LÄNSI SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 15/2008/1 Dnro LSY 2003 Y 410. Boliden Kokkola Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan ympäristölupahakemus,

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 15/2008/1 Dnro LSY 2003 Y 410 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen ASIA Boliden Kokkola Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan ympäristölupahakemus, Kokkola. LUVAN HAKIJA Boliden Kokkola Oy:n Kokkolan sinkkitehdas PL Kokkola LAITOS JA SEN SIJAINTI Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas oheistoimintoineen sijaitsee Kokkolan kaupungin Ykspihlajan kaupunginosassa, Boliden Kokkola Oy:n omistamalla tehdasalueella, jonka kiinteistörekisteritunnukset ovat , , ja ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 2c) ja 5b) sekä 3 momentin perusteella. Lupaa oli ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n kohdan 3) mukaisesti haettava viimeistään Hakemus koskee sinkkitehdasta, jonka tuotanto kasvaa tonnista vuodessa noin tonniin vuodessa ja sinkin tuotantoon liittyviä oheistoimintoja mukaan lukien tehtaan jätealue. Lupaa haetaan myös OMG Kokkola Chemicals Oy:n kemikaalitehtaan käsiteltyjen jätevesien ja Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen lähinnä saniteetti ja lattiavesistä koostuvien jätevesien vastaanottamiselle sekä yhteisten jätevesien johtamiselle saostusaltaista mereen. Hakija on esittänyt, että vesistön pilaantumisesta ammattikalastajille ja vesialueen omistajille maksettavia korvauksia koskevilta

2 2 osin asia ratkaistaisiin erillisessä lupakäsittelyssä samanaikaisesti alueen muita ympäristöluvan varaisia laitoksia koskevien korvausasioiden käsittelyn yhteydessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 2 c) perusteella. LAITOKSEN YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVAT VOIMASSAOLEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Laitoksen ympäristönsuojelua koskevat seuraavat voimassaolevat päätökset: Länsi Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro 0899Y ) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan ympäristölupamenettelylain mukaisesta ympäristöluvasta. (Lupa sisältää myös ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailuohjelman) Länsi Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro 0898Y ) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan jätealuetta koskevasta ympäristölupamenettelylain mukaisesta ympäristöluvasta Vaasan hallinto oikeuden päätöksellä nro 04/0157/1 muutettu Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös (nro 67/2001/3) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan tehtaiden jätevesien johtamista mereen koskevan luvan lupamääräysten tarkistamisesta Länsi Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro 0898 Y ) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan tehtaiden pohja ja suotovesien sekä jätteen laadun seurantaa koskevien tarkkailuohjelmien muutosten hyväksymisestä Länsi Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro LSU 2005 Y 140) Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen päätös (Dnro 1939/5723/2004) Kokkolan edustan merialueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen päätös (Dnro 1046/5722/2005) istutussuunnitelman hyväksymistä koske

3 3 vassa asiassa (Boliden Kokkola Oy:lle, Kemira Oyj:lle ja OMG Kokkola Chemicals Oy:lle määrätyn toimenpidevelvoitteen istutussuunnitelman hyväksyminen vuosille ja vuodesta 2009 eteenpäin) Länsi Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro LSU 2002 V 9 (312)) Outokumpu Zinc Oy:n jätealueen patoturvallisuustarkkailuohjelman hyväksymisestä. Laitoksen päästöihin tai jätteiden käsittelyyn laitoksen jätealueella liittyvät myös seuraavat naapurikiinteistöillä toimivien laitosten luvat: Vaasan hallinto oikeuden päätöksellä nro 04/0156/1 muutettu Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös (nro 66/2001/3) OMG Kokkola Chemicals Oy:n jäteveden johtamista mereen koskevien lupamääräysten tarkistamisesta Länsi Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro 0801Y ) OMG Kokkola Chemicals Oy:n kemikaalitehtaan toiminnan muuttamista ja metallikarboksylaattitehtaan toimintaa koskevasta ympäristöluvasta Länsi Suomen vesioikeuden antama päätös (nro 8/1999/3) Imatran Voima Oy:n (nykyisin Fortum Power and Heat Oy:n) Kokkolan voimalaitoksen jäähdytysveden ja muiden vesien johtamisesta mereen Länsi Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro 0898Y ) Kemira Chemicals Oy:n rikkihappotehtaan ympäristöluvasta. Kaavoitus Boliden Kokkola Oy:n tehdasalue on voimassa olevassa, hyväksytyssä asemakaavassa merkitty T/kemalueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas oheistoimintoineen sijaitsee Kokkolan kaupungissa Ykspihlajan teollisuusalueella. Boliden Kokkola Oy:n tehdasalueella sijaitsee myös tehtaan noin 60 ha:n laajuinen jätealue. Ykspihlajan teollisuusalue ulottuu noin 2 km sinkkitehtaan eteläpuolelle. Etäisyys sinkkitehtaalta Kokkolan kaupungin keskustaan on noin 4 km. Sinkkitehtaan ja sen jätealueen sijainti käyvät selville liitteenä 1 olevasta karttakuvasta. Tuotantolinja sijoittuu tehdasalueella viiteen erilliseen rakennusryhmään siten, että rikasteen käsittely ja

4 4 pasutus sijaitsevat lähinnä rantaa ja muut yksiköt jatkuvat linjassa rannasta mantereen suuntaan. Sinkkitehtaan alue rajoittuu koillisessa ja idässä teollisuusalueen sisäiseen suojaviheralueeseen, jonka jälkeen on lähivirkistysalue. Näiden pohjoispuolella sijaitsee Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamo. Tehtaan eteläpuolisella naapuritontilla sijaitsevat OMG Kokkola Chemicals Oy:n kemikaalitehtaat. Eteläpuolelle sijoittuvat myös Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos, Kemira Oyj:n rikkihappotehdas, Tetra Chemicals Europe Oy:n teollisuuskemikaalitehdas, Kemira Phosphates Oy:n rehufosfaattitehdas, KemFine Oy:n hienokemikaalitehdas, Neste Oil Oyj:n Kokkolan polttoainevarastot ja Kokkolan Voima Oyj:n turvevoimalaitos. Länsipuolella alue rajoittuu mereen. Etäisyys sinkkitehtaalta kaupungin syväsatamaan on lyhimmillään noin 600 m. Lähimmät taaja asutusalueet sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä sinkkitehtaan eteläpuolella Ykspihlajan taajamassa, jossa on myös ala asteen koulu, ja noin 3 kilometrin etäisyydellä tehtaan kaakkoispuolella, josta kantakaupunki alkaa. Alueen itäpuolella Sannanrannassa ja koillispuolella, noin 2 kilometrin etäisyydellä, sijaitsee useita kymmeniä vapaa ajan asuntoja. Joitakin vapaaajan asuntoja sijaitsee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon itäpuolella, lähimmillään noin 1,2 km:n etäisyydellä sinkkitehtaasta. Sijaintipaikan maaperä Pohja ja orsivesi Alue sijaitsee kokonaisuudessaan lajittuneiden maa ainesten muodostamalla harjulla. Hietikoista on vähitellen syntynyt laajoja dyynimuodostumia. Teollisuusalueen rakentaminen, joka alkoi 1940 luvun lopulla, on suuresti muuttanut alueen luontoa, ja avoimia hietikoita ja dyynejä on enää pieninä laikkuina. Alueelle on keskittynyt metalli ja kemianteollisuutta. Teollisuuden luvuilla ilmaan johdettujen päästöjen seurauksena alueen kasvillisuus ja maaperä ovat kärsineet vaurioita, joista ne päästöjen vähennyttyä ovat toipumassa. Tehdasalue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta sen välittömässä läheisyydessä kulkee Patamäen pohjavesialueen ( ) pohjoisosan länsireuna. Pohjaveden päävirtaussuunta sinkkitehtaan alueella on merta kohti. Luonnonsuojelukohteet Ykspihlajan teollisuusalueen ympäristöstä on tehty vuonna 2003 luontoselvitys, joka käsittää teollisuusalueen ja noin 2,5 km:n säteellä teollisuustonteista sijaitsevat kohteet. Kartoituksessa on todettu toistakymmentä paikallisesti merkittävää kohdetta. Joitakin

5 5 pienkohteita sijaitsee jopa Ykspihlajan teollisuus tai satamaalueilla. Lähin Natura alue on noin 1,5 km:n etäisyydellä tehdasalueen koillispuolella sijaitseva Harrbådan Rummelön alue, joka sisältyy Natura 2000 verkostoon sekä lintudirektiiviin perustuvana SPAalueena että luontodirektiiviin perustuvana SCI alueena. Alue kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Ykspihlajanlahden lintuluodot, joista tärkein, Yxpilahällorna, sijaitsee teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä, ovat erittäin tärkeitä pesimäpaikkoja monille saaristolinnuille. LAITOKSEN TOIMINTA JA PÄÄSTÖJEN KANNALTA MERKITYKSELLISET PRO SESSIT Tuotteet, raaka aineet ja niiden varastointi Tuotteet ja tuotantokapasiteetti Sinkkitehtaan päätuote on SHG (Special High Grade) sinkki, jonka puhtaus on 99,995 %. Sinkkiä käytetään eri muodoissa mm. teräksen sinkitykseen, sähkölaitteissa, työkaluissa, messingin valmistuksessa sekä kumi, maali, lasi ja keramiikkateollisuudessa. Tehdasta on laajennettu useita kertoja, viimeksi vuonna 2001, jolloin pasutuksen rinnalle rakennettiin suoraliuotusyksikkö. Tehtaan tuotanto on suurimmillaan ollut tonnia sinkkiä vuodessa. Lupaa haetaan noin tonnin suuruiselle sinkintuotantokapasiteetille. Sinkkirikasteessa on epäpuhtautena rikkiä ja rautaa sekä pieniä määriä muita metalleja ja yhdisteitä, jotka poistetaan prosessin eri vaiheissa. Osa sivuvirroista jatkojalostetaan tuotteiksi omissa yksiköissään, osa toimitetaan muualle jatkojalostettavaksi tai loppusijoitetaan tehtaan jätealueelle mikäli hyötykäyttömahdollisuutta ei ole. Sinkkitehtaalla tuotetaan rikkidioksidikaasua ja elohopeaa. Talteen otettava kupari toimitetaan kuparisulatoille kuparisakkana. Pasutuskaasujen jäähdytyksessä tuotettava höyry johdetaan läheiselle Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitokselle. Sinkkitehtaan tuotanto vuosina 2002 ja 2005 on esitetty seuraavassa taulukossa. Tuote Tuotanto v Tuotanto v Tuotanto v Sinkki (Zn), t Elohopea (Hg), t Rikkidioksidi (SO 2 ), t Höyry, MWh

6 Raaka aineet 6 Pääraaka aineena käytetään jauhemaisia, sulfidisia rikasteita, joiden sinkkisisältö on keskimäärin 50 %. Suoraliuotuksessa voidaan käyttää raaka aineita, joiden sinkkipitoisuus on alhaisempi. Vuonna 2002 rikastetta syötettiin pasuttoon tonnia ja suoraliuotukseen tonnia eli yhteensä tonnia. Täydellä kapasiteetilla rikasteen määrä voi nousta noin tonniin vuodessa. Rikasteiden lisäksi raaka aineena käytetään jonkin verran muilla laitoksilla sivutuotteina syntyviä sinkkipitoisia sakkoja ja liuoksia. Mahdollisissa liikenne tai muissa onnettomuustilanteissa syntyneitä prosessiin soveltuvia aineita vastaanottaa lyhyelläkin varoitusajalla ja syöttää prosessiin. Myös muita sinkkitehtaalla erotettavia metalleja (mm. elohopea) sisältäviä sakkoja ja liuoksia tai prosessiin soveltuvia happoja voidaan hyödyntää raaka aineena. Tuotannossa käytetään varsinaisten raaka aineiden ja muilla laitoksilla syntyvien sivutuotteiden lisäksi runsaasti prosessikemikaaleja. Suurin osa kemikaaleista käytetään liuotus ja liuospuhdistusvaiheissa. Pasutuksen käynnistämisessä käytetään sinkkirikasteen lisäksi ylösajojen määrästä riippuen vaihtelevia määriä kivihiiltä ja kevyttä polttoöljyä. Tuotannossa käytettyjen raaka aineiden ja polttoaineiden määrät keskimäärin vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Raaka ja polttoaineet Käyttömäärä (t/a) Sinkkirikaste Sinkkisakat ja tuhkat Sinkki ja happoliuokset Muut liuokset Elohopeapitoiset sakat 80 Kivihiili 275 Kevyt polttoöljy 313 Raaka ja apuaineiden varastointi Raaka aineet tuodaan meritse tai rautateitse ja varastoidaan tehdasalueen varastohalleihin. Sinkkirikaste tuodaan laivalla kaupungin syväsatamaan, josta se siirretään hihnakuljettimella tehtaan rikastevarastoon ja sieltä edelleen pasutusuunien syöttösiiloihin. Muut raaka aineet tuodaan autolla tai junalla suoraan tehdasalueelle niille varattuihin säiliöihin tai varastoihin.

7 7 Kemikaalit varastoidaan tehdasalueella sijaitsevassa kemikaalivarastossa tai niille erikseen varatuissa säiliöissä. Valimon 19 m 3 :n propaanivarastosäiliö on varustettu kemikaalilainsäädännön vaatimilla turvalaitteilla. Polttoöljy varastoidaan 20 m 3 :n kaksoisvaipalla varustetussa säiliössä pasuton ulkopuolella. Varastointia koskevat ehdot on muutoinkin määritelty kemikaalien varastointia ja käsittelyä koskevissa luvissa. Laitoksella käytettävät merkittävimmät kemikaalit ja niiden varastointi on esitetty seuraavassa taulukossa. Kemikaali Suurin varasto Metallinen lyijy 500 t Ammoniumsulfaatti, (NH 4 ) 2 SO t Sulfidilipeä (natriumvetysulfidiliuos) 120 t Happi 100 t Strontiumkarbonaatti, SrCO t Arseenitrioksidi As 2 O 3 70 t Teollisuushienokalkki 60 t Ammoniumkloridi, NH 4 Cl 50 t Natriumhydroksidi, NaOH (48 %) 50 t Suolahappo, HCl (34 %) 20 t Nestekaasu 19 m 3 Päästöjen syntymisen kannalta keskeiset prosessit Sinkkitehdas Sinkkitehtaan toiminta perustuu elektrolyyttiseen prosessiin. Tuotantolinja käsittää seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet: 1. Pasutto käsittää rikastevaraston, sinkkipasuton, elohopeanpoistolaitoksen, vesilaitoksen sekä sivutuoteosaston, jossa valmistetaan elohopeaa ja valetaan lyijyanodeja. 2. Rikasteen liuotusyksikkö käsittää pasutteen liuotuksen, suoraliuotuksen ja rikin vaahdotuksen sekä rikkirikasteen ja jarosiitin suodatuksen ja käsittelyn. 3. Liuospuhdistamolla tapahtuu sinkkisulfaattiliuoksen puhdistus ja kuparin, koboltin, kadmiumin sekä muiden jatkoprosesseja häiritsevien haitta aineiden poisto. 4. Elektrolyysiosastolla saostetaan sinkki sähkövirran avulla alumiinikatodeille. 5. Sinkkivalimolla valetaan sinkkiharkot ja seosvalantit.

8 1. Pasutto Rikasteen pasutus Pasutuksessa metallisulfidit hapetetaan pyörrekerrosperiaatteella toimivissa leijukerrosuuneissa (2 kpl) happoon liukeneviksi metallioksideiksi puhaltamalla rikastepatjan läpi ilmaa. Samalla rikki hapettuu rikkidioksidiksi. Pasutuksessa käytetään ilmaa keskimäärin m 3 tunnissa. Merkittävä osa käytettävästä ilmasta on eri prosessivaiheista peräisin olevia reaktio ja poistokaasuja. Pasutusuunia käynnistettäessä lämpötila nostetaan kevyellä polttoöljyllä ja kivihiilellä noin 800 C:een, minkä jälkeen aloitetaan rikasteen syöttö uuniin. Pasutusreaktiossa vapautuu lämpöä, minkä johdosta uunin lämpötila kohoaa noin 950 C:een. Rikasteen sisältämistä metalleista suurin osa joutuu pasutteeseen, joka jäähdytetään, jauhetaan ja johdetaan yhdessä sähkösuodattimelta saatavan pölyn kanssa pneumaattisella kuljetinjärjestelmällä kahteen tekstiilisuodattimella varustettuun varastosiiloon. Reaktiossa syntyvä rikkidioksidi, elohopea ja osa pasutteesta joutuvat pasutuskaasuihin. Pasutuskaasut jäähdytetään jätelämpökattilassa noin 300 C:een ja johdetaan edelleen kahdessa linjassa syklonien ja sähkösuotimien kautta elohopeanpoistolaitokselle. Jäähdytyksessä muodostuva höyry myydään Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitokselle Elohopeanpoistolaitos Pasutuksessa syntyvät savukaasut johdetaan elohopeanpoistolaitokselle, jossa savukaasuista poistetaan elohopea ja seleeni väkevällä rikkihappopesulla sulfatointitornissa. Elohopeavapaa rikkidioksidikaasu johdetaan laimeahappotornista putkea pitkin Kemira Chemicals Oy:n rikkihappotehtaalle rikkihapon raakaaineeksi Sivutuoteosasto Sivutuoteosastolla valmistetaan elohopeaa ja suoritetaan elektrolyysissä tarvittavien lyijyanodien valu. Elohopeanpoistolaitoksen kaasunpesutorneissa muodostuva elohopea ja seleenipitoinen happoliete pumpataan sakeuttimelta sivutuoteosaston raakasakan varastosäiliöön ja edelleen raakasakan pesureaktoriin. Sakka suodatetaan, sekoitetaan kalkkiin, kuivataan ja lopuksi siitä tislataan uunissa elohopea pois. Saatu elohopea nesteytetään, puhdistetaan ja pakataan myyntituotteeksi. Suodatuksessa saatu happo palautetaan elohopeanpoistolaitokselle. Elohopean tislauksessa syntyvä seleniittisakka palautetaan pasutusprosessiin.

9 9 Elektrolyysiosastolta saatavat käytöstä poistetut lyijyanodit sulatetaan ja valetaan uudelleen anodeiksi. 2. Rikasteen liuotusyksikkö Rikasteen pasutuksessa syntynyt pasute otetaan siiloista suljetuilla kuljetinjärjestelmillä liuotukseen ja liuotetaan jatkuvatoimisissa reaktoreissa elektrolyysiosastolta saatavaan paluuhappoon (H 2 SO 4 ). Liuotuksesta saatava sinkkisulfaattiliuos pumpataan prosessissa edelleen raakaliuoksen varastosäiliöön, josta se johdetaan liuospuhdistukseen. Liuotuksessa muodostunut sakka siirretään ferriittien käsittelyyn, jossa rauta saostetaan konversioprosessissa jarosiittina ja ohjataan edelleen rikasteen suoraliuotusvaiheeseen. Suoraliuotusprosessissa sinkkirikaste siirretään siiloista suljetun ja alipaineistetun kuljetinjärjestelmän avulla liuotukseen ja liuotetaan suoraan konversioprosessista saatuun lietteeseen ja elektrolyysiyksiköltä saatavaan paluuhappoon hapen avulla. Suoraliuotusprosessissa syntyy sinkkisulfaattiliuosta, joka syötetään edellä kuvattuun pasutteen liuotusprosessiin. Suoraliuotuksessa rikasteen sulfidinen rikki hapettuu alkuainerikiksi. Rikki erotetaan vaahdottamalla rikkirikasteena, joka sisältää mm. liukenemattomat jäännössulfidit. Rikkirikaste sakeutetaan, suodatetaan ja pumpataan lietteenä erilliseen varastoaltaaseen. Rauta saostuu prosessissa jarosiittina. Yhdistetyt jarosiittilietteet sakeutetaan, suodatetaan ja pumpataan nykyiseen jarosiitin varastoaltaaseen. Suoraliuotuksen kapasiteetti on noin kolmasosa sinkkitehtaan koko kapasiteetista. 3. Liuospuhdistamo Liuotuksesta saatu sinkkisulfaattiliuos johdetaan raakaliuossäiliöstä edelleen liuospuhdistukseen, jossa liuoksesta saostetaan epäpuhtaudet kuten kupari, koboltti ja kadmium ennen sinkin erottamista elektrolyysissä. Liuospuhdistuksen I vaiheessa saostetaan kupari sinkkipulverin avulla jatkuvatoimisissa kuparinpoistoreaktoreissa. Liuospuhdistuksen II vaiheessa liuoksesta saostetaan koboltti sekä muita epäpuhtauksia koboltinpoistoreaktoreissa. Prosessivaihe on jatkuva. Saostus tapahtuu sinkkipulverin ja arseenitrioksidin avulla. Liuos pumpataan varastosäiliöiden kautta edelleen III vaiheen liuospuhdistukseen, jossa sinkkipulverin avulla saostetaan kadmium leijureaktoreissa. Tästä vaiheesta saadaan metallista kadmiumia. Koska kadmiumille ei tällä hetkellä ole markkinoita, se välivarastoidaan toistaiseksi tehtaan jätealueelle. Sinkkisulfaattiliuos, josta kadmium on poistettu, pumpataan puhdistamolta jäähdytystornien ja kipsisakeuttimen kautta elektrolyysiin.

10 4. Elektrolyysi 10 Elektrolyysiosastolla puhdistamolta saatu sinkkisulfaattiliuos, joka sisältää sinkkiä noin 160 g/l, syötetään elektrolyysiin. Sinkki saostetaan elektrolyyttialtaissa sähkövirran avulla alumiinista valmistetuille katodeille, joista se irrotetaan 2 vrk:n välein. Anodit on valmistettu hopeaseosteisesta lyijystä. Elektrolyysistä palaava liuos sisältää sinkkiä noin 60 g/l ja vapaata rikkihappoa 160 g/l. Elektrolyysissä käytettävä sähkövirta nostaa elektrolyytin lämpötilaa. Syöttöelektrolyytin lämpötila pidetään noin 35 C:ssa jäähdyttämällä sitä ilmalla jäähdytystorneissa. Jäähdytystorneja on elektrolyyttiliuokselle yhteensä 29 kpl ja neutraaliliuokselle 4 kpl. 5. Valimo Elektrolyysistä saatavat sinkkilevyt sulatetaan valimolla kahdessa induktiouunissa. Sula sinkki siirretään suoraan tai seostusuunien kautta valuun, jossa se valetaan erikokoisiksi harkoiksi. Seosharkkoja valettaessa sinkkiin sekoitetaan alumiinia ja lyijyä. Osa sinkistä menee puhdistamolla saostukseen käytettävän sinkkijauheen valmistukseen. Sinkkijauhe valmistetaan rakeistamalla sulaa sinkkiä ja seulomalla muodostunut jauhe. Sulatusuuneissa sinkkisulan pinnalle kertyy tuhkaa, joka poistetaan mekaanisesti ja käsitellään tuhkamyllyissä. Tuhka, jota kertyy vuorokaudessa keskimäärin 6 tonnia, kerätään tuhkavaunuun, joka tyhjennetään säännöllisin välein pasutusprosessiin. Tuhkauksessa syntyvä pöly erotetaan letkusuodattimella. Sinkkiharkot (25 kg) ja noin kaksi tonnia painavat seosvalanteet välivarastoidaan tuotantotiloissa, joista ne kuljetetaan satamaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vedenotto, veden puhdistus ja käyttö Ykspihlajan tehdasalueella käytettävä vesi otetaan Luodon Öjanjärvestä ja johdetaan tunnelia pitkin Boliden Kokkola Oy:n vesilaitokselle, josta vettä jaetaan koko tehdasalueelle (Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas, Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos, OMG Kokkola Chemicals Oy, Neste Oil Oyj ja Kemira Oyj). Vedessä olevat haitalliset epäpuhtaudet (pääasiassa humuskolloideja) saostetaan ferrikloridisulfaatilla ja natriumaluminaatilla. Jos vedessä on humuksen lisäksi paljon rauta ja mangaaniyhdisteitä, voidaan apuaineina käyttää kaliumpermanganaattia ja flokkulointiaineita. Vesi selkeytetään flotaation avulla. Vaahto johdetaan viemäriin. Selkeytynyt vesi puhdistetaan hiekkasuotimilla. Hiekkasuodatettu vesi johdetaan kahteen säiliöön, joiden yhteistilavuus on

