Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Kuntien talouden kehitys HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Kuntien talouden kehitys 1988 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN Aina on ollut vaikeaa Kuntien talouden kehitys LISÄTIETOJA Heikki Helin puh ISSN ISBN Kansikuva: Halkoproomu Päijänteellä

2 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Kunnat ja valtio Toimintaympäristön jatkuva muutos Kunnan ja valtion taloussuhteet Kuntarakenteen kehitys Kansantalouden kehitys Toimintamenot Verotulot Verotulojen kehitys Veroprosentti tuloveroaste Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Tulorahoituksen riittävyys Taseen erien kehitys Kuntatalouden 2000-luku Kyllä kunnat selviävät, jos Yhteenveto Kuvio- ja taulukkoluettalo Liite 1. Kuntaliitokset Liite 2. Kuntien tuloslaskelma (2009 rahanarvo) Liite 3. Kuntien rahoituslaskelma (2009 rahanarvo) Liite 4. Kuntasektorin keskimääräiset sopimuskorotukset ja vuosikeskiarvon muutos , prosenttia palkkasummasta Julkaisun kuviot ja kartat on laatinut Pirjo Lindfors Helsingin kaupungin tietokeskuksesta. Kannessa kuva halkoproomusta Päijänteellä. Kuva on julkaistu teoksessa Heikki Helin. Liikola - Taipale Kyläkirja II osa. Sysmän Liikolan Nuorisoseura Kuva on Tarmo Nurmisen albumista. 1

3 Esipuhe Erikoistutkija Heikki Helin on tarkastellut muutamassa aikaisemmassa tutkimuksessaan ensin Helsingin kaupungin ja sitten suurimpien suomalaisten kaupunkien talouden kehitystä parinkymmenen vuoden ajanjaksolta. Nyt tarkastelun kohteena on koko kuntatalous ja sen vuoksi esille nousevat lukemat ovat suuruusluokaltaan mittavia. Teksti viittaa useammin miljardeihin kuin miljooniin euroihin. Helinin tarkastelu osoittaa, että kuntien taloutta ei ole hoidettu niin heikosti kuin julkisuudessa usein todetaan. Kunnat ovat olleet vaikeassa tilanteessa, sillä valtion toimesta tehdyt verokevennykset, joita ei korvattu kunnille, leikkasivat kuntien verotuloja tarkastelujaksona lähes 10 miljardia euroa. Vajaina tehdyt indeksitarkistukset vähensivät kuntien valtionosuuksia lähes kolme miljardia euroa. Tämän lisäksi valtio on kiristänyt kuntien taloutta monilla muilla tavoin. Helin päätyykin toteamaan laskelmien osoittavan, että mikäli valtio olisi hoitanut velvoitteensa sopimusten hengen mukaan, kuntien taloutta kuvaavat luvut olisivat tasapainossa. Toki voidaan pohtia sitä, että jos kuntien talous ei olisi vaikeutunut, olisivatko kunnat pitäneet taloutta niin kireällä kuin nyt jouduttiin tekemään. Helsingissä lokakuussa 2010 Timo Cantell tutkimuspäällikkö 2

4 1 Johdanto Tämä julkaisu on jatkoa kahdelle aikaisemmalle kuntien talouden parinkymmenen vuoden ajanjakson tarkastelulle. 1. Kansantalouden ajauduttua lamaan tuli tarve tarkastella, miten Helsingin kaupungin talous kehittyi ja miten lamasta selvittiin. Pikaisesti laaditussa verkkojulkaisussa tarkasteltiin, miten Helsingin taloutta kuvaavat luvut ovat kehittyneet 1990-luvun laman ja kaupungin talouden vuoden 2002 valtiolähtöisen kiristymisen johdosta. Samalla tarkasteltiin kaupungin toimenpiteitä, joilla talous saatiin tasapainoon. (Helsinki ja talouden notkahdukset. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 2009:1.) 2. Tarkastelua laajennettiin suuriin kaupunkeihin ja tarkastelujakso kattoi vuodet Tavoitteena oli hahmottaa kokonaiskuva suurten kaupunkien taloudellisesta kehityksestä. Kuntien taloutta käsitteleviä lehtiuutisia lukiessa saattaa syntyä vaikutelma, että termit kunta ja talous yhdessä viittaavat erilaisiin ongelmiin, jopa kriiseihin. Kahteenkymmeneen vuoteen mahtuvat toki 1990-luvun syvä lama ja vuonna 2008 alkanut laaja maailmantalouden taantuma, joilla on ollut suuri vaikutus kuntien taloudelliseen asemaan. Tarkastelu oli tavallaan sivutuote Helsingin ja Vantaan talouden tarkastelusta. Koska oli mahdollista poimia samalla myös muiden suurten kaupunkien luvut, tarkastelun tulos on yleistettävissä. (Lamasta lamaan. Suurten kaupunkien talous Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 2010:4.) Tässä julkaisussa kuvataan koko kuntatalouden yleistä kehitystä. Taustalla on useita aiemmin tehtyjä tutkimuksia 1 jotka nyt päivitetään kattamaan parinkymmenen vuoden ajanjakso. Tarkastelussa käytetään runsaasti Suomen Kuntaliiton erinomaisia kalvosarjoja sellaisinaan ja talouden tunnusluku -tietokannan lukusarjoja. Osa luvuista on poimittu Tilastokeskuksen kuntien taloustilastoista. Tarkastelun taustaksi hahmotetaan kuntien ja valtion taloussuhteita (luku 2). Ensin kuvataan kuntien toimintaympäristön muutosta (2.1) ja mallinnetaan kuntien ja valtion taloussuhteita (2.2) ja kuntien lukumäärän kehitystä (2.3). Tämä on taustaa kunnittaisen kehityksen ymmärtämiselle, koska kunnallistalous on osa kansantaloutta. Kunnallistalouden tila ei johdu yksin kuntien omista päätöksistä, vaan se on seurausta yleisestä talouskehityksestä ja valtion päätöksistä. Kuntien itsehallinnosta huolimatta valtio vaikuttaa ratkaisevasti kuntien keskeisiin tehtäviin (uudet tehtävät, verot, valtionosuudet, maksut). 1 Heikki Helin, Tapausten kulku. Valtionosuus- ja verouudistukset ja uudistussuunnitelmat ja valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien talouteen. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2008:4. Heikki Helin, Parasta ennen. Kuntien talouden kehityksestä 2000-luvulla. Kuntaliiton verkkojulkaisu

5 Sen jälkeen tarkastellaan karkealla tasolla kansantalouden kehitystä (luku 3). Tämän jälkeen hahmotellaan kuntatalouden kehitystä: menojen kehitys (4), verotulot (5), valtionosuudet (6), tulorahoituksen riittävyys (7) ja taseen erät (8). Luvussa 9 kuvataan kuntien talouden kehitystä 2000-luvulla Valtio on keventänyt verotusta kuntien kustannuksella. 4

6 2 Kunnat ja valtio 2.1 Toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristö on muuttunut jatkuvasti. Markku Temmeksen mukaan viime vuosikymmenien suomalaiset hallintouudistukset voidaan ryhmittää kahdeksi uudistusaalloksi tai harppaukseksi. Uudistukset ovat edenneet niissä pyrähdyksenomaisesti ilmeisesti patoutuneen uudistustarpeen purkauksena 2. Temmes määrittelee vuodet ensimmäiseksi sodanjälkeiseksi suureksi harppaukseksi. Se toi hallintokoneistoon aikaisemmin tuntematonta teknokratiaa, kuten suunnittelutietoutta, atk:n ja ensimmäiset yritykset kehittää julkista johtamista liikkeenjohdolliseen suuntaan. Sen saavutuksia olivat ensimmäiset toimivat kuntasuunnittelu- ja sektorikohtaiset suunnittelujärjestelmät sekä laskentajärjestelmät. Toinen harppausten jakso oli vuosina Harppausten välisenä aikana ei pelkästään odoteltu uudistuksia, vaan yhteiskunnan huomio kiinnittyi muihin ajankohtaisempiin kysymyksiin. Hallintoa pyrittiin vauhdittamaan vuonna 1980 organisoiduilla byrokratiatalkoilla. Varsinainen laajamittaisempi hallinnon kehittämistyö käynnistyi hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan asettamisella, kun pääministeri Holkerin hallitus aloitti työnsä Temmeksen mukaan uudistukselle oli ominaista keskitetyn kehittämistyön vähittäinen jäsentyminen selväpiirteisiksi avainhankkeiksi ja hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan kautta toteutunut varsin detaljoitunutkin poliittinen ohjaus luvun vaihteessa valtio käynnisti monia uusia hankkeita. Temmes nostaa pääuudistuksiksi liikelaitos-, tulosohjaus- ja valtionosuusuudistukset. Niitä tuki joukko hankkeita. Eräs tällainen oli vapaakuntakokeilu 3. Uudistusten punaisena lankana oli lisätä vastuuorganisaatioiden toiminnallista ja taloudellista autonomiaa. Kunnat tuottavat tai organisoivat merkittävän osan kansalaisille suunnatuista julkisista palveluista. Valtio on osallistunut palvelujen rahoittamiseen myöntämällä kunnille valtionosuuksia. Tarkastelukauden alkupuolelle ajoittui kansantalouden lama, joka leikkasi valtion ja kuntien verotuloja. Kuntien valtionosuudet olivat keskeisimpiä kohteita, kun valtio teki leikkauksia selviytyäkseen lamasta. Leikkausten tekoa helpotti se, että vuonna 1993 oli siirrytty kustannusperusteisesta järjestelmästä laskennalliseen. Kuntien toimintaympäristö onkin ollut pyörteinen, ja kuntien talouden pohjan kannalta keskeiset valtionosuus- ja verojärjestelmät ovat olleet jatkuvien uudistus- ja selvitysyritysten kohteena. Näiden hankkeiden ja muutosten runsautta havainnollistaa yhteenvedonomainen kuvio 2. Kuitenkin vain pieni osa hankkeista sai toteutuessaan aikaan muutoksia. 2 Temmes, Markku, Hallinto puntarissa. Hallintouudistusten arvioinnin mahdollisuudet ja edellytykset Hoikka, Paavo, Vapaakuntakokeilun seuranta. Loppuraportti. Itsehallintoprojektin julkaisuja 3/1993. Sisäasiainministeriö

7 Kuvio 1. Sodanjälkeisen hallinnon kehittämistyön kaksi harppausta (Temmes 1994, 43) Kuvio 2. Kuntien talouteen liittyviä uudistuksia ja uudistusyrityksiä vuosina Pekkarinen Hiltusen esitys 1989 Kosken uudistukset Valtiosihteeri Sailaksen työryhmä Hallituksen esitys 1991 Tilapäisratkaisu 1996 Valtionosuusjärjestelmän Valtionosuusuudistus 1993 Kokonaisuudistus 1997 VOS-työryhmä muutokset Pöyhönen 1994 Kunta valtio- Kunnallistalouden neuvottelukunnan valtionosuusjaosto Relander 1995 neuvottelutyöryhmä VM: Valtio ja kunnallisen toiminnan rahoitus Sevónin työryhmä Kuntien rahoitus ja valtiosuustyöryhmä Valtionosuus- Vuosi jatko uudistus Talousarvioasetelma KuntaL Euron käyttöönotto Kirjanpitoluokitukset Kirjanpitolaki Tasapainovaatimus Verouudistus Kuntien hankintojen ALV arvonlisäverotyöryhmä

8 2.2 Kunnan ja valtion taloussuhteet Kunnallistalouden kuvaamisessa keskeiseksi on muodostunut taloudellisen liikkumavaran käsite. Sitä on käytetty runsaasti yleisessä keskustelussa, mutta sitä ei ole määritelty täsmällisesti. Merkitys, sisältö ja eri tekijöiden painotukset ovat vaihdelleet esittäjän mukaan. Taloudellinen liikkumavara on samaistunut kunnallistalouden tilaan. Kunnallinen itsehallinto edellyttää, että kunnilla on tietyt taloudelliset resurssit tehdä itsenäisiä päätöksiä. Mikäli resursseja ei ole, kunta muistuttaa valtion toimeenpano-organisaatiota ilman itsenäistä päätösvaltaa. Olen tarkastellut taloudellista liikkumavaraa ja siihen liittyviä osatekijöitä useissa eri tutkimuksissa 4. Periaatteessa kunnan taloudelliseen liikkumavaraan (kunnan taloudelliseen tilaan) vaikuttavat tekijät voidaan hahmottaa kuvion 3 mukaisesti. Liikkumavara on siten seurausta toisaalta kunnan omista päätöksistä ja toisaalta valtion toimenpiteistä. Niiden taustalla ovat kuntien erilaiset lähtökohdat (sijainti ja erilaiset rakennetekijät) sekä kansantalouden ja kansainvälisen talouden kehitys. Valtio tasaa eroja kuntien tulopohjassa ja palvelujen tuotannossa. Toisaalta sijainti ja rakenne vaikuttavat kunnan omaan päätöksentekoon. Erilainen väestö- ja elinkeinorakenne edellyttävät erilaisia päätöksiä. Kuvio 3. Kunnan taloudelliseen liikkumavaraan vaikuttavat tekijät Kunnan sijainti- ja rakennetekijät Verot Valtion toimenpiteet Maksut Valtionavut Kunnan tehtävät Taloudellinen liikkumavara Kunnan omat toimenpiteet Kansantalous ja kansainvälinen talous Mitä enemmän kunnalla on taloudellista liikkumavaraa, sitä paremmat ovat sen mahdollisuudet omiin päätöksiin. Vaikka kunnan taloudellinen liikkumavara on monen eri tekijän yhteisvaikutuksen tulos, kuntatalouteen liittyvässä keskustelussa huomio kiinnitetään usein yhteen tai kahteen osatekijään eikä kokonaisuuteen. 4 Heikki Helin, Isäntä vai renki? Kunnallistalouden liikkumavapaus ja valtiollinen säätely. Liikkumavaraprojektin raportti nro 15. Suomen Kaupunkiliitto

9 Kuvio 4. Kunnan taloudellisen liikkumavaran osatekijät Veroprosentti Tulorahoituksen riittävyys Palvelut Konsernitase (lainat, vastuut) Tase (esim. lainat euroa/asukas) Useaan eri muuttujaan on päädytty myös kriisikuntien määrittelyssä käytetyissä kriteereissä. Niiden valintaa tosin ei ole perusteltu millään tavoin. Yleisen käsityksen mukaan kuntien itsehallinto on sitä vahvempi, mitä suurempi osa niiden tuloista tulee verotuloina. Valtio voi kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti kuntien verotuloihin lainsäädäntöä muuttamalla. Esimerkiksi yhteisöveroa on käytetty jonkinlaisena kuntien ja valtion suhteen tasapainotuseränä 5. Kuntien verotulot ovat tavallaan kuntien yhteisiä tuloja 6. Kuntien lähtökohtana on, että kunnallisia veroja kootaan ennen kaikkea kunnan jäsenten yhteisiin tarpeisiin. Toisaalta kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojan on voitu katsoa kohdistuvan ennen kaikkea kunnallishallintoon kokonaisuutena. Valtio voi vaikuttaa monin tavoin kuntien talouteen (kuvio 5). Eniten huomiota kiinnitetään kuitenkin valtionosuuksiin. Valtionosuuksien muutokseen ja niiden vaikutukseen kuntien talouteen liittyvät myös suurimmat joko tarkoitukselliset tai tahattomat tulkintavirheet. Miten valtio on sitten toimenpiteillään vaikuttanut kuntien talouteen? Kysymykseen vastaamiseksi ei ole löydettävissä tarkkaa eikä yksiselitteistä laskutapaa, jolla vaikutus voitaisiin ilmaista euroina. Tarkimmat vastaukset ovat saatavissa valtionosuuksien ja verojen muutoksista, mutta niidenkin perusteista tiedot ovat epätarkkoja. 5 Vuonna 2000 valtiovarainministeriö halusi puolittaa kuntien indeksitarkistukset. Ne tehtiin kuitenkin täysimääräisinä, mutta samalla leikattiin kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. 6 Alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen vastaus ( ) edustaja Rakel Hiltusen kysymykseen, aikooko hallitus ottaa huomioon sen, että merkittävä verotulojen siirto Helsingiltä muille kunnille saattaa olla ristiriidassa uuden perustuslain kuntien itsehallintoa koskevien ja kansalaisten perusoikeuksia turvaavien säädösten kanssa. 8

10 Kuvio 5. Valtion tavat vaikuttaa kuntien talouteen Valtionosuus Kuntien tehtävät Kunnan talous Palvelumaksut Kunnallisen verotuksen verotusperusteet Kuntien organisoimat palvelut rahoitetaan sekä verorahoituksella (verotulot + valtionosuudet) että maksuilla. Nämä ovat kietoutuneet vuosien varrella monimutkaiseksi vyyhdeksi, joka on kaukana yksinkertaisesta ja läpinäkyvästä järjestelmästä. Kokonaisuus on viime vuosina muuttunut entistä sekavammaksi päinvastaisiksi kirjatuista tavoitteista huolimatta. Kuvioon 5 ei ole merkitty eri osa-alueiden yhteyksiä. 9

11 2.3 Kuntarakenteen kehitys 2000-luvulla kuntien lukumäärä on vähentynyt. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistus kannustaa toimintakykyisten, aiempaa suurempien kuntien muodostamiseen. Vuoden 2009 alussa toteutui 32 kuntaliitosta, puolet niistä monikuntaliitoksia. Liitosten seurauksena kuntien määrä väheni 67:llä. Vuonna 2009 Suomessa oli 348 kuntaa. Vuoden 2010 alussa toteutui 4 kuntaliitosta, ja nyt Suomessa on enää 342 kuntaa. Tämän lisäksi on tehty päätöksiä muistakin liitoksista (esimerkiksi Oulu). Taulukko 1. Kuntien lukumäärä Vuosi Kaupungit Kauppaloita Muita Yhteensä Vuosi Kaupungit Kauppaloita Muita Yhteensä

12 3 Kansantalouden kehitys Kunnallistalous kehittyy samaan tahtiin kansantalouden kanssa. Kun valtiolla menee hyvin, menee yleensä kunnillakin hyvin. Tässä kansantalouden kehitystä kuvataan bruttokansantuotteen, valtionvelan ja verotulojen kehityksen pitkillä aikasarjoilla (kuviot 6 8) luku oli kuntatalouden kannalta tasaista ja rauhallista kasvun aikaa. Kuntien verotulot kasvoivat eivätkä kuntien tulopohjaa uhanneet uudistukset. Seuraavalla vuosikymmenellä kaikki muuttui. Lama leikkasi kuntien verotuloja ja valtio leikkasi valtionosuuksia. Laman jälkeen verotulot alkoivat kasvaa ja erityisen nopeasti kasvoi kuntien osuus yhteisöveron tuotosta. Samaan tahtiin valtio leikkasi valtionosuuksia vuoteen 1998 saakka. Tämän takia kuntien verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) kasvu jäi hyvin vaatimattomaksi. Kuntatalous pidettiin sopivan kireänä 7. Käytännössä tämä ilmeni siinä, että valtio ei noudattanut lain henkeä kuntien ja valtion välisissä suhteissa. Erityisen raskaasti kuntien taloutta kirpaisivat Lipposen I ja II hallituksen päättämät veronkevennykset, jotka tehtiin kuntien talouden kustannuksella. Verotuloihin muodostuneen aukon paikkaamiseksi kunnat joutuivat korottamaan veroprosenttejaan. Kuvio 6. BKT:n määrän muutos ja työttömyysaste , prosenttia (Suomen Kuntaliitto) BKT :n määrän muutos Työttömyysaste HS: Sailas: Kuntatalous pidettävä jatkossakin kireänä: Kuntien taloudessa on sellainen sisäänrakennettu piirre, että ne käyttävät kaiken minkä saavat. Siksi kuntatalous on jatkossakin pidettävä "sopivan kireänä", sanoo valtiovarainministeriön valtio-sihteeri Raimo Sailas. Muuten on Sailaksen mukaan vaarana, että kunnat eivät hoida palveluitaan tehokkaasti vaan syntyy samanlaista "löysää", joka kunnista purettiin 1990-luvun laman aikana. 8 Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien arviot valtiovarainministeriö. 11

