Tekla , liite no 12 LAPINLAHDEN KUNTA. Meijeri ja Mylly. Korjattavuusarvio/Kuntoarvio, alustava

Transkriptio

1 Tekla , liite no 12 LAPINLAHDEN KUNTA Meijeri ja Mylly Korjattavuusarvio/ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31957

2 1 (10) Sisällysluettelo 1 Tilaaja Kohdetiedot Toimeksianto Tutkimusryhmä ja katselmuspäivät Kuntoluokka (RT ) soveltaen Yhteenveto, johtopäätös, toimenpide-ehdotukset Kohdekuvaukset. Kohteiden historia lyhyesti Meijeri Mylly Yleistä tutkimuksesta Ulkopuoliset havainnot Ulkoseinät, molemmat rakennukset Alapohjarakenteet ja kellari Yläpohja ja vesikatto Alustavat korjauskustannukset ja tilojen mahdollinen käyttö Myllyrakennus Meijerirakennus... 9

3 2 (10) Meijeri ja Mylly 1 Tilaaja Eero Mykkänen Tekninen johtaja Lapinlahden kunta Asematie 4, Lapinlahti eero.mykkanen@lapinlahti.fi 1.1 Kohdetiedot 1.2 Toimeksianto Meijeri ja mylly Lapinlahti Pinta-alatiedot: (tiedot saatu arviona Lapinlahden rakennusvalvonnasta) Meijerirakennus: noin 1200 krm 2 Myllyrakennus: noin 800 krm 2 Lapinlahden kirkonkylän osayleiskaavaa päivitetään ja samalla pohditaan mylly ja meijerirakennusten jatkoa. Rakennuksista tarvitaan selvitys nykykunnosta. Hankkeen lähtökohta on rakennuksen vauriot ja niiden korjattavuus ottaen huomioon rakennuksen historia ja rakenteet. Tiloihin käytiin tutustumassa FCG:n kuntotutkijan, RI (AMK) Jenni Ylikotilan ja RTA Tapio Rokkosen toimesta. Tutkimussuunnitelma tehtiin tutustumiskäyntien ja annettujen taustatietojen perusteella. 1.3 Tutkimusryhmä ja katselmuspäivät :n: alkukatselmus Tapio Rokkonen; RTA kuntokatselmus Jenni Ylikotila; kuntotutkija/ri (AMK) ja Tapio Rokkonen; RTA

4 3 (10) 1.4 Kuntoluokka (RT ) soveltaen Taulukko 1: Kuntoluokat Kuntoluokka Kuvaus 5 uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 heikko, peruskorjaukset heti tai puretaan 1 2 vuoden kuluessa 2 Yhteenveto, johtopäätös, toimenpide-ehdotukset Meijeri ja Myllyrakennukset ovat kaukolämmössä ja vaihdin sijaitsee Meijerirakennuksessa. Molemmat rakennukset (Meijeri ja Mylly) vaativat peruskorjausten lisäksi kosteusvauriokorjauksia, joiden tarkempi laajuus on selvitettävä kuntotutkimuksen avulla. Rakennusten vesikatot ovat vuotaneet rakenteisiin. Meijerirakennuksessa on osalla kattoa tiilikate ja toisella puolen lapetta peltisaumakate. Molempien rakennusten vesikatot on uusittava. Rakennusten julkisivurappaus on vaurioitunut kosteuden vaikutuksesta joka korjaamattomana aiheuttaa vaurioiden laajenemisen, ja myös turvallisuusriskin. Meijerirakennuksen piiput ovat huonossa kunnossa ja vaativat korjaustoimenpiteitä. Piiput ovat turvallisuusriski. Meijerirakennuksessa sijaitsevat asunnot ovat huonossa kunnossa ja vaativat korjaustoimenpiteitä. Peruskorjauksen yhteydessä on uusittava myös molempien rakennusten rakennustekniikka. Myllyn kylmäosa (mylly) rakenteet ovat pääosin kunnossa, mutta lämpimällä puolella on ulkoseinärakenteissa kosteuden aiheuttamia vaurioita.

5 4 (10) Rakennusten rakenteissa mm. kosteudeneristeinä, paloeristeinä sekä kiinnitys- ja tasoitemateriaaleissa esiintyy haitta-aineita, jotka tulee kartoittaa ennen toimenpiteitä. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä laajemman kuntotutkimuksen ja erillisen korjaussuunnitelman sekä kustannusarvion perusteella. Katselmuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että molemmat rakennukset ovat kuntoluokaltaan 1. Myllyrakennus on hieman paremmassa kunnossa kuin Meijerirakennus. Molempien rakennusten kuntoluokka on 1. 3 Kohdekuvaukset. Kohteiden historia lyhyesti. 3.1 Meijeri Entinen Osuusmeijerirakennus on rakennettu vuonna 1907 ja joka aloitti toimintansa samana vuonna. Vuonna 1916 Meijerirakennuksen takasivulle rakennettiin tiilirunkoinen voimaasema ja meijerille tyypillinen savupiippu. Savupiippu purettiin 1980-luvun lopulla. Vuonna 1920 rakennettiin kaksikerroksinen toimisto- ja asuinrakennus, joka edusti 1920-luvun klassismia. Meijeri siirtyi 1929 Lapinlahden kunnan omistukseen, joka 1930-luvun lopulla muutti rakennuksen kunnantaloksi. Toiminta kunnantalona päättyi 1980-luvulla, jonka jälkeen rakennuksen tilat ovat olleet vuokrattuina. Meijerin puuosien tuhouduttua jatkosodan aikana 1942, Meijeri korjattiin perusteellisesti; Jugend-piirteet hävitettiin ja julkisivut rapattiin kauttaaltaan, ikkunat muutettiin säännöllisiksi ja vesikatot muutettiin aumakatoiksi. Eteläsivun lastaussilta ja tiiliseinäinen laajennus rakennettiin vuoden 1962 jälkeen. Myös pohjoissivuille on myöhemmin rakennettu matalia laajennusosia. Meijeritoiminta päättyi rakennuksessa vuonna Viimeisin peruskorjaus Meijerirakennukseen on tehty vuonna Nykyisin Meijerirakennuksessa on yritystoimintaa sekä vuokra-asuntoja. Rakennuksessa on osittain maanalainen kellaritila. Alimmassa kerroksessa on työskentely ja pajakäytössä olevia tiloja. Ylemmissä kerroksissa on asuntoja. Suurempia peruskorjauksia ei ole tehty. Ilmanvaihtojärjestelmää on päivitetty asentamalla muutamiin tiloihin ilmanvaihtokoneita. Rakennus on massiivikivirakenteinen, 3-kerroksinen rakennus. Yläpohja- ja vesikattorakenteet sekä välipohjat on puurakenteisia. Ulkopinta on rapattu, myöhemmin rakennettu lisäosa (1962 jälkeen) on tiilipintainen ja pulpettikattorakenteinen.

6 5 (10) Kuva 3.2; Meijerirakennus 3.2 Mylly Vuonna 1916 Lapinlahden meijeriosuuskunta rakennutti meijerin viereen puurakenteisen myllyn. Myllyn puiset osat paloivat jatkosodassa v Uusi tiilirunkoinen Mylly rakennettiin funktionismin hengessä tasaiseksi rapattuine julkisivuineen 1942 jälkeen. Rakennuksessa on myöhemmin rakennettuja puurunkoisia laajennusosia. Myllyrakennuksessa toimii tällä hetkellä mm. Lapinlahden kunnan työpajatila sekä yrityksiä. Kohteen pintoja on uusittu ja löytyneitä vaurioita korjattu, mutta suurempia peruskorjauksia ei ole tehty. Ilmanvaihtojärjestelmää on päivitetty asentamalla tiloihin ilmanvaihtokoneita. Rakennus on massiivikivirakenteinen, 3-kerroksinen rakennus. Yläpohja- ja vesikattorakenteet sekä välipohjat on puurakenteisia. Ulkopinta on rapattu, myöhemmin rakennettu lisäosa on lautaverhoiltu. Kuva 3.1; Myllyrakennus

7 6 (10) 4 Yleistä tutkimuksesta Kohteessa tehtiin aistinvaraisia havaintoja, rakenneavauksia ei tehty eikä näytteitä otettu. Kaikissa tiloissa ei päästy käymään, mm. meijerirakennuksesta katselmoitiin ainoastaan yksi asunto. 5 Ulkopuoliset havainnot Rakennuksen ulkopuoliset osat ovat pääosin alkuperäiset. Molempien rakennusten perustuksissa ja meijerin kellarikerroksissa on viitteitä kosteudesta perustuksissa. Sokkeli on paikoin todella matala ja kosteus on vaurioittanut myös seinärappauksen alaosia. Piha-alueet olivat katselmushetkellä lumen peitossa, ja lunta oli kasattu rakennusten seinustoille. Katolta tulevat vedet tuodaan syöksytorvien kautta rakennuksen viereen. Osa kattovesistä on päässyt ulkoseinärakenteisiin ja aiheuttanut vaurioita (kuva 5.2). Salaojajärjestelmän olemassaolosta ei ole tietoa. Meijerirakennuksen vanhan osan perustukset ovat luonnonkivestä, laajennus osa betonista. Kuva 5.1; Myllyrakennuksen seinien viereen on kasattu lunta, seinien alaosissa on kosteuden aiheuttamia vaurioita Kuva 5.2; Meijerirakennuksen räystäät vuotavat. Seinärakenteissa on vaurioita.

8 7 (10) 6 Ulkoseinät, molemmat rakennukset Ulkoseinärakenteena on pääosin massiivinen täystiilimuuri. Julkisivupinnat on pääasiassa rapattu. Molemmissa rakennuksissa on julkisivurappauspinnan vauriota. Myllyn räystäät ovat lyhyet. Lyhyet räystäät lisäävät julkisivun kosteusrasitusta. Räystäslaudoituksissa on paikoin lahovaurioita. Rappauspinta on paikoin rikki ja se on huonosti kiinni alustassaan. Tämä on myös turvallisuusriski, kun suuriakin rappauslaattoja voi irrota ja pudota maahan. Sisäänkäyntien päällä olevat lipat ja parvekkeet ovat silminnähden vaurioituneet ja paikoin pahasti rapautuneet. Myllyrakennuksen sisäpinnoilla on paikon näkyvissä runsaasti valumia ja kosteuden aiheuttamia vaurioita, paikoin jopa näkyvää mikrobikasvua (kuvat 6.2 ja 6.3). Kuva 6.1; Julkisivurappaus on kärsinyt, räystäiden lyhyys lisää ulkoseinän kosteusrasitusta. Räystäissä on lahovaurioita. Kuvat 6.2 ja 6.3; Sisäpinnoilla on näkyviä vaurioita (Myllyrakennus).

9 8 (10) 7 Alapohjarakenteet ja kellari Meijerirakennuksessa on osittain maanalainen kellarikerros. Kellarissa on aistittavissa mikrobiperäistä hajua, sekä PAH-yhdisteille tyypillinen haju. Pinnoilla on runsaasti näkyviä kosteuden aiheuttamia vaurioita sekä lattioissa että seinäpinnoilla. Maaperän kosteus on kapillaarisesti noussut seinärakenteita pitkin sekä ulkoseinissä, että kellarin väliseinissä. 8 Yläpohja ja vesikatto Meijerin vesikattoa ja yläpohjaa päästiin tarkastamaan Työttömien tuki ry:n porrashuoneen kautta. Vesikatteena on osalla lapetta tiilikate ja toisella puolella saumapeltikate. Vesikatto on huonossa kunnossa ja laajalla alueella on kosteuden aiheuttamia vaurioita puurakenteissa sekä yläpohjassa (kuvat 8.1 ja 8.2). Vesikate on uusittava koko rakennuksen osalta. Samassa yhteydessä on tarkastettava / uusittava vaurioituneet puurakenteet. Myllyn vesikattoa ja kattorakenteita tarkasteltiin rakennuksen kylmän osan (myllyn puolelta). Kylmällä osalla kattorakenteet näyttivät päällisin puolin olevan kunnossa. Lämpimän osan ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilla on näkyvissä vaurioita. Seinärakenteiden sisäpinnat ovat paikoin levyrakenteisia. Myllyn lyhyet räystäät ovat vaurioituneet ja vedet pääsevät ulkoseinärakenteisiin. Kattorakenne vaatii korjaustoimenpiteitä. Kuva 8.1; Meijerin yläpohjassa vesikattovuotojen aiheuttamia vaurioita.

10 9 (10) Kuva 8.2; Meijerin tiilikatteen alueella olevia kattovesivuotovaurioita. 9 Alustavat korjauskustannukset ja tilojen mahdollinen käyttö 9.1 Myllyrakennus Tarkempaan tilojen suunnitteluun ja tilatarpeiden arviointiin tarvitaan molemmista rakennuksista (Myllyrakennus ja Meijerirakennus) ajan tasalla olevat piirustukset. Piirustuksien laatimista varten rakennuksista pitää tehdä mittakuvat. Tilojen käyttö soveltuu tämän hetkisen käytön mukaisesti pienyritystoimintaan sekä osa tiloista varastoina sekä työverstaina. Muuhun käyttöön rakennuksesta ei ole. Rakennuksessa oleva mylly on omana tilanaan ja on osa rakennuksen historiaa, eikä siihen suuria muutoksia tarvitse tehdä. Alustavat peruskorjaus- ja vauriokorjausten kustannukset (alv. 0 %): 1200 /m /m 2 noin Meijerirakennus Tilojen kokonaisvaltainen käyttö on hankala ja vaatisi tilojen muuttamista sekä rakenteiden purkamista. Tilojen käyttäjien todellisen tilantarpeen uudelleen arviointi on tehtävä. Tiloissa toimii pienyrityksiä, harrastustoimintaa, työttömien tuki ry sekä asuntoja. 1-kerroksen lattiapintojen korkeuserot vaihtelevat ja mikä vaatisi mahdollisten tilojen yhdistämisen jälkeen rakenteellisia muutoksia alapohjarakenteisiin. Meijerin tilat soveltuvat jatkossa pienyritystoimintaan ja ns. käsityöammattilaisten työpajoiksi. Myöhemmin rakennetut laajennusosat tulisi purkaa.

11 10 (10) Alustavat peruskorjaus- ja vauriokorjausten kustannukset (alv. 0 %): 1500 /m /m 2 noin Kuopiossa Kuopiossa Tapio Rokkonen Tiimipäällikkö RTA/rkm FISE Kosteusvaurion korjaustyönjohtaja/vaativa puh VTT-C Jenni Ylikotila Projektipäällikkö/kuntotutkija RI(AMK) FISE Kosteusvaurion korjaustyönjohtaja/vaativa puh Rakennusterveys ja sisäilmasto/kuopio Raportin saa kopioida ainoastaan kokonaisuutena. Raportin osittainen julkaiseminen on sallittu ainoastaan FCG Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella. Jakelu: 1 kpl Tilaaja 1 kpl FCG:n arkisto