11 m 3. Ne toimivat varastoaltaana tasoittamassa veden kulutuksen vaihteluita. Hiekkasuodatettu vesi desinfioidaan klooridioksidilla. Kun pintavedessä on levää, vettä voidaan desinfioida myös ennen hiekkasuodattimia 15 %:sella natriumhypokloriitilla, joka hajoittaa levää ja hidastaa siten hiekkasuotimien tukkeutumista. Viimeisessä vaiheessa vesi ajetaan joko aktiivihiilisuodattimien läpi, jolloin saadaan talousvettä, tai ioninvaihtovesisarjojen läpi, jolloin saadaan ioninvaihtovettä. Kokkolan suurteollisuuden käyttöön vuosittain otettava vesimäärä on noin 12 milj. m 3, josta noin 8 milj. m 3 käytetään käsittelemättä jäähdytysvetenä ja loput puhdistetaan talous /ioninvaihtovedeksi. Sinkkitehtaalla käytetään vettä sinkin valmistusprosessissa, jäähdytyksessä ja talousvetenä. Sinkkitehdas käytti vuosina 2005 ja 2006 vettä noin 1,7 milj. m 3. Sinkkitehtaalle johdettavien vesien määrästä ioninvaihtovedeksi valmistetun prosessiveden osuus on noin 65 %, talousveden noin 15 % ja suoraan altaasta pumpattavien jäähdytysvesien noin 20 %. Tehtaalle johdettavasta prosessivedestä suurin osa käytetään puhdistamon prosesseissa. Suuri osa prosessivedestä haihtuu ilmaan. Jäähdytysveden käyttö jakaantuu melko tasaisesti, mutta suurin osa siitä käytetään sivutuoteosastolla Hg prosessin jäähdytyksessä sekä valimolla. Sinkkitehtaan vesien kiertoon vaikuttaa olennaisesti jätealueen suoto ja pintavesien palautus tehtaalle. Vuonna 2006 pumpattiin jätealueelta vettä m 3. Jätealueen vedet johdetaan tehtaan sadevesisäiliöön, josta ne otetaan edelleen käyttöön mm. puhdistamon prosessiin lietto /kuljetusvedeksi tai vesien käsittelyyn (Mg poistoon). Jätevesien käsittely sekä päästöt vesistöön Jätevedet ja niiden käsittely Sinkkitehtaan prosessijätevedet ja suurin osa tehdas ja jätealueella syntyvistä vesistä käsitellään ympäristökuormituksen minimoimiseksi ja metallien talteen saamiseksi sinkkitehtaan kemiallisessa jätevesien käsittelyprosessissa. Puhdistamattomina johdetaan mereen ainoastaan puhtaat jäähdytysvedet sekä puhtailta alueilta (esim. parkkipaikka) kerätyt sadevedet. Vesiä johdetaan sinkkitehtaalle käsiteltäväksi mm. tehdasalueen sadevesisäiliöstä, jonne on kerätty asfaltoiduilta alueilta ja rakennusten katoilta kerättyjä sadevesiä, tehtaan jätealueelta palautettuja kuljetusvesiä sekä jätealueen suotovesiä. Pääosa sadevesisäiliöön kerätystä vedestä johdetaan yhdessä prosessijätevesien kanssa magnesiumin poistoon (Mg poisto). Osa säiliöön kerätystä vedestä käytetään Mg poistossa tarvittavan kalkkimaidon valmistukseen. Loput johdetaan imukoneille sekä

12 12 Mg poiston rumpusuotimien kankaanpesuun ja jarosiitin sulfidointiin liettovedeksi. Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan jätevesien käsittely Pasute sisältää magnesiumia, jota poistuu prosessista vesiliukoisena sulfaattina jätteiden (jarosiitin ja rikkirikasteen) mukana sekä myytävässä neutraaliliuoksessa. Suurin osa magnesiumista joutuu kuitenkin tehtaan liuoskiertoon, jossa se laskee liuoksen sinkkipitoisuutta sekä nostaa liuoskiertoja ja höyrynkulutusta puhdistamolla. Elektrolyysissä liuoksen korkea magnesiumpitoisuus nostaa sähkönkulutusta. Magnesiumia joudutaan siksi poistamaan liuoskierrosta. Mg poistossa käytetään kahta reaktoria, joista ensimmäiseen syötetään sinkkiprosessiliuosta. Syöttöliuos on peräisin useista eri paikoista ja sisältää mm. puhdistamon kanaalivesistä koostuvia jarosiitin nauhasuotimien suodoksia, kuparisakan suodatusvesiä, pisaranerottimien pesuvesiä sekä elektrolyysin pesuvesiä. Molempiin reaktoreihin ajetaan kalkkimaitoa niin, että ph saadaan alueelle 6,5 7,5, jolloin sinkki ja useimmat muut metallit saostuvat hydroksideina, mutta magnesium ja kadmium jäävät liuokseen. Kalkkimaitopanokseen voidaan syöttää myös Harjavallan sulatoilta tulevaa sinkkiä ja klorideja sisältävää ventilaatiopölyä, jolloin pölyn sisältämä sinkki saadaan saostettua talteen, ja kloridit poistuvat prosessista. Liuoksen sisältämä vapaa rikkihappo neutraloituu kipsiksi. Kipsiliete pumpataan sakeuttimelle, josta kipsi sinkkihydroksidisakkaa sisältävä alite johdetaan rumpusuotimelle. Sakeuttimen ylite johdetaan sulfidireaktoreihin, joihin syötetään sulfidilipeää (Na 2 S). Kadmium saostuu niukkaliukoisena sulfidina. Ylimääräinen lipeä nostaa liuoksen ph:ta niin, että myös kalkkineutraloinnissa saostumatta jäänyt sinkki saostuu sulfidina. Sulfidiliete pumpataan kahteen rinnan kytkettyyn sulfidisakan sakeuttimeen. Lietettä myös kierrätetään takaisin sulfidireaktoreiden ytimiksi. Ajoittain sulfidisakkaa poistetaan alitekierrosta Mgpoiston sakkarumpujen kaukaloon kipsi sinkkihydroksidisakan joukkoon. Sulfidisakeuttimen ylite johdetaan kahden vuorotellen toimivan suotopuristimen (kirkassuodatuksen) kautta ennen sen johtamista viemäriin. Suodatusapuaineena käytetään normaalisti piimaata. Suodatus toimii jatkuvasti. Mg poistossa syntyvät metallipitoiset sakat palautetaan prosessiin. Magnesium, samoin kuin mangaani ja ammonium jäävät liuokseen.

13 13 Jos suodoksen metallipitoisuudet eivät ole riittävän alhaisia tai loppuprosessissa on muita vaikeuksia, sinkki tai kadmiumpitoisen liuoksen pääsy mereen voidaan tarvittaessa estää kierrättämällä suotopuristimen suodosta jätealueen kautta takaisin prosessiin. Sinkkitehtaan prosessivesien kemiallisen käsittelyn tehokkuus on esitetty seuraavassa taulukossa. Aine Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Erotustehokkuus (%) N/NH ,76 * Fe < 0,1 > 99,99 Co 12 0,3 97,5 Ni 15 0,3 98 Cu 525 < 0,1 > 99,98 Zn ,9 99,96 As 80 0,001 99,98 Cd 46 < 0,01 > 99,97 Hg 75 < 0,2 > 99,73 * Veteen lisätään ammoniumia. Loppuliuos, jonka magnesiumpitoisuus on 1 6 g/l, johdetaan viemäriin ja edelleen saostusaltaiden kautta mereen. OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevedet ja niiden käsittely Prosessin jäähdytysvedet, sosiaalitilojen vedet sekä pihavesiä (yht m 3 /d, ph noin 6,5) kootaan pohjoisviemäriin ja johdetaan käsittelemättöminä suoraan saostusaltaaseen. Laitosalueen pintavedet ja metallipitoiset prosessijätevedet (yhteensä m 3 /d) kerätään eteläviemäriin ja johdetaan natriumhydroksidilla tehtävän saostuksen (ph noin 10,5) ja hiekkasuodatuksen jälkeen saostusaltaisiin. Saostuneet metallit johdetaan koboltin strippaukseen, jonka jäteveden sisältämät metallit saostetaan rikkivedyllä ph:ssa 2,7 3,0, jolloin koboltti, nikkeli, kupari ja sinkki saadaan talteen sulfideina. Mangaani ja magnesium jäävät liuokseen, ja kloridipitoinen jätevesi (480 m 3 /d) johdetaan saostusaltaisiin. Jäteveden käsittelyyksikön puhdistustehokkuus ennen selkeytysaltaita on merkittävimmille metalleille keskimäärin yli 95 %. Fortum Power and Heat Oy:n jätevesien käsittely Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksella syntyy suolaista jäähdytysvettä, makeaa jäähdytysvettä, höyryprosessin jätevettä, lattiavesiä, talousjätevettä, sade ja hulevettä sekä nuohous, peittaus ja jäähdytysjärjestelmän pesuvesiä ym. poikkeuksellisia jätevesiä. Suoraan mereen johdetaan suolainen ja makea jäähdytysvesi. Sinkkitehtaan viemärijärjestelmään ja sen kautta sekoitus ja saostusaltaisiin ja edelleen mereen johdettava jätevesi

14 14 koostuu osasta höyryprosessin jätevesiä, lattia ja talousvesiä sekä sadevesiä. Jätevesien käsittely sekoitus ja saostusaltaissa Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n prosesseissa kemiallisesti käsitellyt jätevedet samoin kuin Fortum Power and Heat Oy:n jätevedet johdetaan tehtaiden ulkopuolella sijaitsevaan jätevesien sekoitusaltaaseen ja siitä edelleen kahden peräkkäisen saostusaltaan kautta mereen. Jätevesialtaat omistaa Boliden Kokkola Oy. Keskimääräiset virtaamat selkeytysaltaisiin eri tehtailta ja vesien keskimääräiset ph arvot vuonna 2005 on esitetty seuraavissa taulukoissa. Yhtiö Keskimääräinen virtaama Keskimääräinen m 3 /h m 3 /d m 3 /a ph Boliden (Zm 107) ,3 OMG yhteensä Pohjoinen viemäri Eteläinen viemäri Co strippaus ,41 10,54 2,95 Fortum Selkeytysaltaista poistuva vesi ,3 Sinkkitehtaan, kemikaalitehtaan ja voimalaitoksen vedet johdetaan ensimmäisenä olevaan sekoitusaltaaseen, jossa vedet sekoittuvat keskenään. Sekoitusaltaasta vesi/liete kulkeutuu puomin ali ensimmäiseen saostusaltaaseen. Puomi toimii samalla öljynerottimena. Tässä altaassa tapahtuu pääosa saostumisesta. Altaassa on jatkuvatoiminen ruoppauslaitteisto, jolla altaan pohjalle laskeutunutta kiintoainesta poistetaan kahteen altaiden vieressä sijaitsevaan ruoppauslietealtaaseen. Lietealtaissa liete kuivataan ja erottunut vesi johdetaan ylivuotona takaisin saostusaltaaseen. Lietealtaat tyhjennetään tehtaan jätealueen jarosiittialtaaseen. Selkeytyksen jälkeen ylite johdetaan toiseen saostusaltaaseen, jossa tapahtuu loppuselkeytys ja josta vedet johdetaan alitteena mittapadon kautta mereen johtavaan viemäriputkeen. Altaissa sinkkitehtaan ja kemikaalitehtaan jätevedet neutraloivat, saostavat ja laimentavat toisiaan. Samalla säästetään kemikaaleja, sillä muutoin kemikaalitehdas joutuisi tehostamaan metallien saostumista hapolla ja sinkkitehdas vastaavasti lipeällä. Mereen johdettavan jäteveden ph on noin 8,0 8,5. Altaat toimivat poikkeustilanteessa myös varoaltaina. Seuraavassa taulukossa on esitetty altaiden erotustehokkuus (%) vuonna 2005.

