12 Yrittäjäksi. pitkän työsuhteen jälkeen. KYMeN. Tiina Pakkanen on ajatellut itsensä aina yrittäjäksi. Pääkirjoitus: Uusi lehti vastaa haasteisiin 3

Transkriptio

1 KYMEn Yrittäjät ry jäsenlehti Pääkirjoitus: Uusi lehti vastaa haasteisiin 3 KYMeN KYMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 1/ Yrittäjäksi pitkän työsuhteen jälkeen Tiina Pakkanen on ajatellut itsensä aina yrittäjäksi. Uutiset: Kuntien elinkeinopolitiikassa kehitettävää 6 Uutiset: Teollisuuspuiston uudet tuulet 8 Myynti: Suomalaista sahatavaraa Japaniin 11 Arjessa: Konstaapelin kaihdinbisnekset 13

2 2 KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT 1/2012 Yrittäjä. Uusi Nokia LUMIA 710 tuo kaiken lähellesi entistä edullisempaan hintaan. Ota mukaan Elisa Idea saat puhetta, viestejä ja dataa juuri yrityksellesi sopivan määrän. KYMEN YRITTÄJÄSANOMAT jaetaan Suomen Yrittäjäsanomien välissä 4 kertaa vuodessa paikallisyhdistysten (Anjalankosken, Elimäen, Haminan, Iitin, Jaalan, Kotkan, Kouvolan, Kuusankosken, Miehikkälän, Pyhtään, Valkealan sekä Virolahden Yrittäjien) jäsenyrityksille. PÄÄTOIMITTAJA Tiina Moberg (05) tiina.moberg@yrittajat.fi Elisa A4 TOIMITUS Kymen Yrittäjät ry Mainostoimisto Sepeteus Oy Sanakammari TAITTO Mainostoimisto Sepeteus Oy ILMOITUSMYYNTI Mainostoimisto Sepeteus Oy PL 201, Kouvola Veli-Matti Virtanen (05) ilmoitukset@kysanomat.fi JULKAISIJA JA ILMOITUSTEN LASKUTTAJA Kymen Yrittäjät ry PAINO I-print Oy, Seinäjoki Elisa Toimisto 365 Alk. 5,55 /kk LUMIA on yrityskäytössä parhaimmillaan, kun hankit Elisa Toimisto 365:n. Microsoft Office ohjelmat, sähköposti ja kalenteri kulkevat mukanasi kaikkialla. Varaa aika Yrittäjäpalvelupisteeseen (ark , pvm/mpm) verkkokauppa Kymen Yrittäjät Elisa Shopit Kouvola, Keskikatu 2 Viljami Taimisto viljami.taimisto@elisa.fi Hauhia Tek Kotka, Heikinkatu 7 Esa Hauhia ext-esa.hauhia@elisa.fi Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 /min. SMS paketti sis. 300 kpl sms viestejä /kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 /kpl. Elisa Idea Pro 21,6 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk ylimenevä tiedonsiirto 5,48 /alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 /avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia. 0000_EL_Idea_Lumia710_KYY_210x297.indd KOTKASSA Kotkankatu 11 puh KARHULASSA Karjalantie 6 puh HAMINASSA Kaivokatu 3 (Kakskulma) puh ILMOITTAJA Tavoita yritysmaailman lukijat paikallisesti Varaa ilmoitustilasi Kymen Yrittäjäsanomiin Veli-Matti Virtanen, (05) , ilmoitukset@kysanomat.fi,

3 1/2012 KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti 3 Aiheita: Uusi lehti vastaa haasteisiin Uusi lehti, mutta pääosin vanhat haasteet. Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytyksiä on parannettava, jotta olemassa olevista suurista haasteista selvitään. Koulutetaan oikeille aloille, helpotetaan erityisesti nuorten työllistämistä ja parannetaan työelämän pelisääntöjä yleensä, siinä tapoja helpottaa kestävyysvajetta. Kuntauudistus, valtion velka ja kestävyysvaje ovat koko yhteiskuntaa koskevia asioita, joiden ratkaiseminen kuuluu poliitikoille. He taas helposti laskeskelevat ääniä ja kuten tiedämme, niitä meiltä kertyy kovin vähän. Vain noin 11 prosenttia äänestäjistä on yrittäjiä, ja hekin jakavat kannatuksensa monelle puolueelle. Edellä mainituille haasteille on kuitenkin yhteistä se, että niistä selvitään, myös poliitikkojen näkökulmasta, parhaiten hyvän talouskasvun turvin. Yrittäjyys ja yritystoiminta nousevatkin näin selvästi äänimääräänsä suurempaan rooliin. Vaikka kuntarajoilla ei yritystoiminnan kannalta olekaan suurta merkitystä, on sillä miten tehokkaasti kunta palvelunsa järjestää. Uudistusta toteutettaessa pitää niin Kymenlaaksossa, kuin koko maassakin pitää mielessä, että paras tapa tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut osin myös yksityistä yritystoimintaa hyödyntämällä. Kunnan omatuotanto, yksityiset yritykset ja ehkä myös niin sanottu kolmas TEPPO SAINIO, KYMEN YRITTÄJÄT RY:N PUHEENJOHTAJA sektori, on tehokkain yhdistelmä ja tulevaisuudessa myös ainoa tapa turvata kuntalaisten palvelut edes jotenkin kohtuullisella veroäyrillä. Myös valtion velka hoituu kivuttomimmin yritystoiminnan myönteisen kehityksen avulla. Kasvu ei vaan synny itsestään eikä pelkästään poliitikkojen toivomana. Käytännön päätösten, vaikeidenkin, on oltava sellaisia, että ne oikeasti parantavat kilpailukykyä ja innostavat jopa investoimaan lisää. Nyt keskustelussa olevat suunnitelmat eivät sitä tee, ja moni yrittäjä odottaakin kauhulla hallituksen kehysriihen päätöksiä. Nyt jo pienemmätkin yritykset miettivät vakavasti tuotantonsa siirtämistä Viroon, ainakin siinä vaiheessa, kun pitäisi investoida uuteen tuotantoon. Energian hinta, polttoainevero ja yhteisövero ovat kaikki suoraan yritystoimintaan ja investointipäätöksiin vaikuttavia asioita. Päättäjien pitää harrastaa yritysvaikutusten arviointia myös valtakunnan tasolla. Kestävyysvaje on yrittäjän näkökulmasta sikäli selvä tapaus, että se on ollut tiedossa jo pitkään. Se, että onko siihen reagoitu riittävästi ja oikealla tavalla, onkin jo toinen juttu. Yritystoiminnan kasvumahdollisuuksien turvaaminen, lisättynä oikealla työvoima- ja koulutuspolitiikalla, helpottaa myös tämänkin ongelman ratkaisua. Koulutetaan oikeille aloille, helpotetaan erityisesti nuorten työllistämistä ja parannetaan työelämän pelisääntöjä yleensä, siinä tapoja helpottaa kestävyysvajetta. Toivottavasti tämä uusi lehtemme kuluu myös poliitikkojen käsissä. Siitä löytyy varmasti jatkossakin hyviä ideoita ja perusteltuja ajatuksia yhteisen hyvinvointimme turvaamiseksi. Kyllä se niin on, että YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA. Kirjoitus on kirjoitettu ennen kuin kehysriihen päätökset ovat olleet tiedossa. UUTiSeT: 4 Suhdannenäkymät laskussa 6 Kuntien elinkeinopolitiikassa kehitettävää 8 Karhun ja yhden tähden puistossa 10 Valot päällä Voikkaalla MYYNTi: 11 Japanilainen on uskollinen asiakas ARJeSSA: 12 Neilikka hurmaa tunnelmallaan 13 Konstaapelin kaihdinbisnekset 14 IT-alalta painotuotteiden laserleikkaajaksi 15 Neuvottelupöydältä tiskin taakse YHDiSTYKSeT: 16 Paikallisyhdistykset tiedottavat NUOReT: 18 Hot Spot keräsi nuoret yrittäjät yhteen 18 Tutustumassa todelliseen lähiruokaan KYMeN YRiTTÄJÄT: 19 Yrittäjän Iltakoulussa tuulahdus Lapin maisemia 20 Tapahtumia Tiedottaminen tukee tekemistä TIINA MOBERG KYMEN YRITTÄJÄT RY:N TOIMITUSJOHTAJA Tervetuloa Kymen Yrittäjäsanomien pariin neljästi vuodessa Kymen Yrittäjien jäsen- ja järjestötiedotus painottuu nykyisin sähköiseen viestintään verkkopalveluiden, uutiskirjeiden ja tiedotteiden kautta. Myös nyt kädessä oleva Kymen Yrittäjäsanomat löytyy verkosta osoitteesta mutta on neljä kertaa vuodessa Yrittäjäsanomien alueliitteenä myös helposti luettavissa ja mukaan otettavissa tabloid-lehtenä. Yrittäjäsanomat -yhteistyön kautta järjestöviestintämme saa lisää yhtenäisyyttä, taustatietoa ja vakuuttavuutta sekä näkyvyyttä ja tunnistettavuutta ulkoisen ilmeen avulla. Luettavuutta palvelevat lehden nimetyt aihealueet ja vuoden aikana käsiteltävät teemat. Yrittäjäjärjestön alkuvuonna uudistunut sanomalehti on saanut paljon positiivista palautetta ja uskomme sen välittyvän myös alueelle. Kymen Yrittäjäsanomissa ajankohtaiset ja jäsenkuntaa koskettavat asiat saavat valtakunnallisten yrittäjäviestien rinnalle kymenlaaksolaisen kehittämisen ja edunvalvonnan näkökulman, maakuntamme yrittäjien kuvat ja kannat, alueemme eri toimijoiden tarinat ja tuotteet sekä luonnollisesti järjestötoiminnan paikalliset tapahtumat. Lehden sisällössä maakunnan yrittäjäjärjestön toiminnan painopistealueet, kuten kuntayhteistyön kehittäminen, rakennemuutoksessa eläminen, kansainvälistymisen kannustaminen ja nuorten yrittäminen, avautuvat yrittäjäkommenttien ja alueellisten tekijöiden kautta. Yrittäjäsanomien tarkoitus on viestinnän voimin palvella yrittäjiä ja yrittäjyyttä sekä tiedon välittämisen ja levittämisen turvin tukea kymenlaaksolaista kehitystä ja uutta tekemistä. Lehti tehdään Kymenlaaksossa ja siihen myös alueelta jatkossa toivotaan palautetta, ideoita, kysymyksiä ja kommentteja. Tämä vuosi on monella tavalla yrittäjävaikuttamisen aikaa. Kuntauudistuskeskustelut ja syksyn kunnallisvaalit nostavat varmasti esiin monia yrittäjien kannalta keskeisiä kysymyksiä. Näistä toivomme käytävän ajatustenvaihtoa myös Kymen Yrittäjäsanomien puitteissa, erityisesti jäsenyritystemme näkemysten, tuntemusten ja toimenpide-ehdotusten pohjalta. Tiedottaminen on tänä päivänä yksi tärkeimmistä tavoitteisiin, tekemiseen ja tulokselliseen toimintaan vaikuttavista töistä. Tehdään yhdessä tästä Kymen Yrittäjäsanomista tehokas työväline maakuntamme yrittäjien asioiden ja yritystoiminnan edistämiselle.

4 4 UUTISET KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT 1/2012 Lähetä uutisvinkki: PK-Yritysbarometri 1/2012: Suhdannenäkymät laskussa Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa laskusuunnassa syksystä Kymenlaaksossa suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on laskenut viidellä prosentilla. Yli puolet kymenlaaksolaisista pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan. Suurin osa koko maan (70 %) sekä Kymenlaakso pk-yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän suhdannenäkymien pysyvän yhtä suurina seuraavan vuoden kuluttua. Kymenlaaksossa henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on 11 prosenttia. Vastaava koko maan saldoluku on 9 prosenttia. Syksyyn 2011 verrattuna henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on koko maassa ja Kymenlaaksossa laskenut. Kymenlaakson pk-yrityksistä neljännes on sopeuttanut toimintaansa suhdannetilannetta vastaavaksi. Keinoina on käytetty työaikajärjestelyjä (41 %) ja lomautuksia (37 %). Työllistämisen esteenä kysynnän epävakaisuus ja työvoiman saatavuus Yli 70 prosenttia Kymenlaakson pk-yrityksistä arvioi henkilö- Yritysbarometri Kymenlaakso kevät 2012 kunnan määrän suhdannenäkymien pysyvän yhtä suurena seuraavan vuoden aikana. Kymenlaakson henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on 11 prosenttia. Vastaava saldoluku koko maassa on 9 prosenttia. Syksyyn 2011 verrattuna henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on laskenut Kymenlaaksossa ja koko maassa. Noin kolmanneksella alueen pkyrityksistä ei ole tarvetta työllistämiseen. Kymenlaakson pk-yritysten merkittävimpiä esteitä työllistämiselle ovat kysynnän riittämättömyys ja epävakaisuus (37 %) sekä työvoiman saatavuus (25 %). Nuorten työllistämisen esteinä Kymenlaaksossa pk-yritykset näkevät nuorten ammatillisen perusosaamisen (38 %) ja nuorten yleisen työelämävalmiuden (29 %). Kasvuhakuisia ja asemansa säilyttämään pyrkiviä lähes yhtä paljon Kymenlaaksolaisista pk-yrityksistä noin 39 prosenttia pyrkii säilyttämään asemansa. Kuitenkin lähes yhtä suuri osa (38 %) pyrkii kasvuun mahdollisuuksien mukaan. Voimakasta kasvuhakuisuutta on viidessä prosentissa yrityksistä. Toiminnan loppumista alueella ennakoi kolme prosenttia yrityksistä. ANNIKA VALSTI ILMAISIA TILOJA ALOITTAVILLE YRITTÄJILLE! Ajatteletko yritystoiminnan aloittamista opiskelun tai palkkatyön jälkeen? Kouvolan Tehokeskus tarjoaa remontoituja tiloja monenlaiseen toimintaan. Kiinteistöt omistava Kouvolan Seudun Osuuspankki tarjoaakin nyt keskuksesta toimisto- ja liiketiloja aloittaville yrittäjille PUOLEN VUODEN ILMAISELLA VUOKRA-AJALLA niin nykyisille kuin uusillekin asiakkaille. (koskee vuoden 2012 aikana solmittuja sopimuksia) Uskalla lähteä mukaan yksin tai yhteistyöverkoston kanssa. Lisätietoja: Tehokeskus täyttyy ja työllistää Tehokeskukseen halutaan toimivaa ja ihmisiä työllistävää yritystoimintaa. Tavoite on, että tilat ovat täynnä tämän vuoden loppuun mennessä. Kouvolan Teholassa entisen meijerin tiloissa on alkanut uusi elämä, tällä kertaa kotimaisin voimin. Kiinteistön omistukseensa hankkinut Kouvolan Seudun Osuuspankki on pannut vauhdilla tuulemaan, jotta alueelle saadaan uutta yritystoimintaa. Pankinjohtaja Ari Pöntinen maalaa Tehokeskukseksi nimetyn kokonaisuuden tavoitteet selkeästi paperille. Haluamme Tehokeskukseen kannattavaa yritystoimintaa, joka työllistää ihmisiä. Kouvolan seutu tarvitsee Pöntisen mukaan kipeästi nimenomaan yksityistä yritystoimintaa taustalla olevaa rakennemuutosta elvyttämään. Tulevaisuus on yritysten varassa, julkinen sektori ei voi eikä saa työllistää enää enempää. Pöntinen avaa Tehokeskuksen ovet niin paikallisille, kymenlaaksolaisille kuin muualta tuleville yrityksille. Tärkeintä on synnyttää alueelle tervettä liiketoimintaa ja luoda työpaikkoja. Ei kynnystä uusille yrittäjille Osuuspankki ojentaa auttavan kätensä yrityksen perustamista suunnitteleville. Uusi yrittäjä voi vuokrata ilmaiseksi Tehokeskuksesta toimistotilaa puoleksi Ari Pöntinen vuodeksi. Tuo aika jo varmasti näyttää, mikä yrityksen suunta tulee olemaan. Jos näyttää hyvältä, neuvottelemme sopivat tilat jatkoa varten. Alku on ollut vauhdikas, sillä maaliskuun puolivälissä Tehokeskuksessa toimi jo 15 yritystä. Toimialoina ovat edustettuna muun muassa kiinteistöhuolto, rakennusala, kuljetusliike, autopesu ja myyntiedustus. Sijainti on Pöntisen mielestä Tehokeskuksen valttikortti, sillä tilat ovat ison tien vieressä ja raskaalle kalustolle on tilaa liikkua. Toisaalta sijaintinsa vuoksi alueelle ei sovellu vähittäismyynti, eikä sinne siten tarvita sen vaatimaa tavaravirtaa. Tehokeskuksessa on paljon mahdollisuuksia, räätälöimme yritykselle määrältään ja laadultaan sopivat tilat. Matkaa kaupungin keskustaan ja asuinalueille on vain muutamia kilometrejä. Työmatkat jäävät lyhyiksi ja ovat nopeita mistä kolkasta kaupunkia tahansa. Täyttä vuoden lopulla Jos on Tehokeskuksen täyttyminen alkanut lupaavasti, ei tahti ole hiipumassa jatkossakaan. Tavoitteemme on, että tilat ovat täynnä vuoden 2012 loppuun mennessä. Tuolloin Tehokeskuksen alueen yritykset työllistävät toimialoista riippuen yhteensä vähintäänkin kymmeniä, mahdollisesti satoja ihmisiä. Pöntinen kiittelee seudun toimijoita tehokkaasta yhteen hiileen puhaltamisesta. Kinno, ELY -keskus ja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu ovat lähteneet aktiivisesti työhön mukaan alkavia yrittäjiä auttamaan ja tukemaan. Tilojen suhteen Pöntinen ei aseta rajauksia, toimistotilan ohella Tehokeskuksesta löytyy isoja halleja ja tilaa valmistavalle teollisuudelle. Neuvottelupöydän ääressä onkin ollut vilkasta. Neuvottelujen alla on paljon eri alojen yrityksiä sekä Kouvolan seudulta että muualta. Tilasta ei myöskään tule pulaa, sillä rakennusoikeutta on vielä rutkasti käyttämättä.

5 1/2012 KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti 5 Kevään 2012 yritysbarometri BIRGITTA SMOLANdER Kommentteja kentältä TOIMITUSJOHTAJA SARI HYNNINEN KOTKAN TILIPALVELU OY, KOTKA Kuten monessa muussakin tilitoimistossa, eletään Kotkan Tilipalvelussa vuoden kiireisintä aikaa. Helmikuusta huhtikuulle on melkoista haipakkaa. Vuonna 1995 perustettu Kotkan Tilipalvelu työllistää kuusi henkilöä. Tilitoimistoalan pätevistä ammattilaisista on paikkakunnalla pulaa. Mikäli kohdalle sattuisi sopiva, omatoimiseen työskentelyyn pystyvä, täysi taloushallinnon ja verotuksen ammattilainen, todennäköisesti rekrytoisimme, Sari Hynninen sanoo. Pienet rakennusalan yritykset ovat kokeneet käänteisen arvonlisäveron hankalaksi. Tilitoimistoyrittäjä on samaa mieltä. Hän toteaa, että käänteinen alv ei vaikuta tilitoimistoalaan, mutta asiakasyritysten kautta on kokemuksia siitä, että yrittäjillä on tietämättömyyttä ja osaamattomuutta siitä, kuuluuko oma myynti tämän piiriin. Tällaisissa tilanteissa olemme antaneet apuamme täältä tilitoimistosta, jonne pienyrittäjät ensisijaisesti ottavat yhteyttä asiassa kuin asiassa, Hynninen toteaa. Käänteisen alvin vaikutukseen työllistämisessä tai harmaassa taloudessa Hynninen ei usko. TOIMITUSJOHTAJA TURO TINKANEN BIT GROUP FINLANd KY HAMINA Turo Tinkanen perusti oman toiminimen jo opiskeluaikana vuonna 2001, muutti sen kommandiittiyhtiöksi neljä vuotta myöhemmin ja nappasi Kymen Yrittäjien Vuoden nuori yrittäjä palkinnon vuonna Viime vuonna Bit Groupissa päätettiin keskittyä pelkästään yrityspalveluihin ja vähittäismyymälä lopetettiin. Samassa toimipiste siirtyi Haminasta Kotkaan. Toimitusjohtaja Tinkanen toteaa, että liiketoiminnan kasvattaminen, sekä innovatiivisten ja monipuolisten palvelujen tarjoaminen asiakkaille on tärkeää. Tällä hetkellä yritys työllistää neljä henkilöä, mukaan lukien kaksi omistajaa. Mikäli kasvu jatkuu edellisten vuosien kaltaisena ja sopivaa työvoimaa on tarjolla, yrityksellä on aikomus palkata lisää työntekijöitä. Tulevaisuus näyttää alkuvuoden perusteella valoisalta ja toimitusjohtaja uskoo vuoden jatkuvankin vilkkaana. Ammattitaitoon ja henkilökohtaiseen asiakaspalveluun panostava yrittäjä näkee yrityksensä olevan viiden vuoden kuluttua useammalla paikkakunnalla toimiva, vakaa palveluntarjoaja. TOIMITUSJOHTAJA JARI SUOMELA RAKENNUSTOIMISTO RASTO OY KUUSANKOSKI YRITTÄJÄ VILLE MERONEN K-SUPERMARKET RUOKAMYLLY ANJALANKOSKI Toimitusjohtaja Jari Suomela on suhteellisen tyytyväinen loppuvuoden tulokseen. Julkista rakentamista on ollut tyydyttävästi ja aiemmin lomautettuja työntekijöitä on otettu takaisin töihin. Uudisrakennuskohteet ovat olleet lähinnä pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa on tehty saneerauksia. Voikkaa Business Arealle perustettuun uuteen puurakentamisen yksikköön on palkattu muutamia henkilöitä ja keväällä työntekijöitä otetaan lisää. Asuntotuotanto on kysymysmerkki. Miten kauppa tulee käymään, Suo- mela pohtii. Sinne hän ei veikkaa lisäkapasiteettia tarvittavan. Suomela pohtii työpöytänsä takana, paperipinojen keskellä harmaan talouden ongelmia. Sitä on vaikea kitkeä. Valvonnan lisääminen tuskin on mahdollista. Konsteja aina löytyy, jos väärin halutaan menetellä. Käänteisellä arvonlisäverolla ei ole siihen minkäänlaista vaikutusta paitsi se, että valtio saa 23 prosenttia turvallisemmin tilitykset, Suomela lataa. Ville Meronen tuli reilu vuosi sitten Myllykoskelle K-kauppiaaksi. Sitä ennen hän oli K-kauppiaana Taavetissa. Merosen myötä Ruokamylly muutettiin rytinällä nykyaikaiseksi supermarketiksi. Miljoonan euron investoinnin myötä lähes kaikki meni uusiksi ja neliöitäkin saatiin lisää. Myös energiatehokkuuteen satsattiin; maitokaapit saivat ovet. Kauppa avasi ovensa uudistetuin ilmein helmikuun puolessa väissä. Meronen on aidosti innoissaan työstään, ja usko valoisaan tulevaisuuteen on vahva. Päivittäistavarakaupassa talouden notkahdukset eivät juurikaan näy. Ihmisten on syötävä joka tapauksessa. Jos siihen kalleimpaan tuotteeseen ei ole varaa, niin sitten toiseksi kalleimpaan, hän sanoo. Nuorten keskuudessa ruuanlaitto on trendikästä ja halutaan tehdä perinneruokiakin. TV:stä tulee ruokaohjelmia tuon tuostakin ja lehdet pursuilevat houkuttelevia reseptejä. Tämä kaikki sopii päivittäistavarakauppiaalle vallan mainiosti. Meronen tuumii, että Myllykosken tehtaiden alasajon vaikutus saattaa näkyä päivittäistavarakaupan tasolla muutaman vuoden kuluttua, jos korvaavia työpaikkoja ei synny. Nuoriso täällä vähenee kuten Kouvolan alueella muutoinkin. Meronen ei pelkää suurten kauppakeskusten, ei edes Tervaskankaan, vievän asiakkaita. Kauppakeskukset eivät ole päivittäisiä asiointipaikkoja. Tällä kokoluokalla ja hyvällä asiakaspalvelulla saamme paikkakunnan ihmiset pysymään paikkakunnalla, eikä ihmisillä ole heti tarvetta lähteä pidemmälle.

6 6 UUTISET KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT 1/2012 Kuntien elinkeinopolitiikassa Kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä. Elinkeinopolitiikan mittaristo 2012: Iitille Kymenlaakson parhaat arviot Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristoselvitys 2012 toteutettiin nyt viidettä kertaa. Edellinen vastaava selvitys tehtiin vuonna Kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä. Kehittämistarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä nämä ovat yleisen elinkeinopolitiikan ja yritysvaikutusten arvioinnin ohella yhteistyön tärkeimmät osaalueet. Kymen Yrittäjien alueella kyselyyn vastasi yhteensä 146 paikallisyhdistysten hallituksen jäsentä ja yrittäjää. Koko maan kaikkien kuntien saama pistekeskiarvo on 46 pistettä asteikolla Yrittäjät ovat siis suhtautuneet kuntien elinkeinopolitiikkaan varsin neutraalisti. Kymenlaaksossa oltiin kriittisempiä, sillä kaikkien vastausten yhteenlaskettu pistekeskiarvo on 38. Iitti Kymenlaakson kärjessä Koko maan kuntien saamissa arvioissa on huomattavia eroja. Parhaat arviot sai Uusikaupunki, 91 pistettä, kun taas huonoimmat arviot jäivät noin 20 pisteeseen. 23 aluekeskuksenjoukossa Kouvola tuli toiseksi viimeiselle sijalle ja kymmenen suurimman kaupungin listalla viimeiseksi pistein 36. Iitti oli 70 pisteillä Kymenlaakson ykkönen sijoittuen 12. koko maan parhaiden listalla. Kymenlaaksossa kuntien saamissa arvioissa on selviä eroja. Parhaat arviot saaneiden kuntien pistemäärässä oli noin 35 pisteen ero verrattuna heikoimmat arviot saaneeseen kuntaan. Iitti erottuu selvästi muista kunnista. Se on myös Haminan ohella nostanut pisteitään. Kärjessä Kotka ja Pyhtää ovat vaihtaneet paikkaa, Kotkan ollessa toisena ja Pyhtään kolmantena. Virolahti ei tällä kertaa näy selvityksessä alhaisen vastausprosentin vuoksi. Kymenlaaksossa seutukuntien välillä piste-erot olivat poikkeuksellisen pieniä. Kouvolan seutukunnan kokonaispisteet 37 jäivät hieman alhaisemmiksi. Kotka-Haminan seutukunnan kokonarvioksi saatiin 41 pistettä. Kouvolan seudun arviot ovat laskeneet hieman niin, että Kotka-Hamina on niukasti edellä. Kymenlaaksossa vähäinen kannatus omien kuntien liitoksille Systemaattinen yritysvaikutusten arviointi ei ole ollut käytössä Kymenlaaksossa vastausten perusteella. Ylikunnallinen yhteistyö elinkeinopolitiikassa näyttäisi olevan vastausten perusteella kattavaa Kymenlaakson kuntien osalta, lähinnä seudullisten kehittämisyhtiöiden muodossa. Kymenlaaksossa vastaajista 67 prosenttia hyväksyy kuntaliitokset, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Koko maahan verrattuna kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kannattaa vapaaehtoisia liitoksia, vastaava määrä vähemmän kannattaa pakkoliitoksia. Kymenlaaksossa nähdään selvästi vähemmän tarvetta oman kunnan liitoksille kuin koko maassa keskimäärin. Y4-hanke yrittäjyysilmapiirin kehittämisen puolesta Kymenlaakson Y4, elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmapiirin kehittämisprojekti on käynnistynyt. Hankkeen tavoitteena on nostaa Kymenlaakson elinkeinoilmasto Suomen kärkijoukkoon, ja sen toteuttamiseen ovat sitoutuneet kaikki Kymenlaakson kunnat ja tärkeimmät sidosryhmät. Y4 on nyt organisoitumisvaiheessa ja tämä lähes 2,5-vuotinen hanke on tarkoitus toteuttaa suurelta osin yrittäjävetoisena yrittäjäjärjestön kautta muokkaamalla ja kehittämällä mahdollisimman konkreettisin toimenpitein koko Kymenlaakson maakunnan elinkeinoilmastoa ja yrittäjyysilmapiiriä vetovoimaisemmaksi yrityksille. Hankkeessa parannetaan muun muassa yritysten huomioimista julkisessa päätöksen teossa ja yrityksille suunnatuissa palveluissa, sekä yhtenäistetään seutujen elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmapiirin kehittäminen yhteisesti sovittujen prosessien kautta. Hanke on myös hyvä osoitus koko Kymenlaakson yhteistyöstä tavoitteena luoda hyvät ja selkeät mahdollisuudet kehittää yritystoimintaa ja näin luoda uusia työpaikkoja maakuntaan. Hanketta hallinnoi Cursor Oy, osatoteuttajana Kouvola Innovation Oy ja sen rahoituksesta vastaavat Kymenlaakson Liitto, Kouvolan ja Kotkan kaupungit sekä Kotkan-Haminan seudun kehittämisrahasto. MYYDÄÄN teollisuuden kunnossapitoon keskittynyt liikeyritys Harjoitamme korkeapainepesuja, imuautotöitä sekä teollisuuden siivouksia. Yritys on velaton, ja sillä on hyvä kalusto. Liiketoiminta on siirrettävissä myös muulle paikkakunnalle. Toimimme ympäri Suomea. Yhteydenotot: Jätehuolto E.Parkkinen Oy Ky p. (05) Pretax taloudenasiantuntija Kouvola, puh

7 1/2012 KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti UUTISET 7 kehitettävää Kouvola huomioi jatkossa yrittäjät systemaattisesti Kotkaan jäänyt rämäpää Minähän en Kotkaan jää. Näin ajatteli vuonna 1964 sinne rantautunut Kouvolan jätkä Risto Rämä tuolloin. Täällä on siitä asti oltu ja autoilijoita kiusattu. Eikä ole ollut kiire rikastua. Rämä on jaksanut uskoa yrittämiseen ja sen tuomaan toimeentuloon. Samaa uskoa hän valaa nuoriin yrittäjiksi aikoviin. Hän koki aikoinaan itsensä ei toivotuksi henkilöksi. Yrittäjät eivät olleet toivottua porukkaa täällä. Silloin kylvettyä hedelmää nautitaan yhä. Rämä viittaa pinttyneeseen kuvaan, että kapitalisti on niin paha, että on pakko jäädä lakkoon. Näitä tarinoita hän on kuunnellut paljon ilman perusteita. Hän ei ihmettele Kotkan alhaista uusien yrittäjien lukumäärää. Kukapa tällaisessa ilmapiirissä yrittäjäksi hyppää, verokirja on aina varmempi. Pian 50 vuotta yrittäneen Rämän puhe ei ole valitusta, vaan hän herättelee ihmisiä miettimään yrittämisen valoisia puolia. Etelä-Kymenlaakson kuntien yhdistymisestä hänellä on selkeä kanta. Yrittäjyyttä sulassa sovussa Iittiläiselle Leevi Lassilalle hänen johtamansa yrityksen Clinichemin sijoittuminen Iittiin reilut 11 vuotta sitten oli luonnollista. Päätös on osoittautunut hyväksi monesta syystä, yksi niistä on Iitin kunnan rooli. Yritys ei Lassilan mukaan oleta mitään ihmeellistä kunnalta, joka harjoittaa elinkeinopolitiikkaa ja yrittää olla joustava. Kunhan kunta toimii niin, ettei ainakaan haittaa yritystoimintaa. Iitissä tästä ei ole pelkoa, sillä kunnassa suhtaudutaan yrittäjyyteen myönteisesti ja se koetaan hyväksi. Lassila löytää tähän yhden selkeän syyn. Iitissä ei ole suurteollisuustaustaa ja sen synnyttämää vastakkainasettelua. Täällä yritykset, teollisuus ja maatalous toimivat sulassa sovussa keskenään. Lassila myöntää, että ilmenee Iitissä yrittäjävastai- Kehut lipulle ja kaupungille Jukka Lauhkonen on ajanut kilometritolkulla punavihreää bussia halki maiden, kaupunkien ja maaseutujen. Linja-autoala on kokenut matkalla monia muutoksia, mutta aina on mies ja hänen johtamansa yritys Elimäen Liikenne niistä läpi luovinut. Uuden isomman Kouvolan kaupungin syntymisestä Lauhkosella on paljon positiivista kerrottavaa. Asioiden hoitaminen yhteistyössä kaupungin kanssa on onnistunut kiitettävän hyvin. Lauhkonen kiittelee kaupungin yhteyshenkilönä toimivaa Tero Rämää asialliseksi kaveriksi, jonka kanssa on helppo toimia. Lähes kaikki kuljetukset ovat nykyään kilpailutuksen alla, mutta Lauhkonen ei näe sitä peikkona. Yhdistyminen toi enemmän mahdollisuuksia. Tarjouksissa on toki pärjättävä. Mainio kaupunkilippu Kouvolan julkiseen liikenteeseen kehitettyä kaupunkilippua Lauhkonen kehuu hienosti tehdyksi. Siinä ei erotella ihmisiä. On sama, nousetko bussiin Ratulasta tai Tornionmäestä. Ihmiset ovat ottaneet lipun omakseen. En usko suuruuteen, kunhan päättäjät jotakin koettavat kehittää. Palveluja yhdistämällä saa parempaa aikaiseksi. Maaseudusta nauttiva Valkealan Rämälän kylässä syntynyt Rämä nauttii maaseudusta eläimineen ja viljapeltoineen. Hän ei ymmärrä vimmaa tyhjentää maaseutua ja kyläkouluja sekä raahata pieniä lapsia ympäri pitäjiä. Siitä kun ei säästöjä kerry. Yksityisen Ritoil-huoltamoketjun perustaneella Rämällä on jakeluasemia Kotkan lisäksi Kouvolan Valkealassa, Tampereella ja Porissa. Kouvolalaiset hän tietää uskollisiksi asiakkaiksi, Kotkassa sidonnaisuus ei synny niin helposti. Vaimonsa, tyttäriensä ja vävynsä tuella yritystään pyörittänyt Rämä ei ole itkenyt markkinoiden pyörteissä. Olen tyytyväinen, että olen tämän polun tallannut ja itse sen rakentanut. Lokakuun ensimmäinen vuonna 2014 hänelle iso etappi. Toivon, että joku tilaa minulle silloin kyydin kotiin, eikä laske minua enää tänne. suuttakin. Ainainen pelko kun on, että yrittäjä rikastuu. Lassilalle yrittäjyydessä riittää jokapäiväisen leivän saaminen. Ei tuntoja maakunnasta Clinichemillä mikään ei ole mennyt niin kuin suunniteltiin, mutta hyvin on mennyt silti, kun on pystynyt joustamaan tilanteiden mukaan. Yrityksen tuotanto on Iitin kunnan hallissa, mikä ei enää täysin vastaa yrityksen tarpeita. Olemme kiinnostuneet kunnan hankkeesta rakentaa uusi pienteollisuuskiinteistö. Toimitilojen järjestäminen on kannaltamme katsottuna tärkeää. Lassila arvelee, että Lacellin kohtaamat vaikeudet voivat hidastaa hanketta. Silti Lacell oli hänen mielestään kortti, joka kannatti katsoa. Liiketoiminta ei vain vielä ollut kannattavaa. Puheet Iitin maakunnan vaihdoksesta ja kuntaliitoksista eivät herätä Lassilassa tuntoja. Clinichem pysyy paikallaan, sillä sen sijainti on nyt maantieteellisesti mainio. Kun markkina-alueena on koko maa, on Iitistä käsin edullista operoida. Infektioiden ehkäisy ja mikrobien tuhoaminen on kasvava toimiala ja Clinichemillä on ollut kasvua joka vuosi. Lassila näkee lisämahdollisuuksia yliopistollisten sairaaloiden ohella viennin kasvattamisessa. Niinpä kaupunkilipun käyttö lisääntyi noin 10 prosenttia viime vuoden aikana. Yhteistyössä kaupungin kanssa tehtävä liikenneverkkojen kehittäminen tuo kaupunkilipulle lisää käyttömahdollisuuksia. Liikennöintiyrittäjän työ sisältää nykyään paljon tarjousten tekemistä, sillä niitä saa sorvata lähes päivittäin. Myös lupamenettely on uudistumassa, eikä Lauhkonen osaa tarkasti sanoa, mihin kova vauhti on alaa viemässä. Hän itse alkaa pikku hiljaa nostaa jalkaa kaasupedaalilta, sillä mittariin pyörähti juuri 64 ikävuotta. Yrittäjän oma vapaus on pitänyt miehen menossa mukana, vaikka välillä on hatuttanutkin. En ole koskaan tälle työlle antautumista katunut, vaikka välillä pitkän päivän jälkeen on väsyttänytkin. TEKSTI JA KUVAT: VESA VAINIO Kunnallisella päätöksenteolla on usein välillisiä ja yritysten toimintaedellytyksiin kohdistuvia vaikutuksia. Kouvolan kaupungin hallitus on tammikuussa 2012 päättänyt ottaa vaiheittain käyttöön yritysvaikutusten arviointimenettelyn. Yritysvaikutusten arvioinnin malleja on suunniteltu yhteistyössä Kouvolan kaupungin, Kymen Yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton ja elinkeinoyhtiöiden edustajien kanssa. Arvioinnissa huomioidaan päätöksen vaikutukset yritystoiminnan aloittamiseen tai jatkumiseen, kustannuksiin, työvoiman saatavuuteen, logistiikkaan, liiketoimintamahdollisuuksiin ja aikatauluihin. Ylös kirjataan päätöksen myönteiset ja kielteiset vaikutukset yritystoimintaan ja niiden merkittävyyttä arvioidaan asteikolla 0-5. Lisäksi pyritään arvioimaan, kuinka moneen yritykseen ja työpaikkaan päätös vaikuttaa. Arviointi tehdään lomakkeella, joka auttaa hahmottamaan kulloinkin käsiteltävää asiaa ja yhtenäistää arvioinnin suorittamista. Arviointi ei kuitenkaan ole päätösesitys vaan taustatieto ja peruste päätöksen tueksi. Yritysvaikutusten arviointiprosessia kehitetään kokemusten myötä ja se otetaan käyttöön vaiheittain. Vuoden 2012 alkupuolella arvioinnin ottavat käyttöön tekniikka- ja ympäristöpalvelut, maaseutupalvelut ja hankintapalvelut. Tavoitteena on, että koko kaupungin hallinto käyttää yritysvaikutusten arviointia vuoden 2014 alusta lähtien. Kommentti RAIMO PIPPOLA PUHEENJOHTAJA KOTKAN YRITTÄJÄT e18-moottoritie, ohittamaton mahdollisuus Kaikkien aikojen suurin hanke Etelä-Kymenlaaksossa on käynnistynyt; E 18 -moottoritie on työn alla ja valmistuu lopullisesti vuoteen 2018 mennessä. Koskenkylän ja Vaalimaan välisen tien, mukaan lukien Haminan ohitustie, kustannusarvio on yli 700 miljoonaa euroa. Koko projektiin kuluu arviolta henkilötyövuotta. Jaossa on rahaa ja työtä myös paikallisille toimijoille, erityisesti maanrakennusalan yrityksille. Yrittäjän kannattaa aktiivisesti tarjota palveluja myös rakennusaikana, sillä aina ei huomata kääntyä kaikkien potentiaalisten toimittajien puoleen. E 18 on nimetty kasvukäytäväksi. Tämä tarkoittaa, että liike- ja yritystoiminnan alueellinen kasvu keskittyy pääasiassa moottoritien varteen ja läheisyyteen, silmälläpitäen erityisesti venäläisiä asiakkaita. Venäjän tuleva WTO-jäsenyys ja mahdollinen Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus kasvattavat henkilöliikennettä voimakkaasti. Liikenteen arvioidaan muutamassa vuodessa kaksinkertaistuvan. Alueen kannalta on parasta, että mahdollisimman moni venäläinen ostosmatkaaja pysähtyy seudulle. Arvion mukaan kasvukäytävä tuo vähintään uutta, pysyvää työpaikkaa. Tästä on hyvä ponnistaa ja lisätä sekä monipuolistaa kaupankäyntiä venäläisille, jotka jo viime vuonna jättivät Kotka-Hamina -seudulle reilusti yli 50 miljoonaa euroa. Tiekäytävän kehittämiseen liittyvät osakokonaisuudet (tieinvestointi, vihreä moottoritie -konsepti, älyliikenteen ratkaisut sekä alueen elinkeinoelämän ja kuntien toimintaedellytyksiä ja kehitystä edistävät toimet) suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena alueen kilpailukykyä edistävällä tavalla. Nykyinen tie ja satamat yhteyksineen huomioidaan kasvukäytävän osana. Venäjän rajan läheisyys ja Suomen vakaa toimintaympäristö houkuttelevat alueelle kansainvälisiä yrityksiä. Toivon, että erityisesti paikalliset yritykset ovat valppaita ja kehittävät uutta innovatiivista yritystoimintaa. Tässä asiassa seudun elinkeinostrategia on avainasemassa.

8 8 UUTISET KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT 1/2012 william RUTHiN KADUN alkupäästä avautuu kaunis näkymä historiaa huokuviin rakennuksiin ja työtiloihin. rauhoittavaa ja motivoivaa työympäristöä on tarjolla useille yrittäjille. Karhun ja yhden tähden puistossa Miljöön jyhkeät piirteet ja portin kolahdukset kertovat pitkästä teollisuushistoriasta. Uudet yrittäjät ovat tuoneet Karhulan Teollisuuspuistoon tuulahduksen erilaisuudesta. KArhUlA Vesa Vainio Uudet sukupolvet, joiden isät ja isoisät ovat käyneet alueella tehdastöissä, jatkavat nyt perintöä uusissa merkeissä. Tienviitta Karhulan Teollisuuspuisto ohjaa tulijan Pajatielle ja pian silmissä näkyy portti, porttivahdin koppi ja punainen valo. Vieras kulkee saamallaan lätkällä jykevän metalliportin kautta, kolahdus mennen tullen kertoo toimivasta kulkuluvasta. Minä olisin valmis kaatamaan aidat ja luopumaan vanhoista tulorituaaleista. Ymmärrän kuitenkin, että se on osa teollisuuden käytäntöä. Näin lausuu Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys ry:n toiminnanjohtajana alusta asti toiminut Hannu Oksanen. Vuonna 2007 perustettu yhdistys vaalii alueen pitkiä perinteitä, sitouttaa yrityksiä puiston toiminnan henkeen ja markkinoi sitä kotimarkkinoiden ohella myös Venäjälle. Yhdistyksen arvovalta on jatkuvasti kasvanut ja se on tehnyt itsensä tarpeelliseksi. Tapana selviytyä! Teollisuuspuiston historia ulottuu 140 vuoden taa, silti sillä oli aina 1980-luvulle asti vain kaksi omistajaa, William Ruth ja Ahlströmin suku luvun alussa Ahlströmin pääjohtajaksi tullut Krister Ahlström näki, että konsernissa oli paljon mätää ja hän käynnisti voimakkaan uudistamisen. Lähtökohta oli selkeä: mikä oli hyvää, laitetaan vielä parempaan kuntoon ja mikä oli huonoa, lopetetaan. Etsittiin liiketoiminnoille uusia omistajia, jotka sitoutuivat jäämään tänne. Niin Karhulaan rantautuivat itävaltalainen Andritz ja Sulzer Pumps Finland. Konepajatoiminta kulkeutui Ahlström-Valmetin, Valmetin ja Metson kautta sitä nykyisin pyörittävälle Meseralle. Lasitehdas myytiin Owens-Illinoisille ja tehtaan toiminta loppui Se oli karhulalaisille paljon enemmän kuin työpaikan menetys, se oli ollut täällä iso osa elämää. Ahlström Glassfibren voimakas alasajo viime vuonna on viimeisin suonenisku, mutta luovuttaminen ei tule kuuloonkaan. Teollisuuspuistossa on edelleen noin työpaikkaa ja puisto on hengissä, vaikka Oksasen mielestä sen pitäisi kaiken järjen mukaan olla museo. Täällä on tapana selviytyä. Työpaikkoja on menetetty, mutta elämää on silti ja uusia sydämiä sykkii mukana. Hienoa tulla töihin Aiemmin sulkeutuneelle alueelle on alkanut virrata uusia yrityksiä, yhteensä niitä on jo liki 30. Taideseppä, valokuvaajia, mediayhtiö ja ohjelmisto-alan yritys ovat merkki uudesta tulemisesta. Uudet sukupolvet, joiden isät ja isoisät ovat käyneet alueella tehdastöissä, jatkavat nyt perintöä uusissa merkeissä. On hienoa päästä tänne töihin. Tämä alue on osattu rakentaa arvokkaasti. Yhdistyksen toiminta on organisoitunut johtokuntaan ja työryhmiin. Pääomaa kerätään jäsenmaksulla ja isossa osassa on EAKR-rahoitus. Sen ensimmäinen jakso päättyi monipuoliseen näyttelyyn merikeskus Vellamossa. Valokuvat, videot ja vanhat elokuvat Karhulasta saivat väen sankoin joukoin liikkeelle. Sellainenkin ihme on nyt nähty, että karhulalaisetkin lähtevät Kotkaan. Uusi EAKR-hanke ulottuu vuoden 2014 puoliväliin ja sen noin euron määräraha käytetään Teollisuuspuiston markkinointiin. Lehti, markkinointikirja, kattavat nettisivut, viihdykettä. Siinä käytännön työkaluja uusien yritysten houkutteluun. Naapurikaupunkien lisäksi olemme avanneet keskustelun venäläisten kanssa, rajat aukeavat ja se luo lisää mahdollisuuksia siihen suuntaan. Yhdistys peri henkisen työn Ahlströmin tehdaspalveluyksiköltä, AKP-Karhulalta. Sen fyysiset toiminnot myytiin ruotsalaiselle Coor Service Managementille. Kehitysyhtiö Cursor on auttanut yhdistystä toiminnan käyntiin laittamisessa. Voimakas sitoutuminen Oksanen tuli Teollisuuspuistoon osin omistamansa yhtiön Dakarin matkassa, Dakar itse asiassa perustettiin Karhulaan siirryttäessä. Tuotantoyhtiö ja mainostoimisto sai ahtaiden Kotkan saaren tilojen jälkeen sopivasti lääniä. Täällä pystyy tekemään helposti studiosarjan televisioon. Suomalaisen elokuvatuotannon tekeminen vanhoissa teollisuustiloissa on Oksasen mukaan täysin mahdollista, sillä tilaa riittää. Nuoremmat pitävät Oksasen Töölöstä hyvässä vauhdissa ja hyvällä työn laadulla tuppaa pärjäämään mukavasti. Me olemme sitoutuneet tähän paikkaan voimakkaasti ja palvelemme paikallisia yrityksiä.

9 1/2012 KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti UUTISET 9 Sähkömiehen paluu juurille Ari Hämäläisen 150 vuotta vanhaan työhuoneeseen tulvii valoa kahdesta ikkunasta. YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja KArhUlA Vesa Vainio Kun isoisä Karhulan toriin kupeeseen sähköliikkeen vuonna 1947 perusti. Näin muistelee Ari Hämäläinen, joka toimii nykyisen Sähköpalvelu Hämäläisen yrittäjänä. Pian 20 vuotta toiminut yritys aloitti toiminimenä, mutta muuttui jo toisena toimintavuonna osakeyhtiöksi. Karhulantiellä aiemmin toiminut yritys muutti Teollisuuspuistoon vuonna Kyllähän se oli meille kuin paluu juurille, isoisän jalanjäljissä kuljemme. William Ruthinkatu 2 on nykyinen osoite ja vanha asuinrakennus sopii sähköalan yrityksen toimitilaksi mainiosti. Varsinkin kun ei ole mikään halli, vaan kaikkea muuta. Hämäläinen ihastelee miljöötä ja ei voi olla kehaisematta 150 vuotta vanhan työhuoneensa aamuista tunnelmaa. Aurinko tulvii sisään huoneeseen kahdesta ikkunasta. Tämä on motivoiva ja rauhoittava tila. Toimitila on Teollisuuspuiston alueella porttien ulkopuolella. Alue on silti vartioitu, mikä tuo Hämäläisen mukaan tiettyä turvallisuutta olemiseen. Keittiöremontista yritysympäristöön Vaikka sähköalan työtilanne vaihtelee, on Sähköpalvelu Hämäläinen työllistänyt aina yrittäjän ohella pääsääntöisesti 8-10 henkilöä. Yritys tekee lähes kaikkea alan työtä, pienkonekorjauksia lukuun ottamatta. Yksityishenkilöiden keittiöremonteista vaativiin räjähdysvaarallisiin tiloihin asti. Toimialueena on Kaakkois-Suomi, keikkaluontoisesti on käyty muun muassa Järvenpäässä. Kilpailu alalla on kiristymässä ja töitä on tällä erää tiedossa kesälomiin saakka. Suunnittelupöydällä uusia kohteita on jo käsittelyssä, mutta siitä menee vielä ainakin puoli vuotta ennen kuin ne ovat toteutuksessa. Asuinkerrostalojen peruskorjaukset ja Teollisuuspuiston yritysten sähkötyöt toimivat hyvänä pohjakuormana yritykselle. Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Hyvä yrittäjä! Kiinnostaako kasvu? Ota yhteyttä Cursoriin! Askarruttaako markkinointi? Mietityttääkö rahoitus? Opastamme yrityksen kehittämiseen ja kasvuun liittyvissä asioissa Kotkan-Haminan seudulla. Kuva: Rodeo ARi HÄMÄLÄiNeN ihastelee teollisuuspuiston miljöötä ja sanoo sen sopivan sähköalan yrityksen tarpeisiin mainiosti. Uusin Töihin -tapahtuma kiinnosti Myllykoskella Tarjoamme yrityksille apuamme mm. tilannemäärittelyssä, toiminta- ja rahoitusratkaisujen suunnittelussa ja kansainvälistymisessä. Neuvontapalvelumme ovat maksuttomia! Palvelemme myös yritysten omistajanvaihdoksiin ja innovaatioiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisää palveluistamme: Palvelut yrityksille UPM Myllykoski sekä Kouvolan TE-toimisto järjestivät yhdessä 17. tammikuuta Uusiin töihin -tapahtuman Myllykosken Seuratalolla. Tapahtumassa esiteltiin UPM:n Myllykosken tehtaan henkilöstölle tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia. Tilaisuuteen osallistui joukko työnantajia, joilla on työllistämistarvetta nyt tai lähitulevaisuudessa. Suurten yritysten kuten VR:n, Neste Oilin ja Carean lisäksi tapahtumaan osallistui myös paikallisia yrittäjiä. Myös Kymen Yrittäjät oli mukana. Tapahtuma keräsi paikalle suuren joukon kiinnostuneita. Mukana olleiden yritysten monipuolisuutta kehuttiin ja tapahtuman henkeä pidettiin mieltä kohottavana. Täältä oli esillä jopa muutama kiinnostava paikka, johon ajattelin hakea, eräs tapahtumaan osallistunut kommentoi. Myllykosken henkilöstön työllistämistä uusiin töihin seurataan tiiviisti ja tilanne on nähtävissä UPM:n ja TE-toimiston internetsivuilla. ANNIKA VALSTI Keskustele ja kysy yrittämiseen liittyvistä asioista myös Facebookissa: Cursorin toimipisteet: Kotka, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6 vaihde Hamina, Raatihuoneentori 16 info@cursor.fi, Cursor bloggaa:

10 10 UUTISET KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT 1/2012 Valot päällä Voikkaalla Entisen paperitehtaan tiloissa sykkii nyt yrittäjäelämä. VOiKKAA Birgitta Smolander Yli sata vuotta toimineen paperitehdasmiljöön muuntaminen bisneskeitaaksi ei ole maailman helpoin eikä maailman nopein asia. Vuonna 2006 paperikone sylkäisi viimeiset sanomalehtipaperinsa, nyt samoissa saleissa pyörivät PK-yrittäjät mitä erilaisimpien alojen edustajina. Voikkaa Business Arealla toimii tällä hetkellä kolmisenkymmentä yritystä, jotka työllistävät noin 150 henkilöä. Kaiken lisäksi vuokralaiset ovat alueeseen ja toimitiloihinsa pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä. Kehitämme koko ajan alueen infraa ja logistiikkaa sekä kuulostelemme herkällä korvalla mitä muutoksia yrittäjät kaipaavat, jotta alue palvelisi kustannustehokkaasti vuokralaisten tarpeita, aluejohtaja Raili Kuparinen UPM:ltä kertoo. Isot hallitilat nostureineen sekä riittävä ja varma sähkökapasisteetti yrityksille, jotka tarvitsevat tuotannossaan paljon sähköä ovat Voikkaa Business Arean valtteja. Myös hyvät sosiaali- ja toimistotilat sekä ruokala ovat yrittäjien mielestä tärkeitä asioita. Alueella on myös talvi- sekä kesäkunnossapito. Yksi uusista, tämän vuoden puolella aloittaneista vuokralaisista on kuusankoskelainen Rasto Oy, joka käynnisti uuden puurakennusyksikkönsä vanhoissa Voikkaan tehtaan tiloissa. Uusia työntekijöitä rekrytoitiin kymmenkunta ja tilauskantaa on heinäkuulle asti. Voikkaan rakennemuutoksen toteutumiseen ollaan oltu tyytyväisiä ministeritasolla asti. Tammikuun lopulla Myllykoskella vierailleet elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja työministeri Lauri Ihalainen saivat raporttia myös Voikkaalta. Erityistä kiitosta he antoivat yhteistyön sujuvuudesta eri osapuolten kesken. Neuvotteluja uusien yrittäjien saamisesta alueelle käydään parhaillaan. Hiljaa hyvä tulee. Rakennemuutoksesta puurakentamiseen Voikkaalla 2006 alkaneen rakennemuutoksen hoitotoimet aktivoitiin uudelleen viime vuonna. Alueelle perustettiin yritysalue, jolle haetaan aktiivisesti uusia toimijoita. Yritysalueella toimii tällä hetkellä 25 yritystä, jotka työllistävät n. 250 henkilöä. Syksyn 2011 aikana Voikkaalle on syntynyt yli 60 uutta työpaikkaa. Nyt viimeistelyvaiheessa olevien sopimusten perusteella alueelle arvioidaan syntyvän n. 50 uutta työpaikkaa. Puurakentamiseen liittyvän tuotannon käynnistymiseen on panostettu. Voikkaan alueella käynnistyy Rasto Oy:n puurakentamisyksikkö. Puurakentamisen tilannetta ja näkymiä käsitellään laajemmin Puurakentamisfoorumissa Helsingissä. Yrittäjyyden edistämisessä on edetty hyvin. UPM:n starttirahan turvin Voikkaan rakennemuutoksessa on perustettu noin 60 yritystä, jotka työllistävät noin 140 henkilöä. Nyt UPM ja Kouvola Innovation Oy ovat käynnistäneet Voikkaan yritysalueella kolmivuotisen Protomo yrityshautomo-hankeen. Kohteena on koko Kouvolan alue. Yrityshautomo on tarkoitettu kaikille yritystoiminnasta kiinnostuneille, myös muille kuin entisille UPM:n työntekijöille. Protomo väylänä yrittäjyyteen TeHTAAN PORTTi muistuttaa kulkijaa vielä vanhasta ajasta. sisäpuolella avautuukin sitten jo uusi elämä. Valomainontaa Led-tekniikalla Pitkän uran päivittäistavaraalalla tehnyt Matti Turunen perusti Kaakon Led -nimisen yrityksen kuusi vuotta sitten. Tuolloin Led-tekniikka oli uutta ja Neon-valoista piti päästä eroon. Turunen tunnustaa kokevansa vieläkin ekoteon iloa vaihtaessaan vanhoja virtasyöppöjä pois. Onhan Ledin tuoma etu on jopa %. Pois silmistä pois mielestä, Turunen naurahtaa ja sanoo, että pimeä aika on valomainonnan rakentajan sesonkia. Elokuun pimenevät illat saavat monet havahtumaan, että jotain tarttis tehrä. Kaakon Led työllistää toimitusjohtajan lisäksi kaksi henkilöä sekä yhden osa-aikaisen. Tämä on suhdanneherkkä ala. Vuodesta 2008 puolitoista vuotta oli hiljaiseloa ja aloin olla aika leipääntynyt, Turunen tunnustaa. Nyt kun meno on vilkastunut ja oma Mikko-poika on palannut 6 vuoden ulkomailla asumisen jäkeen perheyritykseen, Turunen on saanut uutta virtaa ja innostunut yrittämiseen. Kaakon Led ky toteuttaa valomainonnan suunnittelusta toteutukseen. Työt ovat olleet pääosin pääkaupunkiseudulla sekä Etelä- Savossa, jonkin verran myös Kymenlaaksossa. Mikkelin jouluvaloja tai viljasiiloja ihastelleet ovat nähneet Kaakon Ledin työnjäljen. Savosta kotoisin oleva Turunen peräänkuuluttaa kymenlaaksolaista identtiteettiä ja patistaa suhtautumaan omaan maakuntaansa isännän ottein : Täällä on meneillään valtavia hankkeita, uskokaamme niihin. TEKSTI JA KUVA: BIRGITTA SMOLANdER isällä JA POJALLA, Mikko ja Matti turusella yhteistyö sujuu. Protomo on yhteisö, joka jalostaa osaamisesta uutta yritystoimintaa. Toimintamalli on lähtöisin Tampereelta ja tällä hetkellä mallia sovelletaan myös Helsingissä, Turussa, Salossa, Jyväskylässä, Porissa ja Seinäjoella. Tavoitteena on luoda koko maan kattava verkosto, joka tukee yrittäjyyden syntymistä ja parantaa työllisyyttä erityisesti rakennemuutoksen koettelemilla seuduilla. Malli on synnyttänyt reilussa parissa vuodessa noin 70 uutta yritystä ja luonut yli 250 uutta työpaikkaa. Kymenlaakson Protomon toimitilat Voikkaan Yritysalueella on otettu käyttöön maaliskuun alussa. Noin 300 m2:n tiloissa on juuri käynnistynyt puoli vuotta kestävä yrittäjyysvalmennus, johon osallistuu 15 yrittämisestä innostunutta. Protomo yhdistää ihmiset, ideat ja yritykset keskenään, sekä tarjoaa sopivat olosuhteet ideoiden eteenpäin viemiseen. Lisäksi Protomo mahdollistaa valmiin tuotteen tai palvelun kaupallistamisen sekä yritystoiminnan synnyttämisen. Protomon kautta vapailla markkinoilla olevat ammattilaiset, vastavalmistuneet tai opiskelijat voivat hyödyntää osaamistaan, kehittää tuotteiden tai palveluiden prototyyppejä sekä spin-off -liikeideoita. Toimeksi antavat yritykset saavat tuotekehitykseensä apua ja ammattiosaamista. Protomo kokoaa osaajista tiimejä, tarjotaan kehitystyötä varten tilat ja teknologia sekä tarvittavat neuvontapalvelut. Kun lopputuote on valmis, idean tarjonnut yritys voi lunastaa sen takaisin itselleen tai antaa sen käyttöoikeudet tiimille, joka voi kehittää ideaa eteenpäin, myydä sen kolmannelle osapuolelle tai perustaa yrityksen sen ympärille. Protomo madaltaa yrittäjäksi lähtemisen kynnystä ja pienentää yrittämisen alkuvaiheen riskiä. Protomo ei kilpaile toiminnallaan olemassa olevien järjestelmien kanssa, vaan toimii niiden kanssa yhteistyössä. Protomo-toimintaan voi liittyä minkä alan osaaja tahansa ja millä koulutustaustalla tahansa. Sen kautta esimerkiksi vastavalmistunut insinööri tai koulutettu tutkija saavat arvokasta kokemusta vaikka alan työtilanne näyttäisi juuri sillä hetkellä heikolta. Protomo voi myös toimia ponnahduslautana uutta uraa havittelevalle tai vanhaa osaamista päivittävälle. Koko toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää onkin, että ihmiset eri aloilta ja erilaisilla taustoilla kohtaavat toisensa ja pystyvät näin täydentämään toistensa osaamista.

11 1/2012 KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti 11 MYYNTI Japanilainen on uskollinen asiakas Kauppasuhteen solmiminen Japaniin kestää, mutta on kaiken ajan arvoista. Kun on huolellinen ja tarkka, kaikki pelaa täsmällisesti. Kausala Wood vie Japaniin suomalaista hyvälaatuista sahatavaraa. KAUsAlA Vesa Vainio Suomalaisen sahateollisuuden elinehto on hyvälaatuinen puutavara. Hitaasti kasvanut ja luja pohjoismainen puu on arvossaan niin Euroopassa kuin Japanissa, missä käytetään paljon puuta rakentamisessa maanjäristysherkkyyden vuoksi. Kausala Wood on vienyt sahatavaraa koko lyhyen elinikänsä ajan. Myyntijohtaja Markku Rajala kuvaa, että kauppasuhteen aloittaminen japanilaisten kanssa kestää totuttua pitempään. He ovat erittäin tarkkoja, heidän edustajansa kävi täällä 5 6 kertaa puolen vuoden aikana. Vertailun vuoksi vienti Keski- Eurooppaan voi käynnistyä parin nopean sähköpostin jälkeen. Kun japanilaisten kanssa pääsee kumppanuuteen, he ovat asiakkaina uskollisia. Huolellinen ja tarkka pitää olla koko ajan. Kun kaikki toimii niin kuin on sovittu ja tavara on laadultaan ok, niin homma sujuu kuin rasvattu. Runsasta palautetta Japanilaisten kanssa ei juurikaan tarvitse käydä kaunopuheita, vaan he käyvät heti asiaan. Kaupankäynnin lomassa japanilaiset ovat herkkiä antamaan palautetta. He pitävät hyvin yhteyttä ja palautetta tulee sekä myönteisissä että vähän vaikeimmissa asioissa. Kausala Wood hoitaa kaupankäynnin ison japanilaisen kauppahuoneen välityksellä, missä heillä on suomalainen kaveri agenttina. Tavaraliikenteen ohella myös rahat liikkuvat ajallaan, poikkeuksena oli ymmärrettävä häiriö luonnonkatastrofin aikoihin. Sen seurauksena myös vientimäärät laskivat viime vuonna. Syy saattoi olla niinkin konkreettinen, että talotehtaissa ei ollut sähköä muutamaan viikkoon. Vaikka Japanin talous ei ole parhaassa iskussa, uskoo Rajala silti parempaan huomiseen. Odotukset ovat sellaiset, että kauppa lähtee nousuun ja pääsee normaaliin tasoon jo kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. pois liikenteestä ja jo konttitilaus saattaa kestää 4 6 viikkoa. Logistiikka toimii ammattilaisten voimin sujuvasti ja Rajala pitää tämän hetken hintaa järkevänä, kilpailu pitää siitä huolen. Kolmen valuutan, euron, dollarin ja jenin, systeemissä lopullinen hinta selviää vasta, kun lasti on perillä. Hinnoittelu on kuitenkin jatkuva haaste ja ilmassa on siihen liittyviä uhkakuvia. Jos rikittömän polttoaineen vaatimus toteutuu, on se suuri uhka puutavarateollisuudelle. Huolella harkittua jatkamista Kausala Wood jatkaa samalla paikalla 1930-luvulta asti sahanneen Mikkolan Sahan toimintaa. Sen lopetettua pieni joukko aktiivisia metsäalan ihmisiä pohti huolella, eikö toimintaa voisi jatkaa. Sen tuloksena sahaustoiminta sai jatkoa vuoden 2009 lopulla uuden yrityksen voimin. Kolmen yrityksen ja yksityisen omistaman Kausala Woodin tuotannosta prosenttia menee vientiin. Uuden toimijan osa kotimarkkinoilla ei ole helppo. Kyllä me ponnistelemme koko ajan kotimaan osuutta suuremmaksi. Talotehtaiden tilauskirjat ovat vain tällä hetkellä valitettavan ohuet. Saksa on vientimaista suurin, Itävalta, Hollanti ja Japani tulevat seuraavassa luokassa. Lisäksi vientiä on Algeriaan, Egyptiin ja Saudi- Arabiaan. Päätuotteena on kuusisahatavara eri asiakaslaaduin ja -pituuksin. Korva on herkkänä asiakkaiden suuntaan ja joustavuutta riittää. Sahateollisuutta on karsittu Suomesta kovalla kädellä ja se antaa hengitystilaa. Rajala näkee tulevaisuuden osin aurinkoisena. Tietyllä tasolla on valoisaa, kunhan emme lähde hulluttelemaan. Rajalan visiona on saada puun käyttö Euroopassa samalla tasolle kuin Suomessa. Silloin suomalaiselle laadukkaalle on rajattomat vientimahdollisuudet, omia puurakentamishankkeitamme mitenkään väheksymättä. Kausala wood Oy Osakkaat: finnprofile Oy Kuljetus Haukkavuori Oy egico Trading Oy Arvo Suutari Markku Rajala esa Lavonen Kotipaikka: iitti Henkilöstö: 15 työntekijää Päätuote: Kuusisahatavara He ovat erittäin tarkkoja, heidän edustajansa kävi täällä 5 6 kertaa puolen vuoden aikana. Rautatien varrelta kumipyörillä Kausala Woodin tuotantotilat sijaitsevat aivan junaradan vieressä. Kiitos VR:n toimintatavan, puutavaran lastaaminen junakuljetukseen on tehty mahdottomaksi. VR on hinnoitellut rahtinsa niin, että se on tällaiselle pienelle yritykselle aivan liian kallis. Niinpä pihaan ilmestyy toimituksen ollessa ajankohtainen kontteja, jotka sahan työntekijät lastaavat itse noutoa varten. Kontit siirretään maanteitse Mussaloon, mistä ne lähtevät laivalla Bremeniin ja sieltä suuremmilla aluksilla kohti Japania. Lastin matka Japaniin kestää 2 3 kuukautta. Laivoja on otettu PÄÄOSA KAUSALA woodin TUOTANNOSTA MeNee VieNTiiN. Markku rajala tietää, että tarkan japanilaisen ostajan kanssa homma sujuu alkuun päästyä kuin rasvattu.

12 12 KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT 1/2012 ARJESSA T NeiLiKAN TYTöT vas. Monica Kuusinen, tiina Pakkanen ja Ulla Metiäinen haluavat välittää iloa muille yrittäjille kukkasin. Neilikka hurmaa tunnelmallaan Tiina Pakkanen on ajatellut itsensä aina yrittäjäksi. Ajatus konkretisoitui viime lokakuussa kun Kukka ja Sisustus Neilikka avasi ovensa Kouvolan ydinkeskustassa. Ole hyvä, onnistujia tarjolla VMP tarjoaa näkemystä ja ratkaisuja henkilöstöhallinnon haasteisiin. Meillä on jatkuvasti yli osaajan työnhakijarekisteri käytettävissämme. VMP:n kautta saat myös innokkaat ja osaavat työntekijät kesäsesongin eri tehtäviin. Ota yhteyttä! VMP Group Kouvola, Keskikatu 4 Puh. (05) , Henkilöstövuokraus Rekrytointi Kansainvälinen rekrytointi Koulutus ja kehittäminen Ulkoistaminen Palveluhakemisto KOUVOlA Birgitta Smolander iina Pakkanen ehti työskennellä paikallisissa energiayhtiöissä yli 20 vuotta, joista kahdeksan viimeisintä vuotta asiakaspalvelupäällikkönä. Keväällä 2009 oli tuumaustauon aika. Tiina jäi vuorotteluvapaalle ja pääsi opiskelemaan floristiikkaa Jämsän ammattiopistoon. Päätös oman yrityksen perustamisesta syntyi jo opiskeluaikana. Vaikka opiskeluaika tuntui rankalta, itse opiskelu sujui innostuksen vallassa. Yrittäjyyden alkutaipaleella Tiinaa on hämmästyttänyt se, kuinka helposti ja avoimesti asiakkaat antavat palautetta: Kiitokset, kehut ja haltioituneet ihastelut ovat jokapäiväisiä. Haasteellisinta yrittäjyydessä on puolestaan kokonaisuuden hallinta. Uuden alan haltuunoton lisäksi pitää olla tietoinen niin monesta muustakin asiasta yrittäjyyteen liittyen, yrittäjä sanoo. Uusien asioiden lisäksi mullistukseen on joutunut lähes koko elämä: säännöllinen päivärytmi suhteellisen säännöllisine työaikoineen on muuttunut joksikin aivan muuksi. Neilikka edellä, kelloon katsomatta, Tiina kuvailee elämäänsä ja kiittelee oman perheen tukea. Ensimmäinen vuosi on yrittäjälle kriittisin. Hyppäys tutusta ja turvallisesta työelämästä yrittäjyyteen tuntuu kuitenkin täysin oikealta ratkaisulta. Varsinkin kun työtovereina on kaksi ammattitaitoista ja luotettavaa ystävää. Yrittäjä toivottaa tervetulleeksi kaikki alueen yrittäjäkollegat tutustumaan Neilikan tuotteisiin ja palveluihin, sillä heiltä löytyy kaikki kukka-alan palvelut ammattitaitoisesti ja trendikkäästi tehtynä, olipa kyseessä sitten viikkokimppu info-tiskille, yrityksen oma tilaisuus tai muistaminen juhlapäivänä. Taitavaa kukkasidontaa Hortonomi, floristi Ulla Metiäisen ja Tiinan ensitapaaminen tapahtui kukkien parissa. Ulla sitoi Tiinan hääkimpun muutama vuosi sitten. Ulla nauttii työstään Neilikassa. Pienessä yrityksessä työskenteleminen on kokonaisvaltaisempaa ja vaativampaa, mutta myös antoisampaa. Suhde asiakkaisiin muodostuu läheisemmäksi, Ulla sanoo. Aina asiakkaat eivät tiedä millaisia kimppuja taitava floristi voi kukista loihtia. Keväinen tulppaanikimppukin näyttää erilaiselta taitavasti sidottuna. Joskus oikea kukkavalinta voi olla vaikeaa ja silloin ratkaisu voi löytyä valmiiksi sidotusta kukkakimpusta. Floristia ilahduttaa, että miehet ovat oppineet ostamaan kukkia myös Kouvolassa. Myös nuoret panostavat kodin sisustukseen ja arvostavat erikoisammattitaitoa. Neilikassa tiedetään, että pienillä asioilla ja kauniilla kukilla voi tuoda paljon iloa ja lohtua. Nyt tai ei koskaan Monica Kuusinen haudutteli alan vaihtoa pitkään, mutta teki lopullisen päätöksen varsin nopeasti, kesäloman aikana. Hektinen ura markkinointipäällikkönä energiayhtiössä ja projektipäälliköys mainostoimistossa saivat sisustusta ja kauniita asioita rakastavan naisen kaipaamaan työelämältä jotakin muuta. Kun Tiina pyysi häntä omaan yritykseensä töihin, Monican ei tarvinnut kauaa harkita. Pieni ja nuori yritys tuo haastetta. Kädet ovat työtä ja kukkia täynnä, mutta arjessa työskentely on helppoa kun tuntee toisen pitkältä ajalta, Monica sanoo. Neilikka on avannut hiljattain myös nettikaupan, jonka toiminnasta Monica vastaa. Sisustustavaroiden lisäksi siellä voi tehdä kauppaa vanhoista, upeista huonekaluista. HiUS- JA KAUNeUSALANPALVeLUT Hiustropiikki, Kouvola, KAHViLAT, RAViNTOLAT, PUBiT JA PiTOPALVeLUT Kahvila-ravintola Tulikukko, Kotka, tulikukko.fi, tulikukko.ru Kymin johtokunnan huvila, Kuusankoski, Puh Päkki Pub, Purola, Virtakiven Kesäkahvila, Voikkaa, Puh KARAOKe- JA DJ-PALVeLUT Mayjane Oy, KiiNTeiSTöVÄLiTYS SP-Koti, Kotka/hamina, KONeiTA, LAiTTeiTA, TARViKKeiTA KL-Edustus, Kotka, Kouvolan Pultti Oy, Kuusankoski,

13 1/2012 KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti ARJESSA 13 Konstaapelin kaihdinbisnekset Kahta työtä rinta rinnan vetänyt Pekka Rämä on jäänyt poliisin virasta eläkkeelle. Kaihdinalalla hän on edelleen, yrittäjän ura alkoi puhelinnumerosta. hamina Vesa Vainio Sippolan Enäjärvellä pientilalla kasvanut Pekka Rämä ei haaveillut nuorena sen kummemmin mistään ammatista, kunhan pääsisi töihin. Työura alkoi Ahlströmillä Karhulassa 17-vuotiaana, mutta metallin lakko sinkosi hänet pian Chymokselle Lappeenrantaan. Armeijan harmaat Rämä puki päälleen Kymen Jääkäripataljoonassa Haminassa ja hän jäi intin leipiin kersantin hommiin. Ura Puolustusvoimissa ei kuitenkaan houkutellut, sillä ennen yhtenäispäällystön voimaantuloa hän olisi joutunut poistuman mukaan laskettuna olemaan kersantin vakanssilla noin 8 vuotta. Yhtenäispäällystön voimaantullessa kukaan ei tiennyt kuinka vakanssit sitten kiertävät. Rämä suuntasi monen muun kollegan tavoin Poliisiopistoon Otaniemeen, missä vedettiin siihen aikaan viimeisiä kursseja ennen Tampereelle siirtymistä. Kolmen kuukauden kokelaskurssin jälkeen oli jo töiden vuoro Kotkassa ja sieltä hän siirtyi pian Vehkalahden nimismiespiiriin. Vuonna 1973 käynnistynyt järjestyspoliisin työura päättyi kaksi vuotta sitten Kymenlaakson poliisilaitoksessa, kun Valtiokonttori lähetti hänelle työeläkekortin. Alkuvuosina poliisin työ tuntui mielekkäältä, erityisesti oman toimen ohella hoidettujen nuoriso- ja liikennepoliisin töissä. Silloin oli henkilökuntaa enemmän ja aikaa jutella ihmisten kanssa. Nykyään poliisin resurssit on ajettu alas. Kun puhelimessa verhoja kyseltiin Vehkalahdella Rämän poliisityöhön kuului kotona varallaolo ja sitä varten piti hommata puhelin. Numerot olivat tuohon aikaan tiukassa, mutta virkapuhelimen saanti kotiin onnistui lopulta. Ja alkoihan se puhelin soida. Tuli useampi soitto, missä kysyttiin, että missäs ne meidän verhot viipyvät. Moisen syyksi paljastuivat puhelinluettelon keltaiset sivut, joilla eräs verhoagentti myi palveluitaan samassa numerossa, missä Rämä päivysti kotonaan. Tuolloin Rämälle syntyi ajatus, ettei miksei hän voisi verhoja myydäkin, kun niitä kerran kysytään. Nimismies sanoi, että kyllähän se vaan sopii, kunhan et työaikana sitä tee. Pian hänellä oli Oraviston Kotikaihtimen edustus omissa nimissään ja sitä seurasi Harjavallan Kaihtimen tuotteet. Kaihdinkaupan aika ei kuitenkaan vielä ollut täysin kypsä ja Rämä lähti välillä metsätöihin. Perustimme kaverin kanssa puunsiirtofirman, jonka toiminta loppui 1988, kun kilpailu alalla kävi kovaksi. Oli aika palata kaihtimien pariin, kun yksi Harjavallan Kaihtimen myyjä kysyi, että eikö hän alkaisi tekemään kaihtimia. Nykyisen päämiehen tekemät kun olivat hänen mielestään kalliita. Laatukaihtimesta Kaihdinlinkki Niinpä kaihtimien valmistus käynnistyi kotona Haminan Laatukaihtimen nimellä ja myyjiä oli kentällä useampia. Sellainen oli myös Kuopiossa ja sikäläinen Fenestraikkunat kiinnostui kaihtimien valmistuksesta heidän toimittamiin ikkunoihinsa. Lopputuloksena oli se, että kaihtimien valmistus käynnistyi Kuopiossa Fenestran tiloissa vuokralaisena vuonna Samalla yrityksen nimeksi muuttui Kaihdinlinkki valmistus alkoi Haminan entisen meijerin tiloissa ja siirtyi 2001 nykyisen hallin naapuriin. Kun sen tilat alkoivat käydä ahtaaksi, rakensimme oman hallin vuonna Kaihtimia toimitettiin myös Fenestran Forssan tehtaalle ja huippuvuosina Kaihdinlinkin palveluksessa oli 20 henkilöä. Kun Fenestra alkoi teettää kaihtimet hinnan perässä Tallinnassa, putosi tuotanto reilusti sälekaihtimien valmistus myytiin Artic Oy:lle. Nyt Kaihdinlinkki toimii 3 henkilön voimin ja on pelkkä myyntiyhtiö, vain hyttyspuitteet ja ovet tehdään itse. Kotkan myymälänhoitajan ja asentajan ohella Rämä toimii teknisen johtajan nimikkeellä. Minä olen tämmöinen työntekijä, tyttäreni ja poikani omistavat Kaihdinlinkin. Elämäntapana työnteko Työ on ollut Rämälle elämäntapa, jos hän ei ollut poliisin työssä, hän on yrittänyt. Hän ei kiellä, etteikö perhe olisi tästä kärsinyt. Lomaa hän vietti pitkään kaksi viikkoa vuodessa, viikko syksyllä ja keväällä ovat vierähtäneet usein Lapissa. KOTONAAN KAiHTiMieN VALMiSTUKSeN aloittanut Pekka rämä on nähnyt yrityksensä muutokset läheltä. Kaihdinlinkissä kauppa käy edelleen. Lähdemme taas viikoksi vaimon kanssa hiihtelemään Ylläksen maisemiin. Rämän vaimo jäi samaan aikaan eläkkeelle kunnan palveluksesta ja osallistui aikanaan kaihtimien valmistukseen toiminnan pyöriessä kotona. Nyt he viettävät yhteistä vapaa-aikaa Hurmajärven rannalla mökillään. Pyrin olemaan 2 3 päivänä viikossa töissä. Olen jo tämmöinen iltapuolen yrittäjä. Rämä sanoo hypänneensä iltajunaan, kun täytti 50. Itsestään ja nuoruudestaan hän muistaa sen, että kaiken aikaa piti olla töissä. Nyt häntä huolestuttaa kaihdinliikkeiden häviäminen kartalta. Ikkunatoimittajat myyvät mielellään myös kaihtimet, eikä aina välttämättä niin edullisesti. Kannattaa pyytää erittelemään hinta. Ja miettiä, että kuka hoitaa huollot ja korjaukset. KULJeTUSPALVeLUT Kouvolan Taksi ja Tila-Autopalvelut Oy, Eero Valjakka, Kouvola, Puh KUNTOSALiT JA fysikaaliset HOiDOT Kymen Aktiivikuntoutus, Kouvola, LAHJATUOTTeeT JA TAiDeGALLeRiAT Galleria Nikolai Oy, Kotka, Jaanan Lahjat, hamina, MAJOiTUSPALVeLUT B&B Sillankaari, siltakylä, MAiNOS- JA MARKKiNOiNTiPALVeLUT Brodeeshop S.Lamminen, Kausala, Kaakon Led Ky, Voikkaa, Mainostoimisto Sepeteus Oy, Kouvola, Studio von Zansen, Kotka, UMH-yhtiö Oy Pressdesigners, helsinki, MUUT PALVeLUT Fennia, Kouvola/Kotka, Kymen Asbestipurku ja Romutus Oy, Kouvola, SiiVOUS, ViHeRHUOLTO-JA RAKeNNUS, KiiNTeiSTöHUOLTO Suomen Puukivi Tmi, Kouvola, T & T Palveluapu Ky, Kausala, TiLi-, LAKi- JA HALLiNTOPALVeLUT JA KONSULTOiNTi Asianajotoimisto Risto Lehtonen Ky, Kotka/inkeroinen, Puh. (05) Book-Keeper Raija Leppänen, Kotka, Puh. (05) Consulting Eero Mattila, Kouvola, Puh Lakiasiaintoimisto Päivi Katainen, Kouvola, Yrityspalvelu dextella Ky, Kouvola, TOiMiSTO- JA TieTOTeKNiiKKA ATK-Superpalvelu, Kouvola, Kouvolan Konttorikone Oy, Kouvola, YRiTYSPALVeLUT Cursor Oy, Kotkan-haminan seudun kehittämisyhtiö,

14 14 ARJESSA KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT 1/2012 IT-alalta painotuotteiden laserleikkaajaksi TÄLTÄ Se RAKeNNUS näyttää luonnossa, esittelee Mika hall. Pienoismallin osat on valmistettu laserilla leikkaamalla. Mika Hall on elämäänsä ja yritykseensä tyytyväinen mies. Hän askartelee pahvista ja kartongista pienoismalleja ja muita tuotteita. VAlKEAlA Birgitta Smolander Mika Hall tykkää askarrella käsillään. Nykyisessä työssään Pinenta Oy:n puikoissa hän pääsee toteuttamaan luovuuttaan sekä hallitsemaan koko prosessia suunnittelusta toteutukseen ja asiakaskohtaamisiin. Pinenta Oy tekee pahvin ja kartongin laserleikkauksia ja valmistaa pienoismalleja ja kartonkituotteita yhden miehen pajalla. Työ ei saa olla väkisin tekemistä Valkealan kirkonkylällä työskentelee ainakin yksi elämäänsä ja yritykseensä tyytyväinen mies. Mies, jonka stressitaso on reilusti alhaisempi kuin muutama vuosi sitten. Viisi vuotta IT-alan yrittäjänä toiminut Hall myi osuutensa Propentus-yrityksestä ja jäi toisen lapsen syntymän jälkeen kotiin suunnittelemaan tulevaa. Kun oli aikaa rauhoittua, ideoitakin alkoi syntyä. Aluksi Hall teki töitä vanhalle firmalleen, mutta pian uuden innovaation ja lapsiperheen luovan arjen myötä alkoi kehkeytyä ajatus uudesta yrityksestä. Pahvin ja kartongin laserleikkausta tekeviä yrityksiä ei ole kovin montaa maailmassa. Suomessakin oli Pinentan mentävä aukko. Kohtuullisia työpäiviä Mika Hall sanoo, ettei alanvaihtoon, Propentus-yrityksestä lähtöön ja osuuden myymiseen liittymyt mitään dramatiikkaa. Aika vain oli kypsä eikä ala enää antanut sellaista tyydytystä, mitä Hall työltään halusi. Viime elokuusta alkaen Hall on työskennellyt Valkealan kirkonkylällä, Paino-Karelian kanssa samassa kiinteistössä. Yksintyöskentely sujuu Hallilta hyvin. Itse saa päättää ja funtsia. Yrittäjähenkiset ystävät ovat sitä varten, että asioista voidaan keskustella, Hall sanoo. Yrittäjä kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että uskalsi lähteä tutusta turvallisuuden tunteesta kohti uutta. Hän haluaa kannustaa muitakin alan vaihtoon ja yrittämiseen jos vain siltä tuntuu ja siihen tarjoutuu mahdollisuus. Nykyisin Hall pyrkii pitämään työpäivänsä kohtuullisina ja työskentelee kustannustehokkaasti kahdeksasta neljään. Hall tietää ettei älyttömän pitkät työpäivät ole pidemmän päälle edes kannattavia. Pienoismalleja kartongista Juuri kun olen päässyt ihmettelemästä lasertekniikalla leikattuja kutsu- ja käyntikortteja Hall käy hakemassa Pohjolan Design-Talolle tehdyn pienoismallin yhdestä heidän talomallistaan. Talo on niin kaunis, että tekisi mieli alkaa leikkiä barbeilla. Pienoismallin tekeminen ei ole kuulemma vaikeaa. Hieman työläämmän ensimmäisen kappaleen jälkeen muut syntyvät liukuhihnalta. Pinentan asiakkaat ovat pääsääntöisesti Kouvolan ulkopuolelta. Se hiukan ihmetyttää Hallia etteivät paikkakuntalaiset asiakkaat ole lämmenneet lasertekniikalle. Yhteistyö paikallisten painotalojen kanssa sujuu mutkitta. Tulevaisuus Yrittäjän vapaa-aika kuluu perheen parissa. 6-vuotiaan Pinjan ja 2-vuotiaan Jasperin kanssa on mukava askarrella milloin mitäkin. Talvisin, kun aikataulu ja sää sallivat, perheen isä käy hiihtämässä. Hall ei haaveile suuria yrityksensä tulevaisuudesta. Kunhan töitä on kohtuudella ja elämä tasapainossa, hän on onnellinen.

15 1/2012 KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti ARJESSA 15 Neuvottelupöydästä tiskin taakse Pasi Hämäläiselle maistuu myyntityö, rutiinihommat ovat välillä rankempia. Kauan kaivattu Arnolds on nyt Pasaatissa ja kielitaitoinen it-osaaja sen innostunut yrittäjä. KOtKA Vesa Vainio Kun Pasi Hämäläiselle antaa vapaat kädet esitellä 56-vuotista elämäntaivaltaan, huomaa saman tien olevansa vauhdikkaassa kyydissä. Pohjois- Karjalassa Joensuussa syntynyt Hämäläinen on kuitenkin pohjimmiltaan liki stadilainen, mutta nyt pyhtääläinen. Kouluikäisenä pojannassikkana perheen tie vei Helsinkiin ja (Pohjois-)Haaga vakiintui asuinpaikaksi 35 vuoden ajaksi. Nuo vuodet ovat niin iso osa miehen elämästä, että Helsinki tuntui pitkään omalta kodilta. Vielä muutama vuosi sitten, kun ajelin usein lentoasemalle, tuntui, että menin kotiinpäin. Nyt nuo ajatukset ovat muuttuneet, sillä Hämäläinen teki Siltakylästä kotoisin olevan vaimonsa kanssa onnistuneen maalle muuton Pyhtäälle vuonna Rakkaus oli aikoinaan roihahtanut Helsingissä, mutta asumisen sietämätön kalleus sai heidät hakeutumaan väljemmille neliöille. Ja myös mukavammille, nyt meillä on koiria ja hevonen. Täällä on kivempi olla ja elämä on rennompaa. Nokia, Ahlström, Arnolds Hämäläisen työvuodet Helsingissä olivat tietotekniikan täyteisiä. Isot tietotekniikka yritykset, kuten Nokia, Siemens Nixdorf ja Fujitsu tulivat miehelle matkan varrella tutuiksi. Ammattitaidon hän hankki alan runsaan koulutuksen kautta ja voimakkaalla halullaan oppia uutta. Pyhtäälle muuton jälkeen Hämäläinen hakeutui teollisuuden palvelukseen. Niin tässä työssä kuin Helsingin vuosina kalenteri oli täytetty matkapäivillä ja Pohjoismaat, Venäjä sekä useat muut Euroopan maat tulivat reissuilla tutuiksi. Niinpä hänelle on kertynyt erinomainen kielitaito englannissa ja välttävä venäjässä sekä kosolti kokemusta eri maiden kulttuureista. Siinä mielessä minulla olisi varmasti paljon annettavaa vientitoimintaa suunnitteleville. Yt-neuvottelut ajoivat hänet reiluksi vuodeksi mainostoimisto 4F:n vetäjäksi ja osaomistajaksi, kunnes Arnolds haki yrittäjää Kotkaan. Arnoldsia oli jo kauan kaivattu kauppakeskus Pasaatiin. Viime heinäkuussa se sitten avattiin yritykseni Café Papu Oy:n toimesta. TiSKiN TAKANA viihtyvä Pasi hämäläinen luottaa laadukkaisiin tuotteisiin, hyvään palveluun ja siisteihin tiloihin. työ hyvän kahvin ja syötävän parissa maistuu mainiolta. Oikeita asioita oikein Hämäläinen teki viiden vuoden franchising-sopimuksen ja tietää hyvin, että se ei ole riskiä vailla. Taloudellinen paine on jatkuva, joten kannattavuus, myynti, markkinointi, kustannukset, asiakaspalvelu, tuotteet eli kaikki yrittäjyyden elementit pitävät olla kohdallaan. Arnoldsin tarjoama brändi antaa hyvän pohjan, mutta päätyö tapahtuu itse kahvilassa. Hämäläinen vannoo laadukkaiden tuotteiden, hyvän palvelun ja siistien tilojen nimeen. Näitä toteuttamaan hän on onnistunut palkkamaan iloisen ja mukavan henkilöstön. Yrittäjä hakee kosketuspintaa ja vuoropuhelua asiakkaiden kanssa palvelemalla heitä säännöllisesti. Luontainen myyjä viihtyy tiskin takana ajoittain liiankin kanssa. Yrittäjyyteen kuuluvat muutkin työt on kuitenkin myös hoidettava. Tilaukset, työvuorolistat, taloudellinen seuranta ja muut rutiinit vievät yllättävän paljon aikaa. Kannattavuuden suhteen Hämäläinen on terveellä pohjalla. Kannattamatonta toimintaa ei kannata kauaa jatkaa. Nyt hän on kuitenkin luottavaisin mielin, sillä startti on ollut lupaava. Hän on opetellut tekemään asioita oikein, mutta yhtä tärkeää on sen jälkeen tehdä myös oikeita asioita. Omien voimien tunnossa Kolme viikkoa yrittäjän alkutaipaleesta olivat työtä vuorotta aamukuudesta iltayhdeksään. Hämäläinen huomasi, ettei moisessa tahdissa ole mitään järkeä. Ei saa yliarvioida omia voimiaan. Pitää olla aikaa muullekin elämälle ja perheelle. Nyt hän pyrkii työskentelemään pääsääntöisesti viitenä päivänä viikossa. Lauantai on pyhitetty vapaalle, vastaavasti sunnuntai on aina työpäivä. Työ yrittäjänä hyvän kahvin ja syötävän parissa on tarjonnut sekä aurinkoisia että pilvisempiä päiviä. Sellaiset perushyvät fiilikset. En nuorempana suunnitellut alkavani kokopäiväiseksi yrittäjäksi, mutta hyvältä tämä nyt maistuu. HAMINA AH-Laskenta Oy Rantalainen & Talsi Oy KARHULA Helitili Oy Kymen Tilitoimisto Oy Tili-Karhula Ky KAUSALA Iitin Tili Oy Kausalan Laskenta Oy LUE ILMAINEN OPAS TALOUSPALVELUN OSTAJALLE taloushallintoliitto.fi KOTKA AS-Tilipalvelu Arja Sundqvist tmi Hawcon tilit Oy Pretax Profit Oy Rantalainen & Talsi Oy Talco Lasse Talsi Ky Tase Oy KOUVOLA Kymen Laskenta Oy Pretax Kouvola Oy Rantalainen & Talsi Oy Satakerta Oy Tili-Parkkinen Oy Tilihansa H. Mettälä Ky Tilipasaati-Yhtiöt Oy Yrityspalvelu Dextella Ky KUUSANKOSKI REIM Kymi Oy Tilitoimisto Hermunen Ky Suomen Taloushallintoliitto ry Puh VIROLAHTI Rantalainen & Talsi Oy

16 16 KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT 1/2012 YHDISTYKSET Uusi valtasuoni Uusi eteläkymenlaaksolaiseen yrityselämän toimintoihin ja elämänlaatuun vaikuttava moottoritie Koskenkylä Kotka on saatu hyvään vauhtiin ja viimeistään keväällä työmaalla on jo täysi vauhti päällä. Kauan kaivattu moottoritie saadaan valmiiksi vuonna Pyhtään yritys- ja liike-elämällä on nyt enemmän kuin tuhannen taalan paikka, jotta pystytään hyödyntämään kaikki ne Pyhtään alueelle tulevat liittymäalueet. Liittymäalueiden hyödyntäminen on kokonaisuutenaan kymmenien miljoonien mahdollisuus. Pyhtääläiset yrittäjät ja liike-elämänedustajat ovatkin kiitettävästi alkaneet pohtimaan niitä mahdollisuuksia, joita tämän uuden valtaväylän avautuminen on mahdollistamassa. Paikallisia ja lähialueen yrittäjiä varsinainen tietyömaa työllistää jo jonkin verran. Työmaalta tavoitettu pyhtääläinen yrittäjä Timo Joas kertoi työnsä alkaneen jo syksyllä ja hän on pystynyt työllistämään myös muita työntekijöitään. Moottoritietyömaa on ollut edesauttamassa Pyhtään kunnan ja Pyhtään Yrittäjät ry:n yhteistyön tiivistämistä, jotta mahdollinen hyöty moottoritien valmistumisesta pystyttäisiin mittaamaan paikallisen yritys- ja liike-elämän hyödyksi. Yhteistyön tiivistämistä on kunnan ja yrittäjien välillä toteutettu niin elinkeinotoimikunnan kokouksissa, kuin hieman vapaamuotoisemmin yhteisissä aamukahvitilaisuuksissa. Kunnanjohtaja Kari Häkämiehen mukaan on olemassa mittavia investointihankkeita näille liittymäalueille, kuten Pyhtään kirkonkylän alueelle sijoittumassa oleva Sirius Sport vapaa-ajanviettokeidas ja Heinlahden Mokran liittymäalueen hiihtoputki liitäntäpalveluineen. Häkämies tähdentää lisäksi, että Siltakylän liittymäalue on mahdollisuus, johon pitää suhtautua tarvittavalla vakavuudella ja riittävin taloudellisin panostuksin. Alueen suunnitelmissa on suuri kauppakeskus, jolloin puhutaan m2 myyntipinta-alasta ja noin auton paikoitusmahdollisuuksista. Oman osansa liittymäalueista tulevat saamaan Ahvenkosken ja Siltakylän liittymät, joiden hyödyntämisen neuvottelut ovat käynnissä. Liittymäalueille suunniteltujen toimintojen rahallinen potti tulee olemaan useampia kymmeniä miljoonia euroja. Kyseessä on siis mittavia hankkeita, joissa osallisina on myös paikallisia yrittäjiä. Pyhtäällä yrittäjyys on esillä vahvasti myös poliittisen päätöksenteon reviirillä, sillä valtuuston puheenjohtaja Osmo Kallio ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Olli Nuuttila ovat yrittäjiä. Myös Pyhtään Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Söderholm on poliittisella päättäjän mandaatilla valtuustossa. Muutenkin yrittäjiä on sekä valtuustossa ja eri lautakunnissa, joten yhteistyökeskusteluun on mitä oivallisin mahdollisuus, kun samalla hyödynnetään kaikki se mitä tämä uusi moottoritie meille on tuomassa. Kari Häkämies kiittelee yrittäjien aktiivista roolia kunnan ja yrittäjien yhteistyön parantamisessa. Tästä on hänen mukaansa hyvä edetä eteenpäin. Keväinen tervehdys Elimäen Yrittäjistä! Tällekin vuodelle on tarjolla erilaisia mukavia tapahtumia, joissa voi tavata niin vanhoja kuin uusia tuttuja. Tule rohkeasti mukaan iloiseen yrittäjäporukkaan. Kevätretki Helsinkiin Kevätretki Finlandia-talolle kuuntelemaan kaartinsoittokuntaa. Solistina konsertissa on Sami Pitkämö. Väliajalla on tarjolla kahvi ja leivos. Konsertin jälkeen ruokailu Mamma Rosa -ravintolassa. Matkan hinta jäsenille 70. Olemme varanneet 30 lippua, joten nopeasti ilmoittautumaan 4.4. mennessä yhdistyksen sihteerille sähköpostitse osoitteeseen Kevätkokous Kaslink Foods Oy:llä Jäsenillämme on mahdollisuus tutustua vuoden 2011 maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saaneeseen Kaslink Foods Oy:hyn. Raino Kukkonen on kutsunut Elimäen Yrittäjät pitämään kevätkokousta klo yrityksensä tiloihin. Ennen kokousta on tehdasesittely. Jokainen osallistuja saa mukaansa kotiin vietäväksi mukavan tuotepaketin. Tarjoilujen vuoksi pyydämme ennakkoilmoittautumista mennessä yhdistyksen sihteerille sähköpostitse osoitteeseen Näiden lisäksi löytyy paljon ajankohtaisia ja tärkeitä tapahtumia Kymen Yrittäjien ja muiden paikallisyhdistysten järjestämänä. Ole aktiivinen ja luo yrityksellesi uusia kontakteja osallistumalla Yrittäjien toimintaan. Excel 2007/2010 -koulutus Torstaina klo Kouvolan Holviravintolassa, koulutustilat Kauppalankatu 9/3.krs. Sisältö Excel 2007/2010 -ohjelman perusteet sekä tutustumista työtä helpottaviin ominaisuuksiin (Tips and Tricks). Kouluttajana on kokenut ja pidetty atk-kouluttaja Pekka Päärnilä. Koulutus on maksuton Kouvolan Yrittäjien jäsenille, naapurijärjestöjen jäsenille 150, hinta sisältää kouluttajan materiaalin nidottuna sekä kahvitarjoilun väliajalla. Osallistujalla tulee olla oma kone. Ilmoittautuminen mennessä Marja Katajainen, Yrittäjän sijaispalvelu käynnistyy pilottina Kotkassa Osana valtakunnallisen yrittäjän sijaispalvelun kehittämistyötä toteutetaan Kotkan seudulla SIPA -valmennus koulutettujen yrittäjänsijaisten valmentamiseksi yhteistyössä ELY-keskuksen ja Cursor Oy:n kanssa. Kevään aikana koulutettavia sijaisia pyritään työllistämään ensi kesänä yhteistyössä paikallisten yritysten, julkishallinnon, kehitysyhtiön, yhdistysten sekä rekrytointialan asiantuntijoiden kanssa, kertoo valmentajana toimiva Marjo Ansas Ansas Oy:stä. Valmennukseen valitaan 15 henkilöä. Valmennettavien lisäksi mukaan tarvitaan yrittäjän sijaispalvelukokeilusta kiinnostuneita yrityksiä muun muassa Kotka Hamina Pyhtää -seudulla. Anjalankosken Yrittäjät aktiivisena Anjalankosken Yrittäjien hallitus toimii erittäin aktiivisesti jäsenistönsä hyväksi. Ensi vuonna 30 vuotta täyttävä yhdistys toimii haasteellisella, todellisella rakennemuutosalueella eteläisessä Kouvolassa. Tämän kevään aikana yhdistys on tukemassa pidettävää koko perheen Kevätklassikko-hyväntekeväisyystapahtumaa Inkeroisten jäähallissa ja Kymenlaakson Opistolla. Myllykoskella on maailmannäyttely-tapahtumasarja, jossa yhdistys on myös mukana. Omat messut pidetään koko perheelle Inkeroisten jäähallissa. Ohjelmaa on koko perheelle. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Väriä arkeen -ikkunamainoskampanja toteutetaan kesällä päätaajamissa. Kampanjalla pyritään täyttämään mahdollisimman moni tyhjäksi jäänyt liikekiinteistön ikkuna jäsenyritystemme yritystoimintaa esittävillä mainoksilla. Jaakonpäivää vietetään Opistonrannassa Inkeroisissa jo perinteeksi muodostuneen match show n yhteydessä. LISÄTIETOJA ANJALANKOSKEN@YRITTAJAT.FI Yhdistysten puheenjohtajat neuvottelupäivillä TEKSTI JA KUVA: RAINO OJANSIVU PYHTÄÄLÄiNeN YRiTTÄJÄ timo joas on jo syksystä asti työllistänyt itsensä ja työntekijöitään Koskenkylä Kotka -moottoritietyömaalla luvulla uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Tämä tulisi näkyä, kun hallitus käsittelee pk-yrityksiä koskevia lakeja. Muun muassa YLE-vero nousi keskeisenä esille Suomen Yrittäjien puheenjohtajien neuvottelupäivillä laivalla Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Tapahtumaan osallistui reilut 450 henkilöä paikallisyhdistyksistä, alue- ja toimialajärjestöistä, Suomen Yrittäjistä ja yhteistyökumppani Fenniasta. Kymen Yrittäjillä oli paikalla 11 edustajaa. dieselveron vaikutukset seurantaan Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen keskusteli yrittäjien kanssa verotuksesta. Yrittäjät kokevat yrityksille suunnitellun YLE-veron epäoikeudenmukaiseksi. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna esittikin verotuksen oikeudenmukaisuutta moneen otteeseen korostaneelle valtiovarainministerille, että yritysten YLEvero-osuus otettaisiin yhteisöveron tuotosta. Epäoikeudenmukaiseksi koetaan myös dieselveron roima korotus. Urpilainen myönsi ymmärtävänsä kritiikin ja lupasi seurata veron vaikutuksia kuljetusyrittäjille. Jos osoittautuu, että päätös on ollut väärä, ja että se vaikuttaa kielteisesti kilpailukykyyn, päätös pitää arvioida uudestaan. Samalla Urpilainen toivoi yrittäjiltä vaihtoehtoisia esityksiä val- tion alijäämän paikkaamiseksi. Simolinnan jatkokaudelle kannatusta Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kehotti yrittäjiä pitämään yhteyttä kansanedustajiin ja muihin päättäjiin. Vuoropuhelu ja yhteisen linjan löytäminen on tärkeää. Yrittäjillä on hyvä pohja keskusteluille, koska kaikki viime vuosien uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Aluepalaverien yhteydessä suuri osa aluejärjestöjen puheenjohtajista kokoontui yhteen ja pyysi Simolinnaa jatkamaan Suomen Yrittäjien puheenjohtajana ensi syksynä. Simolinna vastasi ottavansa haasteen vastaan ja toivoi mahdollisimman laajaa kannatusta Oulun liittokokouksessa. Ensimmäinen kausi puheenjohtajana on sujunut hyvin. Suomen Yrittäjiin on otettu hyvä hallintokäytäntö ja yksituumaisuus sekä yhteishenki ovat lisääntyneet, jonka tuloksena joukkueen työ on entisestään tehostunut, hän totesi. Hyviä eväitä uusille ja vanhoille puheenjohtajille Puheenjohtajien neuvottelupäivillä kuultiin myös Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläisen esitys elinkeinopoliittisesta tutkimuksesta, uudistuneen Yrittäjäsanomien päätoimit-

17 1/2012 KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti 17 lisätietoa paikallisyhdistysten ajankohtaisista asioista, hallituksista, luottamushenkilöistä ja alueen tapahtumista löydät paikallisyhdistysten verkkosivuilta. Verkkosivujen osoite on muotoa esimerkiksi Kevät keikkuen tulevi nopeammin kuin uskotkaan Kevään suuri linturetki lähempänä kuin luuletkaan Linturisteily saaristoon Lähtö Kotkan Sapokasta klo 9.00, retken kesto n. 5 tuntia. Alus M/s Vikla II tai M/s Vikla III. Ruokailu aluksella: Saaristolainen lohikeitto, kahvi, tee ja makea kahvileipä. Aluksella anniskeluoikeudet. Risteilyn hinta 38 /henkilö. Ilmoittaudu välittömästi mutta viimeistään Kotkan Yrittäjien sihteerille (05) /Irmeli Erätuli tai kotka.toimisto@ yrittajat.fi, tietoa retkestä myös Sihteeriltä tarvittaessa lisätietoa. Alukselle mahtuu 80 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Voit ottaa myös henkilökuntaa mukaasi retkelle. Maksu 38 /henkilö Kotkan Yrittäjien tilille FI Arktisten vesilintujen ja kahlaajien massamuutto, arktika, Suomenlahden rannikolla on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen tapahtuma. Suomenlahden kautta muuttaa keväästä toiseen massoittain alleja, mustalintuja, hanhia, kuikkalintuja ja kahlaajia pesimäseuduilleen Siperian tundralle. Lintujen kokonaismäärä nousee useaan miljoonaan, josta allien osuus on noin puolet. Suomenlahti toimii muuttoreitillä ikään kuin suppilona, joka johtaa Laatokalle. Suurin muuttolintujen ohilento ajoittuu toukokuun puolivälin parille viikolle. Tätä näytelmää kannattaa tulla seuraamaan risteilylle. Arktisen muutos lumo ja ulkosaariston pesimälinnusto tuo unohtumattoman kokemuksen. Poikkeamme linturetkellä Tammion idyllisessä kalastajakylässä, jossa tutustumme saaren luonnon heräämiseen. Menoja paluumatkalla pysähdymme tarkkailemaan arktisten lintujen lentoa muuttoputkessa. Aluksella väljät lämpimät sisätilat, mutta pukeudu lämpimästi ja tuulta pitävästi sekä varustaudu kiikareilla, niin nautit ja koet enemmän myös aurinkokannella! Mukana risteilyllä kokenut lintuopas Urpo Koponen. tajan Anssi Kujalan ja toimittajan Kimmo Koivikon esitys lehtiuudistuksesta sekä uuden järjestöpäällikön Hanna Tapalan esitys jäsenhankintaan innostamisesta. Myös lähestyvät kuntavaalit puhuttivat seminaariväkeä kannanotoissa ja puheenvuoroissa. Neuvottelupäivien toisena päivänä osallistujat jakaantuivat neljään eri teemaseminaariin, joissa esittäytyi 12 eri Suomen Yrittäjien valiokuntaa. Tilaisuuksissa oli vilkasta keskustelua yrittäjiä kiinnostavista ja mieltä painavista asioista. Konkreettiset esitykset käsitellään valiokunnissa, joista ne etenevät mahdollisesti muihin päättäviin elimiin. Osallistujat kokoontuivat myös aluejärjestöjen omiin palavereihin, joissa pohdittiin kunkin alueen ajankohtaisia asioita. Yli 50 uudelle puheenjohtajalle annettiin ohjeita tehtävän hoitamiseen. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat pitivät myös puheenvuoroja omien yhdistysten toiminnasta esimerkiksi yrittäjien hyvinvoinnin edistämisessä. Konkreettisena esityksenä yrittäjien liikunnan lisäämiseen oli aloite askelliigakisasta, joka otettiin innostuneesti vastaan ja josta luvattiin kevään kuluessa lisätietoa paikallisyhdistyksiin. TEKSTI: HEIMO TURUNEN JA ANNIKA VALSTI KUVA: HEIMO TURUNEN Tapahtumakalenteri 2012 Hallituksen kokoukset pääsääntöisesti joka kuun ensimmäinen tiistai, heinäkuussa ei kokousta. Yrittäjän aamukahvit joka toinen keskiviikko entiseen tapaan. Kesätauko. Kaupunginjohtajan aamukahvi neljä kertaa vuodessa, mukana yrittäjien hallitus ja kaupungin johto. Kymenlaaksolaisten nuorten yrittäjien yhteistoimintaa ja tapaamisia jatketaan Kymen Yrittäjien järjestämänä. Heitä pyritään aktivoimaan mukaan yrittäjäyhdistyksen toimintaan, sekä tarjoamaan heille sopivaa koulutusta. Uusille ja nuorille yrittäjille järjestetään syksyllä hohtokeilailuilta tai muuta vastaavaa toiminta kuten aikaisimpina vuosina. Moottoripyöräkerho joka toinen tiistai kesäaikaan, jos halukkuutta riittää. Mahdollisesti myös muita retkiä. Seniorikerhon toiminta suunnitteilla. Myös mentoritoimintaa aktivoidaan yhteistyössä Cursorin kanssa. Maaliskuu Kotkan kaupungin yrittäjäjuhla Huhtikuu Yhdistyksen kevätkokous Toukokuu Koulutusmatka Prahaan Linturetki saaristoon Matka Türin kukkamarkkinoille Viroon Kesäkuu Yrittäjägolf Syyskuu Yrittäjäiltamat, teemana Omistajanja sukupolven vaihto Syksyn koulutusmatkat Nostalgia-ravit 60-luvun hengessä Kouvolan raviradalla lauantaina klo Tapahtuma alkaa opastetulla tutustumiskierroksella klo Tämän jälkeen siirrytään VIP-tiloihin ruokailemaan noutopöydästä. Pöydästä löytyy hyvän ruoan lisäksi normaalit ruokajuomat. Ensimmäinen ravilähtö laitetaan liikkeelle klo Ja ei kun totoamaan! Kaikki tämä vain 20 /naamari Puku vapaa, mutta mielellään ravien henkinen tyyliltään siis 60-lukuinen. Avec VIP-tilat ovat rajalliset, joten ilmoittautuminen on sitova. Ilmoita pj:lle mennessä puh tai aimo.rautiainen@kouvola.fi Puheenjohtajien neuvottelupäiville osallistui Kymen Yrittäjien alueelta ylhäältä vasemmalta: Ari toropainen, teppo sainio, raimo Pippola, sinikka laukas, siru Vainio ja tiina Moberg. Alhaalta vasemmalta: Petri Oikarinen, juha Vainio, jari Kinnunen, lasse Kemppinen ja Aimo rautiainen. Valkealan Yrittäjien koulutus: Tulos, Tase ja Talous Valkealan Yrittäjät järjestävät jäsenyrityksilleen ilmaisen koulutusillan kevätkokouksen yhteydessä Illan sisällöstä vastaavat Anja Koskinen Wallabia Oy:stä ja Marja-Leena Joukainen Tulos-markat Oy:stä. Kahden asiantuntijan käytön etuja ovat illan sisällöllinen monipuolisuus ja mielenkiintoisuus sekä mahdollisuus tarkastella usean yrityksen tilannetta kahdenkeskisissä keskusteluissa. Illan tavoitteena on antaa rohkeutta toimenpiteisiin ja kehittämiseen sekä tarkentaa vastuukysymykset eri yhtiömuodoissa auttaa lukemaan talousraportteja ja päättelemään yrityksen kehitystarpeet Illan kysymykset: mistä yrittäjä/omistaja/hallitus/toimitusjohtaja vastaa eri yritysmuodoissa, miten se näkyy miten yrityksen tulos muodostuu tuloslaskelman sisältö sen kuvaajana mikä se tase sitten on ja pitääkö sitäkin seurata rahan riittävyys miten sitä seurataan mistä summasta maksetaan veroa ja kuinka paljon (perusperiaatteet) entä jos tulee tappiota mitä siitä seuraa oman yrityksen vertaaminen muihin, mistä saa tietoa milloin yritysmuotoa kannattaa muuttaa miten yritys saadaan myyntikuntoon ja millaisessa kunnossa ostettavan yrityksen tulee olla Ota mukaan oma yrityksesi tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) ja rahoittajalta mahdollisesti tullut yritystutkimusraportti, niin voit samalla tulkita oman yrityksesi lukuja ja illan aikana keskustella niistä asiantuntijoiden kanssa. Sitovat ilmoittautumiset 1.4. mennessä piia.harjula@alexandria.fi. 100 ensimmäistä mahtuu mukaan! Työkykyä ja iloa liikkunnasta koko perheen voimin Liikunnalla on keskeinen rooli työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vahvistaa sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja ja vähentää sairastumista. Liikunta luo myös iloa sekä perheen yhdessäoloa. Valkealan Yrittäjät haluavat tukea työhyvinvointia ja edesauttaa kuntoilun tai liikuntaharrastuksen aloittamista ja täten tarjoavatkin yrittäjäjäsenille perheineen mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen maksutta. Valkealatalon 2/3 salia on käytössämme maanantaisin kello aina toukokuun loppuun saakka. Harrastuskyselyn pohjalta eniten ääniä sisäliikuntavaihtoehdoista saivat sähly, aerobic, lentopallo ja koripallo. Vapaaehtoiset eri lajien osaajat/vetovastuun ottavat ilmoittautukaa Piialle (piia.harjula@alexandria.fi). Tervetuloa! Projektin tavoitteena on aktivoida kunnosta huolehtimiseen sekä innostaa Valkealan yrittäjiä perheineen liikunnan pariin. Tulemme kokeilemaan uusia liikuntamuotoja kuten salsaa, aerobiciä ja ehkä jopa zumbaa, keppijumppaa tai kahvakuulaa. Valkealan Yrittäjien maanantainen liikuntatunti Valkealatalolla klo soveltuu kaikille ikään ja kuntoon katsomatta, sillä jokainen osallistuja voi itse säätää millä teholla hän liikuntaa suorittaa. Liikunnan tulee olla mukavaa yhdessä tekemistä ja siinä olemme ryhmänä onnistuneet hienosti jo heti ensimmäisessä maanantaisählyssä. Toivotan kaikki Valkealan Yrittäjäjäsenet tervetulleiksi liikkumaan yhdessä. Liikunnaniloa ja riemua toivottaa Valkealan Yrittäjien tiedottaja/ sihteeri Piia Harjula.

18 18 KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT 1/2012 NUORET Käy tykkäämässä nyky-ryhmästä Facebookissa Hot Spot keräsi nuoret yrittäjät yhteen Nuorten Yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma Hot Spot houkutteli Helsinkiin useita satoja nuoria ympäri Suomen. Myös Kymen Yrittäjien nuorten yrittäjien NYKY-ryhmä oli hyvin edustettuna paikalla. Mukana oli jo kokeneita kävijöitä, mutta myös uusia yrittäjiä, joille Hot Spot oli ensimmäinen kosketus yrittäjäjärjestön tapahtumiin. Koko viikonlopun mittainen tapahtuma alkoi perjantaina meksikolaishenkisen verkostoitumistapahtuman merkeissä. Gringos Locos -ravintola sopi illan Meksiko-teemaan ja ravintolassa olikin illan aikana hyvin tiivis tunnelma. Verkostoitumisen lisäksi moni kokeili onneaan härkäratsastuksen parissa. Ravintolan pihaan tuodun mekaanisen härän selässä yritti mahdollisen pitkään pysyä myös moni kymenlaaksolainen nuori yrittäjä. Parhaat tulokset ylsivät reilusti yli 20 sekuntiin. Kuunatseja maailmalle ja kenkiä Lady Gagalle Lauantai huipentui EER-huippuseminaariin legendaarisessa Bio Rexissä. Tilaisuudessa olivat muun muassa puhumassa kenkä- ja asustesuunnittelija Minna Parikka, Iron Sky -elokuvan Pekka Ollula ja Madventures-kaksikko Riku ja Tunna. Pekka Ollula kertoi pian julkaistavan Suomen kalleimman elokuvahankkeen Iron Skyn menestyksen takana olevan iso yhteisö, joka on mahdollistanut isoksi kasvavan hankkeen. Iron Sky on valtava hiekkakenttä, jonne kaikki saavat tulla leikkimään, Ollula kertoo. Kuunatseista kertovan elokuvan oikeudet on myyty yli 80 maahan, ja parhaillaan sitä markkinoidaan Suomessa elokuvakiertueen voimin. Fanit ovat olleet elokuvan teossa merkittävästi mukana ja esimerkiksi Iron Sky -popcornkulhot on tehty yhteistyössä fanien kanssa. Täysin toisenlaista yrittäjyyttä avasi kenkä- ja asustesuunnittelija Minna Parikka, jonka kauniita ja persoonallisia kenkiä on nähty muun muassa Lady Gagan, Paloma Faithin ja Gossip-yhtyeen Beth Ditton jaloissa. Parikan mukaan paras inspiraatio yrittämiseen oli se, kun hän sai kenkää Italiassa työskennellessään. Suomeen palattuaan Parikka perusti yrityksen ja alkoi valmistaa kenkiä. Brändini on minua itseäni, eikä tule koskaan jämähtämään paikalleen, koska en minäkään jämähdä, Parikka kertoi samalla, kun esitteli tulevan mallistonsa kenkiä yleisölle. Yrittäjyys on matka Seminaarin päättivät vauhdikas, maailmaa kiertänyt Madventures-kaksikko Riku ja Tunna, jotka avasivat matkaansa yrittäjyyteen. Samalla he paljastivat tekevänsä parhaillaan neljättä kirjaansa, Mad Manners -nimellä kulkevaa käytöskirjaa. Epämukavuusalueelle meneminen on tuonut meille menestyksen. Emme missään nimessä halunneet yrittäjiksi. Olemme kuitenkin saaneet vapaat kädet, eikä kukaan määrää mitä teemme, kaksikosta puheliaampi Riku Rantala kertoi. Maailmanmatkailusta bisnestä tehneet yrittäjät kertoivat suoraan, ettei kasvu ole ollut heille koskaan merkittävää, ainoastaan hyvällä sisällöllä on väliä. Myös velattomuus on ollut Rikulle ja Tunnalle tärkeää. En olisi tässä, jos olisin yksinyrittäjä. Yrittäjyyskin on matka, ja se on kannattanut, Rantala kiittelee yrityskumppaniaan. Nauraen kotimatkalle Lauantai-iltaa jatkettiin juhlavissa merkeissä Musiikkiteatteri Koitossa, jossa nautittiin hieno gaalaillallinen ja palkittiin menestyksekästä työtä nuoren yrittäjyyden parissa tehneitä henkilöitä. Gaalan juonsi paljettimekossa sädehtinyt Katja Ståhl. Sunnuntaina nuoret yrittäjät kokoontuivat vielä kertaalleen brunssin äärelle kuuntelemaan stand up -koomikko Sami Hedbergin naurettavia juttuja. YLeiSöN LiSÄKSi MADVeNTUReS-KAKSiKKO riku (oik.) ja tunna naurattivat myös toisiaan. Paluumatkalla Kymenlaakson nuoret yrittäjät suunnittelivat jo innolla tulevaa. Viikonlopusta jäi varmasti käteen muutakin kuin väsymys. TEKSTI JA KUVA: ANNIKA VALSTI Tutustumassa todelliseen lähiruokaan Kymen Yrittäjien nuorten yrittäjien NYKY-ryhmä kävi tutustumassa maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla palkittuun Kaslink Foods Oy:hyn. Vierailuun osallistuneet nuoret yrittäjät pitivät Kaslink Foods Oy:n jatkajapolveen kuuluvan Matti Kukkosen esitystä ja tehdaskierrosta mielenkiintoisena. Kinuskin myynnissä ei taantuma tunnu Vierailun alkajaisiksi Kukkonen esitteli perusteellisesti yrityksen. Kainuusta Kouvolaan siirtynyt yrittäjäperhe toimii vanhalla alalla uudella innovatiivisella tavalla. Yritys on elintarvikealan sopimusvalmistaja, joka on keskittynyt valmistamaan maito-, kerma- ja kastiketuotteita asiakkaiden omilla tuotemerkeillä. Yrityksen asiakkaita ovat kaupan keskusliikkeet, markkinointiyhtiöt sekä elintarviketeollisuus. Nykyisin Kaslink Foodsin tuotteita näkee lähes jokaisen ruokakaupan hyllyillä. Monissa perheissä tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi Rainbow n ja Pirkan laktoosittomat maitotuotteet tai King- Frais kinuskikastike, jonka kulutuksesta Kukkonen kertoi hauskan tarinan. Taantuma tai lama eivät näy kinuskikastikkeen myynnissä, vaan sitä myydään tasaisesti joka vuosi. Kaslink Foodsin liiketoiminta, työntekijämäärä ja liikevaihto ovat moninkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Yhtiö suoritti merkittävän, yli 8 miljoonaa euroa maksaneen tehdaslaajennuksen, joka valmistui vuosi sitten. Nykyisellään yritys valmistaa yli 100 erilaista tuoteriviä, ja sen asiakkaita ovat muun muassa S-ryhmä, Kesko, Lidl, HK-Ruokatalo, Saarioinen, Meira Nova ja Kespro. Kukkosen mukaan yrityksen uusimpia asiakkaita on kansainvälinen Unilever, jolle Kaslink Foods valmistaa maustettuja Crème Bonjour -ruokakermoja. Asiakkaille valmistetaan tuotteita heidän omalla brändillä, joista tunnetuimpia vähittäiskaupan kuluttajille ovat Pirkka, Rainbow ja Eldorado. Tehdaskierroksella tuotanto tutuksi Kattavan yritysesittelyn lisäksi nuoret yrittäjät pääsivät tutustumaan tuotteiden valmistusprosessiin tehtaan puolella. Kierroksen päätteeksi kaikki osallistujat saivat kotiin viemisiksi maistiaisia. Kaslink Foods oli monille mukana olleille ennestään varsin tuntematon, mutta kotiin lähtiessä tämä paikallinen elintarvikevalmistaja oli varmasti paljon helpommin lähestyttävissä. Tämän vierailun jälkeen esimerkiksi Pirkan ja Rainbow n maitotuotteet ovat kaupassa helpommin lähestyttävissä, kun tietää tarinan niiden taustalta. Oli kyllä mukava ja mielenkiintoinen reissu, mukana ollut Pia Pennanen kehuu. TEKSTI JA KUVAT: ANNIKA VALSTI KYMeN YRiTTÄJieN NUORTeN YRiTTÄJieN NYKY-RYHMÄ vierailulla Kaslink Foods Oy:llä. Kuvassa Mika siekkeli (vas.), heikki nurminen, tuomas Muurikainen, Antti jyrkilä, Pia Pennanen, heli järvinen ja Kaslink Foods Oy:n Matti Kukkonen. TeHDASKieRROKSeLLA MATTi KUKKONeN esitteli nykyryhmälle tuotantoprosessin eri vaiheita.

19 1/2012 KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti 19 KYMEN YRITTÄJÄT Yrittäjän Iltakoulussa tuulahdus Lapin maisemia Yrittäjän Iltakoulu Kouvolassa houkutteli paikalle yli 130 osallistujaa. Tapiolan ja Kymen Yrittäjien järjestämässä tilaisuudessa pääpuhujana oli kittiläläinen hotelli- ja ravintola-alan yrittäjä Päivikki Palosaari. Lisäksi tilaisuudessa palkittiin vuoden 2011 paikallisyhdistyksenä Jaalan Yrittäjät ry ja vuoden 2011 sihteerinä Elimäen Yrittäjien Katri Niemi. Porogrilliltä yrittäjäksi Yrittäjiltä kehuja kerännyt Päivikki Palosaari kertoi rehellisesti omasta yrittäjähistoriastaan. Pikkuveljen kanssa pyöritetystä Porogrillistä lähtenyt yrittäjyys käynnistyi kunnolla vuonna 1988, kun Palosaari osti vanhan lomakylän. Tein päätöksen lomaosakkeiden rakentamisesta. Sain laman pyörteissä myytyä yhdeksän kahdestatoista lomaosakkeesta, Palosaari kertoi. Rahan kanssa sai olla tarkkana ja esimerkiksi lounaspöydässä säästettiin pienillä nikseillä. Perunamuusikattila oli linjastossa ensimmäisenä ja sen kauha oli suuri. Kastikekattilassa kauha oli vastaavasti pienempi, ja Palosaari nauratti yleisöä kertomalla, että uskoi takana seisovan jonon painostavan kastikekattilan äärellä seisovaa lounastajaa siirtymään nopeasti jonossa eteenpäin. Liikevaihto tuplaantui joka vuosi. Nykyisin Hullu Poro -ravintola on auki koko vuorokauden ja laajennuksen myötä meillä on nyt 14 ravintolaa, Palosaari sanoi. Sakilla tekeminen Palosaari kertoo saaneensa olla osana Levin kehityksessä. Levistä on tullut kansainvälinen keskus, jossa tärkeintä on sakilla tekeminen. Palosaaren oman yrityksen menestys kasvoi nimenvaihdoksen myötä. Levin Loma ei nimenä erottunut. Kun keksin Hullun Poron ihmisten uteliaisuus heräsi ja he tulivat sisälle katsomaan. Seuraava suuri askel oli alppikisojen tuominen Leville. Palosaari muisteli, että kun Levin synkkään rinteeseen hankittiin kunnon valaistus, tuli puhelinsoitto Pentagonista. Mikä on, kun tunturi palaa, Palosaari muistelee puhelua nauraen. Osaavaa henkilökuntaansa, porolaisia, Palosaari kertoo innostavansa koulutuksilla, kilpailuilla ja hyvällä yhteishengellä eli sakilla tekemisellä. Yrittäjä itse löysi onnen muuttamalla elämänsä suuntaa. Päätin muuttaa elämääni. Tein monta radikaalia muutosta, jolloin aikaa jäi itselle, kavereille ja lapsille. Onni on tärkeä asia ja elämä on täynnä isoja ja pieniä ilon asioita. Hyvien kokemusten rinnalle Palosaaren mukaan tarvitaan myös takapakkeja. Virheitä ei saa pelätä ja pysäytyksistä kannattaa ottaa kiinni. Yrittäjyyden Palosaari kiteyttää seuraavasti: Yrittäjä on patjan päällä, jota joka kulmasta joku liikuttaa. Yrittäjän pitää pitää patja suorassa ja pinnalla. Kouvolassa lämmin vastaanotto Päivikki Palosaaren luennon päätteeksi yleisö sai esittää yrittäjälle kysymyksiä. Lähes puolitoista tuntia kestänyt esitys herättikin paljon kysymyksiä, joista yhdessä pyydettiin vinkkejä Kouvolan matkailun nousuun. Palosaari kertoi Kymenlaakson olleen ennestään vierasta aluetta, mutta sanoi ehdottomasti palaavansa alueelle tulevana kesänä. Erityisen vaikutuksen Lapin yrittäjään tekivät ihmiset. Jo heti hotellissa oli todella hyvä palvelu. Tämän alueen ihmiset sen tekevät, siitä se lähtee. Täällä on ollut lämmin vastaanotto. Kouvolan seminaari sai vielä erityiskiitokset. Tuli hyvä intuitio tästä paikasta ja ihmisistä, Palosaari kiitteli. KiTTiLÄLÄiNeN hotelli- ja ravintola-alan yrittäjä Päivikki Palosaari yltyi kehumaan vastaanottoa Kouvolassa lämpimäksi. JAALAN YRiTTÄJÄT palkittiin vuoden 2011 paikallisyhdistyksenä. Palkinnon vastaanotti jaalan Yrittäjien varapuheenjohtaja Markku Paavolainen (vas.) ja puheenjohtaja juha Vainio. Vuoden 2011 sihteerinä palkittiin Elimäen Yrittäjien Katri niemi (oik.). TEKSTI JA KUVAT: ANNIKA VALSTI Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaari Jyväskylässä Jo 20. kerran järjestettävä Kunnallisjohdon seminaari on ainutlaatuinen elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Harva valtakunnallinen tapahtuma kokoaa samaa määrää yrittäjiä, vaikuttajia ja kuntapäättäjiä keskustelemaan elinkeinopolitiikan suunnasta yrityksien näkökulmasta. Kunnallisvaalivuonna Suomen Yrittäjät haluavat antaa uusia virikkeitä ja ajatuksia kuntien elinkeinopolitiikan kehittämiseen. Seminaarissa on esillä myös ajankohtainen kuntauudistus ja sen vaikutukset kuntien elinkeinopolitiikkaan. Lisäksi julkistetaan Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma. Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta. Kymenlaakson alueelta toivotaan osallistujia niin kunnallisjohdon puolelta kuin luottamushenkilöistäkin. Kymen Yrittäjät on varautunut järjestämään yhteiskuljetuksen Jyväskylään. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Oulussa Oulussa järjestettävät Suomen Yrittäjien Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät lähestyvät kovaa vauhtia. Yrittäjäpäivien teemaksi on valittu Yhdessä Ote on Vahvin ja ei syyttä, sillä nyt ensimmäistä kertaa yrittäjille on ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisuus sopia tapaamisista toisten yrittäjien kanssa etukäteen. Yhdessä tekemällä ja toimimalla yrittäjät ovat aina näyttäneet vahvuutensa. Heti kun kevätaurinko hieman lämmittää Yrittäjäpäivät ovat jo todella lähellä. Kymen Yrittäjien alueelta on perinteisesti osallistunut hyvä ja positiivinen joukko Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville. Tule siis mukaan verkostoitumaan yli 2000 yrittäjän ja toimijan kanssa! Jatkoon!-seminaarista apua tulevaisuuden yrityskauppojen rakentamiseen JATKOON!-SeMiNAARiT kokosivat omistuksenvaihdoksesta kiinnostuneita yrittäjiä yhteen Kouvolassa ja Kotkassa. tilaisuudessa olivat mukana muun muassa Kymen Yrittäjät, jci ja Kymenlaakson kauppakamari. Suomi on täynnä yrityksiä, jotka odottavat uutta omistajaa. Jatkoon! Rakenna oma tulevaisuutesi yrityskaupalla -seminaarit Kouvolassa ja Kotkassa kokosi joukon omistuksenvaihdoksesta kiinnostuneita yrittäjiä kuuntelemaan asiantuntijoiden luentoja aiheesta. Tilaisuuksissa luennoivat muun muassa edustajat ELY-keskuksesta, Cursorilta, Kinnosta, Finnverasta, JCI:stä, Nordeasta, PwC:stä, Suomen Yrityskaupoista, Tulosmarkoista ja Työ- ja elinkeinotoimistosta. Kouvolan tilaisuuden puheenjohtajana oli Kymen Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Moberg ja Kotkassa vastaavasti Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta. Kouvolassa asiantuntijoiden lisäksi omakohtaisia kokemuksia omistuksenvaihdoksesta jakoi Sinikka Laukas Kouvolan Matkatoimisto Oy:stä. Pitkään matkailualanyrittäjänä työsken- nellyt Laukas sai tyttärensä mukaan yritykseen heidän opintojensa päätyttyä. Nyt Laukas ja hänen tyttärensä ovat yrityksen tasavertaisia omistajia, jotka ovat toteuttaneet omistuksenvaihdoksensa täysin omin voimin. Omistuksenvaihdos oli hiljainen siirto, jossa omistus siirtyi kokemuksen kautta nuoremmille. Olemme saaneet hyvin jaettua vastuualueet, Laukas kertoi. Vaikka omistuksenvaihdos Kouvolan Matkatoimistossa olikin omin voimin toteutettu, oli apuna myös ulkopuolisia. Tilintarkastajat olivat hyvänä apuna siirtovaiheessa, Laukas sanoi ja painotti oikeiden ammattilaisten käytön merkitystä. TEKSTI JA KUVA: ANNIKA VALSTI

20 20 KYMEn Yrittäjät ry:n jäsenlehti KYMeN YRiTTÄJÄSANOMAT 1/2012 Kymen Yrittäjissä sinua palvelevat: Teppo Sainio puheenjohtaja (05) Tiina Moberg toimitusjohtaja (05) Heidi Hartikainen toimistosihteeri (05) , Annika Valsti tiedottaja (05) , Kymen Yrittäjien ja Puolustusvoimien harjoituspäivä Kymen vaalipiirin kansanedustajat kävivät keskustelua Kymen ja Etelä-Karjalan Yrittäjien, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kauppakamarien sekä Elinkeinoelämän keskusliiton edustajien kanssa alueen yrityksiä koskettavista ajankohtaisista kysymyksistä. Yhteinen vuosittainen tapaaminen järjestettiin jo viidennen kerran ja se kokosi nyt Kouvolan Seudun Osuuspankin tiloihin yhteen kolmisenkymmentä henkilöä. Tilaisuuden vetäjänä toimi Kymen Yrittäjien puheenjohtaja Teppo Sainio. Kansanedustajista paikalla olivat Jukka Kopra, Jari Lindström, Sirpa Paatero, Sari Palm, Kymen Yrittäjät järjestää yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa perinteisen yhteistoimintapäivän keskiviikkona Päivää vietetään tänä vuonna Reserviupseerikoulussa Haminassa. Tilaisuuden tarkoituksena on kehittää Puolustusvoimien ja yrittäjien välistä yhteistyötä, vaihtaa ajankohtaista tietoa, keskustella Puolustusvoimien hankinnoista sekä ylläpitää yhteistoimintavalmiuksia ja työhyvinvointia. Kymenlaaksossa Puolustusvoimat on merkittävä toimija sekä monin tavoin alueen organisaatioiden ja yritysten yhteistyökumppani. Toimintaympäristön ja yrittäjäkentän muuttuessa ja pk-yrityssektorin kasvaessa on tärkeää tiivistää tätä yhteistyötä myös pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Puolustusvoimien puolelta yhteyshenkilönä toimii Kymenlaakson aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Markku Hutka. Aluetoimiston lisäksi tilaisuuteen osallistuu Reserviupseerikoulun johtoa sekä Itä-Suomen Huoltorykmentin esikunnan edustajat. Kymen Yrittäjien puolelta tilaisuuden järjestäjänä on aluejärjestön toimisto yhteyshenkilönä Tiina Moberg. Yrittäjyyden kannustaminen puhutti Kymen vaalipiirin kansanedustajia ja elinkeinoelämän edustajia Kimmo Tiilikainen ja Reijo Tossavainen, lisäksi Kalevi Suortti oli mukana Jyri Häkämiehen edustajana. Päivän teemat käsittelivät Venäjä-yhteistyön mahdollisuuksia, liikenneyhteyksien kehittämisen merkitystä sekä yrittäjyyden kannustamista erityisesti yrittäjän sosiaaliturvan ja nuorten työllistämismahdollisuuksien näkökulmista. Keskustelu oli vilkasta ja tiivistä. Tapaamisen yhteistyömuotona todettiin vuosi vuodelta kehittyvän ja kehittävän vuoropuhelua alueen toimijoiden ja Arkadianmäen vaikuttajien välillä. KUVA: JUKKA KORKEILA Tapahtumakalenteri huhti toukokuu 2012 Tapahtumakalenterit päivittyvät jatkuvasti osoitteessa kymi. Lisätietoa alla olevista tapahtumista löytyy myös oheisesta osoitteesta. Paikallisyhdistysten tapahtumista löytyy lisätietoa paikallisyhdistysten verkkosivuilta. HUHTIKUU 3.4. Aamukahvitilaisuus, Kinno, Kouvola Hallituksen kokous, Kymen Yrittäjät, Virolahti HHJ - Hyväksytty hallituksen jäsen, Kymenlaakson kauppakamari, Kouvola Venäjän oikeutta yrityksille -koulutus, KyAMK, Kouvola Johdon viestintäpäivä, Kymenlaakson kauppakamari, Kotka Vuosiloma käytännönläheisesti, Kymenlaakson kauppakamari, Kouvola TOUKOKUU 3.5. Kevätkokous, Kymen Yrittäjät 8.5. Aamukahvitilaisuus, Kinno, Kouvola 9.5. Kymen Yrittäjien ja Puolustusvoimien harjoituspäivä, yhteistoiminta ja tyky, Hamina Esimiehen työoikeus, Kymenlaakson kauppakamari, Kotka Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus, Kymenlaakson kauppakamari, Kouvola Ajankohtaista rakennusalan veronumerosta, Kymenlaakson kauppakamari, Kotka Ajankohtaista rakennusalan veronumerosta, Kymenlaakson kauppakamari, Kouvola Kunnallisjohdon seminaari, Suomen Yrittäjät, Jyväskylä Kymen Yrittäjäsanomat 2/2012 ilmestyy Osingonjako - rajoitukset, vaaran paikat ja verotus, Kymenlaakson kauppakamari, Kotka Kymenlaakson kauppakamari ja Kymen Yrittäjät tekevät yhteistyötä yrittäjien koulutuksen merkeissä. Kymen Yrittäjien jäsenet saavat yrittäjäjärjestön jäsenetuna -20 prosenttia koulutusten hinnoista. Jäsenyydestä tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Lisätietoa Seuraava lehti ilmestyy Uudet jäsenyritykset Tervetuloa Anjalankosken Yrittäjät Kirpputori Ajan Henki KiTiKa Konstikas Kuljetus M. Laaksonen tmi Kymen HAS Kymen Kuormalava ky Kymen Ravi ja Ratsu Oy Kymen Valokaari Ky Käsityöpaja Angora-Villa Maalaus ja Tapetointi M. Ahola Paperi- ja kartonkiteollisuuden alihankinta Tiina Punkanen Tmi Veljekset Kuukka Kommandiittiyhtiö elimäen Yrittäjät Diisnaider Takamaan Kasvu Oy Tepan Tupa Haminan Yrittäjät 433-Media Kahvila-Ravintola Ruusu Rouva/Rouva Ruusu Tmi Koneistus Ari Hellberg iitin Yrittäjät Biovesliimat Oy Design: Paula Noponen Javirest Oy Juha Haukkavuori Tmi Koneurakointi S. Valkonen Tmi Maalaus/Tasoitus Itkonen Jaalan Yrittäjät Jaalan Metsämaria Kotkan Yrittäjät Digiplast EastClean Siivouspalvelu ElonValo Ky E-N Sisustajan Kulma Oy HAC Ky illumitech Lighting Store Ky Jonna Jääkallio Tmi Kiinteistöosakeyhtiö Kotkan Hakamäentie 21 Kotkan Laite-Asennus Oy Kotkan Putkityö Oy Kotkansaaren Denttiina Ky Käsityöliike Ulrika Lekemarin Oy Lustig Tarleena Karoliina Emilia Marko Hovi Tmi Mediatehdas Dakar Oy Nauhataivas Nipaco Oy Oy Suur-Kaski Ab Pekka Luukkanen PT Pellatrix Trading Oy Pulli Petri RVB BEAUTY CLINIC KOTKA Sinisiipi Tmi Kirsi Palo Smart Green Talotekniikka Oy Sulkama Oy Taksi Savolainen Ky Teatteri Rampa Ankka Kouvolan Yrittäjät Academic Sporthorses Ltd Oy Automaatiosuunnittelu Keränen Ky Helin HoitoApu Tmi ID Partners Oy Insinööritoimisto Entec Oy Kaakon Led Ky Lustek Ky Mtalo Oy Mundo Verde Musiikkiterapia Eija Leskinen Paakala Santeri Juhana Plusmarjat Oy Primirjos Same-eYes Oy Terapiahuone Sininen Silta Ky TK-Lunkka Oy Kuusankosken Yrittäjät FotoMikael Oy GG-Consulting Ky HammasSaari Ky Laso-Huolto TT-Sähköasennus Miehikkälän Yrittäjät Elina Makkonen Tmi Pyhtään Yrittäjät Café Papu Oy Minttu Palvimo Tmi Perhekoti Sammalkoto avoin yhtiö PT Trading Oy Pysema Oy Valkealan Yrittäjät Heidi Kuvaja Tmi