Kohtaamo-hankkeen ulkoisen arvioinnin toteutus, tulokset ja suositukset
|
|
- Riikka Hakala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohtaamo-hankkeen ulkoisen arvioinnin toteutus, tulokset ja suositukset Jarmo Nieminen, Kati Tuokkola, Kari Huotari ja Sinikka Törmä 15. kesäkuuta 2017 Sisällys 1. Arviointiasetelma 1 2. Arvioinnin menetelmät ja aineistot 2 3. Kohtaamo-hanke ja sen toimintaympäristö 3 4. Kohtaamo Ohjaamojen näkökulmasta 7 5. Kohtaamo-hankkeen tulokset Mikä on muuttunut tai muuttumassa Kohtaamon koordinoiman Ohjaamotoiminnan myötä? Kokonaisarvio hankkeen tavoitteiden toteutumisesta, hankkeen vahvuuksista ja merkityksestä Kehittämistarpeet ja ehdotukset toimenpiteiksi 29 Lähteet 31 1 Arviointiasetelma Ulkoisen arvioinnin kohteena oli Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama koordinaatiohanke KOHTAAMO - Ohjaamojen ja verkko-ohjauspalvelun kehittämisen tuki (S20318). Hankkeella on kaksi päätavoitetta, (1) kehittää nuorten matalan kynnyksen Ohjaamo-toimintamallia, koordinoida eri vaiheissa olevien Ohjaamojen kehittymistä sekä tukea Ohjaamojen vakiinnuttamista ja (2) rakentaa verkkoohjauspalvelua tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön tueksi. Kohtaamo-hanketta toteutetaan ajalla Ulkoinen arviointi aloitettiin ja se päättyi , jolloin arvioitava hanke oli toimintakautensa puolivälissä. Ulkoisen arvioinnin tekijä valittiin Kohtaamo-hanketta hallinnoivan Keski-Suomen ELY-keskuksen järjestämän kilpailutuksen tuloksena. Arvioinnin toteutti neljän tutkijan muodostama arviointiryhmä, jonka työstä vastasi YTM Jarmo Nieminen (Tutkimus Nieminen Oy). Muut arviointiin osallistuneet tutkijat ovat YTM Kati Tuokkola (Tmi Kati Tuokkola) sekä VTT Sinikka Törmä ja VTT Kari Huotari (Referenssi Oy). Työpanosta arviointiin oli käytettävissä yhteensä noin neljä henkilötyökuukautta. Tarjouspyyntö koski hankearviointia, joka tulee suorittaa siten, että sitä voidaan hyödyntää hankkeen toiminnassa koko sen keston ajan (kehittävä arviointi). Kehittävä arviointi voidaan ymmärtää monin eri tavoin. Keskeisellä sijalla siinä on aina tavoite oppia ja kehittää toimintaa sekä arvioijan ja arvioitavana olevan tahon vuorovaikutus. Tässä hankearvioinnissa arviointiryhmä tulkitsi kehittäväksi arvioinniksi
2 arvioinnin, joka tukee Kohtaamo-hankkeen toteutusta tuottamalla sille palautetta ja kehittämisehdotuksia hankkeen aikana järjestettävien arviointitapaamisten ja muiden keskustelujen yhteydessä. 2 Arvioinnin menetelmät ja aineistot Arvioinnissa hyödynnettiin arvioitsijan itse tuottamaa aineistoa ja muiden tahojen tuottamaa aineistoa. Arviointiaineiston hankinnassa ja analysoinnissa käytettiin tavanomaisia yhteiskunnalliselle ja humanistiselle tutkimukselle ominaisia menetelmiä. Arvioitsijan itse tuottaman aineiston hankintamenetelminä olivat kysely, haastattelut, arviointitapaamiset sekä keskustelut ja havainnointi Kohtaamo-hankkeen tilaisuuksissa. Muilta tahoilta saadusta aineistosta tärkein on ollut Kohtaamo-hankkeessa tuotettu dokumentti- ja mediaaineisto. Lisäksi aineistona on käytetty tutkimuksia, artikkeleita ja dokumentteja, jotka koskevat nuorten asemaa ja nuorille tarkoitettuja palveluja. Valtaosa aineistosta on laadullista, joten analyysimenetelmät ovat olleet pääasiassa laadullisia, kuten sisällön analyysi ja teemoittelu. Tilastollista kuvausta on käytetty arvioitsijan Ohjaamoille tekemän kyselyn analysoinnissa. Laajasta ja jatkuvasti päivittyvästä dokumenttiaineistosta johtuen arvioitsijan työmenetelmissä on ollut keskeinen sija työpöytätutkimuksella, jossa kootaan ja analysoidaan painettua ja verkossa julkaistua aineistoa. Työpöytätutkimuksesta on vastannut arviointiryhmän vastaava, joka on koko arviointijakson ajan säännöllisesti seurannut Kohtaamo-hankkeen ja Ohjaamojen toiminnan etenemistä dokumenttien ja verkon kautta sekä myös paikan päällä, jonkin verran myös puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Kaikki arviointiryhmän tutkijat ovat osallistuneet arviointiaineistojen hankintaan ja analysointiin. Arviointiryhmän työkokouksia on pidetty yhteensä 11, paikkana joko Hämeenlinna tai Tampere. Arvioinnin etenemisestä ja tuloksista on aikaisemmin raportoitu arviointitapaamisissa, joista kahdesta on laadittu myös kirjalliset yhteenvedot (toukokuussa ja joulukuussa 2016). Tämä raportti on hankintasopimuksen mukainen tiivis arviointiraportti, jossa kuvataan arviointiasetelma, menetelmät, aineistot, arvioinnin tulokset, hankkeen vahvuudet ja kehittämistarpeet sekä hankkeessa syntyneet hyvät käytännöt. Myös kehittämistarpeita koskevat toimenpide-ehdotukset sisältyvät raporttiin. Raportin julkistamisesta päättää tilaaja (Kohtaamo-hanke). Arvioitsijan itse hankkimia arvioinnissa käytettyjä aineistoja ovat seuraavat: Kysely: kesäkuussa Ohjaamojen henkilöstölle ja taustaorganisaatioiden edustajille kesäkuussa 2016 tehty Kohtaamoa ja ohjaamotoimintaa koskeva kysely, johon kutsut lähetettiin sähköpostitse (117 vastausta). Haastattelut: sidosryhmät ja asiantuntijat (39 henkilöä), Ohjaamojen edustajien haastattelut tutustumiskäyntien yhteydessä (kuusi Ohjaamoa), Ohjaamojen asiakkaina olevien nuorten haastattelut Ohjaamoissa (13 nuorta). Arviointitapaamiset: arvioitsijan ja hankkeen välisiä keskusteluja käytiin kuudessa erikseen järjestetyssä tapaamisessa, joista neljä pidettiin Jyväskylässä Keski-Suomen ELY-keskuksen tiloissa (aloituskokous syyskuussa 2015, arviointikeskustelu marraskuussa 2015, ensimmäinen väliarviointitapaaminen huhtikuussa 2016 ja arviointikeskustelu toukokuussa 2017). Kaksi tapaamista pidettiin Helsingissä, toinen väliarviointitapaaminen lokakuussa 2016 ja arvioinnin loppuseminaari kesäkuussa Lokakuussa 2016 pidettyyn tapaamiseen osallistui yhteensä 11 henkilöä. Kohtaamon hanketiimin ja arvioijan edustajien lisäksi mukana oli ohjausryhmän jäseniä mm. työ-ja 2
3 elinkeinoministeriöstä ja opetus-ja kulttuuriministeriöstä. Arvioinnin loppuseminaarissa oli osallistujia yhteensä 21, joiden joukossa oli myös Kohtaamon ohjausryhmän, muiden sidosryhmien ja Ohjaamojen edustajia. Keskustelut ja havainnoinnit Kohtaamon järjestämissä tilaisuuksissa, joihin arviointiryhmän edustajia on osallistunut: tutkimustapaamiset syyskuussa 2016 ja helmikuussa 2017, Ohjaamopäivät syyskuussa 2015, maaliskuussa 2016 ja marraskuussa 2017, projektipäällikköpäivät tammikuussa 2017, Kohtaamon ohjausryhmän kokous toukokuussa Lisäksi on seurattu etänä Ohjaamopäiviä ja Kohtaamon järjestämiä tai välittämiä muita tilaisuuksia syksyllä 2016 ja keväällä Arvioinnissa käytettyä Kohtaamo-hankkeessa tuotettua aineistoa ovat pöytäkirjat, raportit, toiminnan kuvaukset ja seurantatiedot sekä muu hanketoimintaan liittyvä aineisto, jota on koottu hankkeen aikana eri lähteistä mukaan lukien verkkosivut ja sosiaalinen media sekä hankkeen järjestämien kokoontumisten ja seminaarien aineistot. Kohtaamon koordinaatio- ja tutkimustoiminnan tuottama runsas aineisto on pääosin julkaistu verkkosivulla Muuta arvioinnissa hyödynnettyä aineistoa ovat tutkimuskirjallisuus, raportit ja dokumentit, jotka koskevat Ohjaamoja, nuorisotakuuta, nuorten asemaa, ohjausta ja ESR-ohjelma- ja hanketoimintaa sekä maakuntasote-ja kasvupalvelu-uudistusta ja ammatillisen koulutuksen reformia. 3 Kohtaamo-hanke ja sen toimintaympäristö Kohtaamo-hankkeen tausta Kohtaamo-hankkeen taustana on vuoden 2013 alusta voimaan tullut nuorisotakuu, jonka kehittämistyössä suunniteltiin eri ministeriöiden yhteistyönä Ohjaamo-mallia. Monilla paikkakunnilla nuorille oli jo avattu ohjaamotyyppisiä yhden luukun ja matalan kynnyksen palveluita, joista saadut kokemukset arvioitiin siinä määrin lupaaviksi, että niiden pohjalta alettiin kehittää valtakunnalliseksi tarkoitettua palvelumallia. Nuorten syrjäytymistä ja nuorisotakuuta koskevissa tutkimuksissa ehdotettiin perustettavaksi Ohjaamo-mallin mukaisia monialaisen matalan kynnyksen palvelupisteitä (Notkola ym. 2013; Tuusa ym. 2014; Pakkala ym. 2014). Ohjaamojen kehittämistä ryhdyttiin tukemaan ESR-hankerahoituksella ohjelmakauden Rakennerahasto-ohjelman nuorisotakuu -toimenpidekokonaisuudessa. Ohjaamo-hankkeiden (pilottien) lisäksi katsottiin tarvittavan koordinaatiohanke Kohtaamo, jonka tehtäväksi tuli Ohjaamojen kehittämisen ja koordinoinnin lisäksi myös valtakunnallisen verkko-ohjauspalvelun kehittäminen. Kohtaamo-hankkeen tehtävät ja tavoitteet Kohtaamo-hanketta on toteutettu ja toteutetaan Toteutuksen puolivälissä 2017 hankkeen tehtävät ja tavoitteet voidaan muotoilla seuraavassa kuviossa tiivistetyllä tavalla (kuvio 1). Kuviossa mainittuihin 44 Ohjaamoon tai hankkeeseen sisältyy 41 Ohjaamopistettä, jotka ovat jo avanneet ovensa nuorille asiakkaille. Suurin osa, 21 Ohjaamopistettä, avautui vuonna Vuonna 2015 avautui 15 ja sitä ennen 5 Ohjaamoa. Kun ESR-hankkeita on käynnistetty, ja hankehakemuksia on jätetty ja tekeillä, on arviolta Ohjaamoa vielä käynnistymässä vuosina Ohjauksen verkkopalvelun kehittämistyö käynnistyi loppuvuodesta 2015 ja sitä toteutetaan yhteistyössä ministeriöiden ja muiden asian- 3
4 tuntijatahojen kanssa. Verkko-ohjauksen ensimmäisen vaiheen pilotointiin on tarkoitus päästä vuoden 2017 aikana. Verkko-ohjauksen kehittäminen jatkuu koko hankkeen toimintakauden. Kohtaamo-hankkeen suunnitellusta kokonaisrahoituksesta noin kolmasosa on verkko-ohjauspalvelun osuutta, joka suurimmaksi osaksi tulee käyttöön vasta hankkeen jatkokaudella ( ). Kuvio 1 Kohtaamo-hankkeen eteneminen Kohtaamo-hankkeessa aloitettiin jo syksyllä 2014 työ Ohjaamo-mallin tunnetuksi tekemiseksi ja Ohjaamojen kehittämistoiminnan käynnistämiseksi, mutta toiminnan käynnistyminen oli odotettua hitaampaa henkilöstön rekrytoinnin kestäessä odotettua pidempään. Ulkoisen arvioinnin alkuvaiheessa vuonna 2015 tehdyissä haastatteluissa tuli esiin kysymys mahdollisesta epäsuhdasta hankkeen hyvän resursoinnin ja siihenastisten aikaansaannosten välillä. Arvioinnin näkökulmasta Kohtaamon kokonaisrahoitus on ollut riittävä, mutta sitä ei ole käytetty samaan tahtiin kuin hankeaika on kulunut. Resurssien käyttöön saamisessa oli ongelmia, joista osa, mm. rekrytointiin liittyvät viivästykset, ovat seurausta asetelmasta, jossa myös hanke joutui noudattamaan valtionhallinnon vaatimuksia. Vasta vuoden 2015 lokakuussa Kohtaamo sai toteutettua rekrytoinnit, joiden myötä tavoiteltu henkilöstö saatiin kokoon. Tätä ennen hanketta toteutettiin vähemmillä henkilöstöresursseilla. Alkuvaikeuksista huolimatta Ohjaamo-toiminta ja sen koordinointi edistyi suunnitelman mukaisesti. Viivästyksistä kärsi eniten verkkopalvelujen suunnittelu, jonka käynnistämistä viivästytti epäselvyys vuonna 2015 käynnistyneen Kehakeskuksen roolista ja Kohtaamon tehtävistä verkko-ohjauspalvelun suhteen. Ohjaamojen kannalta yhteisten verkkosivustojen (Ohjaamot.fi ovat juuri avautumassa) puuttuminen on ollut epäkohta, josta arvioinnille on tullut paljon kritiikkiä koordinaatiohanketta kohtaan. Väliaikaisia Pedanet-sivuja ei Ohjaamojen näkökulmasta pidetty toimivina. Tarpeen olisi ollut verkko-ohjauksen kehittämisestä erillinen ratkaisu, jolla Ohjaamo-portaalina toimiva verkkosivusto olisi saatu käyttöön jo hankkeen alkuvaiheessa. Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) on kuvattu Kohtaamo-hankkeen ajallinen eteneminen keskeisine tapahtumineen. 4
5 Taulukko 1 Kohtaamo-hankkeen eteneminen Vuosi Kohtaamo-hankkeen tapahtumia 8/2014-6/ Hanke käynnistyi 8/14, tiedottaja aloitti 9/14, projektipäällikkö aloitti 11/14 I Ohjaamopäivät Helsingissä 9/14 (130 h.): valmistautuminen ESR-hankehakuun ja tiedottaminen sidosryhmille Pedanetin Ohjaamot-sivut, Ohjaamot puhuvat!-ryhmä facebookiin 2015 Kaksi projektisuunnittelijaa ja projektiasiantuntija aloittivat 1/15, tutkija aloitti 7/15, verkkopalvelusuunnittelija 10/15 ja uusi projektipäällikkö 10/15 (edellinen projektipäällikkö jäi pois kesällä 15) Työ-ja elinkeinoministeriö asetti Kohtaamolle ohjausryhmän 3/15, ohjausryhmän 1. kokous 4/15, ohjausryhmän kokous 12/15 (kokoontumiset jatkossa kaksi-kolme kertaa vuodessa). Ohjaamo-hankkeet (pilotit) käynnistyvät 3/15: 13 ESR-hanketta, Ohjaamo avautuu nuorille kahdeksassa kaupungissa 4-8/15. II Ohjaamopäivät Helsingissä 3/15 (115 h.): toiminnan suunnittelu ja käynnistys, III Ohjaamopäivät Lahdessa 9/15 (180 h.): moniammatillinen työ Projektipäällikköpäivät Jyväskylässä 6/15, projektipäällikköpäivä Lahdessa 9/15 ja Jyväskylässä 11/15 I Vertaisoppimiskysely Ohjaamoille 9/15, Ohjaamo-mallin esittely kansainvälisessä seminaarissa Jyväskylässä 11/15 Virallinen tunnus ja visuaalinen ilme julki 9/15 Verkko-ohjauksen kehittämisryhmä aloitti 12/ I Valtakunnallinen Ohjaamoviikko 1/16, Aamiainen päättäjille 11/16 Vuoden alussa 27 Ohjaamoa toiminnassa, Ohjaamoverkostossa 35 Ohjaamoa tai Ohjaamo-hanketta IV Ohjaamopäivät Vantaalla 3/16, Ohjaamotoiminta pienissä kunnissa-aluetapaaminen Kitee 2/2016, Ohjaamojen teematapaaminen yritysyhteistyö-teemalla Lahdessa 5/16, Itäisten Ohjaamojen tapaaminen Kotka-Haminassa 6/16 (järjestäjänä Ohjaamo Kotka), V Ohjaamopäivät Oulussa 11/16 Projektipäälliköpäivä TEM:ssä 3/16, Projektipäällikköpäivät Vierumäellä 6/16, Projektipäällikköpäivä OKM:ssä 9/16 Nuorten osallisuus Ohjaamoissa -seminaari Helsingissä 11/16, Eri teemoihin keskittyvät Ohjaamojen kyselytuokiot (verkkotapaaminen) 5/16 II Vertaisoppimiskysely Ohjaamoille 2/16, Ohjaamojen I asiakaspalaute 5/16, Ohjaamojen II asiakaspalaute 10/16, Ohjaamojen käyntitilastot vuosineljänneksittäin, Ohjaamojen tutkimustapaaminen Jyväskylässä 9/16, Ohjaamojen arviointityökalu, Ohjaamojen sidosryhmäkysely 10-11/16 Verkko-ohjauksen 1. vaiheen konsepti valmis Kohtaamo.info verkkosivu avautui 12/16 1-6/ 2017 II Valtakunnallinen Ohjaamoviikko 2/17, Ohjaamo, nuoret, kunta ja maakunta-keskustelutilaisuus Eduskunnan kansalaisinfossa 4/17. Vuoden alussa 39 Ohjaamoa toiminnassa III Vertaisoppimiskysely Ohjaamoille 3-4/17, Kehittyvät nuorten työllistämisen keinot Ohjaamoissa raportti (ostopalvelu) 4/17 VI Ohjaamo-päivä Helsingissä 5/17: Ohjaamotoimintaa aloittaville ja sitä suunnitteleville, Etsivä nuorisotyö Ohjaamoissa -seminaari Mikkelissä 2/17 (järjestetty yhteistyössä: Kohtaamo, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ohjaamojen tuki -hanke (XAMK) ja Etsivän nuorisotyön kehittämisen tuki -hanke (Espoon kaupunki), Itäisten Ohjaamojen tapaaminen Mikkelissä 5/2017 (järjestäjinä Mikkelin Ohjaamo Olkkari ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ohjaamojen tuki hanke) Ohjaamojen tutkimustapaaminen Helsingissä 2/17, Ohjaamojen käynti-ja siirtymätilastot 1. vuosineljännekseltä, Ohjaamojen III asiakaspalaute 4-5/17, Ohjaamo-toiminnan taloudellisten vaikutusten arviointimittariston kehittämishanke, pilottina PK-seutu (ostopalveluna) 4-6/17, Toimitettavana Ohjaamotoiminnan tutkimusta ja kehittämistä koskeva syksyllä 2017 julkaistava kirja (3-8/17). Projektipäällikköpäivä STM:ssä 3/17, Projektipäällikköpäivä 1/17 ja 5/17 Helsingissä. Ohjaamojen kyselytuokio kerran kuukaudessa (verkkotapaaminen), Kohtaamon uutiskirje kerran kuukaudessa 3/17 Ohjaamot.fi avautui 4/17. On vasta rakenteilla, joten tietoja puuttuu vielä. Tavoitteena on sivusto, joka kokoaa yhteen tiedot kaikista Suomen Ohjaamoista. 5
6 Edellinen taulukko (taulukko 1) kuvaa hankkeen keskeisiä tapahtumia ja toimenpiteitä, mutta se ei kata Kohtaamon koko toimintaa. Konsultaatiokäynnit, säännöllinen yhteydenpito, tapaamiset, neuvottelut, työskentely kehittämisryhmissä ja työpajoissa ovat Ohjaamoiden tuen ja koordinaation keskeisiä toimintamuotoja. Toimintamuotoja on myös pyritty kehittämään edelleen Ohjaamoilta saatavan palautteen pohjalta. Kohtaamo on osallistunut myös kansainväliseen yhteistyöhön. Ohjauksen verkkopalvelujen kehittämistä on viety eteenpäin kehittämisryhmän työseminaareissa ja myös osallistumalla kotimaisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Viestintä ja sidosryhmäyhteistyö ovat olleet keskeisiä toimintoja, joiden myötä Ohjaamo-ideaa on tehty tunnetuksi ja saatu Ohjaamo-toiminnalle tukijoita. Kohtaamo on tuottanut ohjelmaa ja esitellyt ohjaamotoimintaa monissa paljon väkeä kokoavissa tapahtumissa. Sosiaalisen median kautta Kohtaamo on aktiivisesti välittänyt tietoa, uutisia ja tunnelmia ohjaamotoiminnasta ja nuoria koskevista tapahtumista ja aiheista. Kuvio 2 Edellisessä kuviossa (kuvio 2) on hahmoteltu Kohtaamon toimintaympäristön monimuotoisuutta ja Kohtaamon yhteistyötahoja. Värillä on merkitty Kohtaamon sisäpiiri, johon kuuluu koti-organisaatio (Keski- Suomen ELY-keskus), TEM:n asettama ohjausryhmä, ministeriöiden kanssa keskusteluyhteyttä säännöllisesti ylläpitävät foorumit (K-M/MOK) ja Ohjaamot. Ohjaamoiden tuki ja koordinointi sekä ohjauksen verkkopalvelun rakentaminen ovat Kohtaamon ydintehtäviä, joiden toteuttamiseksi on ollut tarpeen käynnistää ja ylläpitää monenlaisia aktiviteetteja ja verkostoitua useiden eri toimijatahojen kanssa. Osa Kohtaamon sidosryhmistä ja yhteistyötahoista tukee hanketta sen koordinaatiotehtävässä, osa toimii myös konkreettisesti yhteistyössä Ohjaamojen kanssa ja tukee niitä mm. koulutusta tarjoamalla. Yhteistyö ministeriöiden, maakuntien ja kuntien kanssa on tärkeää, kun pyritään varmistamaan Ohjaamoiden ja Ohjauksen verkkopalvelun vakiintuminen osaksi palvelujärjestelmää. Vaikka yleisellä tasolla suhtautuminen ohjaamotoimintaan on myönteinen ja 6
7 yhteisymmärrys nuorten monialaisten matalankynnyksen palveluiden kehittämisen tarpeesta on olemassa, on yhteistyötahoilla omat intressinsä ja näkökulmansa, joiden kautta Kohtaamoon ja Ohjaamoihin kohdistuu eri suuntaisia odotuksia. Yhteiseen tavoitteeseen perustuvaan yhdessä tekemiseen on paljon aitoa pyrkimystä, mutta siihen pääseminen vaatii työtä ja aikaa. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa tuotiin esiin Kohtaamon haasteena muutokset toimintaympäristössä. Se on hankkeen toteutusaikana muuttunut yhä haasteellisemmaksi. 4 Kohtaamo Ohjaamojen näkökulmasta Kontaktit Kohtaamon kanssa ja niistä saatu hyöty Kohtaamo-hankkeen keskeinen kohderyhmä on Ohjaamojen henkilöstö, joiden näkemyksiä arvioinnissa selvitettiin haastattelemalla ja kyselyn avulla. Ohjaamojen henkilöstölle tehdyssä kyselyssä 29 % vastaajista (n=108) ilmoitti tuntevansa Kohtaamo-hankkeen hyvin tai erittäin hyvin, 24 % huonosti tai ei lainkaan ja 21 % vastaajista valitsi neutraalin vaihtoehdon: ei tunne hyvin eikä huonosti (Arviointikysely 2016). Harvempi kuin joka kolmas vastaajista koki tuntevansa hankkeen hyvin, vaikka valtaosa oli kuitenkin ollut tekemisissä Kohtaamon kanssa. Kolme neljästä vastaajasta oli osallistunut tilaisuuksiin, joissa Kohtaamon edustajat olivat mukana ja kaksi kolmesta oli ollut henkilökohtaisesti yhteydessä koordinaatiohankkeen työntekijöihin (kuvio 3). Lähde: Arviointikysely 2016 n=111 Kuvio 3 Suurin osa Ohjaamojen työntekijöistä on kokenut saaneensa hyötyä ainakin jossain muodossa toteutuneesta kontaktista Kohtaamon kanssa. Paljon tai melko paljon hyötyä oli saanut 64 % kysymykseen vastanneista 7
8 (n=109), vähän tai ei lainkaan hyötyä 15 %. Neutraalin vaihtoehdon valitsi 21 % vastanneista. (Arviointikysely 2016.) Hyödyllisimmäksi koettiin henkilökohtaiset kontaktit Kohtaamon edustajien kanssa (kuvio 4). Lähde: Arviointikysely 2016 Kuvio 3 Kyselyssä pyydettiin vastaajaa kertomaan millaista hyötyä hänelle on ollut kanssakäymisestä Kohtaamon kanssa (Arviointikysely 2016). Avoimeen kysymykseen vastasi 93 henkilöä, joista: Positiivisia arvioita: 69 % mainitsi erilaisia hyötyjä (positiivinen arvio) 16 % vastasi, ettei ole riittävästi kokemusta kanssakäymisestä tai ei arvioinut samaansa hyötyä (neutraali arvio) 15 % vastasi ei mitään hyötyä tai katsoi kanssakäymisen olleen haitallista (negatiivinen arvio) Useimmiten hyödyiksi kerrottiin tiedonsaanti ja tiedon kokoaminen, tuki Ohjaamoille eri muodoissa (mm. tiedottaminen, keskusteluapu ja konsultointi) sekä toiminnan koordinointi. Valtakunnallinen suunnan näyttäminen, laajemman perspektiivin antaminen ja yhteinen visuaalinen ilme nähtiin myös paikallista ohjaamotoimintaa hyödyttävänä. -On saatu vastauksia kysymyksiin (mm. tiedottamiseen liittyviin sekä käytännön työn ja tapahtumien järjestelyjä koskeviin), tietoa/tietoa kootusti/ajankohtaista tietoa (mitä muissa Ohjaamoissa tapahtuu; miten Ohjaamotyö valtakunnallisesti etenee; ministeriön suunnalta, hyvistä käytännöistä). - Olen saanut tukea työhöni aina kun olen ollut yhteydessä Kohtaamoon. - On ollut suureksi avuksi että toimintaa koordinoidaan ja kehitetään yhdessä, jottei kaikkien tarvitse lähteä alusta alkaen liikkeelle. Suuret kiitokset. 8
9 - Hyvä, että on olemassa valtakunnallinen keskus, joka koordinoi ja ohjaa perustoimintaa sen kehittämistä sekä viestintää. Neutraaleja arvioita: Osa vastaajista oli vasta Ohjaamotoimintansa alussa eivätkä siksi osanneet sanoa Kohtaamosta vielä juuri mitään. Muutamissa vastauksissa tuotiin esiin koordinaatiohankkeen hyödyn rajallisuus paikallisessa toiminnassa tai Ohjaamon yksittäisen työntekijän näkökulmasta. - Konkreettinen hyöty melko rajallinen, laajat kokoontumiset tarpeellisia, mutta muuten Kohtaamon toiminta näyttäytynyt melko vähäisenä. - Ei varsinaista suoraa hyötyä, tiedän että hanke on vaikuttanut taustalla meidänkin alueen Ohjaamon kehittämiseen. - Kohtaamo-hanke tuntuu aika kaukaiselta asialta. Negatiivisia arvioita: Jotkut vastasivat vain lyhyesti, että Kohtaamosta ei ole mitään hyötyä, toiset perustelivat tätä tarkemmin. - Ei mitään hyötyä. Tuntuu, että Kohtaamo ei saa vietyä Ohjaamoiden asioita eteenpäin vaan kaikki kestää vähintään puoli vuotta. - Nopea reagointi puuttuu, yhteiskunnassa tapahtuu asioita nopeasti, etenkin työmarkkinoilla, ei voi jäädä odottamaan mitä Kohtaamoissa keksitään tai minkä työryhmän/työpajan perustavat ja mihin. - Kohtaamon rooli on lähinnä ollut negatiivinen mm. emme saa nettisivuja käyttöön, vaikka hankekausi on jo puolessa välissä. - Kohtaamon rooli kaiken tämän keskellä on ollut enemmän kehittämistyötä vaikeuttava kuin tukeva. Kaikella tällä vastaajaa viittaa mm. ministeriön, VM:n nuorisotakuun kuntakokeilun ja Kohtaamon välisen työnjaon epämääräisyyteen, joka on haitannut kehittämistoimintaa, rahoitusehtoihin, jotka ovat vastaajan mukaan erilaiset eri Ohjaamojen kohdalla ja rahoittajan maksatussäännösten jatkuvaan elämiseen, jotka yhdessä ovat tehneet ohjaamotoiminnan organisoinnista hyvin epämääräistä. - Kohtaamon järjestämät tapahtumat tuovat Ohjaamoita yhteen - valitettavasti kuitenkin sellaisten asioiden äärelle, jotka eivät palvele Ohjaamoita niin hyvin kuin Ohjaamoiden itse tuottama asia/ohjelma palvelisi. Koordinaatiohankkeen tärkeys ja Kohtaamon onnistuminen Lähes poikkeuksetta Kohtaamo-hankkeen tehtäviä, ja myös hanketta sinänsä, pidettiin melko tai erittäin tärkeänä. Vastaajia, jotka eivät pitäneet Kohtaamo-hanketta tai sen tehtäviä tärkeänä oli tehtävästä riippuen enimmillään 6-10 % (n=96-101). Kaikkein tärkeimpänä tehtävänä Ohjaamojen työntekijät pitivät Ohjaamotoiminnan juurruttamista ja toiminnan hyvien käytäntöjen tunnistamista ja levittämistä, joita neljä viidestä vastaajasta piti erittäin tärkeänä (kuvio 5). Odotetusti juuri omaa työtä ja oman Ohjaamon toimintaa tukevat tehtävät sijoittuivat tärkeysjärjestyksen kärkipäähän. Ainoa osakysymys, jossa erittäin tärkeää tyypillisempi vastaus oli melko tärkeä oli kysymys, joka koski Kohtaamo-hanketta kokonaisuudessaan. Ei ole yllättävää, että Ohjaamojen tasolla koordinaatiotehtäviä pidetään tärkeämpänä kuin niitä toteuttavaa hanketta. 9
10 Lähde: Arviointikysely 2016 Kuvio 5 Kohtaamo-hankkeen onnistumisen arviointi osoittautui suurelle osalle vastaajista hankalaksi siitä syystä, etteivät he katsoneet tuntevansa hanketta niin hyvin, että olisivat halunneet tai katsoneet voivansa esittää siitä arviota. Vastaajista 29 % (n=108) ei esittänyt lainkaan arviota onnistumisesta ja 30 % valitsi neutraalin vastausvaihtoehdon: ei hyvin eikä huonosti (kuvio 6). Onnistumiseen kantaa ottaneista 70 % (n= 44) arvioi Kohtaamo-hankkeen kokonaisuudessaan onnistuneen hyvin ja 30 % huonosti. Vastaajat jaettiin ryhmiin sen mukaan miten hyvin he kertoivat tuntevansa Kohtaamon. Kantaaottamattomien ja neutraalin kannan valinneiden osuus oli keskimääräistä pienempi hankkeen hyvin tuntevien ryhmässä, mutta silti siinäkin melko suuri. Kohtaamon onnistumisen hyväksi arvioineiden osuus oli hankkeen hyvin tuntevien ryhmässä selvästi suurempi (43 %) kuin muiden vastaajien ryhmässä (11 %). Sen sijaan onnistumisen huonoksi arvioivien osuuksissa ei ollut ryhmien välillä merkittävää eroa. (Kuvio 6.) Lähde: Arviointikysely 2016 Kuvio 6 10
11 Parhaiten Kohtaamon arvioitiin onnistuneen Ohjaamo-brändin rakentamisessa (kuvio 7). Hyvien käytäntöjen tunnistaminen, toiminnan mallintaminen ja juurruttaminen jäivät onnistumisarvioinnissa häntäpäähän. Kyselyn jälkeisenä aikana on niitä Kohtaamon toiminnassa painotettu. Verkko-ohjauspalvelun rakentaminen on ollut Ohjaamoiden työntekijöille etäistä toimintaa ja sen rakentamisen tosiasiallinen aikataulu tuntematon (ei tiedetty, ettei verkko-ohjauspalvelun ollut tarkoituskaan tulla valmiiksi vielä vuonna 2017 ). Luvuissa ovat mukana vain onnistumiseen kantaa ottaneet vastaajat. Palkit ovat keskiarvojärjestyksessä. Lähde: Arviointikysely 2016 Kuvio 7 5 Kohtaamo-hankkeen tulokset Kohtaamon toiminta jatkuu vuoden 2019 loppuun, jonka jälkeen vasta on mahdollista arvioida sen lopullisia tuloksia. Tähänastisia tuloksia ovat seuraavat tuotteet ja toimintamallit: Laaja ja monimuotoinen Ohjaamo-verkosto, Ohjaamo-toimintamallin kehittäminen (kehitystyö jatkuu edelleen) Vertaiskehittämisen ja -oppimisen toimintamallit ja foorumit (vertaisoppimiskysely, projektipäällikköpäivät, Ohjaamopäivät, alueelliset ja temaattiset tapaamiset, seminaarit), Tutkimus- ja seuranta-aineiston tuottaminen, Ohjaamojen käynti- ja siirtymätilasto, palautekysely nuorille Ohjaamoissa, sidosryhmäkysely Ohjaamojen yhteistyötahoille, Ohjaamo-toiminnan prosessija tulosmittari sekä väline taloudelliseen arviointiin, Ohjaamoihin kohdistuvan tutkimuksen koordinointi, suunnittelu ja hankinta (esim. vuonna 2017: Kehittyvät nuorten työllistämisen keinot Ohjaamoissa-hanke; Ohjaamo-toiminnan taloudellisten vaikutusten arviointimittariston kehittämishanke), tekeillä on myös syksyllä 2017 julkaistava Ohjaamotoiminnan tutkimusta ja kehittämistä koskeva artikkeliteos. 11
12 Ohjaamon idean ja toimintamallin tunnettuus sekä positiivinen mielikuva ( Ohjaamo brändi ), Ohjaamojen vuosikellon toimintamalli, monimuotoiset viestinnän kanavat ja käytännöt, uusimpana uutiskirje ja ohjaamot.fi -portaali Laaja yhteistyöverkosto muiden ohjausta ja nuorten palveluita kehittävien ja niistä vastaavien toimijoiden kanssa. Ohjaamo-verkoston ja toimintamallin kehittäminen Vuonna 2014 asetettiin tavoitteeksi Ohjaamoiden aikaansaaminen suurimpiin kaupunkeihin. Tämä tavoite on toteutunut hyvin, sillä kymmenen suurimman kaupungin joukossa on vain yksi, jossa ei toimi Ohjaamoa, kahdenkymmenen suurimman joukossa neljä, jossa ei ole Ohjaamoa. Lisäksi Ohjaamo-verkosto on levittäytynyt myös pienemmille paikkakunnille (kuvio 8). Kuvio 8. Lähde: Kohtaamo (tilanne 1/2017) Ohjaamoja on nyt toiminnassa 41. Niiden toiminta-alueet kattavat lähes sata kuntaa ja alueellisesti valtaosan nuorista, joille Ohjaamojen palvelut on tarkoitettu (alle 30-vuotiaat nuoret). Jo toiminnassa olevien 12
13 Ohjaamoiden lisäksi odotetaan Ohjaamon käynnistyvän vuosina 2017 ja Kohtaamo-hankkeen koordinoimassa Ohjaamo-verkostossa on nyt yhteensä 44 Ohjaamoa tai Ohjaamo-hanketta 1. Ohjaamoille on laadittu vähimmäiskriteerit, joiden mukaisesti verkostossa mukana olevien Ohjaamojen odotetaan toimintaansa kehittävän. Ohjaamot ovat kuitenkin varsin erilaisia, mikä tekee koordinaation ja ohjaamotoiminnan mallintamisen haasteelliseksi. Erilaisuus kertoo Ohjaamoiden vahvasta kiinnittymisestä alueelliseen ja paikalliseen toimintaympäristöönsä, joka on toiminnan vakiinnuttamisen keskeinen edellytys. Ohjaamoista osa on jo vakiinnuttanut asemansa kaupungin ylläpitämänä ja nuorten omakseen ottamana palveluna, osa on vasta avannut tai avaamassa oviaan nuorille. Kuvio 9 Lähde Kohtaamo Kohtaamon mallinnus- ja visualisointityössä tuotetussa puussa (kuvio 9) on esitetty Ohjaamojen monialainen palvelutarjonta sekä keskeiset Ohjaamoja yhdistävät toimintaperiaatteet, juuret, jotka muodostavat yhtenäisen kasvualustan, josta kukin Ohjaamo on kasvanut omaan ympäristöönsä sopivaksi (Työkalupakki Ohjaamoille 2017). Yhteistä Ohjaamoille on: 1) palvelujen tarjoaminen nopeasti ja nuoren tarpeen mukaan, 2) palvelut ovat helposti saavutettavissa, 3) yhden oven takaa saa monialaista palvelua, 4) 1 Osa verkostoon kuuluvista 44 Ohjaamosta/Ohjaamo-hankkeesta ei ollut vielä avannut oviaan nuorille asiakkaille. Siksi toiminnassa olevien Ohjaamojen määrä on
14 nuori kohdataan oman elämänsä asiantuntijana ja 5) toimintatapojen ja palvelujen jatkuva kehittäminen nuorten ja sidosryhmien kanssa. Edellinen visualisointi ( puu, kuvio 9) kuvaa Ohjaamon ideaalimallia, jonka pohjalta Ohjaamot voivat laatia omaa todellista Ohjaamoaan kuvaavan esityksen (puun runkoon sijoitetaan yhteystiedot ym.) Ohjaamoiden monialaisten palveluiden valikoima vaihtelee Ohjaamoittain, mutta yleisimmin niissä on saatavilla sosiaalityön/-ohjauksen, opinto-ohjauksen ja etsivännuorisotyön palveluja. Myös TE-palveluja ja nuorisopalveluja on yhdeksässä kymmenestä Ohjaamosta (kuvio 10). Kuvio 10 Talvella 2017 Ohjaamoissa oli henkilöstöä yhteensä 448. Heistä 22 % oli ESR-hankerahoituksella ja lähes neljä viidestä oli eri toimijatahojen, useimmiten kunnan, palkkalistoilla. Ohjaamotoiminta pohjautuu sopimuksellisuuteen, joka merkitsee sitä, että toimintaan osallistuvat organisaatiot sijoittavat työntekijöitään Ohjaamoon paikan päälle tai etäyhteyden kautta. Ohjaamoille on yhteistä kuntien keskeinen rooli niin Ohjaamossa työskentelevien ammattilaisten työnantajana kuin Ohjaamon ylläpitäjänäkin. Kolmea Ohjaamoa lukuun ottamatta Ohjaamon ylläpitäjä (tai Ohjaamo- hankkeen (ESR) päähakija) on kaupunki tai kuntayhtymä. Kahta Ohjaamoa ylläpitää yhdistys ja yhtä säätiö. Valmisteilla olevat maakunta-, sote- ja kasvupalvelureformit asettavat toteutuessaan Ohjaamot uuteen tilanteeseen, kun palveluiden järjestämisvastuut muuttuvat (kuvio 11). Kohtaamossa ja Ohjaamoissa uuden tilanteen tuomiin haasteisiin varaudutaan Ohjaamon toimintamallia vahvistamalla, tiivistämällä yhteistyötä Ohjaamotoiminnan tulevaisuuteen vaikuttavien tahojen kanssa sekä tehostamalla päättäjille suunnattua viestintää. 14
15 Kuvio 8 Ohjauksen verkkopalvelun kehittäminen Kuten jo aikaisemmin todettiin, käynnistyi Ohjauksen verkkopalvelun rakentaminen myöhemmin kuin Kohtaamon muu toiminta. Verkko-ohjauksen kehittämisryhmä aloitti joulukuussa Kehittämisryhmässä ovat mukana työ-ja elinkeinoministeriön, opetushallituksen, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen (TE-aspa), valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskus VOKES:n sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA) asiantuntijat. Myös nuoria on kuultu ja osallistettu verkko-ohjausta suunniteltaessa. Verkko-ohjausta kehitetään Kohtaamo -hankkeen ja ministeriöiden yhteistyönä ja se kytkeytyy Kansalliseen palveluväylään (VM) sekä Työmarkkinatoriin (KEHA), jonka kehitys määrittää myös verkko-ohjauspalvelun aikataulua. Verkko-ohjauspalvelun rakentaminen jatkunee koko Kohtaamon loppuhankekauden (v ) ja siitä on tarkoitus tehdä pysyvä valtakunnallinen palvelu. Palvelun rakentaminen lähtee siitä, että verkko-ohjaus toimii sekä kanavana nuoren ja Ohjaamon välillä että Ohjaamon henkilöstön välisenä kanavana. Näin Ohjaamot saavat siitä tulevaisuudessa uuden välineen omaan työhönsä. Tarkoitus on päästä vuoden 2017 aikana pilotoimaan verkko-ohjauspalvelun ensimmäistä vaihetta, joka sisältää yhteisen työtilan ohjausprosessin luomiseen ja tekstipohjaiseen verkko-ohjaukseen tarvittavat työkalut.. Ensimmäisessä vaiheessa pääpaino on siinä, että saadaan rakennettua tarvittavat ratkaisut asiakkaan kohtaamiseen ja moniammatillisen ohjausprosessin aloittamiseen verkossa. Aluksi yhteys perustuu tekstipohjaisuuteen, mutta muitakin vuorovaikutukseen kanavia ja asiointitapoja on tarkoitus ottaa jatkossa käyttöön. Valmistuttuaan verkkopalvelu pitää sisällään työvälineet monialaiseen ja kaikkikanavaiseen yhteistyöhön. 15
16 Nyt rakenteilla olevalle verkko-ohjauspalvelulle (ks. ) on selkeä tarve. Ulkoisen arvioinnin suunnitelmaan oli kirjattu verkko-ohjauspalvelun toimivuuden arviointi käyttäjänäkökulmasta. Tältä osin suunnitelma perustui epärealistiseen käsitykseen toimivan palvelun rakentamisen vaatimasta ajasta, eikä siten voinut toteutua. Resurssit eivät ole riittäneet verkko-ohjauksen rakentamisprosessin ja sisällön pätevään ulkoiseen arviointiin, mutta Kohtaamon raportoinnin ja kehittämistyöhön osallistuneiden haastattelujen perusteella voidaan päätellä, että työ on edennyt harkitusti ja asiantuntevasti. Näkymät Kohtaamon toisen päätavoitteen (verkko-ohjauspalvelun rakentaminen ja sen vakiinnuttaminen pysyväksi valtakunnalliseksi palveluksi) toteutumisesta ovat tällä hetkellä suotuisat. Hyvät käytännöt Ulkoisen arvioinnin toimeksianto edellytti, että arvioinnissa tarkastellaan Kohtaamo-hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä. Hyvät käytännöt voidaan ymmärtää useammalla tavalla. Ne voidaan nähdä valmiina tuotteina, jotka kelpaavat sellaisinaan käyttöön otettaviksi jatkossakin tai jossakin muualla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyvien käytäntöjen määritelmässä kuvataan hyviä käytäntöjä toisella tavalla, kun korostetaan, että ne eivät ole irrallisia toimintaympäristöstään, vaan liittyvät toisiin käytäntöihin ja muodostavat käytäntöverkostoja, joissa käytännöt muokkaavat toisiaan (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2017). Hyvät käytännöt voivat olla toimintatapoja, -malleja, interventioita tai työmenetelmiä, jotka tekevät työstä sujuvampaa, hyödyllisempää ja mielekkäämpää. Hyvän käytännön ei tarvitse olla uusi, vaan se voi olla vakiintunut ja toimivaksi koettu käytäntö (emt.). Kohtaamo hankkeen hyvät käytännöt ovatkin ensisijaisesti hyviä toimintatapoja ja työmenetelmiä, jotka eivät välttämättä ole valmiita, vaan jatkuvasti kehitettäviä. Kohtaamon tapauksessa kysymys olisi hankkeen jatkossa ( ) tai mahdollisesti muissa koordinaatiohankkeissa omaksuttavista Kohtaamon käytännöistä. Kohtaamon itsearvioinnissa ja yhteistyöhankkeiden välisessä kokemusten vaihdossa (esim. TESSU-hanke) tai vertaisarvioinnissa toisen koordinaatiohankkeen kanssa (ZOOMI, syksyllä 2017) hyvät, ja myös vähemmän hyviksi osoittautuneet, käytännöt voi luontevasti ottaa käsittelyyn. Toimivia menetelmiä ja työtapoja on aina järkevä jakaa hankkeiden ja toimijoiden kesken. Seuraavassa esitetään ulkoisessa arvioinnissa tunnistettuja Kohtaamon hyviä käytäntöjä: Erilaisiin toimintaympäristöihin sopivan Ohjaamo-konseptin rakentaminen ja sen jatkuva kehittäminen yhteistyössä Ohjaamojen ja sidosryhmien kanssa. Toimiva verkostoyhteistyö ja monialaisuus. Kohtaamo on onnistunut vaikuttamaan ylätasolla asioihin ja yhteistyötahoihin, jotta paikallisesti on pystytty rakentamaan yhtenäinen toimijakenttä. Kohtaamolla on ollut myös oma vaikutuksensa siihen, että eri alueilla on saatu synnytettyä innostus monialaiselle yhteistyölle nuorten palveluissa. Ohjaamoiden keskinäisen verkostoitumisen tukeminen. Kohtaamo on rakentanut vertaiskehittämisen ja -oppimisen toimintamalleja ja foorumeita kuten säännölliset tapaamiset ja kyselyt, joiden vastaukset jaetaan Ohjaamojen kesken. Ohjaamotoiminnan toteutumisen ja tuloksellisuuden säännöllinen seuranta. Kohtaamo on tuottanut Ohjaamojen toiminnan ja tulosten seurantatietoa, koonnut palautetta nuorilta sekä kehittänyt välineitä seurantaan ja arviointiin. Ohjaamoihin kohdistuvan tutkimuksen toteuttaminen ja tutkimuksen koordinointi. 16
17 Monia kanavia hyödyntävä valtakunnallinen viestintä Ohjaamotoiminnasta ja vetovoimaisen brändin rakentaminen. Oman toiminnan kriittinen arviointi. Hankkeessa on toteutettu itsearviointia, vertaisarviointia ja ulkoista arviointia. Hyvä käytäntö on palautteen kerääminen Ohjaamoilta ja sidosryhmiltä sekä palautteen käsittely. Tässä on osaltaan ollut apuna myös ulkoinen arviointi, mutta sillä ei ole ollut mahdollisuuksia tuottaa riittävästi jatkuvaa, tietyin aikavälein (vuosi, puoli vuotta) toistuvaa ja vertailukelpoista palautetta. Arviontiin liittyviä odotuksista Kohtaamon jatkohankkeessa keskusteltiin ulkoisen arvioitsijan järjestämässä arviointitapaamisessa (Loppuseminaari 2017). Toiveet olivat kahtalaiset. Yhtäältä pidettiin tärkeänä vaikuttavuuteen keskittyvää arviointia tai Ohjaamotoiminnan tulokset toimintaympäristön muihin prosesseihin linkittävää arviointia. Tällöin arvioinnin tulisi pureutua Ohjaamotoiminnan vaikuttavuuteen eikä rajoittua Kohtaamon arviointiin. Toisaalta, ja nimenomaan koordinointia toteuttavien toimijoiden taholta, toivottiin arviointia, jolta saisi valmentavia interventioita ja sparraavaa palautetta eikä vain palautetta tyyliin teitte hyvin/teitte huonosti. Kohtaamon jatkohankkeessa ( ), jonka suunnitelmaan on kirjattu ulkoisen arvioinnin hankinta, on hyvä ottaa huomioon nämä näkökohdat ja tarkasti harkita, millaista ulkoista arviointia tai arviointeja tarvitaan, ja tarvitaanko myös muuta kuten tutkimusta, konsultointia tai valmennusta. Kuten voi huomata, eivät hyviksikään tunnistetut käytännöt ole sellaisia, etteikö niissä olisi parantamisen varaa. Jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat tässä avainasemassa. Ohjaamoiden toive Kohtaamolle on nimenomaan Ohjaamoiden omien hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen. Hyvien käytäntöjen tunnistamisen ja jakamisen kannalta keskeistä on ylläpitää ja kehittää foorumeita, joilla Ohjaamojen edustajat kohtaavat ja vaihtavat kokemuksia. Lisämahdollisuuksia kokemusten vaihtoon ja tiedon levittämiseen tuo ohjaamot.fi-portaali. Myös Ohjaamoihin kohdistuva tutkimus, jota Kohtaamo toteuttaa, hankkii ja koordinoi, on toimivien käytäntöjen ja niiden edellytysten tunnistamisen kannalta tärkeää. Kohtaamo on tähänkin asti edellä mainituilla tavoilla edistänyt hyvien käytäntöjen siirtymistä Ohjaamojen välillä, mutta jatkohankkeessa ( ) Ohjaamojen toiveeseen olisi tärkeää pyrkiä vastaamaan aikaisempaa paremmin. Hyvien käytäntöjen leviämisen suhteen avainasemassa ovat Kohtaamon ohella myös Ohjaamot. Ohjaamoissa tulisi olla riittävästi aikaa ja valmiutta tuoda esiin omia hyviä käytäntöjään. Asiakastyön ohella resursseja tarvitaan myös kehittämistyöhön. Hyviä esimerkkejä oman työnsä tunnetuksi tekemisestä löytyy Erinomaisia Ohjaamon toimintamallin, ja samalla toimivien käytäntöjen, kuvauksia ovat mm. Työn alla Ohjaamo Helsinki-julkaisu, Näin tehdään Ohjaamo Vantaa, toimintamallin kuvaus 2/2017 (löytyvät Kohtaamo.info sivulta); Lidman, Jukka & Kujanpää, Irina 2016: Ohjaamo Forssa; Onnistunut palveluintegraatio - 28 käytännössä kokeiltua ratkaisua ( Ohjaamojen vakiinnuttamisen näkymiä Kohtaamo-hankkeen käynnistyessä vuonna 2014 asetettiin päämääräksi Ohjaamot, joilla on pysyvä ylläpitäjä ja pysyvä rahoitus. Nyt työ tämän tavoitteen toteuttamiseksi on ajankohtaisimmillaan, sillä 19 ESRrahoituksella käynnistyneen Ohjaamon hankerahoitus päättyy viimeistään vuoden 2018 lopussa, 15 Ohjaamolla joko joulukuussa 2017 tai helmikuussa
18 Selkänojaa Kohtaamon, Ohjaamojen ja muiden tahojen tekemälle vakiinnuttamistyölle antaa hallituksen puoliväliriihessään tekemä päätös, että Ohjaamojen toiminta vakinaistetaan 2. Myönteistä näkymää vahvistaa myös paikallisten ja alueellisten toimijoiden myönteinen kanta. Kesäkuussa 2016 Ohjaamojen työntekijöille tehtyyn arvioitsijan kyselyyn vastanneista (n=117) lähes kaikki pitivät Ohjaamon toiminnan vakiinnuttamista tärkeänä. Samalla kannalla olivat myös Kohtaamon Ohjaamojen yhteistyötahoille syksyllä 2016 tekemään sidosryhmäkyselyyn vastanneet, joista 88 % piti tärkeänä, että Ohjaamotoiminta vakiintuu alueella (Määttä 2016). Kesäkuussa 2016 Ohjaamojen työntekijöille tehdyssä kyselyssä noin puolet piti todennäköisenä, että lähivuosina Ohjaamolle on turvattu pysyvät resurssit tai vastasi, että Ohjaamon pysyvä toiminta on jo turvattu (kuvio 9). Ohjaamon sidosryhmiin kuuluvista vastaajista 79 % (n=174) uskoi syksyllä 2016, että Ohjaamosta tulee pysyvä osa alueen palveluja (emt.). Miten todennäköisenä pidät, että Ohjaamon toiminnalle omalla paikkakunnallasi/alueellasi on turvattu resurssit pysyvää toimintaa varten vuoteen 2020 mennessä (n=112) Kuvio 9 Lähde: Arviointikysely 2016 Aikaisemmin jo todettiin kuntasektorin keskeinen rooli Ohjaamoissa. Osana arviointia talvella 2017 haastateltujen kaupunkien johtohenkilöiden pääsanoma oli, että Ohjaamojen käynnistyminen ja toiminta on ollut erittäin hyvä asia. Niiden toiminnan jatkumista hankerahoituksen päättymisen jälkeen pidettiin tarpeellisena. Toiminnan jatkamiseen uskottiin löytyvän rahoitusta, mikäli sen vaikuttavuus pystytään uskottavasti tuomaan esille. Vaikka riskejäkin on, eivät kaupunkien johtohenkilöt nähneet maakunta- ja soteuudistusta Ohjaamojen toiminnan jatkoa hankaloittavana. Toiminta nivoutuu jo nyt kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien ja oppilaitosten väliseksi yhteistyöksi. Asiat ovat sopimuskysymyksiä ja siten neuvoteltavissa. (Haastattelut ) 2 Vakiinnutetaan ohjaamoiden toiminta. Tehostetaan, selkeyttään ja kootaan yhteen nuorille tarkoitettuja ohjaus, sosiaali, terveys, työvoima ja nuorisopalveluita ja lyhennetään palveluprosessien kestoa. Lisätään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Määritellään Ohjaamoiden järjestämisvastuu osana meneillään olevia uudistuksia ja asetetaan ministeriöiden, elinkeinoelämän edustajien ja kolmannen sektorin edustajista koostuva ohjausryhmä ohjaamoiden toiminnan tavoitteellisuuden vahvistamiseksi. (Hallituksen puoliväliriihi 2017.) Samalla hallitus osoitti 5 miljoonaa euroa Ohjaamojen toiminnan jatkamiseksi ja vakiinnuttamiseksi. 18
19 Haasteitakin vakiinnuttamistyössä riittää. Kohtaamon on tärkeä tiivistää kanssakäymistä maakunnallisten toimijoiden kanssa ja suunnata vaikuttamistyötä maakuntiin, kuten se hankkeessa on suunniteltukin Arviointihavaintojen perusteella Ohjaamojen toiminnan tuntemus on tulevien maakuntien valmisteluja johtavien henkilöiden keskuudessa heikompaa kuin kaupunkien tai kuntayhtymien johdossa. Toki Ohjaamot hyvin tuntevia maakuntajohtajia ja muutosjohtajia löytyy. Lisäksi Ohjaamojen tunnettuus on sittemmin yleisesti parantunut hallituksen puoliväliriihen päätöksen ja mm. kasvupalveluja koskevan lakiesityksen myötä. Esityksen perusteluosassa kuvataan Ohjaamojen toimintaa ja tuloksia. Ohjaamot ovat toimintamallin kehittämisessä eri vaiheissa, mikä asettaa vakuuttamis- ja vakiinnuttamistyölle erityisen haasteen. Jos Kohtaamo olisi valinnut ratkaisun keskittyä Ohjaamo-mallin kehittämistyöhön samaan aikaan käynnistyneen pilottiohjaamon kanssa, tilanne voisi olla toinen. Laajan Ohjaamoverkoston rakentaminen ja koko verkoston kanssa työskentely on kuitenkin ollut oikea valinta. Sen kautta on saavutettu vahva tuki Ohjaamojen idealle ja tavoitteille. 6 Mikä on muuttunut tai muuttumassa Kohtaamon koordinoiman Ohjaamo-toiminnan myötä? Vaikuttavuus Arvioinnin yhteydessä havaittiin, että Ohjaamoihin ja niiden toiminnan vakiinnuttamiseen suhtaudutaan varsin myönteisesti. Usein kuitenkin myönteiseen suhtautumiseen liittyi ehto: vakiinnuttaminen on perusteltua, jos pystytään osoittamaan toiminnan olevan vaikuttavaa. Vaikuttavuuden osoittamiseksi edellytetään usein määrällisiä tietoja. Niitä myös Kohtaamo-hanke yhdessä Ohjaamojen kanssa pyrkii osaltaan tuottamaan seurannan ja tutkimuksen keinoin. Se on tarpeellista ja haasteellista työtä. Ulkoisen arvioinnin tehtävänä oli arvioida Kohtaamo-hanketta, ei Ohjaamoita. Kohtaamo-hanketta on tarkasteltu tavoite-tulos-vaikutus-vaikuttavuus -ketjun mukaan. Edellisissä luvussa käsiteltiin hankkeen toimintaa ja tuloksia. Aktivoituminen, monialaisen yhteistyön kehittyminen, verkostoituminen ja oppiminen ovat hankkeen vaikutuksia. Vaikuttavuudella tarkoitetaan pitkäkestoisia tai laaja-alaisia vaikutuksia, joita lyhytkestoisessa hankearvioinnissa on mahdoton todentaa. Niiden todennäköisyydestä voidaan kuitenkin tehdä arviointitulkintoja (vrt. Patton 1997). Kohtaamon todennäköisiä pitkäkestoisia vaikutuksia ovat laajan Ohjaamoverkoston toiminta ja vakiintuneet Ohjaamot, joiden toimintamallin kehittäminen on ollut yksi koordinaatiohankkeen keskeisistä tehtävistä. Myös pysyvä verkko-ohjauspalvelu, jonka valmistumista ja vakiintumista lähivuosina voidaan pitään melko todennäköisenä, on osoitus Kohtaamon vaikuttavuudesta. On mahdoton sanoa, mikä on koordinaatiohankkeen täsmällinen osuus Ohjaamomallin, Ohjaamoverkoston ja verkko-ohjauspalvelun syntymiseen, sillä kehittämis- ja vakiinnuttamistoimintaan ovat osallistuneet ja osallistuvat monet toimijat Kohtaamo-hankkeen aikana, ennen sitä ja sen jälkeen. Ohjaamojen toimintamallin ja siihen perustuvan toiminnan tulosten kautta on mahdollista tarkastella myös laaja-alaisempia muutoksia ja niiden mahdollisuuksia. Ohjaamotoiminnassa tavoiteltavia yhteiskunnallisia vaikutuksia ovat nuorten osallisuuden vahvistuminen ja nuorten palveluiden kehittyminen. 19
20 Sosiaalinen osallisuus Auttaessaan nuoria pääsemään palveluihin, löytämään työtä, koulutusta ja toimintamahdollisuuksia, Ohjaamotoiminta edistää sosiaalista osallisuutta (vrt. Leeman & Hämäläinen 2016). Yksi sosiaalisen osallisuuden ulottuvuuksista on osallisuus palveluissa, tässä tapauksessa nuorten osallisuus Ohjaamoissa. Ohjaamot edistävät palvelujen saavutettavuutta tuomalla palveluita lähemmäksi nuoria ja madaltamalla niihin hakeutumisen kynnystä. Matalan kynnyksen toimintamalli kannustaa nuoria tulemaan Ohjaamoon erilaisten kysymysten kanssa myös ilman lähetettä ja varattua aikaa. Matalalla kynnyksellä palveluiden piiriin pyritään saamaan sellaisia henkilöitä, joilla on palvelutarpeita, mutta jotka jäävät ilman palveluita (ks. Törmä 2009). Osallisuuden näkökulmasta on kuitenkin huomattava, että matalan kynnyksen palvelun helpompi saavutettavuus ei ole itsestään selvä, vaan se riippuu palvelun sisällöstä, tavoitteesta ja käyttäjäkunnasta. Yhdelle matala kynnys voi olla toiselle korkea. Ohjaamon palvelut ovat avoimia kaikille alle 30-vuotiaille nuorille, mutta alueen Ohjaamopisteen syntyhistoria, palvelutarjonnan rakenne, palveluita tarvitsevan nuoren tilanne tai ohjaamotyöntekijän ammatti- ja koulutustausta voivat tuottaa hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, kenen on Ohjaamoon käytännössä helppo tulla ja kenen ei. Ohjaamon työntekijöille ja sidosryhmille tehtyyn kyselyyn annetuissa vastauksissa esitettiin näkemys, että Ohjaamo profiloituu liikaa moniongelmaisiin nuoriin, jolloin osa palvelusta todennäköisesti hyötyvistä nuorista välttää asiointia Ohjaamossa leimautumisen pelossa. Toisaalta moni oli myös sitä mieltä, että Ohjaamo keskittyy liikaa työhön ja opintoihin ohjaamiseen. Se taas voi nostaa kynnystä sellaisille nuorille, joille sosiaali- ja terveyspalveluiden saaminen olisi ajankohtaisin tarve myös opintoihin tai työhön pääsyn tai niissä pysymisen kannalta. (Arviointikysely 2016.) Erilaiset näkemykset ja painotukset eivät yllätä, sillä useimmat Ohjaamot olivat käynnistyneet melko äskettäin ja niihin on kohdistunut paljon erilaisia odotuksia. Ohjaamon toimintamallin kehittämisessä näitä erilaisia odotuksia pyritään sovittamaan yhteen. Ohjaamoissa tehdäänkin koko ajan työtä matalan kynnyksen monialaisen palvelumallin kehittämiseksi niin, että se yhä paremmin vastaisi nuorten erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Kohtaamon kokoamat tilastot kertovat, että suuri määrä nuoria on löytänyt Ohjaamot, sillä vuonna 2016 Ohjaamoissa annettiin yksilöohjausta nuorille kertaa (ryhmissä ). Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä yksilöohjausta annettiin kertaa (ryhmissä ). Ohjaamoissa asioineista 55 % oli miehiä ja 44 % naisia. Ikäryhmistä vuotiaat olivat suurin ryhmä (56 %), vuotiaiden osuus Ohjaamoissa asioineista oli 16 % ja vuotiaiden 12 % 3. Seuraavassa kuviossa (kuvio 10) on esitetty jakautuma kysymyksistä, joita selvittelemään nuoret ovat Ohjaamoihin tulleet. Samalla nuorella voi olla kysymyksiä useammalta aihealueelta. Ohjaamossa asioivien nuorten palvelutarpeet liittyvät yleisimmin työhön (35 %) ja koulutukseen (22 %). Myös talouteen, hyvinvointiin ja terveyteen sekä asumiseen liittyvät kysymykset ovat melko yleisiä. (Määttä 2017.) 3 Prosenttiluvut eivät summaudu sataan, sillä kaikkien Ohjaamoissa asioineiden ikäryhmä tai kuuluminen ryhmiin miehet ja naiset ei ollut tiedossa. 20