15 15 Kuukausi Co + Ni Cu Zn As Cd Hg 1 83,8 82,9 92,1 0,0 58,8 59,7 2 76,5 80,0 83,6 67,4 47,9 61,1 3 69,1 79,1 85,0 85,7 22,2 66,4 4 74,8 81,4 91,1 81,3 23,4 62,5 5 80,0 73,3 85,4 57,3 13,7 45,5 6 85,1 78,4 85,6 70,4 19,8 65,7 7 78,4 58,3 68,0 30,4 35,3 48,3 8 75,6 62,3 58,7 32,1 21,5 62,1 9 85,7 85,0 78,0 69,9 23,1 63, ,2 77,2 87,5 70,8 4,7 63, ,3 83,4 86,6 22,1 10,9 60, ,6 85,8 77,7 33,0 7,4 58,1 Keskiarvo 79,4 77,3 81,6 51,7 14,6 59,7 Päästöjen voimassa olevat raja arvot Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n kemikaalitehtaan jätevesien johtamista mereen koskevat Vaasan hallinto oikeuden päätöksillä nrot 04/156/1 ja 04/157/ muutetut Länsi Suomen ympäristölupaviraston antamien lupapäätösten nrot 66/2001/3 ja 67/2001/3 lupamääräykset, joiden mukaan laitosten yhteiset päästöt mereen ja kummankin yhtiön jätevesille erikseen lasketut kuormitusosuudet eivät saa ylittää seuraavia raja arvoja: Aine Yhteinen raja arvo kg/a Boliden Kokkola Oy:n osuus OMG Kokkola Chemicals Oy:n osuus Arseeni Elohopea Kadmium Koboltti Nikkeli Kupari Rauta Typpi Sinkki Kuukausikuormitus saa olla enintään 15 % edellä mainituista vuosikuormituksista. OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesien johtamista Boliden Kokkola Oy:n omistamiin saostusaltaisiin koskee Länsi Suomen ympäristökeskuksen yhtiölle myöntämä ympäristölupa nro 0801Y Päätöksen mukaan laitokselta saostusaltaisiin johdettava kuormitus ei alkaen saa ylittää seuraavia raja arvoja:

16 16 Aine Päästöraja kg/a Päästöraja kg/kk Arseeni 40 6 Elohopea 3 Kadmium 20 3 Koboltti Nikkeli Kupari Typpi Ympäristöluvan mukaan OMG Kokkola Chemicals Oy:n tuli jättää viimeistään Länsi Suomen ympäristökeskukselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus on jätetty Länsi Suomen ympäristökeskukselle Ympäristökeskus on hallintolain 21 :n nojalla siirtänyt hakemuksen Länsi Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Toteutuneet päästöt Seuraavassa taulukossa on esitetty Boliden Kokkola Oy:n ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesistä aiheutuvat yhteiset päästöt mereen (kg/a) vuosina Aine v v v v v As Hg Cd Co+Ni Cu Fe Zn N (tot) Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevesien johtamista mereen koskevat tehtaiden yhteiset voimassa olevat kuukausiraja arvot (15 % vuosiraja arvosta) ja päästöt kuukausittain vuonna N (kg) Fe (kg) Co+Ni (kg) Cu (kg) Zn (kg) As (kg) Cd (kg) Hg (kg) Raja arvo ,5 1,2 Kuukausi ,6 13 0,71 0,70 0, ,5 33 0,82 0,71 0, ,8 16 0,89 0,88 0, ,5 12 0,57 0,84 0, ,6 19 1,14 0,73 0, ,2 19 0,94 0,76 0, ,5 30 1,42 0,92 0, ,4 41 2,24 0,88 1, , ,50 0,83 0, ,3 20 1,59 0,81 0, ,0 16 1,39 0,86 0, ,9 23 1,08 0,84 0,09

17 17 Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot sinkkitehtaalta ja OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä saostusaltaisiin johdetusta kuormituksesta (kg), tulokuormitusten ja altaiden erotustehokkuuden perusteella lasketut laitoskohtaiset osuudet päästöistä mereen vuonna 2005 ja laitosten laskennalliset osuudet yhteisistä päästörajaarvoista mereen. Aine Sinkkitehtaalta altaisiin Sinkkitehtaalta mereen Sinkkitehtaan osuus luparajasta OMG:ltä altaisiin OMG:ltä Mereen OMG:n osuus luparajasta As ,8 2,1 40 Hg 0,4 0,2 5 2,5 1 3 Cd 12 9,7 50 0, Co+Ni Cu 29 6, Fe Zn N (tot.) Kaikki raja arvot ovat viime vuosina alittuneet selvästi. Erityisesti sinkki ja kadmiumpäästöt ovat viime vuosina pienentyneet. Päästöjen määrän väheneminen johtuu mm. tehostetusta sinkin talteenotosta ja prosessi ja pesuvesien kierrätyksestä prosessissa. Prosessin talteenottoastetta pyritään jatkuvasti parantamaan ja häviöitä vähentämään prosessin sisäisin toimenpitein, mm. tuotantolinjan käyttöastetta nostamalla ja minimoimalla vuosittaiset tuotannon pysäytys ja käynnistystilanteet. Seuraavassa taulukossa on esitetty saostusaltaista mereen johdettavan jäteveden metallipitoisuudet verrattuina toimialaa koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan BREF asiakirjan mukaisiin BAT tasoihin. Lukuihin sisältyvät myös OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevedet ja niistä peräisin olevat metallit. BAT taso Saostusaltailta mereen Pb < 0,1 mg/l Ei tarkkailla As < 0,05 mg/l < 0,005 mg/l Hg < 0,01 mg/l < 0,001 mg/l Cd < 0,05 mg/l < 0,005 mg/l Zn < 0,2 mg/l < 0,1 mg/l Hakijan esitys uusiksi raja arvoiksi Päästöraja arvoiksi mereen johdettaville jätevesille, joihin sisältyvät Boliden Kokkola Oy:n ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevedet sekä Fortum Power and Heat Oy:n saniteettivedet, on alkuperäisessä lupahakemuksessa esitetty seuraavaa:

18 18 Päästöt ilmaan Aine Vuosiraja arvo (kg/a) Kuukausiraja arvo (kg/kk) As Hg Cd Co+Ni (yhteensä) Cu Fe Zn N Kaikkien päästökomponenttien osalta on esitetty käytettäväksi nettokuormitusperiaatetta, jossa jäteveden epäpuhtauspitoisuuksista vähennetään raakaveden vastaavat pitoisuudet. Hakija on ympäristölupavirastolle toimittamassaan hakemuksen muutoksessa esittänyt, että yhteinen raja arvo mereen johdettaville päästöille jätetään ratkaisematta tai nykyiselleen ja ratkaistaan vasta OMG Kokkola Oy:n ympäristöluvan yhteydessä. Boliden Kokkola Oy:n osuudeksi yhteisistä päästöistä on esitetty seuraavaa: Aine Vuosiraja arvo (kg/a) Kuukausiraja arvo (kg/kk) Arseeni 40 6 Elohopea 5 0,75 Kadmium 50 7,5 Koboltti + Nikkeli Kupari Rauta Sinkki Typpi Päästöjen muodostuminen Suurin osa sinkkitehtaan päästöistä ilmaan syntyy pasuton häiriötilanteissa ja puhdistamolla. Tehtaan merkittävimmät päästöt ovat joko hiukkas tai kaasumaisina esiintyvät sinkki, rikki, arseeni, kadmium, elohopea ja lyijypäästöt. Seuraavissa taulukoissa on esitetty sinkkitehtaan päästöt ilmaan vuosina Vuosi Hiukkaset (t) Zn (t) As (kg) Cd (kg) Pb (kg) Hg (kg) S (t) SO 2 (t) Tuotanto (t Zn) ,2 23, ,3 23 8, ,9 7, ,5 26 6, ,6 7, ,2 20 9, ,3 8, , ,4 8, ,

19 19 Ominaispäästöt ilmaan vuosina (grammaa tai kilogrammaa tuotettua sinkkitonnia kohti): Vuosi Hiukkaset (kg/t) Zn (g/t) As (g/t) Cd (g/t) Pb (g/t) Hg (g/t) S (kg/t) SO 2 (kg/t) , ,01 0,24 1,09 0,001 0,10 0, , ,68 0,24 0,31 0,009 0,10 0, , ,17 0,35 0,43 0,011 0,07 0, , ,60 0,37 0,39 0,019 0,07 0, , ,09 0,38 0,34 0,017 0,07 0,05 Päästöt ilmaan osastoittain Sinkkitehtaan päästöt ilmaan osastoittain (kg/a tai t/a) vuosina 2002 ja 2006 on esitetty seuraavassa taulukossa. Pasutto Puhdistamo Elektrolyysi Valimo Yhteensä Hiukkaset (t/a) ,2 0, Zn (t/a) 1,6 1,5 9,1 4,1 2,1 2,3 1,1 0, Cd (kg/a) As (kg/a) Pb (kg/a) Hg (kg/a) 0,3 1,9 2,8 0,3 4,7 S (kok., t/a) 7,1 22 3,4 5,9 8, SO 2 (t/a) 8,6 14 8,6 14 Pasutto Raaka aineiden käsittely ja varastointi Rikaste siirretään satamasta katetuilla kuljettimilla suljettuihin varastorakennuksiin. Purkupaikan satamakenttä sekä kuljettimien alapuoliset alueet on asfaltoitu ja viemäröity. Varastoilta prosessiin johtavat kuljettimet laitteistoineen on asennettu alipaineistettuihin kuljetintunneleihin. Alipaineistettu kuljetinjärjestelmä on varustettu tekstiilisuotimilla, joista suodatinpöly palautetaan rikasteen joukkoon. Näiden suotimien poistoilman hiukkaspitoisuutta valvotaan jatkuvatoimisilla hiukkaspitoisuusmittareilla. Pasutto kuljetinjärjestelmineen on varustettu tehokkaalla keskussiivousjärjestelmällä. Lisäraaka aineet (sakat jne.) varastoidaan lisäraaka aineiden varastossa omilla paikoillaan. Tuhka kuljetetaan umpinaisella, ruuvikuljettimella varustetulla säiliöajoneuvolla valimolta pasutolle ja syötetään suljetulla kuljetinjärjestelmällä pasutusprosessiin kuten Hg tislauksessa syntyvä jätekin. Kivihiili varastoidaan hiilivarastossa (kaksiosainen halli, betonilattia ja seinät), ja hiilen siirto prosessissa olevaan hiilisiiloon tapah

20 20 tuu suljetulla raaka ainekuljetinjärjestelmällä. Hiilisiilo ja purkauskuljetin ovat täysin koteloituja. Pasutusprosessi Pasutus ja elohopean poisto ovat suljettuja prosesseja, joista kaasut eivät normaalitilanteessa pääse puhdistamattomina ulkoilmaan. Hiukkaset erotetaan sykloneissa ja sähkösuotimissa ennen kaasun johtamista elohopeanpoistolaitokselle ja edelleen Kemira Oyj:n rikkihappotehtaalle rikkihapon valmistukseen. Sivutuoteosastolla elohopean tislauksessa syntyvä prosessikaasu palautetaan pasutuskaasujen mukana takaisin elohopeanpoistoprosessiin. Lyijyanodien valulaitteistojen prosessikaasut johdetaan tekstiilisuodattimen kautta ulos. Prosessitilojen halli ilmat (elohopean tislaus ja lyijyanodien valu) johdetaan pasutusuunien polttoilmaksi. Sinkkitehtaalla on kaikkien tekstiilisuodattimella puhdistettujen poistokaasujen hiukkaspitoisuustaso alle 1 mg/m 3 (n). Pasuton päästöistä suurin osa, noin 95 %, syntyy häiriötilanteisiin liittyvissä hallitsemattomissa pika alasajoissa tai pasutusuunien huoltoon liittyvissä hallituissa alas ja ylösajotilanteissa. Näissäkin tilanteissa kaasut johdetaan ulos syklonien ja sähkösuotimien kautta. Päästö on suurimmaksi osaksi rikkidioksidia ja sinkkiä, mutta se sisältää myös muita rikasteiden sisältämiä metalleja kuten kadmiumia, elohopeaa, lyijyä ja rautaa. Elohopeapäästöt syntyvät suurelta osin pasuton häiriötilanteista. Prosessin alasajoon johtavia odottamattomia häiriötilanteita saattaa syntyä laitoksen omassa prosessissa, Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan prosessissa, Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksella, joka vastaanottaa pasutuskaasujen jäähdytyksessä muodostuvan höyryn ja toimittaa pasuton syöttökattilalle syöttövettä, tai vesilaitoksella, joka toimittaa vettä edellä mainituille laitoksille. Pika alasajoa vaativassa häiriötilanteessa uunin rikastesyöttö ja sivutuoteosaston prosessi pysäytetään. Sivutuoteosaston ilmastointi ilmat ohjautuvat edelleen pasutusuunien arinailman joukkoon. Sivutuoteosaston prosessikaasut ohjataan pasutuskaasujen mukana savupiipun kautta ulos. Häiriötilanteista johtuvia pikaalasajoja voi olla muutamia vuosittain. Ne johtuvat yleensä valtakunnan sähköverkossa tapahtuvista sähkönsyöttökatkoksista tai ennalta aavistamattomista laitevaurioista joko voimalaitoksella, rikkihappotehtaalla, vesilaitoksella tai pasutolla. Hallituissa alasajoissa päästöt ilmaan ovat selvästi em. pikaalasajoja pienemmät. Tällöin kuljettimet pysäytetään, pasutusuunissa olevat rikasteet poltetaan loppuun ja sivutuoteosaston toiminta keskeytetään ennen pasutusuunien pysäyttämistä ja uunin savukaasujen johtamista ulkoilmaan. Normaalissa alasajotilanteessa ennen pasutusuunien alasajoa poltetaan elohopeaköyhiä rikasteita, jotta elohopeapäästö ulos olisi mahdolli

21 21 simman pieni. Alas ja ylösajotilanteissa muodostuvat päästöt johdetaan aina ulos syklonien ja sähkösuodattimien kautta. Pasutolla on hallittuja, lähinnä huolto ja kunnossapitoon liittyviä alasajoja kertaa vuodessa. Häiriötilanteiden päästöt arvioidaan mittausten perusteella laaditun laskentakaavan avulla. Sinkkitehtaalla on tehty häiriötilanteiden yhteydessä useita päästömittauksia, joilla laskennallisten tulosten luotettavuutta on pystytty parantamaan. Vuonna 2002 seisokkeja oli 16, joista kahteen liittyi pika alasajo. Seuraavassa taulukossa on verrattu pasuton ylös ja alasajojen päästöjä sinkkitehtaan kokonaispäästöihin (kg/a) vuosina 2002 ja Kokonaispäästöt Ylös ja alasajojen päästöt Ylös ja alasajojen osuus (%) , Rikkidioksidi Hiukkaset Sinkki Kadmium Elohopea 0,3 4,7 0,3 1, Liuospuhdistamo Puhdistamon päästökohteita ovat lähinnä neutraaliliuotuksen vaiheet 1 ja 2 sekä liuospuhdistuksen osaprosessit. Liuotusvaiheessa pasute ja rikaste liuotetaan monivaiheisessa liuotusprosessissa rikkihappoliuokseen, jonka jälkeen syntyneestä sinkkisulfaattiliuoksesta poistetaan puhdistusvaiheessa elektrolyysin kannalta haitalliset aineet. Kaikki puhdistusvaiheet perustuvat sinkkipulverisementointiin eli saostumisreaktioihin, joissa sähkökemiallisesti epäjalompi metalli saostaa jalomman metallin. Neutraaliliuotus 1:ssä käytetään päästökohteissa puhdistimina kostutussyklonia tai pisaranerotinta, joilla voidaan saavuttaa yli 99 %:n erotusaste. Liuospuhdistuksen I, II ja III vaiheen reaktoreiden poistokaasut johdetaan ilmaan pisaranerottimen, märkäpesurin tai vähintään vastaavan puhdistustehokkuuden saavuttavan puhdistimen kautta. Arseenipäästöt syntyvät liuospuhdistuksen II vaiheessa, koboltin poistossa. Koboltin poistossa on käytössä vähän arseenipäästöjä aiheuttava prosessi. Prosessivaiheessa käytetään sinkkipulverin lisäksi reagenssina myös arseenitrioksidia (As 2 O 3 ). Kemiallisissa reaktioissa muodostuu arseenivetyä, joka kulkeutuu ilmaan poistokaasujen mukana. Arseenipäästöt minimoidaan päästökohteisiin asennettujen Wiser pesureiden avulla (pesuneste sisältää kaliumpermanganaattia) sekä prosessiparametrien mahdollisimman

22 22 tarkalla hallinnalla. Vuosipäästö on ollut 1990 luvun lopulla noin 1,4 t/a. Vuoden 2002 päästö, 709 kg, saavutti voimassaolevassa lupapäätöksessä asetetun tavoitetason, 700 kg/a. Vuosina päästö on ollut selvästi tätä pienempi ja vuonna 2006 tähän mennessä pienin, 24 kg. Muut osastot Muilta osastoilta tapahtuvat päästöt ilmaan ovat vähäisiä, eikä niillä ole merkittävää vaikutusta tehtaan kokonaispäästöihin. Elektrolyysissä rajoitetaan päästöjä estämällä rikkihappopisaroiden pääsy kennoista ilmaan kemikaalisyötöllä, huolehtimalla oikeista ajoparametreista ja laitehuollosta. Halli ilman rikkihappopitoisuus on vuosikeskiarvona alle 1 mg/m 3. Kaikki jäähdytystornit on varustettu pisaranerottimilla. Merkittävimpien päästökohtien, jäähdytystornien, poistokaasujen rikkidioksidipitoisuudet ovat noin 0,2 mg/m 3 ja hallin kattohuuvien noin 0,04 mg/m 3. Valimolla puhdistetaan kaikki kaasut hiukkasmittauksella varustetulla tekstiilisuodatinjärjestelmällä. Valimon suodattimen jälkeisten poistokaasujen dioksiinipitoisuus on mittausten perusteella ollut 0,01 ng/m 3. Suodatinpöly kerätään suodattimen pölykammioon, josta se kuljetetaan purkuruuvilla varustetulla säiliöajoneuvolla pasutolle. Valimolla käytetään prosessilaitteiden lämmitykseen propaanikaasua. NO x päästöjä ei ole mitattu, mutta NO x pitoisuuden arvioidaan selvästi alittavan alimman BAT tason, joka on alle 100 mg/m 3 (n). Orgaanisen hiilen päästöä ei ole mitattu. Valimon savukaasut johdetaan ilmaan 19 m korkean piipun kautta. Voimassaolevat raja ja tavoitearvot Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan nro 0899Y mukaan laitoksen päästöt ilmaan eivät saa ylittää seuraavia raja arvoja: Aine Raja arvo (kg/a) Sinkki Arseeni Kadmium 130 Päätöksessä on lisäksi asetettu tavoitteeksi, että arseenipäästö on enintään 700 kg/a ja että rikasteen kuljetusjärjestelmän hiukkaspäästö on enintään 600 kg/a. Hakijan esitys uusiksi raja ja tavoitearvoiksi Hakija on alkuperäisessä hakemuksessa esittänyt, että edellä esitetyt nykyiset arvot asetettaisiin annettavassa päätöksessä edelleen raja ja tavoitearvoiksi.

23 23 Hakija on ympäristölupavirastolle toimittamassaan hakemuksen muutoksessa esittänyt, että kadmiumin päästörajaarvoksi määrättäisiin 500 kg/a, koska päästön mittaaminen luotettavasti on erittäin vaikeaa. Pitoisuudet ovat suurelta osin alle määritysrajan. Jo pelkästään käyttämällä näissä kohteissa laskennassa pitoisuuden määritysrajaa saadaan tehtaan päästöksi lähes 100 kg/a, koska päästökohteita on paljon, ja joissakin kohteissa virtausmäärät ovat erittäin suuret. Tarvetta raja arvon nostamiseen aiheuttaa myös tehtaan tuotantomäärän kasvu. Rajaarvon nostamisen esitetylle tasolle ei katsota aiheuttavan haittaa alueen ympäristölle eikä lähialueen asukkaiden terveydelle. Melu Päästöt maaperään Tehtaalla on mitattu tärkeimpien yksittäisten melulähteiden aiheuttamia melupäästöjä. Sinkkivalimon letkusuodattimen moottorin ja puhaltimen aiheuttamaa melua on mitattu vuonna Tulosten perusteella melutaso on vaihdellut välillä dba siten, että vallitseva melutaso on ollut noin dba. Puhdistamon jäähdytystornin aiheuttama melutaso on mitattu Melu mitattiin eri puolilta jäähdytystornia sekä eri korkeustasoilla. Jäähdytystornin aiheuttama melutaso 1,5 metrin etäisyydellä lähteestä oli db(a) riippuen mittauskohdasta. Korkein melutaso mitattiin puhaltimen etupuolelta. Tehtaalla on kaikkiaan 20 tällaista jäähdytystornia. Liikenteen aiheuttamaa melua alueella ei ole arvioitu. Sinkkitehtaalla käy keskimäärin 10 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Henkilöautot ovat pääasiassa työntekijöiden ajoneuvoja. Niiden määrä voi olla enintään 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Onnettomuuksien ja vahinkojen seurauksena päästöjä voi aiheutua lähinnä kemikaalien lastauksen tai purkamisen yhteydessä. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden käsittely ja keräysjärjestelmä Sinkkitehtaan alueella toimii teollisuuslaitosten (Boliden Kokkola Oy, OMG Kokkola Chemicals Oy, Fortum Power and Heat Oy) yhteinen jätteiden keräysjärjestelmä. Jätteiden keräystoiminnasta huolehtii ulkopuolinen jätehuoltoyhtiö (Lassila & Tikanoja Oyj). Tehtaan alueella on osastoittain eri jätteille tarkoitettuja keräysastioita. Lajitteluohjeilla pyritään varmistamaan keräysjärjestelmän

24 24 toimivuus. Jätehuoltoyhtiö huolehtii astioiden (paperi, pahvi, polttojae, öljyt, öljyiset jätteet jne.) merkinnöistä, tyhjennyksistä ja kuljetuksista jatkokäsittelyyn. Osa talteen otetuista muista jätejakeista (esim. metallit) toimitetaan hyödynnettäviksi (mm. Kuusakoski Oy ja Onni Forssell Oy). Laitoksen toiminnassa syntyvät jätteet Seuraavassa taulukossa on esitetty jäteryhmittäinen yhteenveto sinkkitehtaalla vuosina 2002 ja 2006 muodostuneista jätteistä, jätteiden määristä (kuivapainona) ja käsittelystä. Jätejae v v Käsittely (t/a) (t/a) Jarosiitti/yhteisjäte Jätealue Rikkirikaste (mahd. yhteisjätteessä Jätealue jatkossa) Prosessisakat ja lietteet Jätealue Yhdyskuntajäte Kaatopaikka Öljyjäte Hyötykäyttö Metalli ja elektroniikkaromu Hyötykäyttö Maa, rakennus ja purkujäte Jätealue Energiajae Hyötykäyttö Jätteiden hyödyntäminen Prosessijätteitä pyritään hyödyntämään kierrättämällä ne uudestaan prosessiin. Prosessissa hyödynnetään mm. arseenia, seleeniä ja elohopeaa. Prosessiin voidaan palauttaa myös muita metalleja kuten kobolttia, sinkkiä ja nikkeliä sisältäviä omia prosessijätteitä. Elektrolyysiosaston alumiiniset katodilevyt käytetään valimolla korvaamaan harkkoalumiinia seossinkkivaluissa. Osa jätteistä toimitetaan hyödynnettäväksi energiana tai materiaalina ulkopuolisille käsittelijöille. Laitoksella syntyy raaka ainepakkauksista peräisin olevaa muovija pahvijätettä. Puhtaat pakkaukset toimitetaan hyötykäyttöön. Pakkauksista hyödynnettiin v polttoaineena 190 tonnia. Puhdas ja hyötykäyttöön soveltuva paperi ja pahvi kerätään erilleen. Paperia ja pahvia kerättiin vuonna 2006 yhteensä 17 tonnia, joka hyödynnettiin materiaalina. Kaikkien pakkauksien osalta saavutettiin vuonna 2005 noin 80 %:n hyötykäyttöaste. Metallijätteitä (käytöstä poistettuja vanhoja koneita ja prosessilaitteistoja) muodostuu laitteistoja uusittaessa noin 500 tonnia vuodessa. Metallijäte toimitetaan hyötykäyttöön. Valimolla syntyvä alumiinikuona toimitetaan hyödynnettäväksi Kuusakoski Oy:lle. Prosessissa syntyvä kupari toimitetaan Harjavallan sulatolle ja käytöstä poistetut terästä sisältävät laitteistot hyötykäyttöön omille tehtaille tai ulkopuolisille romuliikkeille.

25 25 Osa hyötykäyttöön soveltumattomasta jätteestä toimitetaan Kokkolan kaupungin kaatopaikalle. Kaatopaikalle toimitettujen jätteiden määrä on viime vuosina vähentynyt huomattavasti. Jätealueelle loppusijoitettavat jätteet Jarosiitti ja rikkirikaste Sinkkitehtaan kaksi merkittävintä jätejaetta ovat olleet jarosiitti ja rikkirikaste. Jarosiittia muodostui vuonna 2005 noin tonnia ja rikkirikastetta noin tonnia. Jarosiitti ja rikkirikaste on loppusijoitettu tehtaan jätealueelle. Jarosiittia ja rikkirikastetta ei vuoden 2005 loppupuolelta lähtien enää ole johdettu jätealueelle erillisinä jakeina vaan ne on yhdistetty ns. yhteisjätteeksi. Yhteisjätettä, joka sijoitetaan jätealueelle, muodostui vuonna 2006 noin tonnia. Jarosiittia muodostuu sinkkitehtaalla neutraaliliuotusvaiheessa pasutteen liuotuksen ja rikasteen suoraliuotuksen sivutuotteina. Pasutteen liuotuksessa syntyvä ferriittipitoinen jäte johdetaan konversioprosessiin, jossa sinkkiferriitit liuotetaan. Samalla näiden rauta saostuu jarosiittina. Suoraliuotuksessa jarosiittia muodostuu rikin vaahdotuksen yhteydessä. Pääkomponenttina jarosiitissa on rauta, jota on noin 20 %. Jarosiitti sisältää lisäksi noin 4 % sinkkiä, noin 5 % lyijyä sekä pieniä määriä kuparia, kadmiumia, elohopeaa ja arseenia. Rikkirikastetta syntyy sinkkirikasteen suoraliuotuksessa sulfidisen rikin hapettuessa alkuainerikiksi. Rikki erotetaan prosessista vaahdottamalla. Rikkirikaste sisältää hienojakoista alkuainerikkiä sekä hieman metallisulfideja, jarosiittia, lyijysulfaattia, piidioksidia ja kipsiä. Raaka aineesta riippuen rikkirikasteen alkuainerikkipitoisuus on % ja kokonaisrikkipitoisuus %. Jarosiitti ja rikkirikaste on aiemmin pesty ja suodatettu nauhasuodattimilla. Jarosiitin pysyvyyden parantamiseksi ja sen sisältämien metallien liukoisuuden vähentämiseksi jarosiitti on neutraloitu ja sulfidoitu ennen sen toimittamista jätealueelle. Seuraavassa taulukossa on esitetty jarosiitin ja rikkirikasteen metallipitoisuuksia (% kuivapainosta) v sekä jarosiitin liukoisuus (mg/kg) L/S suhteella 2.

26 26 Jarosiitti 1) Rikkirikaste 2) Metalli Kuiva aine (%) Liukoisuus (mg/kg) Raja arvo 3) (mg/kg) Kuiva aine (%) Rauta 21,6 7,5 Sinkki 4, ,2 Lyijy 5,2 0,96 Kupari 0,3 0,1 Kadmium ja arseeni 0,07 0,6 0,16 1,5 0,01 0,12 Elohopea 5,9 g/t 0,004 0,01 0,01 1) Suodatuksen sekä neutraloinnin ja sulfidoinnin jälkeen 2) Näyte suodatuksen ja vaahdotuksen jälkeen, liukoisuus palautusvesistä 3) Ympäristölupapäätöksessä jarosiitille asetettu liukoisuusraja arvo Jarosiitissa olevan sinkin liukoisuuden vuosiraja arvon ylitys johtui muutamasta poikkeuksellisen korkeasta viikkoarvosta. Jarosiitin ja rikkirikasteen käsittelyprosessin muutokset Sinkkitehtaalla on vuodesta 2005 tehty täysmittakaavaisia kokeita kaatopaikalle loppusijoitettavia jätteitä koskevien, valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaisten laatukriteerien saavuttamiseksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteisjätteen metallipitoisuuksia v sekä liukoisuus (mg/kg) L/S suhteella 2. Yhteisjäte 1) Kuiva aine % Liukoisuus (mg/kg) Raja arvo 2) Mg/kg) Rauta 15,9 1,1 Sinkki 3,2 94,3 80 Lyijy 4,9 6,6 Kupari 0,1 Kadmium 0,05 0,95 1,5 + Arseeni 0,43 Elohopea 0,004 0,002 0,01 Rikki 35, ) Suodatuksen sekä neutraloinnin ja sulfidoinnin jälkeen 2) Ympäristölupapäätöksessä jarosiitille asetettu liukoisuusraja arvo Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tekemän yhteisjätteen perusmäärittelyyn kuuluneiden yhteisjätteen kokoomanäytteen liukoisuustestien tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Kokoomanäytteen CEN ravistelutestin ja läpivirtaustestin tulokset kumulatiivisessä L/S suhteessa 10.

27 27 Testi Yhteisjäte Kaksivaiheinen ravistelutesti Läpivirtaustesti Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit Tavanomaisen Ongelmajätteen jätteen kaatopaikalle kaatopai sijoitettava kalle sijoitetta jäte va jäte Suodoksen ph 7,5 1) 7,4 7,7 2) Liuenneet haitta aineet (mg/kg ka.) Arseeni 0,02 0, Barium 0,30 0, Kadmium 0,29 0, Koboltti 0,54 0,95 Kromi < 0,03 < 0, Kupari 0,08 0, Elohopea 0,001 0,001 0,2 2 Molybdeeni 0,08 0, Nikkeli 0,97 1, Lyijy 6,5 2, Antimoni 0,83 3,8 0,7 5 Seleeni < 0,12 < 0,45 0,5 7 Sinkki Vanadiini < 0,005 < 0,02 Kloridi Fluoridi < 16 < Sulfaatti DOC TDS Tulosten mukaan (tutkimusselostus nro VTT S 06878a 06) yhteisjäte voidaan sijoittaa valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukaiselle ongelmajätteen kaatopaikalle. Sijoituksessa on otettava huomioon haitta aineiden, erityisesti kadmiumin, lyijyn ja sinkin liukoisuuden lisääntyminen jätteestä sen joutuessa kosketuksiin emäksisten tai happamien jätteiden, materiaalien tai suotovesien kanssa. Nykyinen käsittelymenetelmä Vuodesta 2005 alkaen on rikasteen liuotuksessa yhdessä esiintyvät elementaarinen rikki sekä rauta (jarosiitti) erotettu liuotuksen jälkeen vaahdotuksessa. Vaahdotuksen jälkeiset erilliset jätejakeet (rikkirikaste ja jarosiitti) on johdettu eri linjoissa sakeuttimille (S11 ja S12). Rikkirikaste on suodatettu Larox suotopuristimilla, ja jarosiitti ohjattu vastaavasti nauhasuodattimille, jossa siitä on pesty liukoiset metallit pois. Suodatusvaiheiden jälkeen jätejakeet on yhdistetty erillisessä esikäsittelyprosessissa, jossa muodostuva ns. yhteisjäte on stabiloitu neutraloinnin ja sulfidoinnin avulla. Esikäsittelyn jälkeen yhteisjätteen laatu on varmistettu CENtestillä ja jäte pumpattu kuljetusveden avulla jätealueen jarosiittialtaaseen. Kuljetusvesi on palautettu takaisin tehtaan prosessiin. Tulevaisuuden käsittelyvaihtoehdot Hakemuksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa jarosiitin ja rikkirikasteen käsittelyn kehittämiseksi.

28 28 Ensimmäisessä vaihtoehdossa rikasteen liuotuksessa yhdessä esiintyvät elementaarinen rikki ja rauta (jarosiitti) erotetaan liuotuksen jälkeen vaahdotuksessa. Vaahdotuksen jälkeiset erilliset jätejakeet johdetaan eri linjoissa sakeuttimille (S11 ja S12). Rikkirikaste suodatetaan Larox suotopuristimilla ja jarosiitti ohjataan vastaavasti nauhasuodattimille, jossa siitä pestään liukoiset metallit pois. Suodatusvaiheiden jälkeen jätejakeet jatkavat prosessissa edelleen erillisinä jätejakeina esikäsittelyyn, jossa rikki stabiloidaan kalkin avulla ja jarosiitti kalkin ja sementin avulla. Esikäsittelyn jälkeen molempien jätevirtojen laatu varmistetaan CENtestillä, jonka jälkeen ne kuljetetaan autolla tai kuljettimella mahdollisimman kuivana jätealueelle erillisiin altaisiin. Toisessa vaihtoehdossa jätejakeet yhdistetään suodatusvaiheiden jälkeen erilliseen esikäsittelyprosessiin, jossa muodostunut ns. yhteisjäte stabiloidaan kalkin ja sementin avulla. Esikäsittelyn jälkeen yhteisjätteen laatu varmistetaan CEN testillä, jonka jälkeen yhteisjäte kuljetetaan autolla tai kuljettimella mahdollisimman kuivana jätealueelta sille varatulle alueelle. Kolmannessa vaihtoehdossa nykyisessä prosessissa rikasteen liuotuksessa yhdessä esiintyvät elementaarinen rikki ja rauta johdetaan yhteisjätteen sakeuttimille (S11 ja S12). Yhteisjäte suodatetaan nauhasuodattimilla, jolloin jätevirrasta pestään samalla liukoiset metallit pois. Suodatusvaiheen jälkeen yhteisjätejae johdetaan erilliseen esikäsittelyprosessiin, jossa se stabiloidaan kalkin ja sementin avulla. Esikäsittelyn jälkeen yhteisjätteen laatu varmistetaan CEN testillä ja jätejae kuljetetaan autolla tai kuljettimella mahdollisimman kuivana jätealueelta sille varatulle alueelle. Eri käsittelyvaihtoehdoilla ei ole välittömiä vaikutuksia jätejakeiden hyödyntämismahdollisuuksiin. Jätteen laadun kehittymisen toivotaan jatkossa myös parantavan sen hyötykäyttömahdollisuuksia Muut jätealueelle sijoitettavat tai sijoitetut omassa toiminnassa syntyvät tai syntyneet jätteet Jätealueelle sijoitetaan jarosiitin ja rikkirikasteen lisäksi prosessissa ja jätevesien käsittelyssä syntyviä erilaisia ongelmajätteiksi luokiteltavia lietteitä sekä kipsi mangaanisakkaa, joita ei voida hyödyntää. Myös ongelmajätteitä sisältävät pakkaukset, laitosalueella syntyvät maa ja kiviainekset sekä erilaiset rakennus ja purkujätteet, jotka saattavat sisältää terveydelle tai ympäristölle haitallisia epäpuhtauksia siinä määrin, että ne eivät sovellu hyödynnettäviksi, sijoitetaan jätealueelle. Jätealueelle sijoitettavat tynnyrit pestään haitallisten aineiden poistamiseksi mahdollisimman hyvin. Tynnyreiden pesuvedet otetaan talteen ja johdetaan takaisin prosessiin. Myös muiden

29 29 metallipitoisten pakkausjätteiden haitallisuutta pyritään pesuilla mahdollisuuksien mukaan vähentämään. Jätealueella on ongelmajätteille erillinen alue, jolle sijoitetaan elohopeapitoiset jätteet ja muita toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä (esim. arseeni ja kadmiumpitoiset jätteet). Jätealueelle varastoitavat kiinteät jätteet lajitellaan ja kerätään jakeittain ja osastoittain omille vaihtolavoille. Jätteet sijoitetaan jätealueella niille erikseen varatuille, merkityille alueille. Jätealueelle tuotavat kuormat punnitaan ja kirjataan jätejakeittain. Jätealueen eteläpuolella, patoseinämän ulkopuolella on varastoituna sinne vuonna 2001 jätealueelta siirrettyä liuotusjätettä. Varastokasa on asfaltoidulla ja viemäröidyllä alueella. Varastoidun liuotusjätteen määrä on noin tonnia, ja sitä on syötetty ja syötetään edelleen sinkkitehtaan prosessiin. Jätealueen eteläreunalla, patoseinämän sisäpuolella on kadmiumjätteen varastoalue, jossa kadmiumjätettä varastoidaan betonisissa bunkkereissa. Jätettä syntyy tonnia vuodessa. Prosessissa erottuva kadmium on aiemmin pystytty toimittamaan hyödynnettäväksi, mutta nykyisin sille ei ole markkinoita ja se on vuodesta 2002 alkaen jouduttu välivarastoimaan. Varastoidun kadmiumin määrä vuoden 2006 lopussa oli tonnia. Terveysasemalla muodostuvat jätteet toimitetaan Oy Ekokem Ab:lle. Muualta tuotavien jätteiden hyödyntäminen ja käsittely Prosessissa hyödynnettävät jätteet Seuraavassa taulukossa on esitetty sinkkitehtaalla vuosittain hyödynnettävät muualta tuotavat jäteraaka aineet. Määrät ovat arvioita vuosina toteutuneiden määrien perusteella. Lukuihin eivät sisälly laitoksen omassa toiminnassa muodostuvat uudelleen käytettävät raaka aineet kuten valimon tuhka ja laitoksella kiertävä pesuhappo.

30 30 Sivutuote Jätetunnus Syntypaikka Määrä Käyttöpaikka (t/a) Sinkkisakat ja , OMG, BOHA, ym Pasutto / tuhkat 1) Puhdistamo Sinkki ja happoliuokset BOHA, ym Puhdistamo 2) Muut liuokset 3) , BOHA, OMG Puhdistamo Hg pitoiset sakat 4) , BOHA, Kemira 80 Pasutto 1) Liuotusjäte, ventilaatiopöly ja kiertävä tuhka 2) Boliden Harjavalta Oy:n (BOHA) Harjavallan ja Porin tehtailta peräisin olevat hapot sekä peittaushapot 3) Kuitu Finland Oy:n natriumvetysulfidiliuos ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n ammoniumsulfaattiliuos 4) Boliden Harjavalta Oy:n ja Kemira Oyj:n elohopeapitoiset sakat Sakoista ja tuhkista tärkeitä hyödynnettäviä sivutuotteita ovat Boliden Harjavalta Oy:n kuparisulatolta tuleva sinkkipitoinen ventilaatiopöly sekä elohopeaa sisältävä kaasunpesusakka. Prosessissa hyödynnetään myös sinkkipitoisia liuoksia kuten erilaisia pesu ja peittaushappoja sekä puhdistamon prosessiin tai käsittelyyn soveltuvia liuoksia, kuten Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtailla muodostuvaa ammoniumsulfaattiliuosta ja happoja. Muualta tuotavat jätealueelle loppusijoitettavat jätteet Jätealueelle loppusijoitetaan Boliden Kokkola Oy:n omien jätteiden lisäksi OMG Kokkola Chemicals Oy:n, Fortum Power and Heat Oy:n ja Kemira Oyj:n jätteitä. OMG Kokkola Chemicals Oy:n toiminnassa syntyvistä jätteistä alueelle sijoitetaan rautasakkaa ( ), jonka määrä on kuivapainona enintään noin t/a (ka. 60 %). Jätealueelle sijoitetaan myös yhtiön saastuneita rakennus ja purkujätteitä ( ), maajätettä ( ), saastuneita pakkauksia ja puujätteitä ( ), sakokaivolietteitä ( ) sekä rikkijätettä ( ) noin t/a). Fortum Power and Heat Oy:n jätteistä jätealueelle sijoitetaan voimalaitoksen lentotuhkaa ( ) noin t/a, pohjatuhkaa ( ) noin t/a ja hyödynnettäväksi kelpaamattomia sakokaivolietteitä ( ) noin 5 25 t/a. Lentotuhka sisältää savukaasujen neutraloimiseksi käytettyä kalkkia, joka on muuttunut polttoprosessissa pääosin kipsiksi. Lentotuhka kalkkiyhdisteineen kostutetaan voimalaitoksella ennen sen sijoittamista jätealueelle. Pohjatuhka sisältää jonkin verran myös kattilan petihiekkaa.

31 31 Hakijan esitys jätteitä koskeviksi lupamääräyksiksi Hakija on esittänyt, että yhteisjätteelle määrättäisiin seuraavat valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaiset vaarallisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä koskevat laatuvaatimukset: Aine/muuttuja Raja arvo (mg/kg, L/S =10 l/kg) Arseeni 25 Sinkki 200 Kadmium 5 Lyijy 50 Kupari 100 Antimoni 5 Sulfaatti Jätealue Jätealuetta koskevat yleistiedot Jätealuetta koskee Länsi Suomen ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös nro 0898Y Jätealue sijoittuu sinkkitehtaan pohjoispuolelle ja rajoittuu länsireunalla mereen. Aluetta on suunniteltu täytettäväksi vuoteen 2040 saakka, jolloin lopullinen täyttökorkeus olisi noin +40 m (NN). Alue on otettu käyttöön vuonna 1969 ja sen kokonaispintaala reunapenkereineen on noin 60 ha. Varsinaisen jätetäytön pinta ala on noin 45 ha. Jätealueen maaperä tehtaan läheisyydessä on pääosin silttistä hiekkaa ja silttiä, jonka alla on pohjamoreenikerros ja kallio. Kalliopinnan syvyys alueella vaihtelee ja on yleisesti suhteellisen kaukana maanpinnasta, paikoin jopa yli 20 metrin syvyydessä. Jätealue rajoittuu itäpuolella Patamäen pohjavesialueen pohjoisosan länsireunaan. Pohjavedenpinnan korkeusasemasta käytettävissä olevien tietojen perusteella sijaitsee pohjaveden vedenjakaja tehdasalueen itäpuolella ja päävirtaussuunta tehdasalueella on merelle päin. Pohjaveden pinnan korkeus jätealueella on vaihdellut välillä 0,4 +2,3 m, vuotuisten vaihteluiden ollessa korkeintaan 0,6 metriä. Jarosiitti (ja valittavasta vaihtoehdosta riippuen) jatkossa ns. yhteisjäte pumpataan alueelle lietteenä ja läjitetään länsiosalla sijaitsevaan altaaseen 6, jossa läjityskorkeus on tällä hetkellä ylimmillään m. Koko jätealuetta on käytetty pääasiassa jarosiittilietteen läjittämiseen, mutta alueelle on sijoitettu myös muita sinkkitehtaan toiminnassa syntyneitä jätteitä. Jätealueen nykyinen läjityskorkeus on metriä ja läjitetyn materiaalin kokonaistilavuus vuoden 2006 loppuun mennessä on arviolta 5 x 10 6 m 3. Läjitetystä materiaalista sinkkitehtaan jarosiittia, purppurasakkaa ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n kemikaalitehtaalla muodostuvaa jarosiitin tyyppistä rautasakkaa on arviolta noin 4,2 x 10 6 m 3. Alueen jäljellä oleva arvioitu täyttötilavuus on noin 9,5 x 10 6 m 3.

32 32 Jarosiitti, purppurasakka ja rautasakka on aikoinaan läjitetty lietteenä maapohjaisiin altaisiin. Altaiden ulkoreunojen padot ovat moreenisydämisiä louhepatoja, joiden rakenteissa on käytetty myös kuivunutta jarosiittia. Jätealueen ulkoreunan penkereen sydän on rakennettu OMG Kokkola Chemicals Oy:n rautasakasta. Sen päälle penkereen ulkoluiskalle on asennettu bentoniittimatto, jonka päällä on mm:n paksuinen moreenikerros, jonka vedenläpäisevyysarvo on k < 10 7 m/s. Sen päällä on nurmetuskerros. Ulkopenkereen luiskassa, jonka kaltevuus on 1:2, on m:n tasovälein tasanne, jolla on ajotie, jonka alle bentoniittimatto on ankkuroitu. Jätealueen täyttösuunnitelman muutos Hakija on ympäristölupavirastolle ja toimitetuissa lupahakemuksen muutoksissa esittänyt, että tehtaan jätteiden käsittelyä muutettaisiin siten, että nykyisin erillään käsiteltävät jarosiitti ja rikkirikaste käsiteltäisiin joko yhdessä tai erikseen, mutta joka tapauksessa stabiloitaisiin niin, että yhteisjäte tai erilliset jätejakeet täyttävät niiden sijoittamiseksi ongelmajätteen kaatopaikalle vaadittavat laatukriteerit. Yhteisjätteen laatu on koeajoista saatujen tulosten perusteella ollut käsitellyn jarosiitin veroista ja selvästi rikkirikastetta parempi. Nykyiset rikkirikastealtaat suljettaisiin, eikä uusien rikkirikastealtaiden rakentaminen olisi jatkossa enää tarpeen. Tavoitteena on, että jätteiden kuljetus alueelle lietteenä loppuisi, ja yhteisjäte tai erilliset jakeet vietäisiin jätealueelle kiinteinä, joko autolla tai kuljettimella. Jätteet voitaisiin tällöin läjittää pengertäyttönä yhdelle alueelle taikka yhteen altaaseen. Uuden järjestelyn ansiosta olisivat ajoittaisesta pölyämisestä johtuvat haitat ilmeisesti vältettävissä. Jätealueen hoito helpottuisi merkittävästi, koska muu osa jätealueesta, joka on nykyisin koko pinta alaltaan avoimena, olisi mahdollista pitää suljettuna. Riskinä on kuitenkin, että siirtyminen kuivakuljetukseen saattaa synnyttää läjitykseen liukupinnan. Jatkossa jätteiden laatua voitaisiin parantaa edelleen niin, että se täyttää myös vaarallisen käsitellyn jätteen sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle koskevat laatukriteerit. Muodostuvat jätteet olisivat myös nykyistä helpommin hyödynnettävissä ainakin jätealueen maarakentamisessa. Koko patoseinämän ja suotovesijärjestelmän sisäpuolinen alue tulisi luokitella ongelmajätteen kaatopaikaksi kuten voimassaolevassa jätealueen luvassa.

