmissä. Rakennerahasto-ohjelmalla on viisi toimintalinjaa Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Suomen Yrittäjien lausunto edelliseen annettiin Eduskunnan hallintovaliokunnalle Ohessa otteita SY:n antamasta lausunnosta ohjelmaan: Järjestömme edustajat vaikuttavat mm. MYReissä jokaisen maakunnan alueella. Todettakoon myös se, että aluejärjestömme ovat useiden maakuntien alueilla edustettuna erilaisten kehittämishankkeiden ohjausryhmissä, arviolta noin 150 erilaisessa hankkeessa. Aluejärjestöt ovat osin myös hankkeiden vetovastuullisia toimijoita, arviolta 20 hankkeessa. On hyvä, että alueiden kehittämistä ja rakennerahastojen hallinnointia koskevat lait nyt ollaan yhdistämässä yhdeksi laiksi. Jo tämä luo selkeyttä suunnittelujärjestelmään. Vaikka nyt suunnittelujärjestelmään ei olekaan tulossa merkittäviä muutoksia, esityksissä huokuu vähintäänkin pyrkimys keventää hallintoa ja nopeuttaa prosesseja. Suomen elinkeinorakenteen muuttuessa ja työllistämisen vastuun siirtyessä yhä nopeammin mpk-yrityksien harteille, tulisi kaikessa lainsäädännössä huolehtia siitä, että tunnistetaan oikeita menestystekijöitä ja haasteita. Eri toimijoiden asema Johdonmukaisuus maakuntien keskuskaupunkien aseman vahvistamisesta alueen veturina ja osana koko maan kilpailukyvyn kehittämistä näkyvät myönteisesti lakiesityksissä. Toisaalta erilaisten alueiden kehittämisen näkökulmasta suurten kaupunkien roolin kasvattaminen ei saa olla liian hallitsevaa. Keskuskaupungeilla on entistä merkittävämpi rooli maan kilpailukyvyn näkökulmasta, mutta samalla on huolehdittava maakuntien erilaisten osien huomioimisesta. (Edellinen on maaseudun elinvoimaisuudessa pitämisessä henkiinjäämisasia) Väistämättä kuntarakenteen ts. kuntien lukumäärän muuttuminen vaikuttaa siten, että kuntien aluehallinto tulee samaan murrokseen kuin valtion aluehallintokin on ollut ja on - viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. SY kiinnittää huomiota siihen millainen on toimivaltainen ELYkeskus. (Tämä on keskusteluttanut myös meidän Keski- Pohjanmaan alueella olemme lausumassa Ylivieskassa sijaitsevasta ELY:n sivutoimipisteen toiminnan tärkeydestä). Perinteinen käsitys on ollut se, että toimivaltainen ELY on toimielin, joka käsittelee kaikkia ELY-asioita. Nyt tämä rooli muuttunee ja on pohdittava mikä vaikutuksia muutoksella on pk-yrityksien toimintaan. Maakunnan yhteistyöryhmien rooli on ollut joskus liian vähäinen. Myönteistä onkin se, että niiden merkitystä kasvatetaan. On tärkeää, että läheisyysperiaate säilyy ja alueiden partnerit ovat entistä vahvemmin mukana määrittämässä alueiden menestystekijöitä ja jopa hankkeiden sisältöä. On kuitenkin syytä välttää, että jokainen yksittäinen hanke käsiteltäisiin yhteistyöryhmässä asti. Sen on oltava maakunnan menestystekijöitä linjaava strateginen elin. Sihteeristön asema niin, että vain myöntävät viranomaiset ovat siellä, on vain osin perusteltu. Sihteeristöön olisikin hyvä kuulua esimerkiksi yksittäiset kunnat että järjestöt. (Tänä vuonna allekirjoittanut on saanut kunnian istua K-P:n Yrittäjien edustajana K-P:n Liiton sihteeristön kokouksessa sosiaalipartnerin roolissa) Tässä on kuitenkin huomioitava se, että nämä tahot ovat usein myös tuen hakijoita. Myös salassa pidettävien tietojen osalta laaja kokoonpano saattaa vaikeuttaa valmistelua. Korostamme, että eri tahojen ja erityisesti yrittäjäjärjestöjen - riittävästä edustuksesta MYRin sihteeristössä on huolehdittava. Tässä tulee kuitenkin huomioida delegointimahdollisuudet. Mikäli MYReille jää paljon sitovia hankelausuntoja, on sihteeristön valmistelu- ja esittelytyö hyvä hoitaa virkamiestyönä. MYRin päätösten sitovuuden tulisi olla vahvasti laissa määriteltyjä Keskeistä, toimijoista riippumatta, on perusteltua vähentää hallintoa: vähentää tarpeetonta sääntelyä ja hallintoa sekä helpottaa yrittämisen ja työllistämisen edellytyksiä. Oleellista on niin ikään se, että rahoitusta kohdennetaan mahdollisimman suoraan yrityksiin. Valtakunnallisella tasolla alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan asemaa tulee vahvistaa siten, että sen merkitys korostuu erityisesti tunnistettaessa koko maan kannalta olennaisia muutoksia. Tämä edellyttää myös merkittävien toimijoiden (muiden kuin viranomaistahojen) aseman vahvistamista. Tuet, hankkeet ja rahoittajat Suorien yritystukien (substanssi) hallinnointi ELYillä on sinänsä hyvä linjaus. Peruslinjana se, että ELY rahoittaisi yrityslähtöiset hankkeet ja suorat yritystuet ja maakunnan liitto muut (eli kuntalähtöiset), on perusteiltaan kannatettava. Jos hakijana on kunta, kunnallinen kehitysyhtiö, oppilaitos tai jos hankkeessa on merkittävä kuntarahoitus, niin hankkeet olisivat maakunnan liittojen rahoittamia. On perusteltua, että liitot korostavat aluekehittämisnäkökulmaa ja ELYt korostavat substanssiosaamista. Tässä on kuitenkin pohdittava sitä, että onko linjaus lopulta tarkoituksenmukainen ja syntyykö kahdenlaisia ts. eri tavoitteisiin suunnattuja kehittämishankkeita. Korostamme sitä, että mpk-yritykset on syytä pitää mukana kuntalähtöi-sissäkin hankkeissa. Aluekehittäminen on pitkälti yritysten kehittämistä. Tähän liittyy myös seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli, joita kunnat pääasiassa rahoittavat. Ohjelmat Lisäksi SY on lausunut maakuntaohjelmasta mm. niin että se tehtäisiin joka toinen vuosi. Muutoksen tavoitteena lienee paitsi vähentää hallintoa, mutta myös koota aluekehittämisen kansallista ja rakennerahastotoiminnan toimeenpanoa yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä on myönteistä sillä käytännössä monissa maakunnissa asiakirjat on jo viime vuosina liitetty yhteen. Esitys ohjaa maakuntaohjelman tekemistä ja toteuttamista oikeaan suuntaan. Parhaimmillaan se tiivistää maakuntien liittojen ohjelmat muutamaan maakunnan kannalta tärkeään tavoitteeseen. Maakunta-ohjelman tekeminen joka neljäs vuosi saattaisi riittää. Hyvä on kuitenkin kiinnittää huomioita siihen säilyykö ohjelmallinen koordinaatio maakunnan käsissä vai hajautuuko se liian monelle eri toimijalle. Kaupunkipolitiikka pitäisi saada nivottua maakunnalliseen kokonaisuuteen niin, että koordinaatio kokonaisuuteen säilyy. Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta kummatkin lakiesitykset ovat erityisen tärkeitä, mutta samaan aikaan tulisi huomioida myös metropolialueella tehtävät aluekehittämistoimet. Tärkeää on kiinnittää käytännön tasolla huomioita siihen, että maakuntaohjelmat jatkossa keskittyvät selkeästi muutamaan kärkihankkeeseen tai painopistealueeseen. Aiheeseen liittyen liitteenä ministeri Ihalaiselle on luovutettu SY:n esitys yritystukilain (luonnoksen) muuttamisesta. Keskeistä lausunnossa oli se, että uusi yritystukilaki tulisi rakentaa siten, että se mahdollistaa alueellisten pääomasijoitusrahastojen rahoittamiseen EAKR-varoista. Käsityksemme mukaan alkuperäinen linjaus muuttui siten, että Euroopan aluekehitysvarojen käyttämisen alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin on jatkossakin mahdollista. Näin vaikutamme myös valtakunnan tasolla antamalla tärkeitä lausuntoja joilla on vaikuttavuutta myös alueellisesti, Mitä parhainta vuoden alkua 2014! Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Puh Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Puh. (08) Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Puh Painopaikka: Botnia Print Kokkola

3 YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Yrittäjyys kiinnostaa nuoria Kynnys palkata ensimmäinen työntekijä on liian korkea Jorma Uusitalo Keski-Pohjanmaan uusiyrityskeskus Firmaxin toimitusjohtaja Pehr-Göran Kåla on nähnyt yhden jos toisenkin yrittäjyyttä suunnittelevan asiakkaan astuvan sisään työhuoneensa ovesta. Vuodessa Firmaxille kertyy asiakkuuksia pari sataa. Noin puolet asiakkaista perustaa yrityksen ja toinen puoli jättää asian sikseen. - Yleisin syy, miksi asiakas ei lopulta perusta yritystä, liittyy kannattavuuteen. Markkinatilanne saattaa olla kovempi kuin on osattu arvioida eikä aina ole myöskään selvää kuvaa kaikista niistä kustannuksista, jotka yrittäjyyteen liittyvät. - Monet ovat luulleet, että käteen jää vähintään puolet, mutta niinhän asia ei ole. Käytännössä totuus on kuitenkin se, että käteen jää hieman yli kolmannes varsinkin, jos aikoo maksaa itselleen kunnon eläkkeen, kuten pitäisi tehdä, Kåla sanoo. Uutena trendinä on tullut osa-aikayrittäjyys. - Kun aloitin tässä tehtävässä vuonna 1997, noin kahdeksan prosenttia mietti osa-aikayrittäjyyttä. Nyt luku on noin 20 prosenttia. Lukua on nostanut esimerkiksi eläkeläisten osuus. Heidän lisäkseen on henkilöitä, joilla on tullut eteen tilanne, ettei vakituinen työnantaja pysty enää tarjoamaan työtä. Varsinkin yli 50-vuotiaiden on usein vaikea löytää uutta palkkatyötä, jolloin yrittäjyys on vaihtoehto jatkaa eteenpäin. - Pitkään työelämässä olleiden on kuitenkin usein helpompi aloittaa yrittäjänä, koska heillä on hyvä osaaminen ja laaja kontaktiverkosto. Löytyy heti asiakkaita, joille voi ryhtyä soittamaan. Lähes jokaisen lähipiirissä yrittäjiä Firmaxin kautta perustettujen yritysten määrä on vakiintunut sadan yrityksen tienoille vuodessa oli huippuvuosi, jolloin lukumäärä oli 123. Sen jälkeen seurasi kolmen vuoden jakso, jolloin lukumäärä jäi niukasti alle sadan, kunnes vuonna 2012 sadan perustetun yrityksen rajapyykki jälleen ylittyi. Esimerkiksi kaikki starttirahan hakijat tulevat Firmaxiin, - Uudet teknologiat kuten mobiililaitteet muuttavat yrittäjyyttä ja korostavat esimerkiksi sähköisen markkinoinnin merkitystä, Pehr-Göran Kåla sanoo. missä yritystä suunnittelevan kanssa tehdään liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat. Samat suunnitelmat ja laskelmat pätevät rahoitusta haettaessa niin Finnveralle, TE-toimistolle kuin pankeille. Kåla on mielissään siitä, että yrittäjyys on hyvässä huudossa nuorten keskuudessa. Firmaxin asiakkaista noin 33 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Tavatessaan kollegoita eri puolilta Suomea hän sanoo huomanneensa, ettei puhe pohjalaisesta yrittäjäperinteestä ole pelkkää sanahelinää. - Jos puhutaan vaikkapa jostain isosta tehdaspaikkakunnasta itäisessä Suomessa, kyllä siellä ollaan perinteisesti työntekijöitä. Meillä taas lähes jokaisella ihmisellä on suvussaan tai tuttavapiirissä yrittäjiä. Yhteiskunnan muutos on edennyt suuntaan, jossa yrittäjyys on teknologioiden kehittymisen myötä tullut vieläkin lähemmäksi nuorten arkea. Esimerkiksi peleihin liittyvät applikaatiot ovat asioita, joista nuoret ovat aidosti kiinnostuneita. Kåla korostaa, että yrittäjyys elää tällä hetkellä merkittävää muutosvaihetta nimenomaan sähköisen maailman ja esimerkiksi sähköisen markkinoinnin seurauksena. - Tavalla tai toisella sähköinen markkinointi muuttaa toimintaympäristöä koko ajan. Sosiaalinen media sisältyy nykyään käsiteltäviin asioihin jokaisen asiakkaan kohdalla. Jaetaanko yrityksen kotisivuilla pelkästään informaatiota vai tehdäänkö sivustolla myös kauppaa. Entä miten hyödynnetään Facebook ja ottaako yritys käyttöönsä Twitterinkin. Nämä kaikki sosiaalisen median kanavat kannattaa nähdä nimenomaan mahdollisuutena. Erityisesti hän muistuttaa sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta vertaismarkkinoinnista. Vaikutukset voivat olla dramaattiset suuntaan tai toiseen riippuen siitä, miten siellä arvioidaan yrityksen tuotetta tai palvelua. - Nuoria olen yrittänyt muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on miettiä etukäteen, mitä verkkoon laittaa. Kerran verkkoon päivitetty kuva tai kommentti ei poistu sieltä koskaan. Yhdessä vaiheessa esillä olivat myös paljon mainostetut pikavipit. Luottotiedoissa ei tarvitse olla merkintä isostakaan rahasummasta, kun se jo vaikeuttaa rahoituksen saamista yrityksen perustamisvaiheessa. Sähköisten kanavien myötä lisäksi verkkokauppa on yrittäjäksi ryhtyvälle yksi mahdollisuus, eikä enää edes kovin uusi sellainen. Monet kivijalkakaupalla aloittavat harkitsevat Kålan kokemusten mukaan rinnalle verkkokauppaa. On heitäkin, jotka miettivät suoraan nimenomaan verkkokaupan perustamisesta esimerkiksi lasten ja naisten vaatteille. Starttiraha auttaa alkutaipaleella Yrittämisen yleisiä edellytyksiä miettiessään Kåla nostaa esille yhden merkittävän epäkohdan. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on tehty Suomessa aivan liian kalliiksi. - Olisi ehdottoman tärkeää helpottaa tietyn ajan ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Se näkyisi varmasti positiivisesti Suomen työttömyystilastoissa, Kåla sanoo ja kertoo esimerkin: Jos yksinyrittäjällä on pienet kulut ja hänen työtään on palveluiden tuottaminen, euron vuotuinen liikevaihto voi hyvinkin riittää. Jos hän päättää palkata yritykseensä työntekijän, silloin tarvitaan käytännössä euron liikevaihto, eli liikevaihdon kasvun pitäisi olla peräti euroa. Se on fakta, joka Kålan mukaan ei ymmärrettävästi kannusta kasvamaan, koska se käy aivan liian kalliiksi. - Sen sijaan starttirahajärjestelmää pidän hyvänä, koska se helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Sekin edistää yrityksen alkutaivalta, että Suomessa esimerkiksi toiminimen perustaminen käy helposti. Entä miksi yrittäjäksi ryhtymistä kannattaa harkita? - Yrittäjyys antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään ja yrittämisellä voi rikastua. Usein käy niin, että pitkään toisen palveluksessa toiminut huomaa osaavansa työnsä erittäin hyvin. Asiakkaatkin ovat valmiina, koska tällaisissa tapauksissa asiat tapaavat henkilöityä. Se antaa tervettä itseluottamusta ja mainiot lähtökohdat ryhtyä yrittäjäksi.

4 4 YRITTÄJÄ-LEHTI UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 34 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Kenkä- ja Asusteliike Stiletto Oy Kalajoen Yrittäjät Cadmek Ky Kannuksen Yrittäjät Kotisairaanhoito Anna Kälviän Yrittäjät Parturi-Kampaamo Annika Timmerbacka Pitopalvelu lilja Oy Reisjärven Yrittäjät Meidän Maja Ky Toholammin Yrittäjät Kiina-avain Vetelin Yrittäjät Insinööritoimisto Martti Pihlajamaa Oy Joken Monipalvelut Pedersören Yrittäjät Esittelyssä järjestösihteeri Heidi Huhtala: Työniloa onnistumisista Yrittäjä-lehden juttusarjassa ri Heidi Huhtala. mies Tapanin sekä 4-vuotiaan esitellään Keski-Pohjanmaan Eetu-pojan kanssa. Yrittäjien toimiston henkilökunta. He ovat tulleet tutuiksi alueen jäsenyrityksille työn Kuka olet? Olen 32-vuotias yrittäjyyden ja liikkeenjohdon tradenomi. Millainen on aikaisempi työhistoriasi? merkeissä monista eri yhteyksistä, Opiskelin Kokkolan kauppaoppilaitoksessa Vuonna 2002 tulin työharjoitteluun mutta mitä kaikkea hen- kilökunnan työhön kuuluu ja millainen on heidän siviiliminänsä? Siitä kerromme tarkemmin esittelyissä, joista nyt on vuorossa järjestösihteenomiksi ensin merko- ja sen jälkeen Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa tradenomiksi. Olen syntynyt Kälviällä ja asun siellä myös tällä hetkellä avo- Keski-Pohjanmaan Yrittäjille ja sillä tiellä ollaan edelleen. Tätä ennen työskentelin muutaman vuoden KPO:n palveluksessa eri tehtävissä. - Yrittäjät ovat hyvin kekseliäitä ja huumorintajuisia, järjestösihteeri Heidi Huhtala sanoo. Mikä on toimenkuvasi nykyisessä työssäsi? Jäsenyrityksiä meillä on noin kappaletta ja autan heitä eri ongelmatilanteissa, annan siis yleisneuvontaa. Toimenkuvaani kuuluu myös meidän tapahtumien järjestelty sekä muun muassa sihteerin työt kokouksissa. Mikä on parasta työssäsi? Työssäni näkee monenlaista, työnkuva on hyvin vaihteleva. On mukava nähdä onnistumisia ja vastaavasti olla apuna kun sitä tarvitaan! Millaisena yrittäjyys näyttäytyy työsi näkökulmasta? Yrittäjä luo itselleen työpaikan ja työllistää mahdollisesti jonkun muunkin. Työni kautta näkee, että monille vapaus ja mahdollisuus toteuttaa itseään ovat yrittäjyyden parhaita puolia. Yrittäjät ovat hyvin kekseliäitä ja huumorintajuisia. On ilo työskennellä heidän parissaan! Miten vietät vapaa-aikaasi? Vapaa-ajan vietän rentoutuen perheen ja ystävien parissa. Ab Karvox Oy Bröderna Willman F:ma Com-Soft T:mi K-G Bondegårds Snickeri Pohjanmaan Rakennus ja Laatoitus Cooper & Willbacka Ky Suomen Aarporaus Taxi T Berger Kokkolan Yrittäjät Hiusmuotoilugalleria Tiina Ojala JK Lähirahti Avoin yhtiö Kauneushoitola Ojala Anna-Leena Kokkolattia Ahola Oy Lintula Tiia-Lotta SkinnMet Tmi Ari-Pekka Lahtinen Yrittäjä- & kaupanedistämismatka MALLORCA Matkalla tutustutaan Espanjalle kuuluvan Mallorcan saaren elinkeinoelämään. Käymme tutustumassa paikallisiin yrityksiin sekä kuulemme asiantuntijoiden luentoja mm. yrityslainsäädännöstä ja yrittäjän henkisestä jaksamisesta. Päiväkohtainen ohjelma julkaistaan myöhemmin. Lähtö: la Kokkola Palma Paluu: la Palma Kokkola Pietarsaaren seudun Yrittäjät B. Herrmans Oy Ab Byggnads Ab JKH Elmiva Enterprise JME Bygg AB Mäklarbyrå J Riska AFF Ab Q-Energy Rautamo Oy Ab Alavieskan Yrittäjät Hinta: Sisältää: n. 880 /hlö Majoitus Hotelli Pionero & Santa Ponsa Park***+ Osoite: Calle Puig Teix 5/3, Santa Ponsa, Mallorca Edestakaiset lennot Kokkola-Palma-Kokkola, majoituksen 2hh, all inclusive (sis. aaminen, lounas, päivällinen, ruoka- ja paikalliset juomat, iltapäiväkahvin sekä yöruoan), ohjelman mukaiset kuljetukset, opastettu 4h Palman kiertoajelu sekä luennot materiaalein. Lisämaksusta: -yhden hengen huonelisä +80 /hlö vuotiaat lisävuoteessa 699 /hlö Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset Keski-Pohjanmaan Yrittäjiin viimeistään puh tai Vastuullinen matkanjärjestäjä Matkatoimisto Oy Matka-Vekka. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Tmi Hanna Nahkala Kruunupyyn Yrittäjät Viitavesi Metall Ab Ullavan Yrittäjät Koneurakointi J. Mäkelä Oy SOITA HETI JA VARAA PAIKKASI PAIKKOJA RAJOITETUSTI

5 YRITTÄJÄ-LEHTI 5 Neuvottelupäiviltä työkaluja paikalliseen toimintaan ONNITTELUT 25 vuotta Oy Kotkamaa Ab, Kokkola Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ja alueen paikallisyhdistykset osallistuivat perinteisille puheenjohtajien neuvottelupäiville helmikuun alkupäivinä. Päivien yhteydessä järjestetyssä alueellisessa tapaamisessa käsiteltiin mm. kuluvan vuoden toimintaa sekä yrittäjien kannanottoja. Päivien aikana osallistujat saivat työkaluja paikalliseen toimintaan sekä tietoa järjestön toiminnasta ja edunvalvonnasta. Suomen Yrittäjien EU-vaaliohjelma esiteltiin myös osallistujille. Nettikoulutukset jatkuvat omistajavaihdoksen asioilla Tietoiskut netissä olivat jymymenestys 25 vuotta Sport Huoltokeskus Ky, Ylivieska 10 vuotta Salminen & Lintilä Oy, Pietarsaari 5 vuotta VireäOksa, Lestijärvi YRITTÄJÄPALKITUT 2013 Jorma Uusitalo Verkon kautta vapaasti katsottavissa olevat Huomisen tieto jo tänään-tietoiskut ovat olleet todellinen jymymenestys. Tietoiskut järjestettiin perinteisenä koulutuksena, jossa osanottajat olivat läsnä fyysisesti, mutta samalla koulutukset videoitiin ja niitä on voinut katsoa jälkeenpäin vaikkapa kotikoneelta. Järjestöpäällikkö Nina Niemi Keski-Pohjanmaan Yrittäjistä kertoo, että nimenomaan verkon kautta katsottavissa olevat tietoiskut ovat olleet jymymenestys. - Tietoiskuja on katsottu netin välityksellä lähes kertaa. Niiden suosio ylitti kaikki odotukset varsinkin, kun tällainen mahdollisuus oli tarjolla vasta ensimmäisen kerran, Niemi iloitsee. Netin välityksellä toteutetut koulutukset olivat valtakunnallisesti ainutkertaisia, sillä ainakaan Niemen tiedossa ei ole, että vastaavia olisi järjestetty muiden aluejärjestöjen toimesta. Alueilta on sittemmin kyllä kyselty keskipohjalaisten kokemuksia. Tietoiskujen aiheet olivat hyvinvointi, jaksaminen ja tuloskunto, ajankohtaista verotuksesta, mitä tuloslaskelma ja tase kertovat, tiedonhallinta murroksessa, mitä jokaisen yrittäjän pitäisi saada irti taloushallinnostaan sekä asiakkuusstrategia. Kyse oli pitkästä prosessista, sillä suunnittelu aloitettiin syksyllä Lopullisesti aiheet valittiin yrittäjille tehdyn kyselyn perusteella. - Päätimme kokeilla täysin uudenlaista ratkaisua ja julkaista koulutukset myös netissä, jolloin koulutukset ovat yrittäjien käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Monet kysyivät jo etukäteen, milloin aineistoa tulee verkkoon. Katsojamäärän perusteella uskon, että koulutuksia ovat katsoneet myös opiskelijat ja yrittäjyyttä harkitsevat, Niemi sanoo. Uusi koulutuskokonaisuus keväällä omistajavaihdoksista Erinomaisen vastaanoton jälkeen oli helppo tehdä päätös uudesta koulutuskokonaisuudesta, aiheena tällä kertaa omistajavaihdokset. Koulutus syntyy yhteistyönä, jota tekevät yhdessä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa Start Up-hanke, Vaihtoaskel-hanke ja Limetv. - Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa peräti yritystä Suomessa tarvitsee uuden omistajan. Sen takia omistajia on tärkeä herätellä asiassa, koska omistajavaihdokseen, oli kyse myynnistä tai sukupolvenvaihdoksesta, pitää varata riittävästi aikaa, Niemi jatkaa. Tällä kertaa koulutukset toteutetaan pelkästään verkkokoulutuksena, ja ne voi katsoa tuttuun tapaan silloin, kun yrittäjälle itselleen parhaiten sopii. Jaksot julkaistaan kevään kuluessa. Koulutusjaksojen pituudet on lisäksi rajattu tällä kertaa alle tunnin mittaisiksi. Ensimmäisen jakson aiheena on omistajavaihdoksen muistilista ja toisen jakson arvonmääritys. Kolmannessa jaksossa käsitellään omistajavaihdosta luopujan näkökulmasta ja viimeisessä jaksossa jatkajan näkökulmasta. Syksyllä omistajavaihdoksiin liittyen järjestetään lisäksi kaksi tilaisuutta, yksi suomeksi ja yksi ruotsiksi. Niihin saapuu paikalle omistajavaihdoksen asiantuntijoita. Alavieskan Yrittäjät Pietarsaaren Yrittäjät Lohtajan Yrittäjät Vetelin Yrittäjät KALENTERI Toiminimi Rautakone Esa Pudas Oy Rakennusliike PedeCon Ab Putkimies Roiko Oy Koneurakointi & Kuljetus T. Haukilahti Ky HELMIKUU Finanssiaamiainen/iltapäiväkahvit ja pk-barometrin julkistaminen, Ylivieska / Kokkola K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro Asiakasrekisteri Excelillä, Omalla koneellasi (webinaari) MAALISKUU 6.3. Verkkokaupan etämyyntisäännöksiin muutoksia, Omalla koneellasi (webinaari) POMO II, Seinäjoki K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro POMO II, Turku Yrittäjän Iltakoulu, Ylivieska Yritysklinikka, Kokkola POMO II, Mikkeli Tarjouslaskelma Excelillä, Omalla koneellasi (webinaari) Limetv:n videoimia tietoiskuja on tähän mennessä katsottu verkossa lähes kertaa. HUHTIKUU 4.4. K-P:n Yrittäjä Magazine 4.4. Sisältömarkkinointi verkossa, Omalla koneellasi (webinaari) 5.4. Yrittäjien kevätpilkkikisat Lestijärvellä POMO III, Bryssel K-P:n Yrittäjien hallitus nro 2, Ylivieska K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro Meeting Point 2014 Suurhankkeiden MatchMaking tapahtuma, Kokkola Sosiaalinen media hakukoneoptimoinnissa, Omalla koneellasi (webinaari) Yrittäjämatka 2014, Mallorca, Espanja

6 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Bioetanolitehdas luo tilaisuuksia alueelliselle energiayrittäjyydelle Jorma Uusitalo Sievin Matalamaalle suunniteltu bioetanolitehdas luo toteutuessaan mahdollisuuksia myös uudenlaiselle energiayrittäjyydelle lähi alueella. Tehdasprosessin kehittäneen oululaisen Chempoliksen mukaan sivuvirtatuotteina saadaan esimerkiksi ligniiniä, biohiiltä, etikkahappoa ja furfuraalia. Esimerkiksi furfuraali on kemianteollisuuden raakaaine, ja sitä voidaan käyttää vaikkapa muovien valmistuksessa. Ligniini puolestaan on puu- ja ruokokasvien sidosaine, josta voidaan valmistaa esimerkiksi ksylitolia, liuottimia ja vanilliinia. Sievin kunnanjohtaja Markku Koski korostaakin sivuvirtatuotteiden kannattavuutta lisäävää vaikutusta tulevaisuudessa, ja sivuvirtatuotteiden merkitystä arvoketjulle aluetalouden näkökulmasta. Rakennusaika 2,5 vuotta suunnittelun aloittamisesta Kosken mukaan koko hankkeen osalta ollaan tilanteessa, jossa seuraavaksi perustetaan yhtiö, joka ryhtyy järjestämään tehdasinvestoinnin rahoittamista ja joka vastaa lopullisen tehdassuunnittelun käynnistämisestä. - Tehdasinvestoinnin arvo Myös sivuvirtatuotteiden hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia merkittäviin aluetaloudellisiin vaikutuksiin, Sievin kunnanjohtaja Markku Koski muistuttaa. on 150 miljoonaa euroa. Kokonaisuuteen kuuluvan energialaitosinvestoinnin suuruus on 100 miljoonaa. Tehtaan arvioitu vuositulos puolestaan nousee miljoonaan euroon mikä tarkoittaa, että investointien takaisinmaksuaika olisi hieman yli viisi vuotta. Tarvitsemme vähintään 50 miljoonaa euroa, jonka avulla voimme hankkia pankkirahoituksia. Rahoituksesta on jo keskusteltu ja työ- ja elinkeinoministeriössä meillä on arvoltaan noin 30 miljoonan euron suuruinen investointitukihakemus. - Sen jälkeen kun meillä on kasassa kaksi miljoonaa, pystymme aloittamaan Pöyryn kanssa lopullisen tehdassuunnittelun. Toivottavasti jo tulevan kevään aikana. Aikataulutuksen mukaan rakentamisaika on 2,5 vuotta suunnittelun aloittamisesta, eli tehdas käynnistyisi viimeistään vuonna 2017, Koski aikatauluttaa. Valmistuttuaan tehdasprosessi työllistää 80 työntekijää. Uusiutuvan energian käyttö vie kohti vähäh Jorma Uusitalo Ympäristöä säästävä vähähiilinen yhteiskunta on globaalisti yksi suurista tulevaisuuden haasteista. Vähähiilinen kestävä kehitys edellyttää uusia innovaatioita, joilla edistetään uusiutuvan ener- gian käyttöä. Centria tutkimus ja kehitys on tehnyt jo pitkään merkittävää työtä selvittäessään, kuinka sähkön ja lämmön tuotannossa voidaan päästä vähähiilisyyteen biomassojen kaasutuksella. - Olemme mukana Highbio2-hankeessa, joissa tutkimme myös kaasutuksen lopputuotteita, kuten liikennepolttoaineita. Centrian yrityslähtöisen ja korkealaatuisen TKI-toiminnan mahdollistavat laajat verkostot, johon kuuluvat muun muassa Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto ja VTT, kertoo energiatekniikan lehtori Yrjö Muilu. GASEKista uusiutuvan energian edelläkävijä Hän oli tutkijana hankkeessa, jonka seurauksena perustettiin energiateknologiayritys GASEK Oy. Yhtiö kehittää ja valmistaa puun kaasuttamiseen perustuvia ratkaisuja lämmön- ja höyryn tuotannossa. - Centrian tehtävänä on toimia kiinteässä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja hyödyntää siinä työssä laajaa Yrjö Muilu (vas.) ja kemian lehtori Kari Pieniniemi Stirling-moottorilla varustetun CHP-laitoksen äärellä Centrian uusiutuvan energian tutkimuslaboratoriossa. tutkimusverkostoaan. Yrityksille tämä tarjoaa merkittävän hyödyn, koska olipa ongelma mikä tahansa, verkostostamme löytyy siihen ratkaisu. - GASEKin perustaminen sai alkunsa, kun minuun otettiin yhteyttä ja pyydettiin tutkimaan Eero Kangasojan kehittämän kaasuttimen toimivuutta. Nykyään kyseinen EK-puukaasutin on patentoitu laajasti kansainvälisesti, myös Yhdysvalloissa. Puun kaasutus perustuu pyrolyysiprosessiin, jossa puun biomassasta erotetaan kaasuuntuvia ainesosia korkeassa lämpötilassa ja rajoittaen hapen saantia. Tämän vähähappisen palamisen ja kaasutuksen seurauksena syntyvä puukaasu puhdistetaan noesta, hiilestä sekä muista hiukkasista. Sen jälkeen se on hyödynnettävissä tehokkaasti esimerkiksi polttomoottoreissa. Tyypillisimmät käyttökohteet syntyvälle energialle ovat yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP). Puukaasu sisältää runsaasti vetyä ja hiilimonoksidia eikä sen poltossa sivutuotteena synny lainkaan ympäristölle haitallisia päästöjä. Uusiutuvana ja päästöttömänä energian tuotannon muotona puukaasu on erittäin ympäristöystävällinen. Puhdas puukaasu mahdollistaa tehokkaiden, huoltovarmojen ja pitkäikäisten voimalaitosratkaisujen valmistamisen.

7 YRITTÄJÄ-LEHTI 7 Kun kaikki välillisetkin työvoimavaikutukset huomioidaan, bioetanolitehtaan työllistävä vaikutus on kokonaisuudessaan kunnanjohtajan mukaan henkilöä. Sievi BioFuel Oy:ksi ristittyä tehdasyhtiötä ollaan avaamassa myös yksityisille sijoittajille. - Olemme varautuneet 25 miljoonan euron pääomasijoitukseen. Kun osakepääoma on kokonaisuudessaan 50 miljoonaa, aukkoa jää puolet. Eli loppuosa on summa, joka voidaan kattaa esimerkiksi yksityishenkilöiden ja yritysten vapailla sijoituksilla. Etanolitehdas edustaa uusinta teknologiaa Chempoliksen kehittämät Formicobio- ja Formicofibteknologiat edustavat biojalostuksessa kolmatta sukupolvea. Biojalostamo käyttää bioetanolin ja prosessissa syntyvien muiden tuotteiden raakaaineina uudistuvia ja niin sanottuja Non-Food-raaka-aineita. Sen ansiosta kilpailu ruokatuotannon ja sen negatiivisen hinta- ja saatavuusvaikutuksen kanssa jää pois. EU-alueella bioetanolia tuotetaan käyttämällä pääsääntöisesti viljaa ja sokerijuurikasta. Suurimpia tuottajamaita ovat Espanja, Ruotsi, Ranska ja Saksa. Kiinassa bioetanolia tuotetaan maissista, vehnästä ja sokeriruo osta lähinnä teollisuuden tarpeisiin. Intiassa taasen bioetanolituotannon pääraaka-aineita ovat sokeriruoko ja cassava. Jalostamon raaka-aineet, energiaomavaraisuus ja mahdollisimman pitkälle toteutettu suljettu kierto tarkoittavat sitä, että Sievin jalostamo lukeutuu EU-ohjelmien mukaisiin vihreän polttoaineen tuottajiin tulevaisuudessakin. Markku Koski uskoo Sievin tehdashankkeeseen vahvasti. - Suomessa tätä teknologiaa ei ole koskaan aikaisemmin selvitetty yhtä perusteellisesti. Kukaan ei voi kiistää selvitysten oikeellisuutta. Tule Yrittäjän Iltakouluun! Yri äjän Iltakoulun puhujana toimii Tiia Vanhatapio (muo suunni elija). Tule inspiroitumaan menestystarinasta. Tiia Vanhatapio kertoo yrittäjätarinastaan! Tule kuulemaan menestyvän yri äjän tarina omasta yri äjyydestään. Tarinansa kertoo Tiia Vanhatapio (muo suunni elija). Jälki- istunnossa voit verkos toitua alueen muiden yri äjien kanssa. Tervetuloa! iilisyyttä Puukaasun rinnalle voidaan ottaa myös biokaasu. Haapajärvellä käytössä on navetan lantaa käyttävä biokaasureaktori, ja samaan kokonaisuuteen kuuluva puukaasulaitos puolestaan hyödyntää metsähaketta. Centria myös tunnettu voimalaitoskouluttaja - Suomessa meidät tunnetaan myös voimalaitostekniikan kouluttajana yhteistyönssä POHTOn kanssa. Voimme avustaa voimalaitosten prosessien kehittämisessä, tarjota vesikemiaan ja päästöjen mittauksiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Kun vielä saamme - hiukkaspäästöjen mittauslaitteet, niin olemme täyden palvelun päästömittaustalo, esittelee kemian lehtori Kari Pieniniemi. Ydinvoimaloiden käyttökoulutukseenkin Centrialla on tarjota palveluita. - Saksalaisen ammattikorkeakoulukumppanin avulla onnistuimme hankkimaan IAEA:n luvalla ydinvoimalaitoksen simulaattorin, jonka avulla opiskellaan ydinvoimareaktorin käyttöä. Se on laatuaan ensimmäinen Suomessa ja sattumoisin simuloi myös Rosatomin Pyhäjoelle suunnittelemaa reaktoria, Kari Pieniniemi sanoo. Yhteistyössä: Iltakoulu Ylivieskassa Aika: klo Paikka: Ylivieskan ammattiopiston auditorio, Kuusitie 6, Ylivieska Ohjelma: Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu Tervetuloa, toimitusjohtaja Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät LähiTapiolan puheenvuoro, liiketoimintajohtaja Ilkka Herva, LähiTapiola Pohjoinen Luovan yrittäjyyden haasteet Tiia Vanhatapio Jälki-istunto ja pientä suolaista Lisätietoja: Pirjo Repo, puh , LähiTapiola Pohjoinen, Nina Niemi, puh , Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Ilmoi audu /iltakoulu SUOSITTELE YRITTÄJÄLLE JÄSENYYTTÄ JA VOITA MERCEDES-BENZ! Suosittele tutulle yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään vaikutusvaltaisen järjestön tuekseen sekä runsaasti rahanarvoisia jäsenetuja. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele jäsenyyttä yrittäjälle osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa. Yrjö Muilu oli tutkijana hankkeessa, jonka seurauksena perustettiin energiateknologiayritys GASEK Oy YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

8 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Opiskelijajäsenyys on totta! Eeva Ketvel Alan olla aikuinen Minun pitäisi tietää, mitä teen isona! Mistä saan töitä? APUA! Näin miettii moni opiskelija. Yrittäjyys sopisi useille. Siksi Suomen Yrittäjät lanseerasi opiskelijajäsenyyden. 14-vuotiaalla Valtteri Uotilalla ei ole ongelmia urasuunnitelmissa. Hän on ollut yrittäjänä jo puolitoista vuotta, peruskoulun ohella. - Tuotan internetsivuja pienille yrityksille ja yhdistyksille, logoja, mainoksia, julisteita ja graafista suunnittelua, Uotila kertoi Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenyyden lanseeraustilaisuudessa Helsingissä tammikuussa. Uotila liittyi opiskelijajäseneksi heti lanseeraustilaisuudessa. Suunnitelmissa on jatkaa yrittäjänä ja avata verkkokauppa puhelin- ja muille elektroniikkatarvikkeille ja mahdollisesti myös atk-tukipalvelu. Uusia yrittäjiä tarvitaan, jotta työpaikat säilyvät Suomen taloudelle Valtteri Uotilan kaltaisten nuorten rohkaiseminen yrittäjiksi on todella tärkeää: Suomessa on yli vähintään 55-vuotiasta yrittäjää. Heistä suuri osa siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmen vuoden kuluessa. Tilalle tarvitaan saman verran uusia yrittäjiä, jos yritysten työpaikat halutaan säilyttää. Jos mitään ei tehdä, vuosittain menetetään jopa 8000 työpaikkaa. Opiskelijajäsenyydellä Suomen Yrittäjät kertoo nuorille ja opiskelijoille yrittäjyydestä hyvänä uravaihtoehtona ja pk-yrityksistä hyvinä työpaikkoina. Opiskelijatoiminta pidetään mahdollisimman vapaana ja verkostomaisena. Jäsenyydessä korostetaan opiskelijoiden innostusta ja intohimoa yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjäopiskelijoiden yhteisö on läsnä niissä sähköisissä ympäristöissä, joissa nuoret ja opiskelijat ovat luonnostaan, järjestösihteeri Päivi Laakso sanoo. Faktat opiskelijajäsenyydestä: - Opiskelijajäsen pääsee osaksi nuorten yrittäjien ja opiskelijoiden yhteisöä, jossa voi kysyä yrittäjyydestä suoraan tuoreilta yrittäjiltä. - Hän saa yrittäjyystietoa mm. uutiskirjeessä ja Suomen Yrittäjien jäsenlehdestä Yrittäjäsanomista. - Tarjolla on rahanarvoisia jäsenetuja Suomen Yrittäjien yhteistyökumppaneilta. - Opiskelijajäsenyys maksaa 20 euroa vuodessa. - Lisätietoa osoitteesta Valtteri Uotila liittyi Suomen Yrittäjien opiskelijajäseneksi heti, kun se oli mahdollista jäsenyyden lanseeraustilaisuudessa Helsingissä tammikuun lopussa. Hän on 14-vuotias peruskoululainen ja yrittäjä Seinäjoelta. (Kuva: Ilona Savitie) Maakuntaan ehdotetaan Luonnonvarakeskuksen strategista toimipaikkaa Biolaakso kertoo biotalouden laajuudesta Jorma Uusitalo Biolaakso on kolmen jokilaakson alueelle ulottuva luonnonvara-alan ja biotalouden kokonaisuus, joka tarkastelee biotaloutta totuttua monipuolisemmin. - Esimerkiksi Itä-Suomessa biotalous painottuu pitkälti metsätalouteen mutta me haluamme nähdä biotalouden laajemmin. Biolaaksossa raakaainevirroista lähtien eri alat ja toimijat muodostavat aidosti toiminnallisen kokonaisuuden, korostaa Biolaakson toimintaa koordinoiva Kannuksen kaupungin kehitysjohtaja Anne Pesola. Strategisesti kehitettävä on tärkeä status Biolaakson alue ei aiemmin ole noussut esiin biotaloudellisena kokonaisuutena Helsingin suunnasta katsottuna. Nyt tilanne on toinen. Mikä parasta, Biolaakso on omalta osaltaan onnistunut erinomaisesti ydinsanomansa välittämisessä. Tammikuun lopulla maa- ja metsätalousministeriö nimittäin julkisti uuden Luonnonvarakeskuksen toimipaikkojen kehittämissuunnitelman. Tuossa suunnitelmassa Kokkola-Kannus-kombinaatio oli nostettu Luonnonvarakeskuksen strategisesti kehitettäväksi toimipaikaksi. Anne Pesolan mukaan kyse on koko alueelle erittäin merkittävästä esityksestä. - Metsäntutkimuslaitos Metla sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ovat toimineet Kannuksessa. Nyt ne yhdistetään vuonna 2015 toimintansa aloittavaan Luonnonvarakeskukseen, Pesola selvittää. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen toimipaikka on esitetty sijoitettavaksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteyteen. Koska Luonnonvarakeskus tarvitsee lisäksi koetoimintaa, se esitetään säilytettäväksi Kannuksessa. - Uudistuksen tavoitteena on keskittää Luonnonvarakeskukset yliopistojen yhteyteen. Meidän tapauksessa Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (www.chydenius.fi) tarjoaa Luonnonvarakeskukselle tiiviin liittymäpinnan taustayliopistojensa Jyväskylän, Oulun ja Vaasan tutkijayhteisöihin. - Kokkolan yliopistokeskuksessa toimivan soveltavan kemian tutkimusryhmän osaamiskärjet ovat katalyyttiset prosessit ja materiaalit biomassojen käsittelyssä ja kemianteollisuudessa sekä energian varastointiin liittyvä akkukemikaalitutkimus. Yliopistokeskuksella on valmiudet myös käynnistää yhteisprofessuurien valmistelu yhdessä yliopistokeskuksen taustayliopistojen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Olennaista on maininta Kokkola-Kannuksesta strategisesti kehitettävänä toimipaikkana. - Strategisesti kehitettävien listalle pääsi ainoastaan kymmenen paikkakuntaa. Tänne on mahdollista keskittää valtakunnallista ja kansainvälistä Kuusi vahvaa tutkimuskärkeä Maa- ja metsätalousministeriön on määrä tehdä Luonnonvarakeskusta koskevat päätökset maaliskuussa. Pesola kertoo, että tarkoituksena on saada päätöksen valmistelijat vierailemaan Biolaaksossa ennen lopullista päätöksentekoa. Millaisia asioita Biolaaksosta sitten on kerrottavana? Yliopistokeskus, Metla, MTT ja GTK taustayhteisöineen muodostavat kiinteän, sitoutuneen tutkimusyhteisön, joiden kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot ovat merkittävät. - Keski-Pohjanmaan alueella toimivien tutkimusyksiköiden osaaminen profiloituu tällä hetkellä erityisesti seuraaviin: biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa), biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena, luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. luonnonvara-alan kärkiosaamista ravinne-talous, ja tutkimusta. sulfaattimaiden Elinkeinoelämälle toimipaikka tietäisi merkittäviä mahdollisuuksia saada käyttöönsä alan huippuosaamista. - Tutkimuskärkien lisäksi meiltä löytyy tutkimusta tukevaa toimintaa kuten ainutlaatuinen laboratoriokeskittymä, Anne Pesola sanoo. happamien vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta), energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia), bioenergian kestävä tuotanto sekä paikkatietojen hyödyntäminen biomassojen arvoketjussa (esimerkiksi puubiomassat ja turve-energian ja biojalosteiden raaka-aineena) - Tutkimuskärkien lisäksi meiltä löytyy tutkimusta tukevaa toimintaa kuten ainutlaatuinen laboratoriokeskittymä. Tutkimustoiminta ja laboratoriot tarvitsevat rinnalleen maastokoealueita, joita puolestaan sijaitsee muun muassa Kannuksessa ja Toholammilla. Tärkeä merkitys on alueen yrityksistä tulevalla kysyntäpotentiaalillakin. - Biolaaksosta löytyy todella vaikuttava määrä biotalouteen eri tavoin liittyvää yritystoimintaa elintarviketeollisuudessa, puunjalostuksessa, maa- ja metsätaloudessa sekä turkistaloudessa, bioenergiassa ja kaivannaisteollisuudessa sekä metallien jatkojalostuksessa, Pesola luettelee. Tässäkin kohdassa faktat puhuvat puolestaan: Biolaakso esimerkiksi tuottaa 17 prosenttia koko maan maidontuotannosta, ruokaperunasta lähes viidenneksen, 46 prosenttia maan turkistiloista sijaitsee alueella ja vuonna 2011 turkisnahkojen myynnin arvo oli 177 miljoonaa euroa. Kaikki tämä tapahtuu siis alueella, jonka asukasmäärä on ainoastaan kolme prosenttia koko Suomen väestöstä.

9 YRITTÄJÄ-LEHTI 9 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän organisaatio uudistui Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on uudistanut organisaatiorakenteensa. Uusi organisaatio astui voimaan Uudistuksen tavoitteena on vastata entistä paremmin ja tehokkaammin toimintaympäristön muutoksiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Organisaatiomuutoksen näkyvin osa on oppilaitosrakenteen uudistuminen. Vuoden 2014 alusta lähtien koulutusyhtymän aikuiskoulutuksesta sekä yrityksille suunnattujen kehittämispalveluiden tuottamisesta vastaa Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus. Nuoret kouluttaa Keski-Pohjanmaan ammattiopisto. Jorma Uusitalo Kokemukset Kokkolassa viime marraskuussa ensimmäisen kerran järjestetystä kansainvälisestä Material Weekistä olivat niin positiiviset, että tapahtuma järjestetään seuraavan kerran jo alkaneen vuoden syksyllä syyskuuta. Kehityspäällikkö Hanna- Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEKistä korostaa, ettei tapahtumasta ole iloa ja hyötyä ainoastaan suurille yrityksille. Myös keskipohjalaisille pk-yrityksille Material Week tarjoaa tilaisuuden saada ideoita ja uusia näkemyksiä omaan liiketoimintaan ja tuotekehitykseen, koska paikalle kerääntyy sekä kotimaasta että ulkomailta omien alojensa korkeatasoisia asiantuntijoita. Verkottumista kansainvälisesti Koposen mukaan Material Weekille oli olemassa alkujaankin luontainen tilaus. - Kokkolassa työskennellään laajasti kemian ympärillä niin opetuksen, tutkimuksen kuin teollisen tuotannon puitteissa. Halusimme nostaa Kokkolan asemaa kemian osaajana yleisön silmissä, koska esimerkiksi teollisuuden tuotteet menevät maailmalle eivätkä ole sen takia ihmisten nähtävissä. Kansainvälisyys oli lähtökohtana koko ajan, koska sen ansiosta saimme tuotua Kokkolaan kemian kansainvälistä huippuosaamista paikallisten toimijoiden hyödynnettäväksi. Material Week koostui viidestä seminaarista. Teemoina olivat Bio-Kokkola, Nano-Kokkola, Green-Kokkola, Metal-Kokkola sekä Composite-Kokkola, jonka yhteydessä järjestettiin Muoviteollisuus ry:n valtakunnalliset Lujitemuovipäivät. Tilaisuuksissa oli yhteensä yli 360 osallistumiskertaa, ja yksittäisiä osanottajia oli kaikkiaan 270. Yritysten edustajia oli yli sata, ja heistä vajaa puolet tuli alueen yrityksistä kuten Kokkolan suurteollisuusalueelta. - Material Weekistä jäi järjestäjille tosi hyvä kuva ja saimme paljon positiivista palautetta. Yksi merkittävä hyöty osanottajille oli se, että he pääsivät verkostoitumaan kansainvälisesti alaa hyvin laajasti edustaneiden tahojen kanssa. Yli 50 puhujasta noin parikymmentä oli ulkomaisia. Kokkolassa ja Suomessa yleensäkin piirit ovat aika pienet. Senkin takia on tärkeä saada kansainvälisiä vaikutteita, Koponen kertoo ja sanoo tilaisuuksista kertyneen runsaasti esimerkiksi nice to know-tietoa. Panostusta kansainväliseen markkinointiin Koposen mukaan seuraavaa tapahtumaa varten markki- Material Weekin aikana kuultiin yli 50 puhujaa. Kuvassa Gavin Farmer Carbodeon Oy:stä. Kuva: Jenny Kåla Pk-yrityksille tapahtuma tarjoaa ideoita ja näkemyksiä Material Week saa jatkoa noinnissa panostetaan enemmän kansainvälisiin kohderyhmiin. Hänen mukaansa myös ensi syksyn Material Week suunnitellaan sisällöltään sellaiseksi, että siitä on hyötyä sekä isoille yrityksille että pk-yrityksille. Mikä parasta, maakunnan pk-yritykset saavat jälleen alansa huipputietoutta kotikentällään. Teemoina ovat bio, metal, green ja composite. Läpileikkaavana teemana on teknologioihin liittyvä bisness-kehittäminen. Sovellettavaa löytyy runsaasti, koska kemia ja materiaalit liittyvät yritysten arkeen tavalla tai toisella. - Seuraavalla kerralla tarjoamme lisäksi näytteilleasettajille mahdollisuuden olla mukana omilla osastoillaan. Heiltä on tullut jo nyt ensimmäisiä tiedusteluja. Jatkossa tapahtuma on helpompi järjestää, koska meillä on nyt näyttöä ja uskottavuutta, Koponen korostaa. Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutusta johtaa aikuiskoulutusjohtaja Jarmo Matintalo. Myös muu päällikkörakenne on uudistunut: Yrityspalvelupäällikkö Iiris Niemonen Toimistopäällikkö Merja Kivelä Oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo Aikuiskoulutuspäälliköt: Yrittäjyys ja liiketalous Ulla Kauppila Hyvinvointiala Leena Sundell Kasvatus ja humanistinen ala, kansanopisto Salla Lillhonga Kulttuuri ja tietotekniikka Mika Väisälä Luonnonvara-ala Kaisa-Leena Ahlroth Teollisuus ja rakentaminen Toni Uunila Organisaatiouudistus tuo muutoksia myös yhteystietoihin. Jatkossa koko henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa Aikuiskoulutusta toteutetaan Kokkolassa (päätoimipaikka Talonpojankatu 6) sekä Kaustisella, Kannuksessa, Kälviällä, Perhossa, Toholammilla ja Pietarsaaressa ja osittain muualla Suomessa. Organisaatiouudistuksen jälkeenkin haluamme edelleen tarjota alueellemme laadukasta ammatillista koulutusta ja nostaa alueen pk-yritysten osaamista rakentamalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja työllisyyttä tukevia hankkeita ja palveluja. Lisätiedot: Jarmo Matintalo puh Aikuiskoulutusjohtaja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Närvilänkatu 8, KOKKOLA Puh. (06) /vaihde Material Weekin tilaisuudet keräsivät yli 360 osallistumiskertaa. Kuva: Jenny Kåla

10 10 YRITTÄJÄ-LEHTI Lehtisen yrittäjäveljekset eivät työtunteja laske Kehittäminen geeneissä Jorma Uusitalo Kyllä tekevälle töitä löytyy, sanoo vanha sananlasku. Lehtisen yrittäjäveljekset Jari ja Ari Kokkolasta ovat erinomainen esimerkki siitä, että sananlasku pätee edelleen. Veljekset tunnetaan työteliäinä yrittäjinä, jotka myös ideoivat koko ajan uutta. Tosin hekin ovat joutuneet toteamaan saman kuin moni muu yrittäjä, eli suomalainen lainsäädäntö ei innovointiin kannusta. - Eniten kehittämisessä ja innovoinnissa vaivaa Suomen tekijänoikeuslaki. Se on tässä maassa todella nolossa jamassa. Ihmiset kyllä kehittäisivät ja töitä olisi tarjolla, mutta nykymuodossaan tekijänoikeuslaki ei suojaa kehittäjän oikeuksia, kun tehdään esimerkiksi teollisuuteen uusia ratkaisuja. Yhdysvalloissa tilanne on täysin toinen, Ari Lehtinen sanoo. Toisaalta veljekset ovat todenneet senkin, että Kokkolassa yrityksillä on mainiot puitteet toimia ja kasvaa. - Kaupungista löytyy paljon hyviä yrityksiä yhteistyökumppaneiksi. Vuosien kuluessa meillekin on tullut paljon tuttuja, joiden kanssa on tosi kiva toimia, Jari Lehtinen jatkaa. Lehtisten yrittäjätarinan alku on varsin tyypillinen. Veljekset tekivät vuosia monenlaisia erikoistöitä vieraan palveluksessa, mutta jossain vaiheessa yrittäjägeeni ja tahto tehdä asioita itsenäisesti alkoivat vaikuttaa entistä voimakkaammin. Ajan myötä syntynyt monipuolinen ammattitaito antoi yrittäjäuralle mainiot eväät. Oma tärkeä merkityksensä oli veljesten isällä. Esimerkiksi kaasuhitsauksen isä opetti pojilleen kädestä pitäen jo ennen ammattikoulua, samoin kuin monenlaisia remontti- ja metal- Jari (vas.) ja Ari Lehtinen esittelevät Uno Cruiser-perävaunua, jota on täysin uudenlaisena tuotteena kutsuttu myös älyperäkärryksi. Syntynyt yrittäjäksi Aino Kattilakoski Vuoden 2013 kokkolalaiseksi yrittäjänaiseksi valittu Heidi Kivilompolo Lindell Flowersista yllättyi saamastaan tunnustuksesta. - Positiivisesti tietenkin. Kiva tunnustus kovasta työstä. - Palkinto auttaa jaksamaan perusarkea, mutta täytyy myöntää, että maanantaiaamuna kellon soidessa 4.30 tällaiset tunnustukset eivät juuri lämmitä, Kivilompolo nauraa. Työtä on siis jatkettava. Yhtä uutterasti kuin sitä tähän päiväänkin on tehty. Kivilompolo kokeili ensimmäisen kerran kaupantekoa kahdeksanvuotiaana isosetänsä kanssa Kokkolan torilla isoäitinsä Lahnakoskelle 50-luvulla perustaman kauppapuutarhan tuotteilla. - Se oli hyvä oppikoulu, Kivilompolo muistelee. Kivilompolo oli yrityksen toiminnassa mukana enemmän tai vähemmän aina kaupallisen alan opintojensa loppuvaiheille 90-luvulle, jolloin hän siirtyi yrityksen työntekijäksi. Vuonna 2004 hänestä tuli Lindell Flowersin toimitusjohtaja ja 2010 yrityksen omistaja. - Perheyrityksen ollessa kyseessä aina täytyy olla jatkaja. Vanhemmat ja isoäiti olivat yrittäjiä ja tällä kertaa se olin minä, jolle yrittäjän veri sitten periytyi. Iso työllistäjä Lindell Flowers on kasva- Lindell Flowersin kukkakauppa on 400 neliötä kauneutta, tuoksuja ja iloista palvelua hyvällä sijainnilla.

11 YRITTÄJÄ-LEHTI 11 Lehtiset ovat investoineet määrätietoisesti myös monipuoliseen kalustoon, jota tarvitaan mitä erilaisimmissa työkohteissa. litöiden taitoja. - Aloitin ensin yksin erilaisilla pienkoneilla reilut kymmenen vuotta sitten. Hommaa tuli lisää, ja aika pian Jarikin siirtyi yrittäjäksi ja ryhtyi yhtiökumppaniksi. Meillä oli pienkaivinkoneiden lisäksi muita pieniä maansiirtokoneita, joilla pystyi työskentelemään ahtaissa paikoissa. Kysyntää sellaiselle kalustolle oli runsaasti. - YIT:lle teimme paljon piikkauksia, ja oli myös monenlaisia purkutöitä, kuten vapaa-aikakeskuksen kiinteistötekniikan purku ennen saneerauksen aloittamista. Sana levisi, ja me teimme töitä kuin hullut, veljekset muistelevat Pienkoneurakointi Lehtinen Oy:n alkuvaiheita. Työtehtäviä laidasta laitaan Erilaisista puhallustekniikoista on tullut yrittäjäkaksikolle yksi keskeisimmistä palveluista. - Aluksi hankimme hiekkapuhalluslaitteet, ja samalla ryhdyimme kehittämään uusia menetelmiä omalla laitteistolla. Edelleen testaamme jatkuvasti, millainen menetelmä toimii parhaiten missäkin tilanteessa. Muun muassa soodapuhallus tunnettiin Yhdysvalloissa ja muualla maailmalla muttei Suomessa. Meille soodapuhallus oli tuttu asia melkein pikkupojasta lähtien, ja tänä päivänä teemme sillä todella monipuolisesti erilaisia puhallustöitä, koska menetelmä puree lähes kaikkiin materiaaleihin, Lehtiset kertovat. Esimerkiksi musta rauta voidaan puhaltaa märkänä ilman, että rauta ruostuu. Soodapuhalluksen ohella jääpuhallus on osoittanut toimivuutensa monissa homekohteissa, ja esimerkiksi hajunpoistossa soodapuhallus on ollut tehokas ratkaisu. Puhallus-, kaivuu-, purkuja piikkaustöiden lisäksi veljekset tekevät muun muassa timanttitöitä, viemärisaneerauksia sekä betonihiontoja. - Koko ajan mietimme kaikenlaista uutta. Olemme kehittäneet esimerkiksi menetelmän, jonka avulla kaivosaneeraukset on mahdollista tehdä pihaa rikkomatta. Esivalmistelut tehdään hallilla, ja vanhan kaivon ympärille pujotetaan muovimuotti, kun ensin on tehty pohja valmiiksi. Ratkaisu on käytännössä ikuinen, koska muovi ei syövy. Markkinoille täysin uudenlainen peräkärry 90-luvun puolivälissä Lehtiset hikoilivat ja manasivat kaatopaikalla purkaessaan peräkärryn lastia. Molemmat miettivät, eikö työtä helpottamaan voisi kehittää toimivamman peräkärryn. Lopullisesti idea muuttui tuotteeksi 2011, kun veljekset esittelivät kaatopaikkakeikan tuloksena syntyneen ratkaisun kokkolalaisille Joonas Jyringille ja Antero Myllykoskelle. Nyt nelikon perustamalta yhtiöltä, KIT Group Oy:ltä, on tullut markkinoille Uno Cruiser-niminen älyperäkärryksikin kutsuttu uutuus. - Olimme tosi onnekkaita, kun löysimme Joonaksen ja Anteron kaltaiset luotettavat ja innostuneet kumppanit. Peräkärryssä on todella paljon täysin uudenlaisia käyttöä helpottavia ratkaisuja, ja kotimaan markkinoiden lisäksi meillä on valmiudet saada kärry myyntiin Saksassakin. On aika helppo päätellä, ettei Lehtisten ole tarvinnut katua päätöstä ryhtyä yrittäjiksi. - Ei todella kaduta. Tässä pääsee kehittämään, touhuamaan, suunnittelemaan ja testaamaan juuri niin kuin itse haluaa. Työtunteja emme laske, sillä tärkeintä on hyvin tehty työ ja tyytyväinen asiakas. Silloin tulee itsellekin hyvä fiilis. nut yhden pariskunnan puutarhasta kaikkiaan 16 henkeä työllistäväksi, kukkakaupan, kauppapuutarhan, kukka- ja tarviketukun sisältäväksi yritykseksi. Heidi Kivilompolo on kasvattanut ja monipuolistanut yritystä voimakkaasti. Tämän hän epäilee olevan yksi syy yrityksen menestykseen ja vuoden yrittäjänaisen palkintoon. - Lisäksi olemme onnistuneet luomaan näyttävän kukkakaupan hyvälle paikalle, pystymme tarjoamaan erilaisia ja monipuolisia palveluja ja tuotteita monenlaisiin hetkiin. - Olen myös valtavan ylpeä työntekijöistä, joita olen löytänyt ympärilleni. He ovat kaiken a ja o. Kivilompolo myös epäilee, että tunnustuksen taustalla on hänen paljasjalkainen kokkolalaisuutensa, pitkä kuljettu tie, sekä autenttisuus osana nykypäivää. - Urani alkoi torilta ja siellä olen vieläkin myymässä joka kesälauantai. Rakastan tavata ja keskustella hyväntuulisten ihmisten kanssa. Vuoden 2013 yrittäjänainen Heidi Kivilompolo Torilta vaihtelua Torimyyminen tuo myös vaihtelua arkeen, joka Kivilompololla pitkälti on hallinnollista. - Koneen ääressä päiväni pitkälti kuluvat. Paljon paperihommia, ostotyötä ja trendien seuraamista. Kivilompolo vinkkaakin, että valkoinen kausi alkaa kukissa olla ohi, ja pastellisävyt nostavat päätään. Kesää kohti värikkyys lisääntyy. Retrotyyli ja maalaisromantiikka ovat tulossa pinnalle. - Ruukkukukat vastaavasti ovat hiipumassa ja leikkokukkien menekki kasvussa. Vanhanajan kukkia on tulossa takaisin ja puutarhoihin panostetaan enemmän. Yksi mielenkiintoinen tuleva trendi on syötävien ja kauniiden kasvien yhdistäminen samaan istutukseen. Sinänsä loogista, sillä kukaan ei ole ikinä kieltänyt persiljojen ja orvokkien istuttamista vierekkäin. Marketkaupasta hyötyäkin Lindell Flowersilla menee hyvin, vaikka toisin voisi luulla supermarkettien kasvavan mahdin alla. - On totta, että kasvavat marketit ovat haaste, sillä ne voivat myydä paljon ja halvalla. - Mutta asialla on positiivinen kääntöpuoli. Markettien avulla kukat ja kasvit tulevat ihmisille tutuiksi, koska ne ovat halpoja ja kynnys niiden ostamiseen on matala. Kukkakaupat astuvat kuvaan erottumalla jalostetuilla tuotteilla. Kokonaiskulutuksen kasvaminen on vain hyvä asia ja siinä marketit ovat hyödyksi. Kivilompolo uskoo myös kukkabisneksen tulevaisuuteen. - Kukkia tullaan tarvitsemaan aina, juhlaan, arkeen, iloon ja suruun. Se tarve ei taatusti ole häviämässä minnekään. - Se, mistä kukkia tuodaan, on muuttumassa. Kukkien tuottaminen lähellä on jo niin kallista, että pienillä kukkayrityksillä ei ole niihin varaa. Siksi ostoketju on viime vuosina alkanut suuntautua Afrikan ja Etelä-Amerikan suuntaan, jossa kasvattaminen on halvempaa ja olosuhteet paremmat. - Supermarketit ovat siinä edellä, että ne voivat myydä myös kotimaisia kasveja, ja pitää hinnat alhaalla. Harmi.

12 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Sisäilman laadulla on merkitystä Vahvalta pohjalta yrittäjäksi Jorma Uusitalo ENSIN YHTEYS KOSEKIIN KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja Kokkolan seudulla. Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun. Me olemme olemassa sinua varten! KOSEK Ristirannankatu 1, Kokkola Puh: (06) Faksi: (06) koordinoiva asiantuntija Kokkolalainen Janne Penttilä on työskennellyt yrittäjänä vasta reilun vuoden mutta yrittäjyys ja käytännön työskentely erityisesti ilmanvaihdon parissa ovat tuttuja jo paljon pidemmältä ajalta. - Yrittäjäksi ryhtyminen oli minulle lopulta aika luonnollinen valinta, koska olen nähnyt yrittäjän arjen läheltä vanhempieni perheyrityksessä. Perheyrityksessä tein myös yli kymmen vuotta ilmanvaihtotöitä ja toimiala tuli sinä aikana hyvin tutuksi. Eli olin ensin vanhemmillani opissa ja kun osasin tarpeeksi, perustin kilpailevan yrityksen, hän nauraa. Järkevät säädöt säästävät energiaa Pohjanmaan Ilmastointihuolto Oy:n perustanut Penttilä on koulutukseltaan automaatiotekniikan insinööri. Kaikenlainen kiinteistöautomaatioon liittyvä on kiinnostanut aina. Markkinoissa on potentiaalia, sillä erilainen kiinteistöautomaatio on kasvanut voimakkaasti viimeiset 15 vuotta ja kasvu jatkuu. Ihmiset käynnistävät saunansa kännykällä ja ohjaavat etänä vaikkapa valoja, lämmitystä ja ilmastointia. Tekemistä riittää pelkästään käyttökoulutuksessa. - Kiinteistöihin hankitaan tuhansia ja jopa satojatuhansia maksavia laitteistoja, mutta harva osaa käyttää niitä. Laitetoimittajien kenttä on hyvin laaja ja laitteistot poikkevat toisistaan. Sen takia on tärkeää, että henkilökunta pystyy tarjoamaan asiakkaille hyvin laajasti käyttö- ja opastuspalveluita. Järkevillä säädöillä voidaan säästää huomattavasti energiakustannuksissa. Säästöjä syntyy muun muassa silloin, kun säädöt reagoivat siihen, että kiinteistö jossa on päivällä satoja ihmisiä on yöt tyhjillään. Sisäilman laadulla on merkitystä ja Penttilän mukaan sen tärkeys tiedostetaan tänä päivänä yhä paremmin. Siitä kertoo sekin, että moniin organisaatioihin palkataan sisäilman asiantuntijoita. - Jos esimerkiksi 50 työntekijän avokonttorissa on huono ilmanvaihto, hiilidioksidipitoisuus nousee helposti niin korkeaksi, että se laskee hen- Työn laadukkaaseen lopputulokseen asianmukaisella välineistöllä on jopa ratkaiseva merkitys. kilökunnan työtehoa ja tämä taas vähentää työn tuottavuutta. Yksi ihminen käyttää ilmaa litraa vuorokaudessa, eli useimpia todennäköisesti kiinnostaa, millaista ilma on ja mitä se sisältää. Penttilä sanoo, että suurimmat puutteet liittyvät määräaikaishuoltoihin. Niiden laiminlyöminen tarkoittaa käytännössä samaa kuin jättäisi vaihtamatta autoon öljyt. Vahingoista aikanaan koituva lasku on sitten sitäkin suurempi. Mieluummin kilpailemme laadulla kuin hinnalla Jatkuvan koulutuksen ja ammattitaidon ylläpitämisen lisäksi yrityksen menestyminen edellyttää asianmukaista laitteistoa. - Kuulumme alan yksityisten yritysten muodostamaan Suomen Sisäilmamestarit-organisaatioon. Sen puitteissa meillä on vuotuisia koulutuksia ajankohtaisista aiheista kuten ilmanvaihdosta ja -laadusta sekä lämpökamerakuvauksista. Kouluttautumalla kuljemme alan kärjessä ja sillä tavalla erottaudumme kilpailijoista, Penttilä korostaa. Työn laadukkaan lopputuloksen kannalta laitteistolla voi olla ratkaiseva merkitys. Siksi yrittäjä pitää tärkeänä, että asiakkaat osaavat vaatia kunnollista laitteistoa, joka on huollettu ja todistettavasti kalibroitu. Ilman asianmukaista mittalaitteistoa säätöjä on käytännössä mahdotonta saada kohdalleen. - Meillä on hyvä keskinäinen vuoropuhelu laitteistotoimittajien kanssa, jotka edustavat kansainvälisiä huippumerkkejä. Puolin ja toisin vierailemme toistemme luona ja yhteistyöhön kuuluu, että he pystyvät toimittamaan meille sellaisia laitteita, jotka vastaavat meidän tarpeita. Suomen Sisäilmamestareiden resurssit ovat hyödynnettävissä myös käytännön urakoissa. - Sisäilmamestareiden kautta meillä on käytössä koko organisaation asiantuntemus paikallisesti. Pystymme vastaamaan lisäksi isoihinkin urakoihin, koska tarvittaessa voin ostaa työvoimaa vanhempieni perheyrityksen lisäksi Sisäilmamestareiden organisaatiosta. Tämä on merkittävä mahdollisuus, koska työvoiman tarve saattaa vaihdella isostikin urakasta riippuen. Vaikka yleinen taloustilanne on edelleen tiukka, Penttilä näkee edessäpäin paljon mahdollisuuksia. - Ainoa vaihtoehto menestyä tänäkin aikana on usko omaan tekemiseen. Kilpailemme mieluummin laadulla kuin hinnalla, koska hinnalla ei voi kovin pitkään kilpailla. - Yrittäjyydessä minua palkitsevat onnistumiset. Se, että pystyy vastaamaan haasteisiin, tekee työstä mielekkään. Ja jos yritys menestyy, silloin yrittäjälläkin on mahdollisuus menestyä taloudellisesti, Penttilä sanoo.

13 YRITTÄJÄ-LEHTI 13 Auringosta riittää energiaksi Suomessakin Hannu ja Henri Huumo alkoivat kehittää viitisen vuotta sitten kääntyvää aurinkokeräintä, joka on parhaimmillaan tuplannut aurinkoenergialla saadun tuoton. me kotitalouksiin vähintään tuhannen litran varaajakokoa, jos tilat antavat myöten. Varaajan koko täytyy olla suhteessa keräinpinta-alaan, Hannu Huumo toteaa. Jorma Uusitalo Aurinkoenergian mahdollisuuksiin vahvasti uskova ja aurinkoenergian hyödyntämiseen laajasti perehtynyt ylivieskalainen yrittäjä Hannu Huumo on tottunut vuosien aikana oikomaan käsityksiä aurinkoenergian sopivuudesta pohjoisen Suomen oloihin. - Ihmisillä on se käsitys, ettei Suomessa paista aurinko. Todellisuudessa aurinko paistaa meillä ainoastaan 15 prosenttia vähemmän kuin Keski-Euroopassa, Hannu Huumo sanoo ja muistuttaa asiasta löytyvän myös tutkittua tietoa. Aurinkoenergiasta saatavaa vuosituottoa selvitetään muun muassa kansainvälisellä tutkimuksella, jossa seurattavista yksiköistä yksi sijaitsee Israelissa, toinen Ruotsissa ja kolmas Suomessa Keminmaalla. Vajaan vuoden ajalta saadut ensimmäiset tulokset osoittavat, ettei Keminmaan ja Israelin yksiköiden välillä ole merkittävää eroa vuosituotossa. - Kesällä päivä kuitenkin on Suomessa pitkä, suunnitteluinsinööri Henri Huumo korostaa yhtä tutkimustulokseen vaikuttavaa realiteettia. Aurinkoenergia uuteen kukoistukseen Huumot eivät ole ainoita, jotka uskovat, että aurinkoenergian käyttö kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Kauppalehti uutisoi alkuvuodesta saksalaisen Deutche Bankin raportista, jonka mukaan aurinkoenergia nousee uuteen kukoistukseen jo tänä vuonna ja että kyseisen energiamuodon kysyntä kasvaa. Pankki perustelee ennustettaan muun muassa sillä, että aurinkoenergia on nyt kilpailukykyinen ilman tukiaisia vähintään 19 maassa. Yhdysvalloissa puolestaan hajautetun energiantuotannon liiketoimintamallit valtaavat kansainvälisiä markkinoita. Oma merkityksensä on pankin mukaan silläkin, että rahoitusta aurinkoenergian projekteihin on tänä vuonna saatavilla hyvin ja aikaisempaa edullisemmin, ja että muun muassa Yhdysvaltain markkinoilla aurinkoenergia-alan yritykset osallistuvat aurinkoenergian toiseen kultaryntäykseen ja lisäävät samalla tuotetun aurinkoenergian määrää. Kun Hannu Huumo 80-luvun alussa rakensi perheelleen omakotitalon hän päätti, että taloon tulee myös aurinkolämmitys. Omakohtaista kokemusta aurinkoenergiasta löytyy siten yli 30 vuoden ajalta. - Tykkään yleensäkin suunnitella kaikenlaista, ja fysiikan kirjallisuudesta olin ke- rännyt tietoa esimerkiksi aurinkoenergian hyötysuhteesta. Päätös aurinkoenergian hyödyntämisestä oli lopulta helppo tehdä, vaikka monet pitivät minua sen takia kylähulluna, hän nauraa. Viisi vuotta sitten Hannu ja Henri Huumo alkoivat kehittää kääntyvää aurinkokeräintä, ja kokemukset uudesta ratkaisusta ovat erinomaiset. Henri Huumo kertoo, että kääntyvä keräin, jonka kulmaakin voidaan säätää, on koko ajan parhaassa mahdollisessa asennossa aurinkoon nähden. Keräin kääntyy enimmillään reilut 300 astetta, ja se seuraa aurinkoa jopa 20 tuntia. Laite hyödyntää tekniikkansa ansiosta myös pilvisen sään aurinkoiset hetket tehokkaasti. - Kun puhutaan aurinkoenergian hyödyntämisestä, olennaista on vesivaraajan koko. Meillä on litraa, koska pihalle kytketty tuulivoimala on kytketty samaan varaajaan, ja joskus oikein tuulisina päivinä tuulivoimala tuottaa jopa lähes 200 kwh vuorokaudessa. Näin suureen varaajaan energiaa saadaan hyvin varastoitua eikä silloin esiinny myöskään ylikuumenemisongelmia. Jos tulee sellainen tilanne, ettei aurinko edes pilkahda, varastointi riittää meidän tarpeisiin kolmeksi päiväksi. Yleensä suosittelem- Kääntyvä keräin tuplaa tuoton Huumojen omakotitalossa nykyisen kääntyvän keräimen bruttopinta-ala on noin kahdeksan neliömetriä. Tällaisella laitteistolla pystytään tuottamaan prosenttia normaalin lapsiperheen omakotitalon vuotuisesta lämmitysenergian tarpeesta. Viime vuonna laitteiston nettotuotto, jossa siis on huomioitu hävikki, oli kilowattituntia. - Kääntyvällä keräimellä tuotto parhaimmillaan kaksinkertaistuu. Meidän laitteemme antaa yli 600 kilowattituntia neliöltä vuodessa, Henri Huumo laskee. Hannu Huumo Ky tekee suunnittelu-, valmistus- ja kehitystyötä monille toimialoille mutta erityisesti rakennusalalle esimerkiksi ovi- ja ikkunatehtaille. Luonnollisesti yritys tuottaa myös aurinkoenergiaan liittyviä ratkaisuja, kuten kiinteitä ja kääntyviä aurinkokeräimiä. - Suomessa aurinkoenergian yleistymistä hidastaa eniten tiedonpuute, ja toisaalta paljon liikkuu väärää tietoa. Minusta aurinkoenergian edut ovat kiistattomat. Se maksaa nolla euroa ja aurinkoa riittää tulevaisuudessakin. Aurinkoenergia ei myöskään saastuta, ja yhdellä kertainvestoinnilla laitteisiin saat energiaa ilman lisäkustannuksia 50 vuodeksi, Hannu Huumo pelkistää energiamuodon keskeiset hyödyt. Huumot suunnittelevat, valmistavat ja kehittävät erilaisia koneita ja laitteita muun muassa ovija ikkunatehtaille.

14 14 YRITTÄJÄ-LEHTI Ristikko Centria AMMATTIKORKEAKOULU Yli 20 vuotta painopinnan valmistusta LEHDET KALENTERIT ESITTEET KÄYNTIKORTIT SUURKUVATULOSTUS Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 20. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen TALOUSHALLINTOLIITON JÄSENTOIMISTOT ALUEELLASI: ESSE - ÄHTÄVÄ Ab Norlic Oy HAAPAJÄRVI Haapalaskenta Arja Ruuska Ky Tilitoimisto Raija S. Törmänen Avoin yhtiö KALAJOKI Talenom Kalajoki KANNUS Tilipalvelu Tietovakka Oy KAUSTINEN Kappelin Tilikulma Oy KOKKOLA Mediatili Oy Oy Kotkamaa Ab /Tilitoimisto R Kotkamaa Oy Numera Ab kirjanpitopalvelu - bokföringstjänst Pretax Pohjanmaa Oy Tilitoimisto Hietasaari & Co Tilitoimisto Linkki Oy Tilitoimisto Sirpa Lempiälä Yrityspalvelu Hollström Oy KRONOBY - KRUUNUPYY Ab Norlic Oy KÅLLBY - KOLPPI Ab Norlic Oy LILLBY Ab Norlic Oy NIVALA Nivalan Rätinki Oy PIETARSAARI Ab Datic Oy Ab Norlic Oy Oy Pietarsaaren Tilitoimisto, Ab Jakobstads Bokföringsbyrå YLIVIESKA Talenom Ylivieska Tilitieto Oy Ylivieska

15 T O H O L A M P I YRITTÄJÄ-LEHTI 15 Toholammilla on monipuolinen elinkeinorakenne Aino Kattilakoski Yksityisellä sektorilla eniten työllistäviä toimialoja ovat alkutuotanto ja jalostus mutta kokoonsa nähden kunnalla on myös suhteellisen kattava yksityisen sektorin palvelutuotanto. Toholampi on ollut jo vuosikymmeniä kotieläintuotannon kehittämisen edellä kävijöitä. Viime vuonna päättynyt Tohokvantti-projekti pureutui erityisesti suurnavettaideaan. Suurnavettaidean pohjalta laadittiin lehmän navetasta liiketoimintasuunnitelma, joka esitellään asiasta kiinnostuneille tulevan kevään aikana. Alkutuotannon lisäksi elintarvikeala on kunnassa merkittävä. Suurimpia alan yrityksiä ovat Finn Spring, Maitokolmio ja Valio. Finn Spring on Suomen suurin lähdevesipullottaja. Finn Springin toimintaa tukemaan on syntynyt joukko pienempiä yrityksiä, kuten BullBerryn pullottamo, sekä enregiapatukoita ja muita ravintotuotteita valmistava Leader Snack Factory. Tämä on oiva esimerkki alueellisten voimavarojen hyödyntämisestä. Tärkeä työllistäjä on lisäksi muovin kierrätykseen keskittynyt Pramia Plastic Oy. Hitsaus- ja metallialan toimijoita alueelta löytyy useita ja alle viiden hengen yrityksiä lukuisia. Pramia Plastic Oy:n tulo pelasti muoviteollisuuden säilymisen paikkakunnalla. Yhteensä Toholammilla toimii tällä hetkellä noin 230 yritystä. Yritysneuvoja Mari-Liisa Kiiskilän mukaan kuntalaisten tietoisuus yritysneuvonnasta voisi olla parempaa. Neuvonnan lisäksi Toke tarjoaa apua muun muassa hallintoon ja rakennuttamiseen. Toholammin keskustasta löytyy kunnan kokoon nähden palveluita erittäin monipuolisesti. Osuuspankin kulma ja torin alue ovat tärkeimpiä palvelukattauksia. Ei palveluita ilman käyttäjiä Yritykset ja palvelut ovat jokaisen kunnan elinehto. - Ilman palveluita täällä ei olisi asukkaita ja ilman asukkaita täällä ei olisi palveluita. Palveluita on jos niitä käytetään, sanoo Toholammin Kehityksen yritysneuvoja Mari-Liisa Kiiskilä. Palveluita Toholammilta löytyy kiitettävästi. Kiiskilän mukaan on tärkeää, että kunnasta löytyy kilpailua pankin ja kaupan alalta. Toholammilta löytyy grilliä, pizzeriaa, ruokapaikkoja, kaksi autokauppiasta, kelloseppä, fysioterapia, kosmetologi, kultaseppä, sisustusliike, vaateliike, maatalousliike, kahviloita, leipomo, baari ja niin edelleen. - Muun muassa kenkäkaupalle ja valokuvaamolle on kunnassa tilausta. Myymäläauton tulevaisuus on hämärän peitossa. - Majoitustilanne on parantunut. Nyt keskustasta löytyy majatalo. Tähän saakka majoitustoimintaa on ollut vain Hirvikoskella. Huoli asukkaista Palveluiden turvaamisen rinnalla kunnan yksi huoli on asukasluvun väheneminen. - Täällä oli neljän vuoden ajan käytössä tohoseteli -kokeilu. Kaikille korkeakouluopiskelijoille, jotka pitivät kirjojaan Toholammilla, tarjottiin tohoseteleitä kunnan yrityksiin. - Nyt yritämme pitää luentoja nuorille, kertoa alueen hyvistä puolista ja siitä, miksi tänne kannattaa muuttaa opiskelujen jälkeen takaisin. Yritämme avata nuorten silmät, että täällä on kaikkea, mitä ihminen tarvitsee. Lisäksi kannustamme yrittäjyyteen. Apua, tukea ja neuvontaa Toholammin yritysneuvonnasta on vastannut vuodesta 2008 lähtien Toholammin Kehitys. Toke Oy vastaa yritysneuvonnan lisäksi kehittämistyöstä ja toimitilojen vuokrauksesta ja rakennuttamisesta. - Tietoisuus yritysneuvonnasta ja sen sisällöstä voisivat olla parempia. Monille on yhä epäselvää, että yritysneuvonnan lisäksi teemme strategiasuunnittelua ja kehitämme elinkeinoelämää, sanoo Mari-Liisa Kiiskilä. Toholammin Kehitys Oy tarjoaa yrityneuvontaa aloittaville ja toimiville yrityksille kaikissa elinkaaren vaiheissa. Lisäksi Toholammin Kehitys Oy auttaa yritysten toimitilaasioissa Yritysneuvoja MARI-LIISA KIISKILÄ puh Hiekat - Salaojasorat - Murskeet - Sepelit - Ruokamullat - Rakennustenpohjat - Pihatyöt - Tienteot ja parannukset toivolaoy.com KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY HUOLTO KORJAUS VARAOSAT PÄÄLLIRAKENTEET Lammasojantie 6, Kannus Mika Kim Toimitusjohtaja KIMMO KENTALA puh

16 16 YRITTÄJÄ-LEHTI TOHOLAMPI KAIVINKONEURAKOINTI TURVEURAKOINTI Puheenjohtajuudesta vaihtelua Aino Kattilakoski Kirkkotie 310, Toholampi Marko Teemu KASVUINNO KONKREETTISTA YRITYSKEHITYSTÄ ASIAKKAAT KUMPPANIT MAHDOLLISUUDET NTIJAT ASIANTU Simmental-pihvinaudan lihaa suoraan tuottajalta JAUHELIHA PAISTISUIKALE PAISTIT FILEET ENTRECOTE Myös lisäaineettomia täyslihasäilykkeitä sekä palvattua sisäja pyöröpaistia. Lihat kuluttajavakuumipakkauksissa. Tuotteet toimitetaan tilausjärjestyksessä sop. mukaan. Simmental-Pihvi J&J Oy TILAUKSET: tai puhelimitse Jarkko Rautiainen / Jaakko Tapio w w w. s i m m e n t a l - p i h v i. f i Toholammin yrittäjäyhdistyksen 61. toimintavuosi on pyörähtänyt käyntiin vauhdilla, ja suunnitelmia on pyöritelty ensimmäisessä kokouksessa. - Yhdistyksemme yksi tavoite tälle vuodelle on sosiaalisen median hyödyntäminen ja toiminnan laajentaminen esimerkiksi facebookiin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Luoma. Yhdistyksen toinen tavoite, johon myös edellä mainitulla voidaan ehkä vaikuttaa, on jäsenyritysten lukumäärän kasvattaminen. Tällä hetkellä yhdistyksessä on jäseniä 71. Kaiken kaikkiaan Toholammilla toimii noin 230 yritystä. Neljättä vuotta puheenjohtajana toimiva Luoma astui remmiin, koska häntä kiinnosti yrittäjäyhdistyksen toiminta. Lisäksi se toi mukavaa vaihtelua yksityisyrittäjän elämään. Ja monenlaiseen toimintaan sitä onkin päässyt mukaan. - Harmi vain, että aktiivinen porukka on suhteellisen pieni. Tekijöitä toivoisi enemmän mukaan. Kuntayhteistyötä kohennettava Puheenjohtajakausiinsa Luoma ei ole ollut täysin tyytyväinen, ja toivoisi saaneensa enemmän aikaan. Esimerkiksi kuntayhteistyön hän toivoisi lisääntyvän. - Tavoite tuntuu hankalalta, hän harmittelee. Yrittäjät ovat Luoman mukana monenkirjavaa porukkaa, joten se heijastuu myös yhteistyökuvioihin Heikki Luoma on itsekin pitkän linjan yrittäjä. Luoman Korjaamon ovet ovat olleet avoinna peräti 60-luvulta lähtien. - Isä aloitti ja minä astuin remmiin oikeastaan heti am- Heikki Luoma on yksityisyrittäjä toisessa polvessa ja Toholammin yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja neljännellä kaudellaan. mattikoulun ja armeijan jäl- aluksi niin käytännön homkeen. Virallisesti yrittäjänä missa kuin paperihommissakin. aloitin vuonna Luoma aloitti yksin, mutta tällä hetkellä hän työllistää Monipuolista työtä Luoman korjaamo on moni- itsensä lisäksi yhden työntepuolinen kone- ja ajoneuvo- kijän. Töitä riittää kiireeksi asti, korjaamo, joka huoltaa ja korjaa autoja, traktoreita sekä onneksi. - Aina kun ei ole kiirettä, maatalouskoneita. Korjaamo on lisäksi Konekeskon sopi- pieni huoli hiipii rintaan, loppuuko työt. Talvisin on usein mushuoltokorjaamo. Manttelin periminen oli ai- rauhallisempaa kuin kesäisin. na ollut Heikille selviö ja autonasentajan koulutus sinetöi Kehittyvä ala Autoala on ala, joka kehittyy sen. Tuntemattomille vesille ei jatkuvasti. - Autonrakennustekniikka onneksi tarvinnut hypätä yksin, vaan isä neuvoi ja auttoi kehittyy koko ajan ja moduu- Joonas Siirilä työskentelee Luoman korjaamolla. lit lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla. Ajan tasalla Luoma pysyttelee kouluttautumalla. - Osa koulutuksista tulee sopimushuollon kautta, osalle hakeudun itse. Koulutuspäiviä kertyy vuodessa kaikkiaan neljä tai viisi. Luoma viihtyy työssään. - Pakkohan tässä on viihtyä, muusta kun en tiedä. Alanvaihtoa en ole ikinä edes tajunnut miettiä. Nautin yksityisyrittäjyyden tuomasta vapaudesta. - Lomaa voi pitää silloin kun haluaa. Toisaalta on jännää, kuinka vähän sitä loppujen lopuksi haluaakaan lomailla. Työt täytyy aina kuitenkin hoitaa. Yrittäjyyden luomaan stressiin ja paineisiin Luoma on tottunut. Siksi hän ei löydä lainkaan yrittäjyyden varjopuolia. - Ehkä hankalinta on työn ja vapaa-ajan erottelu. Senkin toisaalta olen aika hyvin oppinut. Kännykkä tosin pysyy usein auki työajan ulkopuolellakin. Luoman Korjaamon tulevaisuutta yrittäjä itse ei juuri mieti. - En ole vielä miettinyt jatkaako tätä kukaan minun jälkeeni. Elellään päivä kerrallaan ja toivotaan, että töitä riittää.

17 T O H O L A M P I YRITTÄJÄ-LEHTI 17 T I L I T O I M I S T O SEPPO HIETALA Lampintie 2, TOHOLAMPI. Puh parturi- ja kampaamopalvelut - hiustenhoitotuotteet PARTURI-KAMPAAMO PAULA Poikkitie 19, Sykäräinen, (06) , Sykkäkkeellä hommat rullaavat aktiivisesti. Pasi Peltola seuraa hiilikontin valmistumista. Laman jäljiltä uusi nousu Aino Kattilakoski Ei olisi ehkä Sykäkkeen väki uskonut 15 vuotta sitten, kuinka merkittäväksi yritykseksi se vielä muodostuu. Kylähankkeesta syntynyt yritys sai alkunsa huolesta 90-luvun laman tyhjentämästä liiketilasta. Aluksi liiketila remontoitiin, jonka jälkeen sen käyttötarkoitusta pohdittiin. Syntyi idea ja hommat lähtivät liikkeelle keskuslämmitysten valmistuksesta. Kohteet lisääntyivät pikku hiljaa ja tuotekehityksen kautta syntyi lisää lämpökohteita. Nykyään Sykäke valmistaa viidestä kahdeksaan toimitusta vuodessa ja liikevaihto on kasvanut kahteen miljoonaan. Sykäkkeen päätuotteita ovat moduulirakenteiset, asiakkaan tarpeiden mukaan toteutetut alue- ja kaukolämpökeskukset sekä lämmittämiseen liittyvät kiinteän polttoaineen siirtolaitteet, polttimet ja automatiikka. Myös kiinteät lämpökeskukset kuuluvat valikoimaan. - Tavoitteena on kasvattaa liikevaihto yli kolmeen miljoonaan tulevana vuonna, kertoo Sykäke Oy:n toimitusjohtaja Juhani Peltola. Sykäke on perheyritys, vaikka osakkeenomistajia onkin yli prosenttia osakkeista on Peltolan perheen omistuksessa. Iso koko maan mittakaavassa Tällä hetkellä yrityksen omilla palkkalistoilla on 15 työntekijää, joiden lisäksi eri vuokratyöntekijöitä ja alihankkijoita on runsaasti ympäri Suomen. Sykäke on tällä hetkellä yksi Suomen merkittävimmistä suuren kokoluokan lämpökeskusyrityksistä. - Mitä vaativampi ja isompi kohde, sitä enemmän ammattitaitoa, kokemusta, teknistä osaamista ja resursseja se vaatii valmistajaltaan. Siksi panostamme valtavasti laadun kehitykseen. Vaativimmilla markkinoilla on verrannollisesti aina vähemmän kykeneviä toimijoita. Sykäke ei keskity enää juurikaan pienen kokoluokan lämpökeskuksiin. Sykäkkeen myynti- ja markkinointijohtaja Pasi Peltola pohtii yrityksen menestystekijöiksi sitoutuneet, ammattitaitoiset työntekijät, byrokratiasta vapaan organisaation, lyhyet toimitusajat, palvelun hyvän hintalaatusuhteen sekä nopean reagoinnin asiakkaan tarpeisiin ja vaatimuksiin. - Palvelumme ei kata vain itse tuotetta, vaan pyrimme hoitamaan kaiken alusta loppuun itse. Tuotteita kutsutaankin palveluiksi ja ne sisältävät tekniikan, kuljetuksen, tuotteen ja rakennutuksen. - Työmme on hyvin kustannustehokasta, sillä toimivien liiketilojemme ansiosta pystymme tehdä mahdollisimman suuren osan palvelusta täällä päässä. - Tämä on tärkeä seikka, sillä markkina-alueemme on laaja ulottuen pohjoisesta Pelkosenniemeltä Lohjalle ja Miehikkälästä Turkuun. Ennustettavuus vaikeaa Vaikka Sykäkkeen tarina on ainakin tähän saakka ollut menestyksekäs, haasteita tulevaisuudelle riittää. - Isoin ja haastavin on ehkä huoli hankkeista ja niiden riittävyydestä. On pakko yrittää ennustaa, onko hankkeita tulossa, jotta voimme hankkia ja kouluttaa henkilöstön. Pitäisi löytää sopusuhtainen työllistämistilanne, sellainen, että kaikille on sopivasti töitä niin kiireisinä aikoina kuin hiljaisempinakin. Resurssien täytyy olla jatkuvasti hallinnassa. - Kuvittele tilanne, että puoli vuotta on hiljaista ja tilauksia ei juurikaan ole. Sitten kerralla tuleekin vaikka kolme tilausta. Mistäs resurssit siihen hätään hankitaan? Muita haasteita ovat jatkuvasti tiukentuvien puhtausvaatimusten täyttäminen ja osaavan henkilökunnan löytäminen. - Kaupunkialueella osaavaa työvoimaa riittäisi, mutta Sykäke sijaitseekin Sykäräisissä. Talouden taantuma luo osansa haasteista. - Taantuma vaikuttaa meihin pankkien kautta. Kaikki sovitut hankkeet eivät toteudu, jos ostaja ei saakaan pankilta lainaa. - Pahin aika näyttää onneksi olevan jo ohi, sillä tilauksia on tälle vuodelle huomattavasti enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Toimitusjohtaja Juhani Peltola ja hänen poikansa, myynti- ja markkinointijohtaja Pasi Peltola. Valio Oy Toholammin tehdas TAKSIPALVELUA TOHOLAMMILTA HUUSKON TAKSI 1+8 H-AUTO, 1+4 H-AUTO Inva- ja paarivarustus Jyrki ja Kristiina (06) Maansiirtotyöt, kaivinkone- ja traktorityöt, Hiekoitukset, Lumen auraus Puh Kannustie 140, TOHOLAMPI Muotiasuja naisille ja miehille Ullavantie 1, Toholampi. Puh. (06) Avoinna: ma-pe 10-17, la Varaa ilmoituksesi maaliskuun Yrittäjä Magazine -lehteen Puh KESKI-POHJANMAAN YrittäjäMAGAZINE YRITTÄJÄT RY:N 1/2014

18 18 YRITTÄJÄ-LEHTI T O H O L A M P I Avoinna ma-pe, la sopimuksen mukaan Toiveammatissa yli 30 vuotta Aino Kattilakoski Laadukkaat fysioterapiapalvelut: OMT Fysioterapia, Akupunktio, Lymfaterapia, Lihaskavohieronta (meille voit tulla myös ilman lääkärin lähetettä) Varaa aikasi numerosta Ystävällisesti tervetuloa! TOHOLAMMIN ERÄ- JA TALVI- KALASTUSVÄLINEET HUOM! KÄRPÄSENTOUKAT Avoinna: ma-pe klo la klo Riuttasentie 228, Kannus Puh BIOLÄMPÖLAITOKSET TOHOLAMMILTA Lestijokilaaksolaisten hiuksista jo yli 30 vuotta huolehtinut Paula Leppänen rakastaa yrittäjyyttä ja työtään. - Mukavaa, itsenäistä työtä, saa päättää mitä ja milloin tekee. - Kirjalliset työt tuovat mukavaa vaihtelua arkeen, eikä työ ole pelkkää parturointia. Leppänen opiskeli ensiksi talouskoulussa ja sitten SOK:lla vaateompelijana kesän Kokkolassa, mutta hänen mielessään pyöri jatkuvasti haave ammattikoulun parturilinjasta. - Muistan olleeni ikionnellinen kuultuani, että minut oli valittu kouluun Kokkolaan. Lähes heti valmistumisensa jälkeen Leppänen otti itse selvää, kuinka toiminimi perustetaan. Varusteet, välineet ja aineet järjestyivät edustajan kautta ja isä oli mukana pankissa lainanhaussa. Muut tehtävät ja paperityöt hän hoiti parhaansa mukaan itse. Nykyisellä paikallaan Sykäräisissä Parturikampaamo Paula on sijainnut Leppäsen muistin mukaan ainakin parikymmentä vuotta. - Mukavat asiakkaat tuovat suolan tähän työhön. Minulla käy niin lapsia, nuoria kuin aikuisia ja vanhuksiakin. Miehiä ja naisia. Saa leikata ja värjätä, suoristaa ja kihartaa. - Vuosien saatossa useimpiin asiakkaisiin on syntynyt tiivis suhde. On helpompaa työskennellä, kun tuntee ja tietää asiakkaiden mieltymyksiä. Muistaa, kuka haluaa vaihtelua ja kuka taas pitää siitä tutusta ja turvallisesta tyylistään. Hiusten värjääminen muuttuu jatkuvasti turvallisemmaksi ja ekologisemmaksi. Leppänen esittelee uutta raidoitusainetta, jonka myötä foliopalat jäävät historiaan. Asiakkaat isolta alueelta Leppäsen parturikampaamossa käy asiakkaita ympäri Toholampia ja Lestijärveä aina Kinnulasta saakka. - Ilmeisesti puskaradio on toiminut ja minun kädenjälkeni on miellyttänyt, kun olen näin laajan asiakaskannan onnistunut luomaan. Vuonna 2014 hiusmuoti on Leppäsen havaintojen mukaan epäsymmetrisia leikkauksia, erimuotoisia kreppauksia ja erilaisia raitoja. - Luonnollisuus on nostanut väreissä päätään. Myös ekologisuus on lisääntynyt. Markkinoille ilmestyy kiihtyvällä tahdilla muun muassa allergisoimattomia väriaineita. - Värjäys on aikojen kuluessa kehittynyt valtavasti. Nykyään voi jo puhua, että värjäys on turvallista. Osansa tähän tuo uudet säännöt ja määräykset. Nykyisin, esimerkiksi alle 16-vuotiaille saa värjätä ainoastaan raitoja. Siitä ilmoittaa kyltti myös Paulan ovessa. Mitään määrättyä trendimallia Leppänen ei tällä hetkellä osaa nimetä. - Kaikilla on omat mieltymyksensä. Osa haluaa pidempää, osa lyhyempää. Yksi selkeä katukuvasta bongaamani trendi on liukuvärjätyt hiukset. Esteettisellä, jatkuvasti kehittyvällä alalla ajassa oleminen on tärkeää. Siitä onneksi hyvin pitävät huolen edustajat, jotka esittelevät uusimmat tuotteet, tyylit ja tekniikat. Heidän kauttaan tapahtuu myös kurssitus. Yksin hyvä työskennellä Leppänen on aina pärjännyt kampaamossaan yksin, eikä ole liiemmin kaipaillut lisätyövoimaa. - Yksin on kivaa. On minulla tosin kesällä ollut täällä työharjoittelussa kampaajaksi opiskeleva siskontyttöni. Yksityisyrittäjänä hänellä ei ole niinikään ollut aikaa esimerkiksi kilpailemiseen. - Se on todella vaativaa ja harjoittelu vaatisi aikaa, johon ei ole ollut mahdollisuutta. Yli kolmekymmentä vuotta kampaajana on yleisesti ottaen pitkä aika tässä ammatissa. Leppäsen silloisen koululuokan 18 oppilaasta vain muutama työskentelee vielä parturikampaajana. - Tällä alalla allergiat ja rasitusvammat ovat ikävän yleisiä. Onneksi minä olen pysynyt työkykyisenä ja terveenä. - Muutenkin olen tästä työstä nauttinut. Vuosien kokemuksen myötä itseluottamus on kasvanut. Teen ehdottomasti tätä työtä niin kauan kuin pystyn. Täytyy uskoa ja luottaa siihen, että asiakkaita riittää vastedeskin.

19 T O H O L A M P I YRITTÄJÄ-LEHTI 19 Tilipalvelu Järvenoja Ky Lampintie 1, TOHOLAMPI. Puh Kirkkojärventie 148, TOHOLAMPI Puh , fax (06) Ritjan Keitaan tarjoilupöydästä löytyy kattavan salaattivalikoiman lisäksi niin lihaisa pääruoka kuin kasvisruokakin. Ruoan päälle löytyy kahvia ja jälkiruokaa. K A R A O K E, E L Ä V Ä Ä M U S I I K K I A, G R I L L I R U O K I A, P I Z Z A A Ruokaa pitää olla aina K A H V I L A - R A V I N T O L A P u b i T. T U l l a v a n t i e 3, T O H O L A M P I. P u h Aino Kattilakoski Kymmenen vuotta toiminut Ritjan Keidas on muodostunut ikoniksi Toholammilla asuvalle, vierailevalle ja ohikulkevalle väelle. Ritjan Keitaasta tulee ensimmäiseksi mieleen alusta loppuun itse valmistettava, monipuolinen ja herkullinen kotiruoka, hyvänä kakkosena lämmin asiakaspalvelu. - Asiakaspalvelun pitää aina olla tip top. Siitä ei tingitä yhtään ja sitä painotan aina ensimmäiseksi uusille työharjoittelijoillekin, sanoo Ritja Pinola. Pinola on työskennellyt koko elämänsä ruoan parissa. 30 vuotta vierähti tarjoilijana ravintola Kievarissa, ja muutama vuosi emäntänä Hirvikosken leirikeskuksella. Mieliin oli kuitenkin vuosien saatossa hiipinyt haave omasta yrityksestä. Vaikka Pinola oli jo viidenkymmenen, hän ei epäröinyt enää hetkeäkään lounas- ja pitopalveluravintolan perustamisesta sopivan liiketilan vapauduttua. - Avoimin mielin lähdin kokeilemaan. Ajattelin, että ei täällä ainakaan liikaa ruokapaikkoja ole. - Päivääkään en ole tuota päätöstä katunut. Apua yrityksen perustamiseen hän sai siskonsa tytöltä. Aluksi hän työskenteli pääsääntöisesti yksin, nyt hän työllistää yhden vakituisen ja yhden työharjoittelijan. Kiireaikoina apuun hälytetään lisäksi satunnaisia työntekijöitä. lounasaikana, mutta tilauksesta myös viikonloppuisin. Keitaan väki tekee lisäksi pitopalveluna hää-, syntymäpäivä- ja muistotilaisuustarjoiluja. Ritjan Keitaan menestyksen salaisuus on vaatimattomuus. - Emme yritä tehdä mitään kommervenkkeja vaan panostamme puhtaaseen, kotikutoiseen ruokaan. - Ja mausteista täällä ei tingitä. En tiedä mitään hirveämpää kuin mauton ruoka. - Ruokalistan mietimme aina vasta edellisen viikon lopulla. Kestosuosikkeja ovat niinkin tavalliset ruoat kuin uunimakkara, maksakastike ja silakkapihvit. Karppausruokaa täältä on turha odottaa, täällä käy paljon työmiehiä ja he tarvitsevat kunnon ruokaa. Ritja Pinola tuntee asiakkaat ja heidän makunsa. - Vuosien kuluessa tässä on tutustunut enemmän tai vähemmän kaikkiin. Asiakkaita käy niin kunnalta, teollisuusalueelta, tien päältä kuin pesäpallojoukkueistakin. Positiivisella ajattelulla eteenpäin Pinola on nauttinut yrittäjyydestä. - Uskon positiiviseen ajatteluun, enkä siksi ole mielestäni kohdannut yrittäjyyden haittapuolia. - Sen sijaan nautin tästä vapaudesta ja päätäntävallasta. Töistä olen oppinut pääsemään vapaa-ajalla irti. - Toisaalta ajoittain, esimerkiksi joulun alla, mielessäni saattaa pyöriä paljon asioita, olenko esimerkiksi muistanut tehdä kaikki tilaukset, riittääkö ruoka ja tavarat ja niin edelleen. Luotan kuitenkin tyttöihin todella paljon ja uskon, että kaikki menee aina hyvin. Pinola on toistaiseksi hyvinkin työkykyinen, joten hän ei murehdi vielä tulevaisuudesta. - Voin olla täällä töissä vaikka seitsenkymppiseksi. Ei se ole minulle ongelma. - Jos Keitaalle ei löydy jatkajaa, palkkaan lisää väkeä töihin. Uskon kuitenkin, että jos aika joskus vaatii, kyllä tälle jatkaja löytyy ja jatkaja pärjää myös varmasti. - Monta muuta asiaa voi jättää elämästä pois, mutta ilman ruokaa ei voi elää. Ruokaa pitää aina olla. - UUTTA! Ajoneuvoverhoilut - Autojen pesu ja fixaus - Huollot, korjaukset, maalaukset - Artic-lämmittimien huollot - Rengasmyynti ja -asennus MIKÄLI HALUAT PÄÄSTÄ NOPEASTI JA VAIVATTOMASTI EROON, ANNA SE MEIDÄN HUOLEKSEMME. ME VÄLITÄMME. AKTIIVISESTI. Marko Kallio Joni Peltoniemi Pitkänsillankatu 21, Kokkola RAKENNATKO? KYSY TARJOUS! TUOTTEET MITTAVAPAASTI JA ASENNETTUNA Mauton ruoka syntiä Ritjan keidas on avoinna vain Ritja Pinola rakastaa työssään sen ihmisläheisyyttä. Nautin, kun saan olla asiakkaideni kanssa tekemisissä. TEHTAAN EDUSTAJA:

20 20 YRITTÄJÄ-LEHTI Taselainaus elinkeinoyhtymässä Laura Kurki Verohallinto muuttaa tulkintaansa taselainausjärjestelyiden verotuksesta. Uusia taselainaustilanteita ei voi enää syntyä alkaen yksityisen elinkeinonharjoittajan muuttaessa toimintamuotonsa elinkeinoyhtymäksi eikä elinkeinoyhtymän yhtiömiehen antaessa elinkeinoyhtymän käyttöön ja hallintaan varallisuutta. Taselainauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa elinkeinoyhtymän (avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) taseeseen on aktivoitu sen elinkeinotoiminnan käytössä oleva hyödyke, jonka omistusoikeus yksityisoikeudellisesti ei kuulu elinkeinoyhtymälle vaan sen yhtiömiehelle. Taselainauksen kohteena on yleensä kiinteistö, muukin hyödyke tulee kyseeseen. Elinkeinoyhtymä käsittelee taselainatun kiinteistön tuloveroilmoituksella omina varoina. Taselainaustilanteet syntyvät joko yksityisen elinkeinonharjoittajan muuttaessa toimintamuotoaan elinkeinoyhtymäksi tai kun yhtiömies sijoittaa elinkeinoyhtymään omaisuutta ilman, että hyödykkeen omistusoikeus siirtyy. Verohallinnon näkemyksen mukaan taselainausta koskeva oikeustilaa on muutettu ja voimaan tulleilla tuloverolain 46 :n 3 momentin ja lain elinkeinotulon verottamisesta 51 b :n (tuloverolaki 26 :n) säännösmuutoksilla. Verotuskäytäntö on säännösmuutoksista huolimatta jatkunut vanhan oikeus- ja verotuskäytännön mukaisena. Verohallinnon mukaan enää ei ole olemassa perusteita vanhan oikeus- ja verotuskäytännön mukaiselle taselainausjärjestelyn verotustulkinnalle, kun elinkeinoyhtymän ja sen osakkaan erillisiä varallisuuspiirejä korostavat säännökset ovat tulleet voimaan. Tämän vuoksi Verohallinto muuttaa taselainausjärjestelyiden verotusta koskevaa tulkintaansa vastaamaan muuttunutta oikeustilaa. Verohallinnon näkemyksen mukaan elinkeinoyhtymän varoihin ei voida lukea sellaisia varoja, joihin yhtymällä ei ole omistusoikeutta. Yhtymä ei siten voi vähentää kuluna tällaisesta omaisuudesta tehtyjä poistoja. Jos tällaista varallisuutta on käytetty yhtymän elinkeinotoiminnassa, elinkeinotoiminnan kuluna vähennetään ainoastaan todelliset elinkeinotoiminnan käytöstä aiheutuneet kulut. Aikaisemmin syntyneet taselainausjärjestelyt Koska taselainausjärjestelyitä on säännösmuutoksista huolimatta hyväksytty edelleen verotuskäytännössä aiemman oikeus- ja verotuskäytännön mukaisesti, annetaan olemassa oleville taselainausjärjestelyille luottamuksensuojaa. Niitä ei uuden ohjeen kannanoton johdosta pureta verotuksessa viranomaisten aloitteesta. Vanhaan oikeus- ja verotuskäytäntöön perustuvien taselainausjärjestelyiden verotus toimitetaan aiemman käytännön mukaisesti siihen saakka, kunnes yhtiömiehet purkavat taselainausjärjestelyt. Jorma Uusitalo Kasvuinno on viime vuoden syksyllä varsinaisesti käynnistynyt kaksivuotinen projekti, joka luo keskipohjalaisyrityksille edellytyksiä kasvaa ja kansainvälistyä. - Koko Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja jokainen maakunta tekee siihen omat panostuksensa. Kasvuinno panostaa Keski-Pohjanmaan alueen yrityksiin kehittämällä täkäläisten yritysten edellytyksiä kansainvälistymiseen, innovoimiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen, sanoo yrityskehittäjä Janne Roiha KOSEKista. Hänen mukaansa tarkoituksena on tehdä yritysten kanssa käytännönläheistä, mahdollisimman konkreettista kehitystyötä. Potentiaalisimmille yrityksille räätälöidään sellaiset palvelut, jotka toimivat mahdollisimman tehokkaasti juuri kyseisille yrityksille. Tällä tavalla uskotaan saavutettavan myös käytännön tuloksia eli merkittävää kasvua ainakin muutamassa projektissa mukana olevassa yrityksessä. - Keski-Pohjanmaalla on hyvä yrityskanta ja täältä löytyy paljon yrityksiä, jotka ovat jo tehneet kasvupyrähdyksen ja siirtyneet seuraavalle tasolle. Potentiaalia on tosi paljon haastavista ajoista huolimatta. Näinä aikoina moni yritys ei kuitenkaan lähde yhtä rohkeasi liikkeelle kuin yleensä, vaan pelaa varman päälle odottaen parempia suhdanteita, Roiha arvioi. Kasvuinnosta vauhtia kansainvälistymiseen Kuka uskaltaa heittäytyä juuri nyt? Hän muistuttaa, että talouden laskusuhdanne on myös tilaisuus, ja näinä aikoina voidaankin kirjoittaa monen uuden menestystarinan ensimmäiset rivit. - Nyt on hyvä paikka iskeä, koska samanaikaisesti monet yritykset supistavat toimintojaan, pienentävät markkinoita ja pyrkivät rajaamaan resurssit vain perustoimintojen pyörittämiseen. Niillä, jotka uskaltavat heittäytyä, on mahdollisuus ottaa merkittävä etumatka. Toki maakunnasta löytyy vahvaa perinteistä teollisuutta ja esimerkiksi venealan tuotannollisia yrityksiä, jotka takovat tulosta ja laajentavat näinäkin aikoina. - Näiden lisäksi meillä on kasvamassa esimerkiksi ICTalan yrityksiä, joita Keski-Pohjanmaalla on suhteessa moneen muuhun maakuntaan runsaasti. On mielenkiintoisia henkilöä työllistäviä ohjelmistotaloja, joissa on runsaasti kasvupotentiaalia, rohkeaa ja ennakkoluulotonta toimintaa sekä kykyä ajatella isosti. - Näissä tapauksissa palvelut mietitään alusta asti globaalisti, ja yritykset osaavat hyödyntää esimerkiksi applikaatioissa sellaisia jakelukanavia, joilla ne saadaan heti kansainvälisille markkinoille. Roihan mukaan on alkanut syntyä lisäksi pieniä asiantuntijayrityksiä. Niistäkin saattaa kehittyä pidemmän päälle isoja kasvutarinoita. Rahoitushaasteet yhdistävät kasvuyrityksiä Projektin ensimmäisten kuukausien aikana on jo löytynyt selkeitä teemoja, joissa yritykset tarvitsevat apua. - Yksi yhdistävä tekijä on - Keski-Pohjanmaalla on ICT-alan yrityksiä suhteessa moneen muuhun maakuntaan runsaasti, Janne Roiha sanoo. rahoituksen haastavuus. Kasvu vaatii rahaa, kulut ovat etupainotteisia ja kassavirta vasta laskelmissa. Kuten tiedetään, Suomessa esimerkiksi yksityistä rahaa on niukasti tarjolla, Roiha muistuttaa. Hänen mukaansa projekti pyrkiikin luomaan kohtauspaikkoja bisnesenkeleille eli yksityisille rahoittajille ja rahoitusta hakeville kasvuyrityksille. Rahoituksen lisäksi yritysten kehittämistarpeet liittyvät myyntiin ja markkinointiin. Tarvitaan muun muassa myyntiprosessin selkeyttämistä, eli mitä kannattaa tehdä itse, mitä ulkoistaa, kuinka systematisoida myyntiä tai kuinka mitata myynninedistämisen tuloksia. - Markkinointiosaaminen on Suomessa yleensäkin heikolla tasolla. Meillä on hurja määrä osaamista ja hienoja tuotteita mutta ainakaan kansainvälisessä mittakaavassa niitä ei usein osata markkinoida. ICT ja peliala ovat hyviä esimerkkejä toimialoista, joiden yrityksillä kansainvälisyys on jo niiden dna:ssa. Siellä ollaan pidemmällä ja siellä tehdään rohkeita kokeiluja, Kasvuinno-projektia hallinnoi Kaustisen seutukunta ja sen projektipäällikkönä työskentelee Tarmo Pallari. Yrityskehittäjinä toimivat Roihan lisäksi Mirja Arkimaa ja Erkki Lassila. Osatoteuttajina ovat KO- SEK ja Kannuksen kaupunki. - Henkilökohtaisesti haluan laittaa projektin aikana panoksia siihen, että Keski-Pohjanmaan kasvuyrityksille saadaan yhteinen oppimisfoorumi, jossa yrittäjät voivat oppia toisiltaan ja auttaa toisiaan kasvun vauhdittamisessa, Roiha sanoo. Varaa ilmoituksesi maaliskuun Yrittäjä Magazine -lehteen Puh KESKI-POHJANMAAN YrittäjäMAGAZINE YRITTÄJÄT RY:N 1/2014

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun Keski-Pohjanmaan Biolaakso

Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun Keski-Pohjanmaan Biolaakso Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun Keski-Pohjanmaan Biolaakso Biotaloudesta maaseudun veturi 09.09.2014 Anne Pesola Kehitysjohtaja, projektipäällikkö Biolaakso-hanke Kannuksen kaupunki (31.8.2014 saakka)

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta?

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 40 35 Takaisin yhteenvetoon Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 37% 30 25 23% % 20 15 10 10% 10% 13% 5 3% 3% 0 esitteestä mainoksesta tiedotustilaisuudesta uutisesta sosiaalisen median kautta suoran yhteydenoton

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.11.2015 Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Sivu 1 4.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tervetuloa jäseneksi. www.finbio.net

Tervetuloa jäseneksi. www.finbio.net Tervetuloa jäseneksi www.finbio.net Suomen Bioteollisuus kokoaa bioalan yritykset Suomen Bioteollisuus ry. FIB on suomalaisen biotekniikkateollisuuden toimialayhteisö. Toiminnassa on mukana noin 60 yritystä

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot