1 johdanto iitin kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

Transkriptio

1 IITIN KUNTA 1 johdanto iitin kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ tulot 4 iitin kunnassa tarjolla olevat liikuntapalvelut Liikuntapalvelut Kansalaisopisto Liikuntajärjestöt Muut järjestöt 5 liikuntapaikat pohdintaa ja ehdotuksia terveysliikunnan kehittämiseksi iitissä Tavoite Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Työikäisiin kohdentuva toiminta Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut 7 muuta huomioitavaa...8

2 2

3 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Päijät-Hämeen liiton toimesta toteutettiin vuonna 2008 Palvelurakenneuudistusprojekti, johon kuului maakunnan Terveysliikuntastrategian laatiminen. Strategian eräänä tavoitteena on, että Päijät-Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat vuosiksi PHLU, alueellisena keskusjärjestönä, on mukana toteuttamassa tätä tavoitetta Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Iitissä, kuten muissakin kunnissa sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, 2-tyypin Diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voidaan säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Iitissä on suhteellisen hyvin pystytty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Iitin terveysliikunnan tavoiteohjelman puitteissa on pyritty tarkastelemaan Iitin kunnan väestö- ja elinkeinorakennetta, koulutus- ja järjestötoimintaa sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia toteuttaa omalta osaltaan Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Lisäksi pyritään tuomaan esille vaihtoehtoja terveysliikunnan toteuttamiseksi eri väestöryhmissä. Tavoitteena on, että Iitin kunta on terveysliikunnan edelläkävijä Kymenlaaksossa. Tavoitteeseen pyritään kunnan, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. 3

4 2 IITIN KUNTA 2.1 Sijainti Iitin kunta sijaitsee Kymenlaakson maakunnan pohjoisosassa. Kuntakeskus on noin asukkaan Kausala. Sijainti valtatie 12 ja Helsinki Lahti Kouvola -rautatien tuntumassa antaa kunnalle hyviä kehittymisen mahdollisuuksia. Matkaa kuntakeskus Kausalasta on Lahteen 40 km ja Kouvolaan 22 km. 2.2 Luonto ja ympäristö Iitin kunnan pinta-ala on noin 685 km 2, josta vesistöjä on noin 97 km 2. Kymijoki halkoo kuntaa lähes 60 km:n pituudelta. Välillä Kymijoki laajentuu laajoiksi järvialueiksi. Monista tukkilaiselokuvista kuuluisat Mankalan koskialueet on nykyisin valjastettu voimalaitoksilla energiatuotantoon. Salpausselän harjun pohjoispuolinen laaja järvialue ja Kymijoki tarjoavat kalastus ja luontomatkailulle erinomaiset edellytykset. 2.3 Väestörakenne Kunnan asukasluku oli henkilöä (Kuntaliitto ). Taulukosta voidaan havaita, että kunnan työikäinen väestö vähenee huomattavasti vuoteen 2020 tultaessa. Vastaavasti 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön osuus kasvaa vastaavana aikana yhteensä lähes 550 henkilöllä. Väestörakenteen muutos aiheuttaa melkoista painetta ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämisessä ja eri vaihtoehtojen etsimisessä. 2.4 Elinkeinorakenne Kuntaliiton tilastojen mukaan Iitin työpaikkaomavaraisuus oli 79,4 % ja työvoima henkilöä (Kuntaliitto ). Elinkeinorakenne oli vuoden 2006 lopussa seuraava: maa- ja metsätalous 10,3 %, jalostus 34,4 % ja palvelut 53,9 %. 2.5 Koulutus Iitin kunnassa toimii ( ) viisi alakoulua (444 oppilasta), yläkoulu (272 oppilasta) ja lukio (124 oppilasta). Lisäksi kansalaisopisto järjestää monipuolista koulutus- ja kurssitoimintaa, joka liittyy myös terveysliikuntaan. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat 6, vuotiaat 8, vuotiaat 63, vuotiaat 11, vuotiaat 8, vuotiaat 2, ja sitä vanhemmat Yhteensä Väestön ikärakenne (Suomen Kuntaliitto). 4

5 3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Liikuntatoimen tehtävänä on tuottaa kuntalaisille tasapuolisesti liikuntapalveluita, jotka edistävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Liikuntatoimi tarjoaa liikuntatiloja ja -alueita niin yhdistyksille kuin yksittäisille kuntalaisillekin sekä järjestää ohjattua terveys- ja kuntoliikuntaa eri ikäisille. 3.2 Henkilöstö Liikuntatoimen henkilöstöön kuuluvat: vapaa-aikasihteeri, kaksi vakinaista kentänhoitajaa, yksi osa-aikainen urheilualueiden hoitaja sekä oppisopimuskoulutettava kentänhoitaja. 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ tulot Liikuntatoimen käyttömenot olivat Iitissä vuonna 2008 yhtensä euroa. Tulot olivat euroa, joten nettomenoksi jää euroa. Lisäksi seuroille jaettiin kohdeavustuksia yhteensä euroa. Järjestön nimi Toimintamuotoja Toimintaavustus FC-Kausala Jalkapallo, nuorisotoiminta (erikoisseura perustettu 2009) Iitin Ampujat Ampumaurheilu, koulutustoiminta 1000 (varaus vuokriin) Iitin Jousiampujat Jousiammunta, 500 koulutus- ja nuorisotoiminta Iitin Keilaajat Keilailun opetus, kilpailutoiminta 700 Iitin Latu Monipuolinen järjestö- ja kunto liikuntatoiminta: pyöräily-, retkeily-, hiihto-, melontavaellukset ja ulkoilureittien kunnossapito/sopimukset Iitin Pyrintö Yleisurheilu, hiihto, suunnistus, 6600 jääkiekko, lentopallo, kuntoliikunta sekä nuoriso- ja järjestötoiminta Etelä-Iitin Tenho ry Pyrinnön alaosasto, nuoriso- Kymikunnan Pyrinnön alaosasto, nuoriso- voimistelijat Lyttilän Luja Pyrinnön alaosasto, nuoriso- 400 Maakansan Nopsa Pyrinnön alaosasto, nuoriso- 200 Pohjois-Iitin Kiri Pyrinnön alaosasto, nuoriso- 500 Iitin Soutajat Soutu-urheilu, kuntosoutu 800 Jenga-Team Salibandy, nuoriso- ja kilpailutoiminta 1700 Kausalan Yritys Hiihto, lentopallo, yleisurheilu, 6600 kuntoliikunta sekä nuorisotoiminta Yhteensä (euroa) Liikuntajärjestöjen toiminta-avustukset. 5

6 4 IITIN KUNNASSA TARJOLLA OLEVAT LIIKUNTAPALVELUT 4.1 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut tarjosi keväällä 2009 kuntalaisille mahdollisuuden liikkua 23 eri liikuntaryhmässä. Liikuntaryhmiä oli lapsille, työikäisille, senioreille ja vanhuksille. Käyntikertoja kirjattiin Kansalaisopisto Kansalaisopistossa toimi kaikkiaan 20 liikuntaryhmää, joissa liikkui yhteensä 239 henkilöä. Heistä haja-asutusalueen ryhmissä oli 147 ja Kausalan ryhmissä 161 osanottajaa Liikuntajärjestöt Toiminta- ja kohdeavustusta saavien liikuntajärjestöjen tarjoamat liikuntapalvelut on esitetty edellä. Näiden lisäksi Iitti Golf järjestää eri ikäisille mahdollisuuden golfin pelaamiseen ja kunnon kohentamiseen Muut järjestöt Kunnassa toimii myös aktiivisia nuorisoseuroja ja 4Hsekä VPK-toimintaa Kausalassa ja Vuolenkoskella. Kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt toimivat myös aktiivisesti Iitissä. 5 LIIKUNTAPAIKAT Iitin liikuntapaikkatilanne on hyvä, mutta puutteitakin löytyy. Uimaan iittiläisiä on kuljetettu vuosien varrella Kuusankosken, Korian ja Kouvolan uimahalleihin. Myös tekojään mahdollinen kattaminen odottaa ratkaisua. Sisäliikuntatiloista suosituimpia ovat Ravilinnan vapaa-aikakeskuksessa sijaitseva liikuntahalli ja kuntosali. Talvella on käytössä useita luistelupaikkoja sekä tekojäärata Kausalassa. Kesällä voi pelata tennistä sekä lentopalloa myös ulkokentillä. Kansatalon salitilat sekä ala- ja yläkoulujen liikuntasalit liikuttavat myös kuntalaisia. Haja-asutusalueella on käytettävissä muun muassa Haapakimolan, Lyöttilän ja Vuolenkosken koulujen liikuntasalit. Myös muilla kunnostetuilla seura- ja kylätaloilla on mahdollisuus järjestää liikuntaa. Ulkoliikuntaan ja muuhun virkistystoimintaan on mahdollisuus Veteraanimajan alueella (uimapaikka ja avantouinti) sekä kuudella muulla uimapaikalla eri puolilla kuntaa. Kuntalaisten käytettävissä on myös monipuolinen ulkoilureittiverkosto (pyöräily, kävely, hiihto, melonta ja vaellukset) sekä valaistut ulkoilureitit Kausalassa, Perheniemessä ja Lyöttilässä. 6

7 6 POHDINTAA JA EHDOTUKSIA TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI IITISSÄ Teemana Iitti terveysliikunnan edelläkävijä Kymenlaaksossa. Iitissä on erittäin laaja ja monipuolinen järjestötoiminta ja hyvät liikuntapaikat. Nämä seikat antavat erinomaiset lähtökohdat suunniteltaessa ja toteutettaessa koko kunnan kattavaa terveysliikuntaa. Lisäksi Liikuntakeskus Pajulahti ja Suomen Urheiluopisto sijaitsevat lähellä. Kunnan liikuntapalveluiden ohjaustoiminta ja kuntalaisten aktivointi liikkumaan etenee myötätuulessa kohti vuotta 2010, sillä kuntaan palkataan vakituinen erityisliikunnanohjaaja. 6.1 Tavoite Iitin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman keskeisenä tavoitteena on aktivoida iittiläiset kiinnittämään huomiota omaan ja läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pitää sisällään liikkumisen lisäksi myös huomion kiinnittämisen terveyttä edistävien elintapojen omaksumiseen. Kuntalaisille jaetaan tietoa siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omiin terveystottumuksiinsa. Kunnan keskeisenä tehtävänä on luoda siihen mahdollisuuksia. Toimenpidesuunnitelma kohdennetaan seuraaviin ryhmiin: lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikääntyneet iittiläiset Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Päiväkotien, koulujen ja seurojen nuorisotyön yhteistoiminta. Päiväkotien henkilöstön ja seuraohjaajien liikuntakoulutuksen aloittaminen/ lisääminen yhteistyössä esimerkiksi Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Lähiliikuntapaikkojen liikuntavälineiden ja ympäristön kehittäminen liikuntaystävälliseksi. Liikuntakerhotoiminta koulupäivän jälkeen (koulut, seurat, järjestöt) Työikäisiin kohdentuva toiminta Painopistealueena työssäkäyvä väestö (kunnan työikäisten osuus noin 3360 henkilöä). Otetaan käyttöön terveyskeskus/ työterveyslääkärin antama liikuntalähete (ohjaus toiminnan alkaessa fysioterapia tai erityisryhmien liikunnanohjaaja). Toiminta edellyttää, että tiedossa on lähetteen vastaanottavan tahon mahdollisuudet liikunnan toteuttamiseen, ja että ko. henkilö hyväksyy seurannan toteuttamisen. Vaihtoehtona em. toiminnalle on, että terveyskeskus/ työterveyslääkärille toimitetaan luettelo kunnan alueella olevista liikuntapalveluista ja ohjataan henkilöt mukaan ko. toimintaan. Liikuntaneuvojan tarpeellisuus pohdittava. Liikuntapalvelujen tuottaminen yhteistyössä kunnan, järjestöjen, kansalaisopiston ja työpaikkojen kanssa. Toiminnassa huomioidaan myös haja-asutusalueen väestöryhmät. Kehitetään kunnan oman henkilöstön liikuntaa osana työkykyä ja viihtyvyyttä ylläpitävää henkilöstöpolitiikkaa Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Painopistealueena eläkeläiset ja eri tavoin liikuntarajoitteiset henkilöt. Ikääntyneiden (65-vuotiaiden ja sitä vanhempien) osuus kunnan väestöstä vuonna 2010 oli noin 21 % eli noin henkilöä. Vuonna 2020 ennustetaan tähän ikäryhmään kuuluvan jo noin 2100 henkilöä. Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten terveysliikunnan keskeinen tavoite on toimintakykyä ylläpitävän liikunnan ja lihaskunnon parantaminen liikunnan avulla. Tavoitteena on, että ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään kotona. Hankitaan esimerkiksi kirjastoon liikuntavälineiden lainauslaatikko. Ohjaus tarvittaessa välineiden käytössä tiettynä päivänä viikossa. (koulutus ja erilainen materiaali) esimerkiksi kirjaston henkilökunta, erityisryhmien liikunnanohjaaja tai fysioterapia. Yhteistyön kehittäminen/ jatkuminen sosiaali- ja terveystoimen, liikuntatoimen, teknisen toimialan sekä kansalaisopiston ja eri järjestöjen kanssa. 7

8 7 Muuta huomioitavaa Selvitetään eri toimintojen rahoitusmahdollisuudet (KKI, opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuori Suomi ry sekä työllistämistuen hyväksikäyttö). Yhteistoimintaa erityisesti kansanterveys- ja muiden järjestöjen kanssa lisättävä. Perustetaan kuntaan terveysliikuntatoimijoista koottu paikallinen ohjausryhmä, joka tukee ja ohjaa kunnan terveysliikuntatoimintaa, antaa ehdotuksia sekä toimii samalla asiantuntijaelimenä terveysliikunnan toteuttamiseksi. Ryhmää muodostettaessa hyödynnetään jo olemassa olevia yhteistyöryhmiä. Toiminnan seuranta ja mahdollisten epäkohtien huomioiminen. Otetaan uusien lähiöalueiden kaavoituksessa huomioon riittävät varaukset ulkoilualueille sekä lasten leikkipuistoille, lähiliikuntapaikoille ja kevyen liikenteen väylille. 8