Paikka Mikkelin kaupungihallituksen kokoushuone, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli. 21 Palvelusetelin käytön kehittämisohjelma vuosille

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) Aika , klo 10:05-11:48 Paikka Mikkelin kaupungihallituksen kokoushuone, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Käsitellyt asiat 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 20 Pöytäkirjan tarkastus 21 Palvelusetelin käytön kehittämisohjelma vuosille Lausuntopyyntö kehityssuunnitelmasta , Vaalijalan kuntayhtymä 23 Lausuntopyyntö päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistuksesta 24 Ilmoitusasiat

2 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) Saapuvilla olleet jäsenet Markku Turkia, puheenjohtaja Tapani Nykänen, 1. varapuheenjohtaja Pekka Auvinen, jäsen Ari Hartonen, jäsen Timo K. Hämäläinen, jäsen Outi Kauria, jäsen Mali Soininen, jäsen Kirsi Vekkeli, jäsen Muut saapuvilla olleet Timo Talo, hallintopäällikkö, sihteeri Sari Teittinen, kaupunginhallituksen jäsen Hans Gärdström, johtava ylilääkäri, esittelijä Eeva T. Häkkinen, vs. perusturvajohtaja, Kangasniemi Poissa Jaana Kovanen, jäsen Leila Salenius, jäsen Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja, Hirvensalmi Jukka A. Ollikainen, kunnanjohtaja, Mäntyharju Juha Torniainen, kunnanjohtaja, Pertunmaa Matias T. Hilden, kunnanjohtaja, Puumala Seija Kuikka, kh:n puheenjohtaja, Mikkeli Esko Kekkonen, kh:n puheenjohtaja, Hirvensalmi Risto Salminen, kh:n puheenjohtaja, Pertunmaa Unto O. Pasanen, kh:n puheenjohtaja, Puumala Seppo O. Hujanen, kh:n puheenjohtaja, Mäntyhraju Johanna M. Luukkonen, kunnanjohtaja, Kangasniemi Timo Halonen, kaupunginjohtaja, Mikkeli Päivi A. Niiranen, vs. perusturvajohtaja, Mäntyharju Allekirjoitukset Markku Turkia Puheenjohtaja Timo Talo Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Outi Kauria Mali Soininen

3 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14). Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kaikissa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen jäsenkunnissa klo Timo Talo, hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä

4 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Esittelijä: Hans Gärdström, johtava ylilääkäri Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) 20 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Hans Gärdström, johtava ylilääkäri Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Outi Kauria ja Jaana Kovanen. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Outi Kauria ja Mali Soininen.

6 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta, 8, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta, 21, Palvelusetelin käytön kehittämisohjelma vuosille MliDno Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta, , 8 Valmistelijat / lisätiedot: Niina Helminen Niina.Helminen@mikkeli.fi Liitteet 1 Palvelusetelikäsikirja_2016.pdf Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Palveluseteli on yksi tapa hankkia kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelitoimintaa ohjaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Palvelusetelin käyttö on kunnissa viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Palvelusetelin käyttöä puoltavat mm seuraavat seikat: Palveluseteli lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta. Palvelusetelin käyttö tiivistää julkisen ja yksityisten palveluntuottajien välistä yhteistyötä ja kumppanuutta, sekä lisää alan yritysten toimintaedellytyksiä seudulla. Palveluseteli mahdollistaa tasapuoliset mahdollisuudet paikallisille alan yrityksille hakeutua palveluntuottajiksi ja tehdä yhteistyötä seudun sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tarkoitus on, että palvelusetelin arvo määritellään siten, että kunnan näkökulmasta palvelu on ainakin yhtä kustannustehokasta kuin itse tuotettuna, tai ostopalveluna hankittuna Sosiaali- ja terveysjohtaja on nimennyt seudullisen palvelusetelitiimin, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää palvelusetelitoimintaa. Tiimissä on edustus jokaisesta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoyksiköstä sekä seudullisesta elinkeinoyhtiöstä, Miksei Oy:stä. Lisäksi tiimissä on Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen edustaja. Palvelusetelitiimi on valmistellut asiakirjan Palveluseteli Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa Aikaisempina vuosina erikseen julkaistu Palveluseteliohje on sisällytetty samaan asiakirjaan. Sosiaali- ja terveysjohtaja hyväksyy palveluntuottajat palvelusetelitoimintaan. Hyväksymisen edellytyksenä on, että palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan lautakunnan hyväksymää palvelusetelin periaatteet. Palveluseteli voidaan vuonna 2016 myöntää seuraaviin palveluiden palvelutuotantoyksiköiden varaamisen määrärahojen puitteissa:

7 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) tilapäinen kotihoito, säännöllinen kotihoito, omaishoitajien vapaapäivät, rantamaveteraanien kotiin vietävät avopalvelut, lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu, lääkinnällisen kuntoutuksen avofysioterapiapalvelut, vanhusten tehostettu ja tavallinen palveluasuminen sekä vaikeavammaisten henkilökohtainen apu. Palveluseteleiden arvot ja saamisen kriteerit on määritelty joulukuussa 2015 sekä tammikuussa 2016 seudullisessa lautakunnassa hyväksytyissä käsikirjoissa. Ehdotus Esittelijä: Timo Talo, hallintopäällikkö Palvelusetelitoiminta toteutetaan liitteen mukaisesti vuonna Lisäksi päätetään, että palveluseteliä koskevat tarkennukset päivitetään aikaisemmin hyväksyttyihin käsikirjoihin ilman erillistä käsikirjojen käsittelyä. Päätös Hyväksyttiin. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta, , 21 Valmistelija / lisätiedot: Niina Helminen Niina.Helminen@mikkeli.fi Liitteet 1 Palvelusetelin käytön kehittämisohjelma.pdf Seudullinen palvelusetelitiimi on laatinut liitteenä olevan palvelusetelin käytön kehittämisohjelman vuosille Palvelusetelitiimi pitää myös tärkeänä kuntalaisten valinnanvapauden lisääntyessä maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuksen yhteydessä, että palveluseteli on edelleen yksi mahdollisuus toteuttaa kuntalaisille palveluita. Palvelusetelin käytön laajentaminen lisää myös alan yritysten toimintaedellytyksiä ja tuo asiakkaille lisää vaihtoehtoja valita mistä haluaa palvelunsa hankkia. Kehittämis- ja toimenpideohjelmalla on neljä keskeistä tavoitetta: 1) uudistetaan palveluntuottajan rekisteri palvelemaan paremmin asiakkaita ja tuottajia 2) palvelusetelikäytännön yhtenäistäminen maakunnallisiksi ja käytön lisääminen maakunnan tasolla 3) riittävän ja yhtenäisen kustannustiedon selvittäminen oman tuotannon ja palvelusetelituotannon vertailemiseksi 4) palvelutuotantoyksikköjen resurssiohjaus palvelusetelillä tuotettaviin palveluihin ja raskaiden kilpailutusprosessien vähentyminen siirryttäessä ostopalveluista laajempaan palvelusetelin käyttöön. Palvelusetelitiimi esittää selvitettäväksi ja valmisteltavaksi vuosina palvelusetelin käytön laajentamista ateriapalveluihin, vanhuspalveluiden tukipalveluihin, kotikuntoutukseen, lasten akuuttihoitoon ja lääkäripalveluihin esim. palvelutaloissa asuvien asiakkaiden tarpeisiin.

8 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) Ateriapalveluiden palvelusetelille etenkin vanhuspalveluissa olisi tarvetta ottaa käyttöön kiireellisesti. Palvelusetelin kehittämistä tukemaan on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy hakenut Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky:n toimeksiannosta valtakunnallista hankerahoitusta, joka linkittyy pääministeri Sipilän hallituksen Hyvinvointi ja terveys strategiaan ja sen kärkihankkeeseen, jossa keskiössä on palveluiden asiakaslähtöisyys. Palvelusetelikokeilu on yksi hankkeen osahankkeesta. ESSOTE hakee valtionavustusta tähän sotepalvelujen valinnanvapaus-kokeiluun ( ). Avustuksen suuruus valtakunnallisesti on korkeintaan 9,5 miljoonaa euroa. Hanke koskee koko ESSOTEn aluetta ja sen tavoitteena on asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sosiaali- ja terveydenhuollossa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, koska asiakkaiden kokemukset ja palaute ovat keskiössä palveluiden kehittämisessä ja ohjauksessa. Kokonaisuuteen kuuluu myös palveluja, toimijoita ja asiakkaita yhteen integroivat sähköiset järjestelmät, jotka mahdollistavat hallinnon tehostumisen, paremman palveluohjauksen ja palvelujen toimintamallien uudistumisen. Hakuaika päättyy ja kokeilujen on tarkoitus alkaa vuoden 2017 alusta. Lisätietoja hankkeesta: Ehdotus Esittelijä: Hans Gärdström, johtava ylilääkäri Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy kehittämisohjelman vuosille Lautakunta esittää Essote ky:lle, että palvelusetelitoiminnannan suunnittelussa huomioidaan kehittämisohjelma ja palvelusetelitoiminnan kehittäminen ja ylläpito turvataan jatkossa. Päätös Hyväksyttiin. Lautakunta totesi, että lasten akuuttihoidon palvelusetelin sisältöä tulee miettiä tarkemmin. Tiedoksi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

9 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) 22 Lausuntopyyntö kehityssuunnitelmasta , Vaalijalan kuntayhtymä MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo, Niina Helminen timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 Lausunto Vaalijala seutultk 19.8.pdf 2 Lausuntopyyntö_kehyssuunnitelmasta , Vaalijalan kuntayhtymä.pdf Vaalijalan kuntayhtymä pyytää lausuntoa vuosien kehyssuunnitelmasta mennessä. Kehyssuunnitelman mukaan Vaalijalan kuntayhtymän tavoitteena on jatkaa yhtenäisenä palvelujen tuottajana myös tulevan soteuudistuksen jälkeen vuodesta Toiminnan painopisteenä on edelleen jatkaa kehitysvammaisten laitosasumisen purkua. Vuonna 2016 Vaalijalassa Nenonpellossa on yhteensä noin 160 asiakaspaikkaa ja muualla Pieksämäellä 40 paikkaa. Suunnitelmakauden lopussa laitoskuntoutuksen kapasiteetiksi arvioidaan noin 150 paikkaa, joista lähes 90 % on määräaikaisia kuntoutusjaksoja varten. Palvelurakenteen muutokseen panostetaan kehittämällä liikkuvia kuntoutuspalveluja ensisijaiseksi pulmatilanteiden ratkaisuiksi perheissä ja lähipalveluissa. Tavoitteena on ennakoivien ja konsultatiivisten työskentelymallien kehittäminen. Avo- ja laitospalvelujen raja hämärtyy ja se vaatii erityisosaamiskeskittymien ja palvelujen monipuolisuuden tietoista kehittämistä eri alueilla ja kasvukeskuksissa. Vuoden 2017 kuntoutuksen hinnat pysyvät vuoden 2016 tasolla, mutta avopalvelujen yksikköhintoihin tehdään välttämättömät tarkistukset. Asuntojen rakentaminen on Vaalijalan lähivuosien merkittävin investointisuunta kuntoutus- ja avoyksikköjen perusparannusten ja hankintojen ohella. Jäsenkunnilta ei kanneta erikseen maksuosuuksia investointeihin. Vaalijala katso, että tulevaisuuden suhteen Vaalijalan yhtiöittämisessä olisi perusteltua, että kaikilla Itä-Suomen maakunnilla olisi mahdollisuus olla osakkaana Vaalijalassa tai muuten pysyvillä järjestelyillä vaikuttaa Vaalijalan strategisiin linjauksiin. Omaisuuden hajauttamisen sijaan järjestelynä voisi olla omaisuuden yhtiöittäminen omaksi yhtiökseen ennen vuotta Yhtiö vuokraisi toimitilat Vaalijalan palvelutoiminnalle ja asunnot asiakkaille. Vaalijala toimisi jatkossa Itä-Suomen yhteistyöalueen vaativan tason sosiaali-, terveys- ja opetusalan palvelujen tuottajana ja tarjoaisi myös valtakunnallisia palveluja.

10 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) Vaalijala toivoo erityisesti kannanottoja yhtiöittämiseen ja yhtiön omistuspohjaan liittyen sekä erityisasumisen lisäämiseen tai monipuolistamiseen. Ehdotus Esittelijä: Hans Gärdström, johtava ylilääkäri Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta antaa asiassa liitteen mukaisen lausunnon. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Vaalijalan kuntayhtymä

11 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) 23 Lausuntopyyntö päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistuksesta MliDno Valmistelija / lisätiedot: Hans Gärdström Hans.Gardstrom@mikkeli.fi Liitteet 1 Lausuntopyyntökysely.pdf 2 Asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä.pdf 3 Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.pdf 4 Luonnos terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta.pdf 5 Lausuntopyyntö_STM_Päivystyksen ja erikoissairaahoidon rakenteiden uudistus.pdf 6 Lausunto rakenteiden uudistuksesta.pdf Suomen hallitus on antanut esitykset terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä esitykset asetuksista koskien erikoissairaanhoidon työnjakoa sekä tehtävien keskittämistä sekä kiireellisen hoidon perusteita sekä päivystyksen erikoisalakohtaisia edellytyksiä. Lakiluonnoksista ja asetuksista pyydetään lausunto erillisellä kyselyllä 10.9 mennessä. Esityksen perussisällöstä luonnoksessa todetaan seuraavaa: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolain erikoissairaanhoidon keskittämistä, ensihoitoa ja kiireellistä hoitoa koskevia säännöksiä sekä sosiaalihuoltolain sosiaalipäivystystä ja sosiaalihuollon saatavuutta ja saavutettavuutta koskevia säännöksiä. Esityksen mukaan päivystysjärjestelmä muutettaisiin siten, että maassa olisi 12 ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä, joissa olisi useiden erikoisalojen päivystys ja sosiaalipäivystys. Laajan päivystyksen yksikössä olisi valmiudet erityistilanteiden hoitamiseen ja mahdollisuus tukea muita päivystysyksiköitä. Muissa keskussairaaloissa järjestettäisiin ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, joka sisältäisi tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen. Lisäksi lähipalveluina järjestettävää kiireellistä vastaanottotoimintaa vahvistetaan. Asiakasturvallisuuden sekä sosiaalipalvelujen laadun ja vaikuttavuuden takaamiseksi sosiaalipalveluja voitaisiin keskittää valtakunnallisesti tai alueellisesti järjestettäviksi terveyspalvelujen tai tarpeen mukaan muiden palvelujen yhteydessä. Saumattoman palvelun toteuttamiseksi sekä kiireettömän että kiireellisen hoidon yhteydessä tulisi arvioida mahdollinen sosiaalihuollon tarve. Sosiaalipäivystystä olisi järjestettävä sekä laajan ympärivuorokautisen terveydenhuollon päivystysyksikön yhteydessä että erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Velvoitetta psykososiaalisen tuen

12 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) järjestämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteis-työnä osana kiireellistä hoitoa selkeytettäisiin. Kaikissa päivystystä toteuttavissa yksiköissä tulisi olla riittävät voimavarat ja osaaminen. Esityksessä säädetään erikoissairaanhoidon työnjaosta osoittamalla tiettyjä tehtäviä valtakunnallisesti vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan sekä alueellisesti viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavan tasoiseen sairaalaan taikka 12 laajaa päivystystä ylläpitävään sairaalaan. Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, koottaisiin niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Ensihoitopalvelussa erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtäviä palvelutasopäätöksen laatimisessa, ohjeistuksen yhteen sovittamisessa ja valmiussuunnittelussa vahvistetaan. Lausunto on valmisteltu yhteistyössä Essoten kanssa. Ehdotus Esittelijä: Hans Gärdström, johtava ylilääkäri Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy lausunnon ja saattaa lausunnon Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimien kuntien tietoon. Lausunto toimitetaan ennen kokousta. Päätös Lausunto hyväksyttiin seuraavin tarkennuksin: Kohtaan 10 lisätään, että "Toimintojen siirtäminen voi aiheuttaa myös osaamisvajeen syntymistä alueellisesti." Kohtaan 20 lisätään sairastavuus. Lausunto liitetään pöytäkirjan liitteeksi. Tiedoksi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnat

13 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) 24 Ilmoitusasiat Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Itä-Suomen aluehallintovirasto Päätös : Mikkelin seudun sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautisessa hoidossa olevien yli 75-vuotiaiden palvelujen laatu vuosina Ehdotus Esittelijä: Hans Gärdström, johtava ylilääkäri Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

14 Mikkeli Pöytäkirja 26/ (14) Muutoksenhakukielto 23, 19, 20, 24, 22, 21 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.