Diakoniarastirata innostava tapa kertoa diakoniasta ja etiikasta

Transkriptio

1 Diakoniarastirata innostava tapa kertoa diakoniasta ja etiikasta Sisällys: Käyttäjälle 1. Rasti Virkistä vanhusta Rasti Halloo! Rasti Mummoilla on asiaa Rasti Musiikista nauttiva Hilma Rasti Surullinen Sami Rasti Pankki, jota ei pitäisi olla olemassa Rasti Haaveena kouluun pääsy (Kambodža) Rasti Rania tarkastuspisteellä (Lähi-itä) Rasti Pakolaisleirin nuoret (Syyria) Rasti Katastrofityö (Haiti) Rasti Pikavipeillä vaikeuksiin Rasti Vammautunut urheilijanuori Rasti Julia teiniäiti Rasti Paperiton elää piilossa

2 Käyttäjälle Action Angels -diakoniarastirata koostuu useista eri vaihtoehdoista, joista voit valita sinulle ja ryhmällesi parhaiten sopivat rastit. Yksittäisen rastin kertomusta ja tehtävää voit hyödyntää myös esimerkiksi varhaisnuorten kerhokerran tai koulun oppitunnin ohjelmana. Tämän aineiston ensimmäiset rastit tarjoavat useita vaihtoehtoja nuori ja vanhus teeman käsittelyyn, sillä tänä vuonna Yhteisvastuu kannustaa sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen ja ystävyyteen. Vuoden 2013 keräysvaroin autetaan yksinäisiä vanhuksia. Voit käyttää rasteja varhaisnuorten ja nuorten kanssa koulussa ja seurakunnassa. Rastit sopivat esimerkiksi yläkoulun tai lukion etiikan kurssille tai diakoniatyötä ja seurakuntaa käsitteleviin oppitunteihin. Seurakunnissa rastit soveltuvat erityisesti rippikouluun ja isoskoulutukseen. Moni rasti sopii hyvin myös varhaisnuorten toimintaan sekä partioon. Halutessasi voit laminoida rastit, jotta ne kestävät käytössä hyvin. Löydät kaikki Action Angels materiaalit osoitteesta yhteisvastuu.fi/actionangels. Koulussa: * Valitse ryhmällesi sopiva määrä rasteja, esimerkiksi 5-6 rastia. Huomioi, ettei kenenkään oma nimi esiinny rasteilla, ja vaihda nimi tarvittaessa. Jaa oppilaat ryhmiin. * Mieti rasteille sopivat paikat luokassa ja koulun tiloissa. Varaa tarvikkeet, anna ohjeistus rasteilla toimimisesta, käytettävästä ajasta ja kiertosuunnasta. * Ohjeista oppilaat lukemaan rastin minä-muotoinen tarina tai johdantoteksti sekä toimimaan tehtävänannon mukaisesti. * Varaa aikaa rastien jälkeistä purkukeskustelua varten. Rippikoulussa: * Anna kunkin isosen vastuulle yksi rasti ja käykää läpi rastien tehtävät. Rastiin kirjoitetun tarinan henkilön nimen voi vaihtaa isoselle sopivaksi. Esim. Viljosta voi tulla Martta tai Hilmasta Toivo. Huomioikaa, ettei kenenkään rippikouluryhmäläisen nimi esiinny rasteilla, ja vaihtakaa nimi tarvittaessa. Voitte päättää porukalla mitkä rastit haluatte toteuttaa ja mikä tuntuisi mieluisimmalta rastilta kenellekin. Hankkikaa tarvikkeet ja mahdolliset roolivaatteet esimerkiksi mummon tai papan roolia varten jo ennen leiriä. Laminoikaa rastit erityisesti jos ne tulevat käyttöön useille eri leireille. * Käykää rastit läpi kysellen, ideoiden ja kannustaen leirin isospalaverissa rastirataa edeltävänä päivänä tai jo ennen leirille menoa. Sopikaa rastiradan paikat ja kiertosuunta eli mihin kukin isonen ohjaa ryhmän seuraavaksi. * Voitte pitää rasteja edeltävän diakoniaoppitunnin jo ennen leiriä tai esimerkiksi aamupäivällä ennen iltapäivän rasteja. Vinkkejä diakoniaoppitunnille löydät osoitteesta yhteisvastuu.fi/actionangels. * Pidä rippikoululaisille lyhyt johdanto rastiradasta ja siellä toimimisesta. Samaan aikaan isoset siirtyvät rasteilleen. Kukin ryhmä suorittaa rastilla annetun tehtävän, joka voi olla pohdintaa, suunnittelua tai tekemistä. * Ryhmät kiertävät rastit samanaikaisesti. Kullakin rastilla viivytään yhtä kauan, esimerkiksi minuuttia tai muun päättämänne ajan verran. Vaihto toteutetaan pillin vihellyksellä, josta ohjaaja tai apuohjaaja huolehtii. Isonen ohjaa ryhmän seuraavalle rastille sovitun kiertosuunnan mukaisesti. Kierros voidaan suunnitella niin, että ryhmä saapuu oman isosen rastille viimeisenä. Lopuksi ryhmä palaa isosen johdolla luokkaan. * Luokassa rastit käydään läpi keskustellen ja nostaen esiin keskeisiä asioita. Ryhmille ei erikseen jaeta pisteitä, mutta hyvät oivallukset, vastaukset ja teot nostetaan esille ja voidaan taputtaa kyseiselle ryhmälle. Mikäli rasteilla on valmistettu esityksiä, ne esitetään kyseistä rastia käsiteltäessä. Lopuksi roolihenkilöt riisuvat ja purkavat roolinsa muuttuen jälleen omiksi itsekseen. Diakoniarastien herättämiin ajatuksiin voidaan vielä palata esimerkiksi oppimispäiväkirjassa, iltahartaudessa tai loppukokeessa. Katso lisää vinkkejä Lahjat jakoon! -tuntisuunnitelmasta ja Yhteisvastuun vuoden 2013 virikeaineistosta. Action Angels työryhmä ja rastien kirjoittajat: Kaisa Aitlahti ja Tuusulan seurakunnan nuoret Einari, Valter ja Viivi, Johanna Hirsto, Laura Hytti, Piia Junkkari, Pete Ketola ja Seinäjoen seurakunta, Seija Knuutila-Loukonen, Virpi Koskinen, Ulla Kärki, Mano Laukkarinen, Salla Peltonen, Jari Rissanen, Katariina Stewart, Marjaana Toiviainen ja Sanna Yli-Koski-Mustonen.

3 1. RASTI Virkistä vanhusta Olen Viljo. Minulla on kolme lasta, mutta kaikki asuvat kaukana toisissa kaupungeissa ja ehtivät käymään vain jouluna ja kesälomalla. Ystävien kesken on viime vuosina riittänyt enemmän hautajaisia kuin muita tapahtumia silti minulla itselläni virtaa vielä riittäisi, vaan kun juttukaveria ei oikein ole. Pääsen liikkumaan huonosti. Liukkaaseen en voi mennä enkä muutenkaan mihinkään ilman rollaattoria. Kotiavun hoitajat vaihtuvat melkein viikoittain eikä heihin ehdi tutustua ollenkaan. Harmittaa, kun sitä joutuu päästämään vieraan toisensa perään omiin nurkkiinsa. Aikaisemmin lauloin aktiivisesti kuorossa, mutta ei sinnekään enää jaksaisi mennä, kun ei nuotteja näe enkä jaksa seisoa. On minulla silti harrastuksia. Lempiharrastukseni on lasten ja nuorten seuraaminen ikkunasta. Miten tekeekin hyvää nähdä iloa, leikkiä ja hymyä! Ja muistella, mitä kaikkea omassa lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtui 1. RASTI VIRKISTÄ VANHUSTA Tehtävä: Miten piristäisit tämän vanhuksen päivää, jos olisit a) hänen naapurinsa, b) hänen lapsenlapsensa tai c) harjoittelijana seurakunnan diakoniatyössä? Vastaa kaikkiin kohtiin. Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa. Kuva: Stefan Bremer

4 1. RASTI VIRKISTÄ VANHUSTA

5 2. RASTI Halloo! Olen Leena, eläkkeellä oleva 64-vuotias matematiikan opettaja. Jäin eläkkeelle viime vuonna ja virtaa vielä riittää. Halusin käyttää aikani johonkin hyvään ja ryhdyin seurakunnan diakoniatyön kautta ystäväksi 80-vuotiaalle yksinäiselle vanhalle rouvalle, Lydialle, jonka lapset ja lapsenlapset asuvat kaukana eivätkä ehdi usein pitää yhteyttä. Välillä käymme kaupungilla kahvilla ja ostoksilla. Meillä on mukavaa yhdessä ja nauramme usein vedet silmissä. Suurin hymy Lydian kasvoilla on kuitenkin silloin, kun hän esittelee minulle onnellisena lapsiltaan, lapsenlapsiltaan tai ystäviltään tulleita postikortteja tai tekstiviestejä. 2. RASTI Halloo! Pohtikaa: Kuka tai millainen on vanhus? Milloin ihmisestä tulee vanhus? Voiko vanhuksen määritellä esim. iän, elämäntavan, harrastusten tai kunnon perusteella? Ketkä ovat oman elämäsi vanhukset? Keitä vanhuksia tunnet? Miten usein pidät heihin yhteyttä? Tehtävä: Tehkää yksi seuraavista tehtävistä (opettaja tai ohjaaja päättää tästä etukäteen ja hankkii tarvittaessa materiaalit): lähetä tekstari mummolle / vaarille / iäkkäälle naapurille / soita mummolle / vaarille / iäkkäälle naapurille / tee kortti vanhuksellesi. Lähettäkää kortit matkaan! Tehtävä on mahdollista toteuttaa myös tekemällä yhdessä yleistervehdyksiä vanhainkotiin tai seurakunnan senioripiirin osallistujille. Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa. Kuva: istockphoto

6 2. RASTI Halloo!

7 3. RASTI Mummoilla on asiaa Mummot ovat usein jopa kadehdittavan sanavalmiita. Mitäköhän sanottavaa heillä olisi rippikoulua, peruskoulua, lukiota tai ammattikoulua käyville nuorille vuonna 2013? 3. Tehtävä: Eläytykää mummon maailmaan ja pohtikaa: Miltä tuntuu katsella muuttunutta maailmaa ja nuorten elämää? Mikä mummoja voisi kiinnostaa nuorissa ja heidän arjessaan? Entä ihmetyttää tai kummastuttaa? Mitä mummot voisivat itse ajatella riparista ja Jumalasta? Entä koulunkäynnistä nykykoulussa? Tehkää mummorap, jossa on vähintään 8 säettä. Esittäkää rastiradan lopuksi rapit koko porukalle. RASTI Mummoilla on asiaa! 50 luvulla Suomessa 70% suomalaisista asui maaseudulla ja sai elantonsa maatiloilta. Vuoteen 1953 asti kahvia, sokeria, margariinia ja riisiä sai ostaa vain tietyn määrän henkeä kohden. Rock n roll ja nuorisokulttuuri syntyivät. Coca-Cola, purkka ja farkut tulivat Suomeen. Ensimmäiset tv-lähetykset alkoivat vuonna Jääkaappi, tv, sähköompelukone, -silitysrauta ja -vatkain alkoivat yleistyä, mutta niitä ei ollut joka kodissa. Mopo tuli Suomeen. Autoihin oli varaa vain harvoilla. 50-luvulla ei ollut kännykkää eikä tietokonetta. Ne yleistyivät vasta 90-luvun puolivälissä. Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa. Kuva: Shutterstock

8 3. RASTI Mummoilla on asiaa

9 4. RASTI Musiikista nauttiva Hilma Tarvikkeet: Erilaisia laulukirjoja ja sekä nykyinen että vanha virsikirja Jos mahdollista, säestäjä tai rippikoulun isonen laulua edistämään Olen 82-vuotias Hilma ja asun palvelutalossa. Muistini ei ole enää kovin hyvä, mutta vanhat asiat kyllä muistan kirkkaasti. Mieheni on kuollut ja tyttäreni asuu ulkomailla. Tyttäreni soittelee usein minulle ja kesälomillaan hän käy tapaamassa minua täällä palvelutalossa omien lastensa kanssa. Vaikka tyttäreni puhelut ilahduttavat minua aina kovin, tunnen välillä itseni yksinäiseksi. Vain harvat ystäväni ovat enää elossa. Hekin ovat sen verran huonokuntoisia, etteivät voi kovin usein vierailla luonani. Tehtävä: Valitkaa laulu- ja virsikirjoista viisi sellaista laulua tai virttä, jotka laulaisitte vierailulla palvelutalossa, jossa Hilma asuu. Valitkaa yksi lauluista ja laulakaa se. Valitkaa myös jokin uusi laulu teidän suosikkilauluistanne, jonka haluaisitte esitellä Hilmalle ja muille palvelutalon asukkaille, joita kiinnostaa kuulla mitä nuoret nykyään kuuntelevat. Pohtikaa olisitko itse valmis lähtemään laulukeikalle palvelutaloon. Miltähän mahtaisi tuntua sellaisen vierailun jälkeen? Pohtikaa miltä nuorten vierailu voisi tuntua sellaisesta vanhuksesta, joka asuu palvelutalossa. Jos seurakunnassanne olisi nuorten diakoniaryhmä ja kuuluisit siihen, millaisia asioita sinä haluaisit tehdä vanhusten tai muiden hyväksi? Lauloin nuorempana kuorossa ja osaan vielä ulkoa monia lauluja. Hyräilen usein kansanlauluja ja virsiä muiden palvelutalon asukkaiden ja hoitajien iloksi. Virret laulan vanhan virsikirjan sanoin ja sävelin. Kun meillä palvelutalossa on jotain musiikkiohjelmaa, haluan aina osallistua ja olen yleensä ensimmäisenä paikalla. Erityisesti minua ilahduttavat reippaat ja iloiset kappaleet. Seurakunnan nuorten diakoniaryhmällä on silloin tällöin tapana käydä laulamassa meillä palvelutalossa.! Vanhusten yksinäisyys Suomalaisvanhuksista joka kolmas ( ) kärsii yksinäisyydestä Joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen tekee itsemurhan Paraskaan hoito tai lääkkeet eivät korvaa toisen ihmisen seuraa Meistä jokainen voi lievittää vanhusten yksinäisyyttä pienillä hyvillä teoilla arjessa Joissakin seurakunnissa toimii nuorten diakoniaryhmiä, jotka käyvät esimerkiksi ulkoilemassa vanhusten kanssa tai laulamassa sairaalassa ja vanhainkodeissa 4. RASTI Musiikista nauttiva Hilma Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa. Kuva: Stefan Bremer

10 4. RASTI Musiikista nauttiva Hilma

11 5. RASTI Surullinen Sami Olen Mika, Lahtikulman koulun 8 A-luokkalainen. Kouluni 8 D luokalla on 26 oppilasta, 14 tyttöä ja 12 poikaa, myös Sami, josta haluan kertoa teille. Mietin usein, mitä voisin tehdä tälle asialle. Melkein kaikkien 8 D luokkalaisten mielestä Sami on jotenkin outo. Samilla on tapana kertoa kotiinsa ja perheeseensä liittyviä juttuja, jotka eivät voi pitää paikkansa. Sami on esimerkiksi kertonut, että on ollut hiihtolomalla Kanarian saarilla perheensä kanssa. Jere kertoi kuitenkin nähneensä Samin kotikulmilla loman aikana. Sami haisee joidenkin mielestä likaiselta ja hän kulkee samoissa verkkareissa päivästä toiseen. Sami puhuu kovalla äänellä ja hänen on vaikeaa pysyä paikallaan oppituntien aikana. Tehtävä: Kukaan muu Lahtikulman koulun oppilaista ei tiedä, että viime keväänä Samin isä joutui vankilaan. Samin äiti joutuu tekemään kahta työtä voidakseen maksaa vuokrat, että Sami ja hänen pikkuveljensä Jimi voisivat asua kotona. Lastensuojeluviranomaiset ovat ilmoittaneet, että jos perheellä ei ole vakinaista asuntoa, pojat pitää ottaa huostaan. Olen huomannut, että 8 D -luokalla on ainakin neljä oppilasta, jotka kiusaavat Samia. He nimittelevät, piilottelevat ja rikkovat Samin tavaroita, kertovat Samista perättömiä juttuja ja lähettelevät hänelle ilkeitä tekstiviestejä. Kaikki luokan oppilaat eivät osallistu kiusaamiseen, mutta kukaan ei puolusta Samia tai halua olla hänen ystävänsä. Pohtikaa Mikä saa nuo neljä oppilasta kiusaamaan Samia? Miksi kukaan ei puolusta Samia kiusaajia vastaan? Kenen tehtävänä teidän mielestänne olisi puuttua kiusaamiseen? Miten auttaisitte ja kannustaisitte 8 A -luokkalaista Mikaa toimimaan, kun hän pohtii mitä voisi tehdä tilanteelle? Jos olisit itse 8 D -luokan oppilas ja haluaisit että Samin kiusaaminen loppuu, mitä tekisit? 5. RASTI Surullinen Sami! Yksinäisyys Noin 10 prosenttia koululaisista kokee kiusaamista. Kaverisuhteet ovat paras suoja kiusaamisen ehkäisemisessä. Joka kymmenes nuori kokee itsensä yksinäiseksi. Joka viidennellä yläasteikäisistä pojista ei ole yhtään todella läheistä ystävää. Neljäsosalla nuorista on ainoastaan yksi läheinen ystävä. On vaikeaa antaa anteeksi jotakin sellaista, mikä on pilannut elämästä niin monta vuotta. (Minttu, yksinäinen ja kiusattu lähes koko kouluajan) Yhteisvastuu 2011 auttoi yksinäisiä nuoria Suomessa ja Mosambikissa. Seurakuntien diakoniatyö sekä Lastensuojelu auttavat eri tavoin vaikeuksissa olevia perheitä. Apua voi aina hakea. Vähävaraisille perheille voidaan esimerkiksi maksaa harrastusvälineitä ja -maksuja, jotta lapset ja nuoret pääsevät harrastamaan muiden kanssa, tai ostaa talvitakki, -kengät tai muuta välttämätöntä. Diakoniatyö voi myös auttaa vuokranmaksussa sekä suunnittelemaan järkevää rahankäyttöä. Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa. Kuva: istockphoto

12 5. RASTI Surullinen Sami

13 6. RASTI Pankki, jota ei pitäisi olla olemassa Tarvikkeet: Ruokapankin ruokakassin tuotteet esille oikeasti, mikäli mahdollista. Olen 40-vuotias insinööri Toni. Sairastuin vakavasti, enkä voi enää käydä töissä. Rahani eivät millään riitä kaikkiin menoihin ja siksi hain apua seurakunnan ruokapankista. Tuntui ensin tosi vaikealta. Minä, joka aikaisemmin tienasin useita tonneja kuussa ja pystyin ostamaan mitä mieli teki, jouduin nyt ottamaan vastaan sitä mitä annettiin. Eihän meillä Suomessa pitäisi olla olemassa mitään ruokapankkeja, vaan kaikilla tulisi olla tarpeeksi syötävää. En kuitenkaan tiedä miten nyt pärjäisin ilman diakoniatyön ruoka-avustusta. Mutta miten ihmeessä tällä ruokakassillisella voi pärjätä kaksi viikkoa? Yhden ruokaerän on laskettu riittävän yhdelle ihmiselle kahdeksi viikoksi. Ei tuu olemaan helppoa Isoille perheille annetaan onneksi mukaan useampi kassi, mutta minä elän yksin ja minun on tultava toimeen seuraavat kaksi viikkoa tämän kassin avulla. Tehtävä: Suunnitelkaa ruokapankin tuotteista yhden päivän ateriat (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala) Tonille. Kirjoittakaa ne paperille. Riittäisikö ruokaa suunnitelmanne jälkeen myös kahden viikon muille päiville? Jos aikaa on vähän, ohjaaja voi pyytää ryhmää suunnittelemaan vain yhden aterian päivälliseksi näistä aineksista. Pohtikaa: Miltä sinusta tuntuisi elää ruokapankin antaman ruoan turvin? Puuttuiko kassista jotakin tarpeellista, jota olisitte tarvinneet Tonin aterioihin? Entä jos niitä ei olisi rahaa ostaa? Mitä ruokaa itse kaipaisit ruokakassiin, jos joutuisit elämään kaksi viikkoa vain näillä ruoilla? Miksi Suomeen täytyy tuoda ruoka-apua? Tonin saaman ruokapankin kassin sisältö: Näkkileipäpaketti 250 g 1 pkt Vehnäjauho 2 kg 1 pss Puurohiutale 750 g 1 pkt Maitojauhe 500 g 2 pkt Pasta 200 g 1 pss Mysli 500 g 2 pss Keksi 250 g 1 pkt Makaroni 400 g 4 pss Peruna 3 kg 1 pss Porkkana 2 kg tai sipuli 1 kg 1 pss Margariini 400 g 1 rasia Uunilenkki 400 g 1 pkt Broilerin paistisuikaleet 300 g 1 rasia Kananmunat 10 kpl 1 rasia Tuore leipä 4-5 kpl Kassin paino: noin 14,5 kg Kassin arvo: noin Seurakuntien ylläpitämät ruokapankit jakavat ilmaiseksi ruokaa sitä tarvitseville. Niiden tuotteet hankitaan EU:n elintarviketuella, seurakunnan rahoin ja lahjoituksin. Yksityiset ihmiset ja ruokakaupat voivat lahjoittaa rahaa ja ruokaa. Ruokapankkeja käynnistettiin vuoden 1997 yhteisvastuuvaroin.! 6. RASTI Pankki, jota ei pitäisi olla olemassa Kuva: istockphoto

14 6. RASTI Pankki, jota ei pitäisi olla olemassa

15 7. RASTI Haaveena kouluun pääsy (Kambodža) Mitä tavarat maksavat Kambodžassa? Koko maailmassa 67 miljoonalla lapsella ja nuorella ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin. Kuitenkin yhden lapsen koulupuku ja koulukirjat ovat ostettavissa hyvinkin pienillä summilla. Esimerkiksi yhden karkkipussin tai leffalipun hinnalla voi jo saada ihmeitä aikaan. koulupuku 5 vuoden koulukirjat 3 aurinkokennovalaisin läksyjen lukua varten sähköttömään taloon 15 polkupyörä pitkää koulumatkaa varten 40 Olen Manu, 14-vuotias kambodžalaistyttö. Asun mummoni ja 16-vuotiaan veljeni Rathyn kanssa pienessä kylässä. Vanhempani ovat eronneet ja äiti asuu nyt toisella paikkakunnalla. Mummoni toimii yksin meidän huoltajana. Se on tavallista täällä Kambodžassa. Monien vanhemmat ovat kuolleet tai muuttaneet siirtotyöläisinä työn perässä pääkaupunkiin Phnom Penhiin tai naapurimaahan Thaimaahan. Isoäidit toimivat monen lapsen ja nuoren yksinhuoltajina. Koska Kambodžassa ei ole mitään eläkejärjestelmää, tekevät isovanhemmatkin työtä maksaakseen lastenlastensa koulu- ja lääkärimaksut ja ruoat. Minunkin mummoni, Yoeurn, teki töitä viime vuoteen asti, kunnes sairastui. Koska hän ei enää jaksanut työskennellä, rahaa ei riittänyt meidän koulunkäyntiä varten. Kambodžassa kirjat ja koulupuvut ovat maksullisia. Niinpä minun kouluni keskeytyi seitsemänneltä ja Rathyn yhdeksänneltä luokalta. Jäimme tekemään töitä pellolla ja kasvimaalla sekä huolehtimaan sairaasta isoäidistä. Olin kouluaineesta riippuen luokkani toiseksi tai kolmanneksi paras oppilas. Haluaisin takaisin kouluun, mutta millä rahalla? Ja kuka silloin pitäisi huolta mummosta? Tietoa Kambodžasta: Asukasluku: 15 miljoonaa Eliniänodote: 62 vuotta Aikuisten lukutaito: 77 %. Lapsista 90 % käy alakoulun, mutta vain 35 % pystyy jatkamaan yläkouluun. Uskonnot: Theravada-buddhalaisuus 95 %, muut 5 % Väestöstä ilman puhdasta vettä: 39 % Tehtävä: Ryhmänne päättää kääriä hihat ja ryhtyä tuumasta toimeen. Manu ja Rathy on saatava takaisin kouluun! Suunnitelkaa ryhmässä Yhteisvastuu-tempaus, jolla keräätte varoja Manun ja Rathyn koulukirjoihin ja koulupukuihin sekä perheen toimeentuloon. Mitä, missä, milloin ja kenelle? Miten ihmiset saadaan lahjoittamaan rahaa? Ketkä ihmiset ja mitkä tahot voisivat haluta auttaa Manun ja Rathyn takaisin kouluun? Ryhmien suunnittelemista ideoista voidaan myös äänestää suosikki-idea ja toteuttaa se yhdessä Yhteisvastuun hyväksi.! 7. RASTI Haaveena kouluun pääsy (Kambodža) Kuva: Ulla Kärki Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa. Kambodžassa rakennetaan parempaa elämää kaikenikäisille ihmisille. Vanhusten lisäksi autetaan myös mm. lapsia ja nuoria. Maaseudun kyliin rakennetaan esimerkiksi kouluja, vessoja ja kunnollisia teitä. Kyläpankit ja säästöryhmät auttavat oman pienyrityksen perustamisessa. Maanviljelyä kehitetään ottamalla käyttöön uusia, paremmin kuivuutta kestäviä riisilajikkeita.

16 7. RASTI Haaveena kouluun pääsy (Kambodža)

17 8. RASTI Rania tarkastuspisteellä (Lähi-itä) Olen Rania, 11-vuotias palestiinalaistyttö. Herään aamuisin puoli viideltä, jotta ehdin kahdeksaksi kouluun. Asun pienessä kylässä Länsirannalla. Kotikylässäni ole koulua, minkä vuoksi joudumme kulkemaan joka päivä parin kilometrin matkan kouluun. Koulumatkamme kulkee israelilaisen tarkastuspisteen läpi, jossa joudumme odottamaan joskus parikin tuntia. Talvella joudumme odottamaan ulkona vesisateessa, ennen kuin pääsemme tarkastuspisteen läpi. Tänäkin aamuna jono etenee hitaasti. Puristan tiukasti taskussa olevaa henkilöllisyystodistustani, jota israelilaissotilaat pyytävät näyttämään. Jos se unohtuu kotiin, joudun hakemaan sen ja kävelemään takaisin. Kun vihdoin ja viimein pääsen sotilaiden kohdalle, he pyytävät minua avaamaan koululaukkuni ja näyttämään sen sisällön. Hetket Tehtävä: Maailmassa on miljoonia ihmisiä, joiden liikkumista on rajoitettu. Passin omistaminen ja vapaus liikkua ympäri maailmaa on suuri etuoikeus. Järjestäkää kuvitteellinen tilanne, jossa henkilön liikkumista rajoitetaan vain sen perusteella mikä hänen syntyperänsä on. Näytelkää tilanne. Pohtikaa Millaisia ajatuksia ja tunteita kulkemaan estetyn ihmisen mielessä liikkuu? Entä sotilaiden, joiden on pakko estää ihmisten pääsy jopa sairaalaan? Miksi ihmisten liikkumista rajoitetaan joissakin maissa? Kuva: EAPPI-kuvapankki tarkastuspisteellä tuntuvat ikäviltä. En pidä siitä, että aseistetut sotilaat penkovat reppuani tai kyselevät henkilöpapereitani. En ymmärrä, miksi joudumme joka aamu heräämään puoli viideltä vain seistäksemme pitkän tovin tarkastuspisteellä. Vielä enemmän minua huolettaa se, jos joudun lopettamaan koulun, koska vanhempani pelkäävät vaarallista koulumatkaa. Ranian onneksi suomalainen Nina, EAPPIvapaaehtoinen, tuli auttamaan häntä ja muita lapsia koulumatkan kulkemisessa. Lasten koulumatka sujuu nopeammin ja turvallisemmin, kun mukana on aikuinen, joka ulkomaalaisen passin vuoksi saa kulkea tarkastuspisteestä vapaasti. Tarvittaessa hän kertoo eteenpäin mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista ja huonosta kohtelusta. Lähi-itä Lähi-itä on yksi Yhteisvastuukeräyksen kohteista. EAPPI on kansainvälinen kumppanuusohjelma, joka tekee rauhantyötä Israelissa ja Palestiinassa yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. EAPPI-vapaaehtoisina toimii nuoria ja aikuisia eri maista, myös Suomesta. Tarkkailijoiden työnä voi olla esimerkiksi koulumatkan turvaaminen. Lisäksi he seuraavat ihmisoikeustilannetta ja raportoivat rikkomuksista. Suomessa ohjelmaa hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu. EAPPI-ohjelmaa ei rahoiteta Yhteisvastuukeräyksellä, mutta se on yksi esimerkki siellä tehtävästä kansainvälisestä diakoniasta. Lisätietoja: eappi.fi Israelin ja palestiinalaisten konflikti alkoi vuonna Konfliktissa on kyse kahden kansan oikeudesta itsenäisyyteen ja alueiden hallintaan. Länsirannan ja Israelin välillä on Israelin rakentama korkea muuri. Osa palestiinalaisista joutuu kulkemaan töihin ja kouluun tarkastuspisteen läpi. Palestiinalaiset kokevat muurin syrjivänä, osa israelilaisista turva-aitana.! 8. RASTI Rania tarkastuspisteellä (Lähi-itä)

18 8. RASTI Rania tarkastuspisteellä (Lähi-itä)

19 9. RASTI Pakolaisleirin nuoret (Syyria) Päivittäin tuhansia ihmisiä pakenee sotia tai nälänhätää, esimerkiksi Syyriasta Jordaniaan. Ylitettyään rajan turvallisemman valtion puolelle, ihmiset joutuvat asettumaan pakolaisleiriin. Leireissä asutaan teltoissa. Usein viemäröinti, jätehuolto, vesipiste, mielekäs tekeminen ja muut perusasiat puuttuvat. Mahdollisuus peseytyä, syödä terveellisesti, juoda puhdasta vettä, käydä koulua, työskennellä ja saada lääkkeitä on rajallinen. Tekemisen puute, järkyttävät kokemukset ja epätoivo aiheuttavat levottomuutta, väkivaltaa, jengiytymistä ja mielenterveysongelmia. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan leirissä asutaan ja voiko kotiin enää koskaan palata. Kansainväliset järjestöt, kuten Kirkon Ulkomaanapu, yrittävät helpottaa ihmisten elämää pakolaisleirillä. Tehtävä: Miljoonat lapset ja nuoret elävät tällaisissa olosuhteissa juuri nyt. Pohtikaa: Mitä ongelmia voi tulla, jos nuorella ei ole pakolaisleirillä mitään tekemistä? Mitä tekemistä keksisit pakolaisleirillä asuville nuorille? Jos voisit lähettää näille ikätovereillesi toivoa tuovan viestin ja idean, mikä se olisi? 9.! Fakta * 42 miljoonaa ihmistä maailmassa elää pakolaisena tai on joutunut jättämään kotinsa katastrofin tai konfliktin takia. (Suomessa on 5 miljoonaa ihmistä) * 783 miljoonaa ihmistä maailmassa elää ilman puhdasta vettä. Osa heistä asuu pakolaisleireillä alkeellisissa olosuhteissa. * Yhteisvastuuvaroin autetaan myös katastrofien ja sotien uhreja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu, joka on Suomen toiseksi suurin katastrofiavun järjestö. Katastrofiavun lisäksi Ulkomaanapu tekee kehitysyhteistyötä ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista yli kolmessakymmenessä maassa. RASTI Pakolaisleirin nuoret (Syyria) Kuva: Karoliina Ek

