Kuponginleikkaajien paluu: osa II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuponginleikkaajien paluu: osa II"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 1/2007 Kuponginleikkaajien paluu: osa II Jouko Ylä-Liedenpohja Professori helsinki t ulonjakotutkijoiden kirjoituksiin on viime vuosina haudattu kestovirsi: tasavallassamme on kaikki ollut vuodesta 1994 lähtien kuin polkupyöränistuin, koska pääomatulojen kasvun vuoksi eri tulokymmenysten väliset tuloerot ovat kasvaneet. Vuodet lauletaan vastaavasti onnellisuuden huippuvuosiksi, koska tulojen jakaantuma oli silloin historiallisesti tasaisimmillaan. 1 Viimeisimmän kertosäkeen on julkaissut tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun julkistalouden professori Matti tuomalan tutkimusryhmä (Riihelä, sullström ja tuomala (2005), jatkossa Rst): 2 tulonansaitsijoiden ylimmän prosentin reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu tarkastelujaksolla oli huikeaa (noin 7prosenttia vuodessa) alimman tulokymmenyksen reaalitulot jopa laskivat (Rst, 16) 3 1 Tosin myös noina vuosina eriarvoisuuden kasvun virsi soi julkisuudessa ylinnä, koska palkkaerojen avaittiin lisääntyneen. 2 RST perustuu Suomen Akatemian SYREENI projektin päätösseminaariin lokakuussa verotus keveni eniten suurimpien tulojen kohdalla osinkotulot kasvoivat ennennäkemättömällä tavalla jayrittäjätulot laskivat vastaavasti. Rst hyödyntää julkisia tilastoaineistoja, joten niiden oikeellisuuden todentaminen on tutkimuslaitoksen eikä yksinäisen vapaaehtoisen työtä. Puutun numerojen tulkintoihin ja Rst:n kannanottojen kapea alaisuuteen. en ole havainnut tulonjakotutkijoiden ammattikunnan kommentoineen Rst:n kirjoitusta, joka sai osakseen poikkeuksellisen suuren huomion Helsin in Sanomissa sekä julkistusvaiheessa että tuomalan puheenvuorossa (tuomala 2005) ja jonka väitteitämoni toistelee edelleenkin julkisuudessa. tieteen kehitykselle on tunnusomaista itsekorjautuvuus, siis että virheelliset päätelmät siilaantuvat lopulta viemäriin. tulonjakotutkimuksen ongelma lienee se, että poliittisten intohimojen vaikutusta sallittuihin tutkimusase 3 Törmäle to (2005, 11) raportoi pienituloisimman kymmenyksen reaalitulotason nousseen noin kuusi prosenttia ajanjaksolla

2 KAK 1/ Huolellinen analyysi tuottanee tuloksen, että rikkaiden irtiotto tapa tui normaalin vai teluvälin puitteissa. Samanlainen ilmiö koettiin 1984, kun yritysten pitkäaikaisen omistuksen myynti pantiin osittaiselle verolle vuoden 1985 alusta,jaedelleen vuonna 1988, kun myyntivoittoverotusta kiristettiin vuoden 1989 alusta lä tien. telmiin on mahdotonta eristää niin kauan kuin tutkimustuloksilla on poliittista kysyntää. historiantutkimuksen sanomaonse, että aineiston lähdekritiikki on kaiken tutkimuksen alku ja loppu. Yhden dokumentin dosentti ei vakuuta muita historioitsijoita, vaikka julkisuutta saisikin. Myös muiden todisteiden jälkien on oltava samansuuntaisia ennen yleistävää johtopäätöstä. tulonjakotutkijat katsovat nauttivansa lähdekritiikin suhteen erivapautta. havainto tuloerojen kasvusta näyttää oikeuttavan heidät oitis heittäytymään kuivan taloustieteellisen analyysin ja argumentoinnin asemesta myyvään retoriikkaan. tässä Rst onnistuu parhaiten. Rst ei vaivaudu pohtimaan sitä, miten havainto on syntynyt, miten taloudelliset instituutiomme ovat muuttuneet tarkastelujakson aikana ja miten ne ovat vaikuttaneet tulojen luokitteluun ja kirjautumiseen jakson alussa ja lopussa. Rst on takertunut vain yhteen verojärjestelmämme muutokseen, vuonna 1993 tapahtuneeseen siirtymiseen ansio ja pääomatulojen eriytettyyn verotukseen, jonka käyttäytymisvaikutuksia Rst ei osoita ymmärtävänsä. ennen vuoden 1993 veroreformia verojärjestelmämme ei suinkaan ollut neutraali sen suhteen, missä muodossa yrittäjien kannatti nostaa tulonsa yrityksistä ja markkinat palkitsivat sijoittajat riskinotosta. Varsin vähäisellä vaivalla Rst olisi päässyt huomattavasti rikkaampaan ja todenperäisempään selitykseen rikkaiden irtioton luonteesta. 4 Rst ei ole täysin väärässä korostaessaan kyseisen veroreformin osuutta ylimpien käytettävissä olevien tulojen kasvuun, mutta silloinkaan ryhmä ei ole lainkaan pohtinut perustehtäväänsä mikä on ollut todellisten ja tilastoitujen pääomatulojen suhde tarkastelukaudella. Pitäessään vuoden 1993 veroreformia ylimpien tulojen ja erityisesti ylimmän tuloprosentin saamien osinkotulojen kasvun yksioikoisena syynä Rst vain osoittaa viehtymyksensä taloustilastojen naivistisiin tulkintoihin. 1. Vertailujakson tappiollisuus Vuosia koskevassa ylistyssäkeessään tulonjakotutkijoilla on tapana unohtaa kokonaan se, kuinka tappiollisia nuo lamavuodet olivat, kuinka nopeasti valtio velkaantui, kuinka nopeasti työttömyys kasvoi ja kuinka paljon kansantulo laski. useimmat yhtiöt olivat tappiollisia, likviditeettikriisissä ja kyvyttömiä jakamaan osinkoja. tulonjakotutkijoiden käännevuonna 1994 kotitalouksien saamat osingot olivat pohjanoteerauksessaan, koska ne jaettiin laman syvimmän tappiovuoden 1993 tilinpäätösten perusteella, mutta joita kuitenkin piti jakaa, jotta omistajasuvut olisivat selviytyneet varallisuusveroista. Varojen hinnat suorastaan romahtivat: asuntojen hinnat laskivat lähes 40 prosenttia vuoden 1989 lopusta, osakkeet parhaimmillaan 1992 yli 60 prosenttia vuoden 1989 tasosta, tukkien kantohinnat 30 ja kuitupuun 45 prosenttia vuosina osakesijoittajilla ei ollut syksyllä 1992 mitään voitollista myytävää, jota vastaan tappiot olisi voinut vähentää. 5 talouden trendeistä ei mikään ollut kestävällä liikeuralla. Pankkikriisin luottotappiot olivat 5 Rikkaiden realisoimattomat tappiot vä entäen tulonjako oli tosiasiassa vuosina vieläkin tasaisempi kuin viralliset tilastot osoittavat.

3 Jouko Ylä Liedenpo ja 12 miljardia euroa, josta pääosa realisoitiin juuri vertailuvuosina. kukaan muu ei ihannoi noita vuosia kuin tulonjakotutkijoiden ryhmä. 2. Vuoden 1990 verotus vääristi palkka- ja osinkotulojen raportointia Vuonna 1990 jaettuihin osinkoihin sovellettiin yhtiöveronhyvityslakia, jos tilikausi päättyi jälkeen. Vuonna 1990 luonnollisten henkilöiden saamat osingot olivatkin yli 92 prosenttisesti vanhan verojärjestelmän piirissä. siinä jaetut osingot olivat osittain vähennettävissä (pääsääntö 40 prosenttisesti) osakeyhtiöverotuksessa, mutta omistajan tuloverotuksessa osingot lisättiin muihin tuloihin, ja ylin rajaveroaste oli noin 64 prosenttia. silti osingon kaksinkertaisen veron aste muodostui huomattavasti korkeammaksi kuin nostettaessa vastaava tulo palkkana. Merkitään t w =palkkatulon keskimääräinen veroaste (= 0,27 kaikkien tulojen veroaste 1990), t cd =osakeyhtiön tuloverokanta jaetusta verotettavasta voitosta (= 0,30), ja t d =osinkotulon veroaste (= palkkatulon rajaveroaste 0,64). suluissa olevia vuoden arvoja käyttäen nähdään, että palkkamarkasta käteen jäävä osa (= 0,73) ylitti huomattavasti osinkoina jaetusta bruttovoittomarkasta käteen jääneen osan (= 0,25): 1 t w >(1 t cd )(1 t d ) (1) Verojärjestelmä kannusti siis yrittäjää nostamaan perheensä elannon vaatiman tulon osakeyhtiöstä palkkana. tämän takia verolainsäädännössä on pykälät oikeustapauksineen, joilla estetään peitelty osingonjako perheen jäsenille maksettavien palkkojen muodossa. ehto (1) päti myös viimeiseltä kotitalouteen nostetulta markalta, koska tällöin palkkatuloonkin sovelletaan rajaveroastetta eli t w = t d.tämän takia jopa varallisuusveron maksu palkkatuloista oli suppeasti omistetuissa yrityksissä verotuksellisesti edullisempaa kuin veronjälkeisistä osingoista. siis kaikki verosyyt vääristivät yrittäjien osakey tiöistä ottamien tulojen raportointia palkkatulojen eduksi osinkotulojen kustannuksella vuonna Vuoden 1990 verojärjestelmä vääristi osinkojen ja yrittäjätulojen suhdetta eriytettyä tuloverojärjestelmää sovellettiin siis ensimmäistä kertaa vuoden 1993 aikana päättyneiltä tilikausilta jaettuihin osinkoihin eli käytännössä tulonjakotutkijoiden käännevuodesta 1994 lähtien. sitä ennen henkilöyhtiöillä eli kommandiitti ja avoimilla yhtiöillä oli erillisverotus, mutta niiden verotettavaan tuloon sovellettiin yleistä progressiivista tuloveroasteikkoa. siksi yrittäjän kannatti jakaa yhtiöosuutensa tulo kahteen suunnilleen yhtä suureen osaan, joista toisen hän nosti yrittäjätulona itselleen ja toinen jäi yhtiöön. Jos vaimo oli äänettömänä yhtiömiehenä, jako kannatti tehdä kolmeen osaan. näin saatiin koko yhtiön tuottaman tulon keskimääräinen veroaste paljon alhaisemmaksi 6,kuin jos henkilöyhtiön koko tulo olisi verotettu progressiivisella asteikolla. Lopputulos tästä oli tietenkin se, että vuonna 1993 ja sitä ennen verotuksessa raportoitiin verotettavaa tuloa paljon yrittäjätuloina eikä 6 Veroaste aleni edelleen, jos lapset olivat jo saavuttaneet palkanmaksuiän.

4 KAK 1/2007 osinkoina. se, että yrittäjätulojen osuus on kokonaisuudessaan (Rst, 19) tai vain tulonjakotilastojen ylimmässä prosentissa (Rst,16) alentunut kymmenessä vuodessa, ei siten ole mikään ihme vaan poliitikkojen tavoittelema nimenomainen tila. henkilöyhtiöiden veroedun poistuttua 1993 niitä ei ole enää perustettu juuri nimeksikään sen jälkeen. Tulo ja varallisuustilaston mukaan jaetut yrittäjätulot, jossa siis on mukana sekä niiden ansio että pääomatulo osuudet, ovat kuitenkin kasvaneet vuodesta 1990 (4,3 prosenttia) vuoteen 2002 (5,0 prosenttia) suhteessa valtionveron alaisiin tuloihin. ne ovat alentuneet vuoden ,4 prosentista vuoden ,8 prosenttiin 7 vainkun maatilatalouden tulot sisällytetään yrittäjätuloihin. samana aikana tapahtunut valtaisa maatalouden rakennemuutos huomioiden vähennys on hämmästyttävän vähäinen, mutta selitettävissä metsätalouden verotuksessa tapahtuneella muutoksella Vuoden 1990 verojärjestelmä ei ollut neutraali edes pääomatulojen sisällä 7 Valtionveron alaisten tulojen ylimmässä 1,0 prosentissa yrittäjätulot olivat 14 prosenttia vuonna 1990 ja ylimmässä 1,1 prosentissa vuonna 2002 vastaavasti 8,4 prosenttia. 8 Siirtyminen pinta ala ja metsätyyppiperusteisesta metsän kasvun verotuksesta puun myyntitulojen verotukseen on lisännyt metsätalouden kaikkien veronalaisten tulojen osuutta 1,2 prosenttiyksiköllä samana ajanjaksona. Pitkään omistetun kiinteän ja irtaimen omaisuuden luovutusvoittojen ja myyntivoittojen lievästä verotuksesta johtuen ne olivat pääasiallisin keino nostaa tuotto osakeyhtiöstä eikä suinkaan osingot. Yhtiö joko myytiin tai osakkeita lunastettiin takaisin yhtiölle esimerkiksi suvun mustan lampaan ostamiseksi ulos yhtiöstä. Jälkimmäinen oli mahdollista vapain omin pääomin. kirjanpidon vapaat omat pääomat rajoittivat kuitenkin osakkeiden poisostoa, koska etupainoisten poisto ohjelmien takia, kuten kehitysaluepoistojen, pidätetyn voiton piilottaminen oli 1980 luvulla mahdollista jopa siinä määrin, että yhtiöille syntyi käyttämättömiä kulukirjausmahdollisuuksia eli kuluvarastoja, joilla olisi voitu alentaa vapaita omia pääomia tilinpäätöksiä enemmän. Yhtiöön jätetyn ja investoidun voittomarkan efektiivinen osakeyhtiövero oli siten nolla. kun myös omistajatasolla myyntivoitot olivat suurimmaksi osaksi verotonta tuloa, niiden määrä verotilastoissa vuonna 1990 on vain 0,6 prosenttia valtionveron alaisista tuloista. 9 Lisäksi niiden verotus kiristyi vuoden 1989 alusta, jonka takia pajatso tyhjättiin yrityskaupoin vuonna Yritysmyynti on tietenkin etupäässä kerran 10 elämässä toteutuva mahdollisuus, jolloin myyjä realisoi kerralla yritykseen jätetyt useamman vuoden säästöt ja sijoittuu lähes poikkeuksetta ylimpään tulodesiiliin tai prosenttiin. Jatkuvasti omistetussa yhtiössätoinen verotuksellinen diskriminointi osinkoja kohtaan tapahtui vuonna 1990 korkojen lähdeverotuksen vuoksi. Lähdevero oli 15 % ja korot olivat korkeita, parhaimmillaan jopa 20 prosenttia. Vain yrittäjien osakaslainojen ja äänettömien yhtiömiesten lainojen nettokorot näkyvät tulonjakotilastoissa. tavallisten ihmisten lähdeverolliset obligaatiot ja talletukset eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin eivätkä siten näy tilastoissa. Vuoden 1990 tulonjakotilasto aliarvostaa suuresti pääomatulojen tason ja jakau 9 Vastaavasti 1,8 prosenttia vuonna On toki sarjayrittäjiä, jotka kykenevät useaan yritysmyyntiin. 0

5 Jouko Ylä Liedenpo ja tumisen eri tulokymmenysten kesken. koska tarvittava perusaineisto on saatavissa, tulonjakotutkijan tulisi esittää näistä oikaisuista ainakin varovainen arvio ennen johtopäätöksiään eikä laskea pääomatulojen kasvuprosentteja mekanon lailla. 5. Sijoitusmarkkinainstituutioiden muutos sijoitusrahastojen osuus kotitalouksien varallisuudesta oli vuosina häviävän pieni, vuonna 2003 jo 6,5 miljardia euroa. sijoitusrahastot keräävät pienomistajien osingot, suuromistajat omistavat suoraan yhtiönsä. sijoitusrahastojen osingot pitäisi vyöryttää eri tulokymmenyksille niiden omistusosuuksien suhteessa. sama koskee tietenkin kotitalouksien sijoitusrahasto osuuksien arvonnousua yleensä. se on tuloa, jota ei ole realisoitu ja siksi se ei tilastoidu. itse asiassa valtion saamat osingot ovat kasvaneet paljon nopeammin kuin Rst:n moralisoimat ylimmän tulokymmenyksen osinkotulot. Valtion tilinpäätöstietojen mukaan ne 17 kertaistuivat vuodesta 1993 vuoteen 2002, kun taas kotitalouksien saamat osingot vain yhdeksänkertaistuivat, lukien mukaan myös ansiotuloina verotetut osingot. köyhät ovat siten valtion kautta kirineet rikkaita kiinni, koska he ovat saaneet tulonsiirtojen kautta suhteellisesti suuremman osan valtion tuloista kuin rikkaat. koska siirtyminen eriytettyyn ansio ja pääomatulojen verotukseen 1993 koski vain yksityishenkilöitä, joiden osinkotulot kasvoivat valtiota hitaammin, verojärjestelmän muutos ei siten voi olla osinkotulojen yleisen kasvun syy, kuten Rst väittää. syy on huomattavasti suuremmalla uskottavuudella seuraavassa. 6. Kansainvälisen tuottovaatimuksen marssi 1993 omistusrajoitusten poistuminen vuoden 1993 alusta merkitsi kansainvälisen tuottovaatimuksen lopullista läpilyöntiä kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Aikaisemmin suljetuilla rahoitusmarkkinoilla lainarahan kuten eläkevakuutusmaksujen takaisinlainauksen reaalikorko oli pitkään nolla prosenttia. siis pääoma subventoi työvoimaa eli palkkoja. olisi outoa, jos se ei näkyisi aggregaateissa, kuten funktionaalisessa tulonjaossa. se näkyi myös pääoman tehottomuutena 11 (Pohjola 1996). Rahoitusmarkkinoiden vapautumisen virstanpylväs on , jolloin suomen Pankki lopetti lainojen keskikorkosääntelyn. Maliranta (2003) raportoikin avoimen sektorin tuottavuuden kasvuvauhdin valtaisasta nopeutumisesta vuodesta 1986 lähtien. tehottomien yritysten saneeraus on nostanut varallisuusarvoja ja kypsillä toimialoilla osinkoja myös terveemmän omistajapolitiikan ansiosta. Valtionyhtiöissä on ilmiselvästi ollut eniten saneerattavaa, koska valtion saamien osinkotulojen kasvuvauhti on ollut yksityissijoittajia nopeampaa. eläkevakuutusmaksujen korotuspaine tulee jatkossa olemaan pienempi kuin 1970 ja 1980 lukujen nollakorolla, koska työeläkerahastot tuottavat nyt reaalisesti. 7. Eläkevakuutusmaksut veroina palkkojen osalta sen lisäksi, että Rst ei korjaa eri tulokymmenysten veropohjia edellä kuvatuin tavoin, Rst 11 Suljettujen ra oitusmarkkinoiden o ella sii en tietenkin vaikuttivat bilateraalinen idänkauppa ja työmarkkinoiden asettamat pääoman käytön rajoitukset, kuten vuorotyökiellot eräillä aloilla. 1

6 KAK 1/2007 saa suurituloisten veroasteen kevenemään eniten pitämällä työntekijän eläkevakuutusmaksua verona. sekin tuli vuoden 1990 jälkeen. eläkevakuutusmaksut ovat pakollista säästämistä. Vain kaikista ansiotuloista perittävä kansaneläkevakuutusmaksu on vero, koska kansaneläke viedään pois jo keskituloiseltaeläkeläiseltä. Pakollisten eläkevakuutusmaksujen poistaminen veroista pienentäisi alimpien tulokymmenysten veroastetta. Lisäämällä pääomatulojen veroihin myös yhtiöiden maksamat verot ja suhteuttamalla ne oikean tulokäsitteen mukaisiin tuloihin eli vertaamalla pääoma ja ansiotulojen efektiivisiä kokonaisveroasteita Rst saattaisi huolellisessa analyysissa tulla juuri päinvastaiseen johtopäätökseen eli suurituloisten veroasteiden kaikkein voimakkaimpaan nousuun tarkastelujaksonsa aikana. sitä paitsi pienituloisimpien veroaste ei ole voinut laskea vuodesta 1990, koska he eivät maksaneet veroa tuloistaan juuri nimeksikään. tulonansaitsijoiden alimman 12,5 prosentin verot olivat vain 0,2 prosenttia kaikista veroista vuonna 1990 tulo ja varallisuustilaston mukaan. 8. Luovutusvoittojen osalta osakeyhtiövero ei tilastoitu omistajan veroiksi Rst (s. 18) väittää tulonjakotilaston olettavan, että osakeyhtiövero on omistajan maksettava vero. Väite pätee vain osinkojen, mutta ei luovutusvoittojen osalta. Veroylijäämät ovat pidätettyjen voittojen veroja, jotka on maksettu suomeen.niiden kanta olivuoden 2002 lopussa 24 miljardia euroa. ne ovat siis sellaisia omistajien veroja, joita vastaavia osinkoja heille ei ole koskaan jaettu. suurituloiset ovat maksaneet pidätettyjen voittovarojen osakeyhtiöveroa suunnilleen samassa suhteessa kuin heidän osinkonsa on kaikista osingoista. tämän veronmaksun huomioonottaminen ylimmän prosentin ja desiilin osalta muuttaa Rst:n näkemykset päinvastaisiksi. suurituloisin tulodesiili on maksanut kaikkein eniten veroja tuloistaan. 9. Työllisten osuus laskenut työvoimaosuus oli vuonna prosenttia, josta se laski vuoteen 2002 mennessä 66 prosenttiin, ja työttömyysaste on noussut. nämä ja laskien mukaan työttömyyden kautta eläkkeelle päässeet sekä työministeriön toimenpideohjelmiin sijoitetut oli vuonna 2002 yhteensä sellaista henkilöä pois työelämästä, jotka olisivat siellä, jos 2002 tilanne vastaisi vuoden 1990 tilannetta. hälytyskello ei vain soi Rst:llä. samana aikana on tapahtunut valtaisa välittömän verotuksen painopisteen muutos työtulojen verotuksesta pääomatulojen ja osakeyhtiöiden verotukseen. kiristyneillä pääoman tuoton veroilla kustannetaan kyseisten henkilöiden toimeentulo. Yhteisöille maksuunpannut verot olivat vuonna ,2 prosenttia kaikista veroista, mutta vuonna ,0 prosenttia. Vuonna 1990 osingot ja myyntivoitot olivat 1,8 prosenttia luonnollisten henkilöiden veronalaisista tuloista, mutta vuonna ,2 prosenttia. 10. Pääoman tuoton kiristyneen verorasituksen todellinen maksaja työvoima Rst on tulkinnoissaan autuaallisen välinpitämätön sen suhteen, mitä taloustiede kertoo vapaiden pääomaliikkeiden vallitessa pääoman tuoton verotuksen kiristymisen tosiasiallisesta maksajasta. sehän on työvoima pienempinä 2

7 Jouko Ylä Liedenpo ja bruttokorvauksina eli palkkoina, kun työvoima on pääomaa vähemmän liikkuva tuotannontekijä (ks. Mintz 1996). Rst:n tarkastelujaksolla reaalinen ansiotaso on noussut suomessa eniten Länsi euroopan maista. siksi työvoima on maksanut kiristyneen pääomatuloverotuksen nimenomaan työpaikkojen menetyksen eikä muihin maihin verrattuna hidastuneen ansiotason nousun kautta. kiristyneen pääomatulojen verotuksen turvin on voitu maksaa tulonsiirtoja ja sosiaalietuuksia, jotka ovat ylläpitäneet tai voimistaneet ammattiliittojen monopolivoimaa suhteellisesti eniten suomessa. työpaikkoja on korkean palkkatason takia tuhoutunut suomessa. 11. Yrittäjä ei voi siirtää palkkatuloa kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi Väite, että yrittäjä voi siirtää palkkatuloa kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi, perustuu harhakäsitykseen, joka ei ota huomioon vaihtoehtoistuottoa yritykseen sitoutuneille varoille eikä yrittäjän vaihtoehtoisen työn palkkaa 12 ; lähemmin ks. Ylä Liedenpohja (2002) taulu 1 ja siihen liittyvä argumentointi. Päädyin tulokseen, että aloittavalle yrittäjälle se on mahdollista vain sijoittamalla heti noin miljoonaa euroa yhtiöönsä. Jollei summaa ole peritty tai säästetty yhtiöön vanhan verojärjestelmän aikana, se voidaan siis säästää vain ansiotuloina verotetuista tuloista. 12 Suurituloisenyrittäjän vai toe toispalkka ei suinkaan ole vuorineuvoksen tai uippujo tajan palkka. Todenmukainen vai toe toispalkka on mieluimmin insinöörin, teknikon tai koneasentajan keskipalkka. Yrittäjän eläkelaissa säännelläänkin korkein vakuutettava yrittäjätulo, joka vuonna 2006 oli euroa, mutta jo on vuonna 2007 tulee euron tasokorotus. selvää on tietenkin, että osinkojen jako pääoma ja ansiotuloihin listaamattomien osakeyhtiöiden nettovarallisuuden perusteella, 13 luo kannusteen tasearvojen ja pääomatulo osinkojen kasvattamiseksi esimerkiksi jättämällä tekemättä täydet teknis taloudelliset veropoistot. tulevaisuus näyttää sen, paljonko tasearvoissa on ilmaa, kun listaamattomat yhtiöt siirtyvät julkisiksi tai niiden osiksi Pääomatulojen veroaste ansiotuloja korkeampi Pääomatulojen veroaste ei suinkaan enää ole selvästi ansiotuloja matalampi tasavero, kuten Rst (s. 19) väittää. se oli sitä järjestelmän alkuvuosina, mutta tilanne on muuttunut päinvastaiseksi. Jo vuonna 2000, jolloin pääomatulojen verokanta oli 29 prosenttia, luonnollisten henkilöiden kaikki verot mukana siis pääomatulovero, varallisuusvero ja ansiotuloina verotetuista osingoista keskimäärin maksettu 52 prosentin vero olivat vain 28,0 prosenttia heidän veronalaisista tuloistaan Vero allinnon verotilaston mukaan. samasta tilastosta selviää, että kaikkien ansiotulojen (mukana siis ansiotuloina 13 Tulonjaon kommentoijilla on tapana kirjoittaa ja pu ua ikään kuin listaamattomien osakey tiöiden omistajat ja enkilöy tiöiden tai toiminimen kautta toimivat yrittäjät voisivat vapaasti nimetä tulojaan pääomatuloiksi. Se ei siis ole ma dollista, vaan pääomatulo osan yläraja on sidottu y tiöiden tai yritystoiminnan nettovarallisuuteen. 14 Tämä lienee osatekijäsille, miksi pörssilistalle tulee uusia yrityksiä verrattain itaasti. Potentiaalisten yritysten taseissa on ilmaa, joka pitäisi pu distaa ennen listausta, mutta silloin raportoidut tulokset kärsisivät viimeiseltä vuodelta ja listaus inta muodostuisi niin al aiseksi että omistajien kannattaa pysyä pörssilistojen ulkopuolella. Vaikka seuraava listautuja olisi te nyt IFRS n mukaisen tilinpäätöksen, se voi silti te dä odottamattoman alaskirjauksen.

8 KAK 1/2007 verotetut osingot) veroaste oli vuonna 2004 vain 24,2 prosenttia eli selvästi pääomatulon 28 prosentin veroa alhaisempi. 13. Osinkovero vaikuttaa investointeihin Rst (s. 19) antaa mielikuvan, että osinkoveron taso voisi olla mikä tahansa vaikuttamatta investointeihin. Vähäinen ajatuskoe miten saada pääomaa lisää sekä osakey tiö että osinkoveron alaiseksi paljastaisi Rst:lle asian todellisen laidan. osinkovero vaikuttaa investoinnin kokoon aina, kun niiden rahoittamiseksi tarvitaan uutta ulkoista osakeantirahaa (sinn 1991, kanniainen et al. 2005a). näiden mallien perussanoma on se, että osinkoveron takia perustettava tai saneerattava tai sukupolvenvaihdosta tekevä osakeyhtiö ali investoi aina jopa siihen kokoon nähden, joka vastaa klassillista osinkojen kaksinkertaisen verotuksen tuottovaatimusta. Rst:n kannattaisi todella lukea viittaamansa Lindhe et al. (2002), jotka osoittavat listaamattomista yhtiöistä saatavien osinkojen ansiotuloina verottamisen johtaneen suomen yhtiöveronhyvitysjärjestelmässä alkuinvestoinnin tuottovaatimukseen, joka oli korkeimmillaan lähes viisinkertainen kypsän, kasvamattoman yrityksen tuottovaatimukseen verrattuna. 14. Varallisuusvero korottaa investointien tuottovaatimusta Rst (s. 20) kritisoi myös voimakkaasti varallisuusveron poistamista pitäen tulo ja varallisuuserojen kasvua ainoana varmana seikkana sen seurauksena. Varallisuusvero, joka rasittaa osakkeita ja muuta yritysvarallisuutta, mutta ei vaihtoehtoisia obligaatiosijoituksia, lisää suoraan investointien tuottovaatimusta korotettuna pidätettyjen voittovarojen kaksinkertaisen verotuksen kertoimella (Ylä Liedenpohja 1978). Lisäksi varallisuusvero on vero kotimaiselle yksityisomistukselle ja lisää vääristymää kollektiivisten säästöjen kuten eläkerahan veroetuun nähden. Rst viittaa ikivanhoihin englantilaisiin ajatuksiin tarpeella pitää varallisuus tuottavana, mutta eiväthän nekään suositelleet veroa verolle, jollainen varallisuusvero oli suomessa. 15 hollannissa on varallisuusvero, mutta ei erillistä osinkojen ja luovutusvoittojen eikä korkotulojen veroa sijoittajatasolla. Varallisuusveron synnyttämä tarve pitää varallisuus tuottavana ei kuitenkaan vastaa mitään taloustieteen tehokkuuskäsitteistä, kylläkin maallikon. kun hollannissa varallisuusvero on 1,2 prosenttia varallisuuden arvosta, vero on 60 prosenttia kaksi prosenttia vuodessa tuottavien rahamarkkinasijoitusten nimellistulosta, mutta vain 15 prosenttia 8,5 prosenttia vuodessa keskimäärin nimellisesti tuottavien osakesijoitusten tulosta. oikeasta reaalitulosta laskettuna erot ovat vielä räikeämmät. Varallisuusvero siis vääristää sijoitussalkun koostumusta suosimalla korkeamman odotetun tuoton kohteita. 15. Osinkoveron kiristyminen ennakoitiin Rst murehtii voittoja nopeampaa osinkojen kasvua. osinkoveron kiristyminen ennakoitiin vuosia etukäteen. siksi osakeyhtiöt kannatti puhdistaa veroylijäämistä jakamalla osinkoja. erityisesti se koski myytäviä tai pörssiin listau 15 Cooley ja O anian (1997) osoittavat että Iso Britannian eikko makrotaloudellinen suorituskyky toisen maailmansodan jälkeen oli seuraus pääomatulojen korkeista verokannoista.

9 Jouko Ylä Liedenpo ja tuvia yrityksiä, koska osinkojen verotus oli luovutusvoittoja keveämpää. Listaamattomissa yhtiöissä pääomatuloina verotettavien osinkojen määrä perustuu osakkeen matemaattiselle arvolle eli yhtiön nettovarallisuudelle, joka heilahtelee huomattavasti vähemmin kuin vuosittaiset voitot. siksi kasvavassa taloudessa yrittäjän parasta osinkopolitiikkaa on kasvattaa jatkossakin osinkoja tasaisella vauhdilla ilman vuosien kaltaista tappioputkea. 16. Luovutusvoitot varojen myyntiä, eivät tuloa 16 Tämä koskee myös sellaisia luovutusvoittoja, jotka ylittävät y tiöön pidätetyt voitot, koska kyseiset luovutusvoitot ovat vain vaaditun verollisen tuoton ylittävän verotettavan juoksevan tulevan tulon pääoma arvoja. Officer (1982) on tässä asiassa erittäin selkeä. Rst tietävät aivan varmasti, että osake ja yritysmyyntien luovutusvoitot eivät ole tuloa. hicksin oikea taloudellinen tulo on vain sellainen säännöllinen rahavirta, jonka kuluttaminen jättäisi veronmaksajan jakson lopussa yhtä vauraaksi kuin hän oli jakson alussa. irving Fisher argumentoi jo sata vuotta sitten, että jos juoksevan tulon verotus on kattavaa, realisoituja pääomavoittoja ei tule sisällyttää verotettavaan tuloon. Jos niin tehdään, se rikkoo tasasuhteisen laajapohjaisen tuloveron neutraalisuuden (Ball 1984, officer 1982). 16 Rikkaiden irtiotossa on kyse useamman vuoden työn tulosten samanaikaisesta rekisteröinnistä 1990 luvun loppuvuosille. tarkkuutta tavoitteleva tulonjakotutkija muuntaisikin yritysmyyntien luovutusvoitot annuiteeteiksi ja lisäisi aikaisempien vuosien tuloon edellisestä vuoden 1988 irtiotosta lähtien. Vaihtoehtoisessa tarkastelussa hän jättäisi luovutusvoitot kokonaan pois tulokäsitteestä, mutta ottaisi tietenkin huomioon niistä maksetut verot. 17. Miten köyhyys poistuu? Rst kantaa huolta köyhien köyhtymisestä. Maastamuutto Ruotsiin poisti työssäkäyvien köyhyyden 1960 ja 1970 lukujen taitteessa. silloin ei puhuttu hyvinvointivaltiosta, joka on köyhien määrää maksimoiva ideologia. köyhyysloukun avulla valtio tekee köyhyyden houkuttelevaksi vaihtoehdoksi työhön osallistumiselle. köyhyysloukussa ihmiset ovat tosiasiallisesti 100 prosentin tasaveron piirissä, koska töihin mennessään he menettäisivät etuuksina yhtä paljon kuin he ansaitsisivat töissä ollessaan. köyhyysloukussa he eivät saa myöskään säästää,koska sosiaalitoimistovaatisi omaisuuden myyntiä ennen toimeentulotuen myöntämistä. Asumistukipäätöstä tehtäessä köyhän pääomatulojen tosiasiallinen veroaste on itse asiassa yli 100 prosenttia, koska pääomatulon lisäksi osatietyn rajan ylittävästä varallisuudesta luetaan tuloksi. Lisäksi pääomatulojen verojärjestelmämme on säästäjien ja sijoittajien varallisuuteen nähden vahvasti regressiivinen. Jokaisen ensimmäinen säästämismuoto on pankkitili, mutta jo kuukauden nettopalkkaa suuremmalle summalle lyhyen koron eli rahamarkkinarahasto on mielekäs vaihtoehto. Molempia säästämismuotoja syö inflaatio ja verottaja, jopa niin että korkotulojen lähdevero ja sijoitusrahastojen luovutusvoittovero rasittavat myös sitä tuoton osaa, joka pitää alkuperäisen talletuksen tai sijoituksen reaaliarvoltaan ennallaan. Jos lyhyen koron rahasto tuottaa nimellisesti kolme prosenttia, kun inflaatio on kaksi prosenttia, säästäjän ostovoimakorjattu tulo on vain yksi prosentti. silti säästäjä maksaa veroa nimellistu

10 KAK 1/2007 losta 84 senttiä eli 84 prosenttia oikeasta tulosta. Jos poliitikot todella kantaisivat huolta köyhyydestä, he tekisivät näille asioille jotakin. köyhyys ei lopu jakamalla budjettiriihessä köyhille lisää rahaa vaan poistamalla köyhyysloukku, tekemällä säästäminen houkuttelevaksi heille ja sallimalla se, että köyhille muodostuu varallisuutta. köyhille pitäisikin perustaa oma tilijärjestelmänsä, jonne kertyneen vuosittaisen säästön lisäksi valtio maksaisi joka vuoden lopussa palkkion aivan kuin aikoinaan oli asuntosäästötilijärjestelmässä. Palkkio vastaisi pääomatuloveron suuruista verohyvitystä, kun pääomatuloja ansaitseva tekisi vastaavan kokoisen säästön, jonka hän saisi vähentää pääomatuloistaan. tililtä nostot verotettaisiin luonnollisesti pääomatuloina ( Pahan Päivän Vara tilit). Jos tilien piiriin kuuluisi myös hyvin hajautetut osakerahastot, valtion verotulojen nykyarvo ylittäisi valtion antamien verohyvitysten nykyarvon, koska osakerahastojen reaalinen tuottoaste on historiallisesti ollut maailmassa noin kolmikertainen valtion lainanoton reaalikorkoon nähden. 18. Tulonjakotutkijat vieraantuneet todellisuudesta törmälehto (2005) kysyy, riittääkö alimman tulokymmenyksen keskimääräinen 670 euron nettotulo kuukaudessa ihmisarvoiseen elämään vuonna Pientilallisen tyypillinen eläke on tätä suuruusluokkaa. he eivät ole koskaan aikaisemmin tulleet niin hyvin toimeen kuin nyt tämän kokoisella eläkkeellä. Vanhimmilta meni nuoruus etulinjassa, mutta silti he säästävät edelleen tämän maan tulevaisuuden hyväksi. Muut alimpaan tulokymmenykseen kuuluvat ovat pääasiassa opiskelijoita, joille 670 euroa kuukaudessa antaa ruhtinaallisen elintason 40 vuotta sitten opiskelleisiin nähden. tietysti joukossa on poikkeuksia, jotka eivät ole työelämässä, mutta silloin täyden työkyvyn omaavan osalta on kyse omasta vapaasta valinnasta. tulonjakotutkijat ovat ryhmä, jotka näkevät vain jälkikäteistilanteen ihmisten valintojen jälkeen. heidän maailmassaan verotuksen keventäminen ei koskaan kasvata jaettavan kakun kokoa, lisää ihmisten tuloja työssäkäynnin, säästämisen ja riskien kannon avulla. heidän maailmassaan verotusta on järkevää vain kiristää, koska kakun koko ei kutistu. Rst:n hyökkäyksen pääkohde, eriytetty ansio ja pääomatulojen verotus, on kuitenkin ollut kaikkine yksityiskohtineen mainio väline kasvattaa verotuloja ja julkisen sektorin kokoa. se on selvästi kannustanut ihmiset hankkimaan tuloja. syy on se, että järjestelmä alentaa niiden yrittäjien kohtaamaa tosiasiallista rajaveroastetta, joiden lisätulo ilman jakoa ansio ja pääomatuloiksi tulisi verotettua pääomatulon veroastetta korkeammalla ansiotulon rajaveroasteella (Ylä Liedenpohja 2002). kanniainen et al. (2005b) osoittavat tällaisen järjestelmän kannustavan ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi silloin, kun he odottavat yritykseltään hyvää kannattavuutta ja korkeata tulonmuodostusta. Pääomatulon erottaminen ensin ja lopun ollessa ansiotuloa puolestaan rankaisee sellaisia yrittäjiä, jotka odottavat yritykseltään alhaista tulonmuodostusta ja kannattavuutta. eriytetyn tuloverojärjestelmämme kannustevaikutukset ovat siten virallisen valtiojohtoisen hyvinvointi ideologiamme mukaiset. sehän haluaa synnyttää kyltymättömästi uusia nokioita eikä ylläpitää mitään kirpputori ja kengänkiillottajataloutta.

11 Jouko Ylä Liedenpo ja 19. Lopuksi Rstontaloustieteellisenä tutkimussuorituksena yksinkertaisesti kelvoton. Mitään talous tai veropoliittisia suosituksia sen nojalla ei voi tehdä. sen sijaan tutkimusrahoitukselliset johtopäätökset olisivat tarpeen. Lehdistön tehtävä on puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. olen osoittanut, että epäkohta ei ole kuitenkaan rikkaiden tulojen voimakas kasvu vaan yhteiskunnan suuret panostukset naivistisiin tulonjakoselvityksiin, joissa ei huomioidalainsäädännön ja muiden institutionaalisten muutosten vaikutuksia yksilöjen valintoihin. Verotus on todellakin lisännyt tulojen hankintaa, mutta rikkaiden tulojen verottaminen on päinvastoin mahdollistanut köyhien määrän maksimoinnin, budjettiriihetkin kun ovat viime vuosina keskittyneet pelkästään köyhyysloukun suurentamiseen. Kirjallisuus Ball, R. (1984), the natural ta ation ta ation of capital gains and losses when income is ta ed, Journal of Bankin and Finance 8: Cooley, t.f. jaohanian, L.e (1997), Postwar British economic Growth and the Legacy of keynes, Journal of Political Economy 105: kanniainen, V., kari, s. ja Ylä Liedenpohja, J. (2005a), the start up and Growth stages in enterprise Formation: the new View of dividend ta ation Reconsidered, Cesifo working papers no (www.ssrn.com). kanniainen, V., kari, s. ja Ylä Liedenpohja, J. (2005b), nordic dual income ta ation of entrepreneurs, Cesifo working papers no (www.ssrn.com). Lindhe, t.,södersten, J. ja öberg, A. (2002), economic effects of ta ing Closed Corporations under adual income ta, ifo Studien (nykyisin CESifo Economic Studies) 48: Maliranta, M. (2003), Micro Level Dynamics of Productivity Growt An Empirical Analysis of t e Great Leap in Finnis Manufacturin Productivity in , Acta universitatis oeconomicae helsingiensis, series A 227, helsinki. Mintz, J. (1996), the Corporation ta, teoksessa deverau, M.P. (toim.), T e Economics of Tax Policy, o ford university Press, o ford: officer, R.R. (1982), Company ta systems and their effects on investors, Economic Record 58: Pohjola, M. (1996), Te oton pääoma Uusi näkökulma taloutemme on elmiin, WsoY, helsinki. Riihelä, M., sullström, R. ja tuomala, M. (2005), kuponginleikkaajien paluu: ylimmät tulot ja niiden verotus, Talous &Y teiskunta 1/2005: sinn, h. W. (1991a), the Vanishing harberger triangle, Journal of Public Economics 45: tuomala, M. (2005), Yllättikö ylimpien tulojen kasvu tutkijat?, vieraskynä, Helsin in Sanomat törmälehto, V. M. (2005), Rikkaat rikastuivat entä köyhät?, Hyvinvointikatsaus 1/2005: Ylä Liedenpohja, J. (1978), ta es, dividends and Capital Gains in the Adjustment cost Model of the Firm, Scandinavian Journal of Economics 80: Ylä Liedenpohja,J.(2002), entrepreneur s Choice of ta Base: earned or Capital income?, tampere economic Working Papers, net series no. 12, pdf.

M i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä?

M i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä? www.porssisaatio.fi M i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä? Opettajan opas Sisällys ARVOPAPERIMARKKINOIDEN KEHITYS... 4 Pörssitoiminnan historia... 4 Arvopaperimarkkinoiden merkitys

Lisätiedot

Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö JULKAISUSARJA 3. Työvoima tehokkaaseen käyttöön

Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö JULKAISUSARJA 3. Työvoima tehokkaaseen käyttöön Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö JULKAISUSARJA 3 Työvoima tehokkaaseen käyttöön JUHANA VARTIAINEN Työvoima tehokkaaseen käyttöön eli miksi työn tarjonnan lisääminen ratkaisee kestävyysvajeemme Tehokkaan

Lisätiedot

Perintövero. on hyvä veromuoto. Veronmaksajat eivät pidä perintöverosta. Kun Talous & Yhteiskunta. Suomen perintöverotusta voisi kuitenkin uudistaa

Perintövero. on hyvä veromuoto. Veronmaksajat eivät pidä perintöverosta. Kun Talous & Yhteiskunta. Suomen perintöverotusta voisi kuitenkin uudistaa Perintövero on hyvä veromuoto Suomen perintöverotusta voisi kuitenkin uudistaa Monet haluaisivat poistaa perintöveron tai ainakin keventää sitä. Perintöverolle on kuitenkin edelleen olemassa hyviä perusteita.

Lisätiedot

Sisällys. T a l o u Y h t e i s k u n t a 4 / 2010. Heikki Taimio Pääkirjoitus... 3

Sisällys. T a l o u Y h t e i s k u n t a 4 / 2010. Heikki Taimio Pääkirjoitus... 3 s& T a l o u Y h t e i s k u n t a Sisällys 4 / 2010 38. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) 00530 Helsinki P. 09 2535 7330 Fax: 09 2535

Lisätiedot

Miten Suomi voidaan pelastaa

Miten Suomi voidaan pelastaa Miten Suomi voidaan pelastaa TALOUSPOLIITTINEN MANIFESTI Vesa Kanniainen Jukka Ala-Peijari Heikki Koskenkylä Tuomas Malinen Ilkka Mellin Sami Miettinen 1 2 Miten Suomi voidaan pelastaa TALOUSPOLIITTINEN

Lisätiedot

ALOITTAVAN OSAKESIJOITTAJAN OPAS. Tie osakesäästämisen maailmaan

ALOITTAVAN OSAKESIJOITTAJAN OPAS. Tie osakesäästämisen maailmaan ALOITTAVAN OSAKESIJOITTAJAN OPAS Tie osakesäästämisen maailmaan Ville Aho Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Liiketalouden koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE?

KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE? Heikki Taimio Erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE? Artikkeli käsittelee ensin terveys- ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tuloerot

Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tuloerot Tulot ja kulutus 2014 Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tuloerot Tuloerot kasvoivat vuonna 2013 Tuloerot kasvoivat vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.

Lisätiedot

MINKÄ KOKOINEN ON JULKINEN TALOUS?

MINKÄ KOKOINEN ON JULKINEN TALOUS? Olli Savela Yliaktuaari, Tilastokeskus MINKÄ KOKOINEN ON JULKINEN TALOUS? Suomen julkinen sektori on EU-maiden suurimpia, pohjoismaista tasoa. Perinteisesti pohjoismaisessa mallissa julkinen sektori on

Lisätiedot

Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset

Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset VATT-JULKAISUJA 27:5 VATT PUBLICATIONS 1990-luvun talouskriisi Suomen Akatemian tutkimusohjelma: Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset Jaakko Kiander VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

VATT-JULKAISUJA 35 VATT PUBLICATIONS. Toim. Heikki Räisänen. Parempi työllisyys, pienempi työttömyys kuinka se tehdään?

VATT-JULKAISUJA 35 VATT PUBLICATIONS. Toim. Heikki Räisänen. Parempi työllisyys, pienempi työttömyys kuinka se tehdään? VATT-JULKAISUJA 35 VATT PUBLICATIONS Toim. Heikki Räisänen Parempi työllisyys, pienempi työttömyys kuinka se tehdään? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään?

1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään? SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään? Väestön ikääntyminen Laman opetukset: hyvinvointipalvelut ja talous Globalisaatio

Lisätiedot

Kuinka yleistettäviä ovat malliperhelaskelmien tulokset? Esimerkkinä Veronmaksajien kansainvälinen lapsiperheiden verovertailu

Kuinka yleistettäviä ovat malliperhelaskelmien tulokset? Esimerkkinä Veronmaksajien kansainvälinen lapsiperheiden verovertailu Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 2/2008 Kuinka yleistettäviä ovat malliperhelaskelmien tulokset? Esimerkkinä Veronmaksajien kansainvälinen lapsiperheiden verovertailu Anita Haataja Erikoistutkija

Lisätiedot

KAIKKI MUNAT. Suomalaisten omakohtainen varautumattomuus yhteiskunnallisena riskitekijänä

KAIKKI MUNAT. Suomalaisten omakohtainen varautumattomuus yhteiskunnallisena riskitekijänä TOUKOKUU 2014 KAIKKI MUNAT Suomalaisten omakohtainen varautumattomuus yhteiskunnallisena riskitekijänä HENRI HEIKKINEN, ANTTI VESALA TIIVISTELMÄ Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei ole varautunut

Lisätiedot

Perustulo kohti toimivaa perusturvaa

Perustulo kohti toimivaa perusturvaa Perustulo kohti toimivaa perusturvaa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri Perustulo kohti toimivaa perusturvaa HELSINKI 2007 Julkaisija: Vihreä

Lisätiedot

Miten luen tuloslaskelmaa? 2. Miten tulkitsen tasetta? 5. Taloustieteen tohtori Pekka Aho SBB-Solutions for Business and Brains Oy

Miten luen tuloslaskelmaa? 2. Miten tulkitsen tasetta? 5. Taloustieteen tohtori Pekka Aho SBB-Solutions for Business and Brains Oy Miten luen tuloslaskelmaa? 2 Miten tulkitsen tasetta? 5 SBB - Solutions for Business and Brains Oy Gsm 050-3570 857 Kylänvanhimmankuja 7 00640 Helsinki Email pekka.aho@sbb.fi www.sbb.fi 1 Miten luen tuloslaskelmaa?

Lisätiedot

05/2013. Eläkeiän sitominen elinaikaan miten käy työurien ja tulonjaon? Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

05/2013. Eläkeiän sitominen elinaikaan miten käy työurien ja tulonjaon? Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 05/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Eläkeiän sitominen elinaikaan miten käy työurien ja tulonjaon? Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin 029

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Kuntien talouden kehitys 1988 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Kuntien talouden kehitys 1988 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia 2010 6 HEIKKI HELIN Aina on ollut vaikeaa Kuntien talouden kehitys 1988 2008 LISÄTIETOJA Heikki Helin puh. 040 516 5976 Sukunimi.etunimi@phnet.fi ISSN

Lisätiedot

VEROJÄRJESTELMÄ JA SEN AIHEUTTAMAT TEHOKKUUSTAPPIOT

VEROJÄRJESTELMÄ JA SEN AIHEUTTAMAT TEHOKKUUSTAPPIOT INSTITUUTIOTALOUSTIETEEN PERUSTEET www.ace-economics.fi/mvihanto/inst LUKU 22 VEROJÄRJESTELMÄ JA SEN AIHEUTTAMAT TEHOKKUUSTAPPIOT Martti Vihanto Luku perustuu julkaisuun Verottaja ja verovelvolliset instituutioiden

Lisätiedot

Kustannus-hyötyanalyysi julkisessa päätöksenteossa: esimerkkinä alueellistamisen arviointi. Heikki Pursiainen

Kustannus-hyötyanalyysi julkisessa päätöksenteossa: esimerkkinä alueellistamisen arviointi. Heikki Pursiainen Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 2/2014 Kustannus-hyötyanalyysi julkisessa päätöksenteossa: esimerkkinä alueellistamisen arviointi Heikki Pursiainen Poliittisen päätöksenteon taustalla olevat

Lisätiedot

Luovan tuhon tie kilpailukykyyn

Luovan tuhon tie kilpailukykyyn Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö JULKAISUSARJA 4 Luovan tuhon tie kilpailukykyyn MIKA MALIRANTA Luovan tuhon tie kilpailukykyyn Miten innovointi vaikuttaa yrityksiin, kansantalouteen ja kansalaisiin

Lisätiedot

SIRKKA HÄMÄLÄINEN Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja kotitalouksien säästäminen HEIKKI A. LOIKKANEN Rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutus

SIRKKA HÄMÄLÄINEN Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja kotitalouksien säästäminen HEIKKI A. LOIKKANEN Rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutus SIRKKA HÄMÄLÄINEN Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja kotitalouksien säästäminen HEIKKI A. LOIKKANEN Rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutus kotitalouksien toimintaedellytyksiin TARJA HEINONEN - ANNE KERTTULA

Lisätiedot

Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen. Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti

Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen. Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän

Lisätiedot

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta

Lisätiedot

Oma vai vuokrattu? Jan Antell Mika Vaihekoski

Oma vai vuokrattu? Jan Antell Mika Vaihekoski Oma vai vuokrattu? Jan Antell Mika Vaihekoski Yksi meitä kaikkia askarruttavista ikuisuuskysymyksistä on valinta vuokra- ja omistusasunnon välillä. Kuten kaikki tiedämme useimmat suomalaiset ovat päätyneet

Lisätiedot

IPU. Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja nro 3/2014 2.50 Ilmestynyt v:sta 1998. www.ipu.fi

IPU. Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja nro 3/2014 2.50 Ilmestynyt v:sta 1998. www.ipu.fi IPU Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja nro 3/2014 2.50 Ilmestynyt v:sta 1998 IPU tulee, tule sinäkin mukaan! Itsenäisyyspuolueen ensimmäisinä nimetyt ehdokkaat Helsingin vaalipiiriin vasemmalta Susan

Lisätiedot

Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko

Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko Maria Solakivi Matti Virén Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö K A K S KUNTIEN HENKILÖSTÖ, TEHOKKUUS

Lisätiedot

Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025. Alue- ja toimialatarkastelu

Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025. Alue- ja toimialatarkastelu Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025 Alue- ja toimialatarkastelu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2009 jari järvinen samuli leveälahti työvoimasta vuosina 2007 2025 Alue-

Lisätiedot

Talouspolitiikan ajatuksia

Talouspolitiikan ajatuksia Sitran selvityksiä 71 Talouspolitiikan ajatuksia kun Eurooppa viipyy hitaassa kasvussa Jaakko Kiander Lokakuu 2013 2 Sisällys Esipuhe 3 Tiivistelmä 4 Summary 5 1 Johdanto Mistä kasvun eväät velkakriisin

Lisätiedot