1 johdanto asikkalan kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

Transkriptio

1 ASIKKALAN KUNTA 1 johdanto asikkalan kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Henkilöstö 3.3 Liikuntajärjestöt 4 asikkalan kunnan terveysliikuntapalvelut Liikuntaneuvonta liikkumislähetekäytäntö 4.2 Elintaparyhmänohjaus 4.3 Terveysliikuntaryhmät 4.4 Liikuntavälinekirjasto 5 yhteistyö muiden liikuntapalveluja tarjoavien tahojen kanssa Liikuntajärjestöt 5.2 Muut toimijat/ hallintokunnat 6 liikuntapaikat tavoitteita terveysliikunnan kehittämiseksi Liikuntatakuun käyttöönotto 7.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 7.3 Työikäisiin kohdentuva toiminta 7.4 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut

2 2

3 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Päijät-Hämeen liiton toimesta toteutettiin vuoden 2008 aikana Palvelurakenneuudistusprojekti, johon yhtenä osana kuului maakunnan Terveysliikuntastrategia. Strategian eräänä tavoitteena on, että Päijät-Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat vuosiksi PHLU alueellisena keskusjärjestönä on mukana toteuttamassa tätä tavoitetta. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Asikkalassa, kuten muissakin kunnissa, sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, tyypin 2 diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voidaan säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Asikkalassa on suhteellisen hyvin pystytty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tämän Asikkalan terveysliikunnan tavoiteohjelman puitteissa on pyritty tarkastelemaan kunnan väestö- ja elinkeinorakennetta, koulutus- ja järjestötoimintaa sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia toteuttaa omalta osaltaan Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Lisäksi pyritään tuomaan esille vaihtoehtoja terveysliikunnan toteuttamiseksi eri väestöryhmissä. 3

4 2 ASIKKALAN KUNTA 2.1 Sijainti Asikkalan kunta kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan. Kuntakeskus on asukkaan Vääksy. Etäisyyttä Lahteen on 25 km, Helsinkiin 130 km ja Hämeenlinnaan 80 km. 2.2 Luonto ja Ympäristö Asikkalan kunnan pinta-ala on 756,14 km 2, josta vesialuetta 192,29 km 2. Rantaviivaa on peräti 581 km. Salpausselän metsäinen harjujono antaa seudulle sen tunnusomaisen ilmeen ja ääriviivan. Salpausselkä on mahdollistanut kuntalaisille liikkua Pohjois Etelä Itä -suunnassa vuosituhansien ajan. Päijänteen vesiliikenteen päätepiste oli vuosisatoja ollut Anianpelto, josta tavarat rahdattiin hevosilla Porvooseen. Vuonna 1868 päästiin Vääksyn kanavan rakennustöihin. Kanava valmistui vuonna 1871 ja sitä peruskorjattiin vuosina 1909 ja Nykyisin Vääksyn kanava on yksi Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä sisävesikanavista. Silmää hivelevän kaunis Pulkkilanharju on noin kahdeksan kilometriä pitkä luonnonkaunis harjujono, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Harju on merkittävä virkistyskohde sekä lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupaikka. 2.3 Väestörakenne Kunnan asukasluku oli henkilöä (Kuntaliitto ). Alla olevasta taulukosta voidaan havaita, että kunnan työikäisen väestön ennustetaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä 551 henkilöllä. Vastaavasti alle 14-vuotiaat sekä 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat väestöryhmät kasvavat lähes 900 henkilöllä. Väestörakenteen muutos aiheuttaa melkoista painetta lasten ja ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämisessä ja eri vaihtoehtojen etsimisessä. 2.4 Elinkeinorakenne Kuntaliiton tilastojen mukaan Asikkalan elinkeinorakenne oli vuoden 2007 alussa seuraava: maa- ja metsätalous 9,9 %, jalostus 31,3 % ja palvelut 57,5 %. Vastaavasti työpaikkarakenne kunnassa oli maa- ja metsätalous 13,7 %, jalostus 37,2 % ja palvelut 47,2 %. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 73,6 % ja työvoima henkilöä. 2.5 Koulutus Asikkalan kunnan alakouluissa on 567 oppilasta, yläkoulussa 358, lukiossa 165 oppilasta ja Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteessä 48 oppilasta. Asikkalan lukio on ilmailupainotteinen, jossa mahdollisuus suorittaa muiden opintojen ohessa ilmailu opintoja ultrakevyen lentokoneen lentolupakirjaan saakka. Lisäksi peruspalvelukeskus Oiva sekä Wellamo-opisto järjestää monipuolista terveysliikuntapainotteista koulutus- ja kurssitoimintaa. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat 6, vuotiaat 9, vuotiaat 62, vuotiaat 12, vuotiaat 7, vuotiaat 2, ja sitä vanhemmat Yhteensä Asikkalan kunnan väestön ikärakenne. 4

5 3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Asikkalan kunnan liikuntatoimi luo edellytyksiä kaikille kuntalaisille liikunnan harrastamiseen, tukee seuratoimintaa sekä kehittää liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen hoito kuuluu teknisen toimen toimialaan. Asikkalan seutu tarjoaa erittäin kauniin, luonnonläheisen ja monipuolisen liikuntaympäristön. Liikuntatoimen tavoitteena on saada kuntalaiset ymmärtämään omaehtoisen liikunnan merkitys ja saada ihmiset liikkeelle, sekä järjestää kunto- ja terveysliikuntaa ja erityisryhmien liikuntaa. 3.2 Henkilöstö Liikuntatoimen henkilöstöön kuuluvat vapaa-aikavastaava/ liikunta ja kaksi liikunnanohjaajaa. 3.3 Liikuntajärjestöt Toiminta- ja kohdeavustuksia jaettiin seuroille vuonna 2009 yhteensä euroa. Järjestön nimi Toimintamuotoja Jäseniä Asikkalan Ampumaseura Ammunnan eri muodot 223 Asikkalan Moottorikerho Motocross, enduro 56 Asikkalan Voimistelu Voimistelu, tanssi, jumpat, 320 cheerleading, lasten liikunta Asikkalan Raikas Yleisurheilu, hiihto, 563 suunnistus, lentopallo Asikkalan Reserviläiset Reserviläisurheilu 155 Asikkalan Taido Taido 46 Asikkalan Tallukkajalat Retkeily, Suomen ladun 231 alajaosto Asikkalan Tikka Tikkaurheilu 17 Asikkalan Verkkopalloseura Tennis, sulkapallo 45 Kalkkisten Kataja Lasten liikunta Kalkkisissa 58 Kanavan Pallo Jääurheilu 209 Sirkkulahden Tikka Tikkaurheilu 28 SOC Asikkala Hiihto, suunnistus, 30 hiihtosuunnistus Urajärven Nuorisoseuran Lasten liikunta Urajärvellä 42 Urheilijat Vesivehmaan Vire Lasten liikunta Vesivehmaalla 163 Vääksyn Urheiluautoilijat Autourheilu 110 Äinään Pyrkivä Lasten liikunta Äinäällä 82 5

6 4 ASIKKALAN KUNNAN TERVEYSLIIKUNTAPALVELUT 4.1 Liikuntaneuvonta Liikkumislähetekäytäntö Asikkalassa ollaan oltu eturintamassa kehittämässä maakunnallista mallia liikuntaneuvonnan toteuttamiseksi. Liikkumislähetekäytäntö on kehitetty työkaluksi löytää riskiryhmät ja opastaa heidät liikuntaneuvontaan. Tavoitteena on tarjota kuntalaisille riittävästi tietoa terveysliikunnan toteuttamistavoista, mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä saada entistä useampi liikunnallisesti passiivinen innostumaan liikunnasta. Yhteistyö terveys- ja liikuntatoimen välillä on nykyisin arkipäivää. 4.2 Elintaparyhmänohjaus Asikkalan terveystoimessa (Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos) on otettu käyttöön elintaparyhmänohjausmalli. Tavoitteena on kroonisten valtimosairauksien riskiryhmässä olevien henkilöiden tunnistaminen ja ohjaus. Ennaltaehkäisevän työn painottaminen sosiaali- ja terveystoimessa on kehittynyt kiitettävästi. Liikuntatoimi on aktiivisesti mukana liikuntaosion kehittämisessä. 4.3 Terveysliikuntaryhmät Asikkalan kunta on panostanut terveysliikunnan ohjaamiseen palkkaamalla kaksi liikunnanohjaajaa. Terveysliikuntaryhmät on jaoteltu eri kohderyhmiä palveleviksi. Pääpaino on matalan kynnyksen ja liikuntaharrastusta aloittavien ryhmissä. Koululaisten liikuntakerhotoimintaa on kehitetty ei-kilpailutoimintaan tähtääväksi. Perheliikunta- ja massatapahtumien kehittämisessä on otettu huomioon terveysliikunnan näkökulma. 4.4 Liikuntavälinekirjasto Kirjastosta on mahdollisuus lainata kirjastokortilla liikuntavälineitä. Välineet kannustavat kuntalaisia omaehtoisen liikunnan lisäämiseen. 5 YHTEISTYÖ MUIDEN LIIKUNTAPALVELUJA TARJOAVIEN TAHOJEN KANSSA 5.1 Liikuntajärjestöt Seurojen kanssa järjestettäviä yhteistyömuotoja ovat kunnanmestaruuskilpailut eri lajeissa, liikuntatapahtumat, liikuntakalenteri johon koottu kaikki seudun liikuntatarjonta sekä kattavan liikuntapalveluverkoston suunnittelu yhteistyössä. Joissain tapauksissa myös liikuntapaikkojen hoitoa ostetaan seuroilta. 5.2 Muut toimijat/ hallintokunnat Koulut liikkuva koulu (tavoitteena aiempaa aktiivisempi koulupäivä). Kirjasto liikuntavälineiden lainaus (uutuusvälineisiin tutustuminen kaikkien saatavilla). Wellamo-opisto palvelevan liikunnanohjausverkoston kehittäminen. Tallukka Red Power -hyvinvointikeskus yhteistyö yksityisen palveluntuottajan kanssa. Liikuntatoimen järjestämä koulutustoiminta esimerkiksi päivähoitohenkilöstö. 6

7 6 LIIKUNTAPAIKAT Kunnan alueella on noin 60 liikuntapaikkaa. Asikkalan liikuntapaikkaverkosto palvelee kohtuullisen kattavasti kuntalaisten tarpeita. Viimevuosina ainoastaan kunnallisen uimahallin saaminen on noussut esille. Uudistunut Tallukka palvelee kuntalaisia erilaisilla vesiliikuntapalveluilla. Vääksyn taajaman alueelle rakennettavan Mäntyrinne 3:n alakerran väestönsuoja suunnitellaan liikuntakäyttöä silmällä pitäen. Tämä mahdollistaa liikuntatoimen oman salin kehittämisen palvelemaan musiikkiliikunnan vaatimuksia. Kunnan ylläpitämistä sisäliikuntapaikoista suosituimpia ovat Vääksyn liikuntahalli, koulujen liikuntasalit sekä kuntosali. Käytetyimpiä yksityisiä liikuntatiloja ovat Asikkalan Tekojäärata Oy:n ylläpitämä jäähalli ja Tallukan Red Power -hyvinvointikeskus. Kuntalaisten käytettävissä on myös monipuolinen ulkoilureittiverkosto (pyöräily, kävely, suunnistus, hiihto, melonta, retkeily) sekä valaistut ulkoilu- ja hiihtoreitit. Merkittävä valtakunnallinen kevyen liikenteen väylä Vääksy Kirkon- kylä Pulkkilanharju (n. 18 km) valmistui kesällä Uuden kevyen liikenteen väylän lisäys olemassa oleviin väyliin edisti merkittävästi liikuntaolosuhteita terveysliikuntaa silmällä pitäen. Aurinkovuoren ulkoilureittien profiili uudistettiin 2003 palvelemaan kuntoliikuntaa. Asikkalan kunta pyrkii vuosittain kunnostamaan yhden lähiliikuntapaikan/ leikkipuiston. Lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa otetaan huomioon eri väestöryhmät. 7 TAVOITTEITA TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Asikkalan terveysliikunnan keskeisiä tavoitteita on aktivoida kuntalaiset kiinnittämään huomiota omaan ja läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kuntalaisille jaetaan tietoa siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omiin terveysliikuntatottumuksiinsa. Kunnan keskeisenä tehtävänä on luoda siihen mahdollisuuksia. 7.1 Liikuntatakuun käyttöönotto Asikkalan liikuntatakuu tarkoittaa seuraavaa: Kaikilla lapsilla, yli 75-vuotiailla sekä riskiryhmiin kuuluvilla on mahdollisuus osallistua oman tason mukaiseen ryhmäliikuntaan kaksi kertaa viikossa. Liikuntatakuun toteutumiseksi liikuntapalveluverkosto pitää saada kattavaksi sekä eri toimijoiden kehitettävä toimintaa huomioiden myös liikuntatakuun piirissä olevat kohderyhmät. Liikuntatoimi koordinoi yhteistyössä palvelun tarjoajien kanssa. 7.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Koulupäivän sisäisen liikunnan lisääminen: Koulupäivien rakennemuutosta kehitetään liikkumista edistäväksi sekä välituntiliikunnan kehittäminen. Matalan kynnyksen ryhmien lisääminen myös lapsille: Ei kilpailutoimintaan tähtäävä toiminta sekä ryhmiä eri lähtökohdista liikkuville lapsille (motoriikka, ylipaino). Seuratoiminnan kehittäminen palvelemaan muuttuvia tarpeita: Seurojen turvallisuussuunnitelmien päivittäminen sekä seuratoimijoiden koulutus. 7.3 Työikäisiin kohdentuva toiminta Kehitetään olemassa olevia hyväksi havaittuja toimintamalleja entistä tehokkaammiksi: Matalan kynnyksen ryhmät sekä aloittelijoille monipuolinen tarjonta. 7.4 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Palveluverkoston kehittäminen siten, että liikuntatoimen painopisteenä on liikuntaa aloittelevien kohderyhmä sekä vielä toistaiseksi henkilökohtaisempaa ohjausta tarvitsevien kohderyhmä (kohtuullinen ryhmäkoko). Aktiiviset ikääntyjät ohjataan liikunnan kipinän löydyttyä muiden järjestäjien ryhmiin. 7