jäivät alle euron.

Transkriptio

1 Yrittäjän verotus kireämpää kuin palkansaajan Tässä lehdessä mm: Yrittäjän veroaste on yli 3 % -yksikköä korkeampi kuin saman tulotason omaavan palkansaajan. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat euroa vuonna Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 29,6 prosenttia. Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien verot ja tulot -selvityksestä, joka perustuu verohallinnon keräämien tietoihin YEL -vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloihin ja veroihin vuoden 2009 verotuksessa. Yrittäjien tulot laskivat, palkansaajien nousivat hieman Talouden kriisivuonna 2009 yrittäjien veronalaiset tulot vähenivät vajaat 4 prosenttia euroon, kun taas palkansaajien tulot nousivat prosentin verran euroon. Kolme neljäsosaa yrittäjien tuloista oli ansiotuloja. Niiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta 2 %-yksiköllä. Pääomatulot vähenivät molemmilla tulonsaajaryhmillä selvästi. On myös huomattava, että yrittäjien tulot vaihtelevat vuosittain kaikissa talouden oloissa enemmän kuin palkansaajien. - Yrittäjillä on noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla ja noin viidenneksen pidemmät työpäivät. Näin tarkasteltuna yrittäjät saavat työtuntia kohti vähäisen, vain 5 prosenttia suuremman korvauksen kuin palkansaajat, vaikka yrittäjien tulot ovat epävarmat. Yrittäjän pääoma on myös sidottu yhteen riskilliseen kohteeseen, omaan yritykseen, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä toteaa. Lähes kahdella kolmanneksella yrittäjistä veronalaiset tulot jäivät vuonna 2009 alle palkansaajien keskipalkan ja vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät euroa. Noin neljäsosalla tulot olivat alle euroa, joten osa yritystoiminnasta on sivutoimista tai osapäiväistä. Osinkotulojen jakauma on vino Vaikka suurin osa yrittäjien tuloista on ansiotuloa, on myös pääomatuloilla oleellinen merkitys. Yrittäjälle ansio- ja pääomatulot muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Osinkotulot ovat tulos onnistuneesta yritysriskin kantamisesta ja yritystoiminnan laajentamisesta. Siksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkotulojen verotus on pidettävä kannustavana. Listaamattomista osakeyhtiöistä yrittäjät saivat vuonna 2009 yhteensä miljardin euron osingot. Keskimääräinen osinko oli vajaat euroa. Valtaosalla yrittäjistä osingot olivat kuitenkin melko pieniä: 80 prosentilla yrittäjistä osinkotulot jäivät alle euron. YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Tässä suora linkki raporttiin: suomenyrittajat/tutkimustoiminta/yrittajien-tulot-ja-verot-2011 n Vaaleissa ennätysmäärä yrittäjäjärjestön jäseniä ehdokkaina n Mikä on Kainuun strategia n Jäteasia kuuma puheenaihe n Kuljettajille ammattipätevyyskoulutusta n Puheenjohtajat neuvottelupäivillä n Hyrrä liikuttaa n ICT Service Hub Näytä olevasi jäsen! Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

2 2 Tiistai Yrittäjäjärjestön kehittämisprosessi etenee Suomen Yrittäjät on käynnistänyt kehittämisprosessin, jolla haetaan toimintaan sellaista sisältöä, jolla voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin, niin että olemme edelleen johtava ja suurin yrittäjien järjestö. Tehtävämme aluetasolla on parantaa yrittäjien asemaa, kilpailukykyä, yrittämisen edellytyksiä ja rakentaa alueestamme yrittäjyyden maakunta. Perusprosesseja toiminnassamme ovat edunvalvonta, neuvontapalvelujen tuottaminen, koulutuksen järjestäminen, sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen, jäsenetujen ja resurssien hankkiminen sekä ennen kaikkea viestintä. Aluejärjestöltä odotetaan jäsentensä yhteisten tarpeiden ja yleisen intressin mukaista toimintaa. Järjestön ajamilla asioilla vaikutetaan välillisesti yritysten yleisiin toimintaedellytyksiin. Palvelujen tuottamisen lähtökohta on toimintaympäristö, sen tila ja näkymät. Ne määrittelevät yhdessä sen toimintakentän, jossa järjestön on toimittava ja pärjättävä. Järjestön asemointi ja tavoitteiden asettaminen vaatii toimintaympäristön logiikan ja sen erityispiirteiden huomioimista. Kehittämisen lähtökohta on valtakunnallisesti hyväksytyt yhteiset näkemykset toiminnan missiosta, visiosta ja arvoista. Alueelliseen leimaan vaikuttavat paikallisen toimintaympäristön erityispiirteet. Toiminnan ankkuroiminen alueellisiin olosuhteisiin luo järjestölle sen paikallisen leiman ja voiman, joka konkretisoituu toimintasuunnitelmissa. Kunkin paikkakunnan paikallisyhdistyksellä on merkittävä rooli myönteisen ilmapiirin rakentamisessa yrittäjyydelle omassa kunnassaan. Riittääkö talkoomiehillä ja -naisilla voimia, haluja ja onko todellisia tarpeita olla mukana paikallisyhdistysten toiminnassa tulevaisuudessa. Vielä on virtaa ja tarpeita, mutta myös uutta tuoretta verta kaivataan mukaan. Tutkimuksemme mukaan 96 % jäsenistä on valmis suosittelemaan jäsenyyttä yrittäjäkavereille, joten toivoa on. Meidän on tulevaisuudessa kyettävä tekemään ja tuottamaan toimintaa, josta koko jäsenistö hyötyy. Jokainen mittaa saamaansa hyötyä omalta kannaltaan. Palveluja voidaan myös arvottaa hintalapuilla hyödyn konkretisoimiseksi. Jäsenyritys voi kuitata jäsenmaksun jo yhdellä kertaa osallistumalla johonkin tapahtumaan, joka tarjotaan jäsenmaksuun sisältyen. Tai sen voi kuitata käyttämällä neuvonta- tai muita jäsenetuhinnoiteltuja palveluja. Monen motiivi jäsenyyteen on aatteellinen työ yrittäjyyden edistämiseksi. Mukanaolo ei aina ole kiinni jäsenmaksun suuruudesta ja sitä vastaan saadusta euromääräisestä vastikkeesta vaan ennen kaikkea toiminnan sisällöstä ja siitä minkälainen verkosto ja muu mielenkiintoinen viitekehys on tarjolla tukemaan omaa yritystoimintaa ja menestymistä. Yrittäjyys saa uusia muotoja ja kilpailu myös yrittäjien sieluista käy kuumana. Järjestön on elettävä muutosten mukana, mutta samalla muistettava pitää huolta pitkää päivää puurtavien perinteisten alojen yrittäjien tarpeista. Kehittämisprosessin yhteydessä tullaan virittämään laaja verkkokeskustelu kehittämistarpeista. Vastauksia haemme siihen, mitä me olemme ja miten me toimimme tulevaisuudessa vastataksemme jäsenkunnan muuttuviin tarpeisiin ja turvataksemme jäsentemme menestyksen. Kainuun Yrittäjät ry toimitusjohtaja Pekka Ojalehto Työtä ja hyvinvointia yrittäjyydellä Suomen Yrittäjien tavoitteena on edistää yrittämisen toimintaedellytyksiin vaikuttavien tavoitteiden toteutumista. Elinkeinoelämän suurimpana järjestönä haluamme edelleen lisätä kansalaisten tietoisuutta yrittäjyydestä kansantalouden moottorina ja hyvinvoinnin luojana. Nykyisessä eduskunnassa on 30 jäsenyrittäjäämme kansanedustajina. Haluamme heitä sinne lisää. Yrittäjän asiaa ajavat parhaiten yrittäjät itse. Valmistautuessaan tuleviin vaaleihin, on järjestömme laatinut laajan tavoiteohjelman vuosille Ohjelmassa on arvioitu maamme haasteita ja esitetään niihin ratkaisuja. Mitä enemmän uudessa eduskunnassa on yrittäjiä ja yrittäjyyteen sitoutuneita kansanedustajia, sitä paremmin tavoitteemme toteutuvat. Eduskuntavaaleihin on jäsenistöstämme tällä kertaa ehdolla 191 kandidaattia. Se on 41 enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ehdokkaista on kokoomuslaisia 82, keskustalaisia 41 ja perussuomalaisia 22. Kolmen suuren ryhmän jälkeen eniten yrittäjäehdokkaita on asettamassa SDP 13, Vihreät 12, Kristillisdemokraatit 8, Vasemmistoliitto 4, RKP 4, Piraattipuolue ja muut 2 ja loput yhden. Yrittäjäehdokkaiden määrää ovat kasvattaneet nyt erityisesti Kokoomus ja Perussuomalaiset. Kainuusta jäsenistöstämme on ehdolla Aki Karjalainen (kesk), Eero Suutari (kok), Hannu Juntunen (kok), Johan Heino (vihreät) ja Miariikka Heikkinen (kok), jotka esittäytyvät lehdessämme. Yritysbarometrimme mukaan yrittäjien asettamia tärkeitä talouspolitiikan tavoitteita seuraavalla hallituskaudella ovat yrittämiseen ja työntekoon kannustava verotus, julkisen velan kasvun pysäyttäminen, työmarkkinoiden joustavoittaminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, osaamisen kehittäminen, julkisten päätösten yritysvaikutusten arvioiminen ja julkisten palvelumarkkinoiden toimivuus. Kauppalehti on vertaillut kolmen puolueen, Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n veromalleja. Kokoomus näyttäisi säilyttävän nykyisen listaamattomien yritysten verotuksen entisellään. Keskusta leikkaisi kertaalleen verotettujen osinkojen kattoa ainakin euroon nykyisestä eurosta. Molemmat säilyttäisivät nykyisen laskentaperusteen. Mielenkiintoista on Kokoomuksen ensisijainen tavoite: paluu yhtiöveron hyvitysjärjestelmään. SDP:n veromalli kiristäisi listaamattoman yhtiön verotusta kaikissa tilanteissa. Verotus kevenisi hiukan vain, jos SDP alentaisi yhteisöveroa mutta SDP tavoite yhteisöveron osalta on nykyinen 26 %. Verolinjaus on luonnollisestikin vain yksi, joskin yrittäjän kannalta konkreettisin ja tuntuvin ratkaisu. Suuria verouudistuksia tehdään yleensä kerran kymmenessä vuodessa, joten olivatpa veromallit millaisia tahansa, niin niillä mennään seuraavalle vuosikymmenelle saakka. Jo yksin tämän takia on äärettömän tärkeää äänestää ehdokkaita, joiden lähtökohta on sama kuin järjestömme: Yrittäjyys kantaa Suomea! Kainuun Yrittäjät ry puheenjohtaja Timo Leppänen Ota yhteyttä, palvelemme sinua Kainuun Yrittäjät ry Ilmoitusmyynti: Kainuun Sanomat Päätoimittaja Ilmoitusmarkkinointi Pekka Ojalehto PL 150 pekka.ojalehto@yrittajat.fi Kajaani Puh. (08) Kauppakatu 26 A Kajaani Lehden painosmäärä: Puh kpl Taitto: Painopaikka: Kainuun Sanomat Suomalainen Lehtipaino Oy Leila Huusko Kajaani 2011 Aluejärjestön toimisto n Pekka Ojalehto toimitusjohtaja puh pekka.ojalehto@yrittajat.fi n Paula Karjalainen toimistosihteeri puh paula.karjalainen@yrittajat.fi Puheenjohtajat n Timo Leppänen puheenjohtaja puh n Eero Suutari varapuheenjohtaja puh n Tuomo Kauppinen varapuheenjohtaja puh Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2011 n Kuhmon Yrittäjät ry Jari Kanerva puh jari.kanerva@kuhmonet.fi n Puolangan Yrittäjät ry Tuomo Seppänen puh tuomo.seppanen@puolanka-lehti.fi n Sotkamon Yrittäjät ry Tuomo Kauppinen puh tuomo@kuljetuskauppinen.fi n Suomussalmen Yrittäjät ry Pekka Seppänen puh suomussalmen.puhdaspesu@pp.inet.fi n Kajaanin Yrittäjät ry Eero Suutari puh , eero.suutari@sunit.fi n Paltamon Yrittäjät ry Ilkka Horto puh ilkka.horto@paltamo.net n Hyrynsalmen Yrittäjät ry Matti Kivijärvi puh matti.kivijärvi@tapiola.fi n Ristijärven Yrittäjät ry Terhi Hannukainen puh hannukainen_t@hotmail.com

3 Tiistai Mikä on Kainuun strategia? Kainuulaisia on Sijainti, vahvat trendit kuten keskittäminen ja globalisaatio koettelevat Kainuuta ankarammin kuin Oulun tai Helsingin seutua. Kainuun puolesta puhuu tuore Sitran selvitys, jonka mukaan suomalaiset arvostavat maaseudulla asumista ja työntekoa aiempaa enemmän. Kaikki eivät ole onnellisia kasvukeskusten lähiöissä. Kainuun sijainnissa on vahvuutensa, pitkä yhteinen raja huimasti kehittyvän ja luonnonvaroiltaan loputtoman varakkaan Venäjän kanssa. Omat luonnonvaramme, kaivannaisvarat sekä metsävarat ovat rikkaat, ja osaamme rakentamisen. Lisäksi pieni väestömäärä mahdollistaa tiiviin yhteistyön. Vahvuus on myös viimeksi Talouselämän Suomen parhaaksi arvioima ammattikorkeakoulu. Strategia on alun perin oppi sodan voittamisesta, mitä on kehitelty sofistikoituneiksi liikkeen- tai organisaation johtamisopeiksi. Jokainen nykyjohtaja uskoo strategiseen johtamiseen. Mikäli yhteistyötä halutaan tehdä yli organisaatiorajojen, johtajat vertaavat strategioita: missä kohtaa voimme tehdä yhteistyötä, kuinka kannattaa toimia. Strategiat ovat pyhiä, ja niiden mukaan eletään. Kun lama v.2009 iski, naistenlehdet opastivat helposti heittopusseiksi joutuvia työntekijöitä ottamaan selville organisaation strategia: sen tavoitteet kertovat, miten voi pitää työpaikasta kiinni. Jos minulta kysytään, mikä on Kainuun strategia, en osaa vastata. Kainuun maakunta kuntayhtymän tietojen mukaan Kainuussa on rakenteilla tai voimassa kaikkiaan 64 yhteistä strategiaa, siis yksi vajaata 1300 asukasta kohden. Jos Kainuun haasteet ovat muuta maata suurempia, lisääkö strategioiden runsaus menestymismahdollisuuksia? Vai vievätkö 64 strategiaa 64 eri suuntaan? Kainuussa on maakuntasuunnitelma, kuten lainsäädäntö edellyttää. Kainuussa on toiminut Kainuun strategiatyöryhmä, jonka kokoukset ovat antaneet selkeän kuvan tapahtuneesta. Ennakointia on harjoitettu skenaariotyöryhmissä. Tiedän kuntayhtymässä jo ryhdytyn ryhtiliikkeeseen strategiapelin selkiyttämiseksi. Vireillä on myös yhteisen viestinnän kehittämishanke, mutta sitä ennen maakunnan yhteiset tavoitteet pitää kiteyttää selkeämmin, yhdeksi kaikkien strategioitten äidiksi, kärjet esiintuoden. - Kadehtien olen vilkuillut Pohjois-Karjalaa: siellä yhteispeli osataan paremmin, ja maakunta osaa Kainuuta selkeämmin viestiä strategisista tavoitteistaan. Pohjois- Karjalan strategiassa puhutaan suomea: yritystoiminnan jatkuvuus turvataan, yrittäjyyteen kannustetaan ja kansainvälinen kasvupotentiaali ja sijainti Venäjän rajanaapurina hyödynnetään. Pohjois-Karjalassa panostetaan puurakentamiseen ja siihen liittyvään puuteollisuuteen sekä asumisen energiatehokkuuden tuotekehitystoiminnan ja liiketoiminnan kehittämiseen osana ilmastonmuutoksen hillintää. Koetin hakea vastaavaa selvää pässinlihaa Kainuun maakuntasuunnitelmasta. En löytänyt. Kainuun päästrategiana on osaamisperusteisen kannattavan yritystoiminnan kasvu. Elinkeinojen kehittämisen tueksi Kainuussa vahvistetaan yliopistollista tutkimusosaamista, niin että se voi palvella ICT-, elektroniikka- ja metallialoja, elämystuotantoa, metsäja puualaa, elintarviketaloutta sekä hyvinvointialaa eli käytännössä lähes mitä vaan. Mielestäni yliopistollisen tutkimusosaamisen vahvistaminen maakunnassa, jonne yliopistot tulevat käymään vain eikä olemaan, on puppua. Viestintähanketta pitää edeltää Kainuun strategisten kärkien hionta. Siinä tarvitaan yrittäjäjärjestön ja yrittäjien osallistumista. Venäjän kanssa olemme tumpuloineet, niin että Kekkosta on tullut ikävä. Kärkien hionnassa pitää ajatella koko Kainuuta, ei vain Renforsin rantaa. Eikä vain ajatella, vaan puolankalaisten, Ämmän asukkaiden ja Lammasperän isäntien pitää tormistautua yhteistyöhön. Eila Valtanen, Kuhmon kaupunki Suunnitelmallinen sukupolvenvaihdos saa suut hymyyn Meitä on tässä nyt kaksi aika onnellista ihmistä, Asko ja Tenna hymyilevät. Suomalainen Lehtipaino Oy:ssä toteutettiin sukupolven vaihdos vuoden vaihteessa, kun Asko Talvi siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi tytär Tenna Talvi- Pietarilan siirtyessä toimitusjohtajaksi. Luopumisen tuskaa ei ole ollut, kun saa vielä olla mukana vaikuttamassa, Asko naurahtaa. Lisäksi aika oli sopiva vaihdokseen, koska yritys on mukavassa nousukiidossa. Se antaa uudelle yrittäjälle hyvät mahdollisuudet jatkossa. Tulevaisuus näyttääkin Tennasta valoisalta: Luottavaisin mielin katson tulevaisuuteen. En ole jäänyt tyhjän päälle, kun vaihdos on hyvin pohjustettu. Muutoksen valmistelu aloitettiin hyvissä ajoin jo neljä vuotta sitten. Lisäksi Asko on vielä mukana siirtämässä hiljaista tietoa toiminnasta. Valtion tarjoaman tuen merkitys eri vaiheissa on yrittäjälle erittäin tärkeä, muistuttaa Asko. Suomalainen Lehtipaino ei edes toimisi Kajaanissa, jos emme olisi aikoinaan saaneet tukea silloiselta TE-keskukselta. Asko ja Tenna ovat samaa mieltä siitä, että Kainuun ELY-keskuksen tarjoamat asiantuntija- ja koulutuspalvelut ovat olleet oleellinen osa onnistuneen sukupolvenvaihdoksen toteutusta. Talous- ja lakipuolen asioiden käsittely yhdistettynä pehmeisiin arvoihin, kuten perheeseen ja vapaaaikaan, ovat koulutuksissa olleet omaa osaamista ja kehittymistä eteenpäin vieviä asioita. ELY-keskuksen järjestämät koulutukset ovat olleet toisiaan täydentäviä ja jatkumoa toisilleen. Kouluttajat ovat olleet osaavia ja ulkopuolinen asiantuntija osaa nähdä asiat monesta eri näkökulmasta puolueettomin silmin, Tenna huomauttaa. Tenna on valmistautunut jo aiemmin toimitusjohtajaksi tulemiseen käymällä faktori-koulutuksen ja tällä hetkellä hän on Kainuun ELY-keskuksen järjestämällä toimitusjohtaja-kurssilla. Toimiva asiantuntijaorganisaatio mahdollistaa koulutuksiin osallistuminen. Lisäksi meillä on hyvä johtoryhmä ja hyvät työntekijät, jotka ovat olleet omalla panoksellaan tukemassa sukupolvenvaihdosta; nämä ovat olleet vahvuuksia, Tenna iloitsee. Meitä on tässä nyt kaksi aika onnellista ihmistä, Asko ja Tenna hymyilevät. Suomalainen Lehtipaino Oy:llä on aloittanut toimintansa nykyisellä Y-tunnuksella vuonna Yrityksessä on tällä hetkellä 17 työntekijää; lisäksi se työllistää muita yrityksiä ostamalla mm. logistiikan ja painopinnan valmistuksen ulkopuolisilta. Kainuun ELY-keskus tarjoaa yrittäjille asiantuntija- ja koulutuspalveluja Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Kainuussa -hankkeen kautta. Yhteyshenkilö Päivi Lappalainen, puh Minna Viljakainen tiedottaja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)

4 4 Tiistai Varmista että yrittäjillä on hyvä olla Suomessa Suomalainen hyvinvointi tarvitsee yrittäjyyttä, joka pitää tuotannon ja palvelut vahvoina ja kilpailukykyisinä. n Menestyksellinen yrittäminen kasvattaa verotuloja ja pitää yhteiskunnan elinvoimaisena. Siksi verotuksen tulee ohjata ja rohkaista yrittäjiä työllistämään ja kasvattamaan omaa toimintaansa. n Tarvitsemme yhteiskunnan, joka antaa yrittäjän työllistää. Tämä edellyttää joustoja, joilla otetaan huomioon sekä yrittäjän että työntekijän yksilölliset tarpeet ja tilanteet. n Suomi voi toimia vain, jos töille löytyy tekijöitä. Hyvällä koulutuksella on turvattava työvoiman määrä ja osaamisen laatu. n Kuntien tulee nähdä yritykset kumppaneina hyvinvoinnin rakentamisessa. Kun palvelut tuotetaan yhdessä paikallisesti, niin jokainen voittaa - eniten veronmaksaja itse. n Hyvinvointimme perusta on elinvoimainen, monipuolinen ja moniarvoinen yritystoiminta. Siksi tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät yrittäjyyttä. YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Eero Suutari Hannu Juntunen Olen 54-vuotias, tietotekniikka-alan vientiyrittäjä ja toimitusjohtaja Kajaanista. Olen myös isä ja ukki. Toimin kunnallisissa ja maakunnallisssa luottamustehtävissä sekä Kajaanin Yrittäjien ja Kainuun Kokoomuksen puheenjohtajana. Tulevissa eduskuntavaaleissa päätetään Suomen suunta. Jos emme nyt tee asioita oikein, tipahtaa Suomi kehityksen kärryiltä. Tarvitsemme uusia yrityksiä takaamaan taloudellinen omavaraisuutemme. Yhteiskuntamme kaipaamat hyvinvointipalvelut eivät synny ilmaiseksi, saati velaksi. Suomalaisen työn lisääminen, kasvuyrittäjyyden ja viennin kehittäminen ovat keinoja palvelujemme Aki Karjalainen Eero Suutari turvaamiseksi. Uusien yrityksien ja tuotteiden synnyttäminen vaatii yhteiskunnan ja päättäjien tukea ja työtä. Päätöksenteko tulee tehdä myös alueellisen tasavertaisuuden mukaisesti. Olen 51- vuotias lakimiesyrittäjä ja tuntiopettaja Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Koulutukseltani olen oikeustieteen- ja hallintotieteiden kandidaatti ja arvoltani varatuomari. Olen Kajaanin kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu ja kirkkovaltuutettu sekä Kuntaliiton valtuutettu. Lisäksi toimin useissa yhdistysten hallituksissa puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Harrastuksiini kuuluvat hiihto, laskettelu, sauvakävely, rullaluistelu, golf, lukeminen sekä järjestötoiminta. Perheessäni on vaimo ja kolme lasta. Johan Heino Hannu Juntunen Miariikka Heikkinen Lainsäädännöllä ei saa vaikeuttaa yrittäjän arkea. Yhteiskunnan monimutkaistuminen tuo mukanaan myös lainsäädännön monimutkaistumisen. Uudet säädökset tuovat tullessaan aina myös uutta ajattelemisen aihetta ja muutoksia yrittäjän arkeen. Kansanedustajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on säätää lakeja ja lait vaikuttavat voimaan tullessaan konkreettisesti jokaiseen. Kotimaisen lainsäädännön lisäksi myös EU- lainsäädännön tunteminen on kansanedustajan tehtävässä merkittävä etu. Vain näin voidaan varmistaa laadukkaan lainsäädännön syntyminen jo valmisteluvaiheessa, ja välttyä jälkikäteiseltä lain paikkaamiselta. Kuluneen vaalikauden aikana eduskunnassa on säädetty monia lakeja, joiden tiedetään aiheuttaneen harmaita hiuksia yrittäjille. Esimerkkinä mainittakoon rahaliikenteeseen vaikuttava SEPA, uusi jätelaki sekä jätevesiasetus. Tulevan vaalikauden merkittävin asia yrittäjienkin kannalta tulee olemaan verolainsäädännön kehittäminen. Yrittäjien itsensä kannalta on etua, jos kansanedustaja yrittäjäelämän kokemuksen lisäksi omaa monipuolisen lainsäädännön tuntemisen. Näin hän voi olla vakuuttunut siitä, että yrittäjyyteen liittyviä asioita tullaan viemään eteen päin asiantuntemuksella. Aki Karjalainen Työkokemus eduskunnasta ja europarlamentista sekä toimittajuus ja yrittäjyys takaavat Aki Karjalaisen valmiudet kansanedustajaksi. Aki tekee yrityksensä kautta töitä toimittajana sekä matkailualalla. Hän on suorittanut tutkintonsa Jyväskylän yliopistossa. Aki on Kajaanin kaupunginvaltuuston vpj. ja maakuntavaltuuston jäsen. Suomi nousee ahkeralla työllä ja yrittämisellä. Investointien ja työpaikkojen synnyttämiseksi yritysveroa on kevennettävä heti vaalikauden alussa. Pienyrittäjien tukemiseksi alv-vapaata liiketoimintaa on laajennettava nostamalla verovelvollisuuden alarajaa sekä huojennuksen ylärajaa. Yksinyrittäjän tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tulee laajentaa myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa on kehitettävä. Keskusta ajaa korkeaa verovähennysoikeutta, ns. innovaatiokannustinta, jonka myötä suora tuki voidaan kohdentaa täysin uusien liikeideoiden synnyttämiseen. Kokemus yhdistettynä nuoruuteen antaa eväät kauaskantoiseen vaikuttamiseen. Ääni Akille on pitkän tähtäimen sijoitus. Johan Heino Olen 54-vuotias yrittäjä Puolangalta. Helsingissä toimin graafisella alalla (kirjapainon omistaja ja myyntijohtaja) ja Puolangalla pienen matkailuyrityksen toimitusjohtajana. Olen pitkän linjan ammattilainen, kansalaisaktiivi ja kannatan yritystoiminnassa sosiaalista vastuuta ja sitoutumista niin yritykseen kuin työntekijöihinkin. Luonnonsuojelutyö on ollut minulle läheistä ja olen toiminut erilaisissa luottamustehtävissä jo yli 30 vuotta vapaaehtoisen luonnonsuojelun puolella. Kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus ja kansainvälinen solidaarisuustyö ovat lähellä sydäntäni ja toimin niiden puolesta mahdollisuuksieni mukaan. Olen paljon ja laajalti luonnossa liikkunut ihminen ja pidän erittäin tärkeänä niin kansalaisten kuin varsinkin täällä pohjoisessa Suomessa yrittäjien mahdollisuutta hyödyntää upeaa suomalaista luontoa kestävästi, ekologisesti ja luontoarvoja kunnioittaen. Kaivostoiminnan ja tehometsätalouden intressit asetan aina vastakkain kestävän luontomatkailun kanssa. Pohjoisesta Suomesta ei tule luoda kansainvälisten kaivosyhtiöiden sen paremmin kuin metsäteollisuuden vapaata temmellyskenttää vain ja ainoastaan työpaikkojen ja verotulojen vuoksi! Miariikka Heikkinen Miariikka Heikkinen (40v kiinteistöalan yrittäjä) on meille monelle tuttu. Hän on toiminut molemmissa Yrittäjäjärjestössä sekä Nuorkauppakamarissa niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Vuosikymmenen vaikuttamistyö järjestöissä huipentui viime vuonna, kun Miariikka toimi Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallisena puheenjohtajana. Järjestötyössä Miariikka on vaikuttanut Kajaanin kaupunkikeskustan kehittymiseen niin toiminnallisesti kuin rakenteellisestikin. Nuorkauppakamari aloitti ensimmäisenä Suomessa jatkajayrittäjien määrätietoisen koulutusprojektin Miariikan puheenjohtajakaudella. Vuosikymmen aktiivisen järjestövaikuttamisen jälkeen Miariikka on pyrkimässä päättäjäksi eduskuntaan. Suomen kilpailukyky ei voi perustua pelkästään etelän kasvukeskuksiin, vaan Suomi tarvitsee koko maata sekä ihmisiä menestyksen luomiseen. Siksi tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään ja menestyvään elämään tulee olla kaikkialla Suomessa, olitpa sitten koulussa, töissä tai kotona. Pohjois-Suomi tarvitsee aktiivisen puolustajansa.

5 Tiistai Yrittäjillä kuuma seminaari Kunnilla päätösvalta jätteenkuljetuksessa Kuntapäättäjillä on yhä edelleen päätäntävalta siinä, miten Kainuun yksityistalouksien jätteet kuljetetaan tulevaisuudessa. Näin vakuutti helmikuun kuumassa jäteseminaarissa yhteyspäällikkö Kauko Kivilehto L & T Oyj:stä. -Jätekuntayhtymän osakassopimus ei velvoita kuntia mihinkään. Kunta tekee aina itsenäiset päätökset siitä, miten yksityisten talouksien jätehuolto hoidetaan. Kainuussakin kunnat voivat itsenäisesti ratkaista käytetäänkö sopimusperusteista jätteenkuljetusta vai kunnallistetaanko toiminta. Valtuustolla on tässä asiassa lopullinen päätösvalta, jäteasiantuntija Kauko Kivilehto korosti. Kainuussa Eko-Kympin taholta on korostettu sitä, kuinka kunnat antoivat aikanaan päätösvallan jäteasioissa kuntayhtymälle. Uskomus elää sitkeästi omaa elämäänsä kuntien virastoissa ja päättäjien mielessä. -Jäteasioissa tuntuu, että häntä heiluttaa koiraa. Kuntayhtymä haluaa määrätä miten asiat tehdään, vaikka päätösvalta on aina kunnilla. Niin se on myös tässä asiassa, vakuutti Kivilehto. Huoli tulevasta Jätealan yrittäjillä on aito huoli elinkeinonsa kohtalosta. Kun varmuutta tulevasta ei ole, niin investoinnit, toiminnan kehittäminen ja henkilöstön kouluttaminen ovat enempi vähempi jäissä. -On käsittämätöntä, miten jäteyrittäjiltä kielletään yritystoiminta omassa kunnassa. Kilpailun tulee olla vapaata ja asiakkailla tulee olla valinnan mahdollisuus. Millainen meteli mahtaisi nousta, jos esimerkiksi siivousalan yrittäjiltä kiellettäisiin työnteko oman kunnan alueella, Kauko Kivilehto vertaili. Eri puolilla Suomea on jo eläviä esimerkkejä siitä, mitä keskitetty kilpailuttaminen vaikuttaa. Kainuussakin on odotettavissa pienten yritysten katoaminen, markkinoiden keskittyminen ja sitä myötä ennemmin tai myöhemmin korotukset yksityisten kiinteistöjen jätemaksuihin. -Yrittäjälle kilpailuttaminen venäläistä rulettia. Siinä häviää ennemmin tai myöhemmin. Lakeuden Etapin alueella oli aikoinaan kymmenen kunnan alueella 14 jäteyritystä. Nyt niitä yrityksiä on enää kaksi, Kivilehto kertoi. Eko-Kympin toimitusjohtaja Jukka Oikarisen esittämät luvut kunnallisen jätehuollon kannattavuudesta saivat täystyrmäyksen Kainuun Yrittäjien järjestämässä kuumassa jäteseminaarissa. Jäteasiantuntijoiden mukaan merkittäviä säästöjä ei kilpailuttamalla saada aikaan. Säästöistä ei näyttöä Viime vuosina jätehuollon kustannuksia on tutkittu useiden eri toimijoiden voimin. Kaikilla tilastoilla ja kyselyillä ei välttämättä ole tekemistä todellisuuden kanssa. Erityisen kiivaasti päät pyörivät jäteseminaarissa siinä vaiheessa, kun Eko-Kympin toimistusjohtaja Jukka Oikarinen veti esiin vanhan tutkimuksen siitä, kuinka keskitetyllä kilpailulla saataisiin aikaan jopa 40 prosentin hinnanalennus. -En tiedä yhtäkään kuntaa, joka on kilpailutuksen myötä pystynyt oleellisesti alentamaan jätehuollon kustannuksia. Tuo 40 prosenttia on yhdessä tutkimuksessa saatu tulos, kun kysyttiin yksittäisen jäteastian tyhjennyshintaa. Siitä puuttuvat kaikki muut kustannukset. On vastuutonta lähteä esittelemään tuollaisia lukuja julkisesti, ympäristöasiantuntija Pia Vilenius Ympäristöyritysten liitosta arvosteli. Eko-Kympin sanelupolitiikkaa julkisuudessa arvostellut pitkän linjan kainuulainen jäteyrittäjä kiteytti yrittäjien tunnot. -Tuommoiset puheet pitää lopettaa. Niillä ei ole mitään pohjaa. Tässä keskustelussa tuntuu, että kaikki muut ovat jatkuvasti väärässä, paitsi jätekuntayhtymä, ihmetteli kuhmolainen Jaakko Kyllönen. Matti Huurinainen: Epävarmuus tulevasta jäädyttää investoinnit Kainuulaiset jätehuoltoalan yrittäjät ovat roikkuneet löysässä hirressä useamman vuoden. Toukokuussa 2012 yksityistalouksien jätteenkuljetukset siirtyvät maakunnallisen kuntayhtymä Eko-Kympin kontolle. Tämä tietää lähikuukausina tarjouskilpailua jätekuljetuksista ja samalla kovaa pudotuspeliä markkinoilla. -Suma seisoo. Yrittäjänä ja työnantajana pitää pohtia tulevaisuutta, mutta tässä tilanteessa se on vaikeaa. Kukaan ei pysty toimintaansa kehittämään ja koneisiin investoimaan, kun varmuutta tulevasta ei ole, Huurinainen Oy:n toimitusjohtaja Matti Huurinainen kertoo. Yksityistalouksien jätekuljetusten muuttamista sopimusperusteisesta kuntayhtymän kilpailuttamaksi toiminnaksi on perustettu kustannussäästöin. Kokenut jätealan ammattilainen ei tähän usko. -Kuljetuskustannusten osuus jätehuollonkustannuksista on kuitenkin kohtuullisen pieni. Mahdottomasti ei kumipyöriltä voi enää säästöjä repiä. Kun luvulla pakkarissa istui kaksi miestä kierroksella, niin nyt siellä on enää yksi. -Minusta paras vaihtoehto olisi, että kuntayhtymä keskittyisi kaatopaikan hoitoon. Yrittäjät hoitaisivat sitten jätteenkuljetuksen kuten tähänkin saakka. Mitä parempaa he pystyvät tarjoamaan kuin yrittäjät, Huurinainen ihmettelee. Yrittäjyyteen nuoruudesta asti kasvanut Matti Huurinainen työllistää tällä hetkellä noin 50 työntekijää. Hieman yli puolet on töissä jätehuollossa ja loput tekevät energiahaketta eri puolilla Suomea olevissa kohteissa. -Koskaan en ole mitään muuta tehnyt. Isä aloitti homman 1959 ja minä olen mukana 1970-luvun alusta. yrittäjäksi siirryin sen jälkeen, kun isä jäi pois. Tietotaito valuu hukkaan Yrittäjillä on aito halu kehittää jätehuoltoa niin, että kaatopaikalle menisi mahdollisimman vähän tavaraa. -Meille kaatopaikalle menevä tavara on menoerä, Eko-Kympille tuloerä. Siinä suhteessa me ollaan vastakkain. Eko-Kympin hakema ja ELY-keskuksen Huurinaiselle langettama euron uhkasakko on käytännön esimerkki siitä, kuinka yrityksen toiminnan kehittäminen jäädytetään. Uhkasakon voimalla pistettiin kuriin yrityksen halu valmistaa jätteestä kierrätyspolttoainetta. -Uhkasakko estää meitä valmistamasta kierrätyspolttoainetta. Uhkasakkoa haettiin, vaikka kukaan ei voinut sanoa meidän tehneen jotain väärin. Halusimme kehittää toimintaamme, mutta sitä ei sallittu. Saamme kuskata kotitalouksien jätteitä vain tontilta kaatopaikalle, Matti harmittelee. Yrittäjän mielestä Kainuun kaatopaikkaorganisaatiota on kasvatettu liian suureksi. Kehitys kulkee kohti entistä suurempia yksiköitä, eikä Kainuu välttämättä edes tarvitse tulevaisuudessa omaa kaatopaikkaa. Ouluun vuonna 2012 valmistuva jätteenpolttolaitos tarvitsee poltettavaa. - Eko-Kymppi perustettiin aikanaan asukkaan maakuntaan. Nyt täällä on väkeä Tarvitaanko täällä omaa kaatopaikkaa lainkaan? Kainuussa syntyvä jäte voidaan lajitella mahdollisimman pitkälle hyötykäyttöön. Sitten puhdas energiajäte KaVolle ja loppu Ouluun poltettavaksi, Matti Huurinainen pohtii. Karu kilpailutus Vaikka yrittäjille jää mahdollisuus hoitaa yritysten jätekuljetukset Kainuun alueella, niin etenkin pienissä kunnissa yrittäjien leipä käy taatusti turhan kapeaksi. -On tämä hurja juttu. Kunnat ovat Eko-Kympin kautta kaappaamassa itselleen olemassa olevan liiketoiminnan. Me yrittäjät olemme luoneet sen, mutta nyt meiltä viedään elinkeino pois. Mitähän mahtaisi ruokakauppias sanoa, jos hänen liiketoimintansa kunnallistettaisiin. Sitten pantaisiin kauppiaat kilpailemaan siitä, kuka saisi maitoa myydä tällä alueelle? Eri puolilta Suomea on jo karvaita kokemuksia siitä, mitkä ovat kilpailutuksen seuraukset. Jätealalla pelätään samaa ilmiötä, joka kävi Kainuun kilpailuttaessa ambulanssiyrittäjiä. Oman alueen yrittäjät jäävät jalkoihin ja katoavat pelikentältä. -Jos tarjouskierros on joka 3-5 vuosi, niin kuka kisan hävinnyt yrittäjä pystyy odottamaan seuraavaa kierrosta? Ensimmäinen kierros on varmasti halpa, kun töitä on pakko saada, mutta sen jälkeen hintataso nousee rajusti. Se nousee, kun täällä ei siinä vaiheessa enää montaa tarjoajaa ole, Matti ennustaa.

6 6 Tiistai Ajo-oikeuden menettämisestä vakava ongelma yrityksille Nyt on aika ammattiliikenteen harjoittajien herätä toimiin vaadittavan ammattipätevyyskoulutuksen hankkimiseksi, sanoo Suomen Ammattiliikenneakatemian toimitusjohtaja Tuomo Kauppinen. Koulutusta edellytetään, jos yrityksen toimintaan liittyy kuormaauto, linja-auto tai liikennetraktori. Hän korostaa, että perustason ammattipätevyyskoulutus on vaadittu kaikilta uusilta tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajilta henkilöliikenteessä jo alkaen ja tavaraliikenteessä alkaen ajokorttikoulutuksen lisäksi. Perustason ammattipätevyyskoulutus on joko 140 tai 280 tuntia riippuen kuljettajan iästä. Kuljettajat, jotka ovat saaneet ajokorttinsa ennen säädettyjä päivämääriä, ovat vapautettuja perustason koulutuksen suorittamisesta. Heidän tulee suorittaa kuitenkin 35 tunnin jatkokoulutus ammattipätevyyden voimassaolon jatkamiseksi. Jatkokoulutukset on oltava suoritettuna henkilöliikenteen kuljettajilla mennessä ja tavaraliikenteen kuljettajilla mennessä. Ammattipätevyyden tarkoituksen on parantaa alan työntekijöiden ja tielläliikkujien terveyttä ja turvallisuutta sekä edistää ympäristöystävällisyyttä. Ammattipätevyysvaatimukset koskettavat erittäin laajaa joukkoa yrittäjiä ja yrityksien henkilökuntaa. Kuorma-auton kuljettajien puolella on monta ammattiryhmää, joita vaatimukset koskettavat, mutta kuljettajat eivät miellä itseään kuorma-auton kuljettajiksi, kertoo Tuomo Kauppinen. Esimerkiksi Kauppinen ottaa varastomiehen, korjaamon esimiehen tai kukkakauppiaan, joka ajaa kevytkuormaautolla, jonka paino ylittää 3500 kiloa. Kun vaikkapa joka toinen viikko haetaan varaston täydennystä tai toimitetaan asiakkaalle lähetys, silloin kuulutaan koulutusvaatimusten piiriin. Kuljettaja on aina ammattipätevyysdirektiivin alainen, riippumatta siitä ajaako paljon vai vähän. Tuomo Kauppinen muistuttaa, että myös kaikki julkisyhteisöjen ja yritysten omat ajot kuuluvat säädösten piiriin, kun kuljetetaan omia tavaroita ilman liikennelupaa. Linja-autoa saa ajaa ilman ammattipätevyyttä vain jos ajoneuvo on oma tai samaan talouteen kuuluvan ihmisen omistuksessa sekä matkustajat ovat samaan talouteen kuuluvia henkilöitä. Yrityksen tai yhdistyksen hallinnassa olevaa ajoneuvoa ei saa ajaa ilman ammattipätevyyttä edes tyhjänä. Myös liikennetraktorin kuljettajat ovat ammattipätevyysvaatimusten piirissä. Ainoastaan henkilökohtainen ajo on vapautettu, kuten oman muuttokuorman vienti vanhasta osoitteesta uuteen osoitteeseen. Naapurille annettava muuttoapu kuuluukin sitten jo ammattipätevyysvaatimusten piiriin. Mikäli kuljettaja jää valvonnassa kiinni ajamisesta ilman voimassa olevaa ammattipätevyyttä niin ajo keskeytyy ja kuljettaja sekä ajoneuvon luovuttaja saavat rangaistuksen. Ammattipätevyys osoitetaan joko ajokorttiin tehtävällä merkinnällä tai erillisellä ammattipätevyyskortilla. Kuljettajat jotka ovat saaneet kuorma-auton ajo-oikeuden ennen hakevat merkinnän tai kortin välisenä aikana ja vastaavasti linjaautokortilliset, joiden ajooikeus on myönnetty ennen hakevat kortin tai merkinnän välisenä aikana. Hakemuksen voi tehdä kun 35 tunnin ammattipätevyyskoulutus on suoritettu. Koulutus suoritetaan viitenä 7 tunnin pituisena päivänä, joista yksi on oltava ennakoivan ajon koulutuspäivä. Tuomo Kauppisen mukaan koulutusten osalta tilanne alkaa muodostua isoksi ongelmaksi. Hänen mukaansa nyt koulutuksia on hyvin tarjolla. Tulevaisuudessa olisi koulutettava enemmän joka vuosi kuin mitä tähän asti on koulutettu yli kolmessa vuodessa. Tämä yhtälö aiheuttaa koulutusten hintojen nousua ja ruuhkaa. Nyt kannattaa hakeutua ammattipätevyyden jatkokoulutukseen ja hoitaa ajo-oikeuden säilyttäminen tulevaisuudessa. Lisätietoja: AKE/Ammattiliikenne/Ammattipätevyys/ Kuorma-+ja+linjaauton+kuljettajat/ Usein+kysyttyä.htm Suomen Ammattiliikenneakatemia p , ja Kainuun Yrittäjien paikallisyhdistykset voivat tilata luennon ammattipätevyyskoulutuksesta paikkakunnalleen. Lisätietoja ja luentopyynnöt: Kainuun Yrittäjät, varapuheenjohtaja Tuomo Kauppinen, sähköposti tuomo@kuljetuskauppinen.fi tai puh Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus. Me kainuun ELY-keskuksessa luomme edellytyksiä kehittyvälle elinkeinoelämälle sekä hyvälle elinympäristölle ja kestävälle kehitykselle. Tarjoamme Kainuun alueella asuville ja toimiville ihmisille, yhteisöille ja yrityksille erilaisia neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalveluja. Katso tarkemmin ja ota yhteyttä! ELY-keskus avaa mahdollisuuksia

7 Tiistai Henkilöstöpalvelut yrittäjän apuvälineenä VMP on suomalainen yritys, joka on erikoistunut Euroopan alueella vastuulliseen henkilöstöpalveluiden tuottamiseen sekä yritysten kilpailuvoiman kasvattamiseen. VMP on asiakkailleen ja muille sidosryhmille luotettava ja haluttu yhteistyökumppani, jonka palveluksessa työskentelee alan ammattilaisia. Kajaanissa VMP yrittäjänä toimii Sauli Husso. Hän on aloittanut henkilöstöpalvelualalla 5 vuotta sitten ja korostaa sitä, että toiminta ei ole enää pelkästään vuokraustoimintaa, vaan yritys tarjoaa asiakkailleen voimavaroja sinne, missä niitä tarvitaan. Palveluvalikoimaamme kuuluvat myös rekrytoinnit, ulkoistamispalvelut, koulutuspalvelut sekä kansainvälinen rekrytointi jonka kautta voimme tuoda asiakkaillemme heidän tarvitsemiaan ammattilaisia, lähes kaikilta ammattialoilta. Haluamme olla suunnannäyttäjiä, Sauli Husso toteaa. Tuotamme henkilöstöpalveluja vastuullisesti ja eettisesti kestävällä pohjalla josta esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa kansainväliset rekrytoinnit jossa työntekijöistä voidaan saada vaikkapa videoitu työnäyte asiakkaalle ja tänne tuleville henkilöille järjestetään asunnot ja suomalaiset työluvat, pankkitilit ja verokortti sekä, että heitä ollaan henkilökohtaisesti vastassa. VMP työllistää tälläkin hetkellä useita kymmeniä henkilöitä Kainuussa ja Koillismaalla. Sauli Husson rinnalla toimii kaksi henkilöstöneuvottelijaa, Petri Eilola ja helmikuussa toisena henkilönä aloittanut Saija Viitasaari. Näin voimme Vasemmalla henkilöstöneuvottelija Petri Eilola, keskellä yrittäjä Sauli Husso ja istumassa henkilöstöneuvottelija Saija Viitasaari. vastata koko ajan kasvavaan kysyntään. VMP Kajaanin suurimpia kohteita ovat olleet toimialoista rakentaminen ja metalli sekä kuljetus. Suurimpana haasteena Sauli Husso näkee tulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman löytämisen asiakkaiden kasvaneiden ammattivaatimusten mukaisesti. Tulemme kehittämään erityisesti jatkossa mm. rekrytointipalveluja sekä kansainvälistä rekrytointia. Kansainvälisellä rekrytoinnilla varmistamme ammattimaisen työvoiman saannin myös Kainuussa. Kainuussa näyttää lama olevan ohi sillä lähes kaikilla toimialoilla on kysyntää ja kesää kohti myös kesälomasijaisuudet tulevat tarvitsemaan ammattitaitoista työvoimaa. Ennakkoluulot niin työntekijä- kuin työantajapuolellakin ovat muuttuneet myönteisimmiksi viime vuosina ja niiden työntekijöiden määrä, jotka haluavat tehdä myös lyhyitä työjaksoja heille sopivana aikana on myös lisääntynyt. Hyvin useissa tapauksissa käy niin, että vuokralle mennyt työntekijä jääkin vakituiseksi. Sauli Husson mielestä on erinomaisen hyvä asia, että löydämme henkilöille vakituisia työpaikkoja sekä työnantajille ammattitaitoista työvoimaa. VMP haluaa olla mukana työntekijänsä kanssa uran joka vaiheessa ja tarjoaa avoimia työpaikkoja, vinkkejä työnhakuun ja myös työelämäoppaan. VMP:n kautta voi työskennellä osaaikaisesti opintojen ohella tai rakentaa itselleen uraa pitkällä tähtäimellä. Kauttamme työllistyy vuosittain Suomessa tuhansia eri alojen ammattilaisia kertoo Sauli Husso. Kainuussa työllistämme vuosittain noin henkilöä. Työ- ja elinkeinotoimistoista aktiivinen kohtauspaikka työnhakijoille ja työnantajille Kainuun TE- toimistoista ollaan luomassa palvelumalliuudistuksella aktiivista kohtauspaikkaa työtä hakeville työnhakijoille ja työnantajille. Konkreettisina tuloksina tavoitellaan osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista, asiantuntijuutta yritysten aloitus-, kasvuja muutostilanteissa sekä työnhakijoiden työllistymistä. Yrityslähtöisen työnvälityksen toimintamallilla halutaan parantaa yrityksien ja muiden työnantajien toimintaedellytyksiä. Työnhakija-asiakkaille 3 palvelulinjaa Asiakkaan tullessa ensimmäistä kertaa TE-toimistoon, kartoitetaan ensin palvelutarve ja asiakas ohjataan oikeaan palveluun. Mikäli asiakkaan koulutus, osaaminen ja ammattitaito ovat ajan tasalla ja hänellä on realistiset työllistymismahdollisuudet, asiointi tapahtuu Työnvälityksen palvelulinjalla. Tavoitteena on työllistää asiakas mahdollisimman pian. Jos asiakkaan ammattitaito ei riitä työmarkkinoille, asiointi tapahtuu Koulutus ja osaamisen kehittämisen palvelulinjalla. Tavoitteena on nostaa asiakkaan osaamisen taso nykyisiä työmarkkinoita vastaaviksi. Mikäli asiakkaan työllistyminen edellyttää työmarkkinavalmiuksien parantamista, asiointi tapahtuu Työmarkkinavalmiuksien parantamisen palvelulinjalla. Tavoitteena on työmarkkinavalmiuksien parantaminen yhteistyössä moniammatillista palvelua tuottavien toimijoiden kanssa. Työnvälityksen palveluihin ei tarvita ajanvarausta, muihin pääsääntöisesti tarvitaan. Palvelujen järjestäminen tehostuu ja asiointi nopeutuu Contact Center- ja verkkopalveluilla Verkkopalveluna ja valtakunnallisena CC-puhelinpalveluina on saatavilla palvelujen ja palvelutuotteiden yleisneuvontaa sekä osa peruspalveluista. Monikanavaisia palveluja tarjotaan sekä henkilöasiakkaille että yrityksille ja muille työnantaja-asiakkaille. Verkkopalveluiden hyödyntäminen edellyttää henkilöasiakkailta pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia. CC-palveluiden ydintehtävänä on TE-toimiston palvelujen ja asioinnin yleisneuvonta. Tietoa saa mm. työttömyys- ja muutosturvasta, koulutus- ja uraohjauksesta sekä yrittäjyyden aloittamisesta. Rekrytointikeskus olennainen osa uutta palvelumallia Työnvälityksen palvelulinjalla toimivan Rekrytointikeskuksen palveluissa yhdistyvät henkilökohtainen neuvonta ja työnhakijoiden omatoiminen asiointi. Rekrytointikeskuksesta rakennetaan työtä hakevien asiakkaiden, yritysten ja työnantajien kohtauspaikka. Rekrytointikeskuksessa voidaan järjestää mm. yritys- tai toimialakohtaisia rekrytointitapahtumia ja muita ajankohtaisia tilaisuuksia.

8 8 Tiistai Puheenjohtajat neuvottelupäivillä: Yrittäjyys kantaa Suomea aktiivisuus tuo yrittäjät yhteen Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna, toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja elinkeinopoliitti-nen asiamies Heikki Autto vaihtamassa mielipiteitä Ruotsin valtiovarainministeriön suhdan-neinstituutin tutkija Juhana Vartiaisen kanssa, jolla oli hyviä evästyksiä Suomen työllisyyden ja kansantalouden parantamiseksi. Työurien pituuden lisääminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, yrittäjien edunvalvonta, yrittäjäjärjestön panostaminen jäsenpysyvyyteen, nuorien yrittäjien huomioiminen sekä kuntien ja yrittäjien väliset asiat nousivat keskeisenä esille Suomen Yrittäjien puheenjohtajien laivaseminaarissa Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Tapahtumaan osallistui reilut 450 henkilöä paikallisyhdistyksistä, alue- ja toimialajärjestöistä, Suomen Yrittäjistä ja yhteistyökumppani Fenniasta. Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen juontamassa Yrittäjyys kantaa Suomea -puoluevaikuttajien paneelissa olivat mukana pääministeri Mari Kiviniemi, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner. Yleisön joukosta esitetyssä kysymyksessä toivottiin verottajalta jotain palkkiota tai hyvitystä niille, jotka hoitavat verot ajallaan. Kun se ei ollut panelistien mukaan mahdollista, kysyjä toivoi verottajan lähettävän edes joulukortin kiitokseksi yrittäjien suuresta työstä verojen kerääjinä. Jungner sanoin kannattavansa Suomen Yrittäjien ehdotusta siitä, että uuden työntekijän koeaikaa nostettaisiin nykyisestä neljästä kuukaudesta. Hän oli huolissaan valtion suuresta velasta, joka pitäisi hoitaa talouden kasvulla, valtion säästöillä ja verojen korotuksilla. Valtion talouden kunnossapitämiseksi Kiviniemellä oli keinoina julkisen talouden menojen kasvuvauhdin pysäyttäminen, maltilliset palkkaratkaisut, Suomen velkaantumisen pysäyttäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kuntaliitoksiakin on vielä Kiviniemen mukaan tulossa. Kataisen mukaan Suomi on saatava maaksi, jossa kannattaa investoida ja työllistää. Valtio on elvyttänyt voimakkaasti, mutta se on johtanut valtion velan huomattavaan kasvamiseen. Tulevia valtion haasteita ovat julkisen talouden vajeen paikkaaminen menoja leikkaamalla, joitakin veroja korottamalla, julkisen sektorin työn tehostamisella ja ihmisten työurien pidentämisellä. Myönteistä palautetta edunvalvonnasta Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kertoi kolme kuukautta puheenjohtajana kiertäessään saaneensa myönteistä palautetta yrittäjäjärjestön toteuttamasta edunvalvontatyöstä. Monilla pienyrittäjillä on ollut huoli alv:n korotuksesta, joka työvoimavaltaisille yrityksille olisi vaikea pala niellä. Simolinna lupasi, että asia tutkitaan ja lasketaan tarkasti eri mallit. Osallistujat kokoontuivat myös aluejärjestöjen omiin palavereihin, joissa pohdittiin kunkin alueen ajankohtaisia asioita. Uusille puheenjohtajille, joita mukana yli 50, annettiin ohjeita tehtävän hoitamiseen ja innostettiin osallistumaan POMO-koulutukseen. Uutena ohjelmassa oli usean eri paikallisyhdistyksen puheenjohtajien puheenvuorot omien paikallisyhdistysten toiminnasta, josta osallistujat saivat hyviä eväitä kotiin viemisiksi. Heimo Turunen Hyrynsalmen ja Paltamon Yrittäjillä uudet puheenjohtajat Hyrynsalmen Yrittäjien uutena puheenjohtajana aloitti tämän vuoden alusta yrittäjänä Tapiolan vakuutuksia ja pankkipalveluja myyvä Matti Kivijärvi. Hän kertoi insinöörinä omaavansa monipuolisen ja vankan työtaustan teollisuuden eri tehtävissä sekä rakennusaineteollisuudessa. Kivijärvi on Kainuuseen paluumuuttaja ja ollut itsenäisenä yrittäjänä reilut kuusi vuotta. Hyrynsalmen Yrittäjissä hän kertoo olleen hyvän pohjan lähteä toimimaan pitkäaikaisen puheenjohtajan Maija Juntusen toimintakauden jälkeen. Hyrynsalmen Yrittäjissä alkoi uusi aikakausi siinäkin mielessä, että sihteerin tehtävät Jorma Kemppainen aloitti myös uutena tämän vuoden alusta. Hyrynsalmen seuraava tapahtuma on kevätkokous lauantaina 16.4 ja siihen kuuluva pilkkikisat sekä talvitapahtuma koko perheelle Luvajärven jäällä. Kevätkokous alkaa klo 11 ja sen jälkeen on iltapäivä mukavaa yhdessäoloa pilkkimisen, hiihdon, hoijakan muodossa sekä mahdollisesti kokeillaan golfiakin. Tapahtumaan Matti toivottaa kaikki jäsenet perheineen tervetulleeksi. Paltamon Yrittäjissä koettiin vuoden vaihteessa sukupolven vaihdos, kun pitkään, kahteen eri otteeseen yrittäjien puheenjohtajana toiminut Pertti Penttilä luovutti tehtävät Ilkka Hortolle, jolla on jo yli 10 vuoden kokemus yrittäjätoiminnasta Paltamossa. Tosin yritystoiminta tapahtui viime vuoteen saakka ICT-alan Oy IMS Ltd ohjelmistokehityspalveluyrityksessä. Nykyään hän luonnehtii omaa yrityskuvaansa täyspäiväisenä talkoomiehenä Paltamon Yrittäjissä sekä Kainuun Maakunnan ja Paltamon kunnan luottamusmiestehtävissä. Paltamon Yrittäjille on avattu aivan äskettäin uudet kotisivut, jotka on hankittu pakettina Suomen Yrittäjiltä ( Sivuilla näkyy yhtenäisyys Suomen Yrittäjien ja Kainuun Yrittäjien sivujen kanssa. Sivuilla näkyvät yhdistyksen perustiedot, tapahtumakalenteri, uutiset, taustaa toiminnasta, hallituksen jäsenet, säännöt sekä kerrottu yhdistyksen toiminnasta. Tarkoituksena on saada vielä yhdistyksen sivuille linkki Paltamon kunnan sivuilta. Jäsentietoasioiden kohdalla jokainen jäsenyrittäjä pystyy päivittämään omat tietonsa käyttäjätunnuksella. Sivujen perustamiskulut saatiin katettua neljän jäsenyrityksen mainospaikkojen myynnillä. Paltamon yrittäjissä on tällä hetkellä 57 jäsentä, joista kaksi on Puheenjohtajien neuvottelupäivillä helmikuussa Kainuun Yrittäjien uudet paikallisyhdistysten puheenjohtajat Matti Kivijärvi Hyrynsalmelta vasemmalla ja Ilkka Horto Paltamosta oikealla. Muut osallistujat vasemmalta; Pekka Ojalehto Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja, Terhi Hannukainen Ristijärvi, Timo Leppänen Kajaani, Mika Hyvönen Fennian asiakaspäällikkö ja Tuomo Kauppinen Sotkamo. uusia jäseniä. Paltamon yrittäjien perinteinen toimintamuoto on TiistaiTiimi, joka pitää sisällään eri yrityksissä vierailuja. Reilu viikko sitten tiistaina saatiin paikalliselta kansanedustajaehdokkaalta Marisanna Jarvalta kutsun osallistua Mieslahden opistolle paikalliseen yrittäjäaiheiseen vaalitilaisuuteen. Tiistaina 5.4 on vierailu Renforsin Ranta -yritysalueeseen Kajaanin Tihisenniemessä. Lähtö kimppakyydeillä on klo Paltamon Nesteeltä. Toukokuussa vieraillaan Riista- ja kalatalouden Hakasuon tutkimuslaitoksella. Alustavaksi päiväksi on sovittu 3.5. Kevätkokous on tiistaina Ravintola Paltahovissa, jossa ohjelmassa on perinteisen kokousohjelman lisäksi juuri avattujen kotisivujen esittely. Eräs tämän talven paljon työllistävä hanke on ollut talvivalojen saaminen Paltamon keskustaajamaan. Sitä toteutetaan yhdessä Paltamon kunnan kanssa. Kustannusarvio on reilut euroa ja tarkoitus on saada valot käyttöön ensi marraskuussa joulunavauksen yhteydessä, kertoo yrittäjien puheenjohtaja Ilkka Horto. Heimo Turunen

9 Tiistai Nelikymppinen yrittäjä suunnittelee eläkettä etunojassa Kauko Karhu Oy sitouttaa eläkeratkaisulla Toisen polven yrittäjä, toimitusjohtaja Kari Karhu puntaroi jo nelikymppisenä tärkeää päätöstä: hän suunnittelee lopettavansa työuransa ennen virallista eläkeikää. Hän tekee myös parhaillaan aktiivisia lisäeläkeratkaisuja yrityksensä osaavalle ydinryhmälle. Kajaanilaisen Kauko Karhu Oy:n erikoisosaamista ovat jo 30 vuoden ajan olleet elintarvikekuljetukset. Kari Karhu on ollut firmassa töissä vuodesta 1983, ja toimitusjohtajaksi hän siirtyi vuosi sitten, kun isä Kauko Karhu väistyi pomon paikalta eläkkeelle. Siirtokuljetuslogistiikkaan erikoistuneen yrityksen suurimmat asiakkaat ovat kaikille tutut ruokatalot Atria, Saarioinen ja Pouttu. Firman omilla palkkalistoilla on 15 työntekijää. Sen lisäksi firma työllistää alihankkijoidensa kautta 110 ihmistä. Tekemisen kutkaa nykyaikaisen logistiikkayrityksen johtajalla riittää, mutta eläkeiän nostamispuheet ovat olleet omiaan kannustamassa miettimään käytännön järjestelyjä jo nyt. - Kuinka kauan ihminen edes voi pysyä työkykyisenä? Esimerkiksi kuljetusalalla ei voi olla ratin takana enää seitsemänkymppisenä, Karhu huomauttaa. Yrittäjän katse tähyilee tietenkin tulevaan. - Yrityksellämme on suunnitelma kasvaa edelleen. Silti haluan mahdollistaa myös sen, että eläkkeelle jäännin aikataulusta voin päättää itse, Kari Karhu sanoo. Erityisosaajien sitoutusta - Nordea on kuljetusyrityksen pitkäaikainen yhteistyökumppani, joten on luonnollista, että eläkeratkaisuja pohditaan tutun toimijan kanssa, Kari Karhu kertoo. Eläkeratkaisuillaan yritys haluaa myös sitouttaa yritykselle tärkeitä työntekijöitä. He saavat palkan päälle maksettavat omat vapaaehtoiset eläkeratkaisunsa, jotka työntekijä saa omaksi hyödykseen jatkaessaan sovitun ajan yrityksen leivissä. - Meillä on yrityksessä sellaista väkeä, joilla on elintärkeää erityisosaamista. Sitouttava eläkeratkaisu koskee jatkossa kolmea neljää avaintyöntekijää. Tällaista päätöstä helpottaa, että työnantajana voin vähentää kulut verotuksessa, toimitusjohtaja ynnää. tipäällikkö Kaisa-Liisa Vuorian mukaan lähes jokainen asiakas mainitsee ensimmäisenä eläkeikään kohdistuvan nostopaineen. Kukaan ei edes tiedä, millaisia päätöksiä eläkeasioissa lähivuosina tehdään. - Työntekijöistään välittävät valveutuneet pk-yrittäjät ovat melko tyypillinen asiakasryhmä. Moni yrittäjä haluaa mahdollistaa sekä itselleen että ydinosaajilleen lakisääteistä paremman eläkkeen, Vuoria kuvaa. Teksti: Soila Ojanen Kuva: Mari-Anne Honkanen Pohdintaa herättävä eläkeikä Nordean Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluemyyn- Lisätietoja: Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, apulaisjohtaja Mari Blomster, puh Kauko Karhu Oy - Kuljetusalan yrityksellä on toimipaikat Kajaanissa, Kuopiossa ja Seinäjoella. - Yritys on erikoistunut lämpötilasäädeltyihin elintarvikekuljetuksiin. - Yhteistyökumppanien kanssa rakennettu verkosto kattaa lähes koko Suomen. - Ympäristöystävällinen toiminta mahdollistuu nykyaikaisella ja vähäpäästöisellä kuljetuskalustolla, kierrätyksellä ja taloudellisen ajotavan suosimisella. - Yritys on valittu valtakunnalliseksi vuoden 2006 elintarvikekuljetusyrittäjäksi. Toimitusjohtaja Kari Karhu, rahoituspäällikkö Anita Meuronen Kajaanin Nordeasta ja aluemyyntipäällikkö Kaisa-Liisa Vuoria. - Liikevaihto vuonna 2009 oli noin kuusi miljoonaa euroa. ETERAN YRITTÄJÄMATEMATIIKKAA: SOPIVA YEL = SOPIVA ELÄKE Mistä on hyvä yrittäjyys tehty? Kun talous on turvattu, voit rauhassa keskittyä omaan bisnekseesi. Lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutus eli YEL antaa sinulle paitsi eläketurvan myös muuta sosiaaliturvaa. Eläkevakuutusyhtiö Etera on yrittäjän luotettava ja ketterä kumppani. Tutustu asiantunteviin ja mutkattomiin palveluihimme. MILLAISEN ELÄKKEEN SINÄ HALUAT TULEVAISUUDESSA? Tee oma eläkelaskelmasi: etera. /yrittaja Vakuuta vaivatta