33 33 Jätealueen nykytilanne Jätealueella on nykyisin varattu erityyppisille prosessijätteille erilliset varastoalueet seuraavasti: aiemmin sinkkitehtaan jarosiitti, nykyisin ns. yhteisjäte (allas 6) OMG:n rautasakka (25 % altaasta 6) likaantuneet kiinteät jätteet (allas 6, kiinteiden jätteiden läjitysalue) rikkirikaste (altaat 8A ja 8B) sisältyy nykyisin yhteisjätteeseen kadmiumin välivarastointi/kapselointi betonibunkkereissa alueen eteläsivulla) liuotusjäännöksen välivarastoalue suunnitteilla on uusi loppusijoitusallas 8C Jätealueen nykyiset täyttöalueet on esitetty liitteenä 2 olevassa kuvassa. Rikkirikastealtaat on tiivistetty pohjalta muovikalvolla. Rikkirikasteen läjitysallas 8A valmistui vuonna 1998 ja allas 8B vuonna Altaaseen 8A on loppusijoitettu rikkirikastetta yhteensä noin tonnia. Allas on täynnä ja sen sulkemista valmistellaan. Altaaseen 8 B on loppusijoitettu rikkirikastetta yhteensä noin tonnia. Rikkirikastealtaisiin ei nykyisin ole täyttöä, koska prosessissa ei enää synny erillistä rikkirikastevirtaa. Sinkkitehtaan toiminnassa nykyisin syntyvä yhteisjäte sekä OMG Kokkola Chemicals Oy:n rautasakka läjitetään altaaseen 6. Altaaseen 7 on loppusijoitettu kipsi mangaanisakkaa sekä mm. pieniä määriä ongelmajätteiksi luokiteltavia As, Hg ja Cd pitoisia jätteitä. Allas 7 tyhjennetään jarosiittialtaaseen, sillä altaan 8C rakentamista suunnitellaan altaan 7 kohdalle. Osa sinkkitehtaalla muodostuvista hyötykäyttöön kelpaamattomista kiinteistä jätteistä varastoidaan jätealueen reunalta kiinteille jätteille varatulle kentälle. Patoseinämä ja jätealueen suotovesien käsittelyjärjestelmä Jätealue on vuonna 2000 rakennettu vastaamaan kaatopaikkalainsäädännön asettamia vaatimuksia. Tällöin koko alue ympäröitiin tiiviillä patoseinämällä, joka ulottuu keskimäärin 8 metrin syvyyteen. Patoseinämän pituus on metriä ja sen alapää ulottuu 6,5 9,0 metriä luontaisen maanpinnan alapuolelle. Patoseinämateriaalina on käytetty HDPE muovista tiivisteseinää (> 2,0 mm), jonka yläpään tasot on valittu siten, että yläreuna on aina ulkopuolisen pohjavedenpinnan tai merenpinnan yläpuolella Patoseinän sisäpuolelle sen viereen on asennettu koko pituudelta salaojitus, jolla alueella syntyvät suotovedet kerätään talteen. Patoseinämän sisäpuolinen vesipinta pidetään jatkuvasti ympäris

34 34 tön vedenpintaa alempana. Näin estetään epäpuhtauksien leviäminen jätealueelta pohjavesiin ja ympäristöön. Rikkirikasteen läjitysaltaan alle on tehty erillinen salaojitus, viemäröinti ja siihen liittyvä kuivatusjärjestelmä, joka pidetään erillään jätealueen muusta suotovesijärjestelmästä. Salaojista vedet ohjataan kokoojakaivojen kautta kokoojaviemäriin, josta ne johdetaan edelleen kolmen pumppaamon kautta tehtaan prosessiin. Jätealueen itä ja pohjoissivuilla patoseinämän ulkopuolella on kuivatusoja, johon kertyy pintavesiä ja ympäristön pohjavesiä, ja jonka avulla ulkopuoliseen pohjavedenpintaan voidaan vaikuttaa. Kuivatusoja on pääosin entisen tihkuojan kohdalla, mutta sitä on jatkettu lähes koko pohjoissivun mittaiseksi. Jätealueen reunapenkereen ulkoluiskille kertyvän pintaveden annetaan valua patoseinämän ulkopuoliseen kuivatusojaan tai mereen. Suotoveden pinta patoseinän sisäpuolella pidetään jatkuvasti ympäristön pohjaveden ja meriveden pintojen alapuolella, jolloin paine ero on aina jätealueelle päin, ja pohjavesi ympäristöstä virtaa jätealueelle päin. Tällä varmistetaan myös se, että mahdolliset vuodot eivät pääse alueen ulkopuolelle, mikäli patoseinämään tulee vaurioita. Salaojat ovat niin syvällä, että ne pysyvät koko jätealueen käyttöajan ja sen jälkeen ympäristön pohjavedenpinnan alapuolella. Salaojan kokoojakaivot, joista vedet puretaan noin 300 metrin välein viemäriin, on varustettu säätöputkella, jolla kuivatustasoa voidaan muuttaa. Vedenpintojen ero patoseinän sisäja ulkopuolella pyritään pitämään suhteellisen pienenä, noin 0,5 metrin suuruisena. Patoseinämän ja suotovesien keräilyjärjestelmän periaatepiirros on esitetty seuraavassa kuvassa.

35 35 Ympäristön kuivatusojan vedet kootaan jätealueen kaakkoiskulmalla olevaan säätökaivoon, josta ne lasketaan mittakaivon kautta patoseinän sisäpuoliseen viemäriin. Säätökaivolla voidaan ojan vedenpintaa säätää samaan tapaan kuin salaojan kokoojakaivoissakin. Kuivatusojan tehtävä on pitää pohjavedenpinta patoseinän ulkopuolella halutulla tasovälillä 0,50 ± 0,00. Tällä varmistetaan se, että jätealueen itäpuolinen pohjavesi, joka on aikaisemmin osittain likaantunut suotovedestä, virtaa kuivatusojaa kohti, eikä pääse leviämään harjumuodostuman suuntaan. Pohjoissivulla olevan kuivatusojan tarkoituksena on estää jo ympäristöön päässeen likaantuneen veden virtaus merta kohti. Jätealueen etelä ja länsisivulla ei ole vastaavaa kuivatusojaa eikä niillä puolilla voida ulkopuolista pohjavesipintaa säätää. Länsisivulla patoseinän ulkopuolinen vedenpinta vaihtelee merivedenpinnan mukaisesti. Jätealueen koillisosassa patoseinämän sisäpuolella oleva jätealueen kuivatusojan vesi lasketaan säätökaivon ja mittakaivon kautta viemäriin, kuten ulkopuolisenkin kuivatusojan vesi. Säätökaivon vedenpinnan taso pidetään samana kuin ko. kohdalla olevan salaojituksen säätö. Tällöin märkinä aikoina ojaan kertyvät vedet purkautuvat viemäriin vaikuttamatta oleellisesti suotoveden pintaan. Pohjavesien tarkkailu Patoseinän viereen sen sisä ja ulkopuolelle on asennettu yhteensä 8 kpl pohjaveden tarkkailukaivoja (S1 4 ja U1 4). Lisäksi jätealueen itäpuolelle, jätealueen ja harjumuodostuman väliselle alueelle on asennettu kolme kaivoa (U5 7). Kaikissa kaivoissa on neljä erillistä pohjavesiputkea, joista yhdessä on pohjavedenpintaa mittaava anturi, ja muut kolme putkea ovat pohjavesinäytteiden ottoa varten, ja niistä saadaan näytteet eri pohjavesitasoilta. Suotoveden pintaa patoseinän sisäpuolella seurataan sisäpuolisista kaivoista ja pintaa ulkopuolella ulkopuolisista kaivoista. Tarvittavat suotoveden pinnan säädöt tehdään salaojan kokoojakaivoissa seurannan perusteella. Pohjavedenpintaa jätealueen ja harjumuodostuman välillä seurataan kaivoista U5 U7, ja pohjaveden tulisi lyhytaikaisia vaihteluita lukuun ottamatta virrata jätealuetta kohti. Muussa tapauksessa järjestelmä ei toimi edellytetyllä tavalla, ja virtaussuuntaan pyritään vaikuttamaan alentamalla kuivatusojan vedenpintaa säätökaivoilla. Patoseinän sisä ja ulkopuolelle on asennettu pohjavedenpinnan seurantapisteet, joista seuranta hoidetaan pohjavesiputkista automaattisilla sähköisillä antureilla. Mittaustiedot kootaan tehtaalla keskitetysti yhteen paikkaan, josta vedenpintojen vaihtelua voidaan tarkkailla. Tarkoituksena on, että vedenpinta patoseinän sisällä pysyy ulkopuolisen pohjavedenpinnan tasossa tai alempana.

36 36 Jätealueen suotovesistä aiheutuvien riskien hallinta Hakemukseen on ympäristölupaviraston pyynnöstä liitetty selvitys suotovesistä aiheutuvista riskeistä ympäristölle. Selvitys koskee läjitysalueen lopettamisen jälkeistä tilannetta, jossa suotovesien pumppausjärjestelmä ei enää ole käytössä (Geobotnia Oy, työ nro 10314, ). Suotovesien keräily ja käsittely jätetäytön aikana Jätealueen täytön aikana alueen pohjarakenteen ylin osa toimii kuivatuskerroksena, joka ottaa vastaan suotovedet mineraalieristeen päältä. Pohjarakenteen reunaosalla on matala korotus (reunavalli), joka varmistaa suotoveden pysymisen hallinnassa käytön aikana. Kuivatuskerroksessa on putkisto (salaojat), joilla vedet kerätään ja johdetaan alueen ulkopuolelle. Putkiston avulla vesi johdetaan pohjarakenteen tiivisteen läpi reunaosalla ja edelleen käsittelyyn. Pintarakennetta (tai ainakin pintaeroosion estävää esipeittorakennetta) on rakennettava ulkoluiskiin sitä mukaa kuin jätetäyttö nousee, ettei pintavalunta johda haitta aineita luiskilta ympäristöön. Suotovesien keräily ja käsittely sulkemisen jälkeen Sulkemisen yhteydessä alueen päälle rakennetaan pintarakenne, joka estää sadeveden imeytymisen jätetäyttöön. Sulkemisen jälkeen vesien keräily lopetetaan siirtymävaiheen jälkeen. Vesimäärä vähenee olennaisesti ja veden laatu mahdollisesti paranee, kun liukoiset aineet jätetäytössä vähenevät. Koska täysin vesitiiviitä pintarakenteita ei käytännössä pystytä rakentamaan, suotoveden tulo ei lopu kokonaan. Jos pintarakenteessa on pelkkä mineraalieriste, suotovirtausta tapahtuu sen läpi koko sen pintaalalta. Virtauksen suuruus riippuu vedenpaineesta (gradientista) ja mineraalieristeen laadusta. Läpäisy on tyypillisesti useita prosentteja sadannan määrästä. Jos mineraalieristeen päällä on lisäksi keinotekoinen eriste, läpäisy tapahtuu käytännössä keinotekoisen eristeen vaurioiden kautta. Tutkimusten mukaan hyvälaatuiseenkin eristeeseen syntyy 2 10 reikää/ha, ja niiden yhteenlaskettu läpäisy on tyypillisesti suuruusluokkaa 1 3 % sadannan määrästä. Jos veden keräily pohjarakenteen päältä lopetetaan, vedenpinta asettuu jätetäytössä vähitellen tasapainotilaan, joka riippuu pohjarakenteen ja pintarakenteen läpäisymääristä. Mitä korkeammalle vedenpinta nousee, sitä suuremmaksi pohjarakenteen läpäisy muodostuu vedenpaineen kasvamisen seurauksena. Tilanteessa, jossa pintarakenne läpäisee enemmän kuin pohjarakenne, vedenpinta nousee pohjarakenteen yläreunan tasolle ja vesi alkaa sen jälkeen vuotaa ulos. Mikäli pintarakenteen ja pohjarakenteen välinen sauma alueen reunalla rakennetaan vesitiiviiksi, vedenpinta voi jatkaa nousuaan. Jos pohjarakenteen vesi

37 37 tiiviys on huomattavasti suurempi kuin pintarakenteen, vedenpinta nousee ympäröivän maanpinnan yläpuolelle ja pintarakenteen luiskaosille alkaa kohdistua sisäpuolista vedenpainetta. Alueesta muodostuu tiivis pussi, jossa vedenpaine kasvaa. Tästä saattaa seurata pintarakenteen vaurioituminen tai jätetäyttöluiskan laajaalainen liukupintasortuma. Sinkkitehtaan jätealueella asia on erityisen merkittävä, koska: Jäte on märkää lietettä, jossa suotoveden hallinta on jo läjityksen aikaisen stabiliteetin kannalta tärkeää. Jätemäärä on suuri, läjitys korkea ja sulkeminen on edessä jo lähitulevaisuudessa, etenkin jos tehtaan tuotanto ja jätemäärät edelleen kasvavat. Vastaavanlaisia riskitarkasteluja on alueella jo tehty pienemmässä mittakaavassa rikkirikastealtaiden osalta. Laajassa geotekniseen FEM mallinnukseen perustuvassa selvityksessä todettiin, että altaiden välillä täytyy stabiliteettisyistä olla vedenpoisto, joka estää huokospaineen nousun haitallisen korkealle. Kaatopaikkoja koskevissa ympäristöluvissa stabