KOHOKOHTIA VUODELTA 2013

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2013

2 KOHOKOHTIA VUODELTA 2013 sodan ajan kuvat -palvelu tuo Kansalliskirjaston digitoimat kuvaa koko kansan käyttöön. Palvelu on käytössä osoitteessa Kansalliskirjasto avasi ainutlaatuisen sukukielten verkkokokoelman avoimeen käyttöön. Kokoelma on käytettävissä osoitteessa fennougrica. kansalliskirjasto.fi. Kansalliskirjaston digitaalinen tarjonta täydentyi pienpainatteilla. Aineistot ovat tutkijoiden, opiskelijoiden ja kansalaisten käytössä Doria-julkaisuarkistossa 2 KANsAllisKirjAsto vuosikertomus 2013 osa historiallisen Aunuksen radion levykokoelmasta lahjoitettiin Kansalliskirjastolle. levyt olivat uusia löytöjä Kansalliskirjaston kotimaisten levyjen kokoelmaan.

3 Finna-palvelu kokoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Finna-päivää vietettiin lokakuussa. Astu sisään osoitteessa suomen ensimmäiseksi digitaalisten aineistojen tutkimuksen professoriksi valittiin timo Honkela. C.l. engelin suunitteleman Kansalliskirjaston päärakennuksen korjaushanke alkoi kesäkuussa, ja uusi asiakassisäänkäynti avattiin osoitteessa Fabianinkatu 35. Kansalliskirjaston vuoden päänäyttely oli Avartuva maailma Kartta-aarteita A.e. Nordenskiöldin kokoelmasta. Näyttely toteutettiin yhteistyössä suomen kansallismuseon kanssa, ja se oli esillä Kansallismuseon tiloissa. digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa oli vuoden lopussa noin 7,9 miljoonaa sivua digitaalisia aineistoja. KANsAllisKirjAsto vuosikertomus Kuvat: Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopisto.

4 Sisällysluettelo 2 Kansalliskirjaston vuosi 2013 kuvana 6 Johtajan katsaus 8 Kärkihankkeet vuonna Sidosryhmä ja yhteiskuntasuhteet 20 Kansalliskirjaston perustehtävät 28 Näyttelytoiminta 31 Lahjoitukset 32 Voimavarat ja talous 36 Johtokunta ja muut hallintoelimet 37 Kansallinen ja kansainvälinen vuorovaikutus 39 Yhteystietoja 4 KANsAllisKirjAsto vuosikertomus 2013 Sanna Järvinen Kansalliskirjasto

5 VISIO Kansakunnan aarteet kaikille. TOIMInTA-AjATUS Kansalliskirjasto turvaa kansallisen julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden yhteiskunnassa. Kansalliskirjasto välittää ja tuottaa tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle sekä kehittää palveluja yhteistyössä kirjastoverkon ja tietoyhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. ARVOT Olemme ammattitaitoisia ja kehitymme. Teemme yhdessä. Toimimme avoimesti ja luotettavasti. Kulttuuriperintömme on aina läsnä. Edistämme tiedon saatavuutta. KANsAllisKirjAsto vuosikertomus

6 Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto 6 KANsalliskirjasto vuosikertomus 2013

7 JohtaJan katsaus On uuden toimintaympäristön aika itsenäinen suomi valmistautuu juhlimaan vuonna 2017 satavuotista itsenäisyyttään. suomalaiset voivat olla ylpeitä monista asioista, ja muistiorganisaatiot ovat mukana tukemassa tätä juhlintaa. Kansalliskirjaston johtajana toivoisin, että muistiorganisaatiot olisivat keskeisesti tämän juhlinnan vetureina ja sisältötuottajina. Niiden pitäisi tehdä näkyväksi se historia, jota on tarkoitus juhlia. Käytännössä koko 1900-luvun aineiston tuottaminen verkkoon kansalaisille on meille valtava haaste. Kansalliskirjasto on tehnyt töitä lehtitalojen kanssa ja saanut hyviä sopimuksia sähköisestä luovutuksesta. olemme digitoineet yli seitsemän miljoonaa sivua sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja pienpainatteita. itsenäisyyden aikana meillä on ollut yli sanomalehteä, joista useimmat ovat kuolleet. virallinen suomi ja toinen suomi tulevat näkyviin näiden aineistojen kautta. valitettavasti ilman kansallista ratkaisua emme voi tuoda juuri mitään näistä aineistoista verkkoon käytettäväksi. Kansalliskirjastolla on käynnissä laaja hanke, jossa selvitämme tätä historiallista lehdistökenttää ja etsimme rahoitusta taannehtivaan digitointiin. juhlavuosi uhkaa jäädä torsoksi ellemme yhdessä saa aikaan yhteiskuntasopimusta, joka toisi laajasti tekijänoikeudellista aineistoa verkkoon. tässä muistiorganisaatiot ovat täydellä sydämellä mukana. Koko toimintaympäristö on muuttunut peruuttamattomasti verkkoon. tästä käydään juuri aktiivista keskustelua, johon olemme osallistuneet: blogit.kirjastot.fi. Finna-portaalin julkistaminen on keskeinen elementti kirjastopalveluiden siirtämisessä verkkoon. Finna on erinomainen konsepti, joka kokoaa kaikki muistiorganisaatiot samaan palveluun. Finna on keskeinen osa uutta toimintaympäristöä, jolla pyritään takaamaan kansallisperintö sähköisissä ympäristöissä toimiville asiakkaille. Asiakkaittemme informaatioympäristö on muuttunut peruuttamattomasti ja meidän on tehtävä ratkaisuja, joilla tuomme palvelumme kustannustehokkaasti näihin ympäristöihin. Nyt on keskityttävä tuomaan sisältöjä kansalaisten saataville. se on merkittävää yksilöllistä ja kansallista identiteettityötä. suomi eroaa tavoitteiltaan oleellisesti esimerkiksi Norjan Bokhylla-ohjelmasta, jossa tavoitellaan kansallisaineiston 100 % digitointia. Kansalliskirjasto tuo valikoituja sisältöjä verkkoon. me pyrimme tuomaan verkkoon mielekkäitä valikoituja kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelua ja tutkimusta. Digitointi on siis pikemminkin aineiston valintaa kuin pelastustoimi. siksi kohtuullisella rahoituksella on päästy hyviin tuloksiin. Aineiston käyttö on noussut jatkuvasti, kuten vuositilastomme osoittaa. voisimme helposti moninkertaistaa aineiston käytön tuomalla lisää olennaisia kokoelmia käyttöön. on uuden toimintaympäristön rakentamisen kausi. siinä Kansalliskirjasto on tehnyt toimikaudellaan jälleen merkittävää yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, muiden muistiorganisaatioiden ja kirjastoverkon kanssa. uusi kirjastojärjestelmä (ukj) on osa tätä toimintaympäristöä. uuden vapaakappalelain valmisteluun tähtäävä sähköinen luovutus on keskeinen osa uudistumista. Kansalliskirjasto on kansakunnassamme last resort, joka tallettaa monia harvinaisuuksia ja todennäköisesti sen ainoan kappaleen, joka muualta puuttuu. sen tiloihin kohdistuu lähitulevaisuudessa suuria paineita tilavuokrien jatkuvasti noustessa. johtokunta on kiinnittänyt huomiota tähän ja edellyttää tilastrategian tukemista ja rahoittamista, jotta harvinaiset kokoelmat eivät joudu toissijaisiin varastotiloihin ja asiakaspalvelut hankaloidu. Kansalliskirjasto, mikkelin talousalue ja Helsingin yliopisto ovat tehneet erinomaista yhteistyötä perustamalla humanististen digitaalisten palvelujen (digital humanities) alan professuurin. se täytettiin loppuvuodesta. Professorin tehtävänä on osallistua keskeisten sähköisten palveluiden ja aineistojen kehittämiseen ja tuoda niihin rahoitusta ja uusia näkemyksiä. olemme hyvin innostuneita tästä ja odotukset ovat korkealla. on siis muutoksen aika. Puheet lämmittävät, mutta teot tuovat toivottua vaikuttavuutta. siteeraan erästä Kansalliskirjaston työntekijää: suurin pelko on, ettemme tee mitään. oivallisesti sanottu. tehdään siis. Kai Ekholm, ylikirjastonhoitaja KANsAllisKirjAsto vuosikertomus

8 Aineistotietoja Finnassa oli vuoden lopussa noin 8 miljoonaa. 8 KANsalliskirjasto vuosikertomus 2013

9 Kärkihankkeet vuonna 2013 Digitointi mahdollistaa Kansalliskirjaston aineistojen ja kokoelmien tarjoamisen laajaan asiakaskäyttöön. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän Finnan kautta kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen saatavuus paranee joka päivä. Kansalliskirjasto kehittää digitaalisen kirjaston palveluja ja siihen liittyviä ratkaisuja sekä sisällöntuotannon, järjestelmäratkaisujen että tiedon kuvailun ja metatiedon osalta. suomalainen digitaalinen kirjasto muodostuu Finna-hakupalvelusta ja sen avulla käytettävistä verkkosisällöistä. Finna-palvelu on tarkoitettu kaikille tietoa tarvitseville ja elämyksiä etsiville, ja se sisältää sekä kokoelma-aarteita että uusia tutkimustuloksia. Finna on Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen verkkopalvelu, joka kokoaa muistiorganisaatioiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna on suunniteltu suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden kanssa yhteistyönä. Kansalliskirjasto on hyödyntänyt avoimeen lähdekoodiin pohjautuvaa ohjelmistoa Finnan teknisessä toteutuksessa, mikä mahdollistaa sekä kansallisen että kansainvälisen yhteistyön asiakasliittymän kehittämisessä. Kansalliskirjasto vastaa Finnan kehittämisestä, ja aineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisun (PAs) kehittämisestä kirjasto vastaa yhteistyössä tieteen tietotekniikan keskuksen (CsC) kanssa. Finna-päivää juhlittiin , kun Finnan kansallinen näkymä avattiin koko kansalle. Finnan kansallisessa näkymässä on tällä hetkellä mukana ensimmäisenä palveluun ilmoittautuneita organisaatioita arkisto-, kirjasto- ja museosektoreilta. organisaatio- ja sektorikohtaisista näkymistä jyväskylän yliopiston kirjaston, Kansalliskirjaston ja museoiden näkymä avattiin asiakkaiden käyttöön. Yhteistyö mukana olevien asiakasorganisaatioiden kesken oli toimintavuoden aikana tiivistä, ja palvelua ja ohjelmistoa kehitettiin saadun palautteen ja käytettävyystestien tulosten perusteella. Palveluun on vielä tulossa mukaan suuri joukko arkistoja, museoita ja kirjastoja. Aineistotietoja Finnassa oli vuoden lopussa noin 8 miljoonaa. Finnaa esiteltiin toimintavuoden aikana lukuisissa tilaisuuksissa sekä kotimaassa että ulkomailla, ja palvelu herättää kiinnostusta ja ihastusta laajalti myös suomen rajojen ulkopuolella. suomessa arkistot, kirjastot ja museot tuntevat palvelun jo hyvin, ja markkinointityö suurelle yleisölle jatkuu. Kansalliskirjaston oman Finnanäkymän beta-versio julkaistiin lokakuussa. Palvelun kehitystyö keskittyy tällä hetkellä asiakaspalvelu- ja hakutoimintoihin. Finna hyväksyttiin loppuvuodesta opetus- ja kulttuuriministeriön ja suomen Akatemian kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) tavoitteena on määritellä kaikkia kirjastosektoreita palveleva avoimeen lähdekoodiin perustuva järjestelmä, joka muodostaa laajemman kokonaisuuden yhdessä Kansallisen digitaalisen kirjaston ja metatietovarannon kanssa. useat kirjastojen vanhat järjestelmät alkavat olla elinkaarensa loppuvaiheessa ja kirjastojen toimintaympäristö on muuttunut. Kansalliskirjasto haki joulukuussa 2012 opetus- ja kulttuuriministeriöltä kaikkien kirjastosektoreiden valtuuttamana rahoitusta KANsAllisKirjAsto vuosikertomus

10 ukj-hankkeelle. Hanke alkoi vuonna 2013, ja kirjastojärjestelmän vaatimusmäärittely ja hankesuunnitelma vuosille valmistuivat toimintavuoden aikana. merkittävänä tukena hankkeessa on ukj-ohjausryhmän asettama kirjastojen asiantuntijaverkosto. toimintavuoden aikana ukj-hankkeelle etsittiin myös yhteistyömahdollisuuksia kirjastokentän ulkopuolisten tahojen kanssa. kulttuuriperintöä verkkoon vuoden aikana Kansalliskirjastossa digitoitiin ja tuotiin asiakaskäyttöön noin miljoona tekstisivua. Kaikki digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet ja aiempina vuosina digitoidut pienpainatteet on julkaistu digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. tekijänoikeuden alainen aineisto on käytettävissä vain Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa. vuoden 2013 painopisteet olivat sanomalehtien digitoinnissa ja laajojen digitoitujen aineistojen eli korpusten tuottamisessa. uusia sanomalehtiä kuvattiin toimintavuoden aikana yhteensä noin mikrofilmirullaa, mikä on noin sivua. myös vuosien aikakauslehtien digitointia jatkettiin niin, että aineistosta yli 70 % on nyt digitoitu. Digitoiduista aikakauslehdistä vapaassa verkkokäytössä on noin 24 % ja sanomalehdistä vastaavasti noin 66 %. Digitoituihin aineistoihin tehtiin vuoden aikana 10,2 miljoonaa sivulatausta, mikä on 24 % enemmän kuin edellisvuonna. tutkimukselle korpuksia -hankkeissa digitoidaan tiedeyhteisön valitsemia aineistoja ja kehitetään yhteisöllisiä digitaalisten aineistojen rikastamistapoja. Kirjallisuuspankki on suomalaisen kaunokirjallisuuden digitaalisen kirjaston pilottihanke, joka käynnistyi syksyllä 2012 yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Hankkeessa työstetään digitoitua kaunokirjallisuutta vaativaan tutkijakäyttöön sopivaksi. Kirjallisuuspankin pilottihankkeessa julkaistiin 600 kaunokirjallista teosta Doriapalvelussa ja täydennettiin Arto-tietokantaa (kotimaisten artikkelien viitetietokanta) yli 6000 viitteellä. Suomalais-ugrilaisten sukukielten projektissa digitoitiin ja asetettiin asiakaskäyttöön Kansalliskirjaston kokoelmissa olevia suomalais-ugrilaisia aineistoja sekä selvitettiin niihin kohdistuvia tekijänoikeuksia. Digitoitu aineisto sisältää sivua marin-, mordvan-, inkeroisten- ja vepsänkielisiä julkaisuja, yhteensä 156 monografiaa. Aineisto on käytössä Fenno-ugrica -kokoelmassa fennougrica.kansalliskirjasto.fi. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat olleet venäjän kansalliskirjasto Pietarissa ja venäläinen kirjastoalan tekijänoikeuksia selvittävä toimisto National library resource moskovassa. rahoitus hankkeeseen on saatu Koneen säätiön kieliohjelmasta. opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä erityisavustuksella sukukansayhteistyöhön rakennettiin Uralica-portaali, joka kokoaa yhteen eri kirjastojen digitaalisia aineistoja. Hakujärjestelmänä portaali käyttää Finna-hakuliittymän ohjelmistoa. uralica-portaalin yhteistyökirjastot ovat venäjän, Karjalan ja udmurtian kansalliskirjastot sekä Niedersächsische staats- und universitätsbibliothek Göttingen ja eesti Keele instituut (viro). Kirjallisuuspankissa ja sukukielten digitointiprojektissa on kehitetty tutkimustyökaluksi ns. ocr-editori, jonka avulla aineistojen sähköiseen muotoon tallennettua tekstiä voidaan muokata. digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa oli vuoden 2013 lopussa 4,8 miljoonaa sivua aikakauslehtiä 3 miljoonaa sivua sanomalehtiä sivua pienpainatteita Turun akatemian väitöskirjojen digitointiprojekti toteutetaan ilkka ja ulla Paateron rahaston rahoituksella. väitöskirjoja on kaikkinensa vajaat 5 000, joista digitaalisten aineistojen julkaisupalvelussa (Doria) on tällä hetkellä 1781 kappaletta. Comellus-projektissa luodaan menetelmät, joilla paperisena julkaistu sanomalehti saadaan suoraan julkaisijalta digitaalisessa muodossa asiakaskäyttöön. samalla lehti tallennetaan mikrofilmille pysyvää säilytystä varten. sanomalehtien sähköinen luovutus, vastaanotto ja välitys on nykyaikainen, nopea ja kustannustehokas toimintatapa saattaa sanomalehtiaineistot käyttöön. toiminta ei ole Kulttuuriaineistolain velvoittamaa, vaan perustuu lehtikustantajien kanssa tehtyihin vapaaehtoisiin sopimuksiin. Projektia rahoittavat euroopan sosiaalirahasto (vipuvoimaa eu:lta), etelä-savon ely-keskus, mikkelin kaupunki, Kansalliskirjasto ja pilottimediatalot. vuoden 2013 pilottivaiheessa kehitettiin sanomalehtien pdf-versioiden luovutusta, jälkikäsittelyä ja välitystä sekä erityisesti metatietojen kattavuutta. mediatalojen kanssa tehdään aineistojen luovutussopimukset ja uusia lehtiä otetaan mukaan pilotointiin. seuraavassa vaiheessa uusi toimintatapa pyritään ottamaan käyttöön laajasti eri sanomalehtien aineistojen luovutuksessa. 10 KANsAllisKirjAsto vuosikertomus 2013

11 vuoden aikana Kansalliskirjastossa digitoitiin ja tuotiin asiakaskäyttöön noin miljoona sivua digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa oli vuoden lopussa 7,9 miljoonaa sivua digitoituihin aineistoihin tehtiin vuoden aikana noin 10,2 miljoonaa sivulatausta eli 24 % enemmän kuin edellisvuonna Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto KANsalliskirjasto vuosikertomus

12 on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto on tietoa tiedosta metatieto 12 KANsAllisKirjAsto vuosikertomus 2013

13 Julkaistun digitoidun aineiston määrä (milj. sivua) 5,9 6,8 Digitalkoot-projektissa rakennetaan joukkoistamisen työkaluja, jotka integroidaan digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun. uusien työkalujen avulla käyttäjä voi merkitä artikkeleita, lisätä niihin metatietoja ja jakaa niitä sosiaalisessa mediassa. Projektin yhteydessä kehitetään myös Historiallista sanomalehti- ja aikakauslehtikirjastoa. ensimmäinen tekninen alusta valmistui testikäyttöön kesällä 2013, ja testauksen tulosten pohjalta työstetään seuraava versio. suunnittelussa hyödynnetään verkossa tehtyä asiakaskyselyä ja haastatteluja. joukkoistamisen tekninen alusta mahdollistaa digitoidun sanomalehti-, aikakauslehti- ja pienpainateaineiston rikastamisen myös laajemmin digi. kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Projektia rahoittaa euroopan sosiaalirahasto (vipuvoimaa eu:lta). 7, Pienpainatteet Aikakauslehdet Sanomalehdet Metatiedon ja standardien merkitys kasvaa Kuvailevan metatiedon kehittäminen ja erityisesti suomalaisten kirjastojen tukeminen metatietotyössä on Kansalliskirjaston keskeinen tehtävä. Kirjaston metatietotyöhön liittyy yhä tiiviimmin kirjastoalan standardien kehittämis- ja koulutusvastuu sekä osallistuminen kansainvälisten tunnistejärjestelmien kehittämiseen. ONKI-projektissa rakennetaan vuosina kansallinen ontologiapalvelu tiedon tallentajien käyttöön. vuoden 2013 keskeisin tavoite oli pystyttää Kansalliskirjaston ylläpitämä kansallinen ontologiapalvelu Finto Kansalliskirjastossa tehtiin loppuvuodesta laaja ontologioiden käyttäjille suunnattu haastattelututkimus, jossa kartoitettiin nykyisiä ja tulevia kehitystarpeita. myös ontologiapalvelun tekniikkaa modernisoitiin, ja onki light -ohjelmistosta julkaistiin ensimmäinen versio. onki-projekti perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisrahoitukseen. Melinda on kansallinen metatietovaranto ja kirjastoille tarjottava palvelu, joka kokoaa kuvailevat metatiedot yhteen paikkaan. toimintavuoden painopiste oli yhteisen luettelointiympäristön kehittäminen aineistojen löydettävyyden tehostamiseksi sekä uusien kirjastojen integrointi sisällöntuottajiksi. merkittävinä tavoitteina on yhteentoimivuuden varmistaminen sekä osaamisen jakaminen kotimaassa ja kansainvälisesti. vuoden loppuun mennessä suurin osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisista ammattikorkeakoulukirjastoista liittyi melindaan ja yleisten kirjastojen pilotointia jatkettiin. Kansallisbibliografiatuotanto alkaa melindassa keväällä siirtymää on valmisteltu kehittämällä kansallisbibliografiatuotannon työprosesseja ja kuvailukäytäntöjä. Auktoriteettitietokanta * Asterin ensimmäinen versio otettiin käyttöön alkuvuodesta, ja sen kehitystä jatkettiin saadun palautteen perusteella. Asteri kattaa ensimmäisessä vaiheessa asiasanastot ja kansallisbibliografian nimiauktoriteetit. muille kirjastoille tehtiin kysely halukkuudesta tuottaa auktoriteetteja Asterissa, ja kyselyn pohjalta valittiin pilottiehdokkaat. RDA (resource Description and Access) on kirjastoaineistojen uusi kuvailustandardi, ja Kansalliskirjasto valmistelee sen käyttöönottoa suomessa. siirtymä tulee tapahtumaan vähitellen vuodesta 2015 alkaen, mutta muutosvaihe kaikkiaan suomalaisessa kirjastokentässä kestänee 2020-luvulle asti. Yksi keskeinen uusien kuvailusääntöjen jalkautusta helpottava tekijä tulee olemaan uusi kirjastojärjestelmä (ukj), jonka suunnittelussa muuttuva kuvailutyö huomioidaan. rda-standardin suomennoksessa päästiin vuoden 2013 aikana pitkälle ja sääntöjä viimeistellään. Kansalliskirjaston omien asiantuntijoiden lisäksi suomennokseen on saatu asiantuntija-apua muista muistiorganisaatioista. Kansallinen metatietosanasto, joka sisältää kuvailua yhtenäistäviä termejä ja fraaseja, julkaistiin alkuvuonna Kirjastot ovat hyödyntäneet metatietosanastoa, mikä vähentää päällekkäistä työtä ja edistää yhteentoimivuutta. Yhteisten termien käyttö myös parantaa tiedonhaun tuloksellisuutta. * Auktoriteettitietokannan avulla parannetaan tiedonhaun tuloksia. Ns. auktorisoidut nimimuodot toisaalta sitovat yhteen erilaiset nimimuodot (esim. erikieliset tai eri kirjoitusasut) ja toisaalta auttavat erottelemaan samannimiset henkilöt tai saman käsitteen eri merkitykset (esim. johtaminen yrityksessä, musiikissa ja sähkötekniikassa) toisistaan. KANsAllisKirjAsto vuosikertomus

14 Sidosryhmät ja yhteiskuntasuhteet Kansainvälisyys on Kansalliskirjaston palveluiden kehittämiseen vahvasti kuuluva toimintatapa ja edellytys kirjaston strategisten tavoitteiden saavuttamiselle. Kansallisella tasolla tiivistä yhteistyötä tehdään mm. kirjastoverkon ja muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Tutkimusyhteistyön kautta edistetään kirjastoon, sen palveluihin ja suomalaiseen kulttuuriperintöaineistoon liittyvää tutkimusta. Myös oppilaitosyhteistyöstä on erittäin hyviä kokemuksia. Varainhankinta ja kirjaston ystävätoiminta tukevat Kansalliskirjaston arvokkaita kokoelmia, etsivät kirjastolle uusia kumppanuuksia ja tekevät omalta osaltaan kirjaston toimintaa tunnetuksi suomalaisessa yhteiskunnassa. kansainvälinen yhteistyö Kansalliskirjastot ovat tehokkaasti verkottuneita sekä maailmanlaajuisesti (CDNL) että euroopan laajuisesti (CENL), ja Kansalliskirjasto on aktiivisesti mukana näiden verkostojen toiminnassa. Kirjaston edustajat toimivat myös kirjastoseurojen kansainvälisen järjestön IFLA:n jaoksissa, ja Kansalliskirjaston edustaja valittiin toimintavuoden aikana ifla:n sanomalehtijaoston puheenjohtajaksi. Kirjastolla on myös edustus ifla:n ja CeNl-järjestön tekijänoikeustyöryhmissä (Copyright and other legal matters). euroopan tieteellisten kirjastojen säätiö (LIBER) on foorumi, jossa voidaan esitellä suomen kirjastopalveluiden kehittämishankkeita ja niiden tuloksia eurooppalaisille kollegoille. Kansalliskirjaston edustaja on tällä hetkellä liberin varapuheenjohtaja. Europeana on eurooppalainen yhteishanke, jossa kehitetään euroopan laajuista portaalia kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen saatavuuden ja tunnettuuden lisäämiseksi. Portaalista voi hakea runsaasti myös suomalaista kulttuuriperintöaineistoa. Kansalliskirjasto on mukana europeanan kehittämisessä sekä kolmivuotisen Europeana Newspapers -projektin jäsen, jossa tuodaan sanomalehtiä europeana-palveluun. europeana Newspapers-palvelussa on noin sivua Kansalliskirjaston aineistoja. tutustu palveluihin osoitteissa Kansainvälistä digitointiin liittyvää yhteistyötä on edellä mainittujen lisäksi erilaisissa asiantuntijaryhmissä. Digitalt samarbete i Norden -verkostossa käydään pohjoismaisten digitoinnin rahoittajien kanssa keskustelua minoriteettiaineistojen digitoinnista. Kansalliskirjastolla ja ruotsin Kuninkaallisella kirjastolla on tähän liittyvä yhteistyöprojekti. myös tekijänoikeudet liittyvät pohjoismaiseen yhteistyöhön. MSEG (member states expert Group on Digitisation and Digital Preservation) on puolestaan digitoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen korkean tason asiantuntijaryhmä, jossa Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus on suomen toinen asiantuntijajäsen. Kansalliskirjasto liittyi toimintavuoden aikana kansainväliseen ISNI (international standard Name identifier) -järjestelmään. isni tarjoaa kirjastoille keinon parantaa tekijöitä koskevien auktoriteettitietojen laatua ja hakuja kirjastojen järjestelmissä. vuodesta 2012 alkaen Kansalliskirjasto on ollut mukana Scandinavian Library Quarterly -lehden toimituskunnassa. jo vuodesta 1968 ilmestynyt pohjoismaista kirjastoalaa käsittelevä aikakausilehti on myös pohjoismaisten tieteellisten kirjastojen ääni kansainvälisellä kirjastokentällä. suomesta on lehteä mukana julkaisemassa kirjaston lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö. lehdessä esitellään kansainväliselle kirjastokentälle pohjoismaisten yleisten ja tieteellisten kirjastojen ajankohtaisia asioita. Paperimuotoista lehteä tilataan noin 50 eri maahan, ja se ilmestyy myös digitaalisena osoitteessa slq.nu. kansallinen yhteistyö Kirjastoverkolle suunnattujen palveluiden ja Finnan tuottamiseen ja kehittämiseen kuuluu oleellisena osana tiivis yhteistyö kirjastoverkon, muiden muistiorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa. toimintavuoden aikana kirjastoverkkopalveluiden asiakasohjausta kehitettiin, ja erityistä huomiota kiinnitettiin yhteistyömuotojen ja vuorovaikutuksen lisäämiseen. 14 KANsAllisKirjAsto vuosikertomus 2013

15 Kirjastoille suunnattuja palveluita kehitetään tiiviissä yhteistyössä kirjastoverkon kanssa. Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto KANsalliskirjasto vuosikertomus

16 vuoden 2013 Kirjastoverkkopäivät oli kaksipäiväinen tapahtuma, joka kokosi suuren joukon kirjastoalan ammattilaisia yhteen vietettiin Finna-päivää, jossa julkistettiin Finna-hakupalvelun uusin versio. vuoden aikana järjestettiin myös neljä yhteistä Asiantuntijaseminaaria kirjastosektoreille ja Kansallisen digitaalisen kirjaston myötä myös arkisto- ja museosektoreille. Yli 80 % Kansalliskirjaston tilaisuuksista oli mahdollisuus osallistua etäyhteydellä, mikä on noin kymmenes enemmän kuin vuonna toimintavuonna alettiin julkaista myös tapahtumien tallenteita Kansalliskirjaston verkkosivuilla. Kansalliskirjaston tehtävänä on vastata kansallisesta kirjastoaineistojen kuvailustandardien kehittämisestä. Kansalliskirjasto koordinoi Kansallista kirjastoaineistojen kuvailuryhmää, jonka tehtävänä on kehittää kuvailusääntöjä kansainvälisten standardien mukaisesti. maaliskuussa järjestettiin vuosittaiset kuvailutiedotuspäivät, joille osallistui yhteensä 698 kirjastoverkkolaista. Kansalliskirjasto, Kopiosto, sanomalehtitalot ja sanomalehtien liitto tekevät yhteistyötä tekijänoikeuden alaisen sanomalehtiaineiston saattamiseksi laajempaan käyttöön. sanomalehdet kuuluvat kansallisen Fennicaaineiston käytetyimpiin aineistoihin, ja tekijänoikeusvapaat sanomalehdet ovat Historiallisen sanomalehtikirjaston kautta vapaassa asiakaskäytössä. Pilottihankkeessa Sanomalehtiarkistot lehtitalojen ja kansalaisten käyttöön ( ) mukana on kaksi valtakunnallista ja kaksi maakunnallista lehteä. Hankkeen tavoitteena on sopia tekijänoikeuksien selvittämisestä ja tuoda sanomalehdet mahdollisimman laajaan asiakaskäyttöön. tavoitteena on digitoida pilottilehtiä noin sivua vuosilta Kansalliskirjasto ja Arkistolaitos tiivistivät yhteistyötään kuluneen vuoden aikana. Kokoelmien suojelun yhteistyöryhmä edistää sekä Kansalliskirjaston että Arkistolaitoksen hallussa olevien korvaamattoman arvokkaiden kulttuuriperintöaineistojen säilymistä. mikkelissä toimiva Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus tekee monipuolista yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. etelä-savon ja mikkelin maakunta- ja aluestrategiat huomioivat digitointitoiminnan painopistealueena, ja alueellista digitointiyhteistyötä tehdään Digitalmikkeli-konsortiossa. Digitalmikkelin strategiaa valmisteltiin vuoden aikana, ja sen yhtenä painopisteenä kehitetään digitoinnin ja sähköisen arkistoinnin kokonaisuutta. myös yliopistokeskuksen strategiassa digitointi on yhtenä kehittämiskohteena. Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksen kanssa jatkettiin esr-hanketta, jossa kehitetään Digitointi- ja konservointikeskuksen palveluja. Kansalliskirjasto on osallistunut jo muutaman vuoden ajan valtakunnalliseen NextMedia / ereading -hankkeeseen, jossa edistetään kotimaisten e-kirjojen saatavuutta kirjastoissa. vuonna 2013 hankkeessa pilotoitiin yli 100 kauno- ja tietokirjanimekkeen käyttöä pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Kirjakokoelma laajeni edellisestä vuodesta yli 70 kaunokirjanimekkeellä. Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto 16 KANsAllisKirjAsto vuosikertomus 2013

17 tutkimusyhteistyö tutkimusyhteistyöllä edistetään Kansalliskirjastoon, julkaistuun kulttuuriperintöön ja sen välitykseen liittyviä tutkimusintressejä. Kansalliskirjaston päätoimintojen kehittämistyötä tukevaa tutkimusta toteutetaan yhteistyöhankkeina. tutkimusyhteistyön painopisteet ovat kokoelmatutkimuksessa ja kirjaston aineistoihin kohdistuvassa kirjahistoriassa sekä kirjaston palveluihin ja kirjastoverkkoon liittyvässä tutkimuksessa. Jean Sibeliuksen teosten kriittisessä kokonaisjulkaisuhankkeessa julkaistiin kuluneena vuonna kaksi nidettä: lemminkäinen versioineen (i/12 a, i/12 b). vuodesta 1996 toiminut hanke julkaisee sibeliuksen sävellystuotannon kokonaisuudessaan ja vuoden 2013 loppuun mennessä hankkeessa oli julkaistu kaikkiaan 22 nidettä. Hankkeen julkaisijoina ovat Kansalliskirjaston ohella sibelius-seura ry/sibelius samfundet rf sekä saksalainen kustannusyhtiö Breitkopf & Härtel. Kirjasto käynnisti vuoden aikana myös valmistelun jean sibeliuksen juhlavuoteen 2015 liittyen. J. Sjögrenin Ephemerider -päiväkirjan verkkoeditio -hanke tuottaa historiallisesti ainutlaatuisesta päiväkirjasta kriittisen, kommentein ja hakemistoin varustetun verkkoedition. Päiväkirjaa säilytetään Kansalliskirjastossa, ja sen koneella puhtaaksikirjoitettu laitos käsittää sivua. Kansalliskirjasto on digitoinut tekstin, jota usea asiantuntija on oikolukenut. tekstin tarkistustyö jatkuu. slaavilaisen kirjaston Futuristi-kokoelma koostuu venäläisestä avantgarde-taidesuuntauksen julkaisuista. teokset ovat kaunokirjallisuutta, kuvataidetta tai niiden yhdistelmiä, ja aineisto on luvuilta. Aineiston digitointi- ja konservointiprojekti alkoi syksyllä Projektin aikana digitoitiin ja konservoitiin yhteensä 5700 sivua ja 44 nidettä ja aineisto tullaan tarjoamaan asiakaskäyttöön vapaakappaletyöasemien kautta. Digitoinnin rahoitti itsesyntyinen venäläinen avantgarde -tutkimushanke. Kansalliskirjasto tarjoaa aktiivisesti aineistoihinsa ja palveluihinsa perustuvia ajankohtaisia tutkimusaiheita eri alojen opiskelijoille ja tutkijoille. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö nähdään molempia osapuolia sekä yhteiskuntaa hyödyttävänä. Kirjastoverkkopalveluiden tutkimusaiheita sekä tutkimusyhteistyön mahdollisuuksia esiteltiin vuoden aikana oulun yliopistossa sekä turun ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja informaatioalan opetusta antavissa yksiköissä. opinnäytetyön aiheita välitettiin tampereen yliopistoon, Åbo Akademiin sekä oulun seudun ja seinäjoen ammattikorkeakouluihin. vuoden aikana valmistui kolme pro gradu -tutkielmaa ja kaksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Kansalliskirjaston hankkeiden yhteydessä tehtiin yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Keväällä 2013 Aaltoyliopiston interaction Design and evaluation -kurssin projektityönä laadittiin Finnan kansallisen näkymän esteettömyyden arviointi. Finnan käytettävyystyöryhmä puolestaan toteutti tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen verkkomedian suunnittelu -kurssilla harjoituksen, jossa opiskelijat ideoivat Finnan palvelukonseptia. Kansalliskirjasto pyrkii osaltaan edistämään kerätyn datan saatavuutta ja jatkokäyttöä. Kirjastojen kansallisen käyttäjäkyselyn data luovutettiin Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, josta se on saatavilla tutkimus- ja opetuskäyttöön. lisäksi tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen kokoelmatyön kurssilla hyödynnettiin vuonna 2011 kerätyn tieto tutkijan työpöydälle -kyselyn dataa. Kansalliskirjasto on aktiivisesti rakentanut yhteistyötä Helsingin yliopiston kirjahistorian oppituolin ja uuden poikkitieteellisen kulttuuriperintö -opinto-ohjelman kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tukea yliopistolla tapahtuvaa opetusta tarjoamalla aineistoesittelyjä sekä muita yhteistyömuotoja opetuksen tueksi. KANsAllisKirjAsto vuosikertomus Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto

18 nimikkorahastot Ilkka ja ulla Paateron rahasto Syksyllä 2012 alkaneessa Turun akatemian väitöskirjojen digitointi- ja luettelointihankkeen toisessa vaiheessa Doriajulkaisuarkistoon digitoidaan loput 60 % eli noin 2700 väitöskirjaa. Aineisto tuodaan asiakaskäyttöön tällä tietoa vuoden 2015 aikana. Hankkeen kesto on 3 vuotta. anu karessuon rahasto Rahaston tuella luetteloitiin sävellyskäsikirjoituksia ja 400 musiikkiarkiston tiedot on siirretty Violaan. Liisa santalan rahasto Kirjahistorian hankkeen alustava hankesuunnitelma laadittiin vuosille : digitoitujen lähteiden lisäksi tuotetaan kirjahistorian tutkimuksen verkkojulkaisu. Kansalliskirjasto/Tiina Lehmikoski-Pessa 18 KANsAllisKirjAsto vuosikertomus 2013 kansalliskirjaston suomi 100 -ohjelma Kansalliskirjasto käynnistää Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi laajan digitointiohjelman ja varojen hankkimisen tähän. Kirjaston tavoitteena on luoda ainutlaatuisista kokoelmistaan kattava, innostava ja vuorovaikutteinen palvelu kaikkia kansalaisia varten. Digitoitavia kokonaisuuksia ovat mm. suomalainen musiikki (kuten vinyylilevyt ja kansalliskokoelman painetut nuotit), poliittinen, yhteiskunta- ja hallintohistoria (kuten asetukset ja valtiopäiväasiakirjat) ja kirjallinen kulttuuri (kuten pergamenttifragmentit, arkkiveisut ja lastenkirjallisuus). Suomi 100 -ohjelman tavoitteena on kerätä 3 milj. euroa vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneita, jotka ovat halukkaita hankkeen yhteiseen toteuttamiseen.

19 Varainhankinta ja ystävätoiminta varainhankinnan ja ystävätoiminnan tavoitteena on tukea Kansalliskirjaston arvokkaiden kulttuurihistoriallisten kokoelmien säilyttämistä ja konservointia sekä aineiston tarjoamista asiakaskäyttöön. varainhankinnan painopiste vuonna 2013 oli tulevan Suomi 100 -kampanjan suunnittelussa. ohjelmaa varten perustettiin Kansalliskirjaston sisäinen työryhmä, joka suunnittelee ohjelman sisältöjä ja tuotantoa. varainhankinnan tavoitteena on kerätä vähintään 3 miljoona euroa ja löytää järjestöjen, yritysten ja muiden yhteisöjen parista yhteistyökumppaneita, joiden kanssa hanke pääosin halutaan toteuttaa. Kansalliskirjaston kummit valtiotieteen tohtori sinikka salo, kirjailija ja kustantaja Kai linnilä ja professori mikko viitasalo työskentelivät aktiivisesti kirjaston tukijoina. vuoden 2013 aikana Pelasta kirja -aineistosta digitoitiin erityisesti karttoja, ja Doriassa julkaistiin suomen karttakuva, joka käsittää noin 270 karttaa. myös sibeliuksen koeäänitysten konservointi on käynnissä. Kansalliskirjaston ystäville järjestettiin kirjaston kokoelmia ja ajankohtaisia aiheita esitteleviä tilaisuuksia. Viestintä Kansalliskirjaston vuosikertomus ilmestyi tuttuun tapaan suomenkielisenä painettuna julkaisuna sekä englannin- ja ruotsinkielisinä pdf-julkaisuina verkossa, ja Kansalliskirjasto-lehti tarjosi lukijoilleen neljä teemanumeroa. Kansainvälisille yhteistyökumppaneille suunnattu englanninkielinen Bulletin-verkkolehti ilmestyi ja jaettiin elokuussa ifla-kokouksen kynnyksellä. Kirjastoverkolle laadittu uutiskirje jaettiin kirjaston verkkosivuilla neljännesvuosittain, ja kirjasto- ja tietopalvelualan ammattilaisille suunnattu tietolinja-verkkolehti julkaistiin kesä- ja joulukuussa. Kansalliskirjaston kummit kirjailija, kustantaja Kai Linnilä, VTT Sinikka Salo ja professori Mikko Viitasalo. Kirjasto kiittää kummeja arvokkaasta työstä vuoden aikana. Kirjaston näkyvyyttä mediassa seurattiin ostetun mediaseurantapalvelun avulla. vuoden loppuun mennessä mediaosumia kertyi yhteensä 492, mikä on selkeästi enemmän kuin edellisvuonna. eniten mediahuomiota keräsivät suositut saima Harmaja- ja Avartuva maailma -näyttelyt. Kansalliskirjaston verkkosivusto kansalliskirjasto.fi kieliversioineen keräsi marraskuun loppuun 2013 mennessä sivulatausta. Kansalliskirjasto kehitti edelleen sosiaalisen median rooliaan Facebookissa, jossa rikottiin ystävän raja loppuvuodesta. Kansalliskirjasto avasi lokakuussa 2013 myös oman Kansalliskirjaston kokoelmiin liittyviä kirjoituksia, esittelyjä ja uutisia varten perustettiin blogi, joka löytyy osoitteesta blogs.helsinki.fi/scriptaselecta. Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto Kirjaston laaja verkkosivustouudistus eteni vuoden 2013 aikana suunnitellusti. Projekti tuotti myös verkkosivuston käyttäjille laajan käyttäjäkyselyn, jonka tuloksia hyödynnettiin sivustokonseptin laadinnassa. vuoden 2013 Kirjastoverkkopäivät oli kaksipäiväinen tapahtuma, joka kokosi suuren joukon kirjastoalan ammattilaisia yhteen vietettiin Finna-päivää, jossa julkistettiin Finna-hakupalvelun uusin versio. Finna-päivä avattiin myös medialle, ja päivän aikana järjestettiin erillinen lehdistötilaisuus. toimintavuonna alettiin julkaista myös tapahtumien tallenteita Kansalliskirjaston verkkosivuilla. kansalliskirjasto.fi Blogi: Digitaalinen kirjasto blogs.helsinki.fi/digikirjasto Blogi: Kansalliskirjaston kokoelmat blogs.helsinki.fi/scriptaselecta KANsAllisKirjAsto vuosikertomus

20 Digitointi mahdollistaa Kansalliskirjaston aineistojen ja kokoelmien tarjoamisen laajaan asiakaskäyttöön. Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto Jesse Haaja Kansalliskirjasto Jesse Haaja Kansalliskirjasto 20 KANsalliskirjasto vuosikertomus 2013

21 Kansalliskirjaston perustehtävät kulttuuriaineistolain mukainen toiminta Kansalliskirjasto tallettaa kotimaisen julkaisutuotannon yhteistyössä julkaisualan toimijoiden kanssa. tehtävää määrittää laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007). Painotuotteet ja tallenteet pyritään tallettamaan mahdollisimman kattavasti, kun taas eri aikoina yleisön saatavilla olevat verkkoaineistot tallennetaan edustavasti ja monipuolisesti. Aineistot kuvaillaan kansallisbibliografiaan (Fennica- ja viola-tietokannat) ja järjestetään asiakaskäyttöä varten kokoelmiin. verkkoaineistot ovat käytettävissä paikallisesti Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa. Kansalliskirjasto kerää avoimesti verkossa saatavilla olevia aineistoja automaattisen keräysohjelmiston avulla. Kirjasto voi myös pyytää verkkojulkaisijaa luovuttamaan aineistoja, jos niiden automaattinen kerääminen ei ole mahdollista. vuonna 2013 käynnistettiin verkkoaineistojen jatkuvan luovutuksen prosessit. verkkoaineistojen jatkuvien luovutusten myötä verkkomonografioiden kartunta lisääntyi vuonna 2013 merkittävästi noin nimekkeellä, minkä lisäksi kausijulkaisuja saatiin noin numeroa. Kulttuuriaineistolain mukaisia sanomalehtien vapaakappaleita luovutettiin yhteensä lehtinumeroa, mikä vastaa noin 50 metrin korkuista pinoa. luovutuksiin sisältyi kuluvan vuoden verkkojulkaisujen lisäksi takautuvasti aiemmin julkaistuja elektronisia julkaisuja sekä aineistoihin liittyvää metadataa. luovutetun metadatan hyödyntäminen Kansalliskirjaston tietojärjestelmissä aloitettiin toimintavuoden aikana. Kulttuuriaineistolakia koskeva tiedotuskampanja kohdistettiin vuonna 2013 erityisesti peli- ja musiikkialan toimijoihin sekä kuntiin. Kampanjan ansioista luovutettujen musiikkitallenteiden määrä nousi yli 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. myös luovutettujen nuottien määrä kasvoi yli 90 %. luovutettuja pelitallenteita (92 kappaletta) saatiin vuonna 2013 ensimmäisen kerran. Karttuneet vapaakappaleet: nimekkeet Kirjat Kartat Nuotit Pienpainatteet toimintakertomukset julisteet musiikkiäänitteet Puheäänitteet muu av-aineisto Aikakauslehdet sanomalehdet muut sarjat ja lehdet Hyllymetrit (kaikki aineistot) luovutetut verkkojulkaisut Haravakeräys, tiedostot 61 milj. 150 milj. 198 milj. 224 milj. 172 milj. 202 milj. Karttuneet vapaakappaleet vuonna 2013 KANsAllisKirjAsto vuosikertomus

22 kansalliset tietokannat ovat suomalaisen julkaisuja äänitetuotannon muisti Kansallisissa tietokannoissa (Arto, Fennica, melinda, viola) oli yhteensä lähes 10 miljoonaa tietuetta. voimakkaimmin kasvoi kansallisdiskografia viola, joka saavutti kuluneena vuonna yli 1 miljoonan tietueen rajan. violan kasvu raportointijakson aikana oli 4,1 %. Kansallisbibliografian (Fennica) koko oli lähes tietuetta, missä on kasvua edelliseen vuoteen 2,5 %. Kaiken kaikkiaan kansallisten tietokantojen kasvu oli tasaista, keskimäärin 4,6 % raportointijakson aikana. Fennica-tietokannassa oli vuoden aikana ja viola-tietokannassa käyttäjää, ja hakuja kansallisissa tietokannoissa tehtiin yhteensä n. 7 miljoonaa. Kansallisbibliografian ajantasaisuus on kansallinen ja kansainvälinen vaikuttavuustekijä. Kansalliskirjasto välittää julkaisutoimintaa kuvaavia tilastoja vuosittain sekä kansallisille että kansainvälisille tilastointiorganisaatioille, tieteellisten kirjastojen tilastotietokantaan ja tarpeen mukaan muillekin tiedontarvitsijoille. Digitointi ja konservointi Kansalliskirjasto tallettaa ja tarjoaa asiakaskäyttöön kansallisen kulttuuriperinnön joko alkuperäisinä tai korvaavina tallenteina eli digitoimalla ja / tai mikrokuvaamalla. vanha ja hauras aineisto vaatii usein myös konservoinnin toimenpiteitä. Digitoinnin avulla Kansalliskirjasto edistää kokoelmiensa näkyvyyttä, saatavuutta ja käytettävyyttä sekä tehostaa suomalaisen kulttuuriperinnön tutkimus- ja opetuskäyttöä. Digitointi mahdollistaa myös aineistojen käytön kansalaisten sähköisissä työskentely-ympäristöissä. Äänitedigitoinnin puolella digitoitiin yli c-kasettia. toimintavuoden tärkeitä saavutuksia olivat digitoitujen sanomalehtien käyttöön saattamisen automatisointi sekä äänitteiden digitointiprosessin ja digitoidun aineiston mobiilikäyttön kehittäminen. julkaistun digitoidun aineiston määrä kasvoi vuoden aikana yli miljoona sivua ja sivulatauksia kertyi 10,2 miljoonaa. Kansalliskirjasto on laajentanut digitointitoimintaansa valokuvanegatiivien digitointiin, liike- ja kumppanuustoimintaan sekä joukkoistamiseen. vuoden aikana julkistettiin Puolustusvoimien ja Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen yhteistyöprojektin tuloksena Puolustusvoimien sodan ajan kuvat -palvelu sa-kuva.fi, jonka kuvat digitoitiin Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa. Noin kuvan palvelu on ollut erittäin suosittu ja käytetty, ja se on saanut paljon mediahuomiota. Konservointityön painopisteet olivat pienpainatteiden ja käsikirjoitusten konservoinnissa. Pienpainatteista jatkettiin valtionhallinnon aineiston konservointia ja aloitettiin kunnallishallinnon aineistojen käsittely. Pienpainatteita konservoitiin yhteensä kappaletta. Käsikirjoituksista työn alla olivat tengström-lagus -kokoelma sekä uutena ryhmänä topelius-kokoelma. lisäksi käsiteltiin lukuisia erilaisia aineistoja, esimerkiksi yli 100 karttaa digitointia varten. kirjaston kävijät Kansalliskirjaston kirjastopalvelut siirrettiin keväällä 2013 kirjaston päärakennuksen korjaushankkeen vuoksi Fabiania-rakennukseen. sisäänkäynti avattiin Fabianinkadulle. Asiakkaiden kannalta muutto väistötiloihin merkitsi lukupaikkojen vähenemistä lähes sadalla ja avokokoelman siirtymistä varastoon aineistopyynnöllä tilattavaksi. myös kansallisissa tietokannoissa oli syyskuun lopussa 2013 yli 10 miljoonaa tietuetta tietokannoista tehtiin vuoden aikana yli 7 miljoonaa hakua Hakujen määrä kansallisissa tietokannoissa Arto Fennica melinda viola Yhteensä 22 KANsAllisKirjAsto vuosikertomus 2013

23 käsikirjaston vähiten käytetty osa siirtyi varastoon. Aineistopyynnöt toimitetaan peruskorjauksen ajan asiakkaille aiempien varastotilausten tavoin viimeistään vuorokauden kuluessa. Kirjastokäynnit ovat vähentyneet noin kolmanneksen edellisvuodesta, ja päärakennuksen kiinniolo on vähentänyt selkeästi myös turistien määrää. lainojen palautusta helpotettiin siirtämällä palautusautomaatti sisäänkäynnin luona olevaan eteistilaan. lainoja palautetaan runsaasti myös Helsingin yliopiston kirjaston keskustakampuksen kirjastoon, mikä selittäneekin kävijämäärän laskusta jopa 10 %. Kevään ajan kirjastossa oli perjantaisin supistettu iltaaukiolo. tiedeseurojen ja muiden asiakkaiden pyynnöstä Kansalliskirjasto palautti toivotut aukioloajat ja pidensi perjantain aukioloa klo 20 saakka. Kokoelmien käyttö lainauslukujen perusteella väheni 11 %. eniten laski humanistisen kokoelman käyttö, mutta myös erikoisaineistojen (käsikirjoitukset, harvinaiskirjat, kartat ja historialliset kokoelmat) käytössä oli selvä notkahdus. erikoiskokoelmien osalta yhdenkin tutkimushankkeen loppuminen vaikuttaa selvästi käyttölukuihin. Humanistisen kokoelman käytön osalta voi olettaa, että aineiston siirtyminen suljettuun varastoon ja erikseen tilattavaksi, on heikentänyt kokoelman käyttöä. Poikkeuksena kokoelmakäytön laskusta on mikrofilmattu aineisto, jonka käyttö on kasvanut. tämä on näkynyt myös mikrofilmisalin korkeana käyttöasteena. Kansalliskokoelman ja slaavilaisen kokoelman käyttö säilyi entisten vuosien tasolla. Vuorovaikutus tiedeyhteisön kanssa Kansalliskirjaston tavoitteena on kehittää tutkimuksen ja opetuksen palveluja vuorovaikutuksessa tiedeyhteisön kanssa. jatkuva keskustelu tutkijoiden kanssa on myös edellytys onnistuneella aineistohankinnalle. säännöllisen vuorovaikutuksen foorumeina toimivat neuvottelukunnat, minkä lisäksi järjestetään tapaamisia tieteenaloittain. tutkimusyhteistyöhankkeiden tuloksena syntyvät tietovarannot integroidaan osaksi kirjaston aineisto- ja palvelutarjontaa, ja siten yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta nimitti loppuvuodesta Suomen ensimmäisen digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuurin. taustalla on Kansalliskirjaston aloite ja laaja yhteistyö Kansalliskirjaston, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan, mikkelin ammattikorkeakoulun, mikkelin yliopistokeskuksen ja mikkelin kaupungin kanssa. Professuuri perustettiin määräaikaisena ajalle tavoitteena on luoda edellytykset maailmanlaajuisestikin merkittävälle tutkimukselle. myös kansainvälisen tutkimusyhteistyöverkoston rakentaminen on tärkeää Digital humanities -alalla. Professuurin perustaminen luo uusia mahdollisuuksia kehittää digitoidun aineiston käytettävyyttä. Professuurin aloitusvaiheeseen on saatu eakr-rahoitusta vuoden 2014 loppuun. toimintavuoden aikana perustettiin humanistinen neuvottelukunta, joka kokoontui kerran vuoden aikana. Yhteistyöllä varmistetaan kokoelmien tunnettuus ja mahdollisimman hyvä asiakaskäyttö sekä tuetaan yliopistojen opetusta ja tutkimustoimintaa. Yhteistyömuotoja olivat vuoden 2013 aikana mm. tutkimusaineistojen saattaminen käyttöön digitoimalla ja opiskelijoiden tiedonhankinnan kehittäminen. uuden neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii turun yliopiston professori. myös Slaavilaisen kirjaston neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kerran. kirjastorakennuksen peruskorjaus Carl Ludwig Engelin suunnitteleman Kansalliskirjaston päärakennuksen peruskorjaus alkoi kesällä Peruskorjaus on hengeltään restauroiva, siinä päivitetään talotekniikka ja korjataan ja puhdistetaan sisätiloja ja kiintokalusteita. Samalla toteutetaan kirjaston toiminnan tarvitsemia muutoksia. Helsingin yliopisto vastaa korjaushankkeen kokonaisuudesta, ja Kansalliskirjaston edustaja on mukana laajassa suunnitteluryhmässä. Hanke on vaativa ja mukana on useita eri alojen asiantuntijoita sekä Museovirasto. Kansalliskirjastossa toimii sisäistä suunnittelua varten koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella palvelumuutokset, jotka korjaushankkeen avulla toteutetaan, sekä poikkeusjärjestelyt korjaustyön ajalle Kokoelmien, palvelujen, laitteiden ja henkilöstön muutto väistötiloihin toteutettiin maalis- toukokuussa 2013 ja kokoelmia siirrettiin vajaa 5 hyllykilometriä. Käsikirjaston käytetyin osa sijoitettiin asiakastiloihin. Asiakaspalvelut siirrettiin Fabianinkadun puoleiseen rakennukseen, ja kirjaston sisäänkäynti siirtyi osoitteeseen Fabianinkatu 35. Veikko Somerpuro Kansalliskirjasto KANsAllisKirjAsto vuosikertomus

24 Kokoelmien käyttö vuonna 2013 (lainoja yhteensä ) Aineiston hankinta julkaisutyypeittäin ( ) Kirjahankinnan jakauma aihealueittain ( ) Humanistinen kokoelma 54 % Fennica-kokoelma 14 % Slaavilainen kirjasto 14 % Mikrofilmit 9 % Erikoislukusali 7 % Äänitteet (kuuntelu) 2 % Nuotit 0 % (175 lainaa) Ulk. sanomalehdet 0 % (80 lainaa) Painetut monografiat 50 % Painetut kausijulkaisut 22 % Mikrofilmit ja -kortit 10 % Muu elektroninen aineisto 10 % FinElib-aineisto 8 % Historia 34 % Venäjä ja itäisen Euroopan tutkimus 10 % Kirjallisuus ja kielet 16 % Antiikintutkimus 13 % Filosofia 10 % Taidehistoria 4 % Musiikki 7 % Muut 6 % Kansalliskirjaston palveluista kansallinen elektroninen kirjasto (Finelib) ja asiakasliittymä Finna valittiin mukaan Kansalliselle tutkimusinfrastruktuuritiekartalle. tutkimusinfrastruktuuri on tutkimusvälineiden, -laitteistojen, -aineistojen ja -palveluiden kokonaisuus, joka mahdollistaa tutkimuksen tekemisen. suomen Akatemia rahoittaa kansallisesti merkittävien ja tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien hankkimista, perustamista tai vahvistamista. Keväällä 2013 perustettiin Koneen säätiön apurahan turvin tutkimusryhmä, jonka tavoitteena on luoda kokonaiskuva Kansalliskirjaston inkunaabelikokoelmasta. Kokoelma sisältää runsaat 400 varhaisimman kirjapainotaidon tuotetta eli ennen vuotta 1501 painettua teosta. Kokoelma on kansainvälisestikin merkittävä ja sisältää useita harvinaisuuksia, mutta se tunnetaan varsin huonosti. Kokoelmaa ei ole kokonaisuudessaan luetteloitu, eikä sitä ole juuri käytetty tieteellisessä tutkimuksessa. Kansalliskirjaston inkunaabelien kautta avautuu mielenkiintoinen näkökulma niin kansainväliseen kuin suomalaiseen kirjastohistoriaan, ja hankkeen tuloksena saadaan ensi kertaa yksityiskohtainen kokonaiskuva yhdestä Pohjolan suurimmista inkunaabelikokoelmista. Helsingissä järjestettiin kesä-heinäkuun vaihteessa kansainvälinen kartografian historian konferenssi (ichc - international Conference on the History of Cartography), jonka päävastuulliset järjestäjät olivat suomen kartografinen seura ja imago mundi ltd - the international journal for the History of Cartography. Konferenssin järjestämiseen osallistui kymmenkunta tahoa, yhtenä näistä Kansalliskirjasto. Konferenssin kanssa samaan aikaan Kansalliskirjasto ja suomen kansallismuseo järjestivät yhdessä Nordenskiöldin kokoelmia esittelevän näyttelyn. Näyttelyyn liittyen julkaistiin myös teos: Avartuva maailma Kartta-aarteita A. e. Nordenskiöldin kokoelmasta. aineistohankinnat Kansalliskirjasto hankkii uutta tiedeaineistoa, painettuja ja elektronisia kirjoja, sarjoja, lehtiä sekä tietokantoja kokoelmapolitiikkansa ja hankintaohjelmansa mukaisesti. Aineistot kuvaillaan Helka-tietokantaan tai Helsingin yliopiston Nelli-portaaliin. elektronisen aineiston hankinta toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjaston (Hulib) kanssa ja aineistot asetetaan käytettäväksi Helsingin yliopiston verkkoympäristössä. Kansalliskirjasto hankki uutta tutkimuskirjallisuutta yhteensä eurolla. Aineistohankintaan osoitettu toimintamääräraha laski edellisvuodesta 17 %. vähennyksessä on huomioitava myös elektronisten aineistojen hintojen nousu. toimintavuonna karsittiin sekä monografiatilauksia että monografiasarjojen jatkotilauksia. uuden englanninkielisen kirjallisuuden hankintakanavana hyödynnettiin Yhdysvaltojen Kongressin kirjaston duplikaattienvaihtopalvelua, josta kirjaston kokoelmiin valittiin noin 400 nidettä vuosina julkaistusta tutkimuskirjallisuudesta. Kaikkiaan hankittujen monografioiden kappalemäärä oli 6576 nidettä. Hankintamäärä putosi edellisestä vuodesta 36 %. Verkkoaineiston hankinta Finelib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, joka hankkii kirjastoille elektronisia aineistoja. vuonna 2013 Finelib-konsortiota uudistettiin uuden strategian mukaisesti. uudistuksen erityisenä painopisteenä oli konsortion vuorovaikutteisen viestintäympäristön kehittäminen. 24 KANsAllisKirjAsto vuosikertomus 2013