Talouspolitiikan ajatuksia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talouspolitiikan ajatuksia"

Transkriptio

1 Sitran selvityksiä 71 Talouspolitiikan ajatuksia kun Eurooppa viipyy hitaassa kasvussa Jaakko Kiander Lokakuu 2013

2 2 Sisällys Esipuhe 3 Tiivistelmä 4 Summary 5 1 Johdanto Mistä kasvun eväät velkakriisin jälkeen? 6 2 Vuoden 2008 finanssikriisi ja sen seuraukset Kilpailukyvyn kehitys Työvoiman tarjonta ja työllisyys Onko edessä hitaan kasvun aika? Talouspolitiikan toimintamahdollisuudet 21 3 Miten saavutetaan tasapainoinen kasvu-ura? Millaista kasvua tarvitaan? Kilpailu investoinneista Työllisyys ja työurat Minne työpaikat syntyvät? 28 4 Mitä pitäisi tehdä? Kilpailukyky Teollinen pohja Työllisyyden edistäminen Julkisen talouden tasapainottaminen 32 5 Lopuksi 35 Sitran selvityksiä 71 Helsinki 2013 Sitra ISBN (PDF) ISSN (PDF) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

3 3 Esipuhe Riippumatta siitä, mitä mieltä olemme talouskasvun kyvystä tuottaa kestävää hyvinvointia, monet yhteiskuntamme peruspilarit ovat rakentuneet jatkuvan talouskasvun oletuksen perustalle. Kasvun hidastuminen vaikeuttaa siksi nykyrakenteissa hyvinvointivaltion rahoitusta sekä yhteiskunnan kykyä tarttua kiireellisiin ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Monien talousennusteiden mukaan olemme siirtyneet pitkään hitaan kasvun aikakauteen. Kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta meidän tulisi selvittää, miten kehitämme kansantaloutta joustavammaksi, jotta selviäisimme myös Euroopan hitaan talouskasvun aikana. Talouden tila Euroopassa on pysynyt vuodesta 2008 haasteellisena. Suomen talous saavuttaa lamaa edeltäneen tason ennusteiden mukaan noin Tämänkin jälkeen on hyvin mahdollista, että talouden kasvu jää alhaiseksi ja julkisen talouden vajeen tasapainottaminen on vaikeaa. Jaakko Kiander analysoi Japanin talouden kehitystä ja sen todennäköisyyttä Suomelle Sitran raportissa Voiko Japanin pitkä taantuma toistua Suomessa, joka julkaistiin joulukuussa Nyt julkaistava puheenvuoro jatkaa tätä analyysiä. Jaakko Kiander on tunnettu talousasiantuntija, joka on toiminut muun muassa talouspoliittisena neuvonantajana, taloustutkijana, asiantuntijana sekä aktiivisena talouspoliittisena keskustelijana julkisuudessa. Kiander on laatinut tämän raportin Sitran toimeksiannosta yksityishenkilönä. Hän on päätyössään Ilmarisen talousjohtaja. Kiitän Jaakko Kianderia tämän ajankohtaisen ja hyvin kirjoitetun raportin laatimisesta. Toivomme sen olevan hyödyksi suomalaiselle talouspoliittiselle keskustelulle ja päätöksenteolle näinä epävakaina aikoina. Helsingissä lokakuussa 2013 Pekka Salmi Johtava asiantuntija Sitra, strategia

4 4 Tiivistelmä Mistä kasvun eväät velkakriisin jälkeen? Tässä raportissa tarkastellaan Suomen talouden tilannekuvaa ja talouspolitiikan vaihtoehtoja toimintaympäristössä, jota luonnehtii erityisesti eurooppalaisten kauppakumppaneiden pysyvästi hidastunut talouskasvu ja julkisen talouden ongelmat. Raportissa pohditaan sitä, millaisilla toimintatavoilla ja strategioilla Suomen olisi mahdollista välttää todennäköisin kehitys eli ajautuminen eurooppalaiseen pysyvästi hitaan kasvun tilaan. Politiikkasuosituksissa korostuvat kilpailukyvyn parantaminen, investointien kannustaminen ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen nykyistä houkuttelevammaksi.

5 5 Summary How to find drivers for economic growth in post-crisis Finland? The paper analyzes the growth possibilities of the Finnish economy in the slowgrowing Europe which is still suffering from the sovereign debt crisis. There is not much room for faster growth unless the broad competitiveness of the Finnish economy is improved radically. It is proposed that the Finnish economic policy should aim to gradual but steady improvement of price competitiveness. In addition to that the business environment should become more friendly to new investments and the whole society should become more attractive to businesses as a location of high value-added activities such as headquarters and R&D functions. Domestic tax, R&D and infrastructure policies should aim to these targets.

6 6 1 Johdanto Mistä kasvun eväät velkakriisin jälkeen? Tässä raportissa tarkastellaan Suomen talouden tilannekuvaa ja talouspolitiikan vaihtoehtoja toimintaympäristössä, jota luonnehtii erityisesti eurooppalaisten kauppakumppaneiden pysyvästi hidastunut talouskasvu ja julkisen talouden ongelmat. Euroopan talouksien näkymiä rasittavat sekä pitkäaikaiseksi muodostunut velkakriisi että pian edessä oleva väestön ikärakenteen muutos velkakriisistä toipuminen rajoittaa kasvua 2010-luvulla kun taas väestömuutokset heikentävät pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Suomi ei pääse näitä ongelmia pakoon, koska Eurooppa on tärkein taloudellinen toimintaympäristömme. Samat tekijät rajoittavat myös Suomen talouden kasvumahdollisuuksia. Seuraavassa pohditaan sitä, millaisilla toimintatavoilla ja strategioilla Suomen olisi mahdollista välttää todennäköisin kehitys eli ajautuminen eurooppalaiseen pysyvästi hitaan kasvun tilaan. Kasvu ei ole itsetarkoitus, mutta on nähtävissä, että ilman kohtuullista talouskasvua julkisen talouden velkaantumisen ja väestön ikärakenteen muutoksen kaltaisista haasteista on vaikea selvitä. Tämän vuoksi kansallisena tavoitteena tulisi olla ennakoitua nopeamman ja samalla kestävän taloudellisen kasvun saavuttaminen tällä vuosikymmenellä. Kasvun ohella ja kasvuvauhdista riippumatta talouden on myös tavoiteltava tasapainoa, eli korkeaa työllisyyttä, hintavakautta ja julkisen velan hallintaa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on helpompaa, jos talous kasvaa. Seuraavassa tarkastellaan talouspolitiikan liikkumavaraa ja toimintamahdollisuuksia ja esitetään kasvu- ja tasapainotavoitteisiin liittyviä talouspoliittisia suosituksia. Sitä ennen luodaan kuitenkin katsaus siihen tilaan, mihin Suomen talous on vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena päätynyt.

7 7 2 Vuoden 2008 finanssikriisi ja sen seuraukset Suomen talouden pitkä lähes 15 vuotta kestänyt 1 kasvukausi päättyi, kun maailmanlaajuinen vuonna finanssikriisi Suomessa puhkesi syksyllä syynä talouden Sen jälkeen heikkouteen niin Suomen eivät ole kuin olleet lievempi taantuma kansallisen koko finanssisektorin Euroopankin kehitystä ongelmat ovat vaan varjostaneet viennin finanssikriisin heikkous, aiheuttama joka on ollut talouden seuraus taantuma ja sitä seurannut euroalueen velkakriisi. Seurauksena on ollut poikkeuksellisen pitkä heikon taloudellisen kehityksen jakso, jossa vuoden 2009 syvää taan- Euroopan velkaantuneimpien talouksien ongelmista. tumaa seurasi lievempi taantuma vuonna Suomessa syynä talouden heikkouteen eivät ole olleet kansallisen finanssisektorin ongelmat vaan viennin heikkous, joka on ollut seuraus Euroopan velkaantuneimpien talouksien ongelmista. KUVIO 1: Kokonaistuotannon volyymi ja työn tuottavuus Suomessa BKT tuottavuus Kuvio 1. Kokonaistuotannon volyymi ja työn tuottavuus Suomessa Finanssikriisin puhkeaminen johti länsimaisten talouksien poikkeukselliseen syvään taantumaan vuonna Suomen talous kärsi taantumasta enemmän kuin monet muut, jos mittarina käytetään vientiä ja kokonaistuotantoa: tavaravienti supistui noin neljänneksen ja bruttokansantuote yli kahdeksan prosenttia. Näin suuria rauhanaikaisia menetyksiä ei Suomessa ollut koettu 140 vuoteen. 2 Toisaalta taantuman vaikutukset työllisyyteen ja yksityiseen kulutukseen jäivät verraten vähäisiksi. Tähän oli syynä se, että finanssikriisistä huolimatta kotimainen kysyntä (yksityinen ja julkinen kulutus sekä investoinnit) säilyi verraten vahvana. Yritykset eivät vähentäneet työntekijöitään samassa suhteessa tuotannon supistumisen kanssa. Tämän seurauksena tuottavuus heikentyi 1 Suomen kokonaistuotanto kasvoi mutta yhtäjaksoisesti työllisyys vuoden säilyi 1993 vakaana. lopusta vuoden Lisäksi 2008 kotimarkkinoiden syksyyn asti. vakautta tukivat niin valtion elvytystoimet kuin EKP:n harjoittama keveä rahapolitiikka, joka alensi korkotasoa. Tässä 2 Vaikutuksiltaan vakavin rauhanaikainen talouskriisi koettiin Suomessa 1860-luvulla.

8 8 Finanssikriisin puhkeaminen johti länsimaisten talouksien poikkeukselliseen syvään suhteessa tilanne taantumaan oli täysin vuonna erilainen Suomen kuin 1990-luvun talous kärsi taantumasta alun kriisissä, enemmän jolloin kuin nimenomaan monet kotimainen muut, kysyntä jos supistui mittarina rajusti käytetään korkotason vientiä ja nousun kokonaistuotantoa: seurauksena. tavaravienti supistui noin neljänneksen ja bruttokansantuote yli kahdeksan prosenttia. Näin suuria rauhanaikaisia kärsi menetyksiä vuoden ei 2009 Suomessa taantumasta ollut koettu enemmän 140 vuoteen. kuin 2 Toisaalta vertailukelpoisina taantuman Suomen vienti pidettävien vaikutukset maiden kuten työllisyyteen Ruotsin ja yksityiseen ja Saksan. kulutukseen Syynä tähän jäivät olivat verraten hintakilpailukyvyn vähäisiksi. Tähän oli syynä se, että finanssikriisistä huolimatta kotimainen kysyntä (yksityinen ja heikentyminen, metsäteollisuuden ongelmat sekä matkapuhelinyhtiö Nokian markkinaaseman ja täneet kannattavuuden työntekijöitään samassa nopea heikentyminen. suhteessa tuotannon Nokian supistumisen kotimaisen kanssa. tuotannon Tämän julkinen kulutus sekä investoinnit) säilyi verraten vahvana. Yritykset eivät vähen- loppuminen seurauksena ja ulkomailta tuottavuus kotiutettujen heikentyi voittojen mutta työllisyys ehtyminen säilyi aiheuttivat vakaana. Lisäksi suuren kotimarkkinoiden kansantalouden vakautta tukivat vientituloihin niin valtion ja elvytystoimet julkisen talouden kuin EKP:n veropohjaan. harjoittama keveä ja pysyvän pudotuksen rahapolitiikka, joka alensi korkotasoa. Tässä suhteessa tilanne oli täysin erilainen kuin 1990-luvun alun kriisissä, jolloin nimenomaan kotimainen kysyntä supistui Hintakilpailukykyä heikensi eniten vuosien aikana tapahtunut jyrkkä työn rajusti korkotason nousun seurauksena. tuottavuuden lasku, joka vuorostaan johtui tuotannon nopeasta supistumisesta. Voidaankin Suomen sanoa, vienti että Suomen kärsi vuoden vientiä 2009 kohtasi taantumasta vuoden enemmän 2007 jälkeen kuin sekä vertailukelpoisina poikkeuksellisen syvä kansainvälisen pidettävien maiden talouden kuten taantuma Ruotsin ja että Saksan. toimialakohtainen Syynä tähän olivat häiriö, hintakilpailukyvyn jotka yhdessä johtivat viennin heikentyminen, romahtamiseen metsäteollisuuden vuonna ongelmat sekä matkapuhelinyhtiö Nokian markkinaaseman ja kannattavuuden nopea heikentyminen. Nokian kotimaisen tuotannon loppuminen ja ulkomailta kotiutettujen voittojen ehtyminen aiheuttivat suuren ja pysyvän pudotuksen kansantalouden vientituloihin ja julkisen talouden veropohjaan. KUVIO 2: Vaihtotase, prosenttia BKT:sta 10 vaihtotase Vaihtotase Kuvio 2. Vaihtotase, prosenttia BKT:sta. Syvä taantuma jäi Suomen osalta lyhyeksi, ja talous alkoi elpyä vuonna Elpymistä jarrutti kuitenkin se, että ensimmäisen kerran pitkään aikaan Suomen talouden 2 Vaikutuksiltaan vakavin rauhanaikainen talouskriisi koettiin Suomessa 1860-luvulla. 3

9 9 kilpailukyky oli Hintakilpailukykyä heikentynyt selvästi. heikensi eniten Vienti vuosien ei palautunut aikana entiselle tapahtunut tasolleen, jyrkkä ja työn tuottavuuden lasku, joka vuorostaan johtui tuotannon nopeasta supistumisesta. Voidaankin kauppatase heikentyi selvästi sanoa, vuosina että Suomen vientiä Vuonna kohtasi vuoden sekä jälkeen kauppatase sekä poikkeuksellisen negatiivisia syvä kansainvälisen ensimmäisen talouden kerran taantuma sitten että 1990-luvun toimialakohtainen alun. häiriö, Vajeet että vaihtotase olivat lievästi olivat pieniä, mutta jotka usean yhdessä vuoden johtivat heikkenevä viennin romahtamiseen kehitystrendi vuonna on huolestuttava. Talouden elpyminen pysähtyi vuonna 2012 kun Euroopan maat ajautuivat euroalueen Syvä taantuma jäi Suomen osalta lyhyeksi, ja talous alkoi elpyä vuonna valtionlainakriisin Elpymistä vuoksi jarrutti uuteen kuitenkin taantumaan. se, että ensimmäisen Siten neljä kerran vuotta pitkään kriisin aikaan puhkeamisen Suomen jälkeen Suomen kokonaistuotanto talouden kilpailukyky ja oli vienti heikentynyt ovat selvästi. edelleen Vienti alemmalla ei palautunut tasolla entiselle kuin tasolleen, ennen ja kauppatase heikentyi selvästi vuosina Vuonna 2011 sekä kauppatase että vaihtotase olivat lievästi negatiivisia ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun kriisiä. alun. Vajeet olivat pieniä, mutta usean vuoden heikkenevä kehitystrendi on huolestuttava. Talouden elpyminen pysähtyi vuonna 2012 kun Euroopan maat ajautuivat euroalueen valtionlainakriisin vuoksi uuteen taantumaan. Siten neljä vuotta kriisin puhkeamisen jälkeen Suomen kokonaistuotanto ja vienti ovat edelleen alemmalla KUVIO 3: Julkisen tasolla talous kuin yli/alijäämä ennen kriisiä. vuosina , prosenttia BKT:sta Suomi Ruotsi Saksa Euroalue Kuvio 3. Julkisen talouden yli/alijäämä vuosina , prosenttia BKT:sta. Talouden taantuma heikensi myös Suomen julkisen talouden tasapainoa. Merkittävin syy tähän oli tuotannon supistumisesta aiheutunut verotulojen supistuminen, mutta myös talouden elvytystoimet kasvattivat alijäämää. Vuoden 2008 julkisen talouden ylijäämä 3, joka oli ollut noin 4 prosenttia suhteessa BKT:n arvoon, muuttui noin 2,5 prosentin suuruiseksi alijäämäksi vuosina On kuitenkin syytä huomata, että 3 Julkinen talous muodostuu valtiosta, kunnista ja sosiaalivakuutusrahastoista. Julkisen talouden ylijäämä on näiden sektoreiden yhteenlaskettu ylijäämä. Ylijäämää kasvattaa eläkerahastojen vakaa tuloylijäämä. Valtiontalouden jäämä on heikompi kuin koko julkisen talouden yhteenlaskettu jäämä. Vuosina valtiontalouden alijäämä oli noin 5 prosenttia suhteessa BKT:n arvoon. 4

10 10 Talouden taantuma heikensi myös Suomen julkisen talouden tasapainoa. Merkittävin syy tähän oli tuotannon supistumisesta aiheutunut verotulojen supistuminen, mutta poikkeuksellisen myös talouden rajusta elvytystoimet taantumasta kasvattivat huolimatta alijäämää. alijäämä Vuoden ei 2008 rikkonut julkisen talouden kasvu- ja vakaussopimuksen ylijäämä 3 asettamaa, joka oli ollut kolmen noin 4 prosentin prosenttia rajaa. suhteessa BKT:n arvoon, muuttui noin 2,5 prosentin joka oli ollut noin 4 prosenttia suhteessa BKT:n arvoon, muuttui noin Julkisen velan 2,5 suhde prosentin BKT:n suuruiseksi arvoon alijäämäksi kohosi taantuman vuosina vuoksi tuntuvasti On kuitenkin ja syytä nousi vuonna huomata, että poikkeuksellisen rajusta taantumasta huolimatta alijäämä ei rikkonut 2010 noin 48 prosenttiin. Luku oli kuitenkin vain noin puolet johtavien teollisuusmaiden kasvu- ja vakaussopimuksen asettamaa kolmen prosentin rajaa. keskiarvosta ja alitti selvästi vakaussopimuksen asettaman 60 prosentin rajan. Julkisen velan suhde BKT:n arvoon kohosi taantuman vuoksi tuntuvasti ja nousi vuonna 2010 noin 48 prosenttiin. Luku oli kuitenkin vain noin puolet johtavien teollisuusmaiden keskiarvosta ja alitti selvästi vakaussopimuksen asettaman 60 prosentin KUVIO 4: Valtion bruttovelka, prosenttia BKT:n arvosta rajan Kuvio 4. Valtion bruttovelka, prosenttia BKT:n arvosta Valtion bruttovelka Valtion bruttovelka ei kuitenkaan ei kuitenkaan kerro koko kerro koko totuutta totuutta Suomen Suomen julkisen talouden tilasta. tilasta. Valtion ohella merkittäviä velkoja on myös kunnilla, joiden yhteenlaskettu Velan ohella Suomen julkisella taloudella on huomattavan paljon varallisuutta; kiinteän velka on lähestymässä 10 prosenttia BKT:n arvosta. Onkin mahdollista, että vuonna omaisuuden 2014 lisäksi Suomen myös julkisen lainasaatavia, talouden bruttovelka osakesijoituksia (joka käytännössä ja kassavaroja. muodostuu Julkisen valtion talouden ja nettosaatavat kuntien (eli yhteenlasketusta finanssivarallisuuden velasta) on ja lähellä velkojen 60 prosentin erotus) rajaa olivat tai jopa ja ovat ylittää edelleen sen. poikkeuksellisen suuret verrattuna muihin maihin. Näistä syistä Suomen valtio on Velan ohella Suomen julkisella taloudella on huomattavan paljon varallisuutta; onnistunut säilyttämään parhaan luottoluokituksen (AAA) samaan aikaan kun useimpien kiinteän omaisuuden lisäksi myös lainasaatavia, osakesijoituksia ja kassavaroja. muiden teollisuusmaiden Julkisen talouden nettosaatavat luottoluokitus (eli finanssivarallisuuden on heikentynyt. ja Suomi velkojen ja erotus) Ruotsi olivat ovat poikkeuksellisia ja ovat maita edelleen siinä poikkeuksellisen suhteessa, suuret että niiden verrattuna julkisella muihin maihin. sektorilla on enemmän saatavia kuin velkoja. Suomessa julkisen sektorin finanssivarallisuuden tärkeimmät osat ovat työeläkerahastot (noin 75 prosenttia BKT:n arvosta) ja valtion osakeomistukset. 3 Julkinen talous muodostuu valtiosta, kunnista ja sosiaalivakuutusrahastoista. Julkisen talouden ylijäämä on näiden sektoreiden yhteen laskettu ylijäämä. Ylijäämää kasvattaa eläkerahastojen vakaa tuloylijäämä. Valtiontalouden jäämä on heikompi kuin koko julkisen talouden yhteenlaskettu jäämä. Vuosina valtiontalouden alijäämä oli noin 5 5 prosenttia suhteessa BKT:n arvoon.

11 11 Näistä syistä Suomen valtio on onnistunut säilyttämään parhaan luottoluokituksen (AAA) samaan aikaan kun useimpien muiden teollisuusmaiden luottoluokitus on heikentynyt. Suomi ja Ruotsi ovat poikkeuksellisia maita siinä suhteessa, että niiden julkisella sektorilla on enemmän saatavia kuin velkoja. Suomessa julkisen sektorin finanssivarallisuuden tärkeimmät osat ovat työeläkerahastot (noin 75 prosenttia KUVIO 5: Julkisen BKT:n talouden arvosta) ja nettosaatavat valtion osakeomistukset. (nettovelat) suhteessa BKT:n arvoon Suomi Ruotsi Saksa Euroalue Kuvio 5. Julkisen talouden nettosaatavat (nettovelat) suhteessa BKT:n arvoon Julkisen talouden tila ei ole kestävä niin kauan kuin valtiontaloudessa on merkittävä alijäämä, eikä Julkisen korjaannu, talouden tila ennen ei ole kestävä kuin talous niin kauan kääntyy kuin valtiontaloudessa uudelleen kasvuun. on merkittävä Julkisen talouden tasapaino alijäämä, parantui eikä se korjaannu, Suomessa ennen nopeasti kuin talous vuonna kääntyy 2011 uudelleen kun talouden kasvuun. elpyminen Julkisen talouden tasapaino parantui Suomessa nopeasti vuonna 2011 kun talouden elpyminen vuoden 2009 romahduksen jälkeen alkoi jälleen kasvattaa verotuloja. Parantu- vuoden 2009 romahduksen jälkeen alkoi jälleen kasvattaa verotuloja. Parantuminen kuitenkin pysähtyi minen vuonna kuitenkin 2012 pysähtyi kun vuonna talous 2012 ajautui kun uudelleen talous ajautui taantumaan uudelleen taantumaan ja valtion talous ja jäi edelleen selvästi valtion alijäämäiseksi. talous jäi edelleen selvästi alijäämäiseksi. Vuonna 2013 alijäämä jopa kasvoi edellisvuosiin verrattuna. Tilanteen korjaamiseksi Tilanteen korjaamiseksi hallitus sopi hallitus jo ohjelmassaan sopi jo ohjelmassaan kesällä kesällä sekä sekä kehysriihessään kehysriihessään 2012 lukuisista kevättalvella menosäästöistä 2012 lukuisista ja menosäästöistä veronkorotuksista, ja veronkorotuksista, jotka astuvat jotka asteittain kevättalvella voimaan vuosien astuvat asteittain aikana. voimaan Ne vuosien tulevat vähitellen aikana. kohentamaan Ne tulevat vähitellen valtiontalouden kohentamaan valtiontalouden tilaa. Näiden toimien lisäksi hallitus päätti elokuussa 2013 tilaa. valmistella lukuisia rakenteellisia uudistuksia, joilla tullaan lisäämään työvoiman tarjontaa lähivuosina. Toisin kuin usein väitetään, Suomen julkiset menot eivät ole kasvaneet hallitsemattomasti. Menojen BKT-osuus on vaihdellut suhdanteittain, mutta trendinomaista kasvua suhteellisessa menorasituksessa ei ole ollut yli 20 vuoteen. Eräänä mittarina voi pitää julkisen sektorin työllisyyttä. Suhteessa työikäisen väestön määrään se ei ole kasvanut lainkaan viimeisten 25 vuoden aikana ja julkisen sektorin työllisyys on pysynyt selvästi 6

12 12 muita Pohjoismaita alemmalla tasolla, joka on kuitenkin korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Veroaste ei myöskään ole Suomessa pitkään aikaan noussut vaan se on alentunut trendinomaisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. KUVIO 6: Julkisen sektorin työvoima suhteessa työikäisen väestön määrään Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa Suomi Ruotsi Tanska Saksa Kuvio 6. Julkisen sektorin työvoima suhteessa työikäisen väestön määrään Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Toisin kuin usein väitetään, Suomen julkiset menot eivät ole kasvaneet hallitsemattomasti. Menojen BKT-osuus on vaihdellut suhdanteittain, mutta trendinomaista kasvua suhteellisessa menorasituksessa ei ole ollut yli 20 vuoteen. Eräänä mittarina Kilpailukyvyn voi pitää kehitys julkisen sektorin työllisyyttä. Suhteessa työikäisen väestön määrään se ei ole kasvanut lainkaan viimeisten 25 vuoden aikana ja julkisen sektorin työllisyys on pysynyt selvästi muita Pohjoismaita alemmalla tasolla, joka on kuitenkin korkeampi Vuoden 2009 syvän taantuman seurauksena Suomen talouden uudeksi ongelmaksi kuin EU-maissa keskimäärin. Veroaste ei myöskään ole Suomessa pitkään aikaan muodostui kuitenkin noussut vaan yksikkötyökustannuksilla se on alentunut trendinomaisesti 4 mitatun 1990-luvun kilpailukyvyn puolivälin heikkous. jälkeen. Suomen yksikkötyökustannuksia suhteessa läheisiin kilpailijamaihin nosti poikkeuksellinen työn 4 Yksikkötyökustannuksilla tarkoitetaan tuotettua yksikköä kohden laskettua työvoimakustannusta. Työvoimakustannusten nousu nostaa yksikkötyövoimakustannuksia ja tuottavuuden (eli työtuntia kohden lasketun tuotannon määrän) kasvu taas alentaa niitä. 7

13 Kilpailukyvyn kehitys Vuoden 2009 syvän taantuman seurauksena Suomen talouden uudeksi ongelmaksi muodostui kuitenkin yksikkötyökustannuksilla 4 mitatun kilpailukyvyn heikkous. Suomen yksikkötyökustannuksia suhteessa läheisiin kilpailijamaihin nosti poikkeuksellinen työn tuottavuuden heikentyminen vuosina Tuottavuus heikentyi, sillä tuotannon supistuessa nopeasti vuoden 2008 viimeisen neljänneksen ja tuottavuuden vuoden heikentyminen 2009 alkupuolen vuosina aikana yritykset eivät Tuottavuus vähentäneet heikentyi, vastaavalla sillä määrällä tuotannon supistuessa työvoimaansa. nopeasti vuoden Tuotanto 2008 putosi viimeisen runsaan puolen neljänneksen vuoden aikana ja vuoden jopa prosenttia. alkupuolen aikana yritykset Työpanoksen eivät käyttöä vähentäneet (eli tehtyjen vastaavalla työtuntien määrällä kokonaismäärää) työvoimaansa. ehdittiin Tuotanto samanaikaisesti supistaa kuitenkin vain noin viidellä prosentilla, mistä seurasi työntekijää kohti putosi runsaan puolen lasketun vuoden tuotannon aikana eli tuottavuuden jopa 10 prosenttia. voimakas lasku. Työpanoksen käyttöä (eli tehtyjen työtuntien kokonaismäärää) ehdittiin samanaikaisesti supistaa kuitenkin vain noin viidellä prosentilla, Suomen hintakilpailukyky mistä seurasi oli työntekijää pitkään hyvä kohti 1990-luvun lasketun alun tuotannon valuuttakurssimuutosten eli tuottavuuden voimakas vuoksi. lasku. Tämä äkillinen muutos johtui vuoden 1991 pakkodevalvaatiosta ja syksyn 1992 markan kellutuksesta seuranneen valuuttakurssin heikentymisestä. Toisin sanoen Suomi turvautui valuuttakurssijoustoon talouden epätasapainojen korjaajana kuten monta kertaa aiemminkin tällä kertaa tosin varsin vastentahtoisesti. Koska markan devalvoituminen vuosina oli poikkeuksellisen raju (jopa 30 KUVIO 7: prosenttia), Yksikkötyökustannusten saatiin aikaan mittava kehitys ja kestäväksi (1990 osoittautunut = 100) kilpailukykyparannus Suomi Ruotsi Saksa Kuvio 7. Yksikkötyökustannusten kehitys (1990 = 100). Suomen hintakilpailukyky oli pitkään hyvä 1990-luvun alun valuuttakurssimuutosten vuoksi. Tämä äkillinen muutos johtui vuoden 1991 pakkodevalvaatiosta ja syksyn 1992 markan kellutuksesta seuranneen valuuttakurssin heikentymisestä. Toisin sanoen Suomi turvautui valuuttakurssijoustoon talouden epätasapainojen korjaajana kuten monta kertaa 4 Yksikkötyökustannuksilla tarkoitetaan aiemminkin tuotettua yksikköä tällä kertaa kohden tosin laskettua varsin työvoimakustannusta. vastentahtoisesti. Työvoimakustannusten Koska markan nousu devalvoituminen nostaa yksikkötyövoimakustannuksia ja vuosina tuottavuuden (eli työtuntia oli poikkeuksellisen kohden lasketun tuotannon raju (jopa määrän) 30 prosenttia), kasvu taas alentaa saatiin niitä. aikaan mittava ja kestäväksi osoittautunut kilpailukykyparannus.

14 14 Teollisuuden lamanaikainen rationalisointi 1990-luvun alkuvuosina ja sitä seurannut sähköteknisen teollisuuden vahva kasvu puolestaan kohensivat nopeasti työn tuottavuutta, mikä paransi kilpailukykyä edelleen. Kilpailukyky pysyi hyvänä niin kauan kuin työvoimakustannusten nousuvauhti ei merkittävästi ylittänyt työn tuottavuuden kasvuvauhtia. Hyvän kilpailukyvyn ansiosta Suomen teollisuustuotanto kasvoi poikkeuksellisen ripeästi vuosina Ulkomaankaupan ylijäämä kasvoi luvulla ja pysyi pitkään suurena. Parhaimmillaan Suomen kilpailukyky oli vuosituhannen vaihteessa, Teollisuuden vuosina lamanaikainen sekä rationalisointi uudelleen 1990-luvun vuonna alkuvuosina luvulla ja sitä seurannut Suomen sähköteknisen teollisuuden vahva kasvu puolestaan kohensivat nopeasti työn tuottavuutta, mikä paransi kilpailukykyä edelleen. Kilpailukyky pysyi hyvänä niin kauan kilpailukyky on kuitenkin heikentynyt selvästi suhteessa Saksaan. kuin työvoimakustannusten nousuvauhti ei merkittävästi ylittänyt työn tuottavuuden kasvuvauhtia. Hyvän kilpailukyvyn ansiosta Suomen teollisuustuotanto kasvoi poikkeuksellisen Työvoimakustannusten ripeästi vuosina ja tuottavuuden Ulkomaankaupan muutosten kumulatiiviset ylijäämä kasvoi vaikutukset KUVIO 8: yksikkötyökustannuksiin luvulla ja pysyi pitkään Suomessa suurena Parhaimmillaan Suomen kilpailukyky oli vuosituhannen vaihteessa, vuosina sekä uudelleen vuonna luvulla Suomen kilpailukyky on kuitenkin heikentynyt selvästi suhteessa Saksaan työvoimakustannukset tuottavuus yksikkökustannukset -1-2 Kuvio 8. Työvoimakustannusten ja tuottavuuden muutosten kumulatiiviset vaikutukset yksikkötyökustannuksiin Suomessa luvun alussa saadun devalvaatiohyödyn säilymistä pitkään tuki maltillinen palkkakehitys luvun Pitkälti alussa saadun rahaliiton devalvaatiohyödyn luomien säilymistä uusien pitkään reunaehtojen tuki maltillinen vuoksi työmarkkinaosapuolet palkkakehitys. Pitkälti sopeutuivat rahaliiton uuteen luomien matalaan uusien reunaehtojen inflaatiotavoitteeseen vuoksi työmarkkinaosapuolet aiempaa sopeutuivat selvästi uuteen matalampiin matalaan nimellispalkkojen inflaatiotavoitteeseen korotuksiin ja päätyivät vuodesta pitkäksi 1996 ja päätyivät pitkäksi aikaa lähtien. Suomalaista aikaa aiempaa palkkakehitystä selvästi matalampiin ei tosin nimellispalkkojen voi pitää poikkeuksellisen korotuksiin vuodesta maltillisena, 1996 jos lähtien. Suomalaista palkkakehitystä ei tosin voi pitää poikkeuksellisen maltillisena, sitä verrataan jos sitä muuhun verrataan Länsi-Eurooppaan; muuhun Länsi-Eurooppaan; pikemminkin pikemminkin nimellisnimellisja reaaliansiot ja reaaliansiot kasvoivat kasvoivat Suomessa jatkuvasti hieman nopeammin kuin muissa euroalueen maissa keskimäärin. Tästä ei kuitenkaan tullut 9 viennille kilpailukykyhaittaa, koska kilpailijamaita suuremmat palkankorotukset kompensoituivat muita maita paremmalla tuottavuuskehityksellä. Työn tuottavuus kasvoi Suomessa aina vuoteen 2007 asti lähes samaa vauhtia kuin nimellispalkat. Tämän vuoksi Suomen yksikkötyökustannuksilla mitattu kilpailukyky pysyi erittäin hyvänä vuoteen 2007 saakka. Vientiteollisuus ja kilpailukyky saivat lisätukea myös euron heikentymisestä suhteessa dollariin vuosina Ei siis ollut ihme, että EMU-kauden alkuvuosina Suomen kilpailukyky oli erinomainen.

15 Suomessa jatkuvasti hieman nopeammin kuin muissa euroalueen maissa keskimäärin. Tästä ei kuitenkaan tullut viennille kilpailukykyhaittaa, koska kilpailijamaita suuremmat Sitran selvityksiä 71 palkankorotukset kompensoituivat muita maita paremmalla tuottavuuskehityksellä. Työn 15 tuottavuus kasvoi Suomessa aina vuoteen 2007 asti lähes samaa vauhtia kuin nimellispalkat. Tämän vuoksi Suomen yksikkötyökustannuksilla mitattu kilpailukyky pysyi erittäin hyvänä vuoteen 2007 saakka. Vientiteollisuus ja kilpailukyky saivat lisätukea myös euron heikentymisestä suhteessa dollariin vuosina Ei siis ollut ihme, että EMU-kauden alkuvuosina Suomen kilpailukyky oli erinomainen. KUVIO 9: Teollisuustuotannon volyymin kehitys (1990 = 100) Suomi Ruotsi Saksa OECD-Eurooppa Kuvio 9. Teollisuustuotannon volyymin kehitys (1990 = 100). Tilanne heikentyi nopeasti vuosina kun ansiotason nousu jatkui samaan aikaan Tilanne heikentyi nopeasti vuosina kun ansiotason nousu jatkui samaan kun tuottavuus heikentyi nopeasti kokonaistuotannon supistuessa. Tästä ei kuitenkaan aikaan kun tuottavuus heikentyi nopeasti kokonaistuotannon supistuessa. Tästä voida tehdä ei kuitenkaan kovin pitkälle voida tehdä meneviä kovin johtopäätöksiä pitkälle meneviä työmarkkinoiden johtopäätöksiä työmarkkinoiden toiminnasta tai tuottavuuden toiminnasta kehitysnäkymistä. tai tuottavuuden Muutoksen kehitysnäkymistä. taustalla Muutoksen vaikutti taustalla vaikutti joukko joukko täysin poikkeuksellisia täysin tekijöitä, poikkeuksellisia joiden tekijöitä, vaikutus joiden jäi osin vaikutus myös jäi osin ohimeneväksi. myös ohimeneväksi. Työn tuottavuus Työn alkoi kohentua tuottavuus uudelleen alkoi kohentua vuonna uudelleen 2010, kun vuonna Suomen 2010, kun talous Suomen palasi talous takaisin palasi takaisin kolmen prosentin kasvu-uralle. Taantuman uusiutuminen vuonna 2012 katkaisi kolmen prosentin kasvu-uralle. kuitenkin tämän Taantuman suotuisan kehityksen uusiutuminen ja teollisuustuotanto vuonna 2012 katkaisi supistui uudelleen kuitenkin tämän suotuisan kehityksen. vuosina Heikentynyt kustannuskilpailukyky haittaa viennin kasvua, mutta toisaalta juuri taantuman aiheuttama viennin lasku 10 aiheutti kilpailukyvyn heikentymisen. Suomen talouteen kohdistui samanaikaisesti globaalin taantuman aiheuttama vientikysynnän lasku ja toimialakohtainen häiriö, joka kohdistui metsä- ja ICT-teollisuuteen. Näiden toimialakohtaisten häiriöiden vuoksi Suomi menetti muutamassa vuodessa merkittävän osan korkean arvonlisäyksen vientituloistaan, mikä taas heikensi pysyvästi koko vientiteollisuuden keskimääräistä tuottavuutta. Kustannusindikaattorien ohella talouden kansainvälistä kilpailukykyä voidaan arvioida myös maksutasetietojen ja tuotannon kasvun perusteella. Ylijäämäinen kauppatase ja vaihtotase kertovat siitä, että maa pystyy menestyksellisesti viemään hyödykkeitä maailmanmarkkinoille. Vastaavasti suuret alijäämät kertovat useimmiten kilpailukykyongelmista. Viennin ja teollisuustuotannon hyvä kehitys ovat myös osoituksia talouden hyvästä kilpailukyvystä. Vaihtotaseen ylijäämän kehitys antaa

Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset

Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset VATT-JULKAISUJA 27:5 VATT PUBLICATIONS 1990-luvun talouskriisi Suomen Akatemian tutkimusohjelma: Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset Jaakko Kiander VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään?

1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään? SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään? Väestön ikääntyminen Laman opetukset: hyvinvointipalvelut ja talous Globalisaatio

Lisätiedot

Miten Suomi voidaan pelastaa

Miten Suomi voidaan pelastaa Miten Suomi voidaan pelastaa TALOUSPOLIITTINEN MANIFESTI Vesa Kanniainen Jukka Ala-Peijari Heikki Koskenkylä Tuomas Malinen Ilkka Mellin Sami Miettinen 1 2 Miten Suomi voidaan pelastaa TALOUSPOLIITTINEN

Lisätiedot

Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö JULKAISUSARJA 3. Työvoima tehokkaaseen käyttöön

Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö JULKAISUSARJA 3. Työvoima tehokkaaseen käyttöön Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö JULKAISUSARJA 3 Työvoima tehokkaaseen käyttöön JUHANA VARTIAINEN Työvoima tehokkaaseen käyttöön eli miksi työn tarjonnan lisääminen ratkaisee kestävyysvajeemme Tehokkaan

Lisätiedot

Venäjän kasvu vaatii muutakin kuin energiaa

Venäjän kasvu vaatii muutakin kuin energiaa BOFIT Online 2013 No. 8 Iikka Korhonen, Vesa Korhonen, Seija Lainela ja Laura Solanko Venäjän kasvu vaatii muutakin kuin energiaa Suomen Pankki, BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT Online Päätoimittaja

Lisätiedot

Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen. Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti

Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen. Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän

Lisätiedot

Suomi uuteen nousuun. ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. suomi uuteen nousuun

Suomi uuteen nousuun. ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. suomi uuteen nousuun Suomi uuteen nousuun ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä suomi uuteen nousuun 1 Suomi uuteen nousuun ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä Matti Pohjola Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky ja sen mittaaminen

Suomen kilpailukyky ja sen mittaaminen Suomen kilpailukyky ja sen mittaaminen ajanoja 10.1.01 Suomen kilpailukyky on rahaliiton aikana heikentynyt, kun kilpailukyvyllä tarkoitetaan talouden ulkoisen tasapainon edellytyksiä. Avoimen sektorin

Lisätiedot

Talous- ja rahaliitto euro

Talous- ja rahaliitto euro VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Talous- ja rahaliitto euro Vakauden, kasvun ja vaurauden edistäminen unionissa Unionin kasvua edistävä taloudellinen ympäristö perustuu hyvin toimivaan talous-

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 154. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 154. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset 154 Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 Juha Honkatukia Jussi Ahokas Kimmo Marttila VATT Tutkimukset 154 helmikuu 2010 VATT TUTKIMUKSET

Lisätiedot

SIRKKA HÄMÄLÄINEN Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja kotitalouksien säästäminen HEIKKI A. LOIKKANEN Rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutus

SIRKKA HÄMÄLÄINEN Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja kotitalouksien säästäminen HEIKKI A. LOIKKANEN Rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutus SIRKKA HÄMÄLÄINEN Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja kotitalouksien säästäminen HEIKKI A. LOIKKANEN Rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutus kotitalouksien toimintaedellytyksiin TARJA HEINONEN - ANNE KERTTULA

Lisätiedot

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini raportteja 76 H E L S I N K I 2 0 1 1 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini Hyvinvointia työstä Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä

Lisätiedot

ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. 1061

ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. 1061 econstor www.econstor.eu Der Open-Access-Publikationsserver der ZBW Leibniz-Informationszentrum Wirtschaft The Open Access Publication Server of the ZBW Leibniz Information Centre for Economics Kaitila,

Lisätiedot

VATT-JULKAISUJA 35 VATT PUBLICATIONS. Toim. Heikki Räisänen. Parempi työllisyys, pienempi työttömyys kuinka se tehdään?

VATT-JULKAISUJA 35 VATT PUBLICATIONS. Toim. Heikki Räisänen. Parempi työllisyys, pienempi työttömyys kuinka se tehdään? VATT-JULKAISUJA 35 VATT PUBLICATIONS Toim. Heikki Räisänen Parempi työllisyys, pienempi työttömyys kuinka se tehdään? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki

Lisätiedot

MAINETTAAN PAREMPI TYÖ

MAINETTAAN PAREMPI TYÖ MAINETTAAN PAREMPI TYÖ Kymmenen väitettä työelämästä Tuomo Alasoini www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi. Raportit ovat ladattavissa EVAn kotisivuilta.

Lisätiedot

Sisällys. T a l o u Y h t e i s k u n t a 4 / 2010. Heikki Taimio Pääkirjoitus... 3

Sisällys. T a l o u Y h t e i s k u n t a 4 / 2010. Heikki Taimio Pääkirjoitus... 3 s& T a l o u Y h t e i s k u n t a Sisällys 4 / 2010 38. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) 00530 Helsinki P. 09 2535 7330 Fax: 09 2535

Lisätiedot

LAHENTYMISEN EDISTYMINEN 1996

LAHENTYMISEN EDISTYMINEN 1996 EUROOPAN RAHAPOLIITTINEN INSTITUUTTI LAHENTYMISEN EDISTYMINEN 1996 Marraskuu 1996 O Euroopan rahapoliittinen instituutti, 1996 Postfach 10 20 31, D60020 Frankfurt am Main Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Euro vai ei? Eurokriisi ja Suomen vaihtoehdot. Toimittanut Simo Grönroos

Euro vai ei? Eurokriisi ja Suomen vaihtoehdot. Toimittanut Simo Grönroos Euro vai ei? Eurokriisi ja Suomen vaihtoehdot Toimittanut Simo Grönroos 1 Sisällysluettelo Esipuhe................................................ 5 Esko Seppänen: Kriisin kyydillä liittovaltioon...................

Lisätiedot

Luovan tuhon tie kilpailukykyyn

Luovan tuhon tie kilpailukykyyn Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö JULKAISUSARJA 4 Luovan tuhon tie kilpailukykyyn MIKA MALIRANTA Luovan tuhon tie kilpailukykyyn Miten innovointi vaikuttaa yrityksiin, kansantalouteen ja kansalaisiin

Lisätiedot

Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi

Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi

Lisätiedot

Mitä kaikkea oletkaan aina halunnut tietää NAIRU'sta - mutta et ole rohjennut kysyä

Mitä kaikkea oletkaan aina halunnut tietää NAIRU'sta - mutta et ole rohjennut kysyä Kansantaloudellinen aikakauskirja - 92. vsk. - 4/1996 Mitä kaikkea oletkaan aina halunnut tietää NAIRU'sta - mutta et ole rohjennut kysyä TIMO TYRVÄINEN VTT, ekonomisti Suomen Pankki, kansantalouden osasto

Lisätiedot

palveluiden suomi Heli Arantola

palveluiden suomi Heli Arantola palveluiden suomi Heli Arantola www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi. Raportit ovat ladattavissa EVAn kotisivuilta. Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi:

Lisätiedot

Finanssikriisin taustalla yksityisen velan määrän räjähdysmäinen kasvu

Finanssikriisin taustalla yksityisen velan määrän räjähdysmäinen kasvu Kansantaloudellinen aikakauskirja 105. vsk. 2/2009 Finanssikriisin taustalla yksityisen velan määrän räjähdysmäinen kasvu Jussi Ahokas YTM, Tutkija jyväskylän yliopisto Olli Kannas* KTM, Yliaktuaari tilastokeskus

Lisätiedot

Talouden kehitykseen liittyvät kasvun

Talouden kehitykseen liittyvät kasvun Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut 1860 2010 Riitta Hjerppe Talouden kehitykseen liittyvät kasvun ohella lamat. Lamakeskustelu ajankohtaistui taas, kun Yhdysvalloista lähtöisin ollut vuoden 2008

Lisätiedot

Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle?

Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle? Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle? Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2015 Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle? Valtioneuvoston kanslian raporttisarja

Lisätiedot

Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen

Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen 1 2 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Muuttuva toimintaympäristö... 5 2.1 Osaaminen ja asiantuntemus työelämässä... 5 2.2 Alueiden kehittäminen

Lisätiedot

MINKÄ KOKOINEN ON JULKINEN TALOUS?

MINKÄ KOKOINEN ON JULKINEN TALOUS? Olli Savela Yliaktuaari, Tilastokeskus MINKÄ KOKOINEN ON JULKINEN TALOUS? Suomen julkinen sektori on EU-maiden suurimpia, pohjoismaista tasoa. Perinteisesti pohjoismaisessa mallissa julkinen sektori on

Lisätiedot

Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko

Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko Maria Solakivi Matti Virén Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö K A K S KUNTIEN HENKILÖSTÖ, TEHOKKUUS

Lisätiedot

Korkeasti koulutetun väestön kehitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:12

Korkeasti koulutetun väestön kehitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:12 Korkeasti koulutetun väestön kehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:12 Aleksi Kalenius Korkeasti koulutetun väestön kehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:12 Aleksi Kalenius

Lisätiedot