20 9. RASTI Pakolaisleirin nuoret (Syyria)

21 10. RASTI Katastrofityö (Haiti) Olen Wannah, haitilainen 26-vuotias kahden lapsen äiti. Haitissa tapahtui vuonna 2010 järkyttävä maanjäristys, jossa sadattuhannet menettivät kotinsa ja noin ihmistä kuoli. Jouduin jättämään kaiken, ihan kaiken. Maanjäristyksen aikana ajattelin vain lapsiani ja selviytymistämme. Muistan, kuinka ihmiset juoksivat järistyksen jälkeen paikasta toiseen ja etsivät eloonjääneitä. Kotimme, viljelmämme ja koulumme tuhoutuivat. Jouduimme muuttamaan toiseen paikkaan. Koti on siellä, missä ovat muistosi. Kun koti tuhoutuu, tuhoutuu paljon muutakin kuin pelkkä rakennus. Koskaan ei voi tietää, milloin tulee uusi katastrofi. Lopulta ainoa pysyvä asia on toivomme ja tietomme - koulutuksemme. Koulutusta ei voi ottaa pois ja se luo perustan lastemme paremmalle tulevaisuudelle. Esimerkkihintoja Haitista: 12 eurolla saadaan kaksi apumiestä päiväksi koulun rakennustyömaalle tai kaksi sementtisäkkiä 24 eurolla saadaan yhteen koululuokkaan energiansäästölamput tai metri aitaa koulun ympärille 300 eurolla saadaan 4 kahden oppilaan istuttavaa pulpettia tai hurrikaanin kestävä teräsovi luokkaan 3000 eurolla saadaan 7 hurrikaanin kestävää koulun ikkunaa tai vessojen kalusteet yhteen kouluun 6000 eurolla saadaan maalit tai aurinkopaneelijärjestelmä yhteen kouluun 9000 eurolla saadaan katto 300 oppilaan kouluun Tehtävä: Turhuuskisa Mikä sinun mielestäsi on elämässä kaikkein tärkeintä ja mistä asioista voi tinkiä? Kirjatkaa paperille asioita, joita ilman tulisitte toimeen. Keksikää mahdollisimman monta annetussa ajassa. Rastiradan lopuksi katsotaan mikä ryhmä keksi eniten asioita. Laskekaa paljonko rahaa säästyisi, jos ette ostaisikaan näitä. Turhuuskisan voi toteuttaa myös kokoamalla turhuustornin post-it lapuista. Kuhunkin lappuun merkitään yksi asia. Minkä ryhmän torni on korkein? 10.! Fakta Yhteisvastuuvaroin autetaan myös katastrofien uhreja. Yhteisvastuuvaroista 60 % menee ulkomaille kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Loput 40 % jää Suomeen. Vuoden 2010 Yhteisvastuuvaroin autettiin Haitin maanjäristyksen uhreja. Suomalaiset lahjoittivat yhteensä 6,8 miljoonaa euroa. Muun muassa Yhteisvastuun tuella Kirkon Ulkomaanapu on - toimittanut Haitiin 60 koulutelttaa ja 40 väliaikaiskoulua ja näin auttanut yli lasta kouluun - puhdistanut ja korjannut pystyyn jääneitä koulurakennuksia - toimittanut kirjoja, vihkoja ja muita koulutarvikkeita lapselle - kouluttanut 200 opettajaa tukemaan lapsia traumojen käsittelemisessä RASTI Katastrofityö (Haiti) Kuva: Zara Järvinen

22 10. RASTI Katastrofityö (Haiti)

23 11. RASTI Pikavippi Tehtävä: Numeroi nämä asiat tärkeysjärjestykseen. Mitä hankitaan ensin, mikä voi odottaa? iphone vakuutus uudet vaatteet meikit sähkösopimus Internet-yhteys kahvinkeitin matkakortti sohva astiat kausikortti jääkiekkojoukkueen peleihin tietokone vuokra ruoka pyykinpesukone Olen Viivi, 21-vuotias opiskelija. Muutin pari vuotta sitten uudelle opiskelupaikkakunnalle, omaan opiskelukämppään. Aluksi vapauden huuma tuntui ihanalta. Sain mennä ja tulla omien aikataulujen mukaan, eikä tarvinnut selitellä vanhemmille mitään. Mulle tuli kuitenkin isona yllätyksenä miten paljon kaikkea omaan kotiin täytyi hankkia: vessapaperin ja astioiden lisäksi ostoslista täyttyi lukuisista pikkujutuista. No, tutustuin sitten vuoden mittaan uusiin kavereihin. Muitten asunnot oli tosi kivasti sisustettuja ja ekan opiskelukevään kunniaksi päätin itsekin satsata viihtyvyyteen. Tuntui että uusi sohva oli juuri sitä mitä tarvitsin, ja lisäksi päätin hankkia pyykinpesukoneen. Mulla ei ennestään ollut säästöjä, joten otin pikavippilainan, kun näin niitä mainoksia bussipysäkeillä. Pelkkä tekstari riitti lainan hankkimiseen ja se tuntui helpolta. Korkoja ja muita ehtoja ei tullut siinä innostuksessa katseltua. Suunnittelin maksavani pikavippilainan helposti pois kesätyörahoilla. Kohtahan se loma alkaisi. Kävi vaan niin, etten saanutkaan kesätyötä. Lasku oli siitä huolimatta maksettava ja hädissäni otin tietenkin uuden pikavipin vanhan lainan maksamiseksi. Siitä se velkakierre sitten alkoi. Sain maksuhäiriömerkinnän ja jouduin ulosottoon, vaikka mun perheessä laskut on aina maksettu ajallaan. Tuntui ihan painajaiselta. Miten mä koskaan selviäisin tästä? Enkä olisi selvinnytkään, ellen olisi sattunut löytämään netin keskustelupalstalta vinkkiä ottaa yhteyttä seurakunnan diakoniatyöntekijään, joka sitten ohjasi mut kunnan velkaneuvojan puheille. Mun maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä vielä muutaman vuoden, enkä voi saada esimerkiksi lainaa, mutta opin tästä kaikesta sen, että mitään velkaa ei kannata ottaa, jos ei ole varma, että sen pystyy maksamaan takaisin. Eikä varsinkaan mitään kiskurimaisia pikavippejä, joissa on ihan törkeän korkeat korot!! Fakta Yhä useampi suomalainen painii velkaongelmien kanssa Pikavippejä ottavat muita yleisemmin vuotiaat. Pahimmissa tapauksissa täysi-ikäiseksi tulon jälkeen nuori on velkaantunut muutamassa kuukaudessa yli kymmenen tuhatta euroa. Suhteessa eniten maksuhäiriöitä on vuotiailla, joista noin %:lla on maksuhäiriö. Yhteisvastuuvaroin 90-luvun laman aikaan perustettu Takuusäätiö tarjoaa ilmaista apua: Velkalinja p Yhteisvastuukeräys 2012 torjui suomalaisten ylivelkaantumista RASTI PIKAVIPPI 11. Kuva: istockphoto

24 RASTI PIKAVIPPI 11.

25 12. RASTI Vammautunut urheilijanuori Olen Jani. Olen 25-vuotias, mutta jo eläkeläinen. Ei minun elämäni näin pitänyt mennä. Minun piti pelata ammattilaisena Jenkeissä jo ensi kaudella. Mutta viime kesänä, kun oltiin viettämässä iltaa kavereiden kanssa, homma lähti lapasesta. Olin kuskina ja keskityin enemmän porukan viihdyttämiseen kuin ajamiseen. Kolarissa sain koko kroppaani pahoja ruhjeita ja viiltoja, pahimmat päähäni. Lääkärit sanoivat, etten enää koskaan tule kävelemään enkä puhumaan. Se oli järkyttävä šokki, koska urheilu oli minulle koko elämä ja ammatti. Yritin olla onnellinen siitä, ettei kukaan muu porukasta ollut yhtä pahassa kunnossa kuin minä, mutta ei se helppoa ollut. Rukous helpotti oloa sairaalassa ja kuntoutuksessa, ja se, että Jumala kulki niissä kivuissa ja epätoivoisissa fiiliksissä koko ajan mukana. Tänä kesänä kävelen jo kainalosauvoilla, vaikka ontuen, ja pystyn juttelemaan vähän. Olen tosi kiitollinen elämästä Jumalalle. Tehtävä: Pohtikaa: Mikä kaikki muuttuu, kun urheilijanuori loukkaantuu vakavasti? Mikä olisi muuttunut, jos joku muu olisi loukkaantunut vakavasti tai kuollut onnettomuudessa? Miten vammautuminen vaikuttaa nuoren ihmissuhteisiin ja asemaan? Mitä 25-vuotias eläkeläinen voi tehdä elämällään? Miten usko Jumalaan voi auttaa vaikeassa elämäntilanteessa? Millaisista asioista ihmisen arvo toisten silmissä riippuu? Entä Jumalan silmissä?! Fakta Jokainen ihminen on kristillisen etiikan mukaan yhtä arvokas ja jokaisen elämällä on tarkoitus Vammaisuus ei koske vain vähemmistöä, vaan elämänsä eri vaiheissa kaikki ihmiset kokevat eriasteisia rajoituksia terveytensä vuoksi. Diakoniatyö tuo konkreettista apua ja toivoa elämään, kun ihminen sairastuu tai vammautuu yllättäen. RASTI Vammautunut urheilijanuori 12. Kuva: istockphoto