Kyläsuunnittelu nousee arjesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyläsuunnittelu nousee arjesta"
  • Pia Aro
  • 8 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Kyläsuunnittelu nousee arjesta Hämeen kyläasiamiesten raportti Irlannin Ballyhourasta YHDESSÄ TULEVAAN Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä

2 Sisältö LYHYT JOHDANTO IRLANNIN ARKEEN... 2 KOHTI BALLYHOURAA... 4 * Ballyhoura Development Ltd on paikallinen toimintaryhmä * Sosioekonominen lähetysmistapa suunnittelussa * Räätälöityjä malleja CHARLEVILLE COMMUNITY FORUM... 8 * Lähidemokratian tihkuminen * Yliopistoyhteistyötä PLAN 4 KNOCKLONG * Kylätalosta sydän * Luottamusta hakemaan BALLYHOURAN KYLÄKOHTEITA * Bruff Ballyhoura Mountain Bike Lough Gur KYLÄKIERROS KOTIIN VIETÄVÄKSI * Kilmallock Tipperary Cashel Templemore- TidyTowns MATKAAJAT ja kokemuksia HOW TO BUILD COMMUNITY Hämäläiset kyläasiamiehet tekivät opintomatkan Irlantiin yhdessä Päijänne- Leader ry:n ja Nouseva Rannikkoseutu ry -toimintaryhmien henkilöstön ja luottamusmiesten kanssa. Matkalla tutustuttiin Ballyhouran alueen kyläsuunnitteluun, mistä Irlannille ominaisista yhteiskunnallisista tekijöistä suunnittelu lähtee, millaisiin tuloksiin on päästy LEADERtoiminnalla ja millaisia kokemuksia voitaisiin siirtää hämäläiseen kyläsuunnitteluun. Hämeestä mukaan osallistuivat kyläasiamiehet Elina Leppänen Hämeen Kylät ry:stä ja Timo Taulo Päijät-Hämeen Kylät ry:stä. Maakunnalliset kyläyhdistykset toteuttavat Manner-Suomen maaseutuohjelmasta hanketta Yhdessä tulevaan Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä vuosina Valokuvat: Veli-Matti Pura, Pirkko Kaskinen ja Timo Taulo

3 Lyhyt johdanto Irlannin arkeen Kelttitiikerin EU-tuista 80 prosenttia menee maataloudelle. Maatalous ei kuitenkaan ole enää Irlannin tärkein elinkeino, vaan talous rakentuu palvelutuotannolle ja teollisuudelle. Irlanti (Éire) liittyi Euroopan unioniin vuonna 1973 ja on sen jälkeen muuttunut maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta moderniksi teknologialtaan kehittyneeksi taloudeksi, varsinaiseksi kelttiläiseksi tiikeriksi. Lähes kolmannes väestöstä asuu Dublinissa. Parlamentin alahuoneessa on 166 jäsentä ja ylähuoneessa 60 jäsentä. Parlament- tivaalit pidetään viiden vuoden välein. Presidentin toimikausi on seitsemän vuotta, ja hänen tehtävänsä ovat lähinnä seremoniallisia. Siirtolaisuus identiteettinä Irlannin talous rakentuu tasaisesti palvelutuotannon ja teollisuuden varaan. Alku- tuotannon osuus on vain alle viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, ja sen tärke- immät tuotteet ovat elintarviketuotanto sekä sinkin, lyijyn ja alumiinin louhinta. Irlannin tuotantorakenne kävi nousukauden aikana läpi nopean murroksen, sillä vielä luvulla maatalous oli Irlannin tärkein elinkeino. Irlannin talous kasvoi nopeasti luvun alusta vuoteen 2008 saakka. Tämän "kelttitiikeriksi" kutsutun nousukauden aikana Irlanti nousi bruttokansantuot- teella mitattuna Euroopan köyhimpien maiden joukosta yhdeksi maailman vau- raimmista maista. Irlannin EU- tuista noin 80 prosenttia menee maataloudelle. Työttömyys on nous- sut huomattavasti viime vuosina taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Siirtolaisuus on aina ollut merkittävä osa irlantilaista identiteettiä. Eräiden arvioiden mukaan irlantilaisia ja heidän jälkeläisiään on Irlannin saaren ulkopuolella jopa 70 miljoonaa. Viime vuosikymmeninä Irlanniin on puolestaan YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 3

4 muuttanut paljon siirtolaisia eri kulttuureista, myös kiertolaisia on arviolta Irlanti on yksi maailman katolisimmista maista. Väestöstä 84 prosenttia on roomalaiskatolisia, kolme prosenttia protestanttisia anglikaaneja (Church of Ire- land), kaksi prosenttia muita kristittyjä ja 5 prosenttia muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvia. Näistä katolisen kirkon vaikutusvalta on hitaasti, mutta varmasti vähenemässä. Maatalouden harjoittajain järjestö sitä vastoin on arkipäivän politiikassa aktiivis- esti vaikuttava elin hyvän organisaationsa ansiosta. Irlannissa on noin "non- prowit"- järjestöä. Ne ovat hyvin riippuvaisia val- tion tuesta, joskin tuen määrä on tippunut laman seurauksena. YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 4

5 Kohti Ballyhouraa Opintomatkalaiset majoittuivat Limerickin lähistölle Ballyhouran alueelle eteläiseen Irlantiin, Kilmallockin Deebert House -hotelliin. Irlannin muodostaa neljä historiallista provinssia, maakuntaa, Ulster, Munster, Connacht ja Leinster. Maakuntajako on peräisin kristillisen ajan alusta, eikä sillä ole enää hallinnollisia tehtäviä. Maakunnat on jaettu 26 kreivikuntaan (county). Kreivikunta on paikallishallinnon yksikkö Irlannissa, se vastaa suurin piirtein vanhoja läänejä Suomessa. Munsterin maakunnan Limerickin ja Corkin kreivikuntien alueella sijaitsee Ballyhoura. Se on maaseutualue Limerickin kaupungin ( as.) eteläpuolella. Ballyhouran suurimmat asutusalueet ovat Croom, Kilmallock ja Charleville. Irlannissa ei ole Suomen kuntia vastaavia hallintoyksiköitä. Ballyhoura on tunnettu matkailualue. Ballyhouran vuoret tarjoavat kohteita mm. maastopyöräilijöille, vesiurheilijoille ja vaeltajille. Alueella on myös merkittäviä historiallisia matkailukohteita. Laajan ohjelman toimintaryhmä Ballyhoura Development Limited on Leader- ryhmä, laaja- alainen maaseudun kehi- tysyhtiö, joka käyttää useita eri rahoituskanavia. Yhtiö on aktiivisesti ke- hittämässä paikallis- ja kylätoimintaa. Se toimii kahden kreivikunnan alueella ja kaksien aluehallintoviranomaisten reviirillä Limerickin ja Corkin kreivikuntien alueilla, n asukkaan alueella. Kehitysyhtiön toimintasektoreina ovat yrittäjyyden edistäminen, yhteisöllisyyden kehittäminen sekä matkailun ja tapahtumien tukeminen. Yhtiö toteuttaa maaseutuhankkeita mm. Leader- tuella, ja se toimii paikallis- yhteisöjen, kuten kyläyhdistysten vahvana tukena. Erityisesti se on keskittynyt sosioekonomiseen suunnitteluun, kyläsuunnitteluun. Kehitysyhtiö toteuttaa so- siaaliohjelmaa mm. syrjäytymisen (social inclusion) ehkäisemiseksi. Se pyrkii aut- tamaan asukkaita ottamaan itse vastuuta erityiskohteissa, mm. ongelmalähiöissä. BDL tukee yhteisöllisyyden kehittämisen lisäsi maaseutuyrittäjyyttä ja turismia. Sillä on tällä hetkellä 33 päätoimista työntekijää ja 200 tilapäistä työntekijää eri ohjelmien avulla. Yhtiö on rakentamassa parhaillaan uutta toimintawilosowiaansa, Irlannissa käynnissä olevan paikallishallinnon uudistuksen vuoksi, osin kiristyvän taloudellisen ajan takia ja osin alueen uusien sosioekonomisten tarpeiden vuoksi. YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 5

6 Mukana yhteisöjen suunnittelussa Kehitysyhtiö toimii aktiivisesti Ballyhouran kylien ja pikkukaupunkien (communi- ties) kanssa. Se käynnistää kyläsuunnittelua, ja toimii suunnitteluprosessin tukena. BDL voi tarjota tarvittaessa suunnittelun tueksi fasilitaattoreita, asiantun- tijoita kylien käyttöön. Tämä tuo suunnitteluun tarvittavaa luotausta ympäröivän yhteiskunnan nykyhet- kestä ja tulevaisuuden näkymistä. Fasilitaattorit toimivat kuten mekin asukasilto- jen organisoijina ja vetäjinä käyttäen osallistavia menetelmiä. Asiantuntijatukea on käytetty mm. ympäristöasioissa ja liiketoimintasuunnittelussa. Matkailun edistämisessä on saatu hyviä tukituloksia aikaan. Työvoimatoimistojen verkosto on laaja, pienistäkin kylistä löytyy toimipiste. BDL toteuttaa työllisyysklinikkaa, jossa koulutettu henkilö auttaa työn etsimisessä ja mm. ansioluettelon laadinnassa. Hallinnon tarjoamat työllistämistuet ja oppi- sopimusmahdollisuudet pyritään tuomaan tehokkaasti käyttöön. Työllisyysasiat otetaan huomioon kyläsuunnittelussa. Ballyhouran toimintaryhmä esitteli ajatuksiaan opintomatkalaisille Deebert Housen kokoushuoneessa. Kehitysyhtiö on saanut maakuntahallinnolta kylätaloja, mm. vuokrataloalueilta, ja siirtää taloja kyläläisten käyttöön. Kylätalojen merkitys Irlannissa on yhtä tärkeä kuin Suomessakin. Vaikka niin pientä kylää ei maassa olekaan ettei sieltä löytyisi pubia, kylän sosiaalista olohuonetta, kylätaloilla on tärkeä merkitys esimerkiksi nuorten sitouttamisessa yhteisöön. Yhteistyötä harjoitetaan paikallisten kansa- laisopistojen kanssa. Kyläkoulutusta toteutetaan laajalti aina puutarhakursseista tutkintoon johtavaan opetukseen. Sosioekonomiaa Kylätoimintaa ohjaava ajatus on sosioekonomisessa suunnittelussa, integroituna ja räätälöitynä kyläsuunnitteluun. Siksi kyläsuunnitteluprosessit ovat Ballyhou- rassa varsin pitkiä, jopa yli vuoden kestäviä. Prosessin laajuuden aiheuttaa mo- nien asiantuntijoiden ja erilaisten rinnakkaisten suunnitteluaiheiden käyttämi- nen. Kyläsuunnitteluun sisältyy monien vertaisverkostojen ja tukirakenteiden mukaan ottaminen. Se tekee kyläsuunnittelusta ammattimaisempaa. Kuten meilläkin Suomessa kyläsuunnitteluun liitetään voimakkaasti kyläläisten oma aktiivisuus ja yhteisöllisyyden kehittämisen näkökulma. BDL hankkeistaa kyläsuunnittelusta kumpuavia ideoita, kuten Leader- ryhmät meillä Hämeessäkin. YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 6

7 Catherine Smyth ja Eileen O Keeffe Ballyhoura Developmentista ja Päijänne-Leaderin toiminnanjohtaja Liisa Häme pohtimassa kansainvälisen Leader-yhteistyön merkitystä ja sen virittämistä Suomen ja Irlannin välille. Uusi strategia teossa Catherine Smyth Ballyhoura Development Ltd:stä kertoi, että alkuvuodesta 2013 yhtiö toteutti laajan kuulemistilaisuussarjan alueen eri toimijoiden ja yhteisöjen kanssa, mitä parannuksia, ideoita ja hankkeita voidaan Ballyhourassa toteuttaa. Suunnittelemme tulevan ohjelmakauden toimintaa, ja haluamme että koko alueen toimijat ovat kehitysyhtiömme uuden strategian Ballyhoura 2020 takana, Smyth totesi. Common Purpose - tilaisuuksissa keskustelua avattiin ja ajatuksia tuuletettiin kyläyhdistysten, sosiaalityötä tekevien, nuorisoryhmien ja aluehallinnon kanssa. BDL antaa starttituen ja auttaa toteuttamisvaiheissa mm. kyläyhdistyksiä laati- maan tulevaisuuden suunnitelmia. Kyläsuunnittelu- termiä ei sinänsä käytetä kuten meillä, vaan kyseessä on enemmänkin laaja- alainen yhteisösuunnittelu, jossa keskiössä ovat sosioekonomiset asiat. Tällainen prosessi ei toimi ainoastaan paikallisyhdistyksen vetämänä, vaan suunnitteluun haetaan useita maakunnal- lisia ja paikallisia toimijoita. Erityisesti suunnittelussa käytetään useita asiantun- tijoita puskemassa eri aihealueiden suunnittelua eteenpäin. Yhteistyötä tehdään myös mm. alueen koulutusyksiköiden kanssa. Räätälöityjä malleja BDL esitteli keskeisiä osia omasta suunnittelukaaviostaan. Työ räätälöidään aina aluekohtaisesti. Aktivoidaan kuntalaiset mukaan, tiedotetaan suunnittelusta Kaikki yhteisön osa- alueet otetaan huomioon ja mukaan Etsitään avainkontaktit ja tärkeimmät sidosryhmien edustajat Järjestetään 5-6 tapaamista BDL:n vetämänä YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 7

8 Kyläyhteisö hoitaa tiedotuksen, kyselymetodit, puskaradion sekä kannustami- sen suunnitteluprosessiin. 1. Suuressa avoimessa tapaamisessa käydään läpi yhteisön ongelma- alueet, pääteemat, 2. Priorisoidaan yksityiskohtaiset aiheet, ja muodostetaan suunnitteluryhmiä teemoittain, joita BDL fasilitoi, 3. Korostetaan suunnittelun eri vaiheissa realistisia ja toteutettavissa olevia ideoita. Erikseen valmistellaan ja kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: 1. nopeasti toteutettavat työt 2. huolellinen taloussuunnittelu 3. vapaaehtoistöiden organisoiminen 4. maaseudun kestävään kehittämiseen liittyvät työt 5. työllistäminen Suunnitteluprosessissa on paljon yhteneväisyyksiä suomalaisen kyläsuunnittelun kanssa. Kehitysyhtiön johdolla suunnitteluprosessi Irlannissa on asiantunte- vampi, eri sektoreilla käytetään enemmän resursseja mm. fasilitointiin. Hen- kilöstöresurssit ovat Ballyhourassa suuremmat kuin esimerkiksi Suomen maa- kunnallisilla kyläyhdistyksillä. Molemmissa malleissa kuitenkin suurimmat haas- teet ovat kuntalaisten aktivointi ja nuorten ihmisten mukaan saaminen suunnitte- luun. Vapaaehtoistyössä on paikallisia eroja. Pikavoitot esiin Ballyhouralaiset kertoivat, että suunnitte- lussa he ovat kokeneet alkumetreillä tärkeäksi tuoda esiin pikavoitot. Suun- nittelutyön nopeat tulokset palkitsevat ja motivoivat asukkaita mukaan. Tällaisia nopeita tavoitteita ovat helposti toteutet- tavat työt, jotka kyläläiset voivat toteuttaa itse ilman suuria resursseja. Hyväksi käytännöksi he ovat havainneet myös suunnittelun priorisoinnin, jossa mitta- roidaan esim. liikennevalosymboliikalla tehtävät ja työt vaikeusjärjestykseen haastavimpina ne joihin tarvitaan paljon yhteisön ulkopuolista apua, vaikuttamista ja rahoitusta. On tärkeää laatia suunnitteluun sisään riskianalyysin tapainen arviointi, myös vaihtoehtoisista tulevaisuuksista uhkien pohjalta. Sidosryhmien ja suunnitteluun liittyvien eri tahojen tuki on syytä varmistaa. Pai- kalliset viranomaiset, kuntahallinto ja yritykset on sitoutettava mukaan. Vapaaeh- toistyölle, talkoille on luotava edellytyksiä. YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 8

9 Charleville Community Forum Charlevillen pikkukaupunki yhteisöllistää uudella forumilla: yhteisösuunnitteluun perustettu ryhmä kokoaa kaikki yhdistykset ja järjestöt yhteistyöhön. Charlevillen yhteisösuunnitelma valmistui lokakuussa Uunituoreen suun- nitelman esittelijä, Charleville Community Forumin puheenjohtaja Ian Doyle ker- toi, että yhteistyössä Ballyhouran kehitysyhtiön kanssa uurastettu suunnitelma tehtiin osallistamalla. Suunnitelma lähti liikkeelle vahvasti yhteisöistä. Forum on toiminut prosessissa talonmiehenä järjestöjen ja ryhmien kesken ja linkittänyt toimijoita yhteen. Noin 4000 asukkaan Charlevillessä on 77 yhdistystä ja järjestöä, joista 60 osallis- tui yhteisösuunnitelman tekemiseen. Doyle sanoi, että itse asiassa suunnittelu vei peräti kolmen vuoden ajan. Yhteistyötä yliopiston kanssa Charleville Community Forum toimii yhteisösuunnittelun puhemiehenä. Se perus- tettiin toimimaan yhteisön äänenä, tasapuolisesti ja riippumattomasti. Se koostuu järjestöjen edustajista niin että eri sektorit ovat tasapuolisesti mukana. Mukana on niin katolisen kirkon järjestöjä kuin poliittisia yhteisöjä. Yhteistyöfoorumi on järjestänyt myös avoimia kyläkokouksia (open meetings), joihin on osallistunut pari sataa asukasta. Ballyhouran työntekijät vetivät nämä ja niissä työskenneltiin ryhmissä isossa salissa. BHD järjesti myös neuvottelut vira- nomaisten ja kylämme vapaaehtoisten kesken. Suunnitelma jakaantuu kolmeen osaan, sosioekonomiseen tarkasteluun joka on tehty yhteistyössä Limerick Institute of Technologyn kanssa, suunnitteluproses YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 9

10 Vaikka Charlevillessa työpaikkaomavaraisuus on hyvä, työttömyysluvut ovat suuret. Julkisen tuen kaventuminen ajaa kaupunkilaisia yhdistämään resurssejaan. Pian syntyi aika uudelle yhteisösuunnittelulle. sien esittelyyn sekä itse kohdennettuihin toimen- piteisiin. Instituutti suo- ritti samalla ulkopuolista arviota Ballyhoura Devel- opmentin kyläsuunnitte- lusta. Lähidemokratiaa Teemoittelu on yksityis- kohtaista. Suunnitelma sisältää niin maineikkaan puistoalueen hoitotoi- menpiteitä kuin Charlevil- len juustofestivaalien elvyttämistä. Laajan toimijajoukon mukaan ottamisella pyritään ehkäisemään Irlannissakin polttava ongelma lähidemokratian toimivuudesta. Puheenjohtaja Doyle totesi, että demokratian suunta on ylhäältä alas, kreivikunnasta tihkuu vaikuttamismahdolli- suuksia liian vähän. Suunnitelman taustalla on suuri joukko kansa- laisia ja järjestöjä. Sen vaikuttavuuteen pyritään satsaamaan. Suunnitelman julkista- mistilaisuudessa puhunut Ballyhoura Develop- mentin puheenjohtaja John Walsh totesi, että toimet joita on yhdessä suunniteltu ja ideoitu laa- Suomalaiset vieraat kuuntelivat tarkkaavaisesti charlevilleläisten kokemuksia yhteisösuunnittelusta. Ongelmakenttä kuulosti tutulta. jalla yhteisöllisellä taustatuella, ovat vaikuttavampia. Yhteisöllisyyden tunteen rakentamista tarvitaan vaikeina aikoina. Samoin todettiin, että kansallisilla ja paikallisilla hallituksilla ei ole resursseja ratkaista ongelmia kaikilla aloilla. Ole- massa olevat resurssit on tarjottava entistä tuottavimmilla tavoilla. Yhteisöjen on tiedettävä, mitä he tarvitsevat ja miten maksimoida omia resurssejaan. Tutkimustyö taustaksi Laaja selvitystyö tehtiin suunnittelun pohjalle alueen demograwiasta ja eri yhteiskunnallisista indekseistä. Selvitettiin mm. ikäjakaumat, etniset taustat, syntymäpaikat, elämänkaaritilastot, koulutustasot, työpaikkajakaumat ja jopa talouksien internet- yhteydet. Kestävän kehityksen arvioinnissa käytettiin vuosittain kertynyttä TidyTowns- aineistoa. Kilpailussa kerätään kylän / kaupungin tärkeitä ympäristöön liittyviä muuttujia. YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 10

11 The Charleville Community Plan julkistettiin marraskuussa St Vincent de Paulissa. Aileen Browne, Charleville Community Forumin sihteeri, John Walsh Ballyhoura Developmentista, Ian Doyle, Community Forumin pj., Tommy Kavanagh, Tidy Town Committee sta ja Ciaran Lynch L.I.T. -yliopistosta. Esimerkki Charleville Community Plan -suunnitelman toimenpiteistä Aihe: Kaupunki kaipaa parempia ja toimivampaa opastusta nykyiset puut- teellisten ja epätarkkojen kylttien ja opasteiden sijaan. Sisääntulotiet tar- vitsevat myös huomiota ja ylläpitoa. Toimi 1: Tutkitaan nykyinen opastussäännöstö. Toimi 2: Suunnitellaan uusi visuaalinen opastemalli. Toimi 3: Varmistetaan että sisääntuloalueet ovat puhtaita ja siistejä ja opasteet kunnossa. Yhteistyökumppanit: Cork County Counsil, Ballyhoura Development Tulos: Kaupungissa on tehokkaat ja johdonmukaiset julkiset opasteet liikenteelle ja muuhun informaatioon. Charlevillen sisääntulotiet ovat houkuttelevat ja siistit. Kommentti: Cork County Council haluaa tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa tässä asiassa ja antaa tietoa nykyisestä lainsäädännöstä ja muista säännöistä. Se ehdottaa, että otamme valokuvat kohteista mitkä ovat korjausta vailla. He antavat aluettamme hoitavan suunnittelijan käyttöömme. Charlevillen Tidy Towns - järjestö tukee tätä hanketta. Ian Doyle kertoi, että prosessi oli erittäin vaikea. Oli haastavaa saada aktivoitua kuntalaiset mukaan. Panostimme paljon yli 50- vuotiaiden, kokeneiden ja elämää nähneiden asuk- kaiden rekrytointiin. Heillä on paljon hyvää osaamista, verkostoja ja kokemusta. YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 11

12 Plan 4 Knocklong Knocklongin pikkukylän taantuma käännettiin suunnitelmallisesti yhteisöllisyydeksi ja tulevaisuuden toivoksi. Kylätalo ja suunnitelma avasivat pilviverhoa. Knocklongin kylä eli luvulle saakka vireästi, kasvoi sopivasti ja kehittyi kyläläisten ehdoilla. Sitten kyläyhteisö romahti. Kylätoiminta kapeni, sen tärkeä valtimosuoni, rautatieasema suljettiin ja kylätalo oli käyttökiellossa vaarallisen huonokuntoisena. Kesti vuosia että kylän kehittämistoimet aktivoituivat. Kyläta- loa lähdettiin kunnostamaan kyläläiset keräsivät lainapääomaa ovelta ovelle kiertämällä. Pidettiin kyläjuhlia, verkostoiduttiin ja päätettiin viimein laatia kyläsuunnitelma. Kylätalosta sydän Knocklongin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Dermot Carroll listasi yhdistyksen toimintaperiaatteet suomalaisille vierailleen. Meidän tavoitteenamme on säilyttää kyläpalvelut Knocklongissa. Pyrimme eh- käisemään maaseudun syrjäytymistä, kaikilla yhteiskunnan alueilla. Ja tärkeää työtä teemme yhteistyön virittämisessä alueemme järjestöjen kanssa. Kylätalo on toiminnan sydän. Se tarjoaa monitoimitalomaisia palveluita kyläläis- ille, kuten liikunta- ja teatteriharrastuksia sekä koulutustilaisuuksia. Kyläsuunnitelma Plan 4 Knocklong perustui menneen kääntämiseksi suotuisaksi kehitysaskeliksi. Ensimmäinen toimi oli kunnostaa kylätalo ja organisoida sille vastaava työryhmä. Samalla tueksi otettiin Ballyhoura Development Ltd. Knocklongin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Dermot Carroll kertoi suomalaisille vieraille suunnitteluprosessista Knocklongissa. Carroll painotti kyläyhdistyksen kritiikinkestokykyä: Me olemme joutuneet opettelemaan sitä, asiat kun eivät aina ole ristiriidattomia. YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 12

13 Varainhankintaan ryhdyttiin aktiivisesti. Tavoitteena oli luoda prosessi, joka ei tuota tiettyä ja määrättyä suunnitelmaa eikä jonkun toisen ideoita, vaan yhteisön oma kirjallinen suunnitelma. Ihmisten oma suunnitelma, Carroll totesi. Julkinen sektori mukaan Suunnittelu aloitettiin kyselyllä. Muodostettiin kyläläisten mielipide avoimissa kyläkokouksissa. Kohdattiin kansalaisia kokouksissa. Perustettiin suunnitte- luryhmiä. Pidettiin neuvonpitoja julkisten virastojen kanssa korostettiin epävirallisuutta ja luontevuutta. Oli opittava erottamaan mikä on kylätoimintaa edistävää työtä ja mikä hen- kilökohtaista, puheenjohtaja tiivisti. Suunnitelman eri teemat oli laadittu erillisten suunnitteluryhmien kanssa. Asiantuntojanäkemystä kaivattiin kaikilla sektoreilla. Lasten ja nuorten asioita pohdittiin laajasti. Kyläsuunnitelman runko oli taulukkomallinen, jota Suomessakin käytetään. Priority level antoi suunnitelmalle väriä tehtävien kiireellisyyttä arvioitaessa. Kysymyspatteri oli napakka. Kolme kysymystä: Mistä pidät kylässäsi? Mitkä ovat kylämme haasteet? Millaisia ratkaisuja niihin voisit kuvitella? Tietoa kerättiin ovelta ovelle menetelmällä ja niitä jäsenneltiin yhteisillä kokouksilla. Työllisyys, yrittäjyys ja koulutus - suunnitteluryhmä keskittyi matkailuun ja per- inteeseen. Kyläpalveluryhmä tarkasteli ympäristö- ja luontoasioista sekä raken- nettua ympäristöä. Lasten ja nuorten palveluihin keskittynyt ryhmä pohti vapaa- ajan ja viihtyvyyden näkökulmia. Jokaisessa ryhmässä oli mukana BDL:n fasili- taattori tukemassa suunnittelua. YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 13

14 Luottamus ratkaisee Dermot Carroll kertoi, että suunnittelulista oli varsin yksinkertainen. Se sisälsi aktivointia ja asiantuntijatukea vuorotellen. Suunnitteluryhmät jatkavat edelleen toimintaansa. Nyt siirretään kyläsuunnitelman ajatuksia käytäntöön. Onneakin tarvitaan. Ensin utopiana pidetty ajatus pienyritystalosta heräsikin todeksi, kun suunnitelma istui kreivikunnan yrittäjyysohjelmaan. Rakennussuun- nitelma on jo valmistumassa. BDL:n työntekijällä oli keskeinen rooli saattaa yhteen kylä ja yrittäjyysviranomainen. Suunnitelmassa myös pienet asiat ovat tärkeitä, aamukahveista alkaen. Ristirii- toja tulee, miten asioita ratkaistaan, mutta me ratkaisemme ne. Tärkeää on saada luottamus ja tulevaisuuden toive kasvamaan, Carroll sanoi. Vapaaehtoisena minun oli opittava ottamaan vastaan kritiikkiä, opittava erotta- maan mikä on kylätoimintaa edistävää työtä ja eikä ottaa asioita henkilökohtais- esti, kertoi toinen kyläaktiivi omasta kasvustaan. Knocklongin liikennevalot Knocklongin suunnitelman kysymyksenasettelu oli yksinkertainen, ja sen tulokset arvioitiin vaikeusjärjestykseen. Kolme kysymystä riitti. Esimerkki Plan 4 Knocklong -suunnitelman toimenpiteestä Mikä on ongelma? Knocklongin vanha hautausmaa on kartoittamatta. Mitä tarvitsemme sen ratkaisemiseksi? Hautausmaa tutkitaan ja tiedot tallennetaan. YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 14

15 Miten me sen teemme? 1. Rajataan kartoitusta tarvitsevat hautausmaan osat. 2. Tarkastetaan kansallisesta hautausmaaprojektin tiedostosta mitä alueella on tehty. 3. Pyydetään asiantuntija- apua Ballyhoura Developmentilta. 4. Rekrytoidaan vapaaehtoiset apuun kartoittamaan ja kirjaamaan tiedot. Mikä on ideaali tulos? Kaikki hautausmaat on kartoitettu, hautakivien tiedot on siirretty sähköiseen muotoon. Liikennevalokoodi: keltainen Knocklongissa suunnitteluryhmiä perustettiin kolme yleiskeskustelun perusteella. Kaikilla ryhmillä oli käytettävissä fasilitointia, oli sitten kyseessä palvelutuotanto, työllisyyden kehittäminen tai nuorisotyö. Knocklongissa päädyttiin kehittämään pienimuotoista yrittäjyyttä ja rohkaise- maan siihen. Omatoimista työllistämistä tuetaan yhteisön voimin, ja kannus- tetaan paikallisten palveluiden ja yritysten suosimiseen. BDL toimii työllistämisasioissa neuvonantajana mm. työllisyysklinikan avulla. Työllistäminen nähtiin primus motorina kyläsuunnittelun keskeisten sosio- ekonomisten ongelmien ratkaisussa. Yhteisöjen kehittämisen tukena paikallis- ten palveluiden ja sosiaalisen huolenpidon tuottaminen ovat avainasemassa. YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 15

16 Ballyhouran kyläkohteita Jokaisella kylällä ja kaupungilla on valttinsa ja vetonaulansa. Irlantilaiset yhteisöt hyödyntävät rikasta historiaansa niin matkailussa kuin kulttuurissaankin. KENNEDYN JUURILLA Limerickin kainalossa BrufWin kunta- alue on kahdentuhannen asukkaan yhteisö. Se laatii parhaillaan kaupungin kanssa kehittämissuunnitelmaa. Alueen historia venyy kauas kivikauteen. Kennedyn muistokivi on vanhan oikeustalon seinustalla. Yhdysvaltain entisen presi- dentin John F. Kennedyn juuret juontuvat BrufWiin Fitzgeraldin sukuun. Kesällä 2013 JFK:n tytär Caroline vieraili kylässä Bruff Heritage Groupin kutsumana. Vierailullaan hän nimesi vanhan oikeustalon Thomas Fitzgerald Centreksi. Bruff Heritage Group isännöi ja kunnostanut vanhan oikeustalon kylätaloksi. Talo toimii alueen perinteen tyyssijana. Ballyhoura Developmentilla on talolla myös koulutustoimintaa. Kylän vanha pubi on muutettu anniskeluoikeudettomaksi kahvi- laksi, joka palvelee iäkkäämpää väestöä. Samalla se toimii yhteisenä kokoontumispaikkana kaiken- ikäisille. Kahvilassa on ohjattua toimintaa mm. senioreille. Vanhojen rakennusten uu- siokäyttö oli nähtävissä muual- lakin Ballyhouran kylissä ja kau- pungeissa. Uuden rakentaminen oli näkymättömämpää. Kyläkahvila oli perustettu entisen pubin tiloihin. Vapaaehtoisten ja työllistettyjen pyörittämä kahvila ei kilpaile kylän pubin kanssa, koska kahvilassa ei myydä alkoholia. Entisiin varastotiloihin oli kunnostettu iloisesti maalattu lasten- ja nuorten tila. 16

17 LEADERILLA MAASTOON Irlannin laajin pyöräilyverkosto, 98 km polkuja, metsäteitä, ylä- ja alamäkiä löytyy Ballyhouran vuoristo- reiteillä. Maastopyöräreitin esittely sujui kosteudesta huolimatta hyvin. Reitit olivat hyvässä kunnossa mutasateesta huolimatta. Ballyhouran maastopyöräverkosto on toteutettu Leader- rahoituksella, ja siitä on muodostunut alueen merkittävin liikunta- ja matkailukohde. Reitistö on kansainväliset mitat täyttävä, ja Ballyhouraan odotetaankin kv- pyöräily- kisoja jo ensi vuodeksi. HISTORIA MATKAILUTUOTTEEKSI Lough Gur Heritage Center esittelee 6000 vuoden ajalta Irlannin elämänmakuista historiaa. Se sijaitsee keskellä arkeologista maisemaa, aluetta jonka tarina alkaa jo neoliittiselta aikakaudelta jatkuen aina ensimmäisiin keltteihin, jotka asuttivat alueen 5500 vuotta sitten. Luontokeskuksen pystyttämisessä on käytetty mm. Leader- rahoitusta. Ballyhouran kehitysyhtiö on ollut mukana kohteen rakentamisessa. Lough Gur on näyttely, museo ja toimintapaikka. Se on yksi Irlannin merkittävimmistä arkeologisista ja historial- lisista paikoista. Vapaaehtoiset ovat olennainen apu keskuksen ja sen ympäristön hoitotöissä ja esittelijöinä. Lough Gurin historiallista kokonaisuutta täydentää sen vieressä sijaitseva arvokas Grange Stone Circle. Kivikehä on halkaisijaltaan 150 metriä, sen 113 vapaasti seisovaa 17

18 Luontokeskuksen rakentaminen ja arkeologinen työ on tehty osin EU- ja Leadertuilla. kivipaatta muodo- stavat Irlannin suurimman mui- naisajan muis- tomerkin. Suurin kivi on Rannach Chruim Duibh, joka on 13 metriä korkea ja painaa 40 tonnia. On arveltu, että kivikehällä on suoritettu uskon- nollisia rituaaleja. Auringonpalvontaa puoltaa havainto kivikehän suorasta linjasta nousevaan aurinkoon: aamulla auringonsäteet tavoittavat kehän keskipisteen. Arkeologisista kaivauksista on löy- tynyt poltettuja ihmisen ja eläinten luita. Historiallista kivikehää ylläpidetään huolella: päivittäistä nurmikon hoitoa. Kohteen ylläpitoon osallistuvat myös alueen yhdistykset: kyläyhdistyksen oheistuotteita myytiin kivikehän sisääntulossa. 18

19 Kyläkierros kotiin vietäväksi Matkalla kohti Dublinia, lentokenttää, ajamme syrjään uudelta Dublininmoottoritieltä, ohjaamme kyläraitille Kilmallock Tipperary Cashel Templemore. KILMALLOCK vanhasta voimaa Kilmallockin historia tunnetaan vanhasta St. Peter & Paulin kirkostaan, dominikaanisesta luostaristaan ja parhaillaan res- tauroitavasta kaupunginmuuristaan luvun normanni- kaupunki elää tänään vireää, mutta syrjäistä elämäänsä. Kolmentuhannen asukkaan kaupunki ei ole jämähtänyt histo- riaansa, uutta ja modernia on kehitetty Päättömän Ratsastajan festivaalista hyvätasoisiin pyöräilyreitteihin. Pyöräilyklubissa on 70 jäsentä, ja se järjestää ta- sokkaista kansallisia kisoja. Kovat ajat ovat tuoneet myös kumppanuuskaupunkiajattelun: Kilmallock ja naapurikaupunki Croom ovat tehneet sosioekonomisen yhteistyöliiton keskenään. Suurten valtateiden katveessa on Kilmallock, joka odottaa löytämistäsi mainostaa kaupunki esitteessään. 19

20 Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela sai Tipperaryn rauhanpalkinnon TIPPERARY musiikilla maailmalle Tipperaryn ja Vesivehmaan yhdistää laulu. Vesivehmaan jenkka ja It s A Long Way To Tipperary pitävät kylät musikaalisessa tietoisuudessamme. Tipperaryn suosiota lisäsivät englanti- laiset sotilaat, jotka lauloivat sitä marssilauluna jo ensimmäis- essä maailmansodassa. Kaupungin identiteettiä on rakennettu laulun varaan. Moderni Tipperary on tunnettu rauhan ja rauhanomaisen yhteistyön kehittämisessä kansallis- esti ja kansainvälisesti Tipperary Peace Conventionin tuella. Sellaiset merkkimiehet kuin Bob Geldof, Mikhail Gorbachov ja Bill Clinton ovat vastaanottaneet vuotuisen Tipperary International Peace Awardin. Tapahtuma käynnistettiin CASHEL linnan henki Cashelin kylän tunnettu vanha linna sai alkunsa poikkeuksellisesti. St. Patrick, Irlannin apostoli, karkoitti Saatanan luolastaan aiheut- taen linnan syntymisen Cashelin vuorennyppylälle. Tässä rakennustyössä ei käytetty Leader- rahoitusta. Linna on alueen suosituin matkailukohde. 20

21 Rock of Cashel on Euroopan komeimpia keskiaikaisia linnoituksia. Se on myös yksi Irlannin suosituimmista matkailukohteista. Pikkukaupunki Casheliin (n asukasta) linna tuo noin vierailijaa vuosittain. Linnakokonaisuutta kunnostetaan parhaillaan, sen torni luvulta ja romaani- sta kappelia restauroidaan. Itse linnaosa luvulta on jo kunnostettu. Linnoi- tuksessa sijaitsee myös katedraali ja Bolton Library, jonka kirjavalikoimat alkavat luvulta. TEMPLEMORE twinnausta parhaimmillaan Vuonna 2002 Templemoren kaupungin- valtuusto päätti ryhtyä ystävystymään. Suunniteltiin ohjelma, jonka tavoitteena oli luoda ja kehittää kulttuuri-, kieli-, kou- lutus- ja taloudellisia yhteyksiä ystävyyskyliin ja - kaupunkeihin. Templemoren Twinning Committee etsii, luo suhteita ja esittää uusia yhteisösuhteita. Vuoden aikana järjes- tetään nuoriso- ja koulutusvaihtoa Ystävyyskaupunkitoimintaa esitellään mm. Templemoren kirjastossa. ystävyyskaupunkien kesken sekä vierailuita. Yhteistyötä on harrastettu mm. jal- kapalloturnausten ja kävelyretkien avulla. TIDYTOWNS mallia Suomeenkin TidyTowns - kilpailu on avoin kaikille pienille ja suurille asutusalueille, kaupungeille ja kylille. Ympäristöministeriön, alueellisen ja paikallishallin- non edustajien tuomaroiva kilpailu arvioi osanotta- jayhteisöiden menestyksen mm. maisemoinnin, ke- stävän kehityksen ratkaisujen, ympäristöarvojen ja siisteyden mittareilla. Kilpailussa jaetaan yli 200 palkintoa eri sarjoissa. Palkintojen yhteismäärä on euroa. Sarjoja ovat mm. Vuoden tulokas, jo- kaisen kreivikunnan parhaat, kyläpalkinto, suurten ja pienten kaupunkien palk- innot ja sekä pääpalkinto Irland s Tidiest Town. TidyTowns- tavaramerkki on tunnettu koko maassa. Sen mukana järjestetään kampanjoita ja tempauksia. Tunnustuksia jaetaan myös pienistä teoista, kuten TidyTowns Sustainable Development Award ja The TidyTowns Tree Project Award. Tidy Towns - kilpailua on järjestetty luvun lopusta saakka. Vuosittain siihen osallistuu noin 700 kaupunkia ja kylää. Vuoden 2013 kansallinen palkinto myönnettiin Moynaltyn kylään, Meathin kreivikuntaan. Kylä pokkasi myös Irland s Tidiest Village - palkinnon. 21

22 MATKUSTAJAT Hallituksen jäsen Kaisa Lumiaho, Vihanti, Nouseva Rannikkoseutu ry. Hallituksen jäsen Helena Tornberg, Limanka, Nouseva Rannikkoseutu ry. Hallituksen jäsen Heikki Isokoski, Raahe, Nouseva Rannikkoseutu ry. Hallituksen jäsen Saila Tönkyrä, Hailuoto, Nouseva Rannikkoseutu ry. Hallituksen jäsen Seppo Pietilä, Lumijoki, Nouseva Rannikkoseutu ry. Kyläaktiivi Marja-Leena Pietilä, Lumijoki Hankesihteeri Harri Kontio, Nouseva Rannikkoseutu ry. Toiminnanjohtaja Soila Haapsaari, Nouseva Rannikkoseutu ry. Hankevalmistelija Riikka Hautala, Nouseva Rannikkoseutu ry. Toiminnanjohtaja Liisa Häme, Päijänne- Leader ry Kyläasiamies Elina Leppänen, Hämeen Kylät ry Kyläasiamies Timo Taulo, Päijät- Hämeen Kylät ry Maaseutuasiamies Veli-Matti Pura, Tammelan kunta Kyläasiamies Pirkko Kaskinen, Länsi- Uudenmaan Kylät ry EI MATKAA ILMAN OPPIA Olemme jo soveltaneet liikennevaloja omalla tavallamme Tervakoskella ja Hauholla tulevaisuusilloissa. Samoin Knocklongin ongelmalähtöistä kysymystenasettelua ja kysymyksiä - mitä me teemme asialle. Riskianalyysin avulla voisi olla hyvä etsiä kylän vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Irlannissa on myös huomattu että kaupungit tarvitsevat osallisuutta ihan vastaavasti kuin maaseutukylät. Olisi hienoa, jos meilläkin olisi enemmän resursseja kulkea kylän rinnalla pidempään, asia on ratkaistavissa meillä yhteistyöverkostolla josta löytyy monen alan asiantuntijuutta. kyläasiamies Elina Leppänen Tutustuminen kyläsuunnitelman tekemiseen ja tekijöihin erilaisessa yhteiskunnassa ja erilaisessa ympäristössä antaa välittömiä eväitä oman työn tekemiseen. Ennen kaikkea kokemukset ovat välillisiä: ne avautuvat uudelleen ja sellaisissa työvaiheissa, jolloin kaipaa uusia ideoita ja uusia keinoja onnistuneeseen lopputulokseen. Uskon, että Irlanti vierailee monessa päijäthämäläisessä kyläillassa. kyläasiamies Timo Taulo 22

23 23

OPINTOMATKA IRLANTIIN 21.-25.10.2013

OPINTOMATKA IRLANTIIN 21.-25.10.2013 NORSUN OPINTO- MATKA IRLANTIIN 21.-26.10.2013 OPINTOMATKA IRLANTIIN 21.-25.10.2013 Nouseva Rannikkoseutu ry:n henkilöstö ja hallitus kävivät Irlannissa opintomatkalla 21.-26.10.2013. Norsulta osallistujia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET

KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET Kylätoiminnan neuvottelupäivät 19. - 20.5.2011 KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET 2011-2013 KYLÄTOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Kylätoiminnan päätavoitteena on maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA

AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA Kylärekisteri ja kylätalorekisteri Muistakaa ilmoittaa kylärekisteriin yhteystietojen muutokset. Kylärekisterin kautta teemme kaiken tiedotuksen teidän kylien

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista

Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Kyläsuunnitteluhankkeen taustaa Kyläsuunnittelua on käytetty paikallisen kehittämisen välineenä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta

Lisätiedot

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi

Lisätiedot

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö. Rahoittajamme on STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Me Itse ry on valtakunnallinen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Taustaa ja viitekehys 2 Paikallinen näkemys toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöt ja tulevaisuuden hyvinvointikunta

Kansalaisjärjestöt ja tulevaisuuden hyvinvointikunta Kansalaisjärjestöt ja tulevaisuuden hyvinvointikunta Minkälainen yhtälö? Miltä hyvinvointikunnissa näyttää? Kuinka eriarvoistumista voisi parhaiten ehkäistä? Perustulon ja palkkatulon joustava yhdistäminen,

Lisätiedot

KYSELY. Maakunnat vastaavat alkaen:

KYSELY. Maakunnat vastaavat alkaen: KYSELY Maakunta ja sote uudistuksessa suomalaiseen hallintoon luodaan kolmas taso eli maakunta, aiempien valtion ja kuntien lisäksi. Uusi organisaatio aloittaa 1.1.2021. Sosiaali ja terveyspalveluja tuottava

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Palvelutori Päijät-Hämeessä Palvelutori Päijät-Hämeessä Arja-Tuulikki Wilén, HT, Projektipäällikkö Päijät-Hämeen liitto arja-tuulikki.wilen@paijat-hame.fi Terveydenhuollon atk-päivät 25.5.2016 Kansalaisen aktiivinen rooli sote-palvelukentässä

Lisätiedot

Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä!

Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Jerrytapaamisen kulku 9.5.2019 Esityslista: 1. Tervetulotoivotus ja kokouksen läpikäyminen 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Järjestöneuvoston

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Hallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p

Hallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p Hallitus on Leader-ryhmän sydän Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö sanna.sihvola@mmm.fi p. 02951 62264 Sivu 1 7.4.2015 Esityksen sisältö 1. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinta

Lisätiedot

Kyliltä fiksusti liikkeelle. Outokummussa

Kyliltä fiksusti liikkeelle. Outokummussa Kyliltä fiksusti liikkeelle Outokummussa Tavoitteet Tavoitteet Kestävää liikkumista edistetään usein taajamissa, vaikka liikkuminen on yhtä tärkeää myös taajamien ulkopuolella. Maaseudulla liikennetarve

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Keski-Suomen Järjestöareenan organisoituminen vuonna Keski-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöjen alueverkoston, Kolmikon tapaaminen

Keski-Suomen Järjestöareenan organisoituminen vuonna Keski-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöjen alueverkoston, Kolmikon tapaaminen Keski-Suomen Järjestöareenan organisoituminen vuonna 2019 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöjen alueverkoston, Kolmikon tapaaminen 14.11.2018 Järjestöareenan tavoitteet 1. Vahvistaa järjestöjen

Lisätiedot

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin! APUVA! Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin! Järjestöillä ja kunnilla yhteinen tavoite: ihmisten hyvinvointi Pitäisi saada uusia aktiiveja, koska

Lisätiedot

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kylän kestävyyspolku -hanke. Salo

Kylän kestävyyspolku -hanke. Salo Kylän kestävyyspolku -hanke Salo 7.5.2019 Varsinais-Suomen Kylät ry (perustettu vuonna 2000) Olemme kaksikielinen maakunnallinen toimija, joka palvelee kylä- sekä asukasyhdistyskenttää Varsinais-Suomen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunginhallituksen iltakoulu 20.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Iitin kyläkoordinaattori -hanke , oikaisuvaatimus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Iitin kyläkoordinaattori -hanke , oikaisuvaatimus Kunnanhallitus 141 15.08.2016 Kunnanhallitus 148 29.08.2016 Kunnanhallitus 165 19.09.2016 Iitin kyläkoordinaattori -hanke 2017-2019, oikaisuvaatimus 755/00.01.05/2016 Kunnanhallitus 15.08.2016 141 Kyläasiain

Lisätiedot

Klubin kehittämistyöpaja Marja Sundström-Pullinen GMT 107-E

Klubin kehittämistyöpaja Marja Sundström-Pullinen GMT 107-E Klubin kehittämistyöpaja 2013 Työpajan tavoitteet Klubin toiminnan laadun parantaminen Jäsentyytyväisyyden nostaminen Jäsenten sitouttaminen Mitä klubi tekee ja miten tekee? LAADUKKAASTI TOIMIVASSA KLUBISSA

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Vuoden 2017 rahoitus Maaseutuohjelman rahoituskiintiö vuodelle 2017 on yhteensä

Lisätiedot

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Allergia- ja astmaliiton järjestöpäivät 6.9.2014 Ritva Pihlaja, tutkija, erityisasiantuntija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa määritellään Tornion maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry

Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry Taustaa Eskolan kylä sijaitsee Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla 12

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Kuntastrategia

Kuntastrategia Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Maaseutuohjelman tulevaisuus Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista

Lisätiedot

MIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita.

MIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita. KYLÄSUUNNITELMA MIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita. Se on kylän, kyläyhteisön tai useamman kylän yhteinen ja tehdään oman kylän tarpeesta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 7.6.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Avustuspäätökset liitteineen

Avustuspäätökset liitteineen Avustuspäätökset liitteineen Maa- ja metsätalousministeri myöntää tällä päätöksellä vuoden 2019 talousarvion momentilta 30.10.63 yhteensä 1 200 000 euron yleisavustuksen (kohdennettu yleisavustus) Suomen

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Vaskion kyläkyselyn tuloksia

Vaskion kyläkyselyn tuloksia Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella 2021-27 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2019 EU-valmistelun tilannekatsaus Rahoituskehykset 2021-2027 (MFF) - Esityksessä 2.5.2018 suuri leikkaus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta

Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, toiminnanjohtaja Siilinjärven kyläparlamentti 11.1.2018 Yrityskeskus Innocum SIILINJÄRVI Rahoituksen 4,6 M jakautuminen

Lisätiedot

Ketterän kokeilun nimi: Avoin kohtaamispaikka Rauhankadun neuvolassa Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen): Porvoo Kokeilun ajanjakso: syksy 2018

Ketterän kokeilun nimi: Avoin kohtaamispaikka Rauhankadun neuvolassa Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen): Porvoo Kokeilun ajanjakso: syksy 2018 Uudenmaan LAPE / Ketterät kokeilut tuloskortti Ketterän kokeilun nimi: Avoin kohtaamispaikka Rauhankadun neuvolassa Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen): Porvoo Kokeilun ajanjakso: syksy 2018 Päivämäärä:

Lisätiedot

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala - millainen on hyvä kyläsuunnitelma? - onko tarpeen määritellä hyvän suunnittelun laatukriteereitä? - mitkä ovat keskeiset elementit kyläsuunnittelusta? Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala Millainen

Lisätiedot