21 Kuvio 10 Lähde: Määttä 2017 Kohtaamo kokoaa myös tilastotietoa siitä, mihin Ohjaamoissa asioivat nuoret siirtyvät, mutta kattavampi tilastointi on vasta alkuvaiheessa. Ohjaamotasolla on seurattu nuorten jatkopolkuja, mutta kattavaa ja vertailukelpoista tietoa kaikkien Ohjaamojen osalta ei ole vielä ollut käytettävissä. Seuraavassa taulukossa (taulukko 2) esitetään suuntaa-antavia tietoja, jotka perustuvat ensimmäiseen laajaan tietojen koontiin Ohjaamoissa asioineiden siirtymistä kolmen kuukauden aikana (1-3/2017). Kohtaamo kerää Ohjaamojen käynti- ja siirtymätilastot neljä kertaa vuodessa (Määttä 2017). Tilastoinnin kehittäminen on koordinaatiohankkeessa painopisteenä vuonna Siirtymien seurannassa pyritään erittelemään työllistymistä tarkemmin mm. keston mukaan, mutta taulukon 2 luvuissa ovat mukana kaikki työllistymiset. Työllistymisen osuus siirtymistä oli yli kolmasosa (37 %), kun mukaan luetaan myös kesätyö. Työkokeilun ja työvalmennuksen osuus oli yhteensä 20 %. Koulutukseen siirtymien osuus on melko pieni, mutta yhdessä koulutukseen haun kanssa siirtymiä koulutuksen suuntaan on vajaa viidesosa kaikista siirtymistä. Kuntouttavan työtoiminnan osuus on seuraavaksi suurin (14 %) (taulukko 2). Kuntouttava työtoiminta on määritelty sosiaalipalveluksi, joka tavoitteena on asiakkaiden työja toimintakyvyn parantaminen niin, että he voisivat osallistua työvoimapalveluihin ja työhön 4. Arvioinnin yhteydessä käydyissä keskusteluissa tuli esiin, että osa kuntouttavaan työtoimintaan siirtyvistä nuorista voisi siirtyä suoraan työvoimapalveluihin. Miten suuri osa, se ei ole tiedossa. (Loppuseminaari 2017.) Taulukon 2 lukuja tulkittaessa on huomattava, että prosentit on laskettu kirjattujen siirtymien yhteismäärästä, ei asiakkaiden lukumäärästä. Luvut eivät siten suoraan kerro sitä, miten suuri osa siirtyneistä on työllistynyt. Asetelma on samankaltainen kuin kuviossa 10, jossa esitettiin prosenttijakautuma Ohjaamoissa asioineiden nuorten kysymysten aihepiireistä (taulukko 2, kuvio 10)
22 Taulukko 2. Ohjaamoissa asioineiden nuorten siirtymät Ohjaamon palvelujen kautta tammi-maaliskuussa 2017 toteutuneet nuorten siirtymät 20 Ohjaamon antamien tietojen perusteella Tähän mennessä saatujen tietojen ja kokemusten perusteella voidaan arvioida, että Ohjaamot ovat onnistuneet parantamaan nuorten pääsyä palveluihin sekä edistämään nuorten siirtymistä koulutukseen ja työhön sekä liittymään muunlaiseen toimintakykyä tukevaan toimintaan. Ohjaamotoiminnalla on siten pystytty vahvistamaan nuorten sosiaalista osallisuutta. Nuorten osallisuuden tukemisen näkökulmasta Ohjaamojen toimintamalli on onnistunut. Toimintamallin vahvistuessa on odotettavissa nuorten osallisuudessa vielä tähänastista parempia tuloksia. Nuorten osallisuus Ohjaamoissa Sen ohella, että Ohjaamot edistävät nuorten sosiaalista osallisuutta yleensä, on tavoitteena myös nuorten osallisuus Ohjaamossa asiakkaana, palvelujen käyttäjänä, oman polkunsa suunnittelijana sekä myös Ohjaamon toiminnan suunnittelijana, kehittäjänä ja arvioijana. Tällaista osallisuutta voidaan kutsua asiakasosallisuudeksi (Leeman & Hämäläinen 2016). LKM Osuus siirtymistä Työllistynyt (ilman palkkatukea) % Työllistynyt palkkatuella 82 5 % Yrittäjän starttiraha 1 0 % Saanut kesätyön % Työkokeilu % Työvalmennus/työpaja % Oppisopimuskoulutus 11 1 % Saanut tutkintoon johtavan koulutuspaikan/aloittanut tutkintoon 89 5 % johtavan koulutuksen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus - VALMA 6 0 % Hakenut tutkintoon johtavaan koulutukseen % Korttikoulutukset 21 1 % Kuntouttava työtoiminta % Kuntoutus 38 2 % Sairausloma 48 3 % Saanut asunnon 78 5 % Siirtymiä ilmoitettu yhteensä % Lähde: Määttä 2017 Asiakasosallisuus perustuu asiakaslähtöisyyteen, jonka Virtanen ym. (2011) näkevät toiminnan arvoperustana sosiaali- ja terveyssektorilla. Asiakaslähtöisyys sopii arvoperustaksi myös muissa palveluissa, ainakin kun kysymys on julkisin varoin rahoitetuista palveluista niiden tuottajatahosta riippumatta. Hallituksen esityksessä nuorisolaiksi, joka tuli voimaan vuoden 2017 alusta, edellytetään nuorisotyön olevan nuorilähtöistä, joka tarkoittaa nuorten omien ajatusten ja tarpeiden kunnioittamista ja tukemista sekä sitä, että nuori kohdataan ja hänen kanssaan toimitaan yhdessä ottaen huomioon nuoren omat lähtökohdat (HE 111/2016). Vaikka nuorisotyö on vain osa, joskin hyvin tärkeä osa, Ohjaamojen kokonaisuutta, on perusteltua nähdä nuorilähtöisyys myös koko Ohjaamotoiminnan keskeisenä arvoperustana. 22
23 Noin 75 % Ohjaamojen työntekijöille tehtyyn kyselyyn vastanneesta (n=112) oli sillä kannalla, että nuorilähtöisyyttä ( Nuoret vahvasti osallisina ja tekijöinä ) pitäisi Ohjaamojen kehittämisessä painottaa aikaisempaa enemmän. Muut olivat sitä mieltä, että toiminta on jo sopivan nuorilähtöistä (Arviointikysely 2016). Arvioinnin yhteydessä Ohjaamoissa haastatellut nuoret vieroksuivat virastomaisuutta ja pitivät tärkeänä, etteivät Ohjaamot ole sellaisia. Yksi heistä kertoi käyvänsä Ohjaamossa siksi, että henkilökunnan suhtautuminen on lämminhenkistä, en kävisi jos tulisi kurja olo. Muutama nuori vertasi Ohjaamoa muihin palvelupisteisiin, joita he pitivät byrokraattisina ja negatiivisina. Yksi nuorista sanoi TE-toimiston olevan pelottava paikka. Moni koki ensisijaisen tärkeäksi sen, että apua saa omaan tahtiin eikä pakoteta mihinkään sapluunaan. Ensimmäinen asia, mitä mulle sanottiin täällä, oli että Karoliina, me tehdään täällä sun tahtiin, se on kaikista paras asia täs paikas, yleensä aina vaan käsketään, sanotaan. Se ohjaus ei muissa paikoissa ole sellanen ohjaus, vaan tuuppaus et sun on pakko tehä näin, ei kysymystä, ei mitään, vaan että teet näin. (Nuorten haastattelut 2017.) Kasvokkain Kaikki arvioitsijan haastattelemat nuoret korostivat fyysisen Ohjaamopisteen tärkeyttä ja halusivat palvelua kasvotusten. Kun nuorilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat verkossa tarjottavista palveluista ja millaisissa tilanteissa niistä olisi hyötyä, niin kaikki totesivat, että kasvokkainen tuki ja ohjaus ovat korvaamattomia. Nuoret pohtivat monin sanoin sitä, miksi kasvotusten annettava palvelu on parempaa kuin koneen kautta annettava etäpalvelu: Paikan päällä tapahtuva palvelu on parempi, koska silloin joku ottaa koppia sun asioista. Kun paikalle tulee fyysisesti, niin hommat lähtee käyntiin. Ite oon huono noiden internetjuttujen kaa, et mun on paljon helpompi jutella just kasvotusten ja niinku et jotain konkreettista, et näkee, et se on mulle ainakin helpompi. (Emt.) Nuoret, jotka kertoivat kärsineensä mieliala-tai ahdistuneisuushäiriöistä tai muista elämänhallinnallisista ongelmista, perustelivat fyysistä Ohjaamopistettä näin: Kun mulla on elämänkaaos, niin silloin tulen mieluummin tänne, kuvasi asiaa yksi haastatelluista nuorista. Kun on kyse siitä, mitä mä teen, niin on paljon helpompi puhua kun näkee sen toisen, totesi toinen nuori. Yksi nuori sanoi, että verkkopalvelusta katoaa tunne. Se ei korvaa koskaan face to face palvelua, sanoi toinen. Yhden haastatellun nuoren mielestä nettipalvelut eristäisivät sosiaalisista suhteista. (Emt.) Omalla kohdallaan nuoret korostivat yllättävänkin yksimielisesti kasvotusten tapahtuvan palvelun tärkeyttä. Verkkopalvelun tarpeellisuutta ei silti kokonaan kiistetty, vaan sitä pidettiin hyvänä, jos on kyse vain mekaanisesta ohjaamisesta paikasta toiseen. Nuoret myös pohtivat, että verkko-ohjauspalvelu voisi sopia joillekin nuorille, ja että erityisesti silloin verkkopalvelu on hyvä, jos paikkakunnalla ei ole Ohjaamopistettä. Myös se todettiin, että kaikki eivät uskalla lähteä Ohjaamopisteeseen. Verkon kautta voisi myös hoitaa nopeita yksittäisiä asioita, kuten ajanvarauksia tai kysyä jotakin konkreettista asiaa. Monille netin kautta ajan varaaminen olikin helpompaa kuin soittaminen. Nuoret toivoivat, että verkon kautta saisi tietoa Ohjaamopisteestä ja neuvoa siihen, miten paikkaan voi tulla. Sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta verkossa tapahtuva ja kasvokkainen kanssakäyminen eivät asetu vastakkain, sillä olennaisempaa on sosiaalinen vuorovaikutus kuin areena, jolla se tapahtuu (vrt. Malinen 2016). Ohjaamomalli pohjautuu Ohjaamopisteeseen, mikä on perusteltua, mutta ei ristiriidassa sen kanssa, että toimintamallin kehittämisessä pidetään mukana eri kanavien kautta tapahtuva kanssakäyminen ja palvelu. 23
24 Ohjaamojen asiakkailta koottu palaute osoittaa nuorten arvostavan sitä, että he voivat tuntea itsensä tervetulleiksi, saavat hyödyllistä tietoa ja mahdollisuuden henkilökohtaiseen kohtaamiseen ja keskusteluun ammattilaisen kanssa. Keväällä 2017 kootussa uusimmassa Ohjaamojen asiakaspalautteessa 94 % palautetta antaneista (n=208) katsoi saaneensa tarvitsemaansa tietoa tai tukea 5. Yli 75 % katsoi, että luottamus työpaikan tai koulutuspaikan saamiseen lisääntyi ja omat tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyivät. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että sai osallistua itseään koskevien päätösten tekemiseen. Yhtä suuri osa oli sitä mieltä, että ohjaaja kuunteli Ohjaamossa asioineen nuoren ajatuksia ja toiveita. Kouluarvosanaksi nuoret antoivat Ohjaamolle 9,17. (Kosonen & Määttä 2017.) Nuoret kokevat Ohjaamojen palvelut itselleen, ja myös muille nuorille, tärkeiksi ja toivovat niille jatkuvuutta. Myös yhteisöllinen toiminta kiinnostaa. Nuoret tekevät kehittämisehdotuksia palvelutarjonnan monipuolistamiseksi ja viihtyisyyden kohentamiseksi. Nuorilla on mahdollisuus osallistua Ohjaamoissa myös ryhmätoimintaan (20 Ohjaamossa yhteensä 67 ryhmää talvella 2017). Ryhmien mahdollistama vertaistuki on nuorille tärkeää. Arvioinnissa saatujen tietojen perusteella nuoret ovat tyytyväisiä osallisuuden toteutumiseen omassa palveluprosessissaan (vertailukohtana aikaisemmat palvelukokemukset). Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vahvistavat Ohjaamojen asemaa, mutta saattavat myös tehdä nuorten osallisuuteen perustuvan toimintamallin toteuttamisen aikaisempaa haasteellisemmaksi. Samalla kun Ohjaamojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen on saanut laajan poliittisen tuen, koetellaan nuorilähtöisen palvelumallin perusteita ehdotuksilla kovemmasta kontrollista, joka koskisi erityisesti työttömiä nuoria. Vapaaehtoisuuden ja omaehtoisuuden motivoivaa ja aktivoivaa merkitystä ei pitäisi kuitenkaan väheksyä. Ohjaamojen nuoret asiakkaat ovat kiinnostuneempia osallisuudesta omaan palveluprosessiinsa kuin vaikuttamaan koko Ohjaamon toimintaan. Tästä huolimatta palvelujen kehittämisen kannalta asiakasraatien kaltaiset osallistumisfoorumit ovat tärkeitä. Lisäksi on tärkeää antaa nuorten elämää sekä palvelujärjestelmää tunteville kokemusasiantuntijoille, harjoittelijoille ja kesätyöntekijöille osallistua Ohjaamojen toimintaan. Niin on tehtykin ja suunnitelmissa on laajentaa nuorten mukanaoloa Ohjaamoissa edellä mainituissa rooleissa. Lähes poikkeuksetta nuoret osallistuvat Ohjaamoissa (89 %) toiminnan suunnitteluun ja heitä on ollut ideoimassa ja suunnittelemassa Ohjaamoa jo sen käynnistämisvaiheessa. Joissain Ohjaamoissa nuoret ovat osallistuneet työntekijöiden rekrytointiin, edustaneet Ohjaamoa yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa ja järjestäneet toimintaa nuorille. Ohjaamoissa nuorten osallisuus nähdään yhä selvemmin periaatekysymyksenä ja sen toteutumista seurataan järjestelmällisesti eri tasoilla ja rooleissa ja osallisuutta pyritään suunnitelmallisesti vahvistamaan (ks. esim. Työn alla Ohjaamo Helsinki 2017.) Tekemistä Ohjaamokentällä kuitenkin riittää, sillä lähtötilanne nuorten osallisuuden suhteen ei ole ollut erityisen suotuisa. Sitä osoittaa mm. keväällä 2016 Ohjaamojen työntekijöille tehty arviointikysely, jossa kysyttiin arvioita todennäköisyydestä sille, että nuoret lähitulevaisuudessa osallistuvat täysivaltaisina toimijoina oman työllistymiseen vievän polkunsa rakentamiseen. Kaikista vastaajista (n=111) vain 9 % vastasi, että se on jo toteutunut ja 42 % arvioi sen toteutuvan varmasti tai melko varmasti. Noin joka kymmenes oli sitä mieltä, että kysytty asiantila ei todennäköisesti tule lainkaan toteutumaan. Siihen, että nuoret osallistuvat täysivaltaisina toimijoina Ohjaamon palvelujen ja koko toiminnan kehittämiseen, oli 5 Tällä kertaa palaute kerättiin kymmenessä Ohjaamossa. Huomiota kiinnitettiin siihen, että palautemahdollisuutta tarjotaan kaikille Ohjaamossa palautteen keruupäivänä asioiville. Heistä 72 % antoi palautetta. 24
25 vastaajien usko vielä hieman heikompi (kuvio 11). Vastausten sanomaa tulkittaessa on syytä muistaa, että Ohjaamoissa on tapahtunut paljon edistymistä myös nuorten osallisuuden vahvistamisessa kyselyn jälkeisen vuoden aikana. Olisi hyvä, jos tulevissa arvioinneissa ja palautteenhankinnoissa voitaisiin asiaa selvittää tarkemmin. Miten todennäköisenä pidät seuraavien asioiden toteutumista vuoteen 2020 mennessä? Kuvio 11 Lähde: Arviointikysely 2016 Monialainen palvelu Nuorten osallisuuden vahvistaminen tuottaa vaikuttavuutta. Toinen keskeinen Ohjaamomallin toimintaperiaate, joka tuottaa vaikuttavuutta on monialaisuus. Vaikuttavuus ilmenee sekä osallisuutena että palvelujärjestelmän uudistumisena. Ohjaamon toimintamallin juurtuessa on perusteltua odottaa, että sen periaatteita ja käytäntöjä omaksutaan palvelujärjestelmässä laajemminkin. Jo nyt on tehty havaintoja siitä, että Ohjaamoissa työskentely on taustaorganisaatioiden työntekijöiden keskuudessa suosittua ja myös muut työntekijät ovat kiinnostuneita Ohjaamossa saaduista kokemuksista. Erillään olevat palvelut ja niihin pääsyä vaikeuttavat käytännöt tekevät nuoren työllisyyteen johtavan polun sirpaleiseksi. Tämä asetelma on havainnollisesti kuvattu Kohtaamon tuottamassa visualisoinnissa (kuvio 12). 25
26 Kuvio 12 Lähde: Kohtaamo 2017 Arvioinnin yhteydessä on eri vaiheissa, mutta varsinkin alkuvaiheessa, noussut esiin huoli palvelutarjonnan päällekkäisyydestä, kun Ohjaamo tulee uutena toimijana nuorten palveluiden joukkoon. Joskus kuulee puhuttavan Ohjaamon palveluista ja peruspalveluista, vaikka Ohjaamon toimintamallin yksi kulmakivi on sopimuksellisuus. Sopimuksellisuus tarkoittaa sitä, että peruspalveluita järjestävät ja tuottavat Ohjaamon toimintaan osallistuvat tahot sijoittavat 6 Ohjaamoon työntekijöitään. Työntekijät pysyvät edelleen sijoittavan organisaation palkkalistoilla. Tämä tietenkin aiheuttaa monialaisen Ohjaamo-tiimin työhön erityisen haasteen. Haastetta ei aiheuta palveluiden päällekkäisyys. Monialaisen työn johtaminen on haasteellista tilanteessa, jossa työntekijöillä on työsuhde eri organisaatioihin. Olennaista Ohjaamomallissa on palveluiden kokoaminen yhteen palvelukokonaisuuksiksi nuoren polun koostamiseksi ja lyhentämiseksi (ks. 12 edellä) sekä alustan muodostaminen eri alojen ammattilaisten monialaiselle asiakas- ja kehittämistyölle. Polkujen lyhentäminen tuottaa vaikuttavuutta, jota voi kuvata myös selvin luvuin. Ohjaamo Vantaa on esimerkiksi kuvannut asiakasprosessin, joka ennen kulki monen luukun kautta ilman koordinaatiota ja kesti noin 14 viikkoa. Ohjaamossa sama prosessi kestää 3 viikkoa. Näin kertyy säästöä ajassa ja rahassa, sillä nuori pääsee nopeammin työhön eikä työntekijöiden resursseja käytetä turhaan. (Näin tehdään Ohjaamo Vantaa 2017.) Kattavampaa määrällistä tietoa Ohjaamojen toiminnan tuloksista ja vaikutuksista on saatu vasta niukasti, mutta jatkossa sitä on tulossa runsaammin Kohtaamon ja sen yhteystyötahojen tutkimustoiminnan sekä ostopalveluina hankittavien tutkimusten ja selvitysten myötä. Kuitenkin jo nyt voidaan päätellä, että Ohjaamojen toimintamalli on työllisyys- ja hyvinvointivaikutusten kannalta tarkoituksenmukainen. Se, että nuoret ovat ottaneet Ohjaamon poikkeuksellisen myönteisesti vastaan, ennakoi omalta osaltaan myönteisiä 6 Välttämättä ei kyse ole sijoittamisesta Ohjaamon fyysiseen tilaan, vaan Ohjaamossa voidaan myös työskennellä ja työskennelläänkin etäyhteyden välityksellä. 26
27 työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia. Malli, joka kokoaa palveluiden sirpaleisen polun asiakaslähtöisesti ja tavoitteellisesti yhteen, vähentää turhautumista sekä säästää aikaa ja kustannuksia. Palveluihin pääsyn parantuminen matalan kynnyksen, hyvän brändin ja aktiivisen tiedottamisen ansiosta (ohjaamolaiset puhuvat usein tässä yhteydessä markkinoinnista) voi aiheuttaa lisäkustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta ne kuittaantuvat nuorten toimintakyvyn parantumisen tuomilla säästöillä. Miten todennäköisenä pidät, että vuoteen 2020 mennessä Ohjaamon monialainen yhteistyö on kehittynyt niin, että hallinto- ja sektorirajat ja erilaiset organisaatiokulttuurit eivät merkittävästi hankaloita yhdessä tekemistä? (n=112) Kuvio 13 Lähde: Arviointikysely 2016 Vuosi takaperin tehty arviointikysely Ohjaamojen työntekijöille ei osoittanut suurta optimismia kehittyneempään monialaiseen yhteistyöhön pääsemiseksi. Vain runsas kolmannes arvioi siihen päästävän lähivuosina (kuvio 13). Kuitenkin 13 % vastaajista arvioi, että monialainen yhteistyö on jo nyt Ohjaamossa niin kehittynyttä, että hallinto- ja sektorirajat ja erilaiset organisaatiokulttuurit eivät merkittävästi hankaloita yhdessä tekemistä. Kyselyvastaukset vuodelta 2016 (ks. kuvio 13) on syytä tulkita siinä valossa, että monissa Ohjaamoissa oltiin toiminnassa suhteellisen alkuvaiheessa. Seuraava asetelma (ks. kuvio 14) kuvaa kehittyvää Ohjaamotoimintamallia, jossa edetään yhteistyöstä kohti yhdessä tekemistä. Kun siihen on päästy, eivät hallinto-, sektori- ym. rajat enää vaikeuta yhteistä työskentelyä. Tavoite on vaativa Ohjaamoille, jotka vasta aloittelevat monialaista yhteistyötä. 27
28 Kuvio 14 Ohjaamoissa tehtävän monialaisen yhteistyön vaikutusten näkyväksi tekeminen vaatii aikaa, sillä Ohjaamot ovat sen suhteen erilaisessa vaiheessa. Todennäköistä on, että vaikuttavuutta syntyy mm. osaamisen ja työhyvinvoinnin parantumisen myötä. Monialaisesta yhteistyöstä Ohjaamoissa on myös valmistumassa tutkimuksia. Keskustelu ja toimintamallin etuja osoittavien esimerkkien julkistaminen ja levittäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää. 7 Kokonaisarvio hankkeen tavoitteiden toteutumisesta, hankkeen vahvuuksista ja merkityksestä Vuosi sitten, keväällä 2016 arvioimme Kohtaamon suoriutuneen tehtävästään käytettävissä olleisiin voimavaroihin nähden hyvin. Kohtaamo-hankkeella on koko sen toiminnan ajan ollut hyvin monimuotoinen ja muuttuva toimintaympäristö, joka on asettanut sille suuria haasteita. Hankkeella oli keväällä 2016 hyvät toteuttamissuunnitelmat ja toiminnalliset tavoitteet vuosille Nyt voimme todeta, että Kohtaamo on jatkanut toimintaansa tuloksellisesti vieläkin haasteellisemmassa ympäristössä. Kohtaamon keskeinen tavoite on alusta alkaen ollut Ohjaamojen toiminnan jatkuminen hankekauden jälkeen. Ohjaamojen toimijat ja koordinaattorit, vaihtelevasti myös paikalliset ja alueelliset päättäjät, ovat olleet vakuuttuneita, että Ohjaamojen toimintaa pitää jatkaa ESR-hankerahoituksen päättymisen jälkeenkin. Valtakunnan tasolla Ohjaamojen vakiinnuttamisen puolesta ovat työskennelleet nuorisotakuuta jo pitkään yhteistyöllään eteenpäin vieneet ministeriöiden edustajat (TEM, OKM, STM, VM). Varmuutta hallitustason kannasta ei kuitenkaan ennen tätä kevättä ollut. Siksi hallituksen puoliväliriihen ( ) päätös Ohjaamojen toiminnan vakiinnuttamisesta oli tärkeä etappi. Päätökseen liittyy myös lupaus viiden miljoonan euron vuosittaisesta rahoituksesta (v ) Ohjaamojen toiminnan tukemiseen ja kirjaus, että Ohjaamojen 28
Ajankohtaista Ohjaamoille
Ajankohtaista Ohjaamoille Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Ohjaamo-päivät Oulu 3.11.2016 Ohjaamojen (projektien) tilanne 11/2016 2015 2016 2017 2018 2019 2020 ESR-Ohjaamo-projektien (6) Vakiintunut Ohjaamotoiminta
LisätiedotOhjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto
Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen
LisätiedotOhjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa
Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen
LisätiedotALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI
ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotOHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ
OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Olisinpa kotona -seminaari Helsinki 18.2.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen lähtökohdat Alle 30-vuotiaiden kiinnittyminen yhteiskuntaan,
LisätiedotOHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke
OHJAAMOT JA TYÖPAJAT Tuija Kautto Kohtaamo-hanke NUOREN VERKOSTO NUORTEN PALVELUIDEN OHJAUS MINISTERIÖIDEN OMAT HISSIT? ( vrt. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2015) OHJAAMOTOIMINNAN KULMAKIVET Kohderyhmänä
LisätiedotNuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja?
Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja? 25.9.2017 Alle 25 v. työttömät koulutuksen mukaan (TEM/työnvälitystilasto 1207) Elokuu 2016 Elokuu 2017 Muutos (%) Koulutus yhteensä 46 161 36 587 20,7
LisätiedotVALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke
VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Verkko-Ohjaus Marko Kilpeläinen
POHJOIS-POHJANMAAN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Verkko-Ohjaus 23.5.2017 Marko Kilpeläinen Ohjauksen verkkopalvelun rakentaminen Verkko-ohjausta kehitetään KOHTAAMO -hankkeen ja ministeriöiden yhteistyönä.
LisätiedotOhjaamoja kehittämässä
Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja
LisätiedotMITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi
MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien
LisätiedotTutkimus Nieminen Oy KOHTAAMO - Ohjaamoiden ja nettiohjauksen kehittämisen tuki hankkeen arviointi YHTEENVETO ENSIMMÄISESTÄ VÄLIARVIOINNISTA
Tutkimus Nieminen Oy 12.5.2016 KOHTAAMO - Ohjaamoiden ja nettiohjauksen kehittämisen tuki hankkeen arviointi YHTEENVETO ENSIMMÄISESTÄ VÄLIARVIOINNISTA Väliarvioinnin toteutus Kohtaamo-hankkeen arviointi
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA
MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi
LisätiedotOhjaamojen tilanne 4/2015 ja ELOryhmien koordinointitehtävä
Ohjaamojen tilanne 4/2015 ja ELOryhmien koordinointitehtävä Projektipäällikkö, KT OHJAAMOTOIMINTAMALLIN KULMAKIVET (OKM, STM, TEM) Kohderyhmänä alle 30-vuotiaat nuoret Matalan kynnyksen palvelu Tietoa,
LisätiedotKeski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN
Päivitetty 6.2.2019 Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET 2019-2020 PAINOPISTEET JA TAVOITTEET: NUORET RESILIENSSI OSAAMINEN Osaajien positiivinen
LisätiedotNuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015
Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta
LisätiedotAjankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille
Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä
LisätiedotKohtaamo-hanke tukemassa Kaakkois-Suomen Ohjaamohankkeita
Kohtaamo-hanke tukemassa Kaakkois-Suomen Ohjaamohankkeita Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT OHJAAMO-MALLIN KULMAKIVET (OKM, STM, TEM) Kohderyhmänä alle 30-vuotiaat nuoret Matalan kynnyksen palvelu
LisätiedotOhjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke
Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.
LisätiedotNuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen
Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotKOHTAAMO-hankkeen eteneminen vkot 50/16-2/17. Kohtaamo-hanketiimi
KOHTAAMO-hankkeen eteneminen vkot 50/16-2/17 Kohtaamo-hanketiimi 16.1.2017 KOHTAAMO-hanke etenee vkot 50/16 2/17 Ohjaamo-verkoston luominen ja mallintaminen Ohjaamot pähkinänkuoressa - toiminnassa 40 kpl,
LisätiedotOhjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff
15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotNuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015
Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen
LisätiedotOhjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset
Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset (määritellyt Kohtaamo-hanke) maria.kr.virtanen@tampere.fi Kohderyhmä ja aukioloajat Kohderyhmänä kaikki alle 30-vuotiaat nuoret Ohjaamo on matalalla kynnyksellä
LisätiedotOhjaamot maakuntien Suomessa
Ohjaamot maakuntien Suomessa Kaakkois-Suomen ELO-ryhmä 16.3.2018 Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Ohjaamo lähtökohtia Ohjauksen voimavarojen yhdistäminen Tietoa, neuvontaa ja ohjausta yhdestä paikasta monialaisesti
LisätiedotTILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät
TILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät 6.-7.11.2014 Kimmo Tiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 10.11.2014 1 ELINIKÄISEN OHJAUKSEN OHJAUS- JA
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotMYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa
MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2010 rakennerahasto-ohjelma Ohjaamoa tukevien valtakunnallisten ja alueellisten hakujen hakuajat Pia Pirskanen 4.11.2014 Valtakunnallinen ESR-toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu
LisätiedotKohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014
Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi
LisätiedotYhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä
Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies
LisätiedotSTRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa
LisätiedotKOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki
KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT 2 OHJELMALLISIA LÄHTÖKOHTIA Osa toimia, joilla Suomi lunastaa Eurooppa 2020 strategian kansallisessa toimeenpanoohjelmassa
LisätiedotJärjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa. Verkostotapaaminen Tarja Bergström, hankepäällikkö
Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa Verkostotapaaminen 13.-14.2.2019 Tarja Bergström, hankepäällikkö Järjestö 2.0: mukana muutoksessa avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympäristössä
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotOhjaamot ja verkko-ohjaus Miten hankkeet etenevät? Marko Kilpeläinen, Kohtaamo Leijonan luola, Rantasalmi
Ohjaamot ja verkko-ohjaus Miten hankkeet etenevät? Marko Kilpeläinen, Kohtaamo Leijonan luola, 2.5.2016 Rantasalmi Mikä on Ohjaamo? Ohjaamot keväällä 2016 Ohjaamoja ympäri Suomea yli 30, toimivat noin
LisätiedotLAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia
LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen
LisätiedotOhjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö
Ohjaamo Helsinki Tuloksia ja tulevaa Sirkku Reponen projektipäällikkö Kaupunkistrategiaa toteuttamassa Helsinki kehittää yhteensovitettuja, vaikuttavia ja ihmiskasvoisia palveluja yhdessä kaupunkilaisten
LisätiedotYhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.
Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,
LisätiedotOhjaamo-toiminnan ja Kohtaamon viestinnän vuosikello ja toimintamalli, vers. 2. Työryhmä ja Kohtaamo/MT Tammi-/maaliskuu 2017
Ohjaamo-toiminnan ja Kohtaamon viestinnän vuosikello ja toimintamalli, vers. 2 Työryhmä ja Kohtaamo/MT Tammi-/maaliskuu 2017 OHJAAMO- TOIMINNAN VIESTINNÄN VUOSIKELLO 2017 v. 2 Kausityöt Korkeakouluvalinnat
LisätiedotOhjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko
Ohjaamot Etelä-Savossa Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko 25. 31.1.2016 Mitä ovat Ohjaamot? Osa nuorisotakuuta: alle 30-vuotiaille 1) itsenäinen elämä 2) mahdollisuus työhön tai koulutukseen 3) ammattitaito
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotOhjaamo nuoren tukena. Ohjaamo Porvoo ja sen suhde opintoohjaukseen
Ohjaamo nuoren tukena Ohjaamo Porvoo ja sen suhde opintoohjaukseen Mikä Ohjaamo on ja mitä sillä tavoitellaan? Ohjaamo on alle 30-vuotiaiden palvelupiste. Fyysinen paikka, josta nuori perheineen saa joustavaa
LisätiedotNuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla
LisätiedotZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho
ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi Sujuvat siirtymät aloitusseminaari 16.2.2016 Sanna Laiho Sujuvat siirtymät Keskeiset kehitettävät toimintamallit aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotKaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous
Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotPippuri Loppuarviointi Anna Saloranta & Pasi-Heikki Rannisto Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Pippuri Loppuarviointi 12.12.2018 Anna Saloranta & Pasi-Heikki Rannisto Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Mitä arvioitiin? Miten Lape hankkeessa toteutettu kehittäminen ilmenee asiakkaiden, ammattilaisten,
LisätiedotKOHTAAMON TOIMENPITEET - viikkotietoa 4 8/16
KOHTAAMON TOIMENPITEET - viikkotietoa 4 8/16 Kohtaamon projektitiimi KOHTAAMO-HANKE ETENEE, VKO 4/16 8/16 Ohjaamo-verkoston luominen, johtaminen ja mallintaminen Ohjaamoja käynnistynyt yli 30 kpl, uusimpina
LisätiedotMiten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?
Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa? Arviointityö Sokrassa Arviointityön tarkoituksena on paitsi tuottaa arviointiin/ seurantaan liittyviä tuloksia Sokra-koordinaatiolle
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus
Osatyökykyisille tie työelämään Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus Sopimuksen taustaa Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeen tavoite on mahdollistaa
LisätiedotPoimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö
Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)
LisätiedotEtsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori
Etsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori2017 28.3.2017 Etsivän nuorisotyön vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotOhjaamojen käynti- ja siirtymätilastot 2017
1 12.2.2018 Mirja Määttä, Kohtaamo-hanke mirja.maatta@ely-keskus.fi Ohjaamojen käynti- ja siirtymätilastot 2017 Ohjaamo-palvelupisteitä oli vuonna 2017 noin 40. Tässä tiivistelmässä kerrotaan niiden palvelujen
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä
LisätiedotKotoutuja kunnassa mitä teen, minne ohjaan, mistä tietoa? Kotouttaminen.fi, InfoFinland.fi, Kotoutumisentukena.fi
Kotoutuja kunnassa mitä teen, minne ohjaan, mistä tietoa? Kotouttaminen.fi, InfoFinland.fi, Kotoutumisentukena.fi Verkko- ja digipalveluita kotoutujille ja kotoutumistoimijoille Kotoutujille ja maahan
LisätiedotVerkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa
Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Toimivat monialaiset verkostot 6.2.2015 Hotelli Santa Claus Tiina Keränen, yksikön päällikkö 9.2.2015 Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta,
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotKotona Suomessa-hankkeen tavoite
Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotSujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien
LisätiedotTässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
LisätiedotOpinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotEtelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotRyhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous
Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva
LisätiedotNuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon
Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen
LisätiedotTYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM
TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO 10.10.2018 loppuseminaari Ritva Partinen, STM Yleistä rakennerahastoista Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen valtionavustushankkeiden seminaari Kati Lounema
Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeiden seminaari 30.11.2017 Kati Lounema Hallitus päätti kevään kehysriihessä tukea reformin toimeenpanoa yhteensä 30 miljoonalla eurolla vuosina 2018 ja 2019.
LisätiedotKuntamarkkinat Nuorisotakuu: Ohjaamot ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelut toiminnan tukena
14.09.2016 Kuntamarkkinat Nuorisotakuu: Ohjaamot ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelut toiminnan tukena kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Nuorisotakuu: Ohjaamot ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelut toiminnan
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotTulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA
Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA KOKEILUN PERUSTIEDOT SATAOSAA Kokeilun kesto 1.3.2017 31.12.2018 Satakunnan mallit osallisuuteen
LisätiedotHankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721
LisätiedotElinikäisen ohjauksen laadunhallinnan kehittäminen , VOKES tilannekatsaus
Elinikäisen ohjauksen laadunhallinnan kehittäminen 2017-18, VOKES tilannekatsaus Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos ELO-ryhmän kokous 8.6.2017 Helsinki
LisätiedotOPUS projektisuunnitelma
OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön
LisätiedotElinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen
Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen
Lisätiedotkorkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa
KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:
LisätiedotKotona Suomessa -hanke
Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotVamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen
VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön
LisätiedotHämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä
LisätiedotKuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät
Kuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät Muutosjohtaja Timo Vesiluoma Kuntapäivä 8.5.2018 Esityksen sisältö Kuntien ja maakunnan
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
Lisätiedotkynnyksetön Olopiste - työtoiminta
OLOPISTE Olopiste - kynnyksetön työtoiminta 1.9.2015-31.8.2018 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Harjulan Setlementti ry Sylvia-Koti yhdistyksen Kaupunkikylä Lahden ammattikorkeakoulu Lahden kaupunki osallistuu
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
Lisätiedot