13 Kuvio 7. Valtion velka miljardia euroa ja prosenttia bruttokansantuotteesta (Suomen Kuntaliitto) Mrd. %:a BKT:sta Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet valtiovarainministeriö. 12

14 Kuvio 8. Valtion verotulot (valtiovarainministeriö) Mrd.e

15 4 Toimintamenot Kuntien toimintamenot kasvavat vuosittain. Menot ovat supistuneet ainoastaan pakon edessä 1990-luvun alun laman aikaan. Menojen kasvua ovat vauhdittaneet kunnille säädetyt uudet tehtävät 10. Valtio osallistuu uusien tehtävien kustannuksiin keskimäärin kolmasosalla. Näin ollen kaikki uudet velvoitteet lisäävät kuntien menoja ja kiristävät taloutta. Kuvio 9. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit (Suomen Kuntaliitto) ,6 7,2 7, ,0 5,6 5,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 4,0 3,5 3,6 4 2,9 2, ,0-0, ,1 Valtion puolella menojen kasvua on kauhisteltu 12. Puheilla on luotu mielikuvaa, etteivät kunnat ole osanneet hoitaa talouttaan. Vuoden 2008 muiden vuosien kasvua suuremman kasvun taustalla ovat aikaisempia suuremmat sopimuskorotukset. Niiden taustalla ovat ainakin jossain määrin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa annetut vaalilupaukset erityisesti sairaanhoitajien palkkojen korotuksista. Korotukset eivät rajoittuneet pelkästään sairaanhoitajiin. Palkkojen osuus kuntien vuoden 2008 menoista oli 38 prosenttia ja sosiaalivakuutusmaksujen ja eläkkeiden osuus 12 prosenttia. Palkkasumman vuosikeskiarvon muutos oli peräti 5,7 prosenttia. Vuosien keskiarvo oli 3,3 prosenttia. Liitteessä 4 esitetään vuosittaiset korotukset. 10 Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen: Jokainen uusi velvoite tarkoittaa pienempää liikkumavaraa sekä kunnan taloudessa että palveluissa. Näinkö kuntien palvelut turvataan valtion mielestä? Suomen Kuvalehti 37/2009. Lehti jatkaa: Valtio väsyttää kunnat uusilla tehtävillä, lisääntyvällä ohjauksella, ministeriöiden hankkeilla ja hallinnollisilla laatikkoleikeillä, joilta puuttuu yhteinen punainen lanka. 11 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet peruspalvelubudjetti Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. 12 Kuntaministeri Mari Kiviniemi: Kuntien pitää myös karsia menoja. HS Kuntaministeri Mari Kiviniemi: Kuntien menokasvu on aivan hurja. HS Vanhasen terveiset kunnille: Laittakaa kulut kuriin. HS

16 5 Verotulot 5.1 Verotulojen kehitys Verotulojen kehitykseen vaikuttavat yleisen talouden kehityksen ohella verolainsäädännön muutokset. Vuonna 1993 toteutettiin ns. suuri verouudistus. Tämän lisäksi valtio on tehnyt päätöksiä verotuksen vähennyksistä, muuttanut kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä korottanut kiinteistöveron ala- ja ylärajoja. Uutta verolainsäädäntöä sovellettiin ensi kerran vuodelta 1993 toimitetussa verotuksessa. Kunnille vuodesta 1993 alkaen maksettavat verot tulivat olemaan kunnan tulovero (kunnallisvero), kiinteistövero, osuus yhteisöverosta ja koiravero. Niistä on säädetty tuloverolaissa ( /1535), kiinteistöverolaissa ( /654) ja koiraverolaissa ( /1590). Kiinteistöverolaki (654/92) tuli voimaan Kiinteistövero kannettiin ensimmäisen kerran vuodelta Kiinteistövero korvasi katumaksun, asuntotuloveron, kiinteistöjen hankintaveron ja manttaalimaksun. Kiinteistöveron käyttöönotto lisäsi verotuloja. Kuvio 10. Kuntien verotulot (mrd. euroa) käyvin hinnoin kuntien tilinpäätösten mukaan (Suomen Kuntaliitto) Kiinteistövero ym. Osuus yhteisöveron tuotosta Kunnallisvero e 10e 11e 12e Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Kuntaliitto/VM. Verotulojen kehitys ei kuvaa suoraan koko maan eikä kuntien tasolla taloudellisen toimeliaisuuden kehitystä. Verotuloihin ovat vaikuttaneet valtion ratkaisut erityisesti yhteisöveron kohdalla. Kunnan tuloveroa ovat vähentäneet valtion päättämät veronkevennykset. Osa kevennyksistä vähensi suoraan kuntien verotuloja, osan valtio on kompensoinut lisäämällä valtionosuuksia. Kiinteistöveroa ovat kasvattaneet verotusarvojen nousun ja korotusten lisäksi veroprosenttien alarajojen korotukset. 15

17 5.2 Veroprosenttien ja tuloveroasteen kehitys Tuloveroprosentti, entinen äyrin hinta, on ollut heikon veropohjan kunnissa korkeampi kuin muissa kunnissa. Heikon veropohjan kuntia ovat erilaiset periferiatyypit. Kuntien veroprosentit ovat nousseet ja kuntien väliset veroprosenttien erot kaventuneet. Niinpä veroprosentit ovat kohonneet eniten niissä kuntatyypeissä, joissa veroprosentit olivat alhaisimmat vuonna Kuntien veroprosenttien kehityksessä on seuraavat kolme selkeää piirrettä 13 : 1. Veroprosenttien nousu Kuntien veroprosentit ovat nousseet vähitellen. Vuonna 1990 veroprosentti oli suurempi kuin 18,50 vain 4 kunnassa. Vuonna 2004 tällaisia kuntia oli jo 209. Vastaavasti 93 kunnan veroprosentti oli alle 17,00 ja vuonna 2000 enää vain 4 kunnan. Taulukossa 2 ovat kyseisenä vuonna mukana kaikki Manner-Suomen kunnat. Ahvenanmaan kunnat eivät siis ole mukana kuin taulukon koko maata kuvaavilla alariveillä. 2. Veroprosenttien erojen kaventuminen Tätä kuvaa keskihajonnan pieneneminen. Näin mitattu kaventuminen on tapahtunut pääasiassa 2000-luvun puolella. Vuodesta 2006 alkaen keskihajonta on taas kasvanut ja kuntien väliset erot ovat kasvaneet. 3. Veroprosentin ja veroasteen eron kasvu Vaikka kuntien veroprosentteja on korotettu, on kunnallisverotus keventynyt, kun tarkastellaan kunnallisveroa prosentteina kokonaistuloista. Tämä johtuu valtion päättämistä vähennyksistä ja niiden korotuksista. Veroprosenttien korotukset ilmenevät taulukosta 2 ja kuviosta 13. Korotuksia havainnollistavat myös karttakuviot 11, 12 ja 13. Vuonna 1990 peräti 124 kunnan veroprosentti oli pienempi kuin 17,00. Vuonna 2010 vain 15 kunnan veroprosentti oli pienempi kuin 18,00. Vastaavasti vuonna 1990 vain 2 kunnan veroprosentti ylitti 18,50. Vuonna 2010 vain 47 kunnan veroprosentti alitti 19, Heikki Helin, Kartelli vai verokilpailu. Kunnat ja naapurikuntien veroprosentit. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2004:30. Julkaisu on osoitteessa 16

18 Taulukko 2. Kuntien tuloveroprosentit >18, , , , , , <17, Yhteensä Keskiarvo 17,20 17,30 17,44 17,59 17,75 17,92 17,93 17,91 17,89 17,99 18,09 Keskihajonta 0,73 0,71 0,69 0,67 0,67 0,70 0,70 0,70 0,69 0,70 0,68 Koko maa Kuntia kpl Keskiarvo 17,20 17,31 17,45 17,60 17,76 17,93 17,94 17,91 17,88 17,96 18, <18, , ,25 18, , ,25 19, , ,25 20, , Aritm keskiarvo 18,15 18,19 18,33 18,44 18,50 18,68 18,87 19,00 19,15 19,25 19,60 Keskihajonta 0,68 0,68 0,67 0,65 0,65 0,66 0,67 0,76 0,80 0,82 0,86 Pain. keskiarvo 18,54 18,45 18,39 18,29 18,12 18,04 17,78 17,67 17,65 18,59 18,98 Kuntia kpl

19 Kuviot 11, 12 ja 13. Kuntien veroprosentit 1990, 2000 ja 2008 Veroprosentit ,25 (202) 17,25-18,00 (206) 18,25-18,75 (24) 19,00 - (4) Veroprosentit ,25 (33) 17,25-18,00 (174) 18,25-18,75 (161) 19,00 - (68) 18

20 Taulukko 3. Kuntien veroprosentin kehitys (Suomen Kuntaliitto) Vuosi Keski- Muutos Aritmeet- Muutos Kuntien lkm Korkein Alhaisin määräinen edell. tinen edell. tuloveroprosentti tulo- tulotulovero- vuodesta keskiarvo vuodesta nousi laski tulovero- tuloveroprosentti pros.-yks. pros. pros.-yks. prosentti prosentti ,98 0,39 19,60 0, ,00 16, ,59 0,05 19,25 0, ,00 16, ,54 0,09 19,15 0, ,00 16, ,45 0,06 19,00 0, ,00 16, ,39 0,10 18,87 0, ,00 16, ,29 0,17 18,68 0, ,00 16, ,12 0,08 18,50 0, ,00 16, ,04 0,26 18,44 0, ,00 15, ,78 0,11 18,33 0, ,75 15, ,67 0,02 18,19 0, ,75 15, ,65 0,05 18,15 0, ,75 15, ,60 0,07 18,06 0, ,75 15, ,53 0,11 17,96 0, ,75 15, ,42-0,09 17,88-0, ,75 15, ,51-0,02 17,91-0, ,00 15, ,53 0,00 17,94 0, ,00 15, ,53 0,33 17,93 0, ,75 15, ,20 0,32 17,76 0, ,00 14, ,88 0,26 17,60 0, ,00 14, ,62 0,15 17,45 0, ,00 14, ,47 0,09 17,31 0, ,50 14, ,38 0,08 17,20 0, ,50 14, ,30 0,15 17,07 0, ,50 14, ,15 0,10 16,96 0, ,50 13, ,05 0,07 16,87 0, ,50 13, ,98 16, ,75 13,50 19

21 Kuvio 14. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia korottaneet kunnat (Suomen Kuntaliitto) % 20,5 Kuntien lkm 20, ,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16, ,0 15, Keskimääräinen tuloveroprosentti Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia) 20 Kuntia arvostellaan usein veronkorotuksista. Kunnallisen verorasituksen kiristymistä on kuvattu veroprosenttien korotuksilla. Veroprosentin muutos ei kerro suoraan kuntalaisen verotuksen muutosta. Tuloveroprosentin ohella on syytä tarkastella kunnallista veroastetta prosentteina ansiotuloista. Ero näiden kahden luvun välillä on kasvanut. Tuloveroprosentti määräytyy veron ja verotettavan tulon suhteesta. Verotettava tulo saadaan, kun tehdään vähennykset. Veroaste kertoo, kuinka monta prosenttia verovelvollisten kokonaistuloista saadaan kuntien veroiksi. Aikanaan Paavo Poteri 14 nimesi tämän luvun kunnallisveroasteeksi. Naantalin kaupunginkamreeri Juha Heinonen 15 kutsui sitä efektiiviseksi kunnallisveroasteeksi. Tuo nimitys näyttää vakiintuneen käyttöön. Kuvio 15 osoittaa tuloveroprosenttien nousseen. Kunnat ovat siten kompensoineet veroja leikanneiden vähennysten vaikutusta. Vaikka nimellistä tuloveroprosenttia on korotettu, kuntalaisten todellinen verorasitus on säilynyt lähes muuttumattomana. 14 Paavo Poteri, Kunnallisveroaste. Helsingin kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston julkaisuja 2/1988. Helsinki Juha Heinonen, Kunnat ovat saaneet osansa. Talouselämä 12/

22 Kuvio 15. Tuloveroprosentti ja keskimääräinen veroaste (Suomen Kuntaliitto) % 20,0 Useat kunnat ovat kompensoineet 19,0 vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla 18,0 tuloveroprosenttiaan. 17,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin pysynyt likimain samana. 16,0 15,0 14,0 13, ** Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksettavan kunnallisveron suhde ansiotuloihin) Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan valtio on keventänyt kuntien verotusta lähes 2,1 miljardilla eurolla vuosina Tästä kunnille on kompensoitu 1,3 miljardia euroa (kuvio 17). Kompensoimatta on jäänyt 0,8 miljardia. Samaan aikaan kuntien veroprosenttien korotusten vaikutus on ollut 0,9 miljardia euroa (kuvio 18). Kuvio 16. Kuntien tuloveroprosenttien muutosten vaikutus kuntien verotuloihin , milj. euroa 16 (Suomen Kuntaliitto) Tv-%:n muutos Ko. vuoden muutoksen vaikutus Aikaisempien vuosien muutoksen vaikutus * -0,09 0,11 0,07 0,05 0,02 0,11 0,26 0,08 0,17 0,10 0,06 0,09 0,05 0,39 %-yks Vuosien tuloveroprosenttien muutosten johdosta kunnat saavat vuonna ,2 mrd. euroa enemmän verotuloja Vuonna 1996 keskimääräinen tuloveroprosentti oli 17,51 ja vuonna 2009 se oli 18,59. 21

23 Kuvio 17. Verovähennysten korotusten vaikutus kuntien verotuloihin , milj. euroa (Suomen Kuntaliitto) Milj * Ko. vuoden kompensoitu verotulomenetys Aikaisempien vuosien kompensoidut verotulomenetykset Ko. vuoden kompensoimaton verotulomenetys Aikaisempien vuosien kompensoimattomat verotulomenetykset Vuosien verokevennysten johdosta kunnat saavat vuonna ,5 mrd. euroa vähemmän verotuloja, joista kompensoimatta on yli 800 milj. euroa Kuvio 18. Veronkevennysten sekä tuloveroprosenttien muutosten vaikutus kuntien verotuloihin , milj. euroa (Suomen Kuntaliitto) Milj * Kompensoimattomat verotulomenetykset, kumulatiivinen summa Kompensoidut verotulomenetykset, kumulatiivinen summa Tuloveroprosenttien muutoksien vaikutus verotuloihin, kumulatiivinen summa 22

24 Kuvio 19. Kuntien tuloveron kehitys ja verotukseen liittyvät muutokset , milj. euroa Milj. euroa Perhetuki uudistus +376 Verokevennykset ilman kompensaatiota Rytmihäiriö Kustannusten jaon tarkistuksen kompensaatio Kokonaan kompensoidut kompensoitu

25 5.3 Yhteisövero Vuoden 1993 verouudistuksessa määriteltiin vuodesta 1993 alkaen veronsaajien osuudet seuraavasti: valtio 51,84 prosenttia, kunnat 44,80 prosenttia ja seurakunnat 3,36 prosenttia. Yhteisövero kasvoi laman jälkeen yllättävän voimakkaasti. Kuvio 20 osoittaa, miten yhteisöverokantaa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on muuteltu. Yhteisöveron voimakas kasvu 1990-luvun jälkipuoliskolla yllätti kaikki. Valtio käytti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta tasauseränä kuntien ja valtion suhteessa 17. Niinpä kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on puoliintunut. Merkittävin muutos oli arvonlisäveron palautusten kuittaaminen yhteisövero-osuudesta. Kunnat, joiden yhteisövero asukaslukuun suhteutettuna ylitti keskiarvon, menettivät muita enemmän. Kuvio 20. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta Mrd. euroa 3,0 2,5 2,0 1,5 1, Kuntaryhmän osuus 44,8 40,0 % 2000 Kuntaryhmän osuus 40,0 36,39 % 2001 Kuntaryhmän osuus 35,29 % 2002 Kuntaryhmän osuus 23,22 % 2003 Kuntaryhmän osuus 19,75 % 2005 Kuntaryhmän osuus 22,03 % 2009 Kuntaryhmän osuus 32,03 % 0, Verokanta % 2001 Verokanta % 2005 Verokanta % Vuonna 2009 alkaneen laman vaikutusten lieventämiseksi valtio korotti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 10 prosenttiyksikköä (22,03 % -> 32,3 %). Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen 10 prosenttiyksiköllä lisää hallituksen esityksen (HE 53/2009) kuntien yhteisöverotuottoja verovuosina 2009 ja 2010 kumpanakin noin 380 miljoonaa euroa ja verovuonna 2011 noin 420 miljoonaa euroa. 17 Tarkempi kuvaus kuntien yhteisövero-osuuden supistumisesta julkaisussa: Heikki Helin, Tapausten kulku. Valtionosuus- ja verouudistukset ja uudistussuunnitelmat ja valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien talouteen. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2008:4. 24

26 5.4 Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotto vastaa suurissa kaupungeissa 0,8 1,5 veroprosentin tuottoa. Kiinteistöveron tuotto on vakaa, ja se voi vähetä vain, jos kunta itse päättää alentaa veroprosenttiaan. Veroprosenttien korotusten lisäksi kiinteistöveron tuottoa on viime vuosina kasvattanut kiinteistöjen ja tonttien verotusarvojen tarkistus. Muualla Euroopassa kiinteistöveron merkitys paikallishallinnon tulolähteenä onkin huomattavasti suurempi kuin Suomessa luvun lopulla hallitus pyrki käyttämään kiinteistöveroa yhtenä elementtinä tulopoliittisen sopimuksen jälkijärjestelyissä. Tämä ilmenee hallituksen esityksen 29/1998 perusteluista 18. Eduskunta 19 ei kuitenkaan hyväksynyt esitystä muutoin kuin korotti yleisen kiinteistöveroprosentin ylärajaa 1,00:aan (ennen 0,80) ja vakituisen asunnon ylärajaa 0,50:een (ennen 0,40). Lisäksi muun kuin vakituisen asunnon veron eron maksimi vakituiseen asuntoon korotettiin 0,60 prosenttiin (ennen 0,50) lisäämällä vakituisen asunnon ylärajaa. Voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten prosenttien korotus hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Hallitus pyrki siis korvaamaan kunnille vähennysten korottamisesta aiheutuneen menetyksen pakottamalla kuntia nostamaan kiinteistöveroprosenttien alarajoja ja korottamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja. Maksajina olisivat olleet samat kuntalaiset, jotka saivat hyödyn verovähennysten kasvusta. Kun hallitus ei saanut eduskunnassa hyväksytyksi kiinteistöveroprosenttien korotuksia, se teki uuden esityksen kiinteistöveroprosenttien korottamiseksi. Hallituksen esityksessä (100/1999) kiinteistöveron vähimmäisveroprosentteja ehdotettiin korotettavaksi siten, että yleinen kiinteistöveroprosentti olisi 0,50 1,00 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22 0,50. Esitys hyväksyttiin ja uusia veroprosentteja sovellettiin vuodelta 2000 toimitetussa verotuksessa. 18 Tarkempi kuvaus kiinteistöveron kehityksestä julkaisussa: Heikki Helin, Tapausten kulku. Valtionosuus- ja verouudistukset ja uudistussuunnitelmat ja valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien talouteen. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2008:4. Tulopoliittista sopimusta vuosille 1998 ja 1999 koskevaan neuvottelutulokseen liittyen hallitus ilmoitti eräistä verotuloja vähentävistä veroperustemuutoksista. Hallitus ilmoitti samassa yhteydessä ratkaisuista, joilla muutosten vaikutuksia kuntien talouteen lievennetään. Rahoitusvajetta on tarkoitus kattaa noin 500 miljoonalla markalla kiinteistöveron vaihteluväliä korottamalla ja tarkistamalla kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuperusteita. Ajatuksena oli, että kiinteistöveroa nostamalla kunnat voisivat kattaa rahoitusvajetta noin 400 miljoonalla markalla. Kiinteistöveroprosenttien vähimmäis- ja enimmäismääriä ehdotetaan korotettaviksi. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin alarajaan ehdotetaan tehtäväksi 0,10 prosenttiyksikön korotus 0,20 prosentista 0,30 prosenttiin ja ylärajaan 0,20 prosenttiyksikön korotus 0,80 prosentista 1,00 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluvälin alarajaa ehdotetaan korotettavaksi 0,05 prosenttiyksiköllä 0,10 prosentista 0,15 prosenttiin ja ylärajaa 0,10 prosenttiyksiköllä 0,40 prosentista 0,50 prosenttiin. Muiden asuinrakennusten enimmäisveroprosenttiin ehdotetaan tehtäväksi 0,10 prosenttiyksikön korotus siten, että tämä veroprosentti voisi olla enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Nykyisin ero voi olla enimmillään 0,50 prosenttiyksikköä. Voimalaitosten enimmäisveroprosentteja ehdotetaan korotettaviksi 0,40 prosenttiyksiköllä. Voimalaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin sovellettava enimmäisveroprosentti nousisi siten 1,00:sta 1,40:een ja ydinvoimalaitokseen kuuluvien rakennusten ja rakennelmien enimmäisveroprosentti 1,80:sta 2,20:een /1998,

27 Kuvio 21. Kiinteistövero Mrd. euroa 1,0 Yleinen kv. % 0,9 0,2-0,4 Vak.asunto 0,8 0,2-0,4 Yleinen kv. % 0,5-1,0 Vak.asunto 0,22-0,5 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 Rakentamaton rakennuspaikka 1,0-3,0 pääkaupunkiseudulla 0,2 0, Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotettiin vuoden 2010 alussa siten, että yleisen kiinteistöveron prosentin vaihteluväli nousi 0,50 1,00 prosentista 0,60 1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22 0,50 prosentista 0,32 0,75 prosenttiin Hallituksen esitys 199/2009: Kunnat määräävät itse soveltamansa kiinteistöverokannat lain määräämän vaihteluvälien puitteissa, siten ainoastaan ehdotettujen korotusten vähimmäistuottovaikutukset kuntatalouteen voidaan arvioida. Ehdotetut korotukset lisäisivät kuntien kiinteistöverotuottoa vähintään noin 50 miljoonaa euroa, jos veroprosentteja nostaisivat vain ne kunnat, joissa kiinteistöveroprosentit nykyisin ovat ehdotettuja alarajoja alemmat, eivätkä muut kunnat laskisi veroprosenttejaan. Yleisen kiinteistöveron veroprosentti on tässä ehdotettua korotettua alarajaa pienempi 28 Manner-Suomen kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 184 kunnassa ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 2 kunnassa. Jos oletetaan, että ne kunnat, jotka tällä hetkellä soveltavat korkeinta yleistä ja korkeinta vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverokantaa, nostaisivat verokannat ehdotetuille enimmäistasoille, verotuotto kasvaisi edellä mainitun 50 miljoonan lisäksi noin 30 miljoonaa euroa. Jo nykyisiä ylärajoja soveltamalla lisätuotto kuntatalouteen olisi 400 miljoonaa euroa. Ehdotetut korotukset lisäisivät kiinteistöverotuottoa lisäksi noin 500 miljoonalla eurolla, jos kaikki kunnat soveltaisivat korkeimpia sallittuja veroprosentteja. 26

28 6 Valtionosuudet Valtio on vuosittain tehnyt valtionosuuksiin liittyviä ratkaisuja. Niitä hahmotellaan kuviossa 22. Valtionosuuksiin vaikuttaneita toimenpiteitä on kuviossa neljää tyyppiä: valtionosuuksien leikkaukset, kustannustenjaon tarkistukset, indeksitarkistukset ja veronkevennysten kompensaatiot. Valtio on leikannut valtionosuuksia. Kuntaliiton laskelmien mukaan leikkaukset olivat vuosina noin 2,4 miljardia euroa. Valtio on maksanut vuosina indeksitarkistukset vajaina. Täyden korotuksen ja toteutuneen korotuksen ero oli yhteensä 379 miljoonaa euroa. Tämän verran valtio käytti lain sille suomaa oikeutta livetä maksuosuudestaan. Vuoden 2005 virheellisesti pakkolainaksi kutsutun kustannustenjaon tarkistusrahojen jaksottaminen kolmelle vuodelle merkitsi sitä, että kunnilta jäi vuosina 2005 ja 2006 saamatta valtionosuuksia noin 650 miljoonaa euroa. Kyse ei ollut pakkolainasta vaan valtionosuuksien leikkauksesta. Vuoden 2001 tarkistuksen maksulykkäys leikkasi kyseisen vuoden valtionosuutta 216 miljoonalla eurolla. Kuvio 22 osoittaa, että valtionosuuksiin on tehty muutoksia vuosittain. Kuvion vasemmassa alareunassa on vuosina tehtyjen leikkausten määrä miljoonaa euroa. Oikeassa alareunassa on indeksitarkistusten suuruus Vuosien indeksitarkistukset tehtiin 50-prosenttisina ja vuosien indeksitarkistukset 75-prosenttisina. Vajaa tarkistus merkitsi sitä, että valtion osuus palvelujen rahoituksessa kaventui. Valtionosuuksien kehitystä kuvaavan viivan alapuolelle on merkitty verotulojen kevennysten kompensaatiot. Ne ovat lisänneet kuntien valtionosuuksia 1,2 miljardia euroa. Kuvion yläosassa on kustannustenjaon tarkistusten korvaaminen kunnille. Vuosina 1993 ja 1997 tarkistuksia ei tehty. Vuosien 2001 ja 2005 tarkistuksia ( milj.) ei maksettu ajallaan, vaan maksuja lykättiin seuraaville vuosille. Vuonna 2007 loppuosa tarkistuksesta (185 milj. euroa) korvattiin kunnille verotuloina. Valtionosuuksien tarkoitus on tasata kuntien omassa tulopohjassa, kustannusrakenteessa ja palvelutarpeissa olevia eroja. Periaatteessa valtio osallistuu laissa säädetyllä osuudella kuntien palvelujen kustannuksiin. Osuuden pysyvyyteen pyritään vuosittaisilla indeksitarkistuksilla, harvemmin tehtävillä kustannustenjaon tarkistuksilla sekä sillä, että uusiin tehtäviin myönnetään valtion rahoitus. Valtionosuuslakiin jätettiin aikanaan valtiovarainministeriön vaatimuksesta mahdollisuus, että valtionosuuksien indeksitarkistuksia ei tarvitsekaan tehdä täysimääräisinä. Vajaa korotus merkitsee aina kustannustenjaon muuttumista kuntien tappioksi. Vajaiden indeksitarkistusten mahdollisuutta valtio onkin käyttänyt vuosittain. Kustannustason noususta on jäänyt 2000-luvulla melkoinen osa kuntien vastattavaksi, kun valtio ei ole hoitanut omaa osuuttaan. Osittain tästä syystä laskennallisten ja todellisten kustannusten ero on kasvanut. Ero kumuloituu, kun vajaatkin indeksitarkistukset on tehty jo aiempien vajaiden tarkistusten alentamista laskennallisista kustannuksista. 27

29 Kuvio 22. Kuntien valtionosuuksien kehitys ja niihin liittyvät muutokset , milj. euroa Milj. euroa Ei tarkistusta 1997 Ei tarkistusta Kela-maksun kuittaus Kustannusten jaon tarkistus Maksu 2001, Pakkolaina Maksu Lisäksi 185 veroina Kompensaatiot Valtionosuuksien leikkaus , 2002, 2003 ind.tark. 50 % 2004, 2005, 2006, 2007 ind.tark. 75% Valtionosuuslakia muutettiin vuoden 2006 alusta lukien. Kuntien kannalta myönteinen uudistus oli se, että laissa luovuttiin vuodesta 2008 alkaen mahdollisuudesta ottaa kustannustason muutos huomioon valtionosuuden perusteena käytettävissä laskennallisissa kustannuksissa ja yksikköhinnoissa täyttä määrää pienempänä. Vuosittain tehdään automaattisesti täydet indeksitarkistukset ( /1068). Indeksikorotusten 21 tekeminen osittaisina vuosina aiheutti kunnille 724 miljoonan euron menetyksen. Suomen Kuntaliitto on koonnut valtion budjettiesityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudet tehtävät ja niistä aiheutuvat menojen lisäykset. Vaikka vuosittaiset menolisäykset eivät kovin suurilta näyttäisikään, niistä kertyy vuosien varrella merkittävä erä. Vuonna 2004 vuosien uudistuksista aiheutuneet menot ovat 1,5 miljardin vuositasolla. Kun valtion osuus lisäyksistä on alle kolmasosa, jäi kuntien verorahoituksella vastattavaksi yli 21 Laki antoi mahdollisuuden vajaisiin indeksikorotuksiin. Vajaa indeksitarkistus merkitsi rahoitusvastuun siirtymistä valtiolta kunnille. Toistuvia indeksikorotusten leikkauksia ei ole tarvinnut mitenkään muodollisesti perustella, vaikka ne aina ja kumulatiivisesti heikentävät kuntien rahoitusedellytyksiä ja pysyvästi merkitsevät kustannustenjaon muuttamista ilman että siitä säädettäisiin lailla. Hallintovaliokunta on useaan otteeseen kiinnittänyt tähän epäkohtaan huomiota. Suomen Kuntaliitto lausunnossaan eduskunnan hallintovaliokunnalle sisäasiainministeriön selvityksestä kuntien taloudellisista mahdollisuuksista huolehtia asianmukaisesti tehtävistään ja velvoitteistaan. 28

30 miljardin euron kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista edellä mainittuina vuosina. Kuntien kannalta voidaan pitää puutteena sitä, ettei ole käytössä selkeitä laskelmia uusista tehtävistä aiheutuvista kustannuksista. Näyttää siltä, että kustannukset on välillä arvioitu tietoisesti todellisia pienemmiksi, jotta uudistus saataisiin toteutettua 22. Tätä oletusta vahvistavat suuret kustannustenjaon tarkistustarpeet. Lasku arviointivirheestä on sitten langennut kunnille, vaikka sitä on jonkin verran korjattu kustannustenjaon tarkistusten yhteydessä. Kuntien valtionosuusjärjestelmää on yritetty uudistaa moneen kertaan (kuvio 2) ja valtionosuuksia on leikattu eri perustein (kuvio 22). Kuntien ja valtion suhteessa on tapahtunut myös monenlaisia muutoksia niin tehtävissä kuin verotuksessakin. Uudistusten ja leikkausten vaikutukset ovat kohdistuneet eri tavoin erilaisiin kuntiin. Suomen Kuntaliitto on koonnut kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen ja rahoituksen jakautumatiedot vuosilta Kuntien toimintamenot ovat lisääntyneet, ja myös kuntien osuus niiden rahoituksessa on kasvanut. Pitkä aikasarja osoittaa, miten keskeisten peruspalvelujen rahoituksesta merkittävä osa on siirretty kuntien vastuulle. Valtion rahoitusosuus on supistunut noin 20 prosenttiyksikköä vuosina Sen jälkeen valtion osuus on kasvanut. Kuvio 23. Kuntien ja kuntayhtymien ulkoisten toimintamenojen rahoitus , prosenttia ,4 23,5 24,8 27,4 27,6 25,1 26,5 26,8 26,8 26,4 25,9 25,4 24,6 24,9 25,0 24,9 25,0 24,8 24,2 23,5 24, ,7 37,2 36,5 36,7 34,5 33,0 28,9 23,6 22,2 22,3 21,9 22,2 23,2 24,4 25,5 25,9 27,0 26,6 27,7 28,7 28, ,6 51,0 51,3 52,2 52,4 52,2 50,6 49,5 49,2 48,0 48,5 48,1 47,8 44,6 46,7 39,9 42,0 39,4 38,7 35,9 37,9 Toimintatulot Valtionosuudet Kunnan rahoitus Samanlaisia arviointivirheitä on tehty mm. vähennettäessä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. 23 Valtionosuudet valtion kirjanpidon mukaan sisältäen mm. kuntayhtymien saaman yksikköhintarahoituksen, työllistämistuet sekä muut tuet ja avustukset valtiolta (kuntien kirjanpidossa toimintatuloja). Vastaava summa on vähennetty toimintatuloista. Valtionosuusuudistuksen johdosta vuosi 2010 ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. 29

31 Kuviosta 23 voisi päätellä, että valtio olisi viime vuosina osallistunut aiempaa enemmän kuntien palvelujen rahoittamiseen. Vaikutelma ei kuitenkaan ole oikea, koska valtio on leikannut kuntien verotuloja mm. verotuksen keventämiseksi ja kompensoinut veromenetyksiä lisäämällä valtionosuuksia. Näin valtionosuuksien osuus tuloista on kasvanut. Kyse on siis tulojen siirtämisestä nimikkeeltä toiselle taskusta toiseen ja tulojen jopa vähentyessä näissä siirroissa. Valtionosuusjärjestelmän muutos kustannusperusteisesta laskennalliseen kannusti kuntia toimimaan mahdollisimman rationaalisesti. Mitä pienemmin kustannuksin ne tuottivat palvelut, sitä suurempi hyöty niille tuli Jatkuvasti kuitenkin esitetään vaatimuksia siitä, että järjestelmän tulisi olla kannustava, jotta se palkitsisi tehokkaasti toimivia kuntia. 30

32 7 Tulorahoituksen riittävyys Kuntien talouden arvioinnin kriteerit vaihtelevat. Se milloin kuntien talous on heikko, hyvä tai erinomainen, vaihtelee esittäjän mukaan. Arvioinnin perusteet ovat myös ajan kuluessa muuttuneet. Kuntatalouden kehityksen tulkitseminen ei ole helppoa. Viime vuosina on uutisoitu kuntatalouden vahvistuneen, mutta samanaikaisesti kuntien velka on kasvanut joka vuosi 2000-luvulla 25. Voiko kuntatalous vahvistua, jos otetaan lisää velkaa? Milloin kuntien talous on tasapainossa? Miten paljon kunnan tuloslaskelmassa pitää olla vuosikatetta, että sen määrä olisi riittävä? Siitä ollaan yhtä mieltä, että kunnan talous ei ole kunnossa, jos vuosikate on miinusmerkkinen 26. Negatiivisen vuosikatteen kuntia on kansanomaisesti kutsuttu syömävelkaisiksi. Tällöin kunnan juoksevat menot ovat suuremmat kuin tulot. Tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa on vakiintunut käyttöön tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden poistoista. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tämä edellyttää, että poistojen määrä vastaa keskimääräisiä vuotuisia korvausinvestointeja 27. Myllyntauksen 28 mukaan tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Tuloslaskelman ongelma on siinä, että poistot ovat liian pienet. Tästä seuraa, että tuloslaskelman antama kuva kunnan taloudesta on liian myönteinen. 25 Vuoden 2008 tilinpäätösuutisissa todettiin usein kunnan saaneen puskuria edessä olevaa varten. Näin siitä huolimatta, että kunnan velkamäärä kasvoi. 26 Vuoden 1948 kunnallislakiin otettu säännös koskien pääomatulojen ja -menojen sekä varsinaisten tulojen ja menojen käyttörajoituksia ja tasapainottamista. Sen mukaan pääomatuloja ei saanut käyttää varsinaisten menojen rahoittamiseen. Varsinaisilla menoilla tarkoitettiin menoja, joita nykyisin kutsuttaisiin käyttömenoiksi. Talousarvion tasapainottamisessa tämä tarkoitti, että pääomatulot eivät saaneet olla pääomamenoja suuremmat. Kiellon varsinaisena tarkoituksena oli estää käyttöomaisuuden myynnistä saatavien varojen käyttäminen kunnan juokseviin menoihin. Kun pääomatulot kokonaisuudessaan ohjattiin käyttöomaisuusinvestointeihin, säilyi kunnan kantavarallisuus vähentymättömänä. Pääomatuloa oli myös lainanotto, eikä varsinaisia menoja voitu näin muodoin rahoittaa lainalla. Vuoden 1976 kunnallislaissa pääomatulojen käyttörajoitus poistettiin. 27 Korvausinvestoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. 28 Myllyntaus, Oiva, Kuntatalouden ohjaus. Budjetoinnin ja kirjanpidon teoriaperusteita ja kehityssuuntia. Suomen Kuntaliitto. Helsinki

33 Negatiivinen vuosikate on merkki heikosta tulorahoituksesta. Tässä kuvataan negatiivisen vuosikatteen kuntien määrän kehitystä. Vuosina vuosikate oli negatiivinen kertaa. Kun tilastoa korjataan vuoden 2009 kuntarakenteen mukaiseksi, negatiivisen vuosikatteen tapaukset vähenevät 822:een. Tilasto kaunistui ja syömävelkaisten kuntien määrä väheni kolmanneksella. Samaan aikaan kuntien määrä väheni 461:stä 348:aan. Kuvio 24. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä tilaston ja vuoden 2009 kuntarakenteen mukaan Liitetyt kunnat Pelkkä vuosikatteen plusmerkkisyys ei riitä kunnan talouden tasapainossa pysymiseen. Siihen ei riitä sekään, että vuosikate on poistoja suurempi. Jotta kunta ei velkaantuisi, vuosikatteen tulisi riittää myös investointien (omahankintamenon) kattamiseen. Vuosikate on 2000-luvulla ollut poistoja suurempi lukuun ottamatta vuosia (kuvio 25). Vuosikatetta tarvitaan investointien rahoittamiseen. Investointien tulorahoitusprosentti -tunnusluku kertoo, paljonko investointien omahankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Omahankintameno saadaan vähentämällä investoinneista niihin saadut rahoitusosuudet. Kuviossa 26 esitetään vuosikatteen ja investointien omahankintamenot vuosina Vuosikatetta verrataan nettoinvestointeihin pääasiassa valtiovarainministeriön asiakirjoissa. Viime vuosien suuret omaisuudenjärjestelyt ja kaupat ovat lisänneet omaisuuden myyntituloja ja samalla pienentäneet nettoinvestointeja. 32

34 Kuvio 25. Vuosikate ja poistot , milj. euroa Poistot Vuosikate Kuvio 26. Kuntien vuosikate ja investointien omahankintameno , milj. euroa Inv. omahankintameno Vuosikate

35 8 Taseen erien kehitys Koska tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen, kunnat ovat joutuneet ottamaan lisää lainaa. Toiminnan organisoinnin muuttuessa ovat myös konsernilainat lisääntyneet. Vuonna 2008 peruskuntien konsernilainakanta oli 20,8 miljardia euroa. Peruskuntien oma lainakanta oli 8,6 miljardia euroa. Kuvio 27. Kuntien lainakannan kehitys , milj. euroa, kyseisten vuosien rahanarvo Vuosikatteen tarkastelun yhteydessä todettiin taseen kertyneen ali- tai ylijäämän antavan virheellisen kuvan kunnan talouden tilasta. Vuoden 2008 lopussa kuntien yhteenlaskettu taseen kertynyt ylijäämä oli noin 5 miljardia euroa. Kuntien kirjanpito antaa väärän kuvan kuntien tulorahoituksen riittävyydestä. Tätä osoittavat mm. vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenojen suhteet. Koska poistot ovat liian pienet, tuloslaskelma osoittaa ylijäämää. Kun vuosikate ei kata investointien omahankintamenoa, kunta joutuu rahoittamaan eron lainanotolla. Samaan aikaan kasvavat kunnan lainamäärä ja taseeseen kertynyt ylijäämä. Tästä syystä ei ole yllättävää, että päätöksentekijät tulkitsevat taseen ylijäämän puskuriksi, jolla voidaan paikata lamasta aiheutunut verotulojen kasvun hidastuminen tai jopa supistuminenkin 29. Kuntien puskureita tarkastellaan myös Kuntaliiton Kuntapalvelujen pelastusohjelmassa ( ). Ohjelmassa todetaan kuntien varautuvan alijäämäisiin tuloksiin taloudellisilla puskureilla, joita ovat taseen kertyneet ylijäämät, investointivaraukset ja omat rahastot. Niiden määrä kuntataloudessa oli vuonna 2008 yhteensä 9,3 miljardia euroa. Tästä valtaosa eli noin 5,3 miljardia euroa oli merkitty kertyneeksi ylijäämäksi. Tällä voitaisiin kattaa vuosina kertyvä alijäämä. 29 Helsingillä miljardin euron lamapuskuri. Helsingin Sanomat

36 Kirjanpidon antama kuva kunta-alan talouden puskureista on kuitenkin liian positiivinen. Kuntien tuotantovälineistä tekemät suunnitelmapoistot ovat olleet alimitoitettuja eli keskimäärin vain 60 prosenttia poistonalaisista investoinneista vuosina Poistonalaisten investointien ja kirjanpidon suunnitelmapoistojen erotusta mainitulla aikavälillä on kertynyt 10 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että kunta-alan tulorahoituksen vajaus viimeisen vuosikymmenen aikana yhteensä on ollut 1 2 miljardia euroa eikä todellista ylijäämää ole kertynyt. Näkemystä tulorahoituksen vajauksesta vahvistaa myös kunta-alan lainakannan 5 mrd. euron nettolisäys vuosina Näin ollen kuntataloudessa ei muutamaa kuntaa lukuun ottamatta ole taloudellisia puskureita laman vaikutusten lieventämiseksi. Kuvio 28. Kuntien konsernilainakanta , milj. euroa, kyseisten vuosien rahanarvo Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole tietoa konsernilainojen määrästä vuonna

37 Kuvio 29. Taseen kertynyt alijäämä , milj. euroa

38 9 Kuntatalouden 2000-luku Vuosittaiset luvut vaihtelevat. Yleiskuvan 2000-luvun kehityksestä saa tarkastelemalla tulos- ja rahoituslaskelman yhteenlaskettuja lukuja vuosilta Kuntien verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) riitti kattamaan toimintakatteen. Rahoituserien jälkeen 2000-luvulla kertyi vuosikatetta 18,3 miljardia euroa. Se kattoi 15,9 miljardin euron poistot mutta ei riittänyt 30,9 miljardin investointien omahankintamenon kattamiseen. Kuntien yhteenlasketut investoinnit olivat 33,1 miljardia euroa. Vaikka omaisuutta myytiin 9,1 miljardilla eurolla, jäi varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 5,8 miljardia euroa miinusmerkkiseksi. Suuria investointien luovutusvoittoja kertyi mm. sähköyhtiön myynnistä ja yhtiöjärjestelyistä. Valtion asiakirjoissa on jostain syystä käytetty nettoinvestointien ja vuosikatteen erotus oli 3,4 miljardia euroa. Luovutusvoitot jakaantuivat hyvin epätasaisesti kuntien kesken. Negatiivinen 5,8 miljardin euron toiminnan ja investointien nettokassavirta katettiin rahoitustoiminnan kassavirralla, joka oli 6,8 miljardia euroa. Pääosa tästä on lainanottoa. Kuntien lainakanta on kasvanut 2000-luvulla 3,6 miljardia euroa. Kunnat ovat myöntäneet antolainoja enemmän kuin niitä on maksettu takaisin. Taseen kertynyt ylijäämä kasvoi 3,8 miljardia euroa ja oli 5,2 miljardia euroa vuonna Kunnilla oli vuonna 2008 konsernilainoja 20,9 miljardia euroa. Ne kasvoivat vuodesta 2000 noin 4,8 miljardia euroa. Kasvu heijastelee kuntien toimintojen organisoinnissa tapahtunutta muutosta. Taulukko 4. Kuntien tulos- ja rahoituslaskelman yhteenlaskettuja lukuja (miljardia euroa, vuoden 2009 rahanarvo, Tilastokeskus) + Toimintatuotot yhteensä 71,3 Investointien omahankintameno 31,0 - Toimintakulut yhteensä 277,0 Inv. omahankintameno-vuosikate 12,6 = Toimintakate -205,8 Nettoinvestoinnit 21,8 + Verotulot yhteensä 169,2 + Valtionosuudet 55,6 Lainakanta ,8 = Vuosikate 18,4 Lainakanta, muutos ,6 - Suunnitelman mukaiset poistot 15,9 Taseen ylijäämä ,3 = Tilikauden tulos 6,1 Taseen ylijäämä, muutos ,8 = Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4,3 Konsernilainat ,8 Konsernilainat, muutos ,8 - Suunnitelman mukaiset poistot 15,9 = Vuosikate 18,4 - Investointimenot 33,2 + Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,2 + Investointihyödykkeiden luovutustulo 9,2 Kunnat ovat joutuneet korottamaan veroprosenttejaan vuoden ,67:stä vuoden ,98:aan eli 1,31 prosenttiyksikköä. 31 Taulukko on muodostettu muuttamalla vuosittaiset tulos- ja rahoituslaskelmat vuoden 2009 rahanarvoon ja laskemalla ne yhteen. Taulukko osoittaa esimerkiksi, että kunnat saivat verotuloja vuosina vuoden 2009 rahanarvossa 169,1 miljardia euroa. 37

39 Kuntien talousvajeen taustan hahmottelua Kuntien menot olivat vuosina tuloja suuremmat. Tätä aukkoa voidaan tarkastella monella tavalla 32, mutta lopputulos on hyvin samansuuntainen. Vuosikatteen ja nettoinvestointien erotus oli 3,4 miljardia euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 5,8 miljardia euroa. Vuosikatten ja poistonalaisten investointien erotus oli 7,1 miljardia, kun vuosikatteen ja investointien omahankintamenon erotus oli 12,6 miljoonaa euroa. Edellä on kuvattu, miten valtio on päätöksillään kiristänyt kuntien taloutta luvun alussa valtio kevensi verotusta kuntien kustannuksella, mikä leikkasi verotuloja. Kunnat joutuivat veroaukon paikkaamiseksi korottamaan veroprosenttejaan. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan kunnat ovat myyneet omaisuuttaan ja ottaneet lisää lainaa. Miltä kuntien luvut näyttäisivät, jos valtio olisi toiminut lakien hengen mukaan ja maksanut kunnille sen, mitä niille kuuluu ja pidättäytynyt uusien tehtävien säätämisestä? Tilannetta hahmotellaan muutamalla luonnosmaisella laskelmalla. Kuntaliiton laskelmien mukaan verotusta on kevennetty vuosina kuntien kustannuksella 827 miljoonalla eurolla. Siitä vuoden 1997 kevennys oli 202 miljoonaa euroa ja vuoden 1999 kevennys 236 miljoonaa euroa. Jos otetaan huomioon näiden kaikkien kevennysten vaikutus kuntien verotuloihin , kunnilta jäi saamatta peräti 9,7 miljardia euroa. Vuosien vajaiden indeksitarkistusten 33 vajaan 400 miljoonan vaikutus kertaantuu, ja niistä aiheutui noin 2,6 miljardin euron tulonmenetys kunnille vuosina Kuntaliitto on tilastoinut uusista tehtävistä aiheutuneita menoja. Valitettavasti tilastoja ei ole päivitetty, vaikka uudet tehtävät ovat kuntien talouden kannalta tällä hetkellä suurin ongelma. Esimerkiksi vuosina kunnille määrätyistä uusista tehtävistä aiheutui Kuntaliiton arvion mukaan vajaan 800 miljoonan menot. Kun ne kumuloituvat, on niistä 2000-luvulla aiheutunut melkoiset menolisäykset. On muistettava, että valtio osallistuu kuntien menoihin keskimäärin vain kolmasosalla. Kustannustenjaon tarkistusten maksaminen jälkikäteen leikkasi kuntien valtionosuuksia yli 800 miljoonaa euroa. Kunnat selvisivät 1990-luvun lamasta ja ne ovat selviytyneet myös 2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä, vaikka vaikeuksia on ollutkin. Kansikuvaan yhdistäen voisi todeta Kuntaaluksen kulkevan raskaassa lastissa, mutta pysyvän pinnalla. Ylikuorma johtuu valtion toimenpiteistä, joilla on heikennetty kuntien tulopohjaa ja lisätty tehtäviä. Edellä olevat karkeat luonnostelmat osoittavat, että mikäli valtio olisi hoitanut velvoitteensa sopimusten hengen mukaan, kuntien taloutta kuvaavat luvut olisivat tasapainossa. Tietysti voidaan pohtia sitä, että jos kuntien talous ei olisi kiristynyt, olisivatko kunnat pitäneet taloutta niin kireällä kuin nyt jouduttiin tekemään. 32 Suomen Kuvalehdessä ( ) esitettiin Heikki Pukin ja Oiva Myllyntauksen laskelma siitä, miten kuntien tulorahoitusjäämä oli kehittynyt Tulorahoitusjäämä saatiin vähentämällä vuosikatteesta poistonalaiset investoinnit, joka on pienempi kuin investointien omahankintameno. Sen mukaan kumulatiivinen tulorahoitusjäämä muuttui miinusmerkkiseksi vuonna Kun tarkastelu rajataan peruskuntiin ja vuosiin muuttaen luvut vuoden 2009 rahanarvoon, on jäämä ollut koko kauden miinusmerkkinen. Yhteensä kumulatiivinen tulorahoitusjäämä oli 7,1 miljardia. 33 Lain mukaan valtio saattoi päättää harkintansa mukaan, korvaako se kustannustason noususta prosenttia. 38

40 Valtiolta tukea lamassa Kun kuntien talous notkahti, todettiin kuntien talouden olevan surkeassa kunnossa ja vaadittiin voimakkaita saneeraus- ja leikkaustoimia. Vuonna 2009 valtio tuli kuntien apuun. Se alensi Kela-maksua ja korotti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 10 prosenttiyksiköllä. Lama leikkasi nimenomaan yhteisöveron tuottoa. Yhteisövero-osuuden korotus auttoi nimenomaan sellaisia kuntia, joiden menetykset olivat suurimmat. Parin vuoden viiveellä korotus auttaa myös muita kuntia, koska verotulotasauksen tasausraja ei laske niin paljon 1990-luvun alun lamassa valtio leikkasi menoja, ts. kuntien valtionosuuksia. Kovin merkittävinä kuntien talouden kannalta ei voida pitää kiinteistöveroprosenttien alarajojen kotuksia 34. Kuvio 30. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen ilman indeksikorotuksia (Valtiovarainministeriö) 600 Milj. euroa Lipposen I hallitus korotti kiinteistöveroprosenttien ylärajoja Alarajojen korotusta eduskunta ei silloin hyväksynyt. Lipposen II hallitus sai alarajat korotettua vuodeksi Tällä osittain vahvistettiin kuntien taloutta. Samaan pyrki Vanhasen II hallitus vuonna

41 10 Kyllä kunnat selviävät, jos... Kuntien talous ylittää uutiskynnyksen silloin kun taloudessa ilmenee ongelmia. Kun kuntien rahat eivät riitä olemassa olevien palvelujen rahoittamiseen, palveluja joudutaan karsimaan. Kaikki karsintapohdiskelut uutisoidaan näyttävästi. Useimmiten kuntauutinen on negatiivinen uutinen 35. Kunnallistalous notkahti laman seurauksena. Talouden ennustaminen on vaikeaa, jos kehitys ei jatku entistä rataansa 36. Talouden käänne yllätti kuntien talousennusteet: Ennuste elokuussa 2008: Kuntatalouden tila vahvistuu 2008 ja on varsin hyvä 2009 tosin velan määrä kasvussa, investointipaineita, huomattavia eroja kuntien välillä, osa kunnista suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kuntaliiton hallitus helmikuussa 2009: Kuntapalveluille pelastusohjelma. Ennuste elokuussa 2010: Vuosi 2009 menikin odotettua paremmin, kuntatalous selviämässä ennakoitua paremmin kriisistä. Talouden syöksy lamaan leikkasi kuntien tuloja, eikä tuossa aikataulussa ollut mitään mahdollisuuksia sopeuttaa menoja vähentyneiden tulojen mukaan. Ei siihen pystynyt valtiokaan, vaan veroaukko katettiin velalla. Kuntien arvostelu tuntuu kohtuuttomalta. Kun katsoo kuntien talouden kehitystä, voi todeta kuntien hoitaneen tehtävänsä vähintään kohtuullisesti. Kuntien talouden tila näyttäisi jopa hyvältä, jos valtio olisi vastannut velvoitteistaan lakien hengen mukaan. Kuntien vuosittaiset luvut vaihtelevat osittain kansantalouden ja osittain valtion toimenpiteiden tahdissa. Yleiskuvan 2000-luvun kehityksestä saa tarkastelemalla tulos- ja rahoituslaskelman yhteenlaskettuja lukuja vuosilta Valtiovarainministeriön julkaisussa Kuntapolitiikan linja 37 todetaan näin: Valtiolla on myös vastuu lainsäädännöllä kunnille annettujen tehtävien ja velvoitteiden tasapainosta suhteessa kuntatalouden kestävyyteen. 35 Kansantalouden syöksyttyä lamaan on uutisoitu kuntatalouden heikosta tilasta ja jopa holtittomasta ja taitamattomasta taloudenhoidosta. Verotulot on pantu menemään. Kuntien kuralla olevan talouden korjaamiseksi on sadellut katsomosta ohjeita: tiukka talous, menoleikkaukset, tuottavuuden parantaminen jne. Onpa vaadittu säädettäväksi lakikin, jolla kuntataloudesta saataisiin pois tehottomuus. Tehottoman hallinnon perkaamiseksi vaaditaan kuntien määrän vähentämistä. Kuntien määrästä näyttää olevan meneillään huutokauppa, jonka voittaa se, joka rohkenee esittää pienintä henkiin jätettävien kuntien määrää. 36 Käänteissä ekonomistit putoavat kyydistä. Talouselämä 19/ Valtiovarainministeriö, Kuntapolitiikan linja. Valtiovarainministeriön julkaisuja 41/2010. Helsinki Yllä oleva lehtiotsikko on Keskisuomalaisesta

42 Valtiovarainministeriön edustajat ovat eri yhteyksissä vaatineet kuntien taloutta ja menokasvua kuriin. Menokasvu ei kuitenkaan johdu yksin kuntien omista päätöksistä. Usein menojen kasvun taustalla ovat valtion päätökset. Viime vuosina on kauhisteltu kuntien toimintamenojen kasvua. Vuoden 2008 muita vuosia suuremman toimintamenojen kasvu johtuu aikaisempia vuosia suuremmista sopimuskorotuksista. Niiden taustalla ovat ainakin jossain määrin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa annetut vaalilupaukset matalapalkka-alojen palkkojen korotuksista Valtiovarainministeriö ei ole saanut ministereitä kuriin uusien tehtävien ideoinnissa. Jatkuvasti on vireillä hyviä asioita, joiden lopulliset kustannukset eivät ole tiedossa tai ne on arvioitu alakanttiin. Maksun maksaa lopulta kuitenkin kunta. 38 Kunnallistaloutta helpottaisi, jos kunnille ei lähivuosina sälytettäisi uusia tehtäviä. Kuntatalous ui siis syvällä, mutta se on pysynyt ja pysyy pinnalla. Näin siitä huolimatta, että valtio on toisaalta heikentänyt selviämismahdollisuuksia (leikannut tulopohjaa) ja lastannut ylikuormaa (josta valtio on korvannut vain kolmasosan). 38 Talouselämä-lehden pääkirjoituksessa kerrottiin: Eduskunta selkeytti perusopetuslakia. Kyseessä subjektiivinen oikeus. Opettajien Ammattijärjestön (OAJ:n) mukaan kunnat tarvitsevat 349 miljoonaa euroa lisää, jotta oppilaille voitaisiin taata lakisääteinen tukiopetuspalvelu. Valtion ensi vuoden budjetissa lakimuutoksen toteuttamiseen varataan 17 miljoonaa euroa. Kunnat huolissaan kasvavista menoista. Kuntaliitto onkin laskenut, että kaikkiaan uudistuksen lisäkustannukset olisivat 150miljoonaa euroa vuodessa. Se vaatii, että kustannukset korvataan kunnille täysimääräisinä. Opetusministeri Hanna Virkkunen: Täytyy varmaan tarkentaa kustannusarviota vielä. HS

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 5 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Heikki Helin p. tel. 040 516 5976 sukunimi.etunimi@phnet.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER

Lisätiedot

Arvioita ja arvauksia

Arvioita ja arvauksia HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia 2008 8 HEIKKI HELIN Arvioita ja arvauksia Suurten kaupunkien talousarviot 2009 ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-320-2 LISÄTIETOJA Heikki Helin p. (09)

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Verotulojen arviointi 2015 2018

Verotulojen arviointi 2015 2018 ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...

Lisätiedot

Valtio vei välistä. verkkojulkaisuja. Heikki Helin. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN

Valtio vei välistä. verkkojulkaisuja. Heikki Helin. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 12 Heikki Helin Valtio vei välistä Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2005 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-657-8 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tiedossa tiukkaa kuntataloutta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Tiedossa tiukkaa kuntataloutta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän talousriihi Palokan Pelimannitalo 27.1.2009 Tiedossa tiukkaa kuntataloutta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Keskeisiä kuntien toiminnan haasteita Talouslama,

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Verotulot hiipuivat. verkkojulkaisuja. Heikki Helin. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN

Verotulot hiipuivat. verkkojulkaisuja. Heikki Helin. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 6 Heikki Helin Verotulot hiipuivat Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2003 Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki, Pertti Nisonen Verkkojulkaisu ISSN

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT LUONNOS 23.6.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain 11 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Kiinteistöveroprosenttien

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

verkkojulkaisuja Heikki Helin Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2004 Menokasvu velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN

verkkojulkaisuja Heikki Helin Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2004 Menokasvu velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 14 Heikki Helin Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2004 Menokasvu velaksi Kuvat: Heikki Helin Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-434-6 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2013

Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2013 Kuntatalous mitä luottamushenkilön on hyvä tietää? Jan Björkwall Pietarsaari, 25.3.2013 Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2013 Palkat 37 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 52

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KUNNALLISVEROPROSENTTI KUNNALLISVEROASTE

KUNNALLISVEROPROSENTTI KUNNALLISVEROASTE HEIKKI HELIN Kaksi näkökulmaa: KUNNALLISVEROPROSENTTI KUNNALLISVEROASTE 4 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2012 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Heikki Helin, p. tel. 040 516 5976 sukunimi.etunimi@phnet.fi JULKAISIJA

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Kunnat muutoksessa tilannekatsaus ajankohtaisiin kunta-asioihin Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta

Lisätiedot

HE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Veroprosenttien ylärajojen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3. Kuntatalous tänään Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014 Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.2014 IS Sisältö Vuoden 2013 verotiedot ja taustatekijöitä Vuoden 2013

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Maakuntakierros syksy 2015. Valtakunnallinen diasarja

Maakuntakierros syksy 2015. Valtakunnallinen diasarja Maakuntakierros syksy 2015 Valtakunnallinen diasarja Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2015 BKT:n määrä, 2007=100 3 Lähde: Nordea Markets, Macrobond Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2014.

Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2014. Kaupunginhallitus 522 03.11.2014 Kaupunginvaltuusto 111 10.11.2014 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 KH 522 Selostus: Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta. Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous

Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta. Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Rakenne Talouden fundamentteja Kuntatalouden tila ja näkymät Hallituksen

Lisätiedot

Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2008. ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-395-0 Kuva: Heikki Helin

Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2008. ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-395-0 Kuva: Heikki Helin HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia 2009 3 HEIKKI HELIN Ennen notkahdusta Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2008 ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-395-0 Kuva: Heikki Helin LISÄTIETOJA Heikki

Lisätiedot

HEIKKI HELIN. MITEN TÄHÄN ON TULTU? Toisenlainen tulkinta kuntataloudesta

HEIKKI HELIN. MITEN TÄHÄN ON TULTU? Toisenlainen tulkinta kuntataloudesta HEIKKI HELIN MITEN TÄHÄN ON TULTU? Toisenlainen tulkinta kuntataloudesta TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 2 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Heikki Helin, p. tel. 09 310 78394 sukunimi.etunimi@phnet.fi JULKAISIJA

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Parasta ennen. Heikki Helin. Kuntien talouden kehityksestä 2000-luvulla. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 1

Parasta ennen. Heikki Helin. Kuntien talouden kehityksestä 2000-luvulla. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 1 Heikki Helin Parasta ennen Kuntien talouden kehityksestä 2000-luvulla Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS SUOMEN KUNTALIITTO Heikki Helin ISBN 978-952-213-610-7 (pdf)

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Kunnat ja alueet Konsultit 2HPO 1 Väkiluvun muutos kunnittain 1980-2010 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 2 Väestön muutos kunnittain Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 3 Väkiluvun muutos kunnittain

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot