RAPORTTI KOSTEUS - JA RAKENNETEKNINEN SELVITYS MÄNTYLÄ PUUSTELLINMÄKI 4-6, ESPOO

Transkriptio

1 KOSTEUS - JA RAKENNETEKNINEN SELVITYS MÄNTYLÄ

2 Yhteenveto ja toimenpide-suositukset Vuonna 1954 rakennetussa kaksikerroksessa Mäntylä-rakennuksessa on selvitetty rakenteiden kosteusteknistä kuntoa. Alapohja-, ulkoseinä-, välipohja- ja yläpohjarakenteiden kosteustekninen kunto on arvioitu pääosin tyydyttäväksi. Rakenteiden pinnoilla ja rakenteiden sisäosissa ei ole havaittu aistinvaraisesti ja kosteusmittauksilla viitteitä kosteuden aiheuttamista vaurioista. Ainoastaan kellarikerroksen tilan 011 kohdalla maanvastaisen ulkoseinän maali- ja tasoitepinnat olivat vaurioituneet maaperästä rakenteeseen siirtyvän kosteuden takia. Ulkoseinien osalta on arvioitu riittävän korjaustoimenpiteeksi seinäpintojen maalauksen uusiminen viimeistään peruskorjauksessa sekä ulkoseinien sisäpintojen, liittymien ja läpivientien tiivistämien ilmatiiviiksi. Alapohja- ja välipohjarakenteiden rakennetekniseen kuntoon liittyy riskitekijöitä. Alapohjarakenteessa AP3 ja 1-2 kerrosten välipohjan VP1 eristetäytöissä on käytetty orgaanista puru- tai turve-eristettä. Orgaaninen eristetäyttö vaurioituu herkästi liiallisesta kosteudesta, jolloin sillä on suuri riski vaurioitua mm. märkätiloja vasten olevissa rakenteissa, vesiputkiläpivientien kohdilla ja mahdollisten vanhojen vesivuotojen alueella. Edellä mainittuja alueita ei ole korjattu vuonna 1997 suunnitellussa peruskorjauksessa. Hyvän sisäilman laadun varmistamiseksi varmin korjaustapa on purkaa ala- ja välipohjarakenteiden orgaaniset eristetäytöt alalaattapalkiston betonipintaan asti, asentaa uudet eristeet, ilmatiivis betonirakenteinen pintalaattarakenne ja tiivistää rakenneliittymät. Ehdotettu korjaustapa on suuritöinen. Vaihtoehtoinen korjaustapa on poistaa eristetäyttö vain arvioitujen kosteusriskien alueilta ja tiivistää nykyisen tasoitekerroksen liittymät ja läpiviennit. Orgaanisen eristetäytön jättäminen rakenteeseen on riski. Yläpohjarakenteiden kosteustekninen kunto on arvioitu tyydyttäväksi. Vesikatolta ei ole todettu viime aikoina vesivuotoja, yläpohja tuulettuu riittävästi ja tutkitut rakenteet olivat kuivia. Vesikatolla on käyttöikää arviolta 15 vuotta. Yläpohjan eristekerroksien uusimista voidaan harkita, jos halutaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta nykyisten vaatimusten mukaiselle tasolle. Tehdyn selvityksen perusteella rakennuksen kunnon saattaminen nykyisten vaatimusten mukaiselle tasolle, hyvän sisäilman laadun ja rakennuksen jatkokäytön kannalta edellytetään suuria peruskorjausvaiheen töitä mm. välipohjarakenteiden korjausten, tiivistyskorjausten ja ilmanvaihtotekniikan osalta. Arvio nykyisten vesikatto- ja ikkunarakenteiden käyttöiäksi on 15 vuotta. Suositellut korjaustoimenpiteet ja talotekniikan uusiminen huomioiden korjauskustannukset voivat nousta uudisrakentamisen kanssa samalle tasolle. Toimenpide-ehdotukset: - Sisäpintojen materiaalit uusitaan Maanvastaisissa rakenteissa käytetään hyvin vesihöyryä läpäiseviä pintamateriaaleja. - Ulkoseinien, alapohjien, välipohjien, kantavien seinien, kanaalien liittymät ja läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi. - Tuulettuvan alustatilat rakenneliittymien tiivistys ja alipaineistus. - Rakenteiden AP3 ja VP1 eristetäyttöjen uusiminen vähintään märkätilojen, putkiläpivientien ja vanhojen vesivuotojen lähellä. 2 (22)

3 - Lattian pintamateriaalien noin 5 vuoden sisään ja märkätilojen vedeneristeiden uusiminen viimeistään peruskorjauksessa. - Julkisivurappausten paikkauskorjaus rapautuneilta osin. - Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen kokonaan koneelliseksi ja lämmitysjärjestelmän uusiminen energiavaatimusten ja käyttötarkoituksen mukaiseksi.

4

5 Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 ALAPOHJAT RAKENNE TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT VÄLIPOHJAT RAKENNE TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 12 4 ULKOSEINÄT JA KANTAVAT VÄLISEINÄT RAKENNE TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 14 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO RAKENNE TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 16 6 IKKUNAT 16 7 ILMANVAIHTO YLEISTÄ JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 17 8 SALAOJA-, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO YLEISTÄ LIITTEET 18 1 (18)

6 SISÄILMASTON JA RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 1 LÄHTÖTIEDOT Tutkimuskohde: Mäntylä Tilaaja: Puustellinmäki 4-6, Espoo JM Suomi Oy Kalevi Kyhälä Sinimäentie 8 b 02630, Espoo kalevi.kyhala@jmoy.fi Lähtötiedot: Arlan kiinteistön Mäntylä sisäilmasto- ja kosteusteknisestä kunnosta on pyydetty tehtäväksi rakenneselvitys. Rakennus on valmistunut Rakennuksessa on kaksi kerrostasoa, osittainen kellarikerros ja ullakkokerros. Ullakko kellarikerros Kuvat 1 ja 2. Poikkileikkaus B-B ja asemapiirros rakennuksesta. Rakennuksen ulkoseinärakenteet ovat massiivitiiliseiniä. Välipohjat ovat alalaattapalkistoja. Vesikattona on konesaumattu peltikate. Rakennukseen on tehty muutos- ja peruskorjaustöitä vuoden 1997 suunnitelmien mukaan. Korjauksissa on uusittu kaikki pintamateriaalit (lattiamatot, laatoitukset, alakatot sekä kalusteet), puhdistettu salaojat, kolmikerrosrappauskorjatut julkisivut, nuohottu piippu ja takka, asennettu hissi ja hissikuilu sekä täytetty soralla vanha halkokuilu. Rakennuksen 2. kerroksen parvekkeen ja 2 (18)

7 Tutkimusryhmä: Tutkimustavoite: varatieportaan kohdalla on asennettu uudet MSE-ikkunat ja muutoin ikkunat on huoltokorjattu ja tiivistetty. Alun perin rakennuksessa on ollut painovoimainen ilmanvaihto hormirakenteiden ja korvausilma-aukkojen kautta. Peruskorjauksen yhteydessä rakennukseen on asennettu koneellinen poistoilmanvaihto. Tutkimuksen tekijöinä olivat Elisa Koskinen, Miika Virtanen, Markku Sillanpää ja Sanni Kietäväinen. Tutkimukset tehtiin Tutkimuksen tavoitteena on arvioida koko rakennuksen rakenteiden kosteustekninen kunto, korjaustarve, korjaustöiden laajuus ja korjaustavat sisäilman laatuun vaikuttavien riskitekijöiden kannalta sekä arvioida tilojen soveltuvuutta sellaisenaan asunto- ja päiväkotikäyttöön. Korjaustarveselvitys toimii lähtötietona rakennuksen jatkokäytön arvioinnille. Kohteen rakenneteknistä kuntoa on arvioitu saatujen lähtötietojen, kosteusmittauksien, merkkiainekokeiden ja rakenneavauksien perusteella. Tutkitut rakennusmateriaalit on arvioitu aistinvaraisesti. Käytettävissä olleet asiakirjat: Rakennustapaselostus, v.1997 Ark-Studio Oy Rakennepiirustuksia, v Konstru Oy Sisäilmaselvitykset ja yhteenveto, Finnmap Consulting Oy, lausunto ( ) Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, ark-byroo Tilannekatsaus (Arla) 3 (18)

8 2 ALAPOHJAT 2.1 RAKENNE Kuva 2. Maanvastaisten rakenteiden sijainti pohjakuvassa. AP1, alapohjarakenne yleensä 1. maali 2. pintabetoni 50 mm 3. kivihiiliterva- / bitumisively 4. alempi betonilaatta n. 70 mm 5. maatäyttö (hiekka) Kuva 3. Alapohjarakenne AP1 on arvioitu kuivaksi, eikä pinnoilla ollut havaittavissa kosteuden aiheuttamia vaurioita. Alapohjarakenteeseen on asennettu putkiläpivientejä, jotka ovat mahdollisia ilmavuotoreittejä sisätiloihin. 4 (18)

