Liite 1 Lahden kaupungin nykyisten ympäristönsuojelumääräysten ja luonnoksen pykäläkohtainen vertailu

Transkriptio

1 Liite 1 Lahden kaupungin nykyisten ympäristönsuojelumääräysten ja luonnoksen pykäläkohtainen vertailu Nykyiset ympäristönsuojelumääräykset perusteluineen ( /127, voimaan ) 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää siitä aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 1 luvussa säädetään. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelumääräykset antaa YSL 19 :n 1. momentin nojalla Hollolan kunnanvaltuusto/ Nastolan kunnanvaltuusto/ Lahden kaupunginvaltuusto. Näiden määräysten noudattamista valvoo YSL 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Lahden seudun ympäristölautakunta, Lsyl). YSL 21 :n 2 momentin mukaan Lsyl voi siirtää sille YSL:ssa tarkoitettua toimivaltaa, lukuun ottamatta hallintopakon käyttämistä, viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään (Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta /64). 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Nämä määräykset ovat voimassa Lahdessa. Määräykset eivät koske YSL:n mukaan ympäristöluvanvaraista tai YSL 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ympäristölupapäätöksessä tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Samantasoisia kunnallisia sääntöjä säädöshierarkisesti ovat muun muassa rakennusjärjestys ja jätehuoltomääräykset. Ympäristönsuojelullisesti parempaan tulokseen johtavaa määräystä tulee noudattaa, vaikka samasta asiasta olisi määrätty myös muussa kunnallisessa määräyksessä. Luonnos uusista ympäristönsuojelumääräyksistä (perustelut erillisessä liitteessä) 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää siitä aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain 527/2014 (jatkossa YSL) 1 luvussa säädetään. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelumääräykset antaa YSL 202 :n 1. momentin nojalla Lahden rakennus- ja ympäristölupalautakunta. Näiden määräysten noudattamista valvoo YSL 22 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (rakennus- ja ympäristölupalautakunta). YSL 22 :n 2 momentin mukaan lautakunta voi siirtää sille YSL:ssa tarkoitettua toimivaltaa, lukuun ottamatta hallintopakon käyttämistä, viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään (laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986, 7 ). 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Nämä määräykset ovat voimassa Lahden kaupungissa. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista, rekisteröitävää tai YSL:n 31, 119, 120 tai 136 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ympäristölupapäätöksessä tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Ympäristönsuojelumääräykset eivät koske myöskään puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen toimintaa. Samantasoisia kunnallisia sääntöjä säädöshierarkkisesti ovat muun muassa

2 rakennusjärjestys ja jätehuoltomääräykset. Ympäristönsuojelullisesti parempaan tulokseen johtavaa määräystä tulee noudattaa, vaikka samasta asiasta olisi määrätty myös muussa kunnallisessa määräyksessä. 4 Määritelmät Pohjavesialue: Pohjavesialue on geologisin perustein rajattu alue, jolla sijaitseva maaperän muodostuma tai kallioperän vyöhyke mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton. E-luokan pohjavesialue on alue, jossa pintavesi- tai maaekosysteemi on riippuvainen purkautuvasta pohjavedestä. Pohjaveden muodostumisalue: Pohjavesialueen osa, jossa alueelle kertyvä pohjavesi muodostuu sade- tai pintavedestä. Pohjaveden muodostumisalueen maaperä vastaa vedenläpäisykyvyltään hienoa hiekkaa tai sitä karkeampia maalajeja. Kartta Lahden pohjavesialueista on määräysten liitteessä 1. Pilaantumiselle herkkä ranta-alue: Alue, joka sijaitsee alle 200 metrin etäisyydellä vesilain tarkoittamasta vesistöstä kyseisen vesistön valuma-alueella. 2. LUKU JÄTEVEDET 4 Talousjätevedet viemäriverkoston ulkopuolella Talousjätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistölle tulee noudattaa seuraavia suojaetäisyyksiä: Kohde Vähimmäisetäisyys talousvesikaivo ja maalämpökaivo m (maaston kaltevuussuhteista ja maaperästä riippuen) Asumisessa syntyvä liete: Asumisessa tai vastaavassa toiminnassa syntynyt, kiinteistön saostussäiliöihin, pienpuhdistamon lietesäiliöihin tai muihin käsittelyjärjestelmiin kertyvä laskeutuva tai kelluva aines, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeena sekä umpisäiliöliete. 2. LUKU: JÄTEVEDET 5 Talousjätevedet viemäriverkoston ulkopuolella Talousjätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistölle tulee noudattaa seuraavia suojaetäisyyksiä: Kohde Vähimmäisetäisyys talousvesikaivo, lähde ja maalämpökaivo m (maaston kaltevuussuhteista ja maaperästä riippuen)

3 vesistö m (keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta) tie, tontin raja, naapurin rakennus 5 m asuinrakennus 5 m oja 5-10 m maaperäkäsittelylaitteistosta pohjavesi 0,25-0,50 m maasuodattamosta (suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella) 1-2 m maahanimeyttämöstä (suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella) Pilaantumiselle herkillä alueilla tulee talousjätevedet käsitellä siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna hajaasutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Pilaantumiselle herkiksi alueiksi katsotaan alueet, jotka sijaitsevat alle 200 metrin etäisyydellä vesilain tarkoittamasta vesistöstä tai kuivatusalueen vesiä kokoavasta valtaojasta. Perustelut: Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen etäisyysvaatimukset perustuvat yleisesti käytössä oleviin suojaetäisyyksiin ja niiden noudattaminen ehkäisee ympäristön pilaantumista (YSL 3 ). Viite: Valtioneuvoston asetus (VNA 209/2011). Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos saostus-, umpi- ja vastaavien talousjätevesisäiliöiden tyhjentäminen tieyhteyden puuttumisen tai muun syyn vuoksi ei ole mahdollista. Perustelut: Määräys ehkäisee ympäristön pilaantumista (YSL 3 ) Luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla puhdistettujen ja puhdistamattomien talousjätevesien maahan imeyttäminen on saunaja suihkuvesiä lukuun ottamatta kielletty. Perustelut: Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueella, koska pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei saa aiheuttaa (YSL 8 ). vesistö m (keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta) oja ja noro 5-10 m maaperäkäsittelylaitteistosta pohjavesi 0,50 m maasuodattamosta (suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella), tarvittaessa suodattamo on eristettävä pohjaveden suojaamiseksi 2 m maahanimeyttämöstä (suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella) Pilaantumiselle herkillä ranta-alueilla tulee talousjätevedet käsitellä siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna hajaasutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos saostus-, umpi- ja vastaavien talousjätevesisäiliöiden tyhjentäminen ei ole mahdollista tieyhteyden puuttumisen tai jonkun muun syyn vuoksi. Pohjavesialueilla puhdistettujen ja puhdistamattomien talousjätevesien maahan imeyttäminen on sauna- ja suihkuvesiä lukuun ottamatta kielletty. Määrältään vähäiset pesuvedet, esim. kantovesi, voidaan imeyttää m rantaviivasta. Vähäisetkään pesuvedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Jätevesien maaperäkäsittelyjärjestelmät tulee aina toteuttaa ja sijoittaa keskimääräisen vuotuisen ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle siten, että puhdistamattomat jätevedet eivät huuhtoudu tulvankaan aikana suoraan vesistöön. Määrältään vähäiset pesuvedet, esim. kantovesi, voidaan imeyttää m rantaviivasta, ei kuitenkaan rakennusta lähemmäksi rantaa.

4 Vähäisetkään pesuvedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Perustelut: Valtioneuvoston asetuksen (VNA 209/2011) 1 :n mukaan vähäisen veden osalta ei ole erillistä YSL 27 b :n 2 momentin mukaista puhdistusvelvoitetta. Jätevesien maaperäkäsittelyjärjestelmät tulee aina toteuttaa ja sijoittaa keskimääräisen vuotuisen ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle siten, että puhdistamattomat jätevedet eivät huuhtoudu tulvan aikana suoraan vesistöön. Perustelut: Puhdistamattomien jätevesien huuhtoutuminen tulvan aikana suoraan vesistöön tulee estää (YSL 6 ). 5 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty pesuaineilla muualla kuin tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Perustelut: Pohjavesialueilla jätevedet aiheuttavat pohjaveden pilaantumisen vaaraa, jos ne pääsevät imeytymään maahan. Pohjaveden pilaantumisen vaaran aiheuttaminen on kielletty (YSL 8 ). Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpohjaisilla pesuaineilla on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Perustelut: Jätevedet aiheuttavat ympäristön pilaantumisen vaaraa, jos ne pääsevät imeytymään maahan (YSL 8, 3 ja 14 ). Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla. Pesuvesien joutuminen suoraan vesistöön on estettävä. Perustelut: Pesu vesistön rannalla tai pesuveden johtaminen sadevesiviemäriin voi aiheuttaa vesistön pilaantumista, jos jätevedet pääsevät valumaan tai johtumaan vesistöön ja myös pohjavesien pilaantumista (YSL 3 ja 8 ). Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, 6 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty pesuaineilla muualla kuin tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon tai muun tarkoitukseen soveltuvan laitteiston kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Liuotinpohjaisilla pesuaineilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen tai muun tarkoitukseen soveltuvan laitteiston kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty. Pesuvesiä ei saa johtaa kunnan tai vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin tai -järjestelmään. Pesuvesien joutuminen suoraan vesistöön on estettävä. Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet on johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon tai muun tarkoitukseen soveltuvan laitteiston kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn

5 veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet on johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Perustelut: Pesuvesien huomattava määrä voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista ja viihtyisyyden vähentymistä (YSL 3 ). 6 Mattojen ja pyykin pesu vesistössä Mattoja ja pyykkiä ei saa pestä vesistössä. Puhdistamattomia pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön, vaan esimerkiksi maaperäkäsittelyn kautta. Perustelut: Mattojen ja pyykin pesu vesistössä aiheuttaa vesistön kuormitusta ja muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa (YSL 3 ). 7 Lumen vastaanottopaikat Lumen vastaanottopaikkaa ei saa sijoittaa 1. ja 2. luokan pohjavesialueelle, ranta-alueelle eikä vesistöön. Sen sulamisvedet tulee selkeyttää ja tarvittaessa käsitellä ennen niiden johtamista ojaan tai vesistöön. Lumen vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen. Aurattua lunta ei saa väliaikaisestikaan sijoittaa niin, että lumi tai sulamisvedet aiheuttavat ympäristön pilaantumista, roskaantumista, yleistä viihtyvyyden vähentymistä tai vettymishaittaa. Perustelut: Lumen vastaanottopaikka voi aiheuttaa pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen vaaraa ja roskaantumista (YSL 3 ja 8 ). 3. LUKU PÄÄSTÖT ILMAAN 8 Savuhaitat Oksien, risujen, puiden lehtien ja haravointijätteiden ulkopoltto on sallittu pientaloalueella (AP- ja AR-alueilla) seudullisen ympäristölautakunnan erikseen myöntämänä ajankohtana. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissä ei saa polttaa jätteitä, lukuun ottamatta puhdasta, käsittelemätöntä, kuivaa puuta ja vähäisiä määriä kuivaa paperia, kartonkia ja pahvia sytykkeenä. Tuoreen ja märän puun poltto sekä ns. kitupoltto on kielletty. Jätteiden avopoltto on jätevesien puhdistusjärjestelmään. 7 Mattojen ja pyykin pesu vesistössä Mattoja ja pyykkiä ei saa pestä vesistössä tai paikassa, josta pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön. Puhdistamattomia pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön, vaan esimerkiksi maaperäkäsittelyn kautta. 8 Lumen vastaanottopaikat ja läjitys Lumen vastaanottopaikkaa ei saa sijoittaa pohjavesialueelle eikä vesistöön. Sulamisvedet tulee selkeyttää ja tarvittaessa käsitellä ennen niiden johtamista ojaan, noroon tai vesistöön. Lumen vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen. Aurattua lunta ei saa väliaikaisestikaan sijoittaa niin, että lumi tai sulamisvedet aiheuttavat ympäristön pilaantumista, roskaantumista tai vettymishaittaa. Lunta ei saa läjittää vesistöön. 3. LUKU: PÄÄSTÖT ILMAAN 9 Savuhaitat Polttamisesta ei saa aiheutua naapurustolle kohtuutonta savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa. Kitupoltto sekä tuoreen ja märän puun poltto on kiellettyä. Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty, lukuun ottamatta lämmityksen yhteydessä kuivaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä vähäisiä määriä paperia ja pahvia sytykkeenä. Rakennusten hävittäminen polttamalla on kielletty.

