PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN TERVEYSLIIKUNNAN TOIMENPIDESUUNNITELMAT PAKETTI PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN TERVEYSLIIKUNNAN TOIMENPIDESUUNNITELMAT PAKETTI PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A190 * 2011

2

3 PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN TERVEYSLIIKUNNAN TOIMENPIDESUUNNITELMAT PAKETTI PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Toimittaneet Paula Harmokivi-Saloranta Arto Virtanen Mai-Brit Salo Matti Rantala PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A190 * 2011 ISBN ISSN

4 Strategian kärjet toimenpiteiksi Päijät-Hämeen terveysliikuntastrategia julkistettiin lokakuussa Terveysliikunnan visiona 2020 lausuttiin tuolloin: Päijät-Häme on terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa. Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta. Päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Strategiassa esitettiin viisi kärkeä, joista yhden mukaan Päijät-Hämeen jokaisessa kunnassa on terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma, jonka pohjana on maakunnallinen strategia. Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektin (PA- KETTI-projekti) yhtenä osahankkeena toteutettiin strategian toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Kuntakohtaisten toimenpidesuunnitelmien laatiminen oli yksi vaativimmista kokonaisuuksista kuntakentän moninaisuuden takia. Suunnitelmat toteuttavat yhteistä linjausta, joka tehtiin strategiassa: Tavoite Toimenpide-ehdotukset Huomioitavat seikat Terveysliikunnan aseman Jokaisessa kunnassa on terveysliikunnasta Resurssit vahvistaminen kunnissa vastaava toimijataho Yhteistyön kehittäminen Poikkihallinnollinen yhteistyö sekä yhteistyö Eri toimijoiden roolit ja vastuut kolmannen ja yksityissektorin kanssa Terveysliikuntapalveluketju esipuhe Laatimisessa onnistuttiin hyvin, siitä kiitos Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n ammattitaitoisille liikuntaasiantuntijoille sekä kuntien liikuntatoimesta vastaaville tahoille. Tässä julkaisussa on esitetty Päijät- Hämeen kuntien terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat kunnittain. Kunnat ovat käsitelleet toimenpidesuunnitelmien tavoitteet ja toteuttamisen päätöksentekoelimissään ja näin ne ovat sitoutuneet omalta osaltaan viemään eteenpäin visiota päijäthämäläisestä liikuntahyvinvoinnista. Päijäthämäläisten kuntien lisäksi myös Iitti Kymenlaaksosta, Pertunmaa Etelä-Savosta ja Kuhmoinen Keski-Suomesta ovat tehneet omat toimenpidesuunnitelmansa, jotka esitellään julkaisussa. Nämä kunnat ovat Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäseniä ja toimintamalli on toteutettu PHLU:n toimesta myös niissä. Toivon, että toimenpidesuunnitelmien toteuttaminen etenee kunnissa vauhdikkaasti ja edelleenkin vahvassa yhteistyössä eri terveysliikuntatoimijoiden kanssa. Julkaisu on toteutettu osana Päijät- Hämeen liiton PAKETTI-projektia, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä alueen kunnat. Päijät-Hämeessä elokuussa 2011 Jaana Simola projektijohtaja 4

5 TERVEYSLIIKUNTA Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea liikuntaa, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikunnassa on vain vähän haittoja tai riskejä ja siksi sen hyötysuhde on hyvä. Arvioiden mukaan vuotiaista pojista 50 % ja tytöistä 40 % liikkuu riittävästi terveytensä kannalta, ja hyvin passiivisia on 20 % pojista ja tytöistä 25 %. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevista nuorista noin viidesosa harrastaa liikuntaa erittäin vähän tai ei lainkaan. Työikäisistä % ja ikääntyneistä (yli 65-vuotiaat) naisista neljäsosa ja miehistä kolmasosa liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Aikuisväestöstä vähiten liikkuu vuotiaat, mikä johtuu ainakin osittain elämäntilanteesta, sillä työura ja perheen perustaminen verottavat aikaa ja voimavaroja. Arkiliikunnalla tarkoitetaan arkielämän toimien sisältämää liikuntaa, kuten liikkuminen koulussa, työssä tai koulu-, asiointi- ja työmatkoilla. Lisäksi arkiliikunta sisältää muun vapaa-aikana tapahtuvan fyysisen aktiivisuuden, jonka aikana lihasten energiankulutus lisääntyy. Alle kouluikäisten liikuntasuositus Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksen (2005) mukaan alle kouluikäinen tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa päivittäin, sillä liikunta on edellytyksenä lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Alle kouluikäisten lasten liikunta on pääasiassa lapsen omaehtoista toimintaa, jota varhaiskasvatushenkilöstö ja vanhemmat voivat tukea huolehtimalla, että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti ja päivittäisen liikunnan määrä täyttyy. Kouluikäisten liikuntasuositus Kouluikäisten liikuntasuosituksen (2008) mukaan liikunnan vähimmäismäärä 7-vuotiaille on kaksi tuntia ja 18-vuotiaille tunti päivässä. Nämä vähimmäismäärät ylittämällä voidaan vähentää useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja, kuten lihavuutta ja aineenvaihdunnan sairauksia. Lapsilla liikunnan vähimmäismäärä kertyy suhteellisen lyhyistä suorituksista, joista suurin osa tehdään matalalla teholla. Suurin hyöty kuitenkin saavutetaan, kun päivittäiseen liikuntaan sisältyy reippaamman liikunnan jaksoja, joiden aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät ainakin jonkin verran. Työikäisten ja ikääntyneiden liikuntasuositus Kansainvälisen terveysliikuntasuosituksen (2008) mukaan työikäisten ja ikääntyneiden tulisi harrastaa kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa (esimerkiksi ripeä kävely) vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti rasittavampaa kestävyysliikuntaa (esimerkiksi juoksu) vähintään 20 minuuttia kolmesti viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa kehittävää harjoittelua tulisi olla pari kertaa viikossa. Liikunnan kokonaismäärän voi kerryttää lyhyemmistä suorituksista, joiden kesto on vähintään 10 minuuttia. Ikääntyneille suositellaan kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun lisäksi liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua. Eri ikäryhmille on annettu omat liikuntasuositukset, jotka määrittelevät liikunnan määrän ja kuormittavuuden, joiden avulla terveyttä ylläpidetään tai edistetään. Arkiliikunta täyttää liikuntasuosituksen, jos liikunnan kesto ja kuormittavuus ovat suosituksen mukaisia. terveysliikunta 5

6 TERVEYSLIIKUNTAPALVELUKETJU Kuntien terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmien taustalla on terveysliikuntapalveluketju, joka kuvaa, miten eri hallintokunnat ja sektorit (kolmas- ja yksityissektori) voivat omalla toiminnallaan osallistua kunnassa terveysliikunnan edistämiseen ja tukemiseen. Terveysliikuntapalveluketjussa on haluttu tuoda esille eri toimijoiden roolit ja vastuut ja korostaa, että terveysliikunnan edistäminen ei ole vain liikuntatoimen ja mahdollisesti sosiaalija terveystoimen tehtävä vaan siihen tarvitaan laajemmin toimijoita. Kunnassa on tärkeää keskustella ja määritellä hallintokuntien roolit terveysliikunnan edistämisessä. Terveysliikunnan edistäminen on yhteistyötä ja yhteistyön edistämiseksi terveysliikuntapalveluketjumallissa on terveysliikunnan ohjausryhmä/ työryhmä, joka koostuu eri hallintokuntien ja sektoreiden edustajista. Terveysliikuntapalveluketju kuvaa, miten terveysliikuntaa voidaan edistää eri ikäryhmissä huomioiden koko elinkaari (alle kouluikäiset, kouluikäiset/ nuoret, työikäiset ja ikääntyneet). Tärkeänä osana terveysliikunnan edistämistä on, että liikunta olisi luonnollinen osa arkea, jolloin liikunnan toteuttamista tulisi tukea ympäristöissä, joissa eri ikäiset liikkuvat. Voidaankin sanoa, että liikunnan tulee olla kaikkien saatavilla ja liikunta ei ole erillistä toimintaa vaan osa arkea. Sosiaali- ja terveystoimen rooli korostuu, kun tunnistetaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tunnistamista ja eteenpäin ohjaamista voidaan toteuttaa myös monissa muissa paikoissa, joissa kohdataan eri ikäisiä ihmisiä. Sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntaneuvonnan välille on syntynyt liikkumislähetekäytäntö, jossa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ohjataan saamaan yksilöllistä liikuntaneuvontaa. Terveysliikuntapalveluita tuottavat kuntien lisäksi kolmas- ja yksityissektori. Kuntien, kolmannen ja yksityissektorin yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan luoda liikuntapolkuja asiakkaiden tueksi. Tärkeää onkin löytää jokaiselle asiakkaalle asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaava liikuntaryhmä tai tukea muuten omaehtoisen liikunnan aloittamista ja jatkamista. Terveysliikuntapalveluketju toimi kuntakohtaisten terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmien suunnittelun pohjana, mutta se toimii myös toimenpidesuunnitelmien toteuttamisen tukena ja arviointityökaluna. Kunnat voivat täydentää terveysliikuntapalveluketjua oman kuntansa näkökulmasta ja nimetä siihen laajasti kuntansa terveysliikuntaan vaikuttavia toimijoita. Voidaan myös tehdä arviointia siitä, mitkä asiat jo toimivat ja mitä tulee vielä kehittää, jotta terveysliikunnan palveluketju kunnassa toimisi hyvin. Terveysliikuntapalveluketju suunniteltiin kuntien tueksi ja tavoitteena on, että se toimii tulevaisuudessa kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Tärkeää on nähdä terveysliikunta yhteisenä asiana, johon kaikki voivat osallistua. terveysliikuntapalveluketju 6

7 Terveysliikunnan ohjausryhmä/ työryhmä Kohderyhmät Alle kouluikäiset vastuuhenkilö Kouluikäiset/ nuoret vastuuhenkilö Työikäiset vastuuhenkilö Ikääntyneet vastuuhenkilö Liikunnan mahdollistajat Vastuu: liikunta-, tekninen- ja sivistystoimi Terveysliikuntaa edistävät olosuhteet, liikuntavälineiden saatavuus ja terveysliikunnan mahdollistajat Päivähoito: päiväkoti, perhepäivähoito Koti Koulu Koti Järjestöt Yritykset Liikuntatoimi Järjestöt Liikuntatoimi Sosiaalitoimi Tunnistaminen ja ohjaus Vastuu: sosiaalija terveystoimi Neuvola: neuvokas perhe, vanhemmat T2D-riskitesti Päiväkoti Koulu-/ opiskelijaterveydenhuolto: kasvukäyrä, BMI, kuntotestit, vanhemmat T2D-riskitesti Puolustusvoimat Työterveyshuolto: T2D-riskitesti, terveysmittaukset aktiivisuuskysely Terveyskeskus: T2D-riskitesti, toimintakykytesti, aktiivisuuskysely Kotihoito Neuvonta, ohjaus ja seuranta Vastuu: liikunta-, sosiaalija terveystoimi Liikunnan toteuttaminen Vastuu: liikuntatoimi Perheiden elintaparyhmät Elintaparyhmät LIIKUNTANEUVONTA Avoin (omaehtoisesti) tai lähete (sosiaali- ja terveystoimen asiakkaat) Starttiryhmät (matalan kynnyksen ryhmät) Liikuntaryhmät Omatoiminen liikkuminen Arkiliikunta Kansalaisopistot Yksityiset Järjestöt Liikuntatoimi terveysliikuntapalveluketju 7

8 Kuhmoinen Hartola Sysmä Pertunmaa Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Kärkölä Iitti Orimattila MML,

9 SISÄLTÖ asikkala...11 hartola...19 heinola...27 hollola...35 hämeenkoski...43 iitti kuhmoinen...59 kärkölä...65 lahti nastola...93 orimattila padasjoki pertunmaa sysmä sisältö 9

10 10

11 ASIKKALAN KUNTA 1 johdanto asikkalan kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Henkilöstö 3.3 Liikuntajärjestöt 4 asikkalan kunnan terveysliikuntapalvelut Liikuntaneuvonta liikkumislähetekäytäntö 4.2 Elintaparyhmänohjaus 4.3 Terveysliikuntaryhmät 4.4 Liikuntavälinekirjasto 5 yhteistyö muiden liikuntapalveluja tarjoavien tahojen kanssa Liikuntajärjestöt 5.2 Muut toimijat/ hallintokunnat 6 liikuntapaikat tavoitteita terveysliikunnan kehittämiseksi Liikuntatakuun käyttöönotto 7.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 7.3 Työikäisiin kohdentuva toiminta 7.4 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Asikkalan kunta 11

12 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Päijät-Hämeen liiton toimesta toteutettiin vuoden 2008 aikana Palvelurakenneuudistusprojekti, johon yhtenä osana kuului maakunnan Terveysliikuntastrategia. Strategian eräänä tavoitteena on, että Päijät-Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat vuosiksi PHLU alueellisena keskusjärjestönä on mukana toteuttamassa tätä tavoitetta. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Asikkalassa, kuten muissakin kunnissa, sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, tyypin 2 diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voidaan säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Asikkalassa on suhteellisen hyvin pystytty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tämän Asikkalan terveysliikunnan tavoiteohjelman puitteissa on pyritty tarkastelemaan kunnan väestö- ja elinkeinorakennetta, koulutus- ja järjestötoimintaa sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia toteuttaa omalta osaltaan Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Lisäksi pyritään tuomaan esille vaihtoehtoja terveysliikunnan toteuttamiseksi eri väestöryhmissä. Asikkalan kunta 12

13 2 ASIKKALAN KUNTA 2.1 Sijainti Asikkalan kunta kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan. Kuntakeskus on asukkaan Vääksy. Etäisyyttä Lahteen on 25 km, Helsinkiin 130 km ja Hämeenlinnaan 80 km. 2.2 Luonto ja Ympäristö Asikkalan kunnan pinta-ala on 756,14 km 2, josta vesialuetta 192,29 km 2. Rantaviivaa on peräti 581 km. Salpausselän metsäinen harjujono antaa seudulle sen tunnusomaisen ilmeen ja ääriviivan. Salpausselkä on mahdollistanut kuntalaisille liikkua Pohjois Etelä Itä -suunnassa vuosituhansien ajan. Päijänteen vesiliikenteen päätepiste oli vuosisatoja ollut Anianpelto, josta tavarat rahdattiin hevosilla Porvooseen. Vuonna 1868 päästiin Vääksyn kanavan rakennustöihin. Kanava valmistui vuonna 1871 ja sitä peruskorjattiin vuosina 1909 ja Nykyisin Vääksyn kanava on yksi Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä sisävesikanavista. Silmää hivelevän kaunis Pulkkilanharju on noin kahdeksan kilometriä pitkä luonnonkaunis harjujono, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Harju on merkittävä virkistyskohde sekä lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupaikka. 2.3 Väestörakenne Kunnan asukasluku oli henkilöä (Kuntaliitto ). Alla olevasta taulukosta voidaan havaita, että kunnan työikäisen väestön ennustetaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä 551 henkilöllä. Vastaavasti alle 14-vuotiaat sekä 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat väestöryhmät kasvavat lähes 900 henkilöllä. Väestörakenteen muutos aiheuttaa melkoista painetta lasten ja ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämisessä ja eri vaihtoehtojen etsimisessä. 2.4 Elinkeinorakenne Kuntaliiton tilastojen mukaan Asikkalan elinkeinorakenne oli vuoden 2007 alussa seuraava: maa- ja metsätalous 9,9 %, jalostus 31,3 % ja palvelut 57,5 %. Vastaavasti työpaikkarakenne kunnassa oli maa- ja metsätalous 13,7 %, jalostus 37,2 % ja palvelut 47,2 %. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 73,6 % ja työvoima henkilöä. 2.5 Koulutus Asikkalan kunnan alakouluissa on 567 oppilasta, yläkoulussa 358, lukiossa 165 oppilasta ja Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteessä 48 oppilasta. Asikkalan lukio on ilmailupainotteinen, jossa mahdollisuus suorittaa muiden opintojen ohessa ilmailu opintoja ultrakevyen lentokoneen lentolupakirjaan saakka. Lisäksi peruspalvelukeskus Oiva sekä Wellamo-opisto järjestää monipuolista terveysliikuntapainotteista koulutus- ja kurssitoimintaa. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat 6, vuotiaat 9, vuotiaat 62, vuotiaat 12, vuotiaat 7, vuotiaat 2, ja sitä vanhemmat Yhteensä Asikkalan kunnan väestön ikärakenne. Asikkalan kunta 13

14 3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Asikkalan kunnan liikuntatoimi luo edellytyksiä kaikille kuntalaisille liikunnan harrastamiseen, tukee seuratoimintaa sekä kehittää liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen hoito kuuluu teknisen toimen toimialaan. Asikkalan seutu tarjoaa erittäin kauniin, luonnonläheisen ja monipuolisen liikuntaympäristön. Liikuntatoimen tavoitteena on saada kuntalaiset ymmärtämään omaehtoisen liikunnan merkitys ja saada ihmiset liikkeelle, sekä järjestää kunto- ja terveysliikuntaa ja erityisryhmien liikuntaa. 3.2 Henkilöstö Liikuntatoimen henkilöstöön kuuluvat vapaa-aikavastaava/ liikunta ja kaksi liikunnanohjaajaa. 3.3 Liikuntajärjestöt Toiminta- ja kohdeavustuksia jaettiin seuroille vuonna 2009 yhteensä euroa. Järjestön nimi Toimintamuotoja Jäseniä Asikkalan Ampumaseura Ammunnan eri muodot 223 Asikkalan Moottorikerho Motocross, enduro 56 Asikkalan Voimistelu Voimistelu, tanssi, jumpat, 320 cheerleading, lasten liikunta Asikkalan Raikas Yleisurheilu, hiihto, 563 suunnistus, lentopallo Asikkalan Reserviläiset Reserviläisurheilu 155 Asikkalan Taido Taido 46 Asikkalan Tallukkajalat Retkeily, Suomen ladun 231 alajaosto Asikkalan Tikka Tikkaurheilu 17 Asikkalan Verkkopalloseura Tennis, sulkapallo 45 Kalkkisten Kataja Lasten liikunta Kalkkisissa 58 Kanavan Pallo Jääurheilu 209 Sirkkulahden Tikka Tikkaurheilu 28 SOC Asikkala Hiihto, suunnistus, 30 hiihtosuunnistus Urajärven Nuorisoseuran Lasten liikunta Urajärvellä 42 Urheilijat Vesivehmaan Vire Lasten liikunta Vesivehmaalla 163 Vääksyn Urheiluautoilijat Autourheilu 110 Äinään Pyrkivä Lasten liikunta Äinäällä 82 Asikkalan kunta 14

15 4 ASIKKALAN KUNNAN TERVEYSLIIKUNTAPALVELUT 4.1 Liikuntaneuvonta Liikkumislähetekäytäntö Asikkalassa ollaan oltu eturintamassa kehittämässä maakunnallista mallia liikuntaneuvonnan toteuttamiseksi. Liikkumislähetekäytäntö on kehitetty työkaluksi löytää riskiryhmät ja opastaa heidät liikuntaneuvontaan. Tavoitteena on tarjota kuntalaisille riittävästi tietoa terveysliikunnan toteuttamistavoista, mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä saada entistä useampi liikunnallisesti passiivinen innostumaan liikunnasta. Yhteistyö terveys- ja liikuntatoimen välillä on nykyisin arkipäivää. 4.2 Elintaparyhmänohjaus Asikkalan terveystoimessa (Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos) on otettu käyttöön elintaparyhmänohjausmalli. Tavoitteena on kroonisten valtimosairauksien riskiryhmässä olevien henkilöiden tunnistaminen ja ohjaus. Ennaltaehkäisevän työn painottaminen sosiaali- ja terveystoimessa on kehittynyt kiitettävästi. Liikuntatoimi on aktiivisesti mukana liikuntaosion kehittämisessä. 4.3 Terveysliikuntaryhmät Asikkalan kunta on panostanut terveysliikunnan ohjaamiseen palkkaamalla kaksi liikunnanohjaajaa. Terveysliikuntaryhmät on jaoteltu eri kohderyhmiä palveleviksi. Pääpaino on matalan kynnyksen ja liikuntaharrastusta aloittavien ryhmissä. Koululaisten liikuntakerhotoimintaa on kehitetty ei-kilpailutoimintaan tähtääväksi. Perheliikunta- ja massatapahtumien kehittämisessä on otettu huomioon terveysliikunnan näkökulma. 4.4 Liikuntavälinekirjasto Kirjastosta on mahdollisuus lainata kirjastokortilla liikuntavälineitä. Välineet kannustavat kuntalaisia omaehtoisen liikunnan lisäämiseen. 5 YHTEISTYÖ MUIDEN LIIKUNTAPALVELUJA TARJOAVIEN TAHOJEN KANSSA 5.1 Liikuntajärjestöt Seurojen kanssa järjestettäviä yhteistyömuotoja ovat kunnanmestaruuskilpailut eri lajeissa, liikuntatapahtumat, liikuntakalenteri johon koottu kaikki seudun liikuntatarjonta sekä kattavan liikuntapalveluverkoston suunnittelu yhteistyössä. Joissain tapauksissa myös liikuntapaikkojen hoitoa ostetaan seuroilta. 5.2 Muut toimijat/ hallintokunnat Koulut liikkuva koulu (tavoitteena aiempaa aktiivisempi koulupäivä). Kirjasto liikuntavälineiden lainaus (uutuusvälineisiin tutustuminen kaikkien saatavilla). Wellamo-opisto palvelevan liikunnanohjausverkoston kehittäminen. Tallukka Red Power -hyvinvointikeskus yhteistyö yksityisen palveluntuottajan kanssa. Liikuntatoimen järjestämä koulutustoiminta esimerkiksi päivähoitohenkilöstö. Asikkalan kunta 15

16 6 LIIKUNTAPAIKAT Kunnan alueella on noin 60 liikuntapaikkaa. Asikkalan liikuntapaikkaverkosto palvelee kohtuullisen kattavasti kuntalaisten tarpeita. Viimevuosina ainoastaan kunnallisen uimahallin saaminen on noussut esille. Uudistunut Tallukka palvelee kuntalaisia erilaisilla vesiliikuntapalveluilla. Vääksyn taajaman alueelle rakennettavan Mäntyrinne 3:n alakerran väestönsuoja suunnitellaan liikuntakäyttöä silmällä pitäen. Tämä mahdollistaa liikuntatoimen oman salin kehittämisen palvelemaan musiikkiliikunnan vaatimuksia. Kunnan ylläpitämistä sisäliikuntapaikoista suosituimpia ovat Vääksyn liikuntahalli, koulujen liikuntasalit sekä kuntosali. Käytetyimpiä yksityisiä liikuntatiloja ovat Asikkalan Tekojäärata Oy:n ylläpitämä jäähalli ja Tallukan Red Power -hyvinvointikeskus. Kuntalaisten käytettävissä on myös monipuolinen ulkoilureittiverkosto (pyöräily, kävely, suunnistus, hiihto, melonta, retkeily) sekä valaistut ulkoilu- ja hiihtoreitit. Merkittävä valtakunnallinen kevyen liikenteen väylä Vääksy Kirkon- kylä Pulkkilanharju (n. 18 km) valmistui kesällä Uuden kevyen liikenteen väylän lisäys olemassa oleviin väyliin edisti merkittävästi liikuntaolosuhteita terveysliikuntaa silmällä pitäen. Aurinkovuoren ulkoilureittien profiili uudistettiin 2003 palvelemaan kuntoliikuntaa. Asikkalan kunta pyrkii vuosittain kunnostamaan yhden lähiliikuntapaikan/ leikkipuiston. Lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa otetaan huomioon eri väestöryhmät. 7 TAVOITTEITA TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Asikkalan kunta 16 Asikkalan terveysliikunnan keskeisiä tavoitteita on aktivoida kuntalaiset kiinnittämään huomiota omaan ja läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kuntalaisille jaetaan tietoa siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omiin terveysliikuntatottumuksiinsa. Kunnan keskeisenä tehtävänä on luoda siihen mahdollisuuksia. 7.1 Liikuntatakuun käyttöönotto Asikkalan liikuntatakuu tarkoittaa seuraavaa: Kaikilla lapsilla, yli 75-vuotiailla sekä riskiryhmiin kuuluvilla on mahdollisuus osallistua oman tason mukaiseen ryhmäliikuntaan kaksi kertaa viikossa. Liikuntatakuun toteutumiseksi liikuntapalveluverkosto pitää saada kattavaksi sekä eri toimijoiden kehitettävä toimintaa huomioiden myös liikuntatakuun piirissä olevat kohderyhmät. Liikuntatoimi koordinoi yhteistyössä palvelun tarjoajien kanssa. 7.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Koulupäivän sisäisen liikunnan lisääminen: Koulupäivien rakennemuutosta kehitetään liikkumista edistäväksi sekä välituntiliikunnan kehittäminen. Matalan kynnyksen ryhmien lisääminen myös lapsille: Ei kilpailutoimintaan tähtäävä toiminta sekä ryhmiä eri lähtökohdista liikkuville lapsille (motoriikka, ylipaino). Seuratoiminnan kehittäminen palvelemaan muuttuvia tarpeita: Seurojen turvallisuussuunnitelmien päivittäminen sekä seuratoimijoiden koulutus. 7.3 Työikäisiin kohdentuva toiminta Kehitetään olemassa olevia hyväksi havaittuja toimintamalleja entistä tehokkaammiksi: Matalan kynnyksen ryhmät sekä aloittelijoille monipuolinen tarjonta. 7.4 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Palveluverkoston kehittäminen siten, että liikuntatoimen painopisteenä on liikuntaa aloittelevien kohderyhmä sekä vielä toistaiseksi henkilökohtaisempaa ohjausta tarvitsevien kohderyhmä (kohtuullinen ryhmäkoko). Aktiiviset ikääntyjät ohjataan liikunnan kipinän löydyttyä muiden järjestäjien ryhmiin.

17 Asikkalan kunta 17

18 18

19 HARTOLAN KUNTA 1 johdanto hartolan kunta Sijainti 2.2 Väestö 2.3 Koulutus 2.4 Elinkeinorakenne 3 liikuntatoimen nykytilanne Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Hallinto ja henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset 3.4 Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt 3.5 Terveysliikuntaa edistävät tahot 4 hartolan kunnassa tarjolla olevat liikuntapalvelut Kunnan järjestämä liikuntatoiminta 4.2 Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut 4.3 Vanhusneuvosto 5 liikuntapaikat Kentät 5.2 Reitit, kartat 5.3 Liikuntasalit 5.4 Uimapaikat 5.5 Muita liikuntapaikkoja 6 tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset liikuntatoiminnan kehittämiseksi Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi 6.2 Toimenpide-ehdotukset Henkilöstöresurssit Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Työikäisten ja ikääntyneiden terveysliikunnan kehittäminen Terveysliikuntapalveluketju Terveysliikunnan markkinointi Olosuhteet HARTOLAN kunta 19

20 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijänä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Hartolassa, kuten muissakin kunnissa, sairauksien ennaltaehkäisy, kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, tyypin 2 diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voitaisiin säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkujat liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikkumaan. Hartolassa on suhteellisen hyvin pystytty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen henkilöstöresursseja lisäämällä ja liikuntajärjestöjen avustukset säilyttämällä kunnasta saataisiin luotua entistä liikunnallisempi paikka elää ja asua, onhan kunnan tavoitteena yleisestikin ottaen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Tämän Hartolan terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman tavoitteena on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä. HARTOLAN kunta 20

21 2 HARTOLAN KUNTA 2.1 Sijainti Hartola sijaitsee Itä-Hämeessä, Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnan pinta-ala on 675 km 2, josta vesialueita noin 132 km 2. Välimatkaa kuntakeskuksesta kertyy Helsinkiin 180 km, Jyväskylään 90 km ja Lahteen 80 km. Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Samalla Hartola nimettiin Kustaa Adolfin pitäjäksi, kruununprinssin mukaan. Kunta otti käyttöön Kuningaskunta statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi kunnanvaltuuston päätöksellä vuonna Väestö Nykyisellään Hartolan asukasluku on ( ). Kesäisin kylänraitti vilkastuu, kun lomalaiset saapuvat vapaa-ajan asunnoilleen puhtaiden ja luonnonkauniiden vesistöjen ääreen. Väestö vanhenee Hartolassa ja kaikkialla muuallakin Suomessa. Väestön vanhenemisesta puhutaan yleensä yhtenä tulevaisuuden trendinä, mutta kyseessä on jo pitkään käynnissä ollut prosessi. Ennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee Hartolassa merkittävästi samalla kun ikääntyneitten määrä kasvaa. 2.3 Koulutus Perusopetuksesta vastaa Hartolan yhtenäiskoulu, joka tällä hetkellä toimii kahdessa osassa. Alakoulussa opiskelevat luokat 1 5, joissa on yhteensä 126 oppilasta ja yläkoulun tiloissa luokat 6 9, joissa on yhteensä 143 oppilasta. Itä-Hämeen 0pisto tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja. Opiston lukion tehtävänä on antaa yleissivistystä, johdattaa ylioppilastutkintoon sekä valmentaa jatko-opintoihin. Opintojensa ohessa lukio-opiskelijat voivat erikoistua vaikkapa golfiin. Itä-Hämeen opistolla voi suorittaa avoimen yliopiston opintoja. 2.4 Elinkeinorakenne Hartolan työpaikkaomavaraisuus oli Kuntaliiton vuoden 2007 tilastotietojen mukaan 102,1 % ja työvoima yhteensä henkilöä. Elinkeinorakenne jakautuu seuraavasti: palvelut 52,4 %, jalostus 28,3 % sekä maa- ja metsätalous 18,1 %. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat 4, vuotiaat 8, vuotiaat 60, vuotiaat 13, vuotiaat 9, vuotiaat 3, ja sitä vanhemmat Yhteensä Väestön ikärakenne (Suomen Kuntaliitto). HARTOLAN kunta 21

22 3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE HARTOLAN kunta Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Vapaa-ajalla tapahtuvan liikunnan merkitys kasvaa samalla kun työelämän fyysisyys vähenee. Väestön ikääntymisestä ja elintavoissa tapahtuneista muutoksista johtuen liikuntatoimessa tavoitteena on tarjota sellaisia palveluja, jotka auttavat kuntalaisia niin kohottamaan kuntoaan kuin ylläpitämään toimintakykynsä ja aktiivisuutensa mahdollisimman pitkään hyvänä. Liikuntatoimi luo liikkujille puitteita esimerkiksi liikuntapaikkoja ylläpitämällä ja pienimuotoisia avustuksia jakamalla. Liikuntatoimessa tehdään laajasti yhteistyötä erilaisten liikuntajärjestöjen ja liikunta-alan toimijoiden kanssa, jotka ovat suuri voimavara liikunnan järjestämisessä. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Hartolassa työskentelee tällä hetkellä vapaa-aikaohjaaja, joka on vastuussa liikuntatoimen lisäksi myös nuoriso- ja kulttuuritoimesta. Tehtävät jakaantuvat 60 % nuorisotyöhön, 20 % kulttuuriin ja 20 % liikuntaan. Lisäksi vuoden aikana toimintaan palkataan tarpeen mukaan tuntiohjaajia, uimaopettaja ja kesätyöntekijöitä. Liikuntatoimi toimii sivistystoimen alaisuudessa. Teknisen toimen tehtävänä on huolehtia liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja rakentamisesta sekä käydä tarvittavat neuvottelut liikuntapaikkojen ja reittien käyttöoikeussopimuksista yksityisten kanssa. Kunnossapidettäviä kunnallisia liikuntapaikkoja ovat lukuisat kentät, liikuntareitit, uimarannat ja sisäliikuntapaikat. Järjestön nimi Hartolan Golf Hartolan Heitto Hartolan Latu Hartolan NMKY Hartolan Voima Itä-Hämeen FK-kerho ry Itä-Hämeen Rasti Joutsan seudun Pallo Joutsan Tarmo King Stars Cheerleaders Kanavan Pallo SC Cobra-Team ry 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset Liikuntatoimen käyttömenot ovat vuoden 2009 talousarviossa euroa. Yhteisöille ja toimijoille jaetaan avustuksina euroa. 3.4 URHEILUSEURAT JA LIIKUNTAJÄRJESTÖT Liikuntaseuroilla on merkittävä rooli kuntalaisten liikuttajina ja aktivoijina. Aktiiviset toimijat järjestävät monipuolista toimintaa. Toimintamuotoja Seniori- ja junioritoiminta, kilpailut, harrastegolf Keilaus Avantouinti, hiihto, melonta, patikointi, pyöräily, sauvakävely Salibandy, jääkiekko, jalkapallo ja pesäpallo Hiihto, yleisurheilu, voimailu Karting Suunnistus, pyörä- ja hiihtosuunnistus Heinolan, Hartolan ja Sysmän alueella Lento- ja jalkapallo (Joutsassa) Judo, kilpailu ja harrastustoiminta (Joutsassa) Cheerleading (toiminta on tauolla) Jääurheilu Sulkapallo 3.5 TERVEYSLIIKUNTAA EDISTÄVÄT TAHOT Eläkeliiton Hartolan yhdistys, Hartolan Eläkkeensaajat, Hartolan Reuma ja Tules, Kansalliset Seniorit, Sysmä-Hartolan sydänyhdistys. Itä-Hämeen Opiston kansalaisopisto tarjoaa monipuolisia liikuntakursseja kaikenikäisille. Itä-Hämeen Opisto järjestää liikunnan intensiivikursseja.

23 4 HARTOLAN KUNNASSA TARJOLLA OLEVAT LIIKUNTAPALVELUT 4.1 Kunnan järjestämä liikuntatoiminta Hartolan liikuntatoimen henkilöstöresurssit ovat rajalliset ja tällä hetkellä mahdollisuuksia ohjattujen ryhmien järjestämiseen ei ole. Hartolan kunta yhdessä lukuisien palveluntarjoajien ja yhdistysten kanssa tarjoaa suhteellisen hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Yleisesti voidaan todeta, että liikuntapalveluja tuotetaan sivistystoimen raja-aitoja ylittäen. Esimerkkinä tästä yhteistyöstä ovat kirjastosta ja kirjastoautosta lainattavissa olevat liikuntavälineet. Ideana liikuntavälinekirjastossa on se, ettei liikunnan aloittamiseksi tarvitse välttämättä itse omistaa välineitä. Kokeilujen jälkeen kuntalaiset voivat oman innostuksensa mukaan tehdä välinehankintoja. Kirjastosta saa myös käyttöopastuksen ja jaossa on erilaista infomateriaalia. Nykyisin Helsingin katukuvasta tuttuja, Hartolassa kuningaskuntapyöriksi nimettyjä polkupyöriä, on lainattavissa kirkonkylän ympäristössä sijaitsevista lainauspisteistä vuorokaudeksi veloituksetta. Kesäisin Postilaatikkopyöräily haastaa sekä kuntalaiset että kesäasukkaat liikkumaan. Hartola on menestynyt aikaisempina vuosina mainiosti kuntien välisessä kilpailussa. Myös uimakoulut niin kirkonkylällä kuin kylilläkin kuuluvat oleellisena osana Hartolan kesään. 4.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Hartola kuuluu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään, joka tuottaa kunnalle erilaisia sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palveluja. Valtimosairauksien ja diabeteksen sairastumisriskissä olevalle aikuisväestölle järjestetään ryhmämuotoista elintapaneuvontaa. Toiminnalliset ryhmät tarjoavat tukea ja keinoja elintapamuutosten toteuttamiseen. Ohjautuminen ryhmiin tapahtuu hoitajien vastaanottojen kautta. Vastaanotolla tehdään 2-tyypin diabetestesti ja riskipisteet saaneet henkilöt ohjataan elintapaohjausryhmiin. Fysioterapeutit järjestävät muun muassa erilaisia tules-, reuma-, tasapaino- ja sydänryhmiä sekä allasterapiaa. Hartolassa on käynnistynyt pitkäaikaistyöttömille suunnattua elintapaohjausta ja suunnitteilla on lihavien lasten perheille tarkoitettua ryhmäneuvontaa. Perheiden aktivoimiseksi kaikille äitiysneuvolan asiakasperheille annetaan vastaanotolla Sydänliiton Neuvokas perhe -kortti, jonka avulla on helppo oppia tarkkailemaan esimerkiksi ruokailutottumuksiaan ja liikuntatapojaan. Kouluikäisten määrä on laskusuunnassa paikkakunnalla, joten kouluterveydenhoitajan resursseja ohjataankin yhä enenevässä määrin aikuisväestön terveyden edistämistyöhön. Terveyskeskuksen vuodeosastoille, Kotiharjuun ja Kuninkaankartanoon hankitut kuntoliikuntavälineet ovat aktiivisessa käytössä. Hoitohenkilökunta avustaa arjessa välineiden ja liikuntalaitteistojen käytössä. 4.3 Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto pyrkii myös edistämään ikäihmisten selviytymistä eri toiminnoissa, seuraa ikäihmisten näkökulmasta kunnan päätöksentekoa erityisesti heille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien järjestämiseksi sekä niiden saatavuuden parantamiseksi. Vanhusneuvosto vaikuttaa myös ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että julkiset tilat soveltuvat myös ikäihmisten, liikuntarajoitteisten ja sairaiden tarpeisiin. Vanhusneuvosto tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muut vanhusneuvoston toimialaan kuuluvat ja kunnanhallituksen määräämät tehtävät. HARTOLAN kunta 23

24 5 LIIKUNTAPAIKAT 5.1 KENTÄT Hartolan kunnan ylläpitämiä kenttiä ovat urheilukenttä, pallokentät, tenniskenttä ja jääkiekkokaukalot. 5.2 REITIT, KARTAT Kunnan alueella risteilee monipuolinen latu- ja kuntopolku verkosto. Melontaan soveltuu 40 km pitkä Tainionvirran reitti. Hartolassa on vuosien saatossa kartoitettu useita alueita ja suunnistuskarttoja löytyy useita. 5.3 LIIKUNTASALIT Itä-Hämeen opisto, Kalhon Honkapirtti, Hartolan yhtenäiskoulun alaja yläkoulujen liikuntasalit. Liikuntamaja tarjoaa ympäristöineen monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen liikunnan harrastamiseen ja toimii erityyppisten ryhmien kokoontumispaikkana. 5.4 UIMAPAIKAT Eripuolilta kuntaa löytyy lukuisia yleisiä uimarantoja. Joillakin rannoilla on kesäisin mahdollisuus pelata rantalentopalloa. Sisätilojen uimaaltaat löytyvät Linnahotellilta ja Tollinmäen kartanosta. 5.5 MUITA LIIKUNTAPAIKKOJA Muun muassa Golfkenttä, golfin talviharjoittelupaikka (Itä-Hämeen opistolla), Keilahalli, Purnun laskettelukeskus, FK-rata (Kalholla), Krouvin lava ja skeittiramppi (yläkoululla). Lisäksi Tainionvirta ja vesistöt ovat merkittäviä paikkoja, terveysliikunnan mahdollisuuksia tarkasteltaessa. Edellä mainittujen liikuntapaikkojen lisäksi kylänraitilla ja taajama-alueella on lukuisia paikkoja, joissa voi liikkua ja kohottaa kuntoaan. 6 TAVOITTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIIKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI HARTOLAN kunta Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi Liikunnallisesti passiivisten kuntalaisten aktivoiminen. Nuorten liikuntamahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Terveysliikuntaa kuntalaisten ulottuville laajemmin. Väestön ikärakenteen huomioiminen kunnan liikuntatoimessa. Poikkihallinnollista yhteistyötä sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa tiivistetään. Kunnassa on terveysliikunnasta vastaava ohjausryhmä, joka koostuu eri tahojen edustajista. Vertaisohjaajien käyttäminen ryhmissä. Kehitetään kanava, jonka avulla kuntalaisten ääni ja toiveet saadaan paremmin kuuluville. 6.2 Toimenpide-ehdotukset Henkilöresurssit Perustetaan Hartolaan paikallinen ohjausryhmä, joka tukee ja ohjaa kunnan terveysliikuntatoimintaa ja antaa toimenpide-ehdotuksia. Selvitetään liikunnanohjaajapalveluiden hankintamahdollisuudet. Selvitetään ja käynnistetään ulkopuolisella rahoituksella terveysliikuntaa edistävä hanke (KKI, opetus- ja kulttuuriministeriö). Lisäresursseilla mahdollistetaan vähän liikkuvien ohjaus ja neuvonta, ja monipuolistetaan kuntalaisille tarjottavia liikuntapalveluja entisestään Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Päiväkotiin valitaan liikuntavastaava. Aloitetaan päiväkodin henkilöstön liikuntakoulutus yhteistyössä esimerkiksi Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa.

25 Järjestetään perhepäivähoitajien ja hoitolasten yhteinen liikuntatuokio kerran kuukaudessa. Kehitetään iltapäiväkerhotoimintaa ja huomioidaan kerho-ohjaajien koulutus. Tarjotaan lapsille ja nuorille monipuolisia liikuntaharrastuksia ja mahdollisuuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa. Koulupäivistä tehdään liikkumista edistävämpiä (esim. yksi pidempi välitunti). Pyritään saamaan vanhempia mukaan toimintaan. Miten nuoret otetaan huomioon tässä strategiassa? Living Lab Terveysliikkujan ääni -hanke, jossa kohderyhmänä nuoret ja alle kouluikäisten lasten äidit Työikäisten ja ikääntyneiden terveysliikunnan kehittäminen Osallistutaan IkiHyvä -kehittämis- ja tutkimushankkeeseen ja perustetaan ryhmä Hartolaan. Perustetaan matalan kynnyksen ryhmiä, joiden tavoitteena on liikunnan lisäksi opettaa liikkumaan. Huomioidaan myös haja-asutusalueen väestöryhmät. Kehitetään työpaikkaliikuntaa. Tavoitteena on saada työpaikat nimeämään keskuudestaan liikuntavastaavan, jonka tehtävänä on tiedottaa liikuntamahdollisuuksista, järjestää toimintaa ja toimia yhteyshenkilönä. Koulutus liikuntavastaaville järjestetään yhdessä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Kannustetaan työntekijöitä omaehtoiseen liikuntaan motivoimalla esimerkiksi Pekka Niska -mallin mukaisesti. Koulutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa vertais- ja/tai kyläohjaajia. Kehitetään terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien työikäisten naisten ja miesten liikuntamahdollisuuksia Terveysliikuntapalveluketju Otetaan käyttöön terveyskeskus/ työterveyslääkärin tai terveydenhoitajan antama liikuntalähete (terveysliikuntapalveluketju). Terveysliikuntapalveluketjun tavoitteena on tunnistaa terveydenhuollossa liikunnallisesti passiiviset ja/tai elintapasairauksien riskiryhmään kuuluvat henkilöt ja ohjata heidät liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonnasta vastaa liikunnanalan ammattilainen, joka saadaan resursseja liikuntapuolelle lisäämällä. Kouluterveyshuollossa voidaan puuttua terveyden riskitekijöihin varhaisessa vaiheessa. Lasten liikuntaneuvonnassa tulee ottaa huomioon perheen ja lapsen kasvatuksellinen tarve. Lasten ja nuorten terveysliikuntapalveluketjussa voidaan hyödyntää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien/ toimivien henkilöiden/ tahojen ammattitaitoa ja resursoida heille aikaa ohjata terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria Terveysliikunnan markkinointi Järjestetään perheille suunnattuja liikunta- ja toimintapäiviä, jotka kannustavat ja innostavat liikkumaan. Järjestetään alueellisia/ maakunnallisia liikuntakampanjoita edistämään arkiliikuntaa Olosuhteet Kehitetään ja ylläpidetään olemassa olevia kevyenliikenteenväyliä ja (lähi)liikuntapaikkoja terveysliikunnan näkökulmat huomioiden. Parannetaan ulkoilureittien opasteita. Rakennetaan liikuntahalli. Kehitetään liikuntavälinekirjastoa. Hyödynnetään melontamahdollisuuksia hankkimalla vuokrattavaa kalustoa. Ajantasaisestaan pyöräily-, suunnistus-, ja melontakarttoja. LÄHTEET Haskell, W. L., Lee, I. M. & Pate, R. R. ym. (2007) Physical activity and public health: Updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Medicine & Science in Sports & Exercise; 39(8): Tammelin, T. & Karvinen, J. (2008) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille. Opetusministeriö, Nuori Suomi ry. Reprotalo Lauttasaari Oy. UKK-instituutti. Uusi liikuntapiirakka. [Viitattu ] Saatavissa: Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. (2005) Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17. HARTOLAN kunta 25

26 26

27 HEINOLAN KAUPUNKI 1 Johdanto Terveysliikunnan suositukset Tavoitteet Heinolan terveysliikuntapalvelut Heinolan liikuntapalveluyksikön tarjoamat terveysliikuntapalvelut Kunnossa Pienestä Pitäen Kunnossa Kaiken Ikää Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta 4.2 Terveysliikuntaa tukevia hankkeita Proomu-hanke Ikihyvä Päijät-Häme Työniloa-hanke Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta 4.3 Terveysliikuntapalveluiden kehittäminen Terveysliikuntapalveluverkko Liikuntaan ohjaavien verkosto Informaatiopalveluverkko Koulutuspalvelut Kaupungin työhyvinvointi 5 Seuranta- ja tutkimustyö Toimenpiteet Henkilöstöresurssit 6.2 Palvelut Terveysliikuntapalveluverkko Liikuntaan ohjaavien verkosto Informaatioverkko Koulutustoiminta Kunnossa Pienestä Pitäen/ uudet toimintamuodot Kunnossa Kaiken Ikää/ uudet toimintamuodot Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta/ uudet toimintamuodot Hankeyhteistyö Seuranta ja tutkimustyö 6.3 Olosuhteet Liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus Palvelutalojen liikuntaolosuhteiden parantaminen Työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen Liikuntatilojen peruskorjaus Päiväkotien ja koulujen pihojen kehittäminen Muut liikuntapaikat HEINOLAN KAUPUNKI 27

28 1 JOHDANTO Heinolan kaupunginhallitus on päätöksellään / 155 nimennyt Heinolan kaupungin terveysliikuntakaupungiksi / 491 kaupunginhallitus päätti nimetä terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman suunnitteluun työryhmän, jossa oli edustajia eri hallinnon aloilta. Heinolan kaupungin terveysliikuntatoiminta toteutetaan kokonaisvaltaisesti kaupungin eri tulosalueiden sekä muiden terveysliikuntapalveluita tuottavien tahojen kanssa. Yhteistyön konkreettisena toteuttamismuotona on Heinolassa Jyrää -terveysliikuntahanke ( ). Hankkeelle on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionavustusta vuodelle Hankekuvaus löytyy osoitteesta: Liikunta/Terveysliikunta/terveysliikunta.htm Terveysliikuntatoiminta kohdennetaan palveluiden monipuoliseen tuottamiseen ja liikuntaolosuhteiden parantamiseen. Suomen nykyisen hallituksen politiikkaohjelmaan sisältyy terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Terveyden edistäminen tukee laajojen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamista ja se liittyy muun muassa hallitusohjelman tavoitteisiin lasten ja nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin vähentämisestä, työllisyysasteen nostamisesta, ikäihmisten toimintakyvyn vahvistamisesta ja terveyserojen kaventamisesta. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Vaikuttamalla keskeisiin kansansairauksien syihin voidaan hillitä terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia huomattavia kustannuksia. Työikäisen väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen osaltaan nostaa työllisyysastetta. Politiikkaohjelman yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet jäsentyvät eri osa-alueisiin. Näitä ovat terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen, kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen, terveitä elämäntapavalintoja edistävien työja elinolosuhteiden kehittäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen ja terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen sekä järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämisen, erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena. Terveyden edistämisen yhteiskunnalliset, taloudelliset, työpaikkatason ja yksilötason hyödyt ovat kiistämättömät. Terveyden edistämisen näkökulma on saatava laajalti omaksutuksi. Politiikkaohjelman keskeinen tehtävä on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä. HEINOLAN KAUPUNKI 28

29 2 TERVEYSLIIKUNNAN SUOSITUKSET Valtakunnallisesti merkittävimpänä terveysliikuntasuosituksena voitaneen pitää UKK-instituutin määrittelemää terveysliikuntasuositusta. Kaikki terveysliikunnan suositukset lähtevät siitä, että liikkumisen tulee olla säännöllistä, riittävän monipuolista, viikoittain toistuvaa ja yksilölliset erot huomioon ottavaa. 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t15 min viikossa Lähde: 3 TAVOITTEET Terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman tavoitteena on vähän liikuntaa harrastavien liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Erityisenä painopisteenä on lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Toiminnallisia tavoitteita: Kaupungin kokonaisvaltaisen terveysliikuntapalveluverkon kokoaminen (terveysliikuntapalveluita tuottavien yhteistoiminta). Kaupungin oman terveysliikuntapalveluverkon monipuolistaminen (KPP, KKI ja ikääntyneiden sekä erityisryhmien liikuntapalvelut). Liikuntaan ohjaavien verkoston rakentaminen. Informaatiopalveluverkon rakentaminen. Koulutustoimintasuunnitelman laatiminen. Hankeyhteistyön kehittäminen. Seuranta- ja tutkimustyön kehittäminen. Terveysliikuntaolosuhteiden parantaminen. Laajempana tavoitteena on, että Heinolassa Jyrää -terveysliikuntahankkeesta luodaan valtakunnallinen toimintamalli. Yhtenä hankkeen tavoitteista on saada ihmiset ymmärtämään, että jokainen on itse vastuussa omasta toiminnastaan ja terveydestään. HEINOLAN KAUPUNKI 29

30 4 HEINOLAN TERVEYSLIIKUNTA PALVELUT HEINOLAN KAUPUNKI Heinolan liikuntapalveluyksikön tarjoamat terveysliikuntapalvelut Kunnossa Pienestä Pitäen Kunnossa Pienestä Pitäen (KPP) on lasten ja nuorten liikunnanedistämishanke. Se käynnistyi vuonna Mukana on yhdeksän koulua ja yhdeksän päiväkotia. Tavoitteena on muun muassa lasten liikunta-aktiivisuuden lisääminen päiväkodeissa, kouluissa ja kotona. Myös liikuntaympäristöjen parantaminen sekä ko. henkilöstön koulutustoiminta ja seuranta ja tutkimustyö ovat toiminnan painopisteenä. Yhteistyössä mukana ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Nuori Suomi ry sekä Koululiikuntaliitto Kunnossa Kaiken Ikää Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) Heinolan malli on valtakunnallinen toimintamalli, joka on toiminut Heinolassa jo vuodesta Heinolan Kunnossa Kaiken Ikää -toteutus sai kansallisen innovaatiopalkinnon vuonna Heinolan KKI-toiminta tuottaa liikuntapalveluja yritysten henkilöstölle. Tällä hetkellä viikossa on 35 erilaista liikuntaryhmää ja toiminnassa on mukana 36 yritystä. Ryhmät ovat yrityksien henkilöstölle maksuttomia. Yritys maksaa henkilöstömääränsä mukaan osallistumisestaan toimintaan. liikuntapalvelut.htm Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunnalla on vahvat juuret Heinolassa. Erityisryhmien liikunnanohjaaja on toiminut vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 2006 päättyneen Voimaa ja tasapainoa -hankkeen toiminta-ajatusten pohjalta on jatkettu toimintaa myös ikääntyneiden liikuntapalveluissa. Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntaryhmiä kokoontuu viikoittain 34 kappaletta. liikuntapalvelut.htm 4.2 Terveysliikuntaa tukevia hankkeita Muita terveysliikuntaa tukevia hankkeita ovat muun muassa Proomu, Ikihyvä Päijät-Häme, Työniloa sekä Päijät- Häme Liikunnan megamaakunta terveysliikuntakonsepti Proomu-hanke Proomu on sosiaali- ja terveysministeriön ja Heinolan kaupungin rahoittama alueellinen perhe- ja kehittämiskeskushanke Tavoitteena on lisätä lapsiperheiden hyvinvointia, kehittää perheille suunnattuja palveluja sekä kehittää perhetyön ammatillista osaamista Heinolassa ja sen lähikunnissa. proomu-hanke.htm Ikihyvä Päijät-Häme Ikihyvä Päijät-Häme on seutukunnallinen tutkimus ja ennaltaehkäisymallin kehittämishanke Tavoitteena on päijäthämäläisten hyvinvoinnin parantaminen, sairastavuuden vähentäminen, elämänlaadun kohentaminen ja alueen vetovoiman kasvattaminen Työniloa-hanke Työniloa-hanke on Jyränkölän Setlementin ja Hämeen TE-keskuksen pitkäaikaistyöttömiä työllistävä hanke Tavoitteena työllistäminen, koulutus, työharjoittelupaikkojen järjestäminen, asukastoiminnan ylläpito ja sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvät toimenpiteet Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta -terveysliikuntakonseptilla pyritään kehittämään Päijät-Hämeen alueesta terveysliikunnan megamaakunta. Terveysliikunnan_ megamaakunta.pdf 4.3. Terveysliikuntapalveluiden kehittäminen Terveysliikuntapalveluverkko Heinolassa terveysliikuntapalveluita tuottavia tahoja kaupungin lisäksi ovat Suomen Urheiluopisto, Jyränkölän

31 kansalaisopisto sekä eräät järjestöt, yhdistykset ja yksityiset toimijat. Edellä mainittujen palvelujen tuottajien yhteistyötä ja keskinäistä tunnettavuutta tulee kehittää Liikuntaan ohjaavien verkosto Liikuntaan ohjaavien verkosto koostuu henkilöistä, jotka työskentelevät joko suoraan tai välillisesti terveysliikuntaan liittyvissä tehtävissä. Liikuntaan ohjaavien verkostoon lukeutuu kaupungin perusturvasta lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa, sosiaalityöntekijöitä sekä sivistystoimesta niin koulutus-, nuoriso- kuin liikuntapalveluiden henkilökuntaa. Tämän lisäksi verkostoon kuuluu eri järjestöjen, yhteisöjen ja yksityisten tahojen toimijoita. Verkoston henkilöiden keskinäistä yhteistyötä tulee kehittää, jotta asiakkaat pystytään ohjaamaan tehokkaasti terveysliikuntapalveluiden käyttäjiksi Informaatiopalveluverkko Informaatiopalveluverkossa tulee ottaa huomioon niin palveluiden käyttäjät, tuottajat kuin päätöksentekijät. Tehokkaalla tiedotustoiminnalla luodaan hyvät edellytykset eri verkostojen yhteistyön onnistumiselle Koulutuspalvelut Koulutuspalveluiden kehittämisellä pyritään lisäämään terveysliikunnan parissa työskentelevien henkilöiden ammattitaitoa ja erityisesti eri ammattikuntien yhteistyötaitoja Kaupungin työhyvinvointi Kaupungin palveluksessa työskentelee henkilöä. Terveysliikuntahankkeen yhtenä osa-alueena on kaupungin henkilöstön työhyvinvointi. Vuonna 2008 painopisteenä on perusturva ja sivistystoimi. Vuonna 2009 tekninen toimi ja keskushallinto. 5 SEURANTA- JA TUTKIMUSTYÖ Kunnossa Pienestä Pitäen -testaustoimintaa tehdään vuosittain niin päiväkodeissa kuin kouluissa. Oppilaiden seurantajärjestelmään on valittu ns. Nupposen testistöstä viisi osaa (vauhditon pituus, sivuttaishyppely, eteentaivutus, vatsalihastesti ja kestävyyssukkulajuoksu). Seurantatestien pohjalta on laadittu useita opinnäytetöitä Suomen Urheiluopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta. Parhaillaan on tekeillä kaksi gradutyötä Jyväskylän liikuntatieteen laitoksella Heinolan koululaisten kunnonkehityksestä. Päiväkotiikäisten liikunnallista kehittymistä seurataan Nupposen ym. APM-testistön kautta. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmalla mitataan vuosittain yritysten henkilöstön kuntoa. Erilaisilla testeillä (UKK-kävelytesti, puristusvoimamittari, rasvaprosentin mittaus, liikkuvuustesti ja lihaskuntotesti) on kartoitettu henkilöstön kuntoa jo KKI:n aloitusvuodesta (1997) lähtien. Lisäksi Kunnossa Kaiken Ikää -koordinaattori on kiertänyt eri yrityksissä sekä kaupungin henkilöstön yksiköissä tekemässä mittauksia yhteistyössä työterveyshoitajien kanssa. Jatkossa Kunnossa Kaiken Ikää -testausta kehitetään edelleen. Ikääntyneiden kuntoa on mitattu esimerkiksi Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeen puitteissa. Lisäksi Voimaa ja tasapainoa -hankkeen avulla kartoitettiin ikääntyneiden kuntoa. Perusturvan kanssa kehitetään ikääntyneille mahdollisuus mitata oman kunnon ja terveyden tila säännöllisesti. Lisäksi Suomen Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijoiden sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijoiden opinnäytetöillä tehdään tutkimus- ja seurantatyötä. Tutkimus- ja seurantatyö: Liikunta/KPP/kpp_toimenpiteet.htm HEINOLAN KAUPUNKI 31

32 6 TOIMENPITEET HEINOLAN KAUPUNKI 32 Seuraavista toiminnoista laaditaan toimenpidesuunnitelmat: 6.1 Henkilöstöresurssit Heinolassa terveysliikunnan parissa työskentelee laaja joukko tekijöitä. Osa heistä päätoimisesti, mutta valtaosalle terveysliikuntapalveluiden tuottaminen kuuluu osaksi toimenkuvaa. Edellä mainittujen henkilöstöresurssien tehokkaalla hyödyntämisellä ja yhteistyöllä voidaan kehittää ja laajentaa terveysliikuntapalveluita. Jotta yhteistyö on tehokasta, tulee eri yhteisöjen terveysliikunnan parissa työskentelevien henkilöiden tuntea muiden tuottamat terveysliikuntapalvelut ja henkilöt. Terveysliikuntapalvelujen tehokas tuottaminen edellyttää terveysliikunnan koordinaattorin tehtävän jatkuvuuden turvaamista. Terveysliikuntapalveluiden suuntaaminen entistä voimakkaammin vähän liikuntaa harrastaville edellyttää lisäresursseja myös liikunnanohjaukseen (osa-aikaisia tuntiohjaajia). Lisäksi liikuntajärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään siten, että seurojen ohjaajat toimivat nykyistä laajemmin terveysliikuntapalveluja tuottavissa tehtävissä. Eri yhteistyötahojen tulee käynnistää neuvottelut ohjaajien yhteistyön lisäämiseksi ja mahdollisten yhteisten työntekijöiden palkkaamiseksi. Yhteistyötä Suomen Urheiluopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa tulee laajentaa liikunnanohjaajaopiskelijoiden työharjoitteluiden ja liikuntaneuvojaopiskelijoiden työssäoppimisjaksojen osalta. Tällä yhteistyöllä monipuolistetaan koulujen liikunta- ja välitunteja, päiväkotien liikuntahetkiä sekä ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntapalveluja. 6.2 Palvelut Terveysliikuntapalveluverkko Kootaan terveysliikuntapalveluja tuottavien tahojen tiedosto (terveysliikuntapalveluverkko). Tiedoston avulla parannetaan palvelujen markkinointia ja tuottajien keskinäistä tunnettavuutta ja informaation kulkua Liikuntaan ohjaavien verkosto Kootaan tiedosto liikuntaan ohjaavista henkilöistä (liikuntaan ohjaavien verkosto). Järjestetään ko. henkilöille koulutustilaisuuksia, joissa henkilöille annetaan tietoa Heinolan kaupungin alueen terveysliikuntapalveluista ja niihin ohjauksesta. Edelleen järjestetään tutustumiskäyntejä palveluverkon eri kohteisiin Informaatioverkko Liikuntapalvelut valmistelee informaatiosuunnitelman terveysliikuntapalveluiden informoinnista eri kohderyhmille: palvelun käyttäjät (kaupunkilaiset ja ulkopaikkakuntalaiset), terveysliikuntapalveluja tuottavat tahot sekä päätöksentekijät (luottamushenkilöt). Eri informaatiokanavia hyödyntäen luodaan toimiva tietoverkko terveysliikuntapalveluiden markkinoimiseksi. Kohderyhmät Palveluiden käyttäjät Kaupunkilaiset/ ulkopaikkakuntalaiset Palveluntuottajat Terveysliikuntapalveluja tuottavat tahot Päätöksentekijät Luottamushenkilöt Informaatio Informaatiotuottajat Palveluverkko Yksiköiden oma markkinointija tiedotustoiminta Terveysliikunnan koordinaattori (koko palveluverkon markkinointi ja tiedotustoiminta/ sisäinen ja ulkoinen) Suomen Urheiluopiston terveysliikunnan professori (koulutus, lehtiartikkelit ym asiantuntijapalvelut). Liikuntaan ohjaavien verkosto Asiakkaiden informointi Palveluverkon sisäinen tiedottaminen Informaatiokanavat Lehdistö, radio, televisio, internet Yhtenäissopimus paikallisten lehtien kanssa mm. Itä-Häme Internet-yhteyksien hyödyntäminen (kotisivut/ linkit/ sähköposti) Intranet Kirjasto, koulut, päiväkodit, liikkeet, ym.

33 6.2.4 Koulutustoiminta Koulutustoimintaa kehitetään ja laajennetaan. Vuosittain laaditaan koulutussuunnitelma, jonka painopisteenä on yhteistyötaitojen ja ammatillisen osaamisen parantaminen sekä informaatio/ tiedotustoiminnan parantaminen Kunnossa Pienestä Pitäen/ uudet toimintamuodot Liikuntapalvelujen laajentaminen päiväkodeista ja kouluista perheisiin. Tehostetaan kaupunginosien ja hajaasutusalueiden lähiliikuntapaikoilla tapahtuvaa liikuntatoimintaa koulu- ja päiväkotiaikojen ulkopuolella Kunnossa Kaiken Ikää/ uudet toimintamuodot Koulutetaan vertaisohjaajia yrityksiin ohjaamaan taukoliikuntoja sekä erilaisia ryhmiä. Vertaisohjaajien ohjaamat ryhmät ovat niin sanottuja matalan kynnyksen ryhmiä erityisesti vähän liikuntaa harrastaville. Lisäksi vertaisohjaajien kouluttamiset mahdollistavat ryhmätarjonnan laajentamisen Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta/ uudet toimintamuodot Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntaa laajennetaan palvelutaloihin sekä sairaalan pitkäaikaissairaiden vuodeosastoille. Vuodeosastoille sekä palvelutaloihin perustetaan liikuntahuoneita, jossa kaupungin liikunnanohjaajat, fysioterapeutit sekä liikuntaan koulutetut sairaanhoitajat ja lähihoitajat voivat ohjata liikuntaa ja kannustaa asiakkaita liikkumaan. 6.3 Olosuhteet Peruskorjaus- ja rakentamissuunnitelmat tarkistetaan vuosittain Liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus Keskustan ja kaupunginosien sekä haja-asutusalueiden liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus/rakentaminen yhteistyössä liikuntapalvelujen ja viherpalveluosaston kanssa Palvelutalojen liikuntaolosuhteiden parantaminen Palvelutalojen sekä vanhainkotien liikuntaolosuhteiden parantaminen (rakennusten sisätilat/ ulkoalueet) Työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen Heinolan eri työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen Liikuntatilojen peruskorjaus Liikuntatilojen peruskorjaus terveysliikunnan tarpeet huomioon ottaen (uimahallin alakerran peruskorjaus) Päiväkotien ja koulujen pihojen kehittäminen Päiväkotien ja koulujen pihojen/ lähiympäristöjen kehittäminen Muut liikuntapaikat Ulkoilureittien, liikuntakenttien, uimarantojen ym. ulkoilualueiden kunnostus ja uudisrakentaminen (urheilupuiston kehittämishanke) Hankeyhteistyö Lisätään terveydenedistämishankkeiden yhteistyötä. Yhteistyön toimintasuunnitelma tarkastetaan vuosittain Seuranta ja tutkimustyö Suomen Urheiluopiston kanssa kehitetään yhteistyössä terveysliikunnan tutkimustyötä. Asiantuntijoita hyödyntäen tehdään seurantatutkimuksia. HEINOLAN KAUPUNKI 33

34 34

35 HOLLOLAN KUNTA 1 johdanto yleiskuvaa hollolan kunnasta Sijainti 2.2 Historiaa 2.3 Luonto, ympäristö ja liikuntapaikat 2.4 Väestörakenne 2.5 Elinkeinorakenne 2.6 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Nykytilanteen analysointi SWOT-analyysi 3.3 Resurssit Henkilöstö Talous Liikuntajärjestöt Nykyiset liikuntapalvelut Liikuntapaikat 4 liikuntatoimen tulevaisuuden tavoitteet Toimenpide-esitykset HOLLOLAN KUNTA 35

36 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi tulla liikunnan megamaakunnaksi. Päijät-Hämeessä asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen liikuntapalvelujen kehittämisellä ja terveysliikuntaa edistämällä on kirjattu maakuntastrategiaan ja korkeakoulustrategiaan. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin kehitys valtakunnallista keskiarvoa paremmin ja alueen imagon nostaminen liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena (Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta, terveysliikuntakonsepti -julkaisu/ Satu Parjanen, Vesa Harmaakorpi). Päijät-Hämeessä on ollut käynnissä Palvelurakenneuudistusprojekti (Päijät-Hämeen Liitto A174* 2008), johon liittyy Päijät-Hämeen Terveysliikuntastrategia vuosille Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin kehitys valtakunnallista keskiarvoa paremmin ja alueen imagon nostaminen liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena. Nykyisin voimassa oleva liikuntalaki on säädetty 1998 ja sitä on tarkistettu Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä, tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntaseurat ja järjestöt. Liikuntalain toisessa pykälässä todetaan: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmille. Opetusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan ehdotusta liikuntalain ja liikunta-asetuksen muuttamiseksi. Säännösmuutoksen perustana ovat valtioneuvoston viime joulukuussa tekemä periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista sekä niihin liittyvä opetusministeriön toimenpidesuunnitelmia. Kuntien tulee laatia terveyden edistämisen toimenpidesuunnitelma viimeistään vuonna Toimenpidesuunnitelma voi olla myös yhteinen lähikunnan tai -kuntien kanssa. Maakunnallinen terveysliikuntastrategia on pohjana kuntien terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmille. Tämän selvityksen puitteissa on pyritty tarkastelemaan Hollolan kunnan mahdollisuuksia toteuttaa maakunnallista terveysliikuntastrategiaa sekä tuomaan esille eri vaihtoehtoja kunnan oman terveysliikunnan kehittämiseksi. HOLLOLAN KUNTA 36

37 2 YLEISKUVAA HOLLOLAN KUNNASTA 2.1 Sijainti Hollolan kunta sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kuntakeskus on Salpakankaalla. Sijainti eteläisessä Suomessa, lähellä pääkaupunkia ja Lahden laajaa talousaluetta antaa uusia kehittymismahdollisuuksia. Matkaa kuntakeskuksesta Lahteen vain 8 km, Hämeenlinnaan noin 66 km ja Helsinkiin 107 km. Maantieyhteydet ovat suhteellisen hyvät, sillä Helsinkiin ajelee moottoritietä pitkin noin tunnissa. 2.2 Historiaa Hollolan kunnan historia ja kulttuuriperintö on ainutlaatuinen. Hollolassa on asuttu historiantietojen mukaan jo ainakin vuotta sitten. Vuosisatoja kunta on ollut laajan alueen keskus; kirkko-, kauppa- ja markkinapaikka. Vielä 1700-luvun alussa Hollolan suurpitäjä on käsittänyt koko nykyisen Päijät-Hämeen alueen. 2.3 Luonto, ympäristö ja liikuntapaikat Hollolan pinta-ala on 531 km 2, jos- ta vesialueita 68 km 2 ja maa-alueita 403 km 2. Vesijärvi osana Suomen toiseksi suurinta vesistöä, Päijännettä, antaa kunnan pohjois- ja itäosaan omat erityispiirteet. Kunnan länsiosassa Hahmajärvi hallitsee Herralan maisemia ja Salpakangas luo puolestaan neljän pienemmän järven ympärille viihtyisän ja houkuttelevan ympäristön kuntakeskuksen asukkaille. Tiirismaan luonnonsuojelualue Etelä-Suomen korkeimpine huippuineen, Finlandia-hiihdon reitistöt sekä Messilän laskettelu- ja golfkeskus luovat erittäin monipuoliset liikunta- ja virkistymismahdollisuudet kunnan omille ja maakunnan ulkopuoleltakin tuleville matkailijoille. 2.4 Väestörakenne Hollolan asukasluku oli henkilöä ( ). Väestön kasvuvauhti on noin 1 % / vuosi. Kunnassa on Salpakankaan lisäksi yhdeksän kylää, jotka ovat säilyttäneet vetovoimansa. Kunnan positiivinen kehitys perustuu palveluiden, viihtyisyyden ja kunnan sijainnin luomaan tasapuo- liseen kokonaisuuteen. Ennusteen mukaan kunnan vuotiaiden ikäryhmässä on vuosina pientä notkahdusta alaspäin. Sen sijaan ikäryhmät ja osoittavat huomattavaa kasvua, joka toisaalta vaikuttaa ikäihmisten terveysliikuntaan liittyvien toimintojen lisäämiseen. Näyttäisi, että vuodesta vuotiaiden ikäryhmässä tapahtuu huomattavaa nousua. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden ryhmä kasvaa tasaisesti. Vain vuosina tullaan vähän alaspäin. Vuonna 2025 jo noin neljännes kunnan väestöstä on yli 65-vuotiaita. Tämä asettaa sosiaalista painetta ikääntyneen väestön terveysliikunnan kehittämiseksi. Tavoitteena on osaltaan edistää kotona selviytymistä ja parantaa ikääntyneen väestön toimintakykyä. Toinen merkittävä väestöryhmä terveydenedistämisen kannalta on ns. kansansairauksien (sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, erilaiset aineenvaihdunnalliset sairaudet jne.) ehkäisy. Ikäryhmät Ennuste 2010 Ennuste 2015 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja sitä vanhemmat Yhteensä HOLLOLAN KUNTA 2.4 Väestöennuste 2007 (Tilastokeskus). 37

38 2.5 Elinkeinorakenne Hollolassa oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan yhteensä työpaikkaa jakautuen seuraavasti: maa- ja metsätalous 5,8 %, teollisuus 26,4 %, rakentaminen 7,7 %, kaupan palvelut 12 %, liikenne 5 %, rahoitus- ja kiinteistö- ym. palvelut 14,7 %, yhteiskunnalliset palvelut 27,3 % ja tuntematon 1,1 %. 2.6 Koulutus Hollolassa toimii tilanteen mukaan 10 alakoulua (1 698 oppilasta), yläkoululuokat 7 9 (750 oppilasta) ja lukio (207 oppilasta). Lukio on luokaton, painopistealueina viestintä ja kansainvälisyys. 3 Liikuntatoimen nykytilanne HOLLOLAN KUNTA Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Liikunnan tehtäväalue sisältää liikunta-alueiden, liikuntaa palvelevien keskeisten toimitilojen, uimarantojen ja venesatamien kunnossapitoja huoltotehtävät. Liikuntatoimi järjestää myös jonkin verran ohjattua ryhmäliikuntaa kuntalaisille uinninvalvojien sekä liikunnanohjaajan toimesta. Liikuntatoimen tehtävänä on lisäksi koko liikuntatoiminnan koordinointi sekä toimia liikuntapalveluiden asiantuntijana koko kunnan alueella. Liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille ja seuroille monipuolisia mahdollisuuksia sekä ulkona että sisällä tapahtuvaan liikuntaan huomioiden seudulliset liikuntapaikat. Liikuntatoimi toimii seurojen kanssa yhteistyössä kuntalaisten liikuntatottumusten ja liikuntamyönteisten asenteiden herättämiseksi sekä aktiivisten liikuntaharrastusten kehittämiseksi. Valtaosan Hollolan kunnan alueella tapahtuvista liikuntapalveluista tuottaa Wellamo-opisto ja liikuntajärjestöt. Myös yhteistyö Peruspalvelukeskus Oivan kanssa on lisääntynyt terveyspalveluissa, joita ovat esimerkiksi liikuntalähete/neuvonta käytäntö. 3.2 Nykytilanteen analysointi Liikuntaselvityksen lähtökohtana on nykytilanteen arviointi, joka on tehty perinteisellä nelikenttämenetelmällä (SWOT-analyysi) SWOT-analyysi Vahvuudet ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta monipuoliset perusliikuntapalvelut monipuolinen ulkoilureittiverkosto aktiivinen urheiluseuratoiminta yhteishenki ja joustavuus kunnan sijainti ja imago kunnan välillinen ja välitön tuki urheiluseuroille Mahdollisuudet liikuntapalvelujen kehittäminen ja liikunnan arvostuksen lisääntyminen mahdollinen kuntaliitos? seutuyhteistyön lisääminen verkostoituminen seurayhteistyö hallintokuntien välisen yhteistyön lisääminen monipuolinen ulkoilureittiverkosto. Heikkoudet sisäliikuntatilojen ja nykyaikaisten harjoittelupaikkojen puute henkilökunnan vähäisyys liikuntapaikkojen heikkenevä kunto hallintokuntien välinen vähäinen yhteistyö vähäinen ohjaustoiminta kunnan toimesta Uhat liikuntapaikkojen riittävyys ja niiden heikkenevä kunto mahdollinen kuntaliitos? taloudelliset resurssit investoinnit vähäisiä henkilökunnan ikärakenne ilmaston muutokset yksityistäminen yleisen kustannustason nopea kasvu.

39 3.3 Resurssit Henkilöstö Henkilöstöön on otettu huomioon liikunnan oma henkilöstö, työntekijät, jotka työskentelevät liikunnan toimipisteissä sekä ostopalveluna ostettava työvoima. Henkilöstön määrää kuvataan henkilötyövuosilla. Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin. Lisäksi Hollolan kunta hoitaa useita liikunta-alueita erillisten hoitosopimusten avulla, joita on tehty muun muassa kaupungin, yrittäjien ja liikuntajärjestöjen kanssa. Vuonna 2010 sopimuksia oli yhteensä 9 kappaletta. Sopimusten rahallinen arvo vaihteli muutamasta sadasta eurosta aina useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin, riippuen työtehtävien määrästä/ sopimuksen kokonaiskestosta Talous Liikuntatoimi on nettobudjetoitu yksikkö. Liikuntatoimi on osa teknistä toimialaa ja päätökset tekee tekninen lautakunta. Lisäksi Hollolan kunta jakaa avustuksia vuosittain liikuntajärjestöille. Avustusmäärärahat on budjetoitu kunnanhallitukselle, joka myös päättää avustusten jakamisesta liikuntavastaavan esityksestä. Hollolan kunta jakoi avustuksia vuonna 2010 yhteensä noin euroa Liikuntajärjestöt Luettelossa on huomioitu liikuntaseurat ja -järjestöt, jotka saivat tai hakivat kunnalta yleisavustusta vuonna Toimipiste Työnkuva Henkilötyövuodet Johto ja hallinto 2 Uimahalli/ Uinninvalvonta/ 3 Liikuntahalli/ Liikunanohjaus Liikunnanohjaus Kiinteistönhoito 2 Siivous 4 Kunnossapito/ Vahtimestarit/ Jäähalli Liikunta-alueiden hoitajat 3 Kunnossapito/ Liikunta-alueiden hoitajat 3 Liikunta-alueet Siivous 1 Yhteensä 18 Ostopalvelut 1 latukoneenkuljettajan palvelut Lahden seudun kuntatekniikalta Henkilöstön määrää kuvataan henkilötyövuosilla. Toimipiste Toimintatulot Toimintamenot Tekninen toimiala euroa euroa (koko osasto) Liikuntatoimi euroa euroa Teknisen lautakunnan määrärahat vuonna Järjestön nimi Toimintamuotoja Jäseniä Herralan Hukat ry Yleisurheilu, hiihto, beach volley 266 Herralan Urheilijat ry Sähly, yleisurheilu, hiihto 349 Holjutai ry Judo, aikido, 122 brasilialainen ju-jutsu Hollolan Nasta ry Hiihto, yleisurheilu, lentopallo 314 Hollolan Toverit ry Yleisurheilu, hiihto, pesäpallo 524 Hollolan Urheilijat 46 ry Hiihto, ampumahiihto, salibandy, 1181 suunnistus, yleisurheilu Hollolan Voimistelu ry Voimistelu, tanssi 235 Korpikylän ratsastajat ry Ratsastus 178 Laitialan Luja ry Lentopallo, hiihto, yleisurheilu 128 Pelicans 2000 Hollola ry Jääkiekko 490 Retkikunta Messilä Racing ry Alamäkipyöräily, maastopyöräily, 40 bmx-pyöräily Salpis ry Lentopallo 215 Vekin Tuki ry Jääkiekko, sähly 138 Vesikansan Urheilijat 78 ry Yleisurheilu, pesäpallo 472 VesiVeijarit ry Uinti Hollolassa toimivat liikuntaseurat vuonna HOLLOLAN KUNTA 39

40 3.3.4 Nykyiset liikuntapalvelut Hollolan kunnan toiminta-ajatuksena on se, että kunnan liikuntatoimi huolehtii pääasiallisesti liikuntapaikkojen ylläpidosta. Kunta pyrkii tarjoamaan kuntalaisille ja seuroille mahdollisimman monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Liikuntapalveluita järjestävät urheiluseurat ja järjestöt, Wellamo-opisto, yksityiset yrittäjät sekä kunnan liikuntatoimi. Aikuisille suunnattua ohjattua toimintaa löytyy aivan laidasta laitaan aina joogasta vesivoimisteluun asti, myös ainoastaan miehille suunnattuja ohjattuja ryhmäliikuntatunteja löytyy valikoimasta. Lisäksi monipuolinen liikuntapaikka- ja ulkoilureittiverkosto mahdollistaa hyvin omaehtoisen liikunnan harrastamisen vuodenajasta riippumatta. Lapsien liikuttamisen päävastuu on tällä hetkellä hollolalaisilla urheiluseuroilla ja heidän monipuolisesta lajivalikoimasta löytyy varmasti sopiva laji lähes jokaiselle lapselle tai nuorelle. Urheiluseuratoiminta liikuttaa myös Hollolassa merkittävästi aikuisväestöä sekä ikäihmisiä. Ohjatusta Ikäihmisten liikuttamisesta vastaa urheiluseurojen lisäksi pääasiassa Wellamo-opisto sekä kunnan liikuntatoimi. Erityisryhmille liikuntaa järjestää tällä hetkellä ainakin Wellamo-opisto. Kunta on järjestänyt myös vammaisryhmälle oman uintivuoron, joka on sunnuntaisin Hollolan uimahallissa Liikuntapaikat Hollolan kunta on tunnettu monipuolisista liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksistaan ympäri vuoden, muun muassa Salpausselän virkistysalueen ulkoilureiteillä liikkuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri Suomea. Lisäksi Hollolan kunnasta löytyy oma uima- sekä jäähalli, jotka liikuttavat myös merkittävän määrän kuntalaisia vuosittain. Hollolan kunnan liikuntapalveluverkosto on jaettu maakunnalliseen, seudulliseen ja paikalliseen luokitukseen sen mukaan, kuinka suurta osaa väestöä kyseenomainen liikuntapaikka palvelee. 4 Liikuntatoimen tulevaisuuden tavoitteet HOLLOLAN KUNTA 40 Hollolan kunnan liikuntatoimen tavoitteena on tarjota laadukkaita ja monipuolisia liikuntapaikkoja/ -alueita ja tiloja kuntalaisille sekä muille käyttäjille. Kuten jo työssä on aikaisemmin mainittu, on Hollola tunnettu muun muassa erinomaisista ulkoilureitistöistään. Ulkoilureittien kunnossapito sekä kesä- että talvikaudella on yksi selkeä painopistealue johon pyritään satsaamaan voimakkaasti tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa pyritään lisäämään entistä enemmän yhteistyötä sekä kolmannen sektorin että yksityisen sektorin ja kunnan välillä, koska kunta ei yksin tällä väestönkasvun tahdilla tähän haasteeseen pysty vastaamaan. Liikuntapalveluiden tarjonta on jo tällä hetkellä Hollolassa monipuolinen ja laadukas. Liikuntapalveluiden toteuttamisvastuu ohjauspalveluiden osalta on järjestöillä, Wellamoopistolla, yksityisellä sektorilla sekä kunnalla. Jotta pystymme jatkossa vastaamaan yhä paremmin liikuntapalveluiden kysyntään ja tarjotaan, pitää liikuntapalveluiden toteuttajien yhteistyötä tiivistää. Hollolan kunta on tunnettu lukuisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Hollolan yrittäjien jäsenmäärä oli jo yli 300 yritystä vuoden 2007 lopussa. Yritykset ja heidän henkilöstönsä liikuttaminen on merkittävä asia tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa, kun mietitään liikuntapalvelutarjontaa Hollolassa. Hollolan kunnassa on otettu vuoden 2009 lähtien käyttöön liikkumislähetekäytäntö. Tämä tarkoittaa käytännön tasolla sitä, että kunnan liikunnanohjaaja antaa asiakkaalle yksilöllistä liikuntaneuvontaa. Liikkumislähetteen asiakkaalle terveyskeskuksessa kirjoittaa joko terveydenhoitaja tai lääkäri. Tämä toimii tällä hetkellä kohtuullisen hyvin mutta jotta toimintaa voidaan nykyisestä kehittää eteenpäin, vaatii se lisäpanostuksia.

41 5 Toimenpide-esitykset 1. Hollolan kunnan liikuntapaikkojen kunnostus- ja kustannusarviosuunnitelma laaditaan vuosille Vastuutaho: tekninen toimiala/ tilapalvelupäällikkö, rakennuttajapäällikkö ja liikuntavastaava 2. Kunnan terveydenhuollossa on käytössä liikkumislähetekäytäntö, jonka avulla terveystoimen työntekijät motivoivat ja ohjaavat asiakkaita henkilökohtaisen ohjauksen piiriin. Henkilökohtaista ohjausta toteutetaan kunnan liikuntatoimen, Peruspalvelukeskus Oivan ja kolmannen sektorin kanssa. Liikuntatoimeen varataan tähän liittyvät resurssit vuoden 2012 talousarvioon. Vastuutahot: liikuntavastaava, peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos/ hyvinvointipäällikkö. 3. Liikkumislähetekäytäntöä edelleen kehitetään. Tavoitteena on luoda toimiva palveluketju terveyskeskuksen asiakkaasta vapaa-ajan liikkujaksi. Vastuutahot: kunnan liikuntatoimi, Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. 4. Terveydenedistämisen tarpeet ja siihen liittyvät näkemykset otetaan keskeiseksi osaksi maankäytön-, liikenteen- ja ympäristön suunnittelua. Vastuutaho: tekninen toimiala, maankäyttöpäällikkö ja liikuntavastaava. 5. Ryhdytään viettämään Terveystempaus-päivää, mikä suunnitellaan ja toteutetaan hallintokuntien yhteistyönä. Sen tavoitteena on edistää terveysliikuntaa ja esitellä liikuntajärjestöjen toimintaa ja mahdollisuuksia. Vastuutaho: hyvinvointityöryhmä. 6. Lasten ja nuorten lähiliikuntaa kehitetään tukeutuen koulujen liikuntapaikkoihin Vastuutaho: tekninen toimiala/ tilapalvelupäällikkö ja liikuntavastaava sekä sivistystoimiala (koulujen rehtorit). 7. Liikuntasuositusten jalkauttamisesta päiväkoteihin laaditaan toteutusmalliesitys Vastuutaho: hyvinvointiryhmä. 8. Kunnan nuorten liikkuminen kartoitetaan (suhteessa liikuntasuosituksiin) ja näiden pohjalta laaditaan jatkotoimenpide-esitys osana terveyden edistämistä Vastuutaho: hyvinvointiryhmä. 9. Kunnan hyvinvointityöryhmä arvioi ja tuottaa vuosittain toimenpide-esityksiä liikunnan edistämiseksi kunnassa. HOLLOLAN KUNTA 41

42 42

43 HÄMEENKOSKEN KUNTA 1 johdanto hämeenkosken kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Hallinto ja henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset 3.4 Liikuntajärjestöt 4 hämeenkosken kunnassa tarjolla olevat liikuntapalvelut Kunnan järjestämä liikuntatoiminta Liikunnalliset iltapäiväkerhot Lasten urheilukoulut kesäisin Postilaatikkopyöräily Teurojokimelonta 4.6 Muut terveysliikuntaa järjestävät tahot 5 liikuntapaikat Monitoimihalli 5.2 Melonta 5.3 Patikointi 5.4 Hiihto 5.5 Luistelukentät 6 toimenpidesuunnitelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Henkilöresurssit Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Työikäisten ja ikääntyneiden terveysliikunnan kehittäminen Terveysliikuntapalveluketju Terveysliikunnan markkinointi HÄMEENKOSKEN KUNTA 43

44 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijänä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Hämeenkoskella, kuten muissakin kunnissa sairauksien ennaltaehkäisy, kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, 2-tyypin diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voitaisiin säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkujat liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikkumaan. Liikuntalain toisessa pykälässä todetaan: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmille. Tämän Hämeenkosken terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman tavoitteena on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä. HÄMEENKOSKEN KUNTA 44

45 2 HÄMEENKOSKEN KUNTA 2.1 Sijainti Hämeenkoski sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Hämeenkoskelle on Lahdesta matkaa noin 30 km, Hämeenlinnaan vajaa 50 km ja Tampereelle reilut 100 km. 2.2 Luonto ja ympäristö Hämeenkosken luonnolle on ominaista Salpausselän upeat harjumaisemat ja toisaalta taas laajat viljelysalueet. Kunnan pinta-ala on noin 200 km 2, josta vesialuetta vain noin 7,5 km 2. Suurimmat järvet ovat Pääjärvi ja Valkjärvi. Kesällä kunnan väkiluku moninkertaistuu, kun noin 530 lomamökkiä saa asukkaansa. 2.3 Kunnan väestörakenne Hämeenkosken asukasluku oli henkilöä. (Kuntaliitto ). Kunnan keskustaajama on Hämeenkosken kirkonkylä, jossa asuu yli puolet kunnan väestöstä. Näyttää siltä, että väestöennusteen mukaan Hämeenkosken kunnan väestö lisääntyy nykyisestä henkilöstä vuoteen 2025 mentäessä henkilöön. Väestön lisääntymistä on nähtävissä eri ikäluokissa 7-vuotiaista lähtien. Suurimpana väestön lisäys näkyy ikäluokissa 65- vuotiaista ylöspäin. Tämä aiheuttaa painetta ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämisessä ja eri vaihtoehtojen etsimisessä. 2.4 Elinkeinorakenne Tilastokeskuksen mukaan oli kunnassa työpaikkojen lukumäärä 512. Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä oli ko. aikana 867 henkilöä. Näin ollen 355 henkilöä kävi työssä muualla. Työpaikoista alkutuotannon osuus oli 31,8 %, jalostuksen osuus 7,2 %, palvelujen osuus 58,8 % sekä toimialaltaan tuntemattomien osuus 2,1 %. 2.5 Koulutus Hämeenkosken peruskoulun esiluokkalaiset sekä 1. luokkalaiset käyvät koulua Hyväneulan koulussa. Kirkonkylän koulussa käydään toisesta luokasta kuudenteen luokkaan. Oppilaita alakoulussa on yhteensä 148. Yläkoulu käydään pääsääntöisesti Hämeenlinnan puolella Hakkalan koulussa. Siellä hämeenkoskelaisia yläkoulun oppilaita on yhteensä 59. Peruskoulun oppivelvollisuuden jälkeen hämeenkoskelaiset lapset ja nuoret hajaantuvat suorittamaan jatko-opintojaan Lahden ja Hämeenlinnan välillä. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat 6, vuotiaat 9, vuotiaat 62, vuotiaat 11, vuotiaat 7, vuotiaat 2, ja sitä vanhemmat Yhteensä Väestön ikärakenne (Suomen Kuntaliitto) ja ennusteet. HÄMEENKOSKEN KUNTA 45

46 3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Tavoitteena liikuntatoimessa on kuntalaisten monipuolisen ja elinikäisen liikuntaharrastuksen edistäminen: kuntalaisten omaehtoisen liikunnan lisääminen, joukkue- ja kilpailutoiminnan virittäminen sekä liikuntajärjestöjen toiminnan tukeminen. Liikuntatoimen tehtävänä on mahdollistaa erilaisia liikuntamuotoja ja ylläpitää liikuntapaikkoja. Lisäksi tehtäviin kuuluu toiminnan kehittäminen, arviointi ja yhteisistä asioista tiedottaminen. Liikuntatoimi järjestää pienimuotoisia liikuntatapahtumia yksin tai yhteistyössä eri yhdistysten kanssa. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Liikuntatoimi toimii sivistystoimen alaisuudessa. Tehtävää hoitaa vapaaaikasihteeri, joka on vastuussa liikuntatoimen lisäksi myös nuorisotoimesta. Vapaa-aikasihteerin tehtävät jakaantuvat 60 % nuorisotyöhön ja 40 % liikuntatyöhön, mutta raja ei todellisuudessa ole niin selkeä. Vapaa-aikasihteeri on pääasiallisesti vastuussa Hämeenkosken liikuntapaikoista ja toiminnan toteutumisesta. Liikuntatoimessa ei ole muita työntekijöitä. Tekninen toimi hoitaa ulkoliikuntapaikat ja kunnan siivoojat huolehtivat sisäliikuntapaikkojen siisteydestä. Hämeenkosken posti taas on vastuussa tilojen varauksista ja vuokrauksista, hoitaa maksuliikenteen sekä ylläpitää listaa liikuntasalien ja kuntosalien käyttäjistä. Teknisen toimen tehtävänä on huolehtia muun muassa liikuntapaikkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Yleiset kunnossapitotehtävät tehdään itsenäisesti, rakentaminen ja muu mahdollinen tehdään yhteistyössä vapaa-aikasihteerin kanssa. 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset Vapaa-aikatoimi tukee pienin vuosiavustuksin paikallisia liikunta- ja nuorisojärjestöjä. Vuosiavustusta tulee anoa etukäteen. HÄMEENKOSKEN KUNTA Järjestön nimi Kosken Kuohu SC Kosken Dynamo Teuronjoen Latu Toimintamuotoja Kuntoliikunta, lentopallo Salibandy kaikenikäisille Kuntoliikunta, retket, melonta, sauvakävely, hiihto ym. 3.4 Liikuntajärjestöt Hämeenkosken liikuntajärjestöistä aktiivisin ja laajin on SC Kosken Dynamo, joka järjestää salibandyharjoituksia kaikenikäisille ja jolla on aktiivista kilpailutoimintaa. Dynamo vie suurimman osan monitoimihallin salivuoroista. Kosken Kuohu on ollut aktiivinen liikuntaseura, joka on järjestänyt yleisurheilu-, hiihto- ja ynnä muuta opetusta kuntalaisille, mutta tällä hetkellä aktiivisena toimintana on vain lentopalloharjoitukset. 46

47 4 HÄMEENKOSKEN KUNNASSA TARJOLLA OLEVAT LIIKUNTAPALVELUT 4.1 Kunnan järjestämä liikuntatoiminta Päiväkodeissa on koulutetut liikunnan vastuuhenkilöt ja päiväkodeissa pyritään liikkumaan mahdollisimman paljon Liikunnalliset iltapäiväkerhot Hämeenkosken kirkonkylän koululla järjestetään iltapäiväkerhotoimintaa salibandyn parissa torstaisin luokkalaisille ja perjantaisin luokkalaisille Lasten urheilukoulut kesäisin Hämeenkosken vapaa-aikatoimi järjestää kesäisin lapsille ja nuorille palloilukerhoa, yleisurheilukerhoa sekä uimakoulun. Ohjaajat ostetaan joko ostopalvelulla tai vapaaaikasihteeri osallistuu ohjaamiseen. Urheilukoulut ovat kaikki noin viikon mittaisia. Hämeenkoski on ollut mukana Kuusi kuntaa -yhteistyössä, jossa kunnat järjestävät yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa urheilukilpailuja muun muassa lentopallossa, salibandyssa ja yleisurheilussa. Vuoden 2009 kilpailut jäivät kuitenkin viimeiseksi, sillä kuntaliitos muutti työskentelytapoja. Lisäksi talvisin järjestetään lasten hiihtokilpailut Postilaatikkopyöräily Hämeenkosken kunta osallistuu myös vuosittaiseen postilaatikkopyöräilyyn. Pyöräile, rullaluistele tai hiihdä Päijät-Hämeen alueelle sijoitetuille postilaatikkoetapeille. Hämeenkosken laatikot ovat: 1. Jokelankuja, 2. Etola, 3. Kaunkorpi, 4. Huljala, 5. Karjasillantie ja 6. Ali-Kurkelantie Teurojokimelonta Vuosittain järjestettävä Teurojokimelonta kutsuu kokoon kaikki melontaa kiinnostuneet melontaretkelle. Teurojokimelonnan järjestävät yhteistyössä Hämeenkosken kunta, Kärkölän kunta ja Teuronjoen Latu. 4.2 Muut terveysliikuntaa järjestävät tahot Kunta ei järjestä tällä hetkellä liikuntaryhmiä, mutta pyrkii luomaan siihen mahdollisuuksia. Esimerkiksi eräs aktiivinen kuntalainen halusi perustaa kaikille avoimen ja maksuttoman liikuntaryhmän omaa ja muiden kuntoa kohentaakseen, joten kunta tarjosi tilat toimintaan. Viikoittain tämä Circuit-training kerää paikalle noin kymmenen ihmistä. Lisäksi yhdistykset järjestävät aktiivisesti liikunnallista toimintaa jäsenilleen. Wellamo-opisto järjestää liikuntakursseja Hämeenkosken Seuralan juhlasalissa ja Monitoimihallissa. HÄMEENKOSKEN KUNTA 47

48 5 LIIKUNTAPAIKAT 5.1 Monitoimihalli Monitoimihalli sisältää sisäpeleihin soveltuvan liikuntasalin katsomoineen, neljä pukuhuonetta suihkuineen sekä monipuolisen kuntosalin. Talvella kiinteistöltä löytyy jääkiekkokaukalo pukukoppeineen, mainio koululaisten pulkkamäki ja parin hiihtoladun lähtöpaikat. Hallia voi vuokrata juhlakäyttöön, varata liikuntaryhmille tai vuokrata sieltä punttisalivuoroja. Koulupäivinä halli on opetuskäytössä pääsääntöisesti klo 7.50 ja välisenä aikana. 5.2 Melonta Teuronjoen melontareitti Hämeenkoskelta Kärkölään ja edelleen Mommilanjärvelle antaa monine koskineen, suvantoineen ja idyllisine maisemineen erinomaiset mahdollisuudet virkistymiseen. 5.3 Patikointi Hämeenkoskella on myös patikkareitit. Ahvenaisen ja Kukonharjun reitit ovat molemmat merkittyjä ja monipuolisissa maastoissa sijaitsevia kävelyreittejä. Patikointikartan saa postista. 5.4 Hiihto Hiihtoladuista on tehty latukartta, jonka voi noutaa postista. Pururadan valaistu 1,2 kilometrin latu, valot ovat päällä klo 22 asti. Valkjärveä kiertää sekä perinteinen latu että luistelu-ura (jäätilanteen salliessa). Kukonharjun 10 kilometrin latu tehdään luonnonlumelle, kun lumitilanne sallii. 5.5 Luistelukentät Urheilukentän luisteluradan pukukoppi on avoinna joka päivä noin klo 9 21, valot sammuvat noin klo 22. Kirkonkylän koulun kaukalon pukukopit ovat avoinna joka päivä noin klo 9 21, valot sammuvat noin klo TOIMENPIDESUUNNITELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HÄMEENKOSKEN KUNTA 48 Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi. Kunnassa on terveysliikunnasta vastaava toimijataho/ ohjausryhmä. Liikunnallisesti passiivisten kuntalaisten aktivoiminen Arjen ympäristö on liikkumista suosiva. Poikkihallinnollinen yhteistyö sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Väestön ikärakenteen huomioiminen kunnan liikuntatoimessa. Nuorisoliikunnan kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 6.1 Toimenpide-ehdotukset Hämeenkosken kunta julistautuu terveysliikuntakunnaksi vuoden 2010 alussa Henkilöresurssit Perustetaan kuntaan paikallinen ohjausryhmä, joka tukee ja ohjaa kunnan terveysliikuntatoimintaa ja antaa ehdotuksia. Selvitetään yhteistyömahdollisuudet liikunnanohjaajan palkkaamiseksi Kärkölän ja Hollolan kunnan kanssa. Käynnistetään terveysliikuntaa edistävä yhteistyöhanke (KKI, opetus- ja kulttuuriministeriö). Lisäresursseilla mahdollistetaan vähän liikkuvien ohjaus ja neuvonta, monipuolistetaan päiväkotien ja koulujen välituntien liikuntahetkiä sekä ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntapalveluja.

49 6.1.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Koulupäivän rakennemuutos liikkumista edistäväksi; yksi pidempi välitunti. Liikuntavälineiden käyttömahdollisuus välitunneilla. Monipuolisten liikuntaharrastuksien (liikuntakerhojen) tarjoaminen yhteistyössä seurojen kanssa. Selvitetään Hämeenkosken kunnan nuorten toiveet liikuntamahdollisuuksista, joiden pohjalta kehitetään nuorten toimintaa Työikäisten ja ikääntyneiden terveysliikunnan kehittäminen Perustetaan matalan kynnyksen ryhmä, jonka tavoitteena on yhteisen liikunnan lisäksi opettaa liikkumaan itsenäisesti. Huomioidaan myös haja-asutusalueen väestöryhmä. Kuntosalilla ohjaaja tiettyinä päivinä ohjaamassa kuntosalilaitteiden käyttöä ja kuntosaliharjoittelua. Työpaikkaliikunnan kehittäminen. Työpaikka nimeää liikuntavastaavan. Liikuntavastaavien koulutus järjestetään yhdessä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Kuntouttava työote kotihoidossa ja liikunta osana palvelutalojen toimintaa, henkilökunnan koulutus. Liikuntavälineistön lainaus kirjastoon Koulutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa vertais- ja/tai kyläohjaajia Terveysliikuntapalveluketju Terveysliikuntapalveluketju kehitetään yhteistyössä OIVA:n kanssa. Terveysliikuntapalveluketjun tavoitteena on tunnistaa terveydenhuollossa liikunnallisesti passiiviset ja/tai elintapasairauksien riskiryhmään kuuluvat henkilöt ja ohjata heidät liikuntaneuvontaan. Terveyskeskus/työterveyslääkäri tai terveydenhoitaja antaa asiakkaalle liikuntalähetteen. Liikuntaneuvonnasta vastaa kunnan liikunnanalan ammattilainen. Kouluterveyshuollossa voidaan puuttua terveyden riskitekijöihin varhaisessa vaiheessa. Lasten liikuntaneuvonnassa tulee ottaa huomioon perheen ja lapsen kasvatuksellinen tarve. Lasten ja nuorten terveysliikuntapalveluketjussa voidaan hyödyntää liikunnan opettajien ammattitaitoa ja resursoida heille aikaa ohjata terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria Terveysliikunnan markkinointi Järjestetään perheille suunnattuja liikunta- ja toimintapäiviä, jotka kannustavat ja innostavat liikkumaan. Järjestetään alueellisia/ maakunnallisia liikuntakampanjoita (esimerkiksi askeleita päivään) edistämään arkiliikuntaa. Olosuhteet: Nykyisten kevyen liikenteenväylien ja lähiliikuntapaikkojen ylläpitäminen ja kehittäminen terveysliikunnan näkökulmasta. Vanhainkotien ja palvelutalojen lähiympäristöjen kehittäminen (rollaattorireitit/ penkkireitit). Huomioidaan uusien lähiöalueiden kaavoituksessa riittävät varaukset ulkoilualueille, lasten leikkipuistoille ja muille lähiliikuntapaikoille sekä kevyen liikenteen väylille. LÄHTEET Haskell, W. L., Lee, I. M. & Pate, R. R. ym. (2007) Physical activity and public health: updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Medicine & Science in Sports & Exercise; 39(8): Tammelin, T. & Karvinen, J. (2008) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille. Opetusministeriö, Nuori Suomi ry. Reprotalo Lauttasaari Oy. UKK-instituutti. Uusi liikuntapiirakka. [Viitattu ] Saatavissa: Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita HÄMEENKOSKEN KUNTA 49

50 50

51 IITIN KUNTA 1 johdanto iitin kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ tulot 4 iitin kunnassa tarjolla olevat liikuntapalvelut Liikuntapalvelut Kansalaisopisto Liikuntajärjestöt Muut järjestöt 5 liikuntapaikat pohdintaa ja ehdotuksia terveysliikunnan kehittämiseksi iitissä Tavoite Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Työikäisiin kohdentuva toiminta Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut 7 muuta huomioitavaa IITIN KUNTA 51

52 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Päijät-Hämeen liiton toimesta toteutettiin vuonna 2008 Palvelurakenneuudistusprojekti, johon kuului maakunnan Terveysliikuntastrategian laatiminen. Strategian eräänä tavoitteena on, että Päijät-Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat vuosiksi PHLU, alueellisena keskusjärjestönä, on mukana toteuttamassa tätä tavoitetta Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Iitissä, kuten muissakin kunnissa sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, 2-tyypin Diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voidaan säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Iitissä on suhteellisen hyvin pystytty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Iitin terveysliikunnan tavoiteohjelman puitteissa on pyritty tarkastelemaan Iitin kunnan väestö- ja elinkeinorakennetta, koulutus- ja järjestötoimintaa sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia toteuttaa omalta osaltaan Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Lisäksi pyritään tuomaan esille vaihtoehtoja terveysliikunnan toteuttamiseksi eri väestöryhmissä. Tavoitteena on, että Iitin kunta on terveysliikunnan edelläkävijä Kymenlaaksossa. Tavoitteeseen pyritään kunnan, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. IITIN KUNTA 52

53 2 IITIN KUNTA 2.1 Sijainti Iitin kunta sijaitsee Kymenlaakson maakunnan pohjoisosassa. Kuntakeskus on noin asukkaan Kausala. Sijainti valtatie 12 ja Helsinki Lahti Kouvola -rautatien tuntumassa antaa kunnalle hyviä kehittymisen mahdollisuuksia. Matkaa kuntakeskus Kausalasta on Lahteen 40 km ja Kouvolaan 22 km. 2.2 Luonto ja ympäristö Iitin kunnan pinta-ala on noin 685 km 2, josta vesistöjä on noin 97 km 2. Kymijoki halkoo kuntaa lähes 60 km:n pituudelta. Välillä Kymijoki laajentuu laajoiksi järvialueiksi. Monista tukkilaiselokuvista kuuluisat Mankalan koskialueet on nykyisin valjastettu voimalaitoksilla energiatuotantoon. Salpausselän harjun pohjoispuolinen laaja järvialue ja Kymijoki tarjoavat kalastus ja luontomatkailulle erinomaiset edellytykset. 2.3 Väestörakenne Kunnan asukasluku oli henkilöä (Kuntaliitto ). Taulukosta voidaan havaita, että kunnan työikäinen väestö vähenee huomattavasti vuoteen 2020 tultaessa. Vastaavasti 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön osuus kasvaa vastaavana aikana yhteensä lähes 550 henkilöllä. Väestörakenteen muutos aiheuttaa melkoista painetta ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämisessä ja eri vaihtoehtojen etsimisessä. 2.4 Elinkeinorakenne Kuntaliiton tilastojen mukaan Iitin työpaikkaomavaraisuus oli 79,4 % ja työvoima henkilöä (Kuntaliitto ). Elinkeinorakenne oli vuoden 2006 lopussa seuraava: maa- ja metsätalous 10,3 %, jalostus 34,4 % ja palvelut 53,9 %. 2.5 Koulutus Iitin kunnassa toimii ( ) viisi alakoulua (444 oppilasta), yläkoulu (272 oppilasta) ja lukio (124 oppilasta). Lisäksi kansalaisopisto järjestää monipuolista koulutus- ja kurssitoimintaa, joka liittyy myös terveysliikuntaan. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat 6, vuotiaat 8, vuotiaat 63, vuotiaat 11, vuotiaat 8, vuotiaat 2, ja sitä vanhemmat Yhteensä Väestön ikärakenne (Suomen Kuntaliitto). IITIN KUNTA 53

54 3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Liikuntatoimen tehtävänä on tuottaa kuntalaisille tasapuolisesti liikuntapalveluita, jotka edistävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Liikuntatoimi tarjoaa liikuntatiloja ja -alueita niin yhdistyksille kuin yksittäisille kuntalaisillekin sekä järjestää ohjattua terveys- ja kuntoliikuntaa eri ikäisille. 3.2 Henkilöstö Liikuntatoimen henkilöstöön kuuluvat: vapaa-aikasihteeri, kaksi vakinaista kentänhoitajaa, yksi osa-aikainen urheilualueiden hoitaja sekä oppisopimuskoulutettava kentänhoitaja. 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ tulot Liikuntatoimen käyttömenot olivat Iitissä vuonna 2008 yhtensä euroa. Tulot olivat euroa, joten nettomenoksi jää euroa. Lisäksi seuroille jaettiin kohdeavustuksia yhteensä euroa. Järjestön nimi Toimintamuotoja Toimintaavustus FC-Kausala Jalkapallo, nuorisotoiminta (erikoisseura perustettu 2009) Iitin Ampujat Ampumaurheilu, koulutustoiminta 1000 (varaus vuokriin) Iitin Jousiampujat Jousiammunta, 500 koulutus- ja nuorisotoiminta Iitin Keilaajat Keilailun opetus, kilpailutoiminta 700 Iitin Latu Monipuolinen järjestö- ja kunto liikuntatoiminta: pyöräily-, retkeily-, hiihto-, melontavaellukset ja ulkoilureittien kunnossapito/sopimukset Iitin Pyrintö Yleisurheilu, hiihto, suunnistus, 6600 jääkiekko, lentopallo, kuntoliikunta sekä nuoriso- ja järjestötoiminta Etelä-Iitin Tenho ry Pyrinnön alaosasto, nuoriso- ja kilpailutoiminta, kuntoliikunta Kymikunnan Pyrinnön alaosasto, nuoriso- voimistelijat ja kilpailutoiminta, kuntoliikunta Lyttilän Luja Pyrinnön alaosasto, nuoriso- 400 ja kilpailutoiminta, kuntoliikunta Maakansan Nopsa Pyrinnön alaosasto, nuoriso- 200 ja kilpailutoiminta, kuntoliikunta Pohjois-Iitin Kiri Pyrinnön alaosasto, nuoriso- 500 ja kilpailutoiminta, kuntoliikunta Iitin Soutajat Soutu-urheilu, kuntosoutu 800 Jenga-Team Salibandy, nuoriso- ja kilpailutoiminta 1700 Kausalan Yritys Hiihto, lentopallo, yleisurheilu, 6600 kuntoliikunta sekä nuorisotoiminta Yhteensä (euroa) Liikuntajärjestöjen toiminta-avustukset. IITIN KUNTA 54

55 4 IITIN KUNNASSA TARJOLLA OLEVAT LIIKUNTAPALVELUT 4.1 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut tarjosi keväällä 2009 kuntalaisille mahdollisuuden liikkua 23 eri liikuntaryhmässä. Liikuntaryhmiä oli lapsille, työikäisille, senioreille ja vanhuksille. Käyntikertoja kirjattiin Kansalaisopisto Kansalaisopistossa toimi kaikkiaan 20 liikuntaryhmää, joissa liikkui yhteensä 239 henkilöä. Heistä haja-asutusalueen ryhmissä oli 147 ja Kausalan ryhmissä 161 osanottajaa Liikuntajärjestöt Toiminta- ja kohdeavustusta saavien liikuntajärjestöjen tarjoamat liikuntapalvelut on esitetty edellä. Näiden lisäksi Iitti Golf järjestää eri ikäisille mahdollisuuden golfin pelaamiseen ja kunnon kohentamiseen Muut järjestöt Kunnassa toimii myös aktiivisia nuorisoseuroja ja 4Hsekä VPK-toimintaa Kausalassa ja Vuolenkoskella. Kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt toimivat myös aktiivisesti Iitissä. 5 LIIKUNTAPAIKAT Iitin liikuntapaikkatilanne on hyvä, mutta puutteitakin löytyy. Uimaan iittiläisiä on kuljetettu vuosien varrella Kuusankosken, Korian ja Kouvolan uimahalleihin. Myös tekojään mahdollinen kattaminen odottaa ratkaisua. Sisäliikuntatiloista suosituimpia ovat Ravilinnan vapaa-aikakeskuksessa sijaitseva liikuntahalli ja kuntosali. Talvella on käytössä useita luistelupaikkoja sekä tekojäärata Kausalassa. Kesällä voi pelata tennistä sekä lentopalloa myös ulkokentillä. Kansatalon salitilat sekä ala- ja yläkoulujen liikuntasalit liikuttavat myös kuntalaisia. Haja-asutusalueella on käytettävissä muun muassa Haapakimolan, Lyöttilän ja Vuolenkosken koulujen liikuntasalit. Myös muilla kunnostetuilla seura- ja kylätaloilla on mahdollisuus järjestää liikuntaa. Ulkoliikuntaan ja muuhun virkistystoimintaan on mahdollisuus Veteraanimajan alueella (uimapaikka ja avantouinti) sekä kuudella muulla uimapaikalla eri puolilla kuntaa. Kuntalaisten käytettävissä on myös monipuolinen ulkoilureittiverkosto (pyöräily, kävely, hiihto, melonta ja vaellukset) sekä valaistut ulkoilureitit Kausalassa, Perheniemessä ja Lyöttilässä. IITIN KUNTA 55

56 6 POHDINTAA JA EHDOTUKSIA TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI IITISSÄ IITIN KUNTA 56 Teemana Iitti terveysliikunnan edelläkävijä Kymenlaaksossa. Iitissä on erittäin laaja ja monipuolinen järjestötoiminta ja hyvät liikuntapaikat. Nämä seikat antavat erinomaiset lähtökohdat suunniteltaessa ja toteutettaessa koko kunnan kattavaa terveysliikuntaa. Lisäksi Liikuntakeskus Pajulahti ja Suomen Urheiluopisto sijaitsevat lähellä. Kunnan liikuntapalveluiden ohjaustoiminta ja kuntalaisten aktivointi liikkumaan etenee myötätuulessa kohti vuotta 2010, sillä kuntaan palkataan vakituinen erityisliikunnanohjaaja. 6.1 Tavoite Iitin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman keskeisenä tavoitteena on aktivoida iittiläiset kiinnittämään huomiota omaan ja läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pitää sisällään liikkumisen lisäksi myös huomion kiinnittämisen terveyttä edistävien elintapojen omaksumiseen. Kuntalaisille jaetaan tietoa siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omiin terveystottumuksiinsa. Kunnan keskeisenä tehtävänä on luoda siihen mahdollisuuksia. Toimenpidesuunnitelma kohdennetaan seuraaviin ryhmiin: lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikääntyneet iittiläiset Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Päiväkotien, koulujen ja seurojen nuorisotyön yhteistoiminta. Päiväkotien henkilöstön ja seuraohjaajien liikuntakoulutuksen aloittaminen / lisääminen yhteistyössä esimerkiksi Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Lähiliikuntapaikkojen liikuntavälineiden ja ympäristön kehittäminen liikuntaystävälliseksi. Liikuntakerhotoiminta koulupäivän jälkeen (koulut, seurat, järjestöt) Työikäisiin kohdentuva toiminta Painopistealueena työssäkäyvä väestö (kunnan työikäisten osuus noin 3360 henkilöä). Otetaan käyttöön terveyskeskus/ työterveyslääkärin antama liikuntalähete (ohjaus toiminnan alkaessa fysioterapia tai erityisryhmien liikunnanohjaaja). Toiminta edellyttää, että tiedossa on lähetteen vastaanottavan tahon mahdollisuudet liikunnan toteuttamiseen, ja että ko. henkilö hyväksyy seurannan toteuttamisen. Vaihtoehtona em. toiminnalle on, että terveyskeskus/työterveyslääkärille toimitetaan luettelo kunnan alueella olevista liikuntapalveluista ja ohjataan henkilöt mukaan ko. toimintaan. Liikuntaneuvojan tarpeellisuus pohdittava. Liikuntapalvelujen tuottaminen yhteistyössä kunnan, järjestöjen, kansalaisopiston ja työpaikkojen kanssa. Toiminnassa huomioidaan myös haja-asutusalueen väestöryhmät. Kehitetään kunnan oman henkilöstön liikuntaa osana työkykyä ja viihtyvyyttä ylläpitävää henkilöstöpolitiikkaa Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Painopistealueena eläkeläiset ja eri tavoin liikuntarajoitteiset henkilöt. Ikääntyneiden (65-vuotiaiden ja sitä vanhempien) osuus kunnan väestöstä vuonna 2010 oli noin 21 % eli noin henkilöä. Vuonna 2020 ennustetaan tähän ikäryhmään kuuluvan jo noin 2100 henkilöä. Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten terveysliikunnan keskeinen tavoite on toimintakykyä ylläpitävän liikunnan ja lihaskunnon parantaminen liikunnan avulla. Tavoitteena on, että ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään kotona. Hankitaan esimerkiksi kirjastoon liikuntavälineiden lainauslaatikko. Ohjaus tarvittaessa välineiden käytössä tiettynä päivänä viikossa. (koulutus ja erilainen materiaali) esimerkiksi kirjaston henkilökunta, erityisryhmien liikunnanohjaaja tai fysioterapia. Yhteistyön kehittäminen/ jatkuminen sosiaali- ja terveystoimen, liikuntatoimen, teknisen toimialan sekä kansalaisopiston ja eri järjestöjen kanssa.

57 7 Muuta huomioitavaa Selvitetään eri toimintojen rahoitusmahdollisuudet (KKI, opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuori Suomi ry sekä työllistämistuen hyväksikäyttö). Yhteistoimintaa erityisesti kansanterveys- ja muiden järjestöjen kanssa lisättävä. Perustetaan kuntaan terveysliikuntatoimijoista koottu paikallinen ohjausryhmä, joka tukee ja ohjaa kunnan terveysliikuntatoimintaa, antaa ehdotuksia sekä toimii samalla asiantuntijaelimenä terveysliikunnan toteuttamiseksi. Ryhmää muodostettaessa hyödynnetään jo olemassa olevia yhteistyöryhmiä. Toiminnan seuranta ja mahdollisten epäkohtien huomioiminen. Otetaan uusien lähiöalueiden kaavoituksessa huomioon riittävät varaukset ulkoilualueille sekä lasten leikkipuistoille, lähiliikuntapaikoille ja kevyen liikenteen väylille. IITIN KUNTA 57

58 58

59 KUHMOISTEN KUNTA 1 johdanto kuhmoisten kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Liikuntatoimen henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ tulot 3.4 Liikuntajärjestöt 3.5 Muut liikuntaa järjestävät tahot 3.6 Liikuntapaikat 4 ajatuksia terveysliikunnan kehittämiseksi kuhmoisissa Tavoite 4.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 4.3 Työikäisiin kohdentuva toiminta 4.4 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut 5 muuta huomioitavaa kuhmoisten KUNTA 59

60 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Päijät-Hämeen liiton toimesta toteutettiin vuoden 2008 aikana Palvelurakenneuudistusprojekti, johon yhtenä osana kuului maakunnan Terveysliikuntastrategian laatiminen. Strategian eräänä tavoitteena on, että Päijät- Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpideohjelmat vuosiksi PHLU, alueellisena keskusjärjestönä, on mukana toteuttamassa tätä tavoitetta. Vaikka Kuhmoisten kunta kuuluu Keski-Suomen liiton vaikutuspiiriin, kunnassa toimivat liikuntajärjestöt kuuluvat PHLU:n toimintaalueeseen. Kuhmoisissa, kuten muissakin kunnissa, sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esim. lihavuus, tyypin 2 diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voidaan säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Kuhmoisissa on suhteellisen hyvin pystytty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tämän Kuhmoisten terveysliikunnan toimenpideohjelman puitteissa on pyritty tarkastelemaan kunnan väestöja elinkeinorakennetta, koulutus- ja järjestötoimintaa sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia toteuttaa omalta osaltaan Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Lisäksi pyritään tuomaan esille vaihtoehtoja terveysliikunnan toteuttamiseksi eri väestöryhmissä. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. kuhmoisten KUNTA 60

61 2 KUHMOISTEN KUNTA 2.1 Sijainti Kuhmoisten kunta kuuluu Jämsän seutukuntaan ja Keski-Suomen maakuntaan. Kuntaa halkoo valtatie 24. Matkaa kuntakeskuksesta on Lahteen 75 km, Tampereelle 85 km, Jyväskylään 100 km sekä Helsinkiin 185 km. 2.2 Luonto ja ympäristö Kunnan pinta-ala on 937 km 2, josta vesistöä 276 km 2. Kunnan sijainti Päijänteen länsirannalla antaa erinomaiset mahdollisuudet kalastukselle ja luontomatkailun ystäville. Kesällä Kuhmoisten väkiluku moninkertaistuu, kun kunnan alueella olevat reilut kesämökkiä saa asukkaansa. 2.3 Väestörakenne Kunnan asukasluku oli henkilöä. (Kuntaliitto ). Taulukosta voidaan havaita, että kunnan työikäinen väestö vähenee yli 400 henkilöä vuoteen 2020 tultaessa. 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön osuus kasvaa vastaavana aikana yhteensä lähes 150 henkilöllä. Väestörakenteen muutos aiheuttaa melkoista painetta ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämisessä ja eri hallinnonalojen yhteistyössä etsittäessä vaihtoehtoja väestörakenteen muutosten aiheuttamassa paineessa terveysliikunnan suhteen. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat 4, vuotiaat 6, vuotiaat 56, vuotiaat 15, vuotiaat 12, vuotiaat 4, ja sitä vanhemmat Yhteensä Väestön ikärakenne (Suomen Kuntaliitto). 2.4 Elinkeinorakenne Kuntaliiton tilastojen mukaan Kuhmoisten työpaikkaomavaraisuus oli ,5 % ja työvoima 1061 henkilöä. Elinkeinorakenne oli vuoden 2006 lopussa seuraava: Maa- ja metsätalous 15,2 %, jalostus 23,8 % ja palvelut 58,6 %. 2.5 Koulutus Kuhmoisten kunnassa toimii luokille 1 6 opetusta antava Kirkonkylän koulu sekä Kaukolan koulu, jossa opetusta saavat luokat 7 9 ( ). Kunnassa toimii oma lukio. Lisäksi Jämsän työväenopisto järjestää Kuhmoisissa terveysliikuntapainotteista kurssi- ja koulutustoimintaa. kuhmoisten KUNTA 61

62 3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE kuhmoisten KUNTA 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Liikuntatoimen tavoitteena on luoda edellytykset aktiiviselle ja monipuoliselle liikunnan harrastamiselle yhteistyössä eri yhteisöjen ja toimijoiden kanssa sekä ulkona että sisällä tapahtuvaan liikuntaan. Kunta toimii yhteistyössä seurojen kanssa kuntalaisten liikuntatottumusten ja liikuntamyönteisten asenteiden herättämiseksi ja tavoitteena on aktiivinen liikunnan harrastaminen. 3.2 Liikuntatoimen henkilöstö Liikuntatoimen henkilöstöön kuuluvat liikunta- ja nuorisosihteeri sekä liikuntapaikkojen hoitaja. 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ tulot Vapaa-aikatoimen (liikunta- ja nuorisotoimi) käyttömenot olivat vuonna euroa ja tulot euroa, joten nettomenoksi jää euroa 3.4 Liikuntajärjestöt Järjestön nimi Kuhmoisten Kopse Kuhmoisten Kumu Kuhmoisten Moottorikelkkailijat Kuhmoisten Moottorikerho Kuhmoisten Naisvoimistelijat Kunmoisten Urheiluautoilijat Mäkimaan Muhku Päijät-Rasti Toimintamuotoja Ratsastus Yleisurheilu, hiihto Moottorikelkkailu Moottoripyöräily Naisvoimistelu Autoilu Yleisurheilu, hiihto Suunnistus 3.5 Muut liikuntaa järjestävät tahot Jämsän työväenopisto järjestää Kuhmoisissa liikuntapainotteista ohjelmaa seuraavissa ryhmissä: KKI-ryhmä (34 osanottajaa), miesten jumppa (13 osanottajaa), senioritanssiryhmä (9 osanottajaa), kaksi (2) joogaryhmää, joissa yhteensä 29 osanottajaa sekä K60-vuotiaiden ryhmä (15 osanottajaa). 3.6 Liikuntapaikat Kuhmoisissa on erinomaiset liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ympärivuotiseen kunnonkohennukseen halusitpa puurtaa yksin, tai yhdessä. Toimintakeskuksen läheisyydessä on noin 2,6 km pururata ja talvella valaistu latu. Koulukeskuksessa on kaksi liikuntasalia sekä kuntosali, sisäjousiammuntarata, pallokenttä/ jääkiekkokaukalo, tenniskenttä, skeittiparkki, katukoris, frisbeegolf-rata ja mäenlaskupaikka Keskustassa on uimala Karkjärven rannalla (Kokonniemen uimaranta), urheilukenttä ja Velisjärven 8 km:n retkeilyreitti. Muita liikuntapaikkoja ovat Kalholanniemen ja Tehin hiekan uimarannat, hiihtoladut sekä retkeily- ja suunnistusreitit. 62

63 4 AJATUKSIA TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI KUHMOISISSA Kuhmoisissa on monipuolista järjestötoimintaa ja hyvät liikuntapaikat. Nämä seikat antavat hyvät lähtökohdat terveysliikunnan toteuttamiseen. 4.1 Tavoite Kunnan terveysliikunnan toimenpideohjelman keskeisenä tavoitteena on aktivoida kuntalaisia kiinnittämään huomiota omaan ja läheistensä hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen. Tämä tarkoittaa liikkumisen lisäksi terveyttä edistävien elintapojen omaksumista. Toimenpideohjelma kohdennetaan seuraaviin ryhmiin: lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikääntyneet kuhmoislaiset. 4.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Neuvolatoiminnassa annetaan äideille lasten liikuntavinkkejä. Päiväkodin/ perhepäivähoidon, koulujen ja seurojen nuorisotyön yhteistoiminta. Lasten parissa työskentelevien liikuntakoulutuksen aloittaminen/ lisääminen yhteistyössä esim. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Liikuntavälineiden ja ympäristön kehittäminen liikuntaystävälliseksi (lähiliikuntapaikat). Liikuntakerhot koulupäivien jälkeen (koulut, seurat > ohjaajakoulutus). 4.3 Työikäisiin kohdentuva toiminta Otetaan käyttöön terveyskeskus/ työterveyslääkärin antama liikuntalähete (ohjaus toiminnan alkaessa esim. fysioterapia). Vaihtoehtona on, että lääkärille toimitetaan tiedot/ luettelo kunnan alueella olevista liikuntapalveluista ja ohjataan henkilö ko. toimintaan. Liikuntapalvelujen tuottaminen yhteistyössä kunnan, työväenopiston, järjestöjen ja työpaikkojen kanssa. Kehitetään kunnan oman henkilöstön liikuntaa osana työkykyä ja viihtyvyyttä ylläpitävää henkilöstöpolitiikkaa. 4.4 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten terveysliikunnan keskeinen tavoite on toimintakyvyn ylläpitäminen liikunnan avulla. Tavoitteena on, että ikääntyneet voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Hankitaan esim. kirjastoon liikuntavälineiden lainauslaatikko. Ohjausta tarvittaessavälineiden käytössä tiettynä päivänä viikossa (ohjaus esim. kirjaston henkilökunta). Yhteistyön kehittäminen eri hallinnonalojen sekä järjestöjen kanssa. 5 MUUTA HUOMIOITAVAA veysliikuntatoimintaa. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kunnassa mahdollisesti jo olevia yhteistyöryhmiä. Otetaan uusien lähiöalueiden kaavoituksessa huomioon riittävät varaukset ulkoilualueille lasten liikuntapuistoille, lähiliikuntapaikoille sekä kevyen liikenteen väylille. Selvitetään eri toimintojen rahoitusmahdollisuudet (KKI, opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuori Suomi ry sekä työllistämistuen käyttö). Yhteistoimintaa eri järjestöjen ja ehkä naapurikuntien kanssa. Perustetaan kuntaan terveysliikuntatoimijoista paikallinen ohjausryhmä, joka tukee ja ohjaa kunnan terkuhmoisten KUNTA 63

64 64

65 KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto yleiskuvaa kärkölän kunnasta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne Hallinto 3.2 Henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset 3.4 Seuratoiminta 3.5 Muut toimijat 3.6 Liikuntapaikat 3.7 Talkootyön arvo liikuntatoimessa 3.8 Liikuntatoimen käyttömenot 3.9 Seuratoiminnan tukeminen/ avustukset 3.10 Kunnan järjestämä liikuntatoiminta 3.11 Kuntayhteistyö/ liikkumislähetekäytäntö 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät Yleistä 4.2 Toimenpiteet 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi KÄRKÖLÄN KUNTA 65

66 1 JOHDANTO Liikuntalain toisessa pykälässä todetaan: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmille. Nykyisin voimassa oleva liikuntalaki tuli voimaan Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Liikunnalla voidaan edistää tasa-arvoa, suvaitsevuutta ja tukea moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntaseurat ja yhdistykset. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), jonka toimialaan liikuntatoimi kuuluu, vastaa liikuntatoimen yleisestä johtamisesta kehittämisestä ja yhteensovittamisesta valtion hallinnossa. Alueellisesti nämä tehtävät kuuluvat ELYkeskuksille ja paikallisesti kunnille. OKM tukee liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeita vuosittain jaettavilla avustuksilla. Nykyisin avustamisen painopistealueina ovat lasten ja nuorten liikuntapaikat sekä terveysliikuntaan liittyvien olosuhteiden kehittäminen. Liikuntaviranomaisten tehtävä kunnassa on liikunnan ja muun terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden edistäminen liikuntalain hengessä. Liikuntatoimi hoidetaan Kärkölässä siten, että hallinnollinen vastuu kuuluu keskushallinnolle, muun muassa avustusten myöntäminen liikuntajärjestöille on kunnanhallituksen vastuulla. Liikuntapaikkojen ylläpito ja hoito (muun muassa kentät ja uimahalli) ovat teknisen toimen vastuulla. Kärkölän Kisaveikot huolehtii kunnan latukoneella ja Teuronjoen Latu moottorikelkalla hiihtolatujen kunnossapidosta. Järvelän Jäppärä huolehtii jääalueista. Liikuntajärjestöt huolehtivat muun muassa ampumaratojen, kuntosalin ja moottoriradan kunnossapidosta. Maksettava korvaus sovitaan erikseen järjestöjen kanssa. Tässä selvityksessä ei ole otettu kantaa liikuntapaikkarakentamiseen. KÄRKÖLÄN KUNTA 66

67 2 YLEISKUVAA KÄRKÖLÄN KUNNASTA 2.1 Sijainti Kärkölän kunta sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Matkaa Lahdesta on noin 25 km Riihimäen suuntaan. Helsingistä on Kärkölään matkaa noin 90 km. Kunnanvirasto ja keskeiset liikuntapaikat sijaitsevat Järvelässä. Kuntaa halkoo tie nro 54 Riihimäeltä Kärkölän kautta Lahteen. Teuronjoen melontareitti Hämeenkoskelta Kärkölään ja edelleen Mommilanjärvelle antaa koskineen, suvantoineen ja idyllisine maisemineen mainion mahdollisuuden virkistäytymiseen. 2.2 Luonto ja ympäristö Kärkölän luonnolle on ominaista vaihteleva maasto ja laajat viljelysalueet. Vesistöjä on verraten vä- hän. Upea Huovilanpuisto vehreine ympäristöineen lienee eräs eteläisen Suomen mielenkiintoisimmista kohteista. Kunnan kokonaispinta-ala on noin 259 km 2, josta vesistöä on kolme km 2 ja rantaviivaa 15 km. Kuntaa halkova Teuronjoki antaa lisämahdollisuuksia monipuoliseen virkistäytymiseen. 2.3 Väestörakenne Kärkölän väkiluku oli vuoden 2010 lopussa henkilöä. Väestöstä noin henkilöä asuu kunnan keskustaajamassa, Järvelässä. 2.4 Elinkeinorakenne Kärkölän työvoima oli yhteensä henkilöä. Kunnassa oli työpaikkoja vuoden 2005 tilastojen mukaan yhteensä Palvelujen osuus on ollut 36,3 %, jalostus 52,2 %, maa- ja metsätalouden 8,9 % ja muiden 2,6 %. 2.5 Koulutus Kärkölän kunnassa toimii kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio. Oppilaita on alakoulussa 338, yläkoulussa 185 ja lukiossa 82. Lisäksi kunnassa toimii Wellamo-opisto järjestäen elämän eri vaiheissa tilaisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen monipuolisesti eri aineissa muun muassa liikunnassa ja tanssitaiteessa. Näiden aineiden osuus oli 23 %, eli noin 450 opetustuntia opiston Kärkölässä järjestämästä kokonaistuntimäärästä (1 956 tuntia). Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat 7, vuotiaat 10, vuotiaat 65, vuotiaat 8, vuotiaat 5, vuotiaat 2, ja sitä vanhemmat Yhteensä Väestön ikärakenne (Suomen Kuntaliitto). KÄRKÖLÄN KUNTA 67

68 3 KÄRKÖLÄN LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE KÄRKÖLÄN KUNTA 3.1 Hallinto Liikuntatoiminta jakautuu käytännössä kahteen osaan. Liikuntapaikkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa tekninen toimi. Kunnanhallituksen taholta ohjeistetaan avustusten jakoperusteet ja huolehditaan niiden jaosta. Näin ollen myös kaksi tahoa päättää liikunta-asioista eli tekninen lautakunta ja kunnanhallitus. Liikunta-asioiden osalta esittely kuuluu kunnanjohtajalle ja teknisessä toimessa esittelijänä on kunnaninsinööri. 3.2 Henkilöstö Liikuntatoimessa ei ole henkilökuntaa. Hallinnolliset tehtävät hoidetaan keskustoimiston kautta ja tarvittava liikuntapaikkojen hoitohenkilöstö ohjataan kohteisiin teknisen toimen taholta. 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset Liikuntatoimessa ei ole hallintoon eikä henkilökuntaan liittyviä menoja. Liikuntajärjestöjen toimintaavustukset ( euroa) on sisällytetty sivistystoimen talousarvioon ja liikuntapaikkojen kunnossapitomäärärahat ( euroa) sekä kunnossapitohenkilöstön palkkamenot on huomioitu teknisen toimen määrärahoissa. 3.4 Seuratoiminta Liikuntajärjestöt: Järjestön nimi Toimintamuotoja Jäseniä Järvelän Jänne Koripallo, moottoriurheilu, 40 kuntoliikunta Järvelän Jäppärä ry Jääkiekko, jalkapallo, salibandy, 136 kaukalopallo, rullaluistelu Kärkölän Kisa-Veikot Ampumaurheilu: ampumahiihto, 550 hiihto, yleisurheilu, suunnistus, kuntoliikunta, monipuolinen varhaisnuorisotyö Kärkölän Tennisseura Tennis 30 Lappilan Nousu ry Lentopallo, beach volley, 150 kuntokaukalopallo Lappilan Nuorisoseura Tanssi, kuntoliikunta, 108 tapahtumien järjestäminen Teuronjoen Latu Luonnossa tapahtuva liikunta, 708 kurssi- ja koulutustoiminta Riemukaari ry Petanque Muut toimijat Liikunta- ja latujärjestöjen lisäksi liikuntatoimintaa järjestää Wellamo-opisto. Muita toimijoita ovat koulut, työpaikat, liikelaitokset ja kyläyhdistykset. 3.6 Liikuntapaikat Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmille. Tässä selvityksessä ei ole otettu kantaa liikuntapaikkojen nykykuntoon, eikä liikuntapaikkarakentamiseen. Kärkölässä on koulujen liikuntapaikat huomioiden kaikkiaan 18 liikuntapaikkakokonaisuutta. 68

69 Järvelässä on seuraavat liikuntapaikat: Vuokkoharjun koulun sisäliikuntasalin (n. 13 x 24 m) lisäksi koulun piha-alueella hiekkakenttä, vapaaluistelualue ja hiihtolatu. Opintien koulun liikuntasali (n. 14 x 31 m). Uimahalli (kaksi allasvaihtoehtoa). Urheilukenttä suorituspaikkoineen. Ampumahiihtostadion (Kärkölän Kisa-Veikot). Ampumarata ruutiaseille (pienoiskivääri, vapaapistooli, haulikkorata ja kiväärirata) sekä sisäampumarata ilma-aseille. Kaksi valaistua kuntorataa (3,85 km ja 3,33 km). Jääkiekkokaukalo (kaksi massakenttää, lentopallokenttä, pukuhuoneet ja vapaaluistelualue) K47-hyppyrimäki. Kuntosali (Kärkölän Voimailijat). Lisäksi on mahdollisuudet petanquen, katukoriksen, tenniksen ja salibandyn pelaamiseen. Kirkonkylässä on koulun liikuntasali (n.10 x 20 m), hiekkapintainen pallokenttä, yleisurheilun suorituspaikat, jääkiekkokaukalo sekä vapaaluistelualue sekä valaistu noin kolmen kilometrin mittainen kuntorata. Myös Teuronjoen melontareitin taukopaikka (kota, laavu ja tulipaikka) ovat kirkonkylän lähialueella. Lappilassa on urheilukenttä, jossa muun muassa murskepintainen 300 metrin juoksurata, hiekkapintainen pallokenttä ja lentopallokenttä. Talvella on käytössä jääkiekkokaukalo, koulun noin kolmen kilometrin hiihtolatu sekä hiihtomaa ja kaksi suunnistusaluetta. Lisäksi eri puolilla Kärkölää on useita suunnistusalueita, retkeilyreittiverkostot, lentopallokenttiä sekä kaksi uimapaikkaa. Myös Teuronjoki tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet. 3.7 Talkootyön arvo liikuntatoimessa Talkootyöstä maksettiin vuonna 2007 kuudelle eri järjestölle yhteensä euroa. 3.8 Liikuntatoimen käyttömenot Liikuntatoimen käyttömenot olivat Kärkölässä vuonna 2007 yhteensä euroa, josta uimahallin osuus euroa. Tuloja kertyi euroa, joten nettomenoksi jää euroa. Liikuntatoimen valtionosuus on 10,80 euroa/ asukas, josta kunnalle myönnettävä osuus on 30 %. Kärkölässä liikuntatoimen valtionosuus vuonna 2007 oli euroa. 3.9 Seuratoiminnan tukeminen/ avustukset Sivistyslautakunta jakoi vuonna 2007 toiminta-avustusta liikuntajärjestöille euroa. Vuodelle 2008 avustusmääräraha on euroa. Avustuksen piiriin kuului vuonna 2007 kahdeksan seuraa Kunnan järjestämä liikuntatoiminta Kunta on sopinut paikallisten järjestöjen kanssa kunnanmestaruuskilpailujen ja muiden liikuntatapahtumien järjestämisestä. Kunta maksaa tapahtumien ilmoituskulut sekä huolehtii palkinnoista. Kärkölän kunta ylläpitää uimahallia, jossa kuntalaisilla on mahdollisuus virkistäytyä. Uimahallin kävijämäärä vuonna 2007 oli Lisäystä edelliseen vuoteen oli käyntiä. Uimahallin työllistävä vaikutus oli 3,25 henkilötyövuotta. Wellamo-opisto järjestää erilaisia liikuntaryhmiä (muun muassa liikunta ja tanssitaide) eri puolilla Kärkölää Kuntayhteistyö/ liikkumislähetekäytäntö Kärkölä on alustavasti suunnitellut liikuntatoimen yhteistyötä muun muassa Hollolan ja Hämeenkosken kuntien kanssa. Tällä laajemmalla kokonaisuudella saattaisi olla myönteinen vaikutus Kärkölän liikuntapaikkojen hoidossa ja liikuntatoimen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Asiaa kannattaa jatkossa edelleen kehittää ja miettiä eri vaihtoehtoja. Toisaalta Kärkölän kokoisessa (asukkaita noin 5 000) kunnassa pitäisi olla henkilö, jonka vastuulla on liikuntatoimen hoitaminen ja kehittäminen. Tähän kuuluu myös KKI-toiminnan ja terveysliikunnan eri vaihtoehtojen organisointi, seurojen avustaminen ja ohjaajakoulutuksen järjestäminen yhteistoiminnassa Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. KÄRKÖLÄN KUNTA 69

70 4 LIIKUNTATOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 4.1 Yleistä Olosuhteiden luominen ja kehittäminen monipuoliselle liikunnalle. Seuratoiminnan kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen. Luontomatkailun kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Terveysliikunnan työryhmän toiminnan ylläpitäminen terveysliikunnan ja erityisliikunnan kehittämiseksi. Seudullisen yhteistyön kehittäminen. Liikuntatoimintaan liittyvän koulutuksen järjestäminen yhteistyössä alueellisen organisaation kanssa. Ylikunnallisten ja poikkihallinnollisten liikuntapalveluiden organisointi. 4.2 Toimenpiteet Seuratoiminnan ja koululiikunnan tukeminen sekä kehittäminen huomioiden paikalliset olosuhteet. Kunto- ja terveysliikunnan kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LIIKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KÄRKÖLÄN KUNTA Edellä kohdissa 1 3 käsiteltyjen Kärkölän liikuntatointa käsittelevien asioiden johdosta voidaan tehdä seuraavia johtopäätöksiä: Kuntayhteistyön käynnistäminen liikuntatoimen kehittämiseksi naapurikuntien (Hollola ja Hämeenkoski) kanssa. Kannattaa myös miettiä liikunnanohjaajan viran/toimen täyttämistä (vrt. väestön ikärakenne ja muun muassa terveysliikunnan sekä nuorisotyön välttämättömyys, monipuolinen järjestötoiminta). Väestön ikärakenteen huomioiminen kunnan liikuntatoimessa (terveysliikunta). Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Seurojen ohjaajakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Muodostetaan kuntaan esimerkiksi KKI (Kunnossa Kaiken Ikää) -työryhmä, jossa on edustettuna henkilö sivistys- ja terveystoimesta (työterveyshuolto) sekä järjestöistä ja työpaikoilta 2 3 henkilöä kummastakin. Liikuntatoimen kehittämisseminaarin järjestäminen, jossa on mukana sivistystoimen vastuuhenkilö, luottamusmiehiä sekä liikuntajärjestöjen edustajat teknisen toimen vastuun tarkistaminen liikuntapaikkojen hoidossa (kuntalaisten yhteydenotot asioiden hoidossa). Kyläkeskusten liikuntamahdollisuuksien huomioiminen ja kehittäminen (väestöennuste). 70

71 KÄRKÖLÄN KUNTA 71

72 72

73 LAHDEN KAUPUNKI 1 johdanto terveysliikunta terveyden edistäjänä Terveysliikunta käsitteenä 2.2 Kansantaudit ja terveysliikunnan kansanterveydellinen merkitys 2.3 Terveysliikunta ihmisen elinkaaren eri vaiheissa Alle kouluikäiset Kouluikäiset Opiskelijat Työikäiset/ työssäkäyvät Ikääntyvät / eläkeläiset 3 liikuntaneuvonta osana terveysliikunnan edistämistä Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. 3.2 Liikuntaneuvonta sairauden ehkäisyssä ja hoidossa 3.3 Asiakkaan muutosvaiheen huomioiminen liikuntaneuvonnassa 4 lahden terveysliikuntastrategian lähtökohdat Väestörakenne ja väestökehitys 4.2 Terveysliikuntaa edistävä fyysinen ympäristö 4.3 Lahden liikuntapaikat 4.4 Asuin- ja liikkumisympäristöt liikuntapaikkoina 4.5 Terveysliikuntaa edistävä toimintaympäristö 4.6 Liikuntatoimi 4.7 Sosiaali- ja terveystoimi 4.8 Liikunta- ja urheiluseurat 4.9 Terveysliikunta kaupungin ja toimialojen nykyisissä strategioissa 5 terveysliikuntaa edistävän toiminnan ja tarjonnan nykytilan analyysi lahden kaupungin terveysliikuntastrategia Terveysliikunnan visio 6.2 Strategiset tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet 6.3 Terveyttä edistävän toiminnan ja liikunnan lisääminen Lahdessa 6.4 Liikuntaneuvonta osaksi terveyden ja terveysliikunnan edistämistä 6.5 Lasten ja nuorten mahdollisuus päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen päivähoidossa, iltapäiväkerhossa, koulussa ja vapaa-ajalla 6.6 Työikäsiten terveyden, toimintakyvyn ja vapaa-ajan toiminnan tukeminen ja edistäminen 6.7 Ikääntyvien toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen 7 yhteenveto LAHDEN KAUPUNKI 73

74 1 JOHDANTO Valtio ohjaa ja tukee terveysliikuntaa tiedottamalla, säädöksillä ja rahoituksella. Terveysliikunnan edistämistoiminta on Suomessa osa laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä, jossa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja sosiaali- ja terveysministeriön ohella ovat mukana muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö. Maakunnallisella tasolla Päijät-Hämeessä on käynnissä terveysliikunnan hanke Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta -terveysliikuntakonsepti, jonka tarkoituksena on ideoida uuden alueellisen toimintamallin luomista terveysliikunnan edistämiseksi. Myös Lahden kaupungin strategiaan on kirjattu yhtenä menestystekijänä ennaltaehkäisevä toimintamalli, jonka mukaan Lahdessa on panostettava varhaiseen puuttumiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä moniammatilliseen ja hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Yhtenä arviointikriteerinä on terveysliikunnan strategia ja toimintamalli. Terveysliikunnan strategiaa varten perustettiin keväällä 2006 eri hallintokuntien edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä on laatia toimenpidesuunnitelma terveysliikunnan edistämiseksi Lahden kaupungissa. Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa suunnittelemaan ja seuramaan terveysliikuntastrategian etenemistä. Terveysliikuntastrategiatyön avulla tuodaan esille yleisesti alueita, joissa erityisesti tarvitaan panostusta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Liian vähäisen liikunnan arvioidaan aiheuttavan Suomessa miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Puolet näistä on suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja. Loppuosa menoista aiheutuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä. Kuntien talouden kiristyessä eri väestöikäryhmien hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan kontrolloida sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavaa kysyntää. Uusia toimintoja mietittäessä kunnan väestön oma vastuu terveydestään ja sen hallinnasta muodostuu tärkeäksi osaksi uusia toimintamalleja. Samalla myös panostus ennaltaehkäisevään toimintaan, terveyden edistämiseen ja ylläpitoon korostuu. Fyysisen passiivisuuden lisääntyessä väestön terveys ja toimintakyky heikkenevät. Oikein valitulla liikunnalla ja arkiaktiivisuuden lisäämisellä on mahdollisuus saavuttaa terveyden kannalta monenlaisia hyötyjä ilman suuria haittatekijöitä. Tutkimusten mukaan liikunnalla voidaan tehokkaasti ja turvallisesti edistää terveyttä arkielämässä toteuttamiskelpoisilla tavoilla. Aktiivisuuden lisäämiseksi apuna voidaan käyttää liikuntaneuvontaa ja ohjausta, jolla on tärkeä osuus terveysliikunnan edistämisessä. Lahden seudulla on runsaat vapaa-ajanviettomahdollisuudet luonnon, vesistöjen ja vaihtelevan maastonsa puolesta. Lahti tunnetaan myös talviurheilukeskuksena Salpausselän kisoineen ja useine MM-tason tapahtumineen. Vaikka Lahti kantaa mainetta urheilukaupunkina, on panostettava myös terveysliikuntaan. Tavoitteena on edistää Lahden eri väestöryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveysliikunnan mahdollisuuksien avulla. LAHDEN KAUPUNKI 74

75 2 TERVEYSLIIKUNTA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ 2.1 Terveysliikunta käsitteenä Terveyttä edistävän liikunnan eli terveysliikunnan suosituksen mukaan aikuiselle riittävä liikunnan määrä on puoli tuntia liikuntaa reipasta kävelyä vastaavalla kuormittavuudella vähintään viitenä päivänä viikossa. Vaihtoehtoisesti riittävästi liikuntaa on vähintään kolme kertaa viikossa tapahtuva, ainakin lievää hengästymistä ja hikoilua aiheuttava ja vähintään puoli tuntia kestävä kuntoliikunta. Kouluikäisen pitäisi liikkua vähintään tunnin ajan päivittäin ainakin kohtuullisesti itseään kuormittaen. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus ja terveysliikunnan tavoitteena on saavuttaa parempi terveys ja fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen toimintakyky. Liikunnan yhteydessä syntyvät positiiviset elämykset vaikuttuvat myönteisesti minäkuvaan, itsekunnioitukseen sekä omanarvontuntoon ja sosiaalisuuteen. Oikeanlainen kullekin yksilölle sopiva liikunta elvyttää, rentouttaa ja vaikuttaa esimerkiksi työtehoon ja unen laatuun positiivisesti. Terveysliikunnalla tavoitellaan terveyttä tietoisesti tai liikunnan sivutuotteena ja terveyteen pyritään vaikuttamaan yleisesti tai yksilöityjä terveysvaikutuksia hakien. Terveysliikuntana pidetään toistuvaa, säännöllisesti jatkuvaa, riittävästi ja kohtuullisesti rasittavaa ja kuormittavaa liikuntaa, joka toteutuu helposti tavanomaisissa liikuntamuodoissa ja arjen toiminnoissa ilman suurta vammautumisen tai sairastumisen riskiä. Lähde: 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t15 min viikossa 2.2 Kansantaudit ja terveysliikunnan kansanterveydellinen merkitys Yli puolella 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista on jokin pitkäaikaissairaus. Suomalaisiksi kansantaudeiksi luetaan sydän- ja verisuonitaudit, hengityselinten sairaudet, syövät, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelintensairaudet. Tyypin 2 diabetes on nopeimmin kasvava kansansairaus Suomessa. Eri lähteitä yhdistelemällä on arvoitu, että lääkärin hoidossa on tyypin 2 diabeteksen vuoksi noin suomalaista. Kun arvioon lisätään ne, jotka eivät vielä tiedä tyypin 2 diabeteksestään, ylitetään puolen miljoonan raja. Arvion mukaan vuoteen 2010 mennessä tyypin 2 diabeetikkojen määrän pelätään olevan eli 7,1 % koko väestöstä. Tyypin 2 diabeetikkojen määrän kasvu vaikuttaa myös terveydenhuollon menoihin niin, että vuonna % terveydenhuollon menoista kuluu tyypin 2 diabeetikkojen hoitoon. Tällä hetkellä tyypin 2 diabeteksen osuus terveydenhuollon menoista on 15 %. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä alentuneeseen kokonaiskuolleisuuteen, sydän- ja verisuonikuolleisuuteen ja -sairauksiin, sepelvaltimotautiin, lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, paksunsuolen syöpään ja osteoporoosiin. Fyysinen aktiivisuus edistää myös mielenterveyttä ja on tärkeää lihasten, luuston ja nivelten terveydelle. Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan yhteydessä myös parantuneeseen aineenvaihdunnan säätelyyn tyypin 2 diabeteksessa sekä toimintakykyyn ja itsenäiseen elämään ikääntyneillä. LAHDEN KAUPUNKI 75

76 LAHDEN KAUPUNKI 76 Passiivisten henkilöiden sairastumisriski suhteessa kohtuullisesti liikkuviin on sepelvaltimotaudissa, aivohalvauksessa ja lihavuuden kehittymisessä noin kaksinkertainen, tyypin 2 diabeteksessa % suurempi, kohonneessa verenpaineessa 30 % suurempi, paksusuolen syövässä % suurempi ja osteoporoottisissa luunmurtumissa % suurempi. Lisäksi liikkumattomuudella on merkittävä toimintakykyä heikentävä vaikutus, joka ilmenee esimerkiksi 50 % nopeampana sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon alenemisena ja noin 15 vuotta varhaisempana omatoimisen itsenäisyyden menetyksenä kohtuullisesti liikkuviin verrattuna. Tutkimusten mukaan sairaalapalveluiden käyttö on % vähäisempää fyysisesti aktiivisimmalla kolmanneksella verrattuna passiivisimpaan kolmannekseen. 2.3 Terveysliikunta ihmisen elinkaaren eri vaiheissa Ihmisen liikuntaharrastuneisuus on yhteydessä yhteiskunnan luomiin yleisiin liikuntamahdollisuuksiin sekä ihmisen oman elämänkaaren tapahtumiin. Kun pyritään ymmärtämään liikunnan asemaa ihmisen elämässä tai edistämään liikunnallista aktiivisuutta, on tunnettava elämänkaaren eri vaiheissa esiintyviä elämäntoimintoja. Ihmisen elämäntapa tai sitä jäsentävä elämäntyyli luo ne yleiset ehdot, joiden pohjalta ihmisen liikuntaharrastuneisuus määräytyy. Liikuntaa harrastavat ne, joiden elämäntyyliin liikunta kuuluu. Järjestettyyn liikuntaan osallistutaan helpommin, kun se tapahtuu siinä viiteryhmässä, johon ihmiset elämänsä eri vaiheissa liittyvät joko muodollisen jäsenyyden tai samaistumisen kautta. Samankaltaisten ihmisten tai samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on luontevampaa aloittaa uusi liikuntamuoto. Viiteryhmät ovat merkittäviä, koska ihmiset tukeutuvat niihin myös määritellessään asennoitumistaan liikuntaan. Kun pyritään edistämään koko elämänkaaren kattavaa järjestettyä liikuntaa, onnistumisen edellytykset ovat parhaat silloin, kun toiminta saadaan toteutetuksi erilaisten viiteryhmien kautta Alle kouluikäiset Tutkimusten mukaan 6-vuotiaat pojat ovat tyttöjä aktiivisempia liikkujia. Kesällä ollaan pääsääntöisesti aktiivisempia kuin talvella ja liikunta-aktiivisuudessa on yksilöllisiä eroja. Jo näin nuorella iällä on tunnistettavissa passiivisia lapsia. Käyttäytymismuotona passiivisuus on melko pysyvää. Lapsen liikkuminen ja leikkiminen on fyysistä aktiivisuutta, jota tarvitaan päivittäisen hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Päivittäisen liikunnan määrän väheneminen yhdessä ravinnosta saadun energian määrän lisääntymisen kanssa on johtanut siihen, että ylipainoisten lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä ylipainoisia lapsia on jo %. Lasten liikuntamuodot, liikkuvuus ja liikehallinta kehittyvät ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Kriittisin aika on päiväkoti-ikäisenä ja heti alakoulun alussa. Alle kouluikäisten kohdalla kodit, liikuntaleikkikoulut ja päiväkodit ovat tärkeitä liikuntavirikkeiden ja -mahdollisuuksien antajia. Monipuolisen liikkumisen edellytyksiä pitäisi ottaa huomioon jo leikkipuistoja ja päiväkoteja suunniteltaessa Kouluikäiset Tutkimusten mukaan noin joka viides suomalainen nuori on fyysisesti täysin passiivinen. Ajankäytöstä kilpailevat liikunnan lisäksi fyysisesti passiiviset harrastukset kuten TV:n katselu ja tietokonepelien pelaaminen. Passiivinen elämäntyyli on yleistynyt ja perusaktiivisuus vähentynyt. Terveyttä edistävän liikunnan kannalta tutkimusten päähavainto on se, että alle puolet kouluikäisistä pojista ja alle kolmasosa tytöistä liikkuu riittävästi viikoittain asiantuntijasuositusten valossa. Stakesin tekemän Kouluterveyskyselyn 2006 perusteella Lahden alueen 8. ja 9. luokkalaisista ja lukion 1. ja 2. vuosikurssilaisista 8 % harrastaa liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan harvemmin kuin kerran viikossa. Lapsilla ja nuorilla liikunnan puutteen aiheuttamat ongelmat tulevat esille vähitellen ja ne ovat sen vuoksi vaikeasti todennettavissa. Osa ongelmista tulee esille vasta aikuisiässä, koska monet krooniset sairaudet kehittyvät hitaasti usein vuosikymmenien kuluessa. Liikkumattomuus lapsena johtaa usein liikkumattomuuteen aikuisena. Liikunnan myönteiset vaikutukset voivat syntyä kolmella tavalla: 1. Liikunta nuorena parantaa sen hetken terveyttä ja johtaa sitä kautta parempaan terveyteen aikuisena. 2. Liikkuvasta nuoresta tulee liikkuva aikuinen, josta seuraa terveyshyötyjä. 3. Liikunta nuorena on suorassa yhteydessä aikuisiän terveyteen. Tutkimuksista saadut tulokset ovat myös herättäneet huomiota, sillä samalla kun on raportoitu tuloksia liian vähän liikkuvien suuresta määrästä, on lasten urheilun harrastaminen ollut kuitenkin jatkuvassa kasvussa. Vuonna vuotiaista lapsista 79 % harrasti liikuntaa ja vastaavasti vuonna 2001 määrä oli 93 %. Lisäksi samalla aikavälillä lasten ur-

77 heiluseurassa tapahtuva harrastaminen lisääntyi 34 %:sta 40 %:iin. Nykylasten liikkumattomuus ei siten ole niinkään yhdistettävissä liikunnan ja urheilun organisoidun harrastamisen vähenemiseen vaan muun liikunta-aktiivisuuden, päivittäisen omaehtoisen arkiliikunnan vähenemiseen Opiskelijat Opiskelijoille kertyy tutkimusten mukaan terveysliikuntaa keskimäärin minuuttia päivässä. Opiskelijoista neljännes harrastaa terveysliikuntaa minuuttia ja yli tunnin päivässä noin seitsemän prosenttia. Viidesosan päivittäinen terveysliikunnan määrä jää alle 15 minuuttiin päivässä. Eri ikäisten opiskelijoiden terveysliikunnassa on vain vähän eroja, mutta sukupuolten välillä on selkeä ero. Kolmasosalle miehistä terveysliikunnan määrä jää alle 15 minuuttiin päivässä. Naisista lähes kolmasosa liikkuu minuuttia päivässä ja kahdeksan prosenttia yli tunnin päivässä. Miehistä alle neljälle prosentille kertyy terveyttä edistävää liikuntaa yli tunnin verran päivässä Työikäiset Aikuisiässä terveysliikunta on yleisintä eläkeikäisillä (65 74-vuotiailla) miehillä ja naisilla. Työikäisistä (30 64-vuotiaista) naiset harrastavat hieman useammin terveysliikuntaa kuin miehet (27,5 % vs. 22,4 %). Tutkimusten mukaan kuitenkin etenkin keski-ikäiset (35 44-vuotiaat) liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -tutkimuksessa miehistä 27,4 % ja naisista 28,6 % harrastaa liikuntaa vähintään 30 minuuttia vähintään neljästi viikossa luvun lopulta lähtien vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on hieman lisääntynyt, samalla kun työmatkaliikunnan ja työssä tapahtuvan liikkumisen osuudet ovat vähentyneet Ikääntyvät/ eläkeläiset Vanhusten absoluuttinen määrä sekä suhteellinen osuus väestöstä on lisääntynyt ja kehityksen ennustetaan jatkuvan samaan suuntaan edelleenkin. Jos vanhusväestön terveydessä ja toimintakyvyssä ei tapahdu suuria muutoksia, vanhojen ikäluokkien kasvamisesta seuraa hoito- ja laitospalvelujen tarpeen lisääntyminen. Väestön ikääntyminen on siten suuri haaste yhteiskunnan sosiaali- ja terveyshuollolle. Ihmisen toimintakyvyn heikkeneminen on osa luonnollista vanhenemista, mutta liikunnan avulla sitä voidaan hidastaa ja osittain myös korjata. Huomattavan osan vanhenemiseen liittyvästä suorituskyvyn alenemisesta arvioidaan johtuvan liikunnan vähenemisestä ja keventymisestä. Liikunnan avulla voidaan vielä hyvin myöhäiselläkin iällä parantaa toimintakykyä. Tutkimusten mukaan ikääntyvien yleisin harrastus on ulkona kävely. Päijät-Hämeen eläkeläisistä kävelyä yli puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa harrastaa miehistä 83 % ja naisista 84 %. Iäkkäiden eniten harrastamia liikuntamuotoja ovat kävelyn jälkeen kotivoimistelu ja uinti sekä varsinkin nuorempien ikäryhmien keskuudessa myös pyöräily ja hiihto. Muita liikuntamuotoja kuin kävelyä vastaavan määrän harrastaa 50 % miehistä ja 45 % naisista. Vuonna 2005 liikuntatottumuksia kartoittavaan Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimukseen osallistuneista lahtelaisista (ikäryhmät vuosina , , syntyneet) noin kaksi viidestä harrastaa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa kolmesta viiteen kertaa viikossa. Melkein joka päivä liikuntaa harrastaa noin viidennes keskimmäisen ja vanhimman ikäryhmän miehistä sekä neljännes keskimmäisen ikäryhmän naisista. Liikunnan harrastaminen vain yhdestä kahteen kertaan viikossa on yleisintä nuorimman ikäryhmän miesten ja naisten keskuudessa. Nuorimman ikäryhmän miehistä 19 % ja naisista noin 15 % ei harrasta viikoittaista liikuntaa. Vamma tai sairaus estää liikunnan harrastamisen yleisimmin vanhimmassa ikäryhmässä. Kyselyyn vastanneista kolme viidestä liikkuu vapaa-ajalla vähintään neljä tuntia viikossa. Varsinaista kuntoliikuntaa vähintään kolme tuntia viikossa harrastaa vajaa neljännes vastaajista. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista harrastaa hyötyliikuntaa päivittäin vähintään 30 minuuttia. Viidenneksellä vastaajista päivittäistä hyötyliikuntaa on vähintään tunnin verran päivässä. Saman verran vastaajia ilmoitti, että päivittäinen hyötyliikunta on vähäistä tai sitä ei ollut lainkaan. Liikuntakertojen suhteen inaktiivisia eli liikkumattomia oli eniten nuorimmassa ikäryhmässä ( syntyneet). Tässä ikäryhmässä harvoin liikuntaa harrastavia (1 2 x viikossa tai harvemmin) miehiä oli yli puolet ja naisia reilu kaksi viidesosaa. Suurin osa kyselyyn vastanneista lahtelaisista ilmoitti ajallisesti liikkuvansa minimivaatimusten mukaisesti. Erityisesti nuorimmassa ikäryhmässä, jossa useat vastaajat ovat vielä työelämässä, liikunnan intensiteetti ja kesto voivat korvata useuden. Yksilölliset erot ikäryhmän sisällä vaihtelevat, mutta jatkossa liikunnan aktivoimistoimia kannattaa kohdentaa erityisesti tähän ikäryhmään. LAHDEN KAUPUNKI 77

78 3 LIIKUNTANEUVONTA OSANA TERVEYSLIIKUNNAN EDISTÄMISTÄ LAHDEN KAUPUNKI Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä Yksilön liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat sukupuoli, ikä, perhesuhteet, koulutus- ja tulotaso, ammatti ja etninen tausta. Niihin ei voida vaikuttaa, kuten ei myöskään yksilön perintötekijöihin. Liikkumisen todennäköisyyttä kuitenkin lisäävät monet psykologiset tekijät, kuten ulospäin suuntautuneisuus, hyvä psyykkinen terveys, motivaatio, nauttiminen liikunnasta, liikunnan vaikutuksiin kohdistetut odotukset ja henkilön käsitys pystyvyydestä liikuntaan. Näistä viimeksi mainittu on erityisen tärkeä tekijä ja siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos yksilön liikkumista halutaan edistää. Hyvin suunniteltu, yksilön taidot, kunnon ja jaksamisen huomioiva ohjelma lisää yksilön käsitystä pystyvyydestä ja tukee liikunnan jatkamista. Liikunnan edistämisen keskeinen kohde on liikunnan esteiden ja rajoitusten vähentäminen. Koska liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat kiinteästi sidoksissa yksilön persoonallisiin ominaisuuksiin ja kokemuksiin, on niihin vaikuttamisen oltava hienovaraista ja yksilöä kunnioittavaa toimintaa. 3.2 Liikuntaneuvonta sairauden ehkäisyssä ja hoidossa Liikuntaneuvonta on asiakkaan ja ammattihenkilön välistä tukevaa, rohkaisevaa ja neuvovaa vuorovaikutusta, jossa keskeisellä sijalla ovat asiakkaan tarpeet. Yhdessä ammattihenkilön kanssa pohtien asiakas käy läpi odotuksiaan ja toiveitaan liikuntaan liittyen. Tällöin ammattihenkilön tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä löytämään juuri tämän henkilön tarpeita ja mahdollisuuksia vastaavia ratkaisuja, ja auttaa asiakasta asettamaan tavoitteet omaan liikkumiseen sekä suunnitella hänelle yksilöllinen liikuntaohjelma tavoitteisiin pääsemiseksi sairauden ennaltaehkäisyssä tai hoidossa. Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä ravinto- ja liikuntatottumuksia muuttamalla. Tutkimukset osoittavat, että intensiivisen, asiakkaiden tarpeisiin huolellisesti räätälöidyn ohjauksen ja tuen avulla saavutetaan selkeää painoindeksin ja pitkäaikaisen verensokeriarvon laskua. Jatkuva tuki ja seuranta edesauttavat henkilöiden liikunta-aktiivisuuden suositusten mukaista noudattamista. Motivaatio, asteittainen eteneminen, sosiaalinen tuki ja liikunnan ilo ovat keskeisiä liikuntaharrastusta ylläpitäviä tekijöitä. 3.3 Asiakkaan muutosvaiheen huomioiminen liikuntaneuvonnassa Neuvonnan ensisijaisena tavoitteena ovat asiakkaan ajattelun ja käytöksen muutokset, sillä terveysvaikutukset ja etenkin mittauksin osoitettava kunnon parantuminen havaitaan vasta, kun käyttäytyminen on muuttunut riittävän paljon ja jatkunut tarpeeksi pitkän aikaa. Transteoreettinen muutosvaihemalli perustuu yksilön terveyskäyttäytymistä koskevan motivaatiovalmiuden tunnistamiseen ja kognitiivisten prosessien käyttöön terveyskäyttäytymisen eri vaiheissa. Neuvontastrategioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, mikä asettaa haasteita liikuntaneuvontaa toteuttaville tahoille. Liikuntakäyttäytymiseen sovellettuna muutosvaiheet voidaan jakaa esiharkinta-, harkinta-, valmistelu-, toiminta- ja ylläpitovaiheeseen. Jokainen vaihe tarvitsee erilaista toimintatapaa ammattilaiselta. Esiharkinta-, harkinta- ja valmisteluvaiheissa on tärkeää, että liikuntaneuvonnassa edetään asiakkaan ehdoilla. Tiedon tarjoaminen, rohkaiseminen ja tukeminen ovat tärkeässä asemassa elintapamuutoksien tarjoamisessa. Tästä pikkuhiljaa edetään kohti aktiivisempaa arkea pohtimalla aikaisempia liikuntakokemuksia ja antamalla palautetta asiakkaan terveyteen vaikuttavasta käyttäytymisestä. Asiakas itse asettaa itselleen liikuntaa koskevat tavoitteet ja pohtii millaisia henkilökohtaisia ja ympäristöllisiä edellytyksiä hänellä on toteuttaa haluamaansa liikuntamuotoa. Toiminta- ja ylläpitovaiheessa asiakas on lisännyt liikkumistaan ja aikoo myös jatkaa sitä. Liikuntaneuvonnassa jatketaan elintapamuutosten arviointia; mikä on muuttunut ja minkä pitäisi vielä muuttua asiakkaan näkökulmasta katsoen. Ammattilaisen on tärkeä edelleen tukea ja rohkaista asiakasta tekemissään valinnoissa. Ylläpitovaiheessa asiakasta motivoivat jatkamaan liikunnan tuottamat myönteiset fysiologiset, psyykkiset ja sosiaaliset kokemukset.

79 4 LAHDEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Väestörakenne ja väestökehitys Lahden kaupunki kasvoi voimakkaasti 1930-luvulta 1970-luvun puoliväliin, jonka jälkeen kasvu taittui ja väkiluku ajoittain hieman väheni kaupunkiseudun kasvun ohjautuessa naapurikuntiin. Väkiluvun kehitys kääntyi positiiviseksi 1990-luvun alusta. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi yhteensä lähes henkilöllä. Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Väestöennusteen mukaan Lahden väkiluku kasvaa 2030-luvulle, jonka jälkeen väestömäärä kääntyy laskuun. Lahden väestö ikääntyy kuten koko maan väestö. Vuoden 2005 lopussa väestöstä 15 % oli lapsia, 13 % nuoria vuotiaita, 55 % työikäisiä vuotiaita ja 17 % sitä vanhempia. Väestöstä 6 % oli vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Viimeisen viiden vuoden aikana lasten ja vuotiaiden nuorten osuudet ovat laskeneet. Sen sijaan työikäisten osuus on kasvanut puoli prosenttiyksikköä ja yli 65-vuotiaiden 1,4 prosenttiyksikköä. Lahden ikärakenne on muuta maata vanhuspainotteisempi, joten kaupungissa vanhusten osuus tulee jatkossakin olemaan suurempi kuin muussa maassa. Ennusteen mukaan kaupungin ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti 2010-luvulle niin, että vuonna 2020 lähes joka neljäs lahtelainen olisi yli 65-vuotias. Tällöin ikäihmisiä olisi lähes enemmän kuin tällä hetkellä. Samanaikaisesti kaikkien muiden ikäluokkien osuus pienenee. 4.2 Terveysliikuntaa edistävä fyysinen ympäristö Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaa oman motivaation lisäksi elinympäristö. Turvallinen, viihtyisä, lähellä oleva, arkiliikkumiseen ja liikunnallisiin harrastuksiin sopiva ympäristö mahdollistaa, tukee ja edesauttaa liikuntavalintoja. Rakennettu ympäristö sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimiseen liikkumiseen kuten esimerkiksi kulkuvalintoihin enemmän kuin yksilön asenteet. 4.3 Lahden liikuntapaikat Lahden kaupunki tarjoaa monipuolisia puitteita liikunnan harrastamiselle. Lahden kaupungin liikuntatoimen ylläpitämät kentät ja liikuntapaikat mahdollistavat monien eri lajien harrastamisen Lahden alueella. Laskentatavasta riippuen Lahden alueella on noin 100 liikuntapaikkaa, joiden hallinnointiin tai yllä- ja kunnossapitoon kaupungin liikuntatoimi osallistuu joko kokonaisuudessaan tai osittain. Tämän lisäksi Lahdessa on runsaasti yksityisten tahojen tarjoamia liikuntapaikkoja. Lahdessa on kolme uimahallia, Launeen jäähalli, Mustakallion väestönsuoja sekä välillisesti liikuntatoimen ylläpidon ja tuen piiriin kuuluvat Suurhalli, jäähalli ja Urheilutalo. Sisäliikuntaa on mahdollisuus harrastaa myös 28 lahtelaisessa koulun liikuntasalissa. Joidenkin koulujen yhteydessä on lahtelaisten ilmaisessa käytössä olevat kunnalliset kuntosalit. Urheilukeskuksen Stadionin lisäksi liikuntatoimen hallinnassa on 35 ulkokenttää. Ulkokentät muodostavat seuratoiminnan, koulujen liikuntatuntien ja organisoimattoman liikunnan harrastamisen merkittävän kokonaisuuden niin kesällä kuin talvellakin. Erittäin käytettyjä ulkoliikuntamahdollisuuksia tarjoavat myös 13 sellaista ulkoilureittiä, jotka liikuntatoimi kunnostaa talvisin hiihtoladuiksi. Ulkoilureitit sijoittuvat ympäri kaupunkia ja niiden pituudet vaihtelevat Tiirismaan koulun alle kilometrin mittaisesta reitistä Urheilukeskuksen Tiirismaan noin 60 kilometrin reitistöön. Tapanilan hiihtomaja on keskeinen tukikohta reitistön käyttäjille. Lahden keskeisempien ulkoilureittien varrelta löytyy myös yhteensä viisi laavua. Ulkoilutarpeisiin vastaavat myös liikuntatoimen ylläpitämät kaksi uimarantaa ja yhdeksän uintipaikkaa. Liikuntatoimen keskeisimmiltä uimarannoilta, Möysästä ja Mytäjäisistä löytyy talvisin avantouintipaikat. Tulevaisuudessa liikuntatoimen suunnitelmissa on kehittää ulkoliikuntapaikkoja ja säilyttää niiden tasokas ylläpito. Ulkoliikuntapaikkojen kehittämisessä huomioidaan niiden käyttötarkoitusten laajentaminen ja tavoitteena on kaupunginosakohtaisten liikuntapaikkojen helppo saavutettavuus lahtelaisten keskuudessa. Koulujen pihoille ja niiden läheisyyteen kohdentuvassa lähiliikuntapaikkaprojektissa on rakennettu tähän mennessä erilaisiin liikuntamuotoihin soveltuvia liikunta-alueita (Kivimaa, Renkomäki, Liipola, Kärpänen) ja tulevaisuudessa on tarkoitus jatkaa rakentamista 1 2 koulun pihan vuosivauhdilla. Launeen liikuntahallin rakentaminen tulevaisuudessa mahdollistaa pienten liikuntatilojen osalta terveysliikuntaryhmien toteuttamisen. Suurmäen kentälle rakennettu liikuntatila (noin 800 LAHDEN KAUPUNKI 79

80 LAHDEN KAUPUNKI 80 m 2 ) ja mäkikatsomon liikuntatila (noin 300 m 2 ) tuovat myös lisää kaivattuja sisäliikuntatiloja, joita voidaan hyödyntää terveysliikunnassa. Uusien sisäliikuntapaikkojen lisäksi jo olemassa olevien koulujen liikuntatilojen säilyminen tasokkaana ja aktiivisessa iltakäytössä on tärkeä osa terveysliikunnan edistämistä. Launeen harjoitusjäähalli on tärkeä etenkin lasten ja nuorten liikunnan edistämiselle. Jatkossa on pohdittavana myös Suurhallin käytön monipuolistaminen. Lahden kaupungin liikuntapaikkojen lisäksi lyhyen välimatkan päässä sijaitsevat Liikuntakeskus Pajulahti ja Suomen Urheiluopisto, jotka tarjoavat monipuoliset sisäja ulkoliikuntamahdollisuudet. Kunta- ja palvelurakenne uudistusprojektin eli Parashankkeen yhteydessä on kartoitettu lisäksi koko Päijät- Hämeen julkinen liikuntapalveluverkosto ja se on luokiteltu maakunnallisiin, seudullisiin ja lähipalveluihin. 4.4 Asuin- ja liikkumisympäristöt liikuntapaikkoina Lahden kaupunki tarjoaa asuin- ja liikkumisympäristönä hyvät edellytykset liikkumiselle. Kaupungin yleiskaavassa (1998) on esitetty tavoitteellinen viheralueverkosto ja ulkoilureittien pääväylästö. Yleiskaavan mukaisia virkistysaluevarauksia Lahdessa on noin hehtaaria, joka merkitsee noin 360 m 2 asukasta kohden. Ulkoilureittien pääväylästöllä pyritään yhtenäiseen verkostoon, joka on saavutettavissa kaikilta asuinalueilta. Viime vuosina on toteutettu eräitä seudullisia luontomatkailureittejä sekä kaupungin sisällä teemareittejä kuten Lehmusreitti. Näillä pyritään ohjaamaan ihmiset löytämään lähiympäristöstään miellyttäviä liikkumisympäristöjä ja saamaan uusia elämyksiä lähiympäristössään. Arkiliikkumisessa asuinalueiden lähiympäristöt ja kevyen liikenteen verkostot näyttelevät tärkeää osuutta. Asuinalueiden suunnitteluperiaatteisiin kuuluvat riittävät lähiliikuntapaikat ja muut julkiset alueet, joissa liikkuminen on helppoa ja luontevaa. Pyörätieverkosto on pyritty rakentamaan koko kaupungin kattavasti, jolloin pyöräily on mahdollista asunnoista käsin työpaikkoihin, kouluihin ja palveluihin. Viimeisen vuoden aikana Lahdessa on panostettu keskusta-alueen liikkumisympäristön parantamiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen. Ydinkeskustassa on saatu aikaiseksi kävely-ympäristöä ja omia reittejä polkupyörille. Kehittämistyö on vielä kesken. Ankkurin ja Vesijärven satamarannan uusiminen on tuonut runsaasti lisää uuttaa vetovoimaista liikkumisympäristöä. Tulevaisuuden kehittämiskohteena on liikkumisympäristön parantaminen asuntoalueilla ja ydinkeskustassa. Asuinympäristön kehittämiskohteet eivät välttämättä vaadi suuria investointeja ja ympäristöä on tärkeää kehittää yhdessä asukkaiden kanssa. Ydinkeskustan haasteena on niin sanotun keskustavision toteuttaminen, jossa perusajatuksena on keskustan ytimen rauhoittaminen kävelypainotteiseksi. Ranta-Kartanon alueen kehittäminen luo uutta keskustarakentamista ydinkeskustan ja Vesijärven rannan väliin ja se tulee osaltaan luomaan myös nykyistä miellyttävämmän liikkumisympäristön. 4.5 Terveysliikuntaa edistävä toimintaympäristö Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille hallinnonaloille. Terveysliikunta on tutkimusten mukaan merkittävä hyvinvoinnin osatekijä. Liikuntalain perusteluissa todetaan, että oikeus liikuntaan on nähtävä osana kansalaisten peruspalveluja. Terveysliikunnan edistäminen tulee ymmärtää selkeästi yhdeksi peruspalveluksi ja monen eri sektorin ennaltaehkäiseväksi työmuodoksi. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa. Liikunnan markkinointi ja kysynnän luominen kuuluu myös terveydenhuollon tehtäväksi. Liikunnallisesti passiivisiin tulee kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin päihteiden ehkäisyyn, sokerin ja rasvan käyttöön tai tupakoinnin lopettamiseen. 4.6 Liikuntatoimi Lahden liikuntatoimi huolehtii hallinnassaan olevien liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja luo liikunta- ja urheilutoiminnalle muita edellytyksiä edistääkseen kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ylläpitääkseen Lahden kaupungin vapaa-ajan palvelutarjontaa. Liikuntatoimen tärkeimmät asiakasryhmät ovat liikunta- ja urheiluseurat, liikuntaa seuratoiminnan ulkopuolella harrastavat lahtelaiset sekä liikunta- ja urheilutapahtumia järjestävät organisaatiot. Liikuntatoimen itse järjestämä liikuntatoiminta on pääasiassa erityisryhmien kunto- ja virkistysliikuntaa sekä terveysliikuntaa, jolla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla vamman, sairauden tai toimintarajoitteiden vuoksi on vaikeuksia harrastaa riittävästi liikuntaa

81 ja käyttää muita yleisiä liikuntapalveluja. Erityisliikunnan asiakasryhmiä ovat eläkeläiset, vammaiset, pitkäaikaissairaat ja alle kouluikäiset lapset. Liikuntatoimi tarjoaa 38 erilaista ja eritasoista liikuntaryhmää, joissa käy noin asiakasta viikossa. Liikuntatoimi on aloittanut syksyllä 2005 liikuntaneuvontakokeilun terveysliikunnan edistämiseksi lahtelaisten keskuudessa. Toiminnan tavoitteena on aktivoida etenkin kohonneen sairastumisriskin omaavia ihmisiä aktiivisemman ja liikunnallisemman elämän pariin. Vuoden 2006 aikana yleiseen, kaikille avoinna olevaan liikuntaneuvontapalveluun tutustui lahtelaista. Terveysasemilta LIIKU-lähetteen sai 105 asiakasta, jotka ohjautuivat yksilöllisen liikuntaneuvonnan kautta reseptiliikuntaryhmiin tai omatoimisen liikunnan pariin. Liikuntatoimi pyrkii osaltaan hidastamaan ennaltaehkäisevän toiminnan avulla terveystoimen kasvavia menoja ja luomaan liikuntaneuvonnasta pysyvän käytännön. 4.7 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimessa on tehty terveyden edistämisen toimintasuunnitelmia, jotka kohdentuvat kaikkiin ikäryhmiin. Ennaltaehkäisevässä työssä sekä sairauden hoidossa panostetaan yksilöohjauksen lisäksi ryhmätoiminnan kehittämiseen. Ryhmätoiminnan avulla pyritään vaikuttamaan tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja ylipainon ennaltaehkäisyyn sekä hoitoon. Terveyden edistämisen hankkeissa on tuotettu hyvinvoinninohjaus/ -neuvontakansiot, jotka ovat saatavissa myös nettiversioina. Terveysasemilla on myös itsehoitopisteitä, joissa asiakkaat voivat omatoimisesti mitata verenpaineensa ja saada tietoa verenpaineeseen vaikuttavista riskitekijöistä. Sekä ryhmätoimintaan että yksilöohjaukseen ja hyvinvoinninohjaus/ -neuvontakansioihin on liitetty aktiivisemman elämän ja terveysliikunnan merkitys itsehoidossa. 4.8 Liikunta- ja urheiluseurat Liikunta- ja urheiluseuroja Lahdessa on noin sata. Lahtelaiset liikunta- ja urheiluseurat tarjoavat monipuolista liikuntaa lapsista aikuisiin. Tarjolla on niin kuntoliikuntaa kuin kilpaurheiluakin tukevaa toimintaa. Arvion mukaan lähes joko neljäs lahtelainen on urheiluseuran jäsen. Tavoitteena jatkossa on saada seurat mukaan tuottamaan matalankynnyksen liikuntaryhmiä aloitteleville liikkujille. Alueen urheiluseurojen lisäksi liikuntapalveluita tarjoavat kaupalliset yritykset, kansalaisopistot, nuorisoseurat, partioyhdistykset, asukasyhdistykset, kylätoimikunnat, opiskelijayhdistykset sekä vammais- ja kansanterveysjärjestöt. Yksi suuri liikuttaja on Wellamo-opisto, joka tarjoaa Lahdessa 90 eritasoista terveys- ja kuntoliikuntaryhmää lukuvuosittain. Ryhmiin osallistuu lukuvuoden aikana reilu liikkujaa. Vapaamuotoista harrastetoimintaa ja omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia tarjoaa Kortteliliiga. Kortteliliigan lajivalikoimaan kuuluvat jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, mailapelit, salibandy, petankki, rullakiekko, mölkky ja erotuomaritoiminta. 4.9 Terveysliikunta kaupungin ja toimialojen nykyisissä strategioissa Lahden kaupungin strategiaan on kirjattu ennaltaehkäisevä toimintamalli. Toimintamallin mukaan kustannusten kasvun hillitsemiseksi Lahdessa on panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennaltaehkäisevä toiminta kohdentuu varhaiseen puuttumiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä moniammatilliseen ja hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Lahden sivistystoimialan strategiassa on kirjattu yhdeksi strategiseksi päämääräksi ennakoiva toimintamalli, johon sisältyy terveysliikuntaprojekti. Tavoitetasona vuosille on, että toimenpidesuunnitelma on laadittu ja toiminta käynnistetty. Tarkoituksena on, että terveysliikuntaa edistetään yhteistyössä toimialojen ja liikuntaseurojen kanssa. Lahden sosiaali- ja terveystoimen strategian toiminta-ajatukseen on kirjattu ehkäisevä ja kuntouttava työote kaikessa toiminnassa ja palvelutuotannossa. Strategiseksi tavoitteeksi on asetettu toiminta terveysliikunnan edistämiseksi yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Teknisen ja ympäristötoimialan strategiaan on kirjattu ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä toiminta. Tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia muun muassa panostamalla elinympäristön ylläpitoon ja asumisviihtyvyyteen sekä lisäämällä virkistysmahdollisuuksia. Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan osalta strategiaan on kirjattu muun muassa liukkauden torjunta, kulkuesteiden poistaminen, ja leikkivälineiden kunnostus. LAHDEN KAUPUNKI 81

82 5 TERVEYSLIIKUNTAA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JA TARJONNAN NYKYTILAN ANALYYSI Lahden kaupungin terveysliikunnan toiminnan ja tarjonnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuudet Heikkoudet Lahti tunnetaan urheilukaupunkina Ennaltaehkäisevän työn Monipuoliset liikuntamahdollisuudet pirstaleisuus eri toimijoiden kesken ja -paikat erityisesti ulkoliikunnassa Kilpaurheilun painottumisen Tiivis kaupunkirakenne ja perinne lyhyet etäisyydet Informoinnin puute Vahva kolmas sektori Tarjonnan yhteen sovittaminen eri palveluntarjoajien kanssa Julkiset kulkuyhteydet vaikeat ja kalliit Sisäliikuntapaikoissa puutteita Mahdollisuudet Uhat Ennaltaehkäisevä työ terveyden Palvelujen kasvava kysyntä kannalta liian vähän liikkuvien (ikääntyminen) mukaan saamiseksi Kireä talous Yhteistyön tiivistäminen ja heikot talousnäkymät eri toimijoiden kesken Koulutettujen vetäjien puute Terveysliikuntapalveluiden tarjonnan Liikunnan yhdistäminen kilpalisääminen seurojen ja järjestöjen urheiluun päättäjien keskuudessa avulla Liikuntapaikkojen ja -tilojen Urheiluopistojen ja muiden liikunnan riittämätön kapasiteetti koulutuslaitosten hyödyntäminen Yksityisen sektorin liikuntapalvelutarjonnan hyödyntäminen LAHDEN KAUPUNKI 82

83 6 LAHDEN KAUPUNGIN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 6.1 Terveysliikunnan visio Lahden kaupungin terveysliikuntastrategian visiona on pysyvien toimintamallien ja palveluketjujen luominen eri toimialojen välille ennaltaehkäisevän toiminnan, omavastuun ja terveysliikunnan edistämiseksi lahtelaisten keskuudessa. 6.2 Strategiset tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet Osa strategian tavoitteista ja toimenpiteistä on siirtynyt käytäntöön strategian työstämisen aikana 2006 ja tavoitteena on, että kaikki tavoitteet ja toimenpiteet ovat käytännössä toteutuneet ja toiminnassa vuoteen 2012 mennessä. Kokonaistavoitteina terveysliikuntastrategiassa ovat: 1. Lisätä ennaltaehkäisevällä työllä ja terveysliikunnan avulla kaikkien lahtelaisten aktiivista elämäntapaa, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. 2. Lisätä lahtelaisten tietoja ja taitoja terveysliikunnan vaikutuksista ja liikuntamahdollisuuksista. 3. Huolehtia monipuolisen koulutuksen avulla, että sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta hallitsee ja käyttää motivoivaa haastattelua ja liikkumattomuuteen välitöntä puuttumista työmenetelmänä. 4. Panostaa riskiryhmiin kuuluvien terveysliikuntaan. 5. Tehdä poikkihallinnollista yhteistyötä terveysliikunnan toteutumiseksi ja hyödyntää mahdollisuudet myös muiden yhteistyötahojen kanssa. 6. Huomioida aktiivinen elämäntapa palvelujen järjestämisessä sekä ostopalveluissa. Strategiset tavoitteet pohjautuvat terveysliikuntastrategian kokonaistavoitteisiin, Valtion periaatepäätökseen Terveys kansanterveysohjelmasta sekä Terveyden edistämisen laatusuosituksiin. Kokonaistavoitteet nousevat terveysliikuntaa edistävän toiminnan ja tarjonnan nykytilan analyysista. Terveysliikuntastrategia kohdentuu strategisilta tavoitteiltaan eri ikäryhmiin ja siihen kuinka terveysliikuntaa ja terveyttä edistetäänkuntalaisten keskuudessa. Erillisten tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat käytännön toimenpiteet: Terveyskeskus LIIKUNTANEUVONTA LIIKU-lähete LIIKUNTAPALVELUT Seurat Kunnat Järjestöt Kolmas sektori LIIKU Reseptiryhmät Liikuntatoimi Fysioterapia Kolmannen sektorin kuntoutuspalvelut Työterveyshuolto Kaupungin sairaala Fysioterapia 6.2 Liikuntaneuvonnan palveluketju Lahdessa. OMATOIMINEN LIIKUNTA Lähiliikuntapaikat 6.3 Terveyttä edistävän toiminnan ja liikunnan lisääminen Lahdessa Lahden kaupungin terveyttä edistävän toiminnan tarkoituksena on kehittää ja edistää terveysliikuntaa terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien sekä omatoimisesti liikkuvien keskuudessa. Terveysliikuntakoordinaattori organisoi terveysliikunnan strategisten tavoitteiden toteutumista käytännön toimissa. Tavoitteena on luoda toimivia yhteistyömalleja terveysliikunnan edistämiseksi korostamalla poikkihallinnollista yhteistyötä etenkin sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen välillä. Liikuntaan aktivoinnissa panostetaan myös kolmannen sektorin toimijoiden ja Lahden LAHDEN KAUPUNKI 83

84 LAHDEN KAUPUNKI 84 ammattikorkeakoulun kanssa tehtävään yhteistyöhön, jotta voidaan tehokkaasti kehittää houkuttelevia ja helposti saavutettavissa olevia liikuntapalveluja. Lahden terveysliikuntapalvelujen suunnittelun ja tuottamisen perusta on jo olemassa olevan liikuntatarjonnan ja -mahdollisuuksien kartoittamisessa. Monipuolisen yhteistyön avulla yhdistetään voimavaroja ja pystytään kohdentamaan liikuntapalveluja eri väestöryhmille ja asuinalueille. Lahden liikuntatoimen terveysliikunnan ohjauspalvelut koostuvat toiminnan organisoinnista ja itse ohjaamisesta. Ohjaus- ja liikuntapalveluiden tarkoituksena on kohdentaa ryhmäliikuntaa aloitteleville liikkujille, riskiryhmäläisille, pitkäaikaissairaille sekä erityisryhmille huomioiden eri ikä- ja väestöryhmät kuntotasosta riippumatta. Tavoitteena on monipuolistaa ohjauspalveluja sekä kehittää liikuntaneuvonnan palveluketjua yhdessä sosiaali- ja terveystoimen avokuntoutuksen fysioterapiaosaston kanssa sekä suunnitella ja toteuttaa ryhmäliikuntaa myös seurojen ja järjestöjen kanssa. Järjestöt ja seurat voivat ottaa vastuulleen tietyn liikuntaryhmän ohjauksen liikuntatoimen avustaessa esimerkiksi markkinoinnissa liikuntaneuvonnan ja liikuntarekisterin avulla. Omatoimisen liikunnan tukeminen ja lähiliikuntapaikkojen hyödyntäminen sekä markkinointi ovat tärkeässä asemassa liikunnan aktivoinnissa, koska on ihmisiä, jotka eivät halua osallistua ohjattuun ryhmäliikuntaan. Omatoimisen liikunnan mahdollisuuksia lisätään varmistamalla toimivat liikuntaolosuhteet sekä madaltamalla kynnystä hyödyntää lähiliikuntapaikkoja tiedottamisen avulla. Omatoimista liikkumista tuetaan myös tuottamalla kotivoimistelumateriaalia liikuntaneuvonnassa ja koulutusluennoilla jaettavaksi. Tehokkaan ja oikea-aikaisen viestinnän avulla edistetään ihmisten aktivointia liikunnan pariin. Liikuntatoimen tehtävään kuuluu Lahden liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen asukkaille, eri hallintokunnille sekä kolmannelle sektorille. Liikuntamahdollisuuksista ja -palveluista tiedotetaan myös liikuntatoimen pitämissä infotilaisuuksissa sekä luentojen yhteydessä. Liikuntatoimi järjestää omia tapahtumia sekä on mukana kaupunkitapahtumissa, joissa tehdään tehokasta aktivointityötä liikunnan pariin. Asiantuntijapalvelut koostuvat koulutuksista ja luennoista, jotka kohdentuvat eri hallintokuntien työntekijöille sekä muille yhteistyötahoille. Tämän lisäksi liikuntatoimi tuottaa liikuntaneuvontamateriaalia yksin ja yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Yhtenä esimerkkinä liikuntaneuvontamateriaalista on terveysasemien ve- Terveysliikuntapalveluiden organisointi Terveysliikuntakoordinaattori. Sosiaali- ja terveystoimen ja Liikuntatoimen yhteistyön kehittäminen. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden sekä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Terveysliikuntapalvelut Ohjauspalvelut Ryhmäliikuntaa aloitteleville liikkujille, riskiryhmäläisille, pitkäaikaissairaille ja erityisryhmille. Omatoimisen liikunnan tukeminen ja lähiliikuntapaikkojen hyödyntäminen Kotivoimisteluohjelmat liikuntaneuvontaan jaettavaksi, kynnys matalaksi hyödyntää lähiliikuntapaikkoja, toimivat liikuntaolosuhteet, lähiliikuntapaikoista tiedottaminen (liikuntaneuvonta, kaupungin nettisivut). Viestintä Liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen asukkaille ja eri hallintokunnille sekä kolmannelle sektorille. Tiedottaminen infotilaisuuksissa, luentojen yhteydessä sekä tapahtumissa ja messuilla (omat tapahtumat ja kaupunkitapahtumat). Asiantuntijapalvelut Liikuntaneuvontamateriaalin koostaminen yksin ja yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Koulutus ja luennot. 6.3 Terveyttä edistävä toiminta ja liikunta Lahdessa. renpaineen itsemittauspisteille tuotettavat liikuntakansiot, jotka sisältävät tietoa Lahden liikuntamahdollisuuksista ja yhteystietoja, joista saa lisätietoja ja vinkkejä liikunnan aloittamiseen.

85 6.4 Liikuntaneuvonta osaksi terveyden ja terveysliikunnan edistämistä Lahdessa kehitetään palveluketju, joka antaa lääkäreille ja terveydenhoitajille mahdollisuuden lähettää asiakas liikkumislähetteellä liikuntaneuvontaan, josta vastaa liikunnanohjaaja/ fysioterapeutti. Toiminnan ja palveluketjun käynnistämiseksi sekä juurruttamiseksi terveydenhuoltoon tarvitaan lääkärien ja hoitohenkilökunnan koulutusta koskien terveysliikuntaa ja palveluketjun toimintaa. Liikuntaneuvonnan käytännön toiminnasta vastaa liikuntatoimi yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen avokuntoutuksen fysioterapiaosaston kanssa. LIIKU-lähetteen kohderyhmänä ovat terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvat, ylipainoiset (BMI 30) ja korkean tyypin 2 diabetesriskin omaavat asiakkaat (riskipisteet 15). Liikuntaneuvonnassa selvitetään asiakkaan terveydentila, sen hetkinen elämäntilanne sekä toiveet ja tavoitteet. Haastattelun avulla asiakkaan kanssa keskustellaan liikunnan merkityksestä terveydelle, käydään läpi yksilökohtaiset mahdollisuudet liikunnan lisäämiselle ja määritellään tavoitteet liikunnalle. Asiakkaalle tehtävään liikuntasuunnitelmaan voi sisältyä sekä yksilö- että ryhmäohjausta ja omatoimista liikuntaa asiakkaan mieltymysten mukaan. Liikuntaneuvontaan tulee kuulua myös tapaamisen jälkeistä yhteydenpitoa, jotta seurannan avulla voidaan tehokkaasti motivoida asiakasta ja saadaan myös tärkeää tietoa liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta. Yksilöllinen liikuntaneuvonta on asiakkaalle maksutonta. Liikuntaneuvonnan kautta tuleville asiakkaille mahdollistetaan ammattitaitoisen ohjaajan ohjaamat LIIKU-reseptiliikuntaryhmät, joissa asiakkaalla on mahdollisuus aloittaa tehokas ja turvallinen harjoittelu liikuntaneuvonnassa asetettujen tavoitteiden mukaan. Reseptiliikuntaryhmät on hinnoiteltu normaali ryhmähintoja edullisemmiksi. Reseptiliikuntaryhmien toteutuksesta vastaavat liikuntatoimi ja sosiaali- ja terveystoimi. Reseptiliikuntaryhmien lisäksi liikuntatoimi tukee liikunta- ja urheiluseurojen toimintaa terveysliikuntaryhmien ja matalan kynnyksen ryhmien käynnistämiseksi aloitteleville liikkujille. Edellä mainitut ryhmät toimivat myös reseptiliikuntaryhmien mahdollisina jatkoryhminä. Terveysasemilla toimivat elämäntaparyhmät sitoutetaan liikunnallisempaan elämäntapaan tarjoamalla heille matalan kynnyksen liikuntaryhmää, johon heillä on mahdollisuus osallistua kerran viikossa. Elämäntaparyhmien liikuntaryhmän toteuttamisesta vastaa Lahden Ahkera. Liikkuva Lahti -liikuntaneuvonta kohdentuu kai- Tavoite LIIKU-lähete apuvälineeksi yksilöneuvonnan tehostamisessa Liikkuva Lahti -liikuntaneuvonta Liikunnan aloittelijoille ja terveyden kannalta riittämättömästi liikkuville soveltuvien liikuntaryhmien kehittäminen kaikille ikäryhmille Toimenpiteet Lääkärien ja hoitohenkilökunnan koulutus Palveluketjun luominen sosiaali- ja terveystoimeen Lahden liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen tapahtumissa ja liikuntaneuvontapisteissä Liikuntaneuvonnasta pysyvä palvelu lahtelaisille Liikuntarekisteri LIIKU-reseptiliikuntaryhmät Matalan kynnyksen liikuntaryhmät 6.4 Liikuntaneuvonta osaksi terveyden ja terveysliikunnan edistämistä. Palveluntarjoaja Sosiaali- ja terveystoimi Liikuntatoimi Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Liikuntatoimi Liikunta- ja urheiluseurat LAHDEN KAUPUNKI 85

86 LAHDEN KAUPUNKI 86 kille lahtelaisille tarjoten tietoa Lahden liikuntamahdollisuuksista, terveyttä edistävästä liikunnasta ja liikuntaryhmistä erilaisissa tapahtumissa ja liikuntaneuvontapisteissä. Yleisestä, kaikille avoimesta liikuntaneuvontapalvelusta on tarkoitus kehittää pysyvä toimintamalli edistämään lahtelaisten terveyttä ja aktiivista elämäntapaa. Tiedottaminen liikuntaneuvontapalvelun aikatauluista kohdentuu terveysasemille, yksityisille palvelun tarjoajille ja järjestöille. Yleistä liikuntaneuvontaa tarjotaan lahtelaisille esimerkiksi kauppakeskuksissa ja asuinalueilla. Liikuntaneuvonnassa käytetään apuna ajan tasalla olevaa liikuntarekisteriä, josta voidaan hakea asiakkaalle soveltuvia liikuntaryhmiä. Liikuntarekisteri on myös kaikkien lahtelaisten käytettävissä sähköisenä versiona. Rekisteri on löydettävissä Lahden kaupungin liikuntatoimen internetsivuilta. Liikuntaneuvonnan yhteyteen liitetään esimerkiksi kausiluontoisia lippukampanjoita. Lippukampanjat kohdentuvat Lahden liikuntapaikkojen käytön aktivointiin (esimerkiksi uimahallit) ja tarkoituksena on kohdentaa liput liikkumattomaan väestön osaan. 6.5 Lasten ja nuorten mahdollisuus päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen päivähoidossa, iltapäiväkerhossa, koulussa ja vapaa-ajalla Sivistystoimialan laatiman hyvinvoinnin kehittämissuunitelman (2006) toimenpiteiden tavoitteena on mahdollistaa lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastepalveluja. Palveluja ja toimintamalleja lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämiseen kehitetään ajatellen erityisesti terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvia. Tavoitteena on lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen liikunnallisen elämäntavan pohjaksi. Tavoitteena on luoda myös monipuolisia liikuntamahdollisuuksia ja -palveluja liikunnallisesti erilaisille lapsille. Liikuntaseurojen peruspalvelut liikuttavat useita lapsia ja nuoria niin harraste- kuin kilpailumielessäkin. Liikuntaseurojen monipuolisen liikuntatarjonnan mahdollistamiseksi kaupungin tulee tukea junioritoimintaa jatkossa edelleen muun muassa avustus- ja taksapolitiikan painotuksissa. Liikkuva iltapäiväkerho -hanke edistää lasten liikkumista ja antaa lapsille mahdollisuuden kokeilla erilaisia liikuntamuotoja oman lajin löytämiseksi ilman kilpaurheilun asettamia paineita. Yhtenä tavoitteena on kohdentaa lasten liikuntaryhmiä myös ylipainoisille lapsille, jolloin lapsilla on mahdollisuus liikkua omien kykyjensä mukaan saaden vertaistukea muilta liikuntaryhmään osallistujilta. Yhtenä toimenpiteenä on kehittää toimiva malli 5 6-vuotiaiden lasten motorisen kehityksen testaukseen Lahdessa ja luoda uusia liikuntaryhmiä, jotka edistävät ja tukevat motorisesti tukea tarvitsevien lasten kasvua ja kehitystä. Lasten ja nuorten liikuntapalveluja kehitetään yhteistyössä eri hallintokuntien, liikunta- ja urheiluseurojen, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n, Lahden ammattikorkeakoulun sekä yksityisten palvelun tarjoajien kanssa. Yhtenä tavoitteena on lasten ja perheiden aktiivisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen terveydenhuollossa. Lahden alueelle kehitetään sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen yhteistyöllä lasten painonhallinnan hoitoketju, jossa määritellään ylipainoisten ja lihavien lasten hoidon porrastus ja hoitotapa. Lasten ja perheiden elintapaohjauksesta vastaavat neuvolat ja kouluterveydenhuolto. Jos pituuspaino ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta saavuttaa noin 30 % tason (paino on pituuteen nähden odotettua suurempi), ohjataan lapsi/ perhe lääkärille, liikuntaneuvojalle tai ravitsemusterapeutille jatkohoitoa varten. Ylipainoisten lasten ryhmämuotoisella hoitomallilla sitoutetaan perheet ylipainon hoitoon ja perheet saavat vertaistukea toisiltaan. Ryhmän asiantuntijoina ovat muun muassa lastenlääkäri, terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti ja liikuntaneuvoja. Myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta on mahdollisuus ohjata lapsia ja nuoria liikuntaneuvojalle tai suoraan eri palvelujentarjoajien liikuntapalveluihin. Liikuntatoimi tukee ja edistää lasten, nuorten sekä perheiden omatoimista liikkumista kunnostamalla ja ylläpitämällä lähiliikuntapaikkoja sekä koulujen ja päiväkotien pihoja liikkumista suosiviksi. Tarjoamalla mahdollisuuksien mukaan iltapäiväkerhojen, päiväkotien ja perhepäivähoitajien käyttöön liikuntatiloja, edistetään lasten liikkumista sekä kasvua ja kehitystä. Lapsiperheiden liikuntamahdollisuuksia edistetään organisoimalla yhteistyössä liikuntatoimen ja urheilu- ja voimisteluseurojen kanssa liikunnallisia puuhapäiviä. Liikunnallisessa puuhapäivässä on eri liikuntalajeja esitteleviä liikuntarasteja. Rastien sisällöt rakennetaan siten, että tekemistä riittää liikunnallisesti eritasoisille lapsille. Liikettä päivähoitoon -hankkeen ajatuksena on sisällyttää päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan liikunta yhtenä painopistealueena. Tarkoituksena on kouluttaa Lahden alueen päivähoitoyksiköihin lasten liikunnan liikuntavastaavia. Liikuntavastaaville järjestetään koulutusta varhaiskasvatuksen liikuntasuosituksista, uusista tut-

87 kimustuloksista sekä liikunnan toteuttamisesta päivittäisissä toimissa päivähoitopaikoissa. Tavoitteena on yhtenäisen liikunnan opetussuunnitelman kehittäminen Lahden alueen päivähoitoyksiköille. Toimintaa ideoi liikuntatoimi yhteistyössä sivistystoimialan varhaiskasvatuksen ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Liikettä koulupäivään -hankkeen ajatuksena on edistää lasten ja nuorten välituntiliikuntaa. Välituntiliikunnan edistämiseen tarvitaan monipuolisia välineitä, kouluhenkilökunnan koulutusta sekä koulujen pihojen liikuntaolosuhtei- den kartoitusta ja kehittämistä. Yhtenä keinona välituntiliikunnan edistämisessä on ns. välituntikori, joka sisältää erilaisia liikuntavälineitä käyttöohjeineen. Liikuntatoimi on mukana edistämässä nuorten liikunnallista vapaa-aikaa olemalla mukana nuorisopalveluiden järjestämissä tapahtumissa tarjoamassa nuorille mahdollisuuksia kokeilla eri liikuntalajeja ja kertomassa Lahden liikuntamahdollisuuksista. Liikuntamahdollisuuksista tiedotetaan myös nuorten toimintapaikoissa ympäri vuoden. Tavoite Inaktiivisten lasten liikuntapalveluiden koordinointi ja lasten ryhmien ohjaaminen. Lasten kasvua ja kehitystä tukevien liikuntamahdollisuuksien ja -palveluiden kehittäminen. Lasten ja perheiden aktiivisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen terveydenhuollossa. Liikuntamahdollisuuksien ja omatoimisen liikunnan edistäminen (lapset, nuoret, perheet), lähiliikuntapaikat, perhepuistot. Monipuolisia liikuntapalveluja lapsille ja nuorille. Nuorten liikunnallisen vapaa-ajan edistäminen ja liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen. Toimenpiteet Liikkuva iltapäiväkerho Ylipainoisten lasten ryhmät. Liikettä päivähoitoon -hanke. Liikettä koulupäivään -hanke. Lasten motorinen testaus. Motorisesti tukea tarvitsevien lasten ryhmät ja jatkoryhmät. Erityisliikunnan ryhmät ja jatkoryhmät. Lasten painonhallinnan hoitoketju ja ryhmämuotoinen toiminta ylipainon hoidossa (elämäntaparyhmä). Lapsiperheiden liikunnalliset puuhapäivät. Päiväkotien ja koulujen pihojen kunnostaminen liikkumista suosivaksi. Liikuntaseurojen peruspalvelut lapsille ja nuorille. Junioritoiminnan tuen lisääminen. Liikunnalliset lajikokeilut nuorten/ nuorisopalveluiden tapahtumissa. Liikuntamahdollisuuksien tiedottaminen. 6.5 Lasten ja nuorten mahdollisuus päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen päivähoidossa, iltapäiväkerhossa, koulussa ja vapaa-ajalla. Palveluntarjoaja Liikuntatoimi Liikuntaseurat LAMK. Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Koulutoimi Varhaiskasvatus LAMK Kolmannen sektorin palveluntarjoajat Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Sosiaali- ja terveystoimi Liikuntatoimi Liikuntatoimi Tekninen ja ympäristötoimiala Liikuntaseurat. Liikuntaseurat Kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Liikuntatoimi Nuorisopalvelut. LAHDEN KAUPUNKI 87

88 6.6 Työikäisten terveyden, toimintakyvyn ja vapaa-ajan toiminnan tukeminen ja edistäminen Työikäisten aktiivisen elämäntavan edistämisen tavoitteena on kansansairauksien ehkäisy ja sitä kautta toimintaja työkyvyn edistäminen. Terveysasemilla ja kaupungin työterveyshuollossa lääkärit ja terveydenhoitajat tapaavat päivittäin terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia asiakkaita, jolloin vastaanottokäynneillä tulee kiinnittää erityistä huomiota asiakkaan terveysneuvontaan ja elintapaohjaukseen. Tarpeen vaatiessa asiakkaat ohjautuvat LIIKU-lähetteellä suoraan liikuntaneuvojalle. Liikuntaneuvojan kautta asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ohjattuihin LIIKU-reseptiliikuntaryhmiin, kokeilla ja osallistua liikunta- ja urheiluseurojen järjestämiin matalan kynnyksen liikuntaryhmiin ja ylipainoisten liikuntaryhmiin sekä saada yksilöohjausta omatoimisen liikunnan aloittamiseen. Terveydenhuollon kautta asiakkailla on mahdollisuus myös osallistua työikäisten elämäntaparyhmään, jossa yhdellä tapaamiskerralla liikuntaneuvoja toteuttaa liikuntaosuuden ja ohjaa ryhmäläisiä sopiviin liikuntaryhmiin. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan tehdä myös terveyskuntotestit oikean harjoitusohjelman laatimisen tueksi. Omatoimista liikuntaa tuetaan lähiliikuntapaikkojen, laajojen virkistysalueiden, kevyen liikenteen verkostojen ja kuntoreittien olevat liikuntapaikkakartat ja liikuntarekisteri tukevat osaltaan omatoimista liikkumista. Liikuntapaikkakartat ja liikuntarekisteri ovat kaikkien tavoitettavissa Lahden kaupungin liikuntatoimen internetsivuilla. Yleinen, kaikille avoin Liikkuva Lahti -liikuntaneuvonta markkinoi tehokkaasti Lahden liikuntamahdollisuuksia ja jakaa tietoa liikuntapaikoista. Lahden kaupungin henkilöstön keskuudessa edistetään liikunta-aktiivisuutta nimeämällä työpaikoille liikuntavastaavat, joille järjestetään tiedotustilaisuus liikunnan vaikutuksista ja informoidaan Lahden liikuntamahdollisuuksista. Liikuntavastaavat jakavat liikuntatietout- LAHDEN KAUPUNKI 88 Tavoite Inaktiivisten työikäisten liikuntapalveluiden koordinointi ja riskiryhmien ohjaus. Omatoimisten lähiliikuntapaikkojen ja laajojen virkistysalueiden käytön tukeminen. Terveysneuvonnan edistäminen asiakaskontakteissa. Asiakkaan motivointi ja tarvittaessa jatko-ohjaus liikuntapalveluiden pariin tai elämäntaparyhmään. Matalan kynnyksen liikuntaryhmät aloitteleville liikkujille. Liikunta-aktiivisuuden edistäminen kaupungin henkilöstön keskuudessa. Toimenpiteet Liikuntaneuvonta LIIKU-lähete riskiryhmät Terveyskuntotestit Liikuntarekisteri. Liikuntapaikkakartat Kuntoreitit Kevyen liikenteen väylien, lähiliikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito. LIIKU-lähetteen käyttö Liikuntaneuvonta / elintapaohjaus asiakaskontakteissa Elämäntaparyhmät työikäisille. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Ylipainoisten liikuntaryhmät. Työyhteisöjen liikuntavastaavien koulutus. Kaupungin henkilöstön työkykyä ylläpitävät liikuntaryhmät. 6.6 Työikäisten terveyden, toimintakyvyn ja vapaa-ajan toiminnan tukeminen ja edistäminen. Palveluntarjoaja Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi. Liikuntatoimi Tekninen ja ympäristötoimiala. Sosiaali- ja terveystoimi. Liikuntatoimi Liikunta- ja urheiluseurat. Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi

89 ta työyhteisön muille työntekijöille. Liikuntatoimi järjestää työikäisille suunnattuja liikuntaryhmiä, jotka soveltuvat erinomaisesti kaupungin henkilöstön työkyvyn ylläpitoon. 6.7 Ikääntyvien toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen Ikääntyvien liikuntapalveluiden ja toimintamallien tavoitteena on toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen. Sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan kuntouttavaa työotetta ja kotihoidon työtehtävissä työskentelevät myös motivoivat kotona asuvia ikääntyneitä liikunnan pariin ja kannustavat omatoimiseen kotiharjoitteluun. Ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi organisoidaan yhdessä sosiaali- ja terveystoimen, liikuntatoimen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien kanssa voima- ja tasapainoharjoitteluryhmiä. Tavoitteena on, että terveystoimen ryhmistä asiakkaat ohjautuvat palveluketjuajatuksen mukaisesti liikuntatoimen jatkoryhmiin. Liikuntatoimi, liikuntaseurat, eläkeläisjärjestöt sekä kolmannen sektorin palveluntarjoajat mahdollistavat monipuolisten eläkeläisten vesivoimistelu-, kuntosali- ja kuivajumpparyhmien ohjauksen toimintakyvyn lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tavoitteena on jatkossa lisätä ryhmätoimintaa eritasoisille liikkujille, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua ohjattuun liikuntaan oman kuntotasonsa mukaan. Esteettömät ja turvalliset liikkumisreitit palvelutalojen ja vanhustentalojen läheisyydessä tukevat ikääntyneiden omatoimista liikuntaa ja lähiliikuntapaikkojen käyttöä. Liikuntatoimi ja sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen ja ympäristötoimiala edistävät ulkona liikkumista erilaisilla hankkeilla. Ikääntyneiden asuinympäristöön luodaan turvalliset liikuntamahdollisuudet kehittämällä rollaattoriratoja ja penkkilenkkejä helpottamaan ulkona liikkumista ja ehkäisemään toimintakyvyn heikkenemistä. Ikääntyneille suunnattu liikuntakalenteri tarjoaa ajan tasalla olevaa tietoa liikuntamahdollisuuksista niin ikääntyneiden kanssa työskenteleville kuin omatoimiseen tiedonhakuunkin. Liikuntatoimi kerää tiedot ikääntyville ja erityisryhmille järjestettävistä liikuntaryhmistä ja päivittää liikuntakalenteria vuosittain. Ikäkortteliliikunta-hankkeen kohderyhmänä ovat terveytensä sekä liikunta- ja toimintakyvyn kannalta riittämättömästi liikkuvat ikäihmiset. Tavoitteena on uuden toimintamallin kehittäminen lähiliikunnan lisäämiseksi Lahdessa asuville ikäihmisille. Hankkeen aikana järjestetään monipuolista sisä- ja ulkoliikuntaa, terveysneuvon- Tavoite Ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen. Ikääntyneiden lahtelaisten toimintakyvyn lisääminen ja ylläpitäminen monipuolisen liikuntatarjonnan avulla. Omatoimisen liikunnan tukeminen, lähiliikuntapaikat. Toimenpiteet Kuntouttava työote. Tasapaino- ja voimaharjoitteluryhmät. Monipuolisia eläkeläisten vesivoimistelu-, kuntosali- ja kuivajumpparyhmiä. Erityisryhmien jatkoryhmät. Ryhmätoiminnan määrän lisääminen. Penkkilenkit Rollaatorirata Ikäkortteliikunta-hanke Liikuntakalenteri Esteettömät ja turvalliset liikkumisreitit vanhustenja palvelutalojen läheisyyteen. Palveluntarjoaja Sosiaali- ja terveystoimi Liikuntatoimi Kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Liikuntatoimi Liikuntaseurat Eläkeläisjärjestöt Kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen- ja ympäristötoimiala. LAHDEN KAUPUNKI 6.7 Ikääntyvien toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen. 89

90 taa, ravitsemusneuvontaa ja vertaistukea. Hankkeen aikana koulutetaan vertaiskummeja, jotka jatkossa pystyvät ohjaamaan muita ikäihmisiä aktiivisen elämäntavan pariin. Hankkeen koordinoinnista vastaa sosiaali- ja terveystoimen kotiutustiimi ja hankkeessa tehdään aktiivista yhteistyötä muiden hallinnon alojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Edellä mainittujen tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden lisäksi strategian toteuttamisessa tulee huomioida seuraavat tavoitteet: 1. Terveysliikunnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet huomioidaan eri yksiköiden vuosittaisissa talousarvioissa ja kaupungin kehittämismäärärahoista päätettäessä. 2. Hallintokunnissa nimetään strategisten tavoitteiden pohjalta terveysliikunnan vastuuhenkilöt ja laaditaan seurantajärjestelmät. 3. Kartoitetaan kattavalla selvityksellä kaupunkilaisten liikuntatottumukset. 4. Arvioidaan terveysliikuntastrategian tavoitteiden toteutuminen kaupunginvaltuustolle viimeistään vuonna YHTEENVETO Terveysliikunnan ja lahtelaisten aktiivisemman elämäntavan edistämisen tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin lisääminen. Terveysliikunnalla on mahdollista edistää terveyttä tehokkaasti ja turvallisesti. Terveysliikuntastrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla käynnistetään hyvä alku terveysliikunnan edistämisen poikkihallinnolliselle yhteistyölle Lahdessa. Toimenpiteisiin liittyvien uusien toimintamallien ja palveluketjujen avulla pyritään juurruttamaan hyvät käytännöt tavanomaiseen toimintaan. Haasteena on luoda toimiva yhteistyöketju kaupungin sisäisten toimijoiden, liikunta- ja urheiluseurojen sekä kolmannen sektorin palveluntarjoajien välille. LAHDEN KAUPUNKI 90

91 Lähteet Aromaa, A. & Koskinen, S Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitos. Di Loreto, C., Fanelli, C., Lucidi, P., Murdolo, G., De Cicco, A., Parlanti, N., Santeusanio, F., Brunetti, P. & De Feo, P Validation of counselling strategy to promote the adoption and the maintenance of physical activity by type 2 diabetic subjects. Diabetes Care 2003:26. Erola, H Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:16. Edita Prima Oy, Helsinki. Fogelholm, M. 2005a. Lapset ja nuoret. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. Kustannus Duodecim, Jyväskylä. Ikihyvä Päijät-Häme Tutkimushanke. Lahden kaupunki / TEKY, Tilastokatsaus Luoto, R Sukupuolierot. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.). Terveysliikunta. Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. Kustannus Duodecim, Jyväskylä. Medicine and science in sport and exercise June Supplement Vol 33, no 6. Nupponen, R. & Suni, J Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Teoksessa Fogelholm M, Vuori I. (toim.). Terveysliikunta. Kustannus Duodecim, Jyväskylä. Vuori, I Tavoitteena terveysvälineenä terveysliikunta. Liikunta & tiede nro 6. Paronen, O Liikkumiseen kannustava ympäristö rakentuu valinnoilla. Liikunta & tiede nro 1 2, 4 7. Poskiparta, M., Kasila, K., Kettunen, T., Liimatainen, L. & Vähäsarja K. 2004a. Uusi työväline elintapojen muutosta tukevaan terveysneuvontaan. Terveydenhoitaja nro 7. Prochaska, JO., Redding, CA. & Evers, KE The transtheoretical model and stages of change. Teoksessa Glanz, K., Lewis, FM. & Rimer BK (toim.) Health behaviour and health education. Theory, research and practise. 2nd ed. San Francisco, Jossey-Bass Publishers. Reunanen, A Diabetes yleistyy Suomessa entistä kiivaammin. Diabetes ja lääkäri. 6/2006. Saraheimo, M. & Kangas, T Mitä diabetes on? Teoksessa Diabetes. Ilanne-Parikka, T., Kangas, E., Karrio, A. & Rönnemaa, T. (toim.) Diabetes. Karisto Oy. Seppälä, V-M Yhteispelillä tuloksiin. Liikuntatoimi yhteistyössä yli toimintarajojen. 1.painos. Kuntatalon paino, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. Komiteamietintö 2001:12. Edita Prima Oy, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17. Helsinki. Sulander, T., Helakorpi, S., Nissinen, A. & Uutela, A Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2001 ja niiden muutokset Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2001. Teoksessa Karisto, A., Nummela, O., Konttinen, R., Haapola, I., Valve, R., Uutela, A. & Heikkilä, K Ikääntyvä Päijät-Häme. Kuntien hyvinvointiraportti. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Markprint, Lahti. Suominen, H., Rantanen, T., Hirvensalo, M. & Era, P Kuinka ikääntyvät hyötyvät liikunnasta. Teoksessa Miettinen, M. (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II. Tutkimuskatsaus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES), Jyväskylä. Valve, R., Absetz, P., Fogelholm, M., Karisto, A., Katajamäki, E., Nissinen, A., Talja, M. & Uutela, A Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus, perusraportti. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin julkaisuja A:12. Vasankari, T Terveysliikunta yksilön vai yhteiskunnan asia? Tiedekeskus Heureka Vuori, I. & Miettinen, M Kuinka tärkeää liikunta on terveydelle ja toimintakyvylle? Teoksessa Miettinen, M. (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II. Tutkimuskatsaus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES), Jyväskylä. Vuori I Lisää liikuntaa. Edita Prima Oy, Helsinki. LAHDEN KAUPUNKI 91

92 92

93 NASTOLAN KUNTA 1 johdanto nastolan kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kunnan liikuntapalvelut/ nykytilanne Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ tulot 3.4 Liikuntajärjestöt 4 liikuntapalvelut nastolan kunnassa Liikuntapalvelut 4.2 Wellamo-opisto 4.3 Järjestöt 4.4 Liikuntapaikat 5 ajatuksia terveysliikunnan kehittämiseksi nastolassa Lasten ja nuorten terveysliikunta 5.2 Työikäisten terveysliikunta 5.3 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten terveysliikunta 6 muuta huomioitavaa NASTOLAN KUNTA 93

94 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Päijät-Hämeen liiton toimesta toteutettiin vuoden 2008 aikana Palvelurakenneuudistusprojekti, johon yhtenä osana kuului maakunnan Terveysliikuntastrategian laatiminen. Strategian eräänä tavoitteena on, että Päijät-Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat vuosiksi PHLU, alueellisena keskusjärjestönä, on mukana toteuttamassa tätä tavoitetta. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Nastolassa, kuten muissakin kunnissa, sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, tyypin 2 diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voidaan säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Nastolassa on mahdollisuuksien rajoissa pyritty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Nastolan luonto ja sen tuomat mahdollisuudet omaehtoiseen liikkumiseen ovat hyvä lisä organisoidun liikunnan lisäksi. Tämän Nastolan terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman puitteissa tarkastellaan Nastolan kunnan väestö- ja elinkeinorakennetta, koulutus- ja järjestötoimintaa sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia toteuttaa omalta osaltaan Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Lisäksi pyritään tuomaan esiin ehdotuksia ja eri vaihtoehtoja terveysliikunnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi eri väestöryhmissä. Näitä ehdotuksia tullaan jatkojalostamaan vuonna 2010 laadittavassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmassa. Tavoitteena on, että Nastolan kunta olisi terveysliikunnan edelläkävijä Päijät-Hämeessä. Tavoitteeseen pyritään kunnan, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. NASTOLAN KUNTA 94

95 2 NASTOLAN KUNTA 2.1 Sijainti Nastolan kunta sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Nastolan kunnan taajama sijaitsee nauhamaisena valtakunnallisten pääväylien, Valtatie 12 ja Pietarinradan varrella. Kunnassa on noin asukasta. Sijainti antaa kunnalle hyviä kehittymisen mahdollisuuksia. 2.2 Luonto ja ympäristö Nastolan kunnan pinta-ala on noin 362,89 km², josta 324,22 km² on maata ja loput 38,67 km² sisävesialueita. Nastolan asutus sijaitsee Salpausselän hiekkaharjumaisemassa. Nastolassa on useita järviä, muun muassa Kymijärvi, Villähteen Kukkanen, Pikku-Kukkasjärvi, Iso-Kukkasjärvi ja Ruuhijärvi. Nastolassa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet hiekkaharjulla mutkittelevilla luontopoluilla ja liikuntapaikoissa. Nastolassa kaunis luonto ja asutus muodostavat sopusointuisen kokonaisuuden. Tunnusomaista Nastolalle ovat Salpausselkä, metsät ja monet järvet. Monimuotoinen luonto antaa erinomaiset edellytykset harrastaa liikuntaa kaikkina vuodenaikoina. Liikuntakeskus Pajulahti täydentää näitä mahdollisuuksia tarjoten elämyksiä kaikenikäisille. 2.3 Väestörakenne Taulukosta voidaan havaita, että kunnan työikäinen väestö vähenee huomattavasti vuoteen 2020 tultaessa. Vastaavasti 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön osuus kasvaa vastaavana aikana 661 henkilöllä. Väestörakenteen muutokset tulevat aiheuttamaan painetta ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämisessä ja eri vaihtoehtojen etsimisessä. 2.4 Elinkeinorakenne Kuntaliiton tilastojen mukaan Nastolan työpaikkaomavaraisuus oli ,2 % ja työvoima henkilöä. Elinkeinorakenne oli vuoden 2006 lopussa seuraava: maaja metsätalous 3,0 %, jalostus 55,5 % ja palvelut 40,5 %. 2.5 Koulutus Nastolan kunnassa toimii tilanteen mukaan yhdeksän alakoulua (1 160 oppilasta), yläkoululuokat 7 9 (563 oppilasta) ja lukio (386 oppilasta). Lukio toimii Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa Nastopo- lissa. Kunnassa toimii myös erityiskoulu, Rinteen koulu, jonka oppilasmäärä oli 66. Lisäksi Wellamo-opisto järjestää monipuolista koulutusja kurssitoimintaa, joka liittyy myös terveysliikuntaan. Nastolan kansalaisopisto lakkautettiin vuoden 2006 lopussa. Toiminta jatkuu vuoden 2007 alusta perustetussa seudullisessa Wellamo-opistossa. Wellamo-opisto on kymmenen kunnan yhteinen seutuopisto, jonka ylläpitäjänä on Lahden kaupunki. Toimipisteitä on noin 160, henkilöstön määrä yli 300 ja opetustuntien määrä noin Toimialueen muodostavat Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki. Osana Wellamo-opistoa toimii Nastolan musiikkikoulu, joka tarjoaa opetusta sekä musiikin perus- että opistoasteella. Nastolan kunta kuuluu jäsenenä (omistusosuus 12,58 %) Päijät- Hämeen Koulutuskonserniin, joka järjestää aikuiskoulutusta, ammattikorkeakoulutusta, avoimen korkeakoulun opintoja ja tarjoaa korkeakoulutusta yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat 8, vuotiaat 10, vuotiaat 67, vuotiaat 8, vuotiaat 4, vuotiaat 1, ja sitä vanhemmat Yhteensä Kunnan asukasluku oli henkilöä (Kuntaliitto ). NASTOLAN KUNTA 95

96 3 KUNNAN LIIKUNTAPALVELUT/ NYKYTILANNE 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Kunnan liikuntapalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille tasapuolisesti liikuntapalveluita, jotka edistävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. 3.2 Henkilöstö Liikuntatoimen henkilöstöön kuuluvat liikunta- ja nuorisopäällikkö, erityisliikunnanohjaaja, uimahallin lippukassa ja uimavalvoja. Teknisen toimen vastuulla on liikuntapaikkojen kunnossapito. 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ tulot Liikuntatoimen käyttömenot olivat Nastolassa vuonna 2008 yhtensä euroa. Tulot olivat euroa, joten nettomenoksi jää euroa. 3.4 Liikuntajärjestöt Kunta avustaa liikunta- sekä muita liikuntaa ja kuntoutusta jäsenilleen tarjoavia järjestöjä (muun muassa kansanterveysjärjestöjä) vuosittain noin eurolla. Lisäksi talousarviossa on kunnanhallituksen päätöksellä varattu euroa Nastolan Kiekko ry:n jääajan ostoon Pajulahden jäähallista. 4 LIIKUNTAPALVELUT NASTOLAN KUNNASSA NASTOLAN KUNTA Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden tarjoamia erityisliikuntaryhmiä on syksyllä käynnissä 20. Torstaisin on Nastolan pohjoisosissa asuville järjestetty kuljetus uimahallille. 4.2 Wellamo-opisto Wellamo-opiston puitteissa toimii vuonna kaikkiaan 40 liikuntaryhmää. Ryhmistä yhdeksän järjestetään Nastolan kunnan haja-asutusalueilla. 4.3 Järjestöt Nastolassa toimii useita liikunta- ja kansanterveysjärjestöä, jotka järjestävät jäsenilleen erilaisia liikuntapalveluja. Lisäksi muun muassa kyläyhdistykset, nuorisoseurat, VPK ja eläkeläisjärjestöt ovat aktiivisia jäsenistönsä liikuttajia. 4.4 LIIKUNTAPAIKAT Nastola on kuntoilijan ja luontoihmisen paratiisi. Urheilukeskuksen SM-ladut ja Pajulahden vaihtelevaan maastoon tehdyt hiihtoladut täyttävät kuntoilijan toiveet. Nauhataajaman läpi Lahden rajalta Iitin rajalle kulkee ylimaakunnallinen ulkoilureitti joka samalla yhdistää eri keskukset toisiinsa. Melontareitistö kulkee 30 kilometrin matkan Kymijär- veltä Arrajärvelle. Rantaviivaa on 217 kilometriä ja uimapaikkoja on kuusi. Nastolan lukuisien ja aktiivisten urheiluseurojen ovet ovat avoinna yksilöurheilun ja joukkuelajien harrastajille. Lisäksi Pajulahden liikuntakeskus tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Nastolassa on uimahalli ja liikuntakeskus Pajulahdessa on myös uimahallipalvelut. Nastolassa on urheilukeskus täysimittaisine juoksuratoineen ja yleisurheilupaikkoineen. Koulujen liikuntasalit ovat myös ahkerassa harrastekäytössä salivuoroineen. Nastolan uimahallilla on vuonna 2008 uusittu kuntosali uusine laitteineen. Talvella on käytössä useita luistelupaikkoja koulujen yhteydessä pitkin nauhataajamaa. Kesällä voi pelata tennistä sekä lentopalloa myös ulkokentillä. Lisäksi ulkoliikuntaan ja muuhun virkistystoimintaan on hyvät mahdollisuudet kuntopoluilla. Talvella Pajulahdessa on mahdollisuus harrastaa avantouintia.

97 5 AJATUKSIA TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI NASTOLASSA Teemana Nastola terveyskunnan edelläkävijä Päijät-Hämeessä. Nastolassa on erittäin laaja ja monipuolinen järjestötoiminta sekä hyvät liikuntapaikat. Edellä mainitut seikat antavat erinomaiset lähtökohdat koko kunnan kattavan terveysliikunnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi runsaasti liikkumismahdollisuuksia tarjoava Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee Nastolassa. Kunnan liikuntapalveluiden ohjaustoiminta ja kuntalaisten aktivointi liikkumiseen etenee myötätuulessa. Nastolassa on vuonna 2008 käynnistetty Hyvän Olon Nastola -hanke. Hankkeen ensisijaisena tehtävänä on kannustaa kuntalaisia ja kunnassa toimivia tahoja edistämään omaa ja läheistensä hyvinvointia ja terveyttä. Tavoitteena on herätellä kuntalaisia ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja pohtimaan niitä arkisia elämäntapoihin liittyviä asioita, joilla on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvän Olon Nastola järjestää muun muassa liikuntatapahtumia ja liikuntahaastekampanjan. Lisäksi Hyvän Olon Nastola on aktiivisesti mukana muissa Nastolassa järjestettävissä tapahtumissa. Hyvän Olon Nastolaa pyritään aktiivisesti tuomaan esiin myös kunnallisessa päätöksenteossa. Hyvän Olon Nastola -työryhmä esittää terveysliikunnan kehittämistoimenpiteiksi ikäryhmittäin jaoteltuja painopistealueita ja ehdotuksia. Painopistealueita toivotaan otettavan käsiteltäväksi ja toimeenpantaviksi kunnan eri hallinnonaloilla ja muilla terveysliikuntaa toteuttavilla tahoilla. 5.1 Lasten ja nuorten terveysliikunta Aikuisten ja kodin rohkaiseminen kannustajana ja esimerkkinä toimimisessa. Päiväkotien, koulujen ja seurojen lapsi- ja nuorisotyön yhteistoiminnan kehittäminen erityisesti lasten ja nuorten omaehtoisen liikunnan lisäämisessä. Päiväkotien henkilöstön ja seuraohjaajien liikuntakoulutuksen aloittaminen/ lisääminen yhteistyössä esimerkiksi Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Lähiliikuntapaikkojen liikuntavälineiden ja ympäristön kehittäminen liikuntaystävälliseksi. Koulun jälkeen tapahtuvan liikuntakerhotoiminnan lisääminen (koulut, seurat, järjestöt, Liikuntakeskus Pajulahti). 5.2 Työikäisten terveysliikunta Painopistealueena työikäinen väestö ja heidän työkykynsä ylläpitäminen (kunnan työikäisten osuus noin henkilöä). Voimavarojen kohdentaminen erityisesti ei lainkaan tai vähän liikkuvien aktivoimiseen. Työelämästä poissaolevien aktivointi liikkumiseen ja omasta kunnostaan huolehtimiseen. Terveyskeskuslääkärin antaman liikuntalähetteen käyttöön ottaminen. Toiminnan aloittaminen edellyttää niin lähetteen laatijan kuin lähetteen vastaanottajan toiminnan pelisääntöjen sopimista sekä toimijoiden ja asiakkaiden sitoutumista toimintaan. Liikuntapalvelujen tuottaminen yhteistyössä kunnan, järjestöjen, kansalaisopistojen ja työnantajien kanssa. Toiminnassa huomioidaan myös haja-asutusalueen väestöryhmät. Kunnan oman henkilöstöpolitiikan kehittäminen niin, että terveysliikunta on osa työkykyä ylläpitävää toimintaa. 5.3 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten terveysliikunta Painopistealueena eläkeikäiset sekä eri tavoin liikuntarajoitteiset henkilöt. Ikääntyneiden (65-vuotiaiden ja sitä vanhempien) osuus kunnan väestöstä vuonna 2010 oli noin 15,6 % eli noin henkilöä. Vuonna 2020 ennustetaan tähän ikäryhmään kuuluvia olevan jo noin 3573 henkilöä. Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten terveysliikunnan keskeinen tavoite on toimintakykyä ylläpitävän liikunnan lisääminen ja lihaskunnon parantaminen liikunnan avulla. Tavoitteena on, että ikääntyneet voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Liikuntavälineiden lainauslaatikon hankkiminen kirjastoon. Tarvittaessa järjestetään välineiden käyttöön liittyvää opastusta. Yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen sosiaali- ja terveystoimen, liikuntapalvelujen, teknisen toimialan, kansalaisopiston ja eri järjestöjen kanssa. Hyödynnetään Soveltavan liikunnan resurssikeskushanketta terveysliikunnan kehittämisessä ja kuntalaisten aktivoimisessa. NASTOLAN KUNTA 97

98 6 MUUTA HUOMIOITAVAA Selvitetään eri toimintojen rahoitusmahdollisuudet (KKI, opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuori Suomi ry sekä työllistämistuen hyväksikäyttö). Lisätään yhteistoimintaa erityisesti kansanterveys- ja muiden järjestöjen kanssa. Hyvän Olon Nastola -ryhmä toimii ryhmänä, joka tukee ja ohjaa kunnan terveysliikuntatoimintaa, antaa ehdotuksia sekä toimii samalla asiantuntijaelimenä terveysliikunnan toteuttamiseksi. Ryhmän kokoonpanoa tarkistetaan tarpeen mukaan. Otetaan uusien lähiöalueiden kaavoituksessa huomioon riittävät varaukset ulkoilualueille, lasten leikkipuistoille, lähiliikuntapaikoille ja kevyen liikenteen väylille. Kannustetaan ja tuetaan eri toimijoita (muun muassa kunnan eri toimialat, järjestöt, kolmas sektori) edistämään ja ylläpitämään kuntalaisten mahdollisuuksia terveysliikkumiseen. NASTOLAN KUNTA 98

99 NASTOLAN KUNTA 99

100 100

101 ORIMATTILAN KAUPUNKI 1 johdanto liikunnallinen orimattila toimenpidesuunnitelman tavoitteet Tietoa liikunnan merkityksestä jaetaan 3.2 Kaupungin panostus liikuntaan on kuntalaisten tiedossa 3.3 Liikuntaneuvonta käynnistyy 3.4 Liikuntapalveluketju toimii 3.5 Päättäjät havaitsevat päätösten vaikutukset kuntalaisten liikkumiseen 3.6 Eri hallintokunnat tekevät yhteistyötä liikunnan lisäämiseksi 3.7 Liikuntapaikkojen maksut pysyvät kohtuullisina 3.8 Tarjolla on samaan aikaan toimintaa lapsille ja aikuisille 3.9 Työpaikoilla on vertaisohjaajia 3.10 Massatapahtumia järjestetään 3.11 Hyvinvointimittareita kehitetään 3.12 Esteettömyys huomioidaan rakentamisessa 3.13 Liikuntareitit toimivat 3.14 Päivähoidossa lapset harrastavat liikuntaa 1-2 tuntia joka päivä 3.15 Koulujen pihat houkuttelevat liikkumaan 3.16 Tarjotaan mahdollisuus liikkua harrastepohjalla 3.17 Liikunta on tärkeä osa työhyvinvointia 3.18 Ikääntyvillä ihmisillä on tietoa lihaskunnon tärkeydestä 3.19 Tieto hyvistä työkäytännöistä leviää 3.20 Pitkäaikaistyöttömät työllistyvät liikunnan kautta ORIMATTILAN KAUPUNKI 101

102 1 JOHDANTO Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia. Toimenpidesuunnitelma on tarkoitettu käytännön työkaluksi ja suunnannäyttäjäksi kaupungin eri hallintokunnille ja muille toimijoille. Vuosille kohdennettu toimenpidesuunnitelma maalaa terveysliikunnan pääsuunnat. ORIMATTILAN KAUPUNKI 102

103 2 LIIKUNNALLINEN ORIMATTILA Liikunnallinen Orimattila on yhteinen tavoite, jota viedään eteenpäin eri hallintokuntien yhteistyönä ja yhdessä eri urheiluseuratoimijoiden kanssa. Kaupungin eri hallintokunnat, Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä, työterveyshuolto, kansalaisopisto, järjestöt ja urheiluseurat sitoutuvat yhteiseen päämäärään liikunnallisen Orimattilan synnyttämiseksi. Liikunta on entistä näkyvämmin esillä kaupungin viestinnässä, kuten esitteissä ja tapahtumissa. Hankkeen etenemisestä kerrotaan muun muassa Orimattilan nettisivuilla kohdassa ajankohtaista tie- toa. Toimenpidesuunnitelman eri vaiheiden toteutumista seuraa kukin vastuutaho. Ohjelmakauden päättyessä liikuntapalvelut laatii yhteenvedon toteutuneista ja toteutumattomista tavoitteista. Yhteenvedon pohjalta käynnistetään uusi toimenpidesuunnitelma. 3 Toimenpidesuunnitelman tavoitteet 3.1 tietoa Liikunnan merkityksestä jaetaan Liikunta on mukana perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja sosiaalitoimen eri kontakteissa. Omasta kunnasta tai terveyskeskuksesta saatu tieto koetaan henkilökohtaiseksi ja se koskettaa. Erityisesti lääkärin kanta liikunnan riittävyyteen on ihmisille tärkeä. Terveyskeskuksessa sovitaan yhteisesti liikunnan korostamisesta ja järjestetään koulutusta henkilökunnalle. Liikunta kirjataan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Sovitaan liikuntalähetteen käyttöönottamisesta. 3.2 kaupungin panostus liikuntaan on kuntalaisten tiedossa Kuntalaiset tietävät, että kaupunki panostaa kuntalaisten hyvinvointiin. Hyvällä viestinnällä vaikutetaan kaupunkilaisten liikuntatottumuksiin. Laaditaan tiedotusstrategia. Paikallislehti jatkaa juttusarjojaan liikunnallisista aiheista. 3.3 liikuntaneuvonta kännistyy Kuntalaiset saavat henkilökohtaista ohjausta ja liikuntaneuvonta toimii. Otetaan käyttöön liikuntalähetekäytäntö. Liikuntapalveluilla tulee olla riittävästi resursseja säännöllisen liikuntaneuvontaan. Sovitaan liikuntaneuvojan työnkuvasta ja käytännöstä, kuinka liikuntaneuvojalle ohjataan. Sovitaan liikuntaneuvonnan seurantakäytännöistä. Järjestetään työikäisten starttikursseja kuntosalilla. 3.4 liikuntapalveluketju toimii Liikuntapalveluketjut auttavat terveydeltään tai toimintakyvyltään erilaisia kuntalaisia löytämään sopivia liikuntapalveluja. Liikuntapalveluketju voi olla esimerkiksi terveydenhoitaja/vuodeosaston fysioterapeutti > fysioterapia > erityisliikunnan ohjaaja > kansalaisopisto > järjestöjen liikuntaryhmät. Palveluketjuun kuuluvat tietävät toistensa työnkuvat ja osaavat ohjata asiakkaan oikeaan ryhmään. Liikuntapalveluketjusta vastaavat terveyskeskuksen ja työterveyshuollon yhdyshenkilö, erityisliikunnan ohjaaja, Wellamo-opiston yhdyshenkilö ja sosiaalitoimen yhdyshenkilö. Liikuntapalveluketjun toimijat kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. 3.5 Päättäjät havaitsevat päätösten vaikutukset kuntalaisten liikkumiseen Selvitetään ja kehitetään menetelmiä, joilla voidaan mitata päätösten vaikutuksia kuntalaisten liikkumiseen. 3.6 Eri hallintokunnat tekevät yhteistyötä liikunnan lisäämiseksi Käydään poikkihallinnollista keskustelua arvoista ja eri alojen suosituksista. Lasten ja nuorten, sosiaali- ja terveystoimen, vanhustyön, terveyskeskuksen ja kaupungin johtoryhmissä on teemana liikunta ja terveyden edistäminen 1-2 kertaa vuodessa. ORIMATTILAN KAUPUNKI 103

104 ORIMATTILAN KAUPUNKI Liikuntapaikkojen maksut pysyvät kohtuullisina Yhteiskunnalliselta kannalta tärkeintä on saada liikkumaan ne, jotka eivät liiku lainkaan tai liikkuvat hyvin vähän. Maksujen tulisi olla kohtuullisia ja liikunnan harrastamisen mahdollista kaikille. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön seniorikortti ja erityisuimakortti. Ryhmäliikuntamaksuja ei muuteta. Uimahalli- ja kuntosalimaksuja ei muuteta. Liikuntapaikkojen vuokria tarkistetaan maltillisesti. 3.8 Tarjolla on samaan aikaan toimintaa lapsille ja aikuisille Vanhempien mahdollisuudet liikkua estyvät usein lastenhoidon takia. Tarjotaan esimerkiksi toiminnallisia lapsiparkkeja vanhempien liikuntatuokioiden ajaksi. Tutkitaan lähihoitajaopiskelijoiden mahdollisuuksia saada opintoja suoritettua osallistumalla lapsiparkin järjestämiseen. Tarjotaan urheiluopistojen opiskelijoille harjoittelupaikkoja, jolloin he voivat ohjata muun muassa lastenliikuntaa. Luodaan perheliikuntaryhmiä ja järjestetään perheliikuntatapahtumia. Selvitetään järjestöjen ja seurojen toiminnan yhteensovittamista sekä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten ja alueen kahden urheiluopiston kanssa. 3.9 työpaikoilla on vertaisohjaajia Vertaisohjaajat liikuttavat ihmisiä työyhteisöissä. Työkaverin vetämään liikuntaryhmään on helppo lähteä mukaan ja yhteisöllinen liikkuminen innostaa liikkumattomiakin. Vertaisohjaajille tarjotaan koulutusta ja tukea yhdessä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa massatapahtumia järjestetään Ideoidaan uusia tapahtumia. Massatapahtumilla on merkitystä liikkumiseen. Perheiden yhteisillä liikuntatapahtumilla saadaan vanhemmat liikkumaan yhdessä lastensa kanssa. Järjestetään perheiden, kylien, koulujen ja työpaikkojen liikuntatapahtumia sekä avoimia tapahtumia keskusurheilukentällä ja urheilutalolla. Kaupungin liikuntapalvelut tukee seurojen massaliikuntatapahtumia Hyvinvointimittareita kehitetään Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa siitä, miten kuntalaiset voivat. Tarvitaan keskustelua ja päätöksiä hyvinvointimittareista. Hyödynnetään muun muassa työterveyshuollon, kouluterveyskyselyjen ja urheilujärjestöjen tilastoja ja tietoja Esteettömyys huomioidaan rakentamisessa Kaikilla kuntalaisella tulee olla yhtäläiset oikeudet päästä tilaisuuksiin, tapahtumiin ja virastoihin. Rakentamisessa huomioidaan näkö- ja kuulovammaisten, liikuntarajoitteisten ja ikääntyvien ihmisten tarpeet. Julkisessa rakentamisessa pyydetään muun muassa vammaisneuvoston kannanotto. Esteettömät liikuntapaikat listataan ja uusia luodaan liikuntareitit toimivat Orimattilassa on riittävästi eritasoisia merkittyjä liikuntareittejä. Kevyen liikenteen väylät muodostavat sujuvan verkoston esimerkiksi pyöräilylle ja rullaluistelulle. Maanteiden pientareita levennetään ja liikuntareitit merkitään selkeästi. Senioripolkuja perustetaan keskustan ympäristöön. Yhtenäinen kevyen liikenteen väylästö huomioidaan kaavoituksessa Päivähoidossa lapset harrastavat liikuntaa 1 2 tuntia joka päivä Perusta liikunnallisuudelle luodaan lapsena. Liikunta on vahvasti mukana varhaiskasvatussuunnitelmassa. Huomioidaan erityisesti ne lapset, joilla on liikkumisessa vaikeuksia. Jokaiseen päiväkotiin nimetään liikuntavastaava. Liikunta on vahvasti mukana iltapäivätoiminnan kehittämisessä Koulujen pihat houkuttelevat liikkumaan Koulujen pihoilla on riittävästi liikkumaan houkuttelevia välineitä ja telineitä. Kouluilla järjestetään ideariihiä pihojen kunnostamisesta. Koulun oppilaat osallistuvat ideointiin. Annetaan ohjausta ja jaetaan vinkkejä toiminnallisten välituntien järjestämiseen tarjotaan Mahdollisuus liikkua harrastepohjalla Seurat huomioivat toiminnassaan myös ne, jotka eivät halua harrastaa kilpaurheilua. Kannustetaan nuoria muodostamaan omia liikuntaryhmiä ja mahdollistetaan salivaraukset. Perustetaan matalan kynnyksen ryhmiä. Koulutetaan lasten vanhempia harrasteryhmien vetäjiksi Liikunta on tärkeä osa TYÖHYVINVOINTIA Hyväkuntoiset työntekijät jaksavat työssään. Etsitään uusia porkkanoita työpaikoille liikunnan lisäämiseksi. Näitä voivat olla erilaiset tempaukset, liikuntailtapäi-

105 vät, liikuntasetelit, liput liikuntapaikoille, palkitseminen oman suorituksen parantamisesta, liikuntakortit ja kalenterit, arvonnat, työpaikkojen väliset haastekampanjat, autoton työmatkapäivä jne. Kaupunki innostaa omalla esimerkillään työpaikkoja kehittämään työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa (tyhy) Ikääntyvillä ihmisillä on tietoa lihaskunnon tärkeydestä Lihaskunnon ylläpito, parantaminen ja lihastasapaino ovat entistä merkityksellisemmässä asemassa ikääntyessä. Järjestetään kuntosalivuoroja ja tasapainoryhmiä ikääntyville ja kohdennettuja ryhmiä esimerkiksi veteraaneille. Tarjotaan ikääntyneille mahdollisuus ulkona liikkumiseen avustajan kanssa. Avustajat voivat olla lähihoitajaopiskelijoita tai avustajan tehtävät voivat sisältyä lukion kursseihin. Järjestetään tietoiskuja eläkeläisjärjestöissä. Hyödynnetään 80-vuotiaiden toimintakykykartoituksen tietoja. Hankitaan soveltavan liikunnan välineitä vanhainkotiin, pienryhmäkoteihin ja terveyskeskuksen vuodeosastolle. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman liikuntavinkit ikääntyville otetaan käyttöön tieto hyvistä työkäytännöistä leviää Järjestetään kotihoidon, vanhustyön ja terveyskeskuksen yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä. Tiedon levittäminen tuloksista kannustaa miettimään oman työyksikön työtapoja. Järjestetään Kunnon hoitaja -koulutusta. Nimetään liikuntavastaavia eri työpisteisiin Pitkäaikaistyöttömät työllistyvät liikunnan kautta Syrjäytyneen tai syrjäytymisvaarassa olevan ihmisen työllistyminen on sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnalle tärkeää. Ryhmään kuuluminen tuo ihmisen elämään mielekkyyttä, sosiaalisia suhteita ja hyvinvointia. Erityistyöllistämisellä haetaan työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille. Käydään yhteistä keskustelua sosiaalitoimen ja liikuntapalveluiden kesken. Osallistutaan Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n Liikunnalla työhön Päijät-Hämeessä -projektiin. ORIMATTILAN KAUPUNKI 105

106 106

107 PADASJOEN KUNTA 1 johdanto lyhyen aikavälin tavoitteet (0 1 vuotta) Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten lisääminen 2.2 Liikunta-alueet 2.3 Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen 3 keskipitkän aikavälin ehdotukset (1 5 vuotta) Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten lisääminen 3.2 Liikunta-alueet 3.3 Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta) Liikunta-alueet 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi PADASJOEN KUNTA 107

108 1 JOHDANTO Kunnan liikuntapalvelut käsitteenä tarkoittaa kunnan alueella sijaitsevia liikunta-alueita ja niiden ylläpitoa (esimerkiksi uimahalli, yleisurheilukenttä, kevyenliikenteen väylät). Se tarkoittaa ohjattujen liikuntaryhmien toteuttamista sekä vapaaehtoisen harrastus- ja seuratoiminnan tukemista. Liikunnan positiiviset vaikutukset kaiken ikäisiin ovat yleisesti tunnustettuja. Liikunnalla voidaan tukea lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä. Se edistää aikuisten työkykyä sekä lisää ikääntyneiden toimintakykyä. Oikein toteutetuilla liikuntapalveluilla on vaikutusta asukkaiden viihtyvyyteen Padasjoen kunnassa. Liikuntapalvelujen toteuttamista ohjaa kansallinen liikuntaohjelma (opetusministeriö, 2008). Valtioneuvosto nostaa liikunnan edistämistä koskevassa periaatepäätöksessään tärkeiksi tavoitteiksi muun muassa lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien lisäämisen ja ylläpitämisen. Lisäksi työikäisille ja ikääntyneille tulee tarjota mahdollisuuksia harrastaa työ- ja toimintakykyä ylläpitävää liikuntaa. Liikuntapalvelutyöryhmä on pyrkinyt esityksessään noudattelemaan valtakunnallisia linjauksia. Lasten ja nuorten liikuntaan sekä ikääntyneiden terveysliikunnan toteuttamiseen on kiinnitetty erityishuomiota. Lisäksi työryhmä on esityksessään pyrkinyt huomioimaan alueellisiin liikuntapaikkoihin liittyvät kehittämishaasteet, jotka vaikuttavat yllä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseen. Kunnanhallitus asetti keväällä 2009 liikuntapalvelutyöryhmän tehtävänään kunnan liikuntapalvelujen kehittämistarpeiden kartoittaminen. Työryhmä toteutti annettua tehtävää järjestämällä mielipidekyselyn kuntalaisille. Lisäksi kunnan tiloissa toimivista omaehtoisista ja ohjatuista liikuntaryhmistä laadittiin luettelo. Taustatietoon nojautuen työryhmä laati esityksen Padasjoen kunnan liikuntapalvelujen kehittämisestä. Esitys sisältää kolmella eri aikajänteellä toteutettavia ehdotuksia. Ehdotuksia ei ole esitetty tärkeysjärjestyksessä, vaan kaikki ehdotukset katsotaan kunnan liikuntapalvelujen näkökulmasta yhtä merkittäviksi. Tarvittaessa lisätietoa ehdotusten yksityiskohdista antaa kunnan vapaa-aikasihteeri. PADASJOEN KUNTA 108

109 2 LYHYEN AIKAVÄLIN EHDOTUKSET (0 1 VUOTTA) 2.1 Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten lisääminen Skeittausalueen kunnostus ja uudelleen rakentaminen. Nuorten paljon käyttämä skeittausalue kunnostetaan paremmin tarkoitustaan vastaavaksi. Tanssikerhon perustaminen tytöille. Kerho toteutetaan tarvittaessa kahdessa eri ikäluokassa. Kerholle palkataan ohjaaja 2 h/ vko. Alle kouluikäisten lasten liikuntaryhmän perustaminen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lasten satujumpparyhmänä. Ryhmälle palkataan ohjaaja 1h/vko. 2.2 Liikunta-alueet Kullasvuoren ja Pappilanmäen koulun pukuhuone- ja wc-tilojen hyödyntäminen ympärivuotiseen käyttöön. Pukuhuone ja wc-tilat muokataan ko. käyttöön sopiviksi. Yleisurheilukentälle kaavailtu huoltorakennus toteutetaan. Toteutuksessa tulee huomioida rakennuksen soveltuminen kesäkäyttöön. Rakentaminen toteutetaan kevein kustannuksin. Kullasvuoren hiihtolatujen leventäminen. Latu-uraa levennetään latujen hiihdettävyyden parantamiseksi. Kullasvuoren latuverkoston muokkaaminen helpommaksi. Latuverkostoon tehdään uusia uria latuprofiilin helpottamiseksi. Mäkihyppymontun muuttaminen talvikäyttöön sopivaksi. Mäkihyppymonttuun asennetaan kevyt valaistus. Lisäksi alueelta harvennetaan puustoa turvallisen tilan saamiseksi lumilautahyppyrille ja mäkihypylle. Kevyenliikenteenväylien kunnostaminen. Kunnan alueella olevat kevyenliikenteenväylät kunnostetaan pyöräilyyn ja rullaluisteluun turvallisiksi. Ulkoilureittien laatiminen. Uusia vaihtoehtoisia ulkoilureittejä laaditaan. Reittien pituudet mitataan. Reitistöstä laaditaan kartta. Päijänteen rantaan Laivarannan läheisyyteen rakennetaan kelluva hyppytorni. 2.3 Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen Ohjattujen liikuntaryhmien lisääminen. Ikääntyneille perustetaan lisää ohjattuja liikuntaryhmiä tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveysliikunnan harrastaminen. Ryhmille palkataan ohjaaja. Liikuntasalien hyödyntäminen päiväsaikaan ikääntyneiden liikuntaryhmille. Kullasvuoren koulun salia käytetään koululle sopivina aikoina ikääntyneiden ohjatussa liikunnassa. PADASJOEN KUNTA 109

110 3 KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN EHDOTUKSET (1 5 VUOTTA) 3.1 Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten lisääminen Olemassa olevia liikuntaryhmiä ylläpidetään. Kerhojen sisältöä muokataan tarvittaessa. Pesäpallo- ja jalkapallokoulujen järjestäminen kesäloma-aikaan. Kesäisin järjestetään kaksi eri palloilukoulua. Yksittäinen palloilukoulu kestää neljä viikkoa. Koululle palkataan yhdestä kolmeen ohjaajaa yhteensä 12 h/ vko. Seura- ja valmennustoiminnan tehostaminen kunnassa. Nuorille tarjotaan tavoitteellista harrastustoimintaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi salibandyn valmennusja kilpaurheilutoiminnan aloittamista. 3.2 Liikunta-alueet Nyt olemassa olevat liikuntapaikat kunnostetaan ja huolletaan. Kuntosalin kunnostus ja remontointi. Kuntosali remontoidaan liikuntaesteettömäksi ja samalla suurelle käyttäjämäärälleen paremmin soveltuvaksi. Uimaranta Päijänteelle. Kunta- laisten ja loma-asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi rakennetaan uimaranta Päijänteelle Laivarannan läheisyyteen. Uimarannan edustalla sijaitsee kelluva hyppytorni. Uimarannan sijaintia perustellaan luonnollisella sijainnilla satamapalvelujen läheisyydessä. 3.3 Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen Olemassa olevia liikuntaryhmiä ylläpidetään. Tarvittaessa perustetaan uusia liikuntaryhmiä. 4 PITKÄN AIKAVÄLIN EHDOTUKSET (1 10 VUOTTA) 4.1 Liikunta-alueet Kunta kartoittaa mahdollisuutta rakentaa tai kunnostaa monipuoliseen käyttöön soveltuvan liikuntasalin. Sali mahdollistaisi salibandyn pelaamisen sääntöjen mukaisella kentällä. Salibandyssä tämä on edellytys niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin valmennus- ja kilpaurheilutoiminnalle. Liukumaton muovimattoalusta olisi liikkumisen kannalta toimivampi ratkaisu myös tanssi- ja jumpparyhmille. Liikuntaesteetön sali loisi lisäksi paremmat edellytykset erityisryhmien liikuntapalvelujen tuottamiselle. Kunta kartoittaa mahdollisuutta rakentaa monipuolinen ulkoliikuntakeskus. Ulkoliikuntakeskuksessa sijaitsevat muun muassa keinonurmikenttä, katukoripallo- ja tenniskenttä sekä jääkiekkokaukalo. Urheilukeskus toimii Kullasvuoren koulun lähiliikuntapaikkana. PADASJOEN KUNTA ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi Seuraavassa on yhteenveto eri ikäisten kehittämisehdotuksista: Alle 14-vuotiaiden ehdotukset: Lisää liikuntapalveluja/ monipuolisuutta (kerhoja, ryhmiä, liikuntalajeja). Lisää lasten liikuntaryhmiä (satujumpat, kerhot). Lisää liikuntaharrastuksia erityisesti tytöille. Tavoitteellisempaa harrastamista valmentajan johdolla (uusien asioiden oppiminen). Nykyisten liikuntapaikkojen kunnostus (hiihtoladut, salit, urheilukentät). Skeittipaikan kunnostus (15 kpl).

111 Motocross-rata. Pyöräteiden kunnostus (rullaluistelu). Alakoulun kaukaloon valot. Kuntosalin alaikärajan laskeminen. Liikuntapalveluja myös sivukylille (hiihtoladut). Telinevoimistelu, lasketteluretkiä, liikuntatapahtumia vuotiaiden ehdotukset: Lisää liikuntapalveluja nuorille/ monipuolisuutta (kerhoja, ryhmiä, liikuntalajeja). Tytöille tanssikerho. Seuratoimintaa. Nykyisten liikuntapaikkojen kunnostus (hiihtoladut, salit, urheilukentät). Lisää liikuntasaleja. Pesutilat Ahjolaan. Uusia lenkkeilypolkuja/ -reittejä. Halvemmat hinnat. Kuntosalin kunnostus. Skeittipaikan kunnostus. Motocross-rata. Pyöräteiden kunnostus (rullaluistelu) vuotiaiden ehdotukset: Kouluikäisille ja alle kouluikäisille harrastusmahdollisuuksia/ kerhoja. Kuntoliikuntaryhmien eriyttäminen haastaviin ja alkeisryhmiin. Ikäihmisille helpotettuja jumppia (tuolijumppa). Salien turvallisuuden parantaminen (liukkaat lattiat, esteet, patterit, puolapuut). Lisää liikuntatilaa (Ahjola/ palloiluhalli). Nykyisten liikuntapaikkojen kunnostus (hiihtoladut, salit, urheilukentät). Kevyenliikenteenväylien kunnostus. Kuntosalin remontti (5kpl). Leikkipuistojen monipuolisempi hyödyntäminen (ohjattua toimintaa). Uimaranta Päijänteelle. Nuorille ohjattua liikuntatoimintaa myös kesälle. Kullasvuoren hiihtolatujen helpottaminen. Liikuntaryhmiä myös sivukylille. Kuntosalille eri ikäisten vuoroja (40+, 50+) Pukuhuonetilat Ahjolaan. Yli 55-vuotiaiden ehdotukset: Erityisryhmien liikuntapalveluja (vanhukset, toimintarajoitteiset, pitkäaikaissairaat ym.) Yleisesti lisää liikuntapalveluja vanhuksille. Oikein toteutettua avustajapalvelua (miehille miesavustaja uimahallilla) Uudet monipuoliset liikuntatilat (Ahjolaan). Pukeutumis- ja wc-tilat Ahjolaan. Kullasvuoren hiihtoladun helpottaminen Leikkipuiston parempi hyödyntäminen eri ikäisille Frisbeegolf-rata Kevyenliikenteenväylien kunnostus Kuntosalivuoro ja -ohjaus senioreille. Sivukylille ohjattua liikuntaa ikäihmisille (tuolijumppa, tasapainoharjoittelu) Liikuntatilaa eläkeläisille päivällä ja iltapäivällä. Lähteet Liikuntapalvelutyöryhmän mielipidekyselyn loppuraportti. Vastanneita yhteensä 502, joista analyysiin hyväksyttiin 495 vastausta. Vastaaminen ikäryhmittäin: 14-vuotiaat tai nuoremmat: 187 vastausta, joista neljä ei harrasta vapaaajan liikuntaa; vuotiaat: 81 vastausta, joista yksi ei harrasta vapaa-ajan liikuntaa; vuotiaat: 111 vastausta, joista yksikään ei harrasta vapaa-ajan liikuntaa; yli 55-vuotiaat: 116 vastausta, joista kaksi ei harrasta vapaaajan liikuntaa. Opetusministeriö Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen liikuntaohjelmaan liittyen. fi/export/sites/default/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/liitteet/vn_periaatepaatos_ pdf. Viitattu PADASJOEN KUNTA 111

112 112

113 PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto pertunmaan kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot 3.4 Liikuntajärjestöt 4 pertunmaan kunnassa tarjolla olevat liikuntapalvelut Vapaa-aikapalvelut 4.2 Kansalaisopisto 4.3 Liikuntajärjestöt 4.4 Muut nuoriso- ja liikuntakasvatustyötä tekevät järjestöt 5 liikuntapaikat terveysliikunnan kehittäminen pertunmaalla Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 6.2 KKI (Kunnossa Kaiken Ikää) -toiminnan käynnistäminen 6.3 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut 6.4 Kehitysvammaiset 6.5 Muuta PERTUNMAAN KUNTA 113

114 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat entistä enemmän muihin maakuntiin verrattuna. Päijät-Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat vuosiksi Pertunmaalla, kuten muissakin kunnissa, sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Pertunmaalla on hyvin pystytty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon erityisryhmät. PERTUNMAAN KUNTA 114

115 2 PERTUNMAAN KUNTA 2.1 Sijainti Pertunmaan kunta sijaitsee Etelä- Savon maakunnassa. Kunnan väkiluku on noin henkeä. Pertunmaan valttina on hyvä sijainti valtatien varrella. Yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat nopeat Lahden ja Heinolan moottoriteiden sekä uusitun 5-tien ansiosta. Välimatkat lähialueille: Mikkeli 54 km, Heinola 46 km, Lahti 80 km. 2.2 Luonto ja ympäristö Pertunmaan kunnan pinta-ala on 454 neliökilometriä. Kuudesosa pintaalasta käsittää järviä ja lampia. Lukuisat kalaisat ja puhdasvetiset järvet ja monimuotoiset metsiköt ja muut maastot antavat niin paikkakuntalaisille kuin loma-asukkaille ja matkailijoillekin otolliset mahdollisuudet hankkia virikkeitä ja nauttia puhtaasta ja kauniista luonnosta. 2.3 Väestörakenne Kunnan asukasluku oli henkilöä. Pientä nousua edellisestä vuodesta. Näyttää siltä, että kunnan työikäinen (20 64-vuotiaat) väestö vähenee vuoteen 2025 mennessä. Vastaavasti 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön osuus kasvaa. Väestörakenteen muutos aiheuttaa melkoista painetta ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämiseen. Ikäryhmät Ennuste 2010 Ennuste 2015 Ennuste 2020 Ennuste vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja sitä vanhemmat Yhteensä Pertunmaan kunnan väestön ikärakenne. 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus Pertunmaan kunnassa toimii Toimiala Yksikkö Maa- 50,6 43,6 37,7 34,6 21 % ja metsätalous lkm Teollisuus- 19,2 18,4 16,6 16,5 28 % ja rakennustoiminta lkm Palvelut 30,2 38,0 43,1 45,7 51 % lkm Yhteensä lkm tilanteen mukaan Pertunmaan yhtenäiskoulu 0 9 luokat (135 oppilasta) ja Kuortissa alakoulu 0 6 luokat (52 oppilasta). Lisäksi kansalaisopisto järjestää monipuolista terveysliikuntaan liittyvää toimintaa. PERTUNMAAN KUNTA 115

116 3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus Liikuntapalvelujen tehtävänä on tuottaa kuntalaisille tasapuolisesti liikuntapalveluita, jotka edistävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. 3.2 Henkilöstö Liikuntatoimen alaisuudessa on vapaa-aikasihteeri, jonka toimenkuva on liikuntatoimi 50 % ja nuorisotoimi 50 % työajasta. Vapaa-aikasihteeri hoitaa ainoastaan vapaa-aikatoimen hallinnolliset tehtävät. Tekninen toimi vastaa kunnan alueella olevista kentistä, laduista, luontopoluista ym. not Liikuntatoimen käyttömenot vuonna 2009 olivat euroa hallinnon osalta ja teknisen toimen liikunnan menot euroa ja tulot euroa. 3.4 Liikuntajärjestöt Järjestön nimi Toimintamuotoja Avustus Pertunmaan Ponnistajat Jääkiekko, jalkapallo, kunto liikunta sekä nuoriso- ja järjestötoiminta Pertunmaan Urheiluautoilijat Urheiluautotoiminta, karting 1200 Ruorasmäen Kisailijat Kuntoliikunta 3.3 Liikuntatoimen käyttöme- 4 PERTUNMAAN KUNNASSA TARJOLLA OLEVAT LIIKUNTAPALVELUT PERTUNMAAN KUNTA 4.1 Vapaa-aikapalvelut Laskettelumatkat Purnuun keskiviikkoisin (Osallistujamäärät vaihtelevia henkeä.) Postilaatikkopyöräilyllä on tarkoitus haastaa kuntalaiset ja kesäasukkaat liikkumaan entistä aktiivisemmin. Liikuntatoimi järjestää kesäisin uimakoulun. Talvella koulut käyttävät oppilaita Heinolan uimahallissa usein. On todettava, että alakoulun oppilaiden uimataito on kehittynyt valtavasti uimahallikäyntien ansiosta. 4.2 Kansalaisopisto Kansalaisopiston puitteissa toimi kaikkiaan yhdeksän liikuntaryhmää kirkonkylässä ja Kuortissa. 4.3 Liikuntajärjestöt Pertunmaan Ponnistajat, Pertunmaan Urheiluautoilijat ja Ruorasmäen Kisailijat. 4.4 Muut nuoriso- ja liikuntakasvatustyötä tekevät järjestöt Pertun Tähkäpartio, VPK, 4H-yhdistys ja MLL Pertunmaan yhdistys. 116

117 5 LIIKUNTAPAIKAT Pertunmaan liikuntapaikkatilanne on hyvä, joskin pientä kehittämistä kaivataan. Keskusurheilukentän juoksuradat kaipaavat täydellisen peruskorjauksen. Jalkapallonurmi on taas vastaavasti erittäin hyvä. Uimahalliin kuntalaisia on viety Heinolaan ja Mikkeliin. Eniten käytetty sisäliikuntapaikka Pertunmaalla on urheilutalo Kisaranta. Talviliikuntapaikkoja ovat kaukalot kirkonkylässä ja Kuortissa sekä valaistut pururadat/ladut kirkonkylässä ja Kuortissa. Kirkonkylässä on myös hyvät tenniskentät. Avantouintiin on mahdollisuus Kisarannassa. Kunnan alueella on kuusi hyvää uimapaikkaa kesällä. Kuortista kirkonkylän kautta Karankamäkeen kulkee ulkoilureitistö. Teknisen toimen tehtävänä on huolehtia liikuntapaikkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Tähän kuuluu myös maanomistajien kanssa tehdyt sopimukset ulkoilu- ja luontomatkailureittien rakentamisesta, ylläpidosta ja käyttöoikeudesta. 6 TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN PERTUNMAALLA 6.1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Alle kouluikäisten terveysliikunta. Liikuntaneuvonnalla annetaan tietoa liikunnan mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Neuvola, terveydenhoitaja, lääkäri. Pertunmaalla päiväkodit osallistuvat PHLU:n Entententenprojektiin lastenliikunnan edistämiseksi. Perheliikkarit (MLL). Yhteistyöverkon luominen (koulu, sosiaalitoimi, vapaa-aikatoimi, järjestöt). Välituntiliikunta. Ohjaajien koulutus (PHLU). 6.2 KKI (Kunnossa Kaiken Ikää) -toiminnan käynnistäminen Painopistealueena työssäkäyvä väestö Perustetaan kuntaan KKI-työryhmä, jossa ovat mukana henkilö sivistys-, vapaa-aika-, sosiaali- ja terveystoimesta sekä henkilöt liikuntajärjestöstä ja työpaikalta. Liikuntapalvelujen tuottaminen yhteistyössä kunnan, järjestöjen, kansalaisopiston ja työpaikkojen kanssa huomioiden myös haja-asutusalueen väestö. 6.3 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Painopistealueena eläkeläiset ja eri tavoin liikuntarajoitteiset henkilöt. Tavoitteena lihasvoiman ja tasapainon parantaminen Yhteistyö fysioterapian kanssa. 6.4 Kehitysvammaiset Pelejä, jumppaa ja patikkaretkiä. 6.5 MUUTA Kunnanhallitus päättää nimetä Pertunmaan kunnan terveysliikuntakunnaksi. Kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsenet päättävät tehdä jotain oman kuntonsa parantamiseksi ja tavoitteet kirjataan. Päättäjille oma liikuntakerho. Nimetään kouluille, päiväkodille, Rinnehoviin ja terveysasemalle oma liikuntavastaava. Kunnostetaan rivitalo-, kortteli- ja aluekohtaiset leikkikentät. PERTUNMAAN KUNTA 117

118 118

119 SYSMÄN KUNTA 1 johdanto sysmän kunta Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeino- ja väestörakenteen tunnuslukuja 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne Henkilöstö 3.2 Liikunnan toteuttajat Liikuntajärjestöt Itä-Hämeen Kansalaisopisto Sysmän Palvelutalo Kunnan liikuntatoimi 4 liikuntapaikat Sisäliikunta 4.2 Ulkoliikunta Ulkokentät 5 ehdotuksia terveysliikunnan kehittämiseksi sysmässä Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 5.2 Työikäisten liikunnan kehittäminen 5.3 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut 5.4 Muut toimenpiteet SYSMÄN KUNTA 119

120 1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Päijät-Hämeen liiton toimesta toteutettiin vuoden 2008 aikana Palvelurakenneuudistusprojekti, johon yhtenä osana kuului maakunnan Terveysliikuntastrategia. Strategian eräänä tavoitteena on, että Päijät-Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat vuosiksi PHLU on omalta osaltaan toteuttamassa tätä tavoitetta. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkapyöräily, kävely, pihatyöt sekä muut vastaavat toiminnat. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Sysmässä, kuten muissakin kunnissa sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin sairauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, 2-tyypin diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voidaan säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on aktivoida liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Sysmän kunta on yhteistyöllä muun muassa Sysmän Sisun ja Palvelutaloyhdistyksen kanssa pystynyt noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tämän Sysmän terveysliikunnan tavoiteohjelman puitteissa on pyritty tarkastelemaan kunnan väestö- ja elinkeinorakennetta, koulutus- ja järjestötoimintaa sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia toteuttaa Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Lisäksi pyritään tuomaan esille vaihtoehtoja terveysliikunnan toteuttamiseksi eri väestöryhmissä. SYSMÄN KUNTA 120

121 2 SYSMÄN KUNTA 2.1 Sijainti Sysmä kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan. Matkaa Asikkalaan ja Heinolaan on 45 km, Hartolaan 20 km ja Lahteen 70 km. 2.2 Luonto ja ympäristö Sysmän kokonaispinta-ala on 936,5 km 2, tästä vesistöä 28,9 %. Vesistöjen rantaviivaa Sysmässä on km, josta Päijänteen rantaviivaa on 270 km. Päijänteen lisäksi Sysmässä on 167 pienempää järveä. Sysmä on suosittu vapaa-ajanasuntojen paikkakunta. Vapaa-ajanasuntoja on noin ja kesäisin asukasluku kolminkertaistuu vapaa-ajanasukkaiden saapuessa loman viettoon. Lisäksi Tainionvirta suosittuna melontareittinä ja kalastusalueena kiinnostaa kesävieraita. 2.3 Väestörakenne Väestö : henkilöä, 6,6 asukasta/ maa-km 2. Ennusteen mukaan kunnan työikäinen väestö (15 64-vuotiaat) vähenee huomattavasti vuoteen 2020 mentäessä. Vastaavasti 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön osuus kasvaa vastaavana aikana noin 200 henkilöllä. Väestörakenteen muutos asettaa haasteen ikääntyneiden ihmisten terveysliikunnan järjestämiseksi. 2.4 elinkeino- ja väestörakenteen tunnuslukuja Elinkeinojakauma % Alkutuontanto 22,9 Jalostus 21,9 Palvelut 54,6 Tuntematon 1,2 Yhteensä 100 Verotusperusteet % v Tuloveroprosentti 19,0 Yleinen kiinteistövero 0,9 Vakituinen 0,5 asuinrakennus Muu kuin vakituinen 1,0 asuinrakennus Ikäryhmät % 0 14-vuotiaat 12, vuotiaat 57,8 65-vuotiaat 29,7 ja sitä vanhemmat Yhteensä Sysmän kunnan ikärakenne Lapsia Päivähoito hoidossa Päiväkoti Kastelli 68 Ryhmäperhepäivähoito 14 Perhepäivähoito 35 Muita lukuja Yksikkö Työpaikka- 86,0 omavaraisuus v % Työttömyysaste 12, % Taloudellinen 1,87 huoltosuhde v Lainat 3, milj. euroa Lainat/ asukas 696 euroa 2.5 Koulutus Sysmän kunnassa toimii Väihkylän alakoulu (192 oppilasta), Nuoramoisen alakoulu (66 oppilasta), Yhteiskoulun yläkoulu (137 oppilasta) ja Yhteiskoulun lukio (65 oppilasta). Vuonna 2008 tutkinnon suorittaneita: keskiaste 68,1 % alin korkea-aste 17,7 % alempi korkeakouluaste 8,2 % ylempi korkeakouluaste 5,8 % tutkijakoulutus 0,3%. SYSMÄN KUNTA 121

122 3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE Sysmän kunta on solminut Sysmän Sisu ry:n kanssa ostopalvelusopimuksen. Kunta ostaa Sisulta liikuntapalvelut; toiminnan ja tapahtumien tuottamisen sekä Olavin toimintakeskuksen isännän tehtävät. Tehtäviin kuuluu muun muassa kokonaisuudessaan Päijänne Areenan toiminnasta vastaaminen, esimerkiksi salivaraukset. Kunta on tehnyt Sysmän Palvelutaloyhdistyksen kanssa ostopalvelusopimuksen uimahallipalvelujen ostamisesta. Palvelutalolla toimii myös yksityinen kuntosali. 3.1 Henkilöstö Liikuntatoimen hallinnon hoitaa vapaa-aikaohjaaja, joka vastaa myös kokonaisuudessaan nuorisotyöstä. Liikuntapaikoista huolehtii kunnan liikuntapaikkojen hoitaja. Sysmän Sisulla on kokoaikainen liikunnanohjaaja, joka on palkattu osittain Sysmän kunnan ja LIKE-hankkeen tuella. Haja-asutusalueen latuverkoston hoito ja kyläkenttien kunnossapito ostetaan yksityisiltä yrittäjiltä. SYSMÄN KUNTA 3.2 liikunnan toteuttajat Liikuntajärjestöt Järjestöjen toiminta on erittäin kattavaa ja monipuolista, jokaiselle löytyy jotakin. Sysmän Voimistelijat ry (SyVo) on elämänkaarijärjestö, joka saa kuntalaiset liikkumaan vauvasta vaariin 15 ryhmässä. SyVo ry painottaa toiminnassa juuri kunto- ja terveysliikuntaa. Sysmän Sisu on perinteikäs yleisseura, jonka kohderyhmänä ovat seuran jäsenten lisäksi kaikki kuntalaiset ja vapaa-ajanasukkaat. Sisu on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä terveysliikuntaa muun muassa LI- KE-hankkeen kautta. Bandy Boys -88 liikuttaa aktiivisesti sysmäläisiä tarjoamalla joukkueurheilumahdollisuuden kaiken ikäisille ja tasoisille. Ryhmiä on 12 naperosählyläisistä ikämiehiin ja -naisiin. Kolmen suuren lisäksi pienemmät seurat tuovat monipuolisuutta liikuntatarjontaan. Osa seuroista on toimii useamman kunnan alueella Itä-Hämeessä. Järjestön nimi Toimintamuotoja Jäseniä Bandy Boys -88 Salibandy 215 Itä-Hämeen FK-kerho Karting 83 Itä-Hämeen Rasti Suunnistus 112 Sysmä-Hartolan Luennot, liikuntaryhmät, retket, 223 Sydänyhdistys virkistystoiminta, tukihenkilötoiminta Sysmän Keilaajat Keilaus 56 Sysmän Moottorikerho Enduro 100 Sysmän Sisu Yleisurheilu, hiihto, pesäpallo, 450 jalkapallo, jääkiekko Sysmän Taidokat Taido 22 Sysmän Voimistelijat (SyVo) Kunto- ja terveysliikunta 316 Tehin Pursiseura (TePs) Purjehdus, veneily Liikuntapalveluja tuottavat tahot Sysmässä Itä-Hämeen Kansalaisopisto Itä-Hämeen kansalaisopisto (Sysmä, Hartola, Pertunmaa) järjestää kunnan alueella, myös haja-asutusalueella, monipuolista liikuntatoimintaa. Syksyllä 2009 alkaneella opiskelujaksolla toimintaa oli 13 opintoryhmässä. 122

123 3.2.3 Sysmän Palvelutalo Sysmän Palvelutalolla (Sysmän Palvelutaloyhdistyksen omistama ja ylläpitämä) järjestetään kaiken ikäisille avoimia liikuntaryhmiä: vesivoimistelu, vesijuoksu ja venyttely/ kehonhuolto. Lisäksi on myös ikääntyneille tarkoitettuja ryhmiä muun muassa tasapainoryhmä sekä sotaveteraanien kuntosaliryhmä Palvelutalolla toimii myös ryhmiä, joihin pääsee lääkärin maksusitoumuksella, jos on terveydellisiä, liikuntakykyä rajoittavia ongelmia. Ryhmiä ohjaajat Palvelutalon fysioterapeutit. Kaudella toimii 12 ryhmää, jotka kokoontuvat viikoittain Kunnan liikuntatoimi Kunnan liikuntatoimi on mukana alle kouluikäisten lasten liikunnan kehittämishankkeessa yhteistyössä PHLU:n kanssa. Hankkeen puitteissa on koulutettu päivähoidon henkilöstöä ja kehitetty päivähoitolasten liikuntatarjontaa muun muassa aloittamalla esikoululaisille tarkoitetut uimakoulut, jotka toteutetaan hoitopäivän aikana. Vanhemmille ja lapsille on järjestetty yhteisiä liikuntatapahtumia ja syksyllä 2010 järjestetään päivähoidossa liikunta-aiheinen vanhempainilta. Päiväkotiin on myös nimetty liikuntavastaava. Vuodesta 2005 alkaen kunnan liikuntatoimi ja liikuntaseurat ovat järjestäneet liikunnallista koululaisten iltapäivätoimintaa 3 9-luokkalaisille. Syksyllä 2010 toiminnan piiriin tulevat myös 1 2-luokkalaiset. 4 LIIKUNTAPAIKAT Sysmässä on viime vuosina rakennettu uusia liikuntapaikkoja ja kunnostettu olemassa olevia. Olavin toimintakeskus/ Päijänne Areena valmistui 2005, tekojäällä luisteltiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2009 ja Ohrasaaren ulkoilualueen kolmivuotinen kunnostushanke on loppusuoralla ja valmistuu vuoden 2010 aikana. 4.1 Sisäliikunta Olavin toimintakeskus on Sysmän kunnan ja Sysmän seurakunnan yhteinen monitoimitalo. Toimintakeskuksessa voi harrastaa ja viettää vapaa-aikaa liikuntasali Päijänne Areenalla, nuorisotila Verkossa tai bänditila Virrassa. Talossa on myös seurakuntasali, seurakunnan päiväkerhotila, kirkkoherranvirasto ja kokoustila Päijänne Areenalla on mahdollisuus harrastaa monipuolista liikuntaa. Koko kentän lajeina muun muassa salibandy, koripallo, lentopallo, tennis, jalkapallo, käsipallo. Poikittaistoimintoina kolme lentopallokenttää, kolme sulkapallokenttää, peiliseinä ja puolapuut. Sali soveltuu myös erilaisten tapahtumien pitopaikaksi: juhlat, kokoukset, konsertit, teatteri, messut. Liikuntasalit Yhteiskoululla ja Väihkylän koululla sekä Urheilutalolla. Sysmän Palvelutalolla uimahalli ja kuntosali. Urheilutalolla keilahalli ja ampumahalli. 4.2 Ulkoliikunta Tekojää ja luistinrata Väihkylän koululla. Hiihtoladut Ohrasaaressa ja Urheilutalon maastossa, kylälatuja Pohjois-Sysmässä, Nuoramoisissa, Virtaalla ja Onkiniemellä. Avantouintipaikka kirkonkylän leirintäalueen rannassa. Uimarannat kirkonkylällä Askon ranta ja leirintäalueen ranta sekä Hiekon ranta Valittulassa. Beach volley -kentät Askon rannassa, Säästöpankin takana ja kirkonkylän laivarannassa. Ohrasaaressa valaistu kuntorata, koirapolku ja lintutorni. Metsähallituksen ylläpitämät luontopolut Päijätsalossa ja Kammiovuorella Ulkokentät Väihkylän pesäpallokenttä ja tenniskentät (tekonurmi, kolme kpl). Yleisurheilukenttä ja jalkapallokenttä, nurmi. Pallokenttä, hiekka. Kyläkentät Liikolassa, Nuoramoisissa ja Särkilahdessa sekä Virtaalla tenniskenttä. Suunnistuskarttoja voi kysellä liikuntatoimistosta. Liikuntatoimi myös vuokraa lumikenkiä. Sysmässä toimii kaksi ratsastustalliyrittäjää ja kunnassa on myös motocrossrata. SYSMÄN KUNTA 123

124 5 EHDOTUKSIA TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI SYSMÄSSÄ SYSMÄN KUNTA 124 Sysmässä on laaja ja monipuolinen järjestökenttä ja hyvät liikuntapaikat. Nämä seikat antavat erinomaiset lähtökohdat suunniteltaessa ja toteutettaessa koko kunnan kattavaa terveysliikuntaa. Tavoite: Sysmän terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman keskeisenä tavoitteena on aktivoida sysmäläiset kiinnittämään huomiota omaan ja läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisältää myös terveyttä edistävien elintapojen omaksumisen. Kuntalaisille jaetaan tietoa siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omiin terveystottumuksiinsa. Toimenpidesuunnitelmassa otetaan huomioon kaiken ikäiset kuntalaiset: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyvät. 5.1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Koulujen välituntiliikunnan kehittäminen yhteistyössä koulun kanssa. Yläkouluikäisten aktivoiminen liikkumaan, esimerkiksi koulupäivän jälkeen järjestettävät liikuntakerhot. Päiväkotien henkilöstön ja seuraohjaajien liikuntakoulutuksen jatkaminen yhteistyössä muun muassa Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Nuoramoisten koulun lähiliikuntapaikan liikuntavälineiden ja ympäristön kehittäminen liikuntaystävälliseksi. 5.2 Työikäisten liikunnan kehittäminen Tavoitteena ottaa käyttöön terveyskeskus/työterveyslääkärin/terveydenhoitajan antama liikuntalähete. Toiminta edellyttää, että on tiedossa lähetteen vastaanottavan tahon mahdollisuudet liikunnan toteuttamiseen, ja että ko. henkilö hyväksyy seurannan toteuttamisen. Vaihtoehtona em. toiminnalle on, että terveyskeskus-/ työterveyslääkärille toimitetaan luettelo kunnan alueella olevista liikuntapalveluista ja ohjataan henkilöt mukaan ko. toimintaan. Jotta em. tavoitteisiin päästään, on myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän sitouduttava tavoiteohjelmaan. Liikuntapalvelujen edelleen kehittäminen olemassa olevien palvelujen lisäksi yhteistyössä kunnan, järjestöjen, kansalaisopiston, Palvelutalon ja yritysten kanssa. Toiminnassa huomioidaan myös haja-asutusalueen väestöryhmät. Kehitetään kunnan oman henkilöstön liikuntaa osana työkykyä ja viihtyvyyttä ylläpitävää henkilöstöpolitiikkaa. 5.3 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten terveysliikunnan keskeinen tavoite on toimintakyvyn ylläpitävän liikunnan ja lihaskunnon parantaminen liikunnan avulla. Tavoitteena on, että ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Ikääntyneen väestön lisääntyvä osuus luo paineita sairauskuluihin. 5.4 Muut toimenpiteet Kesällä 2010 käynnistetään Sysmän kirjastossa liikuntavälineiden lainaus. Välinelainaus on kirjaston, liikuntatoimen ja sysmäläisten liikuntajärjestöjen ja yritysten yhteinen hanke. Kirjastonjohtaja ja vapaa-aikaohjaaja osallistuvat kevään 2010 aikana PHLU:n toiminnasta järjestämään koulutukseen. Hyödynnetään tarjolla olevat rahoitusmahdollisuudet muun muassa KKI, opetus- ja kulttuuriministeriö, ELYkeskus, Nuori Suomi ry ja erilaiset työllistämistuet. Perustetaan kuntaan liikuntatoimikunta, joka toimii sivistyslautakunnan alaisuudessa. Toimikuntaan kuuluu edustajat kunnasta, liikuntajärjestöistä, sosiaali- ja terveysyhtymästä, vanhus- ja vammaistoimikunnasta, Palvelutaloyhdistyksestä, koulusta ja päivähoidosta. Toimikunnan tehtävänä on ohjata, tukea ja kehittää kunnan liikuntapolitiikkaa, antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia sekä toimia asiantuntijoina. Toimikunta toimii myös vastuutahona, joka valvoo terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman toteutumista. Sysmän kokoisessa kunnassa riittää yksi liikunta-alan työryhmä, joka voi terveysliikunnan lisäksi ottaa kantaa kaikkiin liikuntaan liittyviin kysymyksiin. Pyritään huomioimaan kaavoituksessa ja rakentamisessa terveysliikunnan näkökohdat, muun muassa riittävät varaukset ulkoilualueille, leikkipuistoille, lähiliikuntapaikoille ja kevyen liikenteen väylille. Terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmaa tarkistetaan kahden vuoden välein ja tehdään siihen tarvittavat muutokset ja lisäykset.

125 SYSMÄN KUNTA 125