9 AP2, varasto maali 2. uusi pintabetoni 45 mm 3. alkup. pintabetoni 62 mm 4. kivihiili / bitumisively 5. betonilaatta 65 mm 6. maatäyttö (hiekka) Kuvat 4 ja 5. Varaston 011 alapohjarakenne on kuiva. Rakennepinnat ovat kuluneita entisen lämmönjakohuoneen alueelta. AP3, 1. kerroksen alapohja 1. muovimatto, tasoite, liima 15 mm 2. muovikalvo 3. (kovalevy 15 mm, paikoin asennettu) 4. ponttilaudoitus 30 mm 5. vaakakoolaus 12 mm 6. purueriste 350 mm 7. alalaattapalkisto 8. alustatila 5 (18)

10 Kuva 6. Alapohjarakenne AP3 sijoittuu rakennuksen päätyosiin. Rakenteet olivat tarkastelluilta osin kuivat, eikä niissä havaittu aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia vaurioita. Peruskorjauksessa valetun tasoitekerroksen liittymät ja läpivientikohdat eivät ole ilmatiiviitä. Purueristeestä todettiin ilmavuotoja huoneilmaan päin. Ryömintätilaan tehtiin avaus kellarikerroksen kautta ja ryömintätilan todettiin olevan ylipaineinen kellaritilaan nähden. AP4, hissikuilun alapohjarakenne yleensä 1. eräsbetonilaatta 250 mm 2. rakennuspaperi 2 x 3. soluplystyreenilevy 10 mm 4. salaojistussoja > 200 mm 5. maatäyttö (hiekka) Kuva 7. Hissikuilu on tehty vuoden -97 muutostöiden yhteydessä. 2.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Alapohjarakenteet AP1, AP2, AP3 ja AP4 Alapohjarakenteet AP1-AP4 olivat tutkituilta osin kuivia. Rakennepinnoilla ja rakenteissa ei havaittu aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia vaurioita. Rakenteissa ja rakennepinnoilla ei todettu poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella eikä porareikämittauksilla (liite 1.1 ja 1.3) Lattioiden muovimattopäällysteet, mosaiikkibetoni- ja maalipinnat ovat käytössä kuluneita ja niillä arvioidaan olevan käyttöikää noin 5 vuotta. 6 (18)

11 alapohjan pintalaatan liittymät seinärakenteisiin ja läpivienteihin nähden eivät ole ilmatiiviitä. Ilmavirtaukset eristekerroksesta / maatäytöstä huoneilmaan päin heikentävät sisäilman laatua. Alalaattapalkistorakenteen AP3 merkkiainekoetulokset on esitetty liitteessä 3.1 Rakennukseen suunnitelluissa käyttötarkoitusmuutoksissa alapohjaan tehdään todennäköisesti runsaasti uusia läpivientejä ja roiloja talotekniikalle. Alapohjarakenteen liittymien ja uusien läpivientien tiivistys tulee toteuttaa niin, ettei ilmavirtauksia eristekerroksesta ja maatäytöstä sisätiloihin tapahdu. Työteknisesti em. vaatimuksen mukaisen rakenteen toteuttaminen tulee olemaan todennäköisesti teknisesti haastavaa ja epätaloudellista toteuttaa. Alapohjarakenteiden AP1, AP2 ja AP3 alkuperäinen ponttilaudoitus sekä alapohjarakenteen AP3 purueristetäyttö ovat orgaanisia rakennusmateriaaleja, jotka vaurioituvat helposti liiallisesta kosteudesta. Edellisessä peruskorjauksessa 1. kerroksen alapohjarakenteen AP3 eristetäytöt on korvattu kevytsoralla märkätilojen kohdalla. Märkätilojen alkuperäiset vedeneristeet ovat olleet ennen 1990-luvun peruskorjausta puutteelliset, mistä on aiheutunut korjaustapaselosteen mukaan vaurioita rakenteisiin. Märkätiloja vasten oleviin tiloihin purueristetäyttöjä ei ole kokonaisuudessaan uusittu. Orgaanisen eristemateriaalin jättämistä rakenteeseen mm. vesiputkien vierustoille ja märkätiloja vasten olevien tilojen rakenteisiin aiheuttaa sisäilman laatuun kohdistuvan riskin. Varmempi ja riskittömämpi korjaustapa on uusia rakenne alemman betonilaatan tasoon asti peruskorjausvaiheessa vähintään vesiputkien läheisyydessä sekä märkätiloja vasten olevissa tiloissa. Tarvittaessa eristetäytön kuntoa voidaan arvioida materiaalien mikrobinäytteiden avulla. Alustatilasta on ylipaineinen käyttötiloihin nähden. Alustatilan epäpuhtauksien ja hajun kulkeutuminen rakenteiden kautta sisätiloihin voi heikentää tilojen sisäilman laatua. 2.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT AP1, AP2, AP4 Ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta muovimattolattiapäällysteet poistetaan betonilaatan pintaan asti. Uusilla pintamateriaaleilla tulee olla riittävä vesihöyrynläpäisy kyky sekä käyttötarkoitukseen sopivia. Porrashuoneiden mosaiikkibetonipinnat huolto korjataan. Ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta maanvaraisten alapohjarakenteiden liittymät ulkoseiniin ja kantaviin seinärakenteisiin sekä alapohjan läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi, esim. Ardex- tiivistysmenetelmällä. 7 (18)

12 Tiivistystoimenpiteet tehdään erillisen suunnitelman mukaan ja tiivistystyön laatu tarkastetaan merkkiainekaasukokeella. AP3 Ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta alapohjarakenne AP3 suositellaan uusittavaksi alemman betonilaatan pintaan asti vähintään märkätilojen vierustoilta ja vesiputkien alueelta. Riskittömämpi korjaustapa on poistaa purueristetäyttö koko alueelta. Uutena lämmöneristeenä suositellaan käytettävän solumuovia, jonka päälle valetaan uusi betoninen pintalaatta. Alapohjan rakenneliittymät ulkoseiniin ja kantaviin väliseiniin sekä läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi, esim. Ardex- tiivistysmenetelmällä. Lattiapinnoitteiksi suositellaan hyvin vesihöyryä läpäiseviä pinnoitteita, esim. 100 x 100 kuivapuristelaatta. Alustatilan seinä- ja välipohjarakenteiden väliset liittymät ja läpivientikohdat tiivistetään ilmatiiviiksi. Lisäksi suositellaan, että alustatila pyritään alipaineistamaan koneellisesti ympärivuorokautisesti. 8 (18)

13 3 VÄLIPOHJAT Kuvat 8 ja 9. Kerrosten 1 ja 2 välipohjarakenteet yleensä pohjakuvassa. 9 (18)

14 3.1 RAKENNE VP1, välipohjarakenne, yleensä (sama kuin AP3) 1. muovimatto, tasoite, liima 15 mm 2. muovikalvo 3. (kovalevy 15 mm, paikoin asennettu) 4. ponttilaudoitus 30 mm 5. vaakakoolaus 12 mm 6. purueriste tai turve 350 mm 7. alalaattapalkisto 8. laskettu kattorakenne muualla paitsi käytäväosuuksilla (mineraalivilla 50 m ja kipsilevyt 15 mm) Kuvat Välipohjarakenne VP1 oli tutkituilta osin kuiva. Välipohjarakenteen tasoitekerroksen liittymät eivät ole ilmatiiviit. Rakennepiirustuksesta poiketen välipohjissa on orgaaninen eristetäyttö. Välipohjarakenteiden läpi on asennettu mm. patterivesiputket. Kohteesta saatujen tietojen mukaan tilan 121 päätyosassa eristetäyttö on poistettu patteriputkivuodon takia 2000-luvulla. 10 (18)

15 VP2, märkätilat yleensä 1. muovimatto 2. tasoite, vedeneristeet 30 mm 3. muovi 4. betonilaatta 150 mm 5. kevytsora 6. betoni, alalaattapalkisto Kuva 12. Märkätilojen vedeneristykset on asennettu vuoden -97 peruskorjauksessa myös seinäpinnoille. Alapohja- ja välipohjarakenteiden osalta korjaus on ulottunut alalaattapalkiston pintaan asti. Muutostyötä ennen märkätilojen vedeneristys on ollut puutteellinen. Märkätilaa vasten olevaan tilaan 124 on asennettu mahdollisesti korjaustöiden yhteydessä myös kevytsoraeriste. 3.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET VP1, välipohjarakenne yleensä Muovimattopinnoitteiden ja mosaiikkibetonipintojen kunto on tyydyttävä. Välipohjarakenteen VP1 kosteustekninen kunto on tyydyttävä. Rakennepinnoilla ja rakenteissa ei havaittu aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia vaurioita. Välipohjan VP1 turve-eristetäyttö vaurioituu herkästi liiallisesta kosteudesta. Eristetäyttöön kohdistuu vastaavat riskitekijät kuin alapohjarakenteessa AP kerrosten käytävätilojen kohdalla katon mustat maalipinnat ovat irronneet alustastaan/ rapistuneet. Maalin pohjustus arvioidaan olevan huonosti tehty em. alueilla. Kohteen urakoitsijan mukaan tilan 121 välipohjan eristetäyttö on poistettu 2000-luvulla tapahtuneen patteriputkivuodon korjaustyön yhteydessä. Muista välipohjan läpi asennetuista putkiläpivienneistä ei ole havaittu vesivuotoja. Välipohjan orgaaninen turve-/ purueristetäyttö vaurioituu herkästi liiallisesta kosteudesta. Rakenteen pintalaatta ei ole ilmatiivis rakenne huoneilmaan nähden. Hyvän sisäilman laadun varmistamiseksi pintalaatan on suositeltavaa olla ilmatiivis, jotta eristekerroksesta ei ole ilmayhteyksiä huoneilmaan. Lisäksi välipohjarakenteen alalaattarakenteen tulee olla ilmatiivis alempiin kerroksiin nähden. Toisen kerroksen tasoon on asennettu lasketun levyrakenteisen katon taakse mineraalivillaeristys. Katon massiivisen betonirakenteen sisäpuolinen lämmöneristys mineraalivillaeristeellä heikentää yläpohjan kosteusteknistä toimivuutta ja rakenteen vaurioriski on suuri. On mahdollista, että betonisen yläpohjarakenteen sisäpinta viilenee lämmityskauden aikana ja sisäilman 11 (18)

16 kosteus tiivistyy kylmälle betonipinnalle. Rakenteessa ei todettu höyrynsulkumuovia. 3.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT VP1, välipohjarakenne yleensä Toimenpide-ehdotukset ovat samat kuin alapohjarakenteessa AP3 Lisäksi 1-2 kerroksen kattopinnan kunto ja sen ilmatiiveystaso suositellaan tarkastettavaksi kauttaaltaan seuraavassa peruskorjauksessa alakattorakenteiden uusimistyön yhteydessä. Mosaiikkibetonipinnat huolto korjataan. Välipohjarakenteen VP3 korjaustoimenpiteet ovat suositellussa laajuudessa laajoja ja kustannukset voivat olla suuret, mutta ne suositellaan tehtäväksi ennen tilojen käyttötarkoituksen muutosta. Toisen kerroksen kattorakenteessa oleva mineraalivillaeristys tulee purkaa ja lisälämmöneristys tulee tehdä yläpohjarakenteen kylmälle puolelle (yläpohjaan). Lisäeristeiden poiston yhteydessä arvioidaan kattopintojen mahdollisten halkeamien ja läpivientien kunnostus- ja tiivistystarve. VP2, märkätilat yleensä Märkätilojen vedeneristeillä on käyttöikää arviolta 20 vuotta ennen seuraavaa peruskorjausta. Silikonisaumat suositellaan uusittavaksi kiireellisesti. 4 ULKOSEINÄT JA KANTAVAT VÄLISEINÄT Kuva 13. Kerroksen 1 ulkoseinärakenteet pohjakuvassa. 12 (18)

17 Kuva 14. Kerroksen 2 ulkoseinärakenteet pohjakuvassa 4.1 RAKENNE US1, Ulkoseinärakenne maanvastaiset seinät 1. maali, tasoite 20 mm 2. tiilimuuraus 120 mm 3. muurausväli mm 4. kivihiiliterva-/ bitumisively, maanvastaisissa seinissä 5. sokkelibetoni / tiili 6. maatäyttö / kallio 500 mm Kuva 15. Maanvastaisten seinien rakenne on tutkittu käytävän 013 kohdalta, jonka perusteella rakennuksen päätyjen kohdalla on alustatila. Varaston 011 ulkoseinän sisäpinnoilla oli irtoilevaa, vaurioitunutta maalipintaa. Kosteusmittauksien perusteella tilan 011 ulkoseinä on kostea 250 mm syvyydessä, mutta sisäpinnat ovat kuivia. 13 (18)

18 US2, Ulkoseinärakenne yleensä 1. maali, tasoite 20 mm 2. tiilimuuraus 450 mm 3. julkisivurappaus (3. krs), 25 mm 4.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET US1 ja US2 Ulkoseinärakenteet olivat tutkituilta osin kuivia ja niiden kosteustekninen kunto arvioidaan hyväksi tilaa 011 lukuun ottamatta. Tilassa 011 nykyiset maali- ja rappauspinnat eivät ole riittävän vesihöyryä läpäiseviä, jolloin maaperästä rakenteisiin siirtyvä kosteus on vaurioittanut niitä. Kosteusmittaukset on esitetty liitteissä Ulkoseinärakenteiden ilmatiiveys on heikko. Ulkoseinän sisäpintojen halkeamat ja läpiviennit sekä ulkoseinien liittymät ala- ja välipohjarakenteisiin eivät ole ilmatiiviitä. Ilmavuotojen kautta ulkoseinärakenteen sisäosista ja liitoskohdista sisäilmaan kulkeutuu ulkoseinärakenteen epäpuhtauksia, jotka heikentävät sisäilman laatua. Ulkoseinärakenteiden puutteellinen ilmatiiveys tulee huomioida korjaustoimenpiteiden suunnittelussa. Julkisivurappaukset ovat aistinvaraisesti arvioituna tyydyttävässä kunnossa. Rappauksessa havaittiin joitakin yksittäisiä halkeamia. Kantavissa tiilimuuratuissa väliseinärakenteissa voi olla vanhoja hormirakenteita, joita on käytetty painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän reitteinä sekä putkiläpivientien reitteinä. Ilmavuotojen estäminen vanhoista hormirakenteista edellyttää, että kaikki tiilimuuratut seinäpinnat on rapattu tai tasoitettu ennen maalipintaa. Vanhat hormien aukot tulee sulkea ilmatiiviisti. 4.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT US1 ja US2 Ulkoseinien ja väliseinien sisäpintojen maalaukset uusitaan viimeistään peruskorjauksessa. Seiniin kiinnitetyt akustiset levyt tai ilmoitustaulut poistetaan. Maanvastaisissa rakenteissa muurattujen rakenteiden sisäpintoihin asennetaan kosteutta kestävä kuitutasoite. Uudet tasoitepinnat maalataan vesihöyryä läpäisevällä maalilla. Ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta ulkoseinärakenteen sisäkuoren liittymät alapohjaan, ikkunarakenteisiin, kantaviin seiniin, pilareihin ja läpivienteihin tiivistetään ilmatiiviiksi. Halkeamat rapatussa sisäkuoressa korjataan. Vanhat käytöstä poistetut hormit muurataan umpeen ja saumakohdat vanhaan rakenteeseen tasoitetaan. 14 (18)

19 Ulkoseinien ulkopinnan rappausvauriot paikkauskorjataan. Julkisivurappausten kuntoa voidaan tarvittaessa tarkentaa erillisellä julkisivukuntotutkimuksella. 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO 5.1 RAKENNE Kuva 16. Yläpohjarakenteiden sijainti pohjakuvassa YP1, yläpohjarakenne yleensä 1. peltikate 2. (bitumikermi?) 3. tiheä aluslaudoitus 4. kattokannattimet 5. ilmatila 6. palopermantobetoni 30 mm 7. tervapaperi 8. aluslaudoitus 9. turve-eriste 300 m 10. alalaattapalkisto, betoni 15 (18)

20 Kuvat Ullakkotila oli kosteusteknisesti hyväkuntoinen. Ullakkotila tuulettuu riittävästi räystäiltä. Rakennepiirustuksesta poiketen yläpohjassa on ilmavälin sijasta turve-eriste. 5.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yläpohjarakenteen YP1 kosteustekninen kunto ja tuulettuvuus arvioidaan pääosin riittäväksi. Vesikatteella arvioidaan olevan vielä teknistä käyttöikää noin vuotta jäljellä säännöllisesti huollettuna. Vesikaton huoltamiseksi on suositeltava uusia sen turvavarusteet (kulkusillat, tikkaat ja lumiesteet). Vesikate on uusittu 2000-luvulla. Vesikatteen kunto on tyydyttävä. Vesikatteen läpi ei ole havaittu vesivuotoja. Yläpohjarakenteen puurakenteet ovat kohteeseen tehdyn katselmuksen perusteella pääosin kunnossa. Yläpohjarakenteessa voi olla rakennuksen elinkaaren aikana tapahtuneiden vesivuototapausten yhteydessä rakenteen sisään jääneitä epäpuhtauksia tai muita sisäilmaston kannalta haitallisia materiaaleja (mm. PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja). Tämän takia ilmavirtaukset yläpohjarakenteesta alemman kerroksen tiloihin voivat heikentää sisäilman laatua ja ne tulee estää tiivistyskorjauksilla. Yläpohjan turve-eristys ei vastaa nykyisiä energiavaatimuksia. Yläpohjan tervapaperi saattaa sisältää haitta-aineita, mikä tulee huomioida ennen korjaus- tai purkuhankkeen suunnittelua. 5.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 6 IKKUNAT Vesikatto edellyttää säännöllistä huoltoa ja sillä on käyttöikää jäljellä arviolta 15 vuotta. Sadevesien ohjausjärjestelmä uusitaan vesikatteen uusimisen yhteydessä. Toisen kerroksen tiloissa katon akustiikkalevyt ja maalipinnoitteet uusitaan ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta. Mahdolliset katon halkeamien ja läpivientien tiivistystarve sisätilojen puolelta sekä tiivistystapa arvioidaan korjaustyön yhteydessä. Yläpohja ei edellytä kosteusteknisen toimivuuden kannalta lisälämmöneristämistä. Jos rakennuksen energiatehokkuutta halutaan parantaa nykyisten vaatimusten tasolle, on rakennus lisälämmöneristettävä. Lisälämmöneristyksessä tulee huomioida yläpohjan tuulettuminen sekä rakenteeseen mahdollisesti jätettävä vanha purueriste. Rakennuksen päätyjen MSE-ikkunoilla on teknistä käyttöikää jäljellä vähintään seuraavan peruskorjaukseen asti. 16 (18)

21 7 ILMANVAIHTO Puurakenteiset kaksilasiset ikkunarakenteet ovat pääosin huoltokorjattavissa (käynnin tarkastus, maalaus ja tiivistys) peruskorjausvaiheessa. Mahdolliset yksittäiset huonokuntoiset ikkunat tulee kuitenkin uusia. Ikkunoiden lämpötekniset ominaisuudet ovat kuitenkin heikot, minkä takia tulee harkita ikkunarakenteiden uusimista kokonaan. Toimenpiteet suositellaan tehtäväksi ennen käyttötarkoituksen muuttumista. 7.1 YLEISTÄ Alun perin rakennuksessa on ollut painovoimainen ilmanvaihto hormirakenteiden ja korvausilma-aukkojen kautta. Edellisessä peruskorjauksessa poistoilmanvaihto on koneistettu. Tilojen käyttötarkoitusmuutostyössä esimerkiksi päiväkotikäyttöön suositellaan ilmanvaihtojärjestelmän uusimista. Nykyisellään rakennuksen ilmanvaihtuvuuden arvioidaan olevan puutteellinen palvelemaan suuria käyttäjämääriä. Lisäksi ilmanvaihdon mitoituksessa tulee huomioida mahdollisesti käyttötarkoituksen muutoksesta tapahtuva kosteustuoton suureneminen. Vanhojen painovoimaisten ilmahormien kautta voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan, jos seinärakenteiden pinnat ja hormien liittymät välipohjiin eivät ole ilmatiiviitä. Rakenteiden tiivistäminen vaikuttaa koko rakennuksen ilmatiiveyteen ja siten myös rakennuksessa vallitseviin painesuhteisiin, mikä tulee ottaa huomioon rakennuksen korjaustöiden suunnittelussa ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksissa JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Ilmanvaihtojärjestelmä suositellaan uusittavaksi nykyisten vaatimusten mukaiselle tasolle. 8 SALAOJA-, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO 8.1 YLEISTÄ Salaojat on rakennusselostuksen mukaan huuhdeltu vuonna Kohteessa tehtyjen kosteusmittausten perusteella rakennuksen maanvastaiset rakenteet ovat pääosin kuivia. Tilan 011 salaojien toimivuus ja korkeusasema suositellaan tarkastettavaksi. Salaoja-, vesi- ja viemäriverkoston kunto suositellaan tarkastettavaksi ennen mahdollisten korjaustöiden suunnittelua. 17 (18)

22 Helsingissä, 6. maaliskuuta 2015 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen Miika Virtanen Ilkka Jerkku FM, RTA, RKM, DI, yksikönjohtaja, projektipäällikkö laadunvarmistuspäällikkö raportin tarkastaja 9 LIITTEET Liite Liitteet Liite 3.1 Liitteet Kosteusmittaustulokset, mittauspisteet Rakenneavauspaikat pohjakuvissa Merkkiainekoetutkimukset Rakennetyyppien sijainti pohjakuvissa 18 (18)

23 MITTAUSTULOKSET Mäntylä, Puustellinmäki 4-6, Espoo Liite 1 1 Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44- mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Kosteusmittausreiät porattiin ja mitattiin Mittauspiste MP8 Mäntylä Varasto 011 (vanha pannuhuone) Mittapisteen sijainti Sisäilma (timanttiporaus käynnissä mittaushetkellä) Reiän syvyys, mm Rakenne Lämpötila, ºC Suhteellinen kosteus, % 18, Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Reikätiili 50 US 16,7 42 6,1 Seinästä 33 cm, lattiasta 104 cm Reikätiili 100 US 15,7 45 6,1 seinästä 43 cm, lattiasta 104 cm Ilmarako 140 US 14,8 75 9,5 Seinästä 51 cm, lattiasta 104 cm Betoniseinä 250 US 13,1 95 8,9 Seinästä 62 cm, lattiasta 104 cm Reikätiili 50 US 16,3 39 5,4 Seinästä 41 cm, lattiasta 18 cm Reikätiili 100 US 15,4 42 5,6 Seinästä 49 cm, lattiasta 18 cm Betoniseinä 250 US 13,3 98 9,4 Seinästä 60 cm, lattiasta 18 cm Betonilaatta 30 AP 16,9 47 6,8 Seinästä 74 cm, Ulkoseinästä 17 cm Betonilaatta 100 AP 16,8 60 8,2 Seinästä 84 cm, Ulkoseinästä 17 cm MP9 Sisäilma 21,2 28 5,2 Mäntylä OH 113 Reikätiili 50 US 18,6 27 4,3 Seinästä 37 cm, lattasta 14 cm Reikätiili 100 US ,2 Seinästä 28 cm, lattasta 14 cm Reikätiili 250 US 15,1 33 4,3 Seinästä 17 cm, lattasta 14 cm MP10 Sisäilma 21,2 28 5,2 Mäntylä Reikätiili 50 US 18,6 28 4,4 Keittiö 116 Reikätiili 100 US 16,5 31 4,4 Reikätiili 250 US 13,3 38 4,4 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

24 MITTAUSTULOKSET Mäntylä, Puustellinmäki 4-6, Espoo Liite 1 2 Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen tilojen seinä ja lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 1. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Tutkitussa kohteessa ei todettu kohonneita kosteuslukuarvoja. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

25 MP8 Reikätiili 50 mm K01 42% Reikätiili 100 mm K02 45% Ilmarako 140 mm K03 75% Betoni 250 mm K04 95% Reikätiili 50 mm K05 39% Reikätiili 100 mm K06 42% Betoni 250 mm K07 98% K08 47% Betoni 30 mm K09 60% Betoni 100 mm MERKINTÖJEN SELITYKSET: K 35% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS < 70 % K K 76% 92% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS % RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS % Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki kellarikerros LIITE 2.1

26 MP9 Reikätiili 50 mm K10 27% Reikätiili 100 mm K11 28% Reikätiili 250 mm K12 33% MP10 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Reikätiili 50 mm Reikätiili 100 mm K13 K14 28% 31% K 35% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS < 70 % Reikätiili 250 mm K15 38% K K 76% 92% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS % RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS % Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros LIITE 2.2

27 MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS RAK1 (arvio maanvarainen betonilaatta) Avaus lattiaan maatäyttöön asti, seinän vierustaan, lieriö 200 mm RAK3 (arvio tiiliseinä) Avaus seinään, läpi ryömintätilaan asti, lieriö 200 mm RAK2 (arvio maanvarainen betonilaatta) Avaus lattiaan maatäyttöön asti, seinän vierustaan, lieriö 200 mm Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki kellarikerros LIITE 2.1

28 MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS RAK4 (ks. Liite 3.) Avaus lattiaan, seinän vierustaan, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm LASKETUN KATON AVAUS PORAREIKÄ 20 mm, ULKOSEINÄÄN MUURAUSVÄLIIN ASTI (arvioi porauksessa, onko eristettä), arvioitu paksuus 430 mm RAK6 (ks. Liite 3.) Avaus lattiaan, ulkoseinän viereen, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm Lasketun katon avaus, ulkoseinän liittymään, betonilaatan alapintaan asti, koko 300*300 mm RAK5 (ks. Liite 3.) Avaus lattiaan, suihkutilan ja ulkoseinän nurkkaukseen, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros LIITE 2.2

29 MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS LASKETUN KATON AVAUS RAK7 (ks. Liite 3.) Avaus lattiaan, ulkoseinän viereen, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm Lasketun katon avaus, ulkoseinän liittymään, betonilaatan alapintaan asti, koko 300*300 mm PORAREIKÄ 20 mm, SEINÄÄN MUURAUSVÄLIIN ASTI (arvioi porauksessa, onko eristettä) Lasketun katon avaus, ulkoseinän liittymään, betonilaatan alapintaan asti, koko 300*300 mm Lasketun katon avaus, ulkoseinän liittymään, betonilaatan alapintaan asti, koko 300*300 mm Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki 2. kerros LIITE 2.3

30 MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS RAK8 (ks. Liite 3.) Avaus lattiaan, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki Ullakkokerros LIITE 2.4

31 Merkkiainekokeet Pa MERKKIEN SELITYKSET: Merkkiaine välipohjan eristekerrokseen MERKKIAINEHAVAINNOT: 1 Seinä- ja lattiarakenteen liittymä 0-1 Pa Paine-ero ja ilmavirran suunta Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros LIITE 3.1

32 MAANVASTAISTEN RAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO MERKINTÖJEN SELITYKSET AP1 AP2 AP3 maatäyttö US1 maatäyttö Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki kellarikerros LIITE 4.1

33 1. KERROKSEN VÄLIPOHJARAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO MERKINTÖJEN SELITYKSET VP1 VP2 Lattia uusittu US2 US2 Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros LIITE 4.2

34 2. KERROKSEN VÄLIPOHJARAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO MERKINTÖJEN SELITYKSET VP1 VP2 US2 US2 Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki 2. kerros LIITE 4.3

35 MERKINTÖJEN SELITYKSET YLÄPOHJARAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO YP1 Mäntylä Puustellinmäki 4-6, Helsinki Ullakkokerros LIITE 4.4