6 kielletty. Perustelut: Pienkiinteistöjen lämmityslaitteet, uunit tai muut tulisijat eivät sovellu jätteen polttamiseen, koska niissä palamisolosuhteet (lämpötila) eivät ole hallittavissa. Jätteiden (esim. muovit) poltossa syntyy nokea, hajua ja terveydelle haitallisia ja mahdollisesti myrkyllisiä yhdisteitä (YSL 3 ). 9 Kunnostus- ja puhtaanapitotyöt Hiekkapuhalluksessa ja kemiallisessa maalinpoistossa on käytettävä tiivistä suojausta siten, että jätteiden pääsy ilmaan, maaperään ja viemäriin estetään. Työn jälkeen työkohteen ympäristö on siivottava ja syntyneet jätteet toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Perustelut: Hiekkapuhallusjätteet voivat sisältää erilaisia haitallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä, jolloin ne on toimitettava jätteen laadun vaatimaan käsittelyyn. Esimerkiksi PCB:tä sisältävät aineet, kemiallisessa maalinpoistossa käytettävät liuottimet ja maalinpoistojäte on kerättävä talteen ja toimitettava ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelypaikkaan (YSL 3 ). Hiekoitushiekan poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä käyttämällä riittävästi vettä. Asemakaavoitetuilla alueilla lehtipuhaltimen käyttö on kielletty maalis-, huhti- ja toukokuussa pölyhaittojen torjumiseksi. Perustelut: Määräys on annettu pölyn aiheuttaman viihtyvyys- ja terveyshaitan ehkäisemiseksi (YSL 3 ). 4. LUKU JÄTTEET 10 Betoni- ja tiilijäte Jätteiden sijoittaminen maaperään on kielletty. Vähäisiä määriä puhdasta betoni- ja tiilijätettä saa kuitenkin ympäristönsuojeluviranomaisen luvalla hyödyntää maarakentamisessa edellyttäen, ettei sijoittamisesta aiheudu ympäristön pilaantumista. Hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus Lahden seudun ympäristöpalveluille vähintään 30 päivää ennen toimenpidettä. Ilmoituksessa on esitettävä betoni- ja tiilijätteen määrä, alkuperä ja hyödyntämispaikka. Perustelut: Jätettä ei saa hylätä, eikä käsitellä hallitsemattomasti (YSL 7, Jätelaki (JäteL 1993/1072) 6 kohta 6). Valtioneuvoston asetus 10 Kunnostus- ja puhtaanapitotyöt Suihkupuhalluksessa (mm. hiekkapuhallus), kemiallisessa maalinpoistossa ja muissa kunnostustöissä on käytettävä tiivistä suojausta siten, että jätteiden pääsy ilmaan, maaperään ja viemäriin estetään. Työn jälkeen työkohteen ympäristö on siivottava ja syntyneet jätteet toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Hiekoitushiekan poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä käyttämällä riittävästi vettä. Lehtipuhaltimien käyttö on kielletty asemakaavoitetuilla alueilla maalis-, huhti- ja toukokuussa pölyhaittojen torjumiseksi. 4. LUKU: JÄTTEET 11 Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Jätteiden hyödyntäminen tarvitsee aina ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksynnän. Maarakentamisessa voidaan käyttää kertaluontoisesti puhtaita mineraalisia ja muita jäte-eriä vähäisessä määrin (alle 500 tonnia) korvaamaan neitseellisiä luonnonaineksia. Kiinteistön haltijan on tehtävä valvontailmoitus Lahden ympäristöpalveluille jätteiden sijoittamisesta maaperään, ellei sijoittaminen edellytä ympäristölupaa tai muuta säädettyä ilmoitusta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen jätteen sijoittamista.

7 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (voimaan ). Ilmoituksen perusteella Lahden ympäristöpalvelut tekee päätöksen jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa. Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa on mahdollista seuraavin edellytyksin: materiaali ei sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita eikä aiheuta muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle; materiaali ei sisällä merkittäviä määriä betoniterästä; materiaali on murskattu tai pulveroitu käyttötarkoitukseen sopivaksi; jätettä käytetään vain tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä; sijoituspaikka ei ole rakennuksen alla tai putkikaivannossa; sijoituspaikka ei ole pohjavesialueella ja etäisyys talousvesikaivoon ja vesistöön sekä lähteeseen on riittävä (vähintään metriä sijaintipaikasta riippuen); jätettä sisältävä rakenne peitetään tai päällystetään lukuun ottamatta pintakerroksessa käytettävää asfalttimursketta tai -rouhetta; jätteen sijoittamiselle on kiinteistön omistajan ja haltijan hyväksyntä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat: hyödyntämispaikan ja väliaikaisen varastointiin tarkoitetun paikan haltijan nimi, yhteystiedot ja laskutusosoite; tiedot hyödyntämispaikan sijainnista merkittynä asemapiirrokseen tai karttaan, johon rakenne on rajattu sekä sen läheisyydessä sijaitsevista pohjavesialueista sekä vedenottopaikoista ja vesistöistä; jätteen luovuttajan nimi ja yhteystiedot; jätteen nimike sekä mahdollinen selvitys jätteen sisältämistä haitallisten aineiden pitoisuuksista; jätteen määrä; selvitys jätettä sisältävästä rakenteesta poikkileikkauspiirroksineen, peittämiseen tai päällystämiseen käytettävästä materiaalista, varastoinnista ja muusta toiminnasta hyödyntämispaikalla sekä näihin liittyvistä tarpeellisista ympäristönsuojelutoimista; ajankohta, jolloin hyödyntäminen maarakentamisen aikana alkaa ja päättyy.

8 Jos valvontailmoitus tehdään hyödyntämispaikan omistajan puolesta, omistajalta saatu kirjallinen hyväksyntä on liitettävä ilmoitukseen. Hyödyntämispaikan haltijan on maarakentamisen päätyttyä annettava kirjallinen selvitys siitä, miten valvontailmoituksen mukainen jätteiden hyödyntäminen on toteutunut. Kiinteistön haltijan vaihtuessa haltijan on annettava käytettävissä olevat tiedot maaperään sijoitetuista jätteistä kiinteistön uudelle haltijalle. 12 Purkamis- ja peruskorjausjätteiden jätehuolto Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista purkamislupaa tai -ilmoitusta edellyttävästä työstä syntyvästä jätteestä on tehtävä valvontailmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 päivää ennen työn aloittamista. 11 Ongelmajäte Nestemäisten ongelmajätteiden määrän ylittäessä 500 litraa on ne yrityskiinteistöillä varastoitava erillisessä merkityssä ongelmajätevarastossa, josta jätteet eivät pääse valumaan viemäriin, maaperään tai vesistöön. Tätä pienemmät määrät on ulkovarastoinnissa säilytettävä tiiviissä suojaaltaassa, mistä vuodot on kerättävissä talteen. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään yhtä suuri kuin suurin nestettä sisältävä astia, eikä altaaseen saa ulkovarastoinnissa päästä kertymään sadevesiä. Ongelmajäteastioiden päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi jätehuollon kannalta tarpeelliset tiedot. Ongelmajätteet on säilytettävä lukitussa ja katetussa tilassa. Ongelmajätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauemmin. Perustelut: Määräys on tarpeen ympäristön ja erityisesti pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon toteuttamiseksi (YSL 3 ja 8 ja JäteL 6 erityisesti kohta 4, 7 ja 8). 12 Kuivakäymäläjäte Kuivakäymälän jäte tulee kompostoida asianmukaisesti tai toimittaa luvan omaavalle vastaanottajalle. Käymäläjätteen kompostointiin määräys on yhdistetty muihin pykäliin luonnoksessa 13 Kompostorin ja ulkokäymälän sijoittaminen Talousjätteen kompostoria ei saa sijoittaa 5 metriä lähemmäksi naapurin rajaa tai asuinrakennusta ilman naapurin suostumusta. Kompostori voidaan

9 asemakaava-alueella tulee hakea ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Ulkokäymälää eikä käymäläjätteen kompostia saa sijoittaa tulva-alueelle, 20 metriä lähemmäksi vesistöä eikä 5 m lähemmäksi ojaa, naapurin rajaa tai (asuin)rakennusta. Perustelut: Kuivakäymälästä ja käymäläjätteen kompostoinnista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ja haju- tai viihtyvyyshaittoja. Huonosta käymälän hoidosta ja käymäläjätteen käsittelystä johtuen voidaan käymäläjäte edellyttää toimitettavaksi asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Käymäläjätteen sisältämien ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi on ennakolta estettävä niiden pääsy vesistöihin (YSL 3 ). 13 Puutarhajäte Puutarhajäte tulee kompostoida kiinteistöllä tai toimittaa jätekeskukseen tai muuhun luvanvaraiseen paikkaan. Puutarhajätteen vienti oman kiinteistön ulkopuolelle on kielletty. Perustelut: Jätettä ei saa hylätä, vaan se tulee käsitellä asianmukaisesti (JäteL 6, erityisesti kohta 6). kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta hyväksytyissä rakennuslupakuvissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan. (VK, SU ) Ulkokäymälää tai käymäläjätteen kompostoria ei saa sijoittaa tulva-alueelle, 20 metriä lähemmäksi vesistöä eikä 5 metriä lähemmäksi ojaa, noroa tai naapurin rajaa. Naapurin suostumuksella käymälän tai käymäläjätteen kompostorin saa sijoittaa lähemmäs rajaa. poistettu 14 Lietteen, lannan ja virtsan käyttö Pohjaveden muodostumisalueilla on kielletty asumisessa ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän lietteen ja siitä valmistetun lieteseoksen sekä lietelannan ja virtsan levittäminen. Levittämiskielto koskee myös yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyneestä lietteestä valmistettujen lannoitevalmisteiden levittämistä pohjaveden muodostumisalueelle. 14 Yleisötilaisuudet Vesistöjen rantaan tulee jättää vähintään 15 metrin ja valtaojien varsille 10 metrin vyöhyke, jolle ei saa levittää lietettä, lieteseosta, lantaa tai virtsaa. Suuren yleisötilaisuuden, vähintään 500 osallistujaa, järjestäjän on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä ja hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Tilaisuuden järjestäjä on velvollinen toimittamaan jätehuoltoa koskevan suunnitelman vähintään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta Lahden seudun ympäristöpalveluille hyväksyttäväksi.

10 Perustelut: Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi jätehuollon järjestämistä koskevien yleisten huolehtimisvelvollisuuksien noudattamiseksi (JäteL 6, erityisesti kohta 7). 5. LUKU POLTTONESTEET JA MUUT KEMIKAALIT 15 Kemikaalien varastointi Ympäristölle tai terveydelle vaarallisten kemikaalien varastointi ja käsittely kiinteistöllä on järjestettävä siten, etteivät ne normaalioloissa tai onnettomuustilanteessa pääse maaperään, pohjaveteen tai muuhun ympäristöön eivätkä viemäriin. Kemikaalit on säilytettävä lukitussa ja katetussa tilassa. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Perustelut: Määräykset ovat tarpeen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja myös muun ympäristön suojelemiseksi ennalta ehkäisyn periaatteen mukaisesti. Päällysmerkintöjen avulla on mahdollista arvioida varastointiin liittyviä riskejä ja tarvittaessa onnettomuustilanteessa suorittaa oikeita torjunta- ja puhdistustoimia (YSL 3 ja 8 ). 5. LUKU: KEMIKAALIT JA POLTTONESTEET 15 Vaarallisten kemikaalien varastointi Vaarallisten kemikaalien varastointi, säilytys ja käsittely kiinteistöllä on järjestettävä siten, että niiden pääsy viemäriin, maaperään, pintaveteen, pohjaveteen ja muuhun ympäristöön on estetty myös onnettomuustilanteissa. Kemikaalit on säilytettävä lukitussa ja katetussa tilassa. Keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit ja jätteet on varastoitava erillään toisistaan. Vaaralliset nestemäiset kemikaalit on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä, suoja-altaallisessa säiliössä tai muulla vastaavalla tavalla, jolla estetään kemikaalien pääsy ympäristöön. Suoja-altaan on kestettävä siinä varastoitavia kemikaaleja. Suojaaltaan tilavuuden on oltava vähintään 100 % altaassa olevan suurimman säiliön tilavuudesta. Kemikaalisäiliöiden ja suojarakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli kemikaaleja ei varastoida kaksoisvaippasäiliössä tai valumaaltaassa, varastotilan on oltava viemäröimätön tai lattiakaivo on varustettava asianmukaisella suojakannella tai sulkuventtiilillä. Varastotilan lattian ja seinien tulee olla tiiviitä riittävän allastilavuuden muodostumiseksi. Lattiakaivo on oltava suljettuna lukuun ottamatta lattian pesua. Vaarallisilla kemikaaleilla tulee olla suoja-allas tai varasto, jos niiden määrä ylittää 500 litraa. Käytettävät säiliöt ja astiat on merkittävä siten, että merkinnöistä käyvät ilmi niiden sisällöt. Kiinteät säiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Kemikaalien varastointi-, säilytys- ja käsittelypaikkojen läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta sekä käytetyn imeytysaineen keräysvälineitä. 16 Polttonesteiden varastointi ja jakelu jakelupisteissä Kokonaissäiliötilavuuden ollessa enintään 5 m 3 polttonestesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja tai kuljetukseen soveltuvia IBC-pakkauksia. Niissä tulee olla laponesto, ylitäytönestin, lukittu tankkauspistooli,

11 lukittu täyttöaukko sekä säiliön sisällön varoitusmerkinnät. Polttonestesäiliö tulee varustaa sisäpuolisen kuntotarkastuksen mahdollistavalla huoltoluukulla. Säiliö tulee kuntotarkastaa pykälän 19 mukaisesti, ja IBC-pakkaukset niitä koskevien säännösten mukaisesti. Säiliö tulee sijoittaa kantavalle alustalle ja säiliön tulee olla irti alustasta. Säiliö tulee varustaa törmäysesteillä ja säiliön läheisyyteen tulee varata imeytysainetta sekä käytetyn imeytysaineen keräysvälineitä. Säiliö tulee sijoittaa vähintään 5 metrin etäisyydelle ojasta tai norosta ja 50 metrin etäisyydelle vesistöstä. Säiliötilavuuden ollessa yli 5 m 3, edellä mainittujen vaatimusten lisäksi, jakelupiste tulee varustaa hulevesien käsittelyjärjestelmällä tai estää hulevesien muodostuminen esim. jakelu- ja täyttöalueen katoksen avulla. Säiliö tulee sijoittaa sisäänpäin kallistetun tiiviin betoni- tai asfalttipinnan päälle. Hulevedet tulee johtaa hiekanerotuskaivon kautta öljynerottimeen. Öljynerotin tulee olla I-luokan erotin, jos hulevedet johdetaan maastoon. Jos hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin tai muuhun vastaavaan hyväksyttyyn jätevesienkäsittelyjärjestelmään, hulevedet on käsiteltävä II-luokan erottimella. 17 Työmaasäiliöt Työmaasäiliöiden tulee olla rakenteeltaan kaksoisvaippaisia, kiinteällä suoja-altaalla tai irrallaan katoksessa olevalla suoja-altaalla varustettuja säiliöitä tai polttonesteen kuljetukseen hyväksyttyjä IBC-pakkauksia. Säiliössä tulee olla ylitäytönestin, laponestin, lukittu pistoolilla varustettu polttoaineletku, lukittu täyttöaukko sekä säiliön sisällön varoitusmerkinnät. Säiliö tulee kuntotarkastaa pykälän 19 mukaisesti (IBCpakkaukset niitä koskevien säännösten mukaisesti). Tankkaus- ja täyttöroiskeiden maahan imeytyminen tulee estää sijoittamalla säiliö asfaltin tai muun tiiviin pinnan päälle tai muuten estämällä roiskeiden imeytyminen maaperään. Säiliön läheisyyteen tulee varata imeytysainetta sekä käytetyn imeytysaineen keräysvälineitä. Säiliön törmäyksenesto on järjestettävä asianmukaisesti. Työmaasäiliöt ja työkoneet tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan kaivualueen ulkopuolella niin, että riski pohjaveden ja maaperän pilaantumiselle on mahdollisimman pieni.

12 16 Polttonestesäiliöiden sijoittaminen ja käytöstä poisto 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla polttonestesäiliöitä ei saa sijoittaa maan alle. Pohjavesialueilla polttonestesäiliöitä uusittaessa maanalaiset säiliöt on poistettava ja korvattava sisätiloihin sijoitetuilla maanpäällisillä säiliöillä, jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Kaikki uudet polttonestesäiliöt on varustettava valuma-altaalla tai niissä on oltava muu kaksoispidätystekniikka. Säiliöt tulee puhdistaa ennen poistamista. Säiliö on käytöstä poistettu silloin, kun se on tyhjennetty ja puhdistettu. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Maanalainen käytöstä poistettu polttonestesäiliö putkistoineen on poistettava maaperästä kokonaan myös muualla kuin 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla vuoden kuluessa. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava/tukittava. Perustelut: Määräykset on annettu pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 7 ja 8 ). Käytöstä poistettu polttonestesäiliö on myös jätelain (JäteL 1072/1993) tarkoittama jäte, jota ei saa hylätä (JäteL 6 kohta 6). 17 Öljylämmitys- ja polttonestesäiliöiden tarkastus ja metallisäiliöiden pinnoitus 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset öljylämmitys- ja polttonestesäiliöt tulee tarkastuttaa määräajoin siten kuin maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/83) on säädetty. Kaikki öljylämmitys- ja polttonestesäiliöt tulee kiinteistön/säiliön omistajan tai haltijan tarkastuttaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen maanalaisten 1. ja 2. pohjavesialueiden ulkopuolella olevien ja maanpäällisten öljylämmitys- ja polttonestesäiliöiden tarkastukset tulee tehdä tarkastuksessa todetun säiliön kuntoluokan mukaisesti. Säilöt jaetaan 18 Lämmitysöljysäiliöiden sijoittaminen ja käytöstä poistaminen Pohjavesialueilla lämmitysöljysäiliöitä ei saa sijoittaa maan alle. Pohjavesialueilla polttonestesäiliöitä uusittaessa maanalaiset säiliöt on poistettava ja korvattava maanpäällisillä säiliöillä. Kaikki uudet polttonestesäiliöt on varustettava valuma-altaalla tai niissä on oltava kaksoispidätystekniikka. Säiliöiden tulee olla riittävästi irti alustastaan ja ne on varustettava ylitäytönestimillä. Lämmitysöljysäiliöissä tulee olla sisäpuolisen kuntotarkastuksen mahdollistava huoltoluukku. Ulkona olevien säiliöiden on oltava lukittavia, ellei asiattomien pääsyä niille ole estetty muilla keinoin. Säiliöt tulee puhdistaa ennen käytöstä poistamista. Säiliö on käytöstä poistettu silloin, kun se on tyhjennetty ja puhdistettu. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Maanalainen käytöstä poistettu lämmitysöljysäiliö putkistoineen on poistettava maaperästä kokonaan myös muualla kuin pohjavesialueilla vuoden kuluessa säiliön käytöstä poistosta. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti asianmukaisesti puhdistettu ennen (entisen Nastolan kunnan alueella ennen ). Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava tai tukittava. 19 Öljylämmitys-, polttonestesäiliöiden sekä vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliöiden tarkastus ja metallisäiliöiden pinnoitus Pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset öljylämmitys- ja polttonestesäiliöt tulee tarkastuttaa määräajoin siten kuin maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/83) on säädetty. Kaikki öljylämmitys- ja polttonestesäiliöt sekä kiinteät vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliöt tulee kiinteistön/säiliön omistajan tai haltijan tarkastuttaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen pohjavesialueiden ulkopuolella olevien maanalaisten ja maanpäällisten säiliöiden sekä pohjavesialueella sijaitsevien maanpäällisten säiliöiden tarkastukset tulee tehdä tarkastuksessa

13 kuntoluokkiin ja ne on määräaikaistarkastettava seuraavasti: A-luokan säiliö: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähintään 3 mm sekä muut kuin metalliset säiliöt, joissa ei ole havaittu hiushalkeamia eikä muodonmuutoksia. Tarkastus on tehtävä vähintään kymmenen vuoden välein. B-luokan säiliö: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähintään 1,5 mm, mutta enintään 3 mm. Tarkastus on tehtävä vähintään viiden vuoden välein. C-luokan säiliö: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähemmän kuin 1,5 mm tai joiden seinälevy muuttaa muotoaan, kun sitä sisäpuolelta koputetaan 0,5 kg painoisella pallopäävasaralla. Säiliö on poistettava käytöstä vuoden kuluessa tarkastuksen suorittamisesta. D-luokan säiliö: säiliöt, joissa on läpisyöpymiä tai halkeamia taikka jotka vuotavat tiiviyskokeessa. Säiliö on välittömästi poistettava käytöstä. Vuotava tai halkeillut muu kuin metallisäiliö on myös D-luokkaa. Näitä saa korjata vain asianomaisen luvan omaava yritys. Metallisäiliöiden korjaaminen muovi- tai lasikuitupinnoitteella on kielletty. Säiliöt, jotka ovat pinnoitettu ennen näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa, on tarkastettava vähintään viiden vuoden välein. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä tarkastusliike. Tarkastuksista laadittavat pöytäkirjat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut: Myös muualla kuin 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla säiliöt tulee tarkastaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 7 ja 8 ). Lahden määräaika perustuu aikaisempiin vuonna 2005 voimaan tulleisiin ympäristönsuojelumääräyksiin. todetun säiliön kuntoluokan mukaisesti. Säilöt jaetaan kuntoluokkiin ja ne on määräaikaistarkastettava seuraavasti: A-luokan säiliö: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähintään 3 mm sekä muut kuin metalliset säiliöt, joissa ei ole havaittu hiushalkeamia eikä muodonmuutoksia. Tarkastus on tehtävä vähintään kymmenen vuoden välein. B-luokan säiliö: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähintään 1,5 mm, mutta enintään 3 mm. Tarkastus on tehtävä vähintään viiden vuoden välein. C-luokan säiliö: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähemmän kuin 1,5 mm tai joiden seinälevy muuttaa muotoaan, kun sitä sisäpuolelta koputetaan 0,5 kg painoisella pallopäävasaralla. Säiliö on poistettava käytöstä vuoden kuluessa tarkastuksen suorittamisesta. D-luokan säiliö: säiliöt, joissa on läpisyöpymiä tai halkeamia taikka jotka vuotavat tiiviyskokeessa. Säiliö on välittömästi poistettava käytöstä. Vuotava tai halkeillut muu kuin metallisäiliö on myös D- luokkaa. Säiliön valuma-altaan tiiveys on tarkistettava samalla, kun säiliön kuntotarkastus tehdään. Mikäli terässäiliöön on vaihdettu pohja, tulee säiliö tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Metallisäiliöiden korjaaminen muovi- tai lasikuitupinnoitteella on kielletty. Säiliöt, jotka ovat pinnoitettu ennen (entisen Nastolan alueella ennen ), on tarkastettava vähintään viiden vuoden välein. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) hyväksymä tarkastusliike. Tarkastuksista laadittavat pöytäkirjat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. LUKU: MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄT 20 Maalämpöjärjestelmien rakentaminen

14 Maalämmön hyödyntämiseen liittyviä energiakaivoja ja vaakasuuntaisia lämmönkeruupiirejä ei saa rakentaa alle 500 m etäisyydelle vedenottamoista eikä 100 m lähemmäs maanalaisia jätevesi- ja jäähdytysvesitunneleita. Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa asentaa lämmönkeruupiirejä. Energiakaivon asentamisen riskialttiille paikoille, kuten pilaantuneita maita tai pilaantunutta pohjavettä käsittäville alueille on kielletty. Pohjavesialueella on arvioitava vesilain mukaisen luvan tarve, jos energiakaivoja on tarkoitus asentaa useampia. Putkisto on koeponnistettava ennen ja jälkeen asennuksen ja putkistoon on liitettävä vuodonilmaisujärjestelmä. 21 Maalämpöjärjestelmissä käytettävät aineet 6. LUKU MELU JA TÄRINÄ 18 Äänenvahvistimien käyttö ulkotiloissa Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on kielletty yöllä klo ja sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai vastaavan hoitolaitoksen ja muun erityisen häiriintyvän kohteen läheisyydessä myös päivällä. Perustelut: Em. laitteiden käyttökielto yöaikaan ja päivällä häiriintyvien kohteiden läheisyydessä ehkäisee häiritsevää tilapäistä melua (YSL 3 ). Kielto ei koske toimintaa, josta tehdään päätös YSL:n 60 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. 19 Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee olla selvillä toimintansa aiheuttaman melun ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Järjestäjien tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteet on suunnattu ja säädetty koko tilaisuuden ajan siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. Pohjavesialueella maalämpöjärjestelmien lämmönkeruuneste ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Glykolin tai muun myrkylliseksi luokitellun aineen käyttö lämmönsiirtoaineena on kielletty. 7. LUKU: MELU JA TÄRINÄ 22 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on kielletty yöllä klo ja sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai vastaavan hoitolaitoksen ja muun erityisen häiriintyvän kohteen läheisyydessä myös päivällä. Kielto ei koske toimintaa, josta tehdään päätös YSL:n 118 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. 23 Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee olla selvillä toimintansa aiheuttaman melun ympäristövaikutuksista. Järjestäjien tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteet on suunnattu ja säädetty koko tilaisuuden ajan siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän.

15 Perustelut: Yleisötilaisuuksien järjestäjien tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta melutasosta ja huolehtia melun riittävästä rajoittamisesta toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden mukaisesti (YSL 5, 4 ja 3 ). 20 Eräät melua tai tärinää aiheuttavat toiminnot asuntojen ja muiden häiriintyvien kohteiden läheisyydessä Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö (esim. iskuvasara, sirkkeli, kulmahiomakone, lehtipuhallin, ruohonleikkuri, moottorisaha) sekä jätteen kuormaus ja kuljetus on kielletty yöllä klo ja sunnuntai- ja pyhäaamuina klo saakka. Perustelut: Erityisen häiritsevän melun aiheuttamista on tarpeen ennalta rajoittaa kohtuuttoman viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi (YSL 3). Kielto ei koske: - maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, vilja- ja heinänkuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä. - liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden-, liikenteen sujuvuuden tai muun perustellun syyn vuoksi pidettävä välttämättömänä. 21 Rakennus- ja purkutyöt Asemakaavoitetuilla alueilla häiritsevää melua aiheuttavia töitä ei saa tehdä yöaikaan klo Rakennus- ja purkutöissä meluisimpia työvaiheita voidaan suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo , yksityistaloudessa klo Perustelut: Meluisimmat työvaiheet on rajoitettu kohtuuttoman viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi. Yksityishenkilöille aikarajoitus on lievempi, koska työ usein joudutaan tekemään yksityishenkilön tavanomaisen työajan ulkopuolella (YSL 3 ). 22 Poikkeaminen YSL 60 :n mukaisesta ilmoitusmenettelystä Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai Kertaluontoisten tapahtumien yhteydessä yleisökäyttöön tarkoitetuissa paikoissa (esim. urheilukentillä) saa äänentoistolaitteita käyttää klo Katusoitto on sallittu klo Eräät melua tai tärinää aiheuttavat toiminnot asuntojen ja muiden häiriintyvien kohteiden läheisyydessä Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö (esim. iskuvasara, sirkkeli, kulmahiomakone, lehtipuhallin, ruohonleikkuri, moottorisaha) sekä jätteen kuormaus ja kuljetus on kielletty yöllä klo ja sunnuntai- ja pyhäaamuina klo 10 asti. Kielto ei koske: - maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, vilja- ja heinänkuivurin käyttöä. - liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muun perustellun syyn vuoksi pidettävä välttämättömänä. - yksityistalouksien luvanvaraiseen rakennushankkeeseen liittyvää esim. kaivuutyötä sunnuntaisin klo Rakennus- ja purkutyöt Asemakaavoitetuilla alueilla häiritsevää melua aiheuttavia töitä ei saa tehdä yöaikaan klo Rakennus- ja purkutöissä meluisimpia työvaiheita voidaan suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo , yksityistaloudessa klo Poikkeaminen YSL 118 :n mukaisesta ilmoitusmenettelystä Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai

16 tapahtumasta ei tarvitse tehdä YSL 60 :n mukaista ilmoitusta silloin, kun on kyse rakennus- tai purkutyöstä, korjauksesta tai kunnossapidosta, jota tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo Kivenmurskausta voi tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo kahden viikon ajan pohjavesialueen ulkopuolella, alueella jolla ei ole häiriintyviä kohteita. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä (esim. räjäytys, lyöntipaalutus) ei tarvitse tehdä YSL 60 :n mukaista ilmoitusta, jos työ voidaan suorittaa enintään neljän viikon aikana arkisin maanantaista perjantaihin klo Edellä mainitut työt eivät saa aiheuttaa pölyhaittaa. Yksipäiväisten ja kertaluontoisten tapahtumien yhteydessä yleisökäyttöön tarkoitetuissa paikoissa, esim. urheilukentillä, saa äänenvahvistinta ja äänentoistolaitteita käyttää klo Tiedottaminen erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta Rakennuttajan tai urakoitsijan on tiedotettava etukäteen erityisen häiritsevää melua aiheuttavista rakennus-, purku-, korjaus- tai kunnostustöistä melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Tiedote on jaettava viimeistään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Siitä on käytävä ilmi työn kokonaiskesto, päivittäiset työajat ja työstä vastaavien yhteystiedot. Vastaavan henkilön tulee olla tavoitettavissa tiedotteen yhteystietojen avulla koko työn ajan. Tilaisuuden järjestäjän on tiedotettava melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja muille häiriintyville kohteille etukäteen sellaisesta yleisötapahtumasta, jossa käytetään äänenvahvistimia ja joka järjestetään paikassa, jota ei ole asemakaavassa varattu tähän tarkoitukseen. Tiedote on jaettava melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä viimeistään seitsemän päivää tapahtumasta ei tarvitse tehdä YSL 118 :n mukaista ilmoitusta silloin, kun on kyse rakennustai purkutyöstä, korjauksesta tai kunnossapidosta, jota tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo Ympäristönsuojelulain 118 :n mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: - ilotulituksesta, joka tapahtuu ennen klo 22 (poikkeuksena uusi vuosi, jolloin ilmoitusta ei tarvitse tehdä) päivää kestävästä sirkuksesta, tivolista, teatterista tai vastaavasta toiminnasta, joka tapahtuu klo 7-22 Kivenmurskausta ja louhintaa saa tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo Räjäytystöitä, lyöntipaalutusta sekä kivien rikotusta saa tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo Edellä mainittuja töitä saa tehdä kertaluonteisesti enintään kolmen viikon ajan alueella, jolla ei ole häiriintyviä kohteita. 27 Tiedottaminen erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta Rakennuttajan, urakoitsijan tai tapahtuman järjestäjän on tiedotettava etukäteen erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä tai tapahtumasta melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Tiedote on jaettava viimeistään seitsemän päivää ennen työn tai tapahtuman aloittamista. Siitä on käytävä ilmi työn/tapahtuman kokonaiskesto, päivittäiset toiminta-ajat, työn/tapahtuman järjestäjät ja niistä vastaavien yhteystiedot. Vastaavan henkilön tulee olla tavoitettavissa tiedotteen yhteystietojen avulla koko työn/tapahtuman ajan. Tämä määräys ei koske tapahtumaa, jolle on asemakaavassa määrätty paikka kyseiseen tarkoitukseen.

17 ennen tilaisuutta tai tapahtumaa. Tiedotteesta on käytävä ilmi yleisötapahtuman kokonaiskesto sekä järjestäjä ja vastaavan henkilön yhteystiedot. Tapahtumasta vastaavan henkilön tulee olla tavoitettavissa tiedotteen yhteystietojen avulla koko tapahtuman ajan. Perustelut: Tiedottamisvelvollisuudesta on määrätty, jotta naapurit ja lähialueen asukkaat osaavat ennalta varautua toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999) 19 2 mom. 2. kohta, esityksen yksityiskohtaiset perustelut. 7. LUKU LANNAN, LIETTEEN JA VIRTSAN KÄYTTÖ 24 Kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä suojavyöhyke Talousveden ottoon käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston kaltevuussuhteista ja maaperästä riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke, jolle ei saa levittää lantaa, lietettä tai virtsaa. Perustelut: Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNA /931) liitteen 3 suositus. 25 Rannoille ja valtaojien varsille jätettävä suojavyöhyke Vesistöjen rantaan tulee jättää vähintään 15 metrin ja valtaojien varsille 10 metrin vyöhyke, jolle ei saa levittää lantaa, lietettä tai virtsaa. Perustelut: Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNA /931) liitteen 3 suositus. YSL (86/2000) 19.2 kohta Lietelannan ja virtsan levittämiskielto Lietelannan ja virtsan levittäminen on kielletty luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla. Perustelut: Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNA /931) liitteen 3 suositus 2. kohta. YSL (86/2000) 19,2 kohta Lannan, lietteen ja virtsan levityksestä aiheutuva hajuhaitta korvattu määräyksellä 14 korvattu määräyksellä 14 korvattu määräyksellä 14 poistettu Lannan, lietteen ja virtsan levityksen jälkeen pelto on muokattava vuorokauden sisällä.

18 Perustelut: Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNA /931) liitteen 3 suositus. YSL (86/2000) 19,2 kohta 5. Levitys aiheuttaa hajuhaittojen muodossa viihtyvyyden vähentymistä (YSL 3 ). 28 Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän lietteen käyttö Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttö maanparannusaineena on kielletty luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla. Määräys ei koske lannoitevalmistelain (539/2006) ja -asetuksen (12/2007) mukaisesti valmistettuja kompostituotteita. Perustelut: Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (Vnp /282). Vnp:n tavoitteena on säännellä puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä siten, että lietteen haitalliset vaikutukset ympäristöön voidaan ehkäistä. 29 Maavaikutteisten torjunta-aineiden käyttökielto Maavaikutteisten torjunta-aineiden käyttö luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla on kielletty. Perustelut: Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta (Vnp /364) 8. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 30 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Valvonnasta ja hallintopakosta ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen ja laiminlyönnin oikaisemiseksi säädetään YSL:n 13 luvussa ja rangaistussäännöksistä YSL:n 15 luvun 116 :ssä. 31 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristölautakunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. korvattu määräyksellä 14 poistettu 8. LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET 28 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Valvonnasta ja hallintopakosta, ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen ja laiminlyönnin oikaisemiseksi säädetään YSL:n 18 luvussa ja rangaistussäännöksistä YSL:n 225 :ssä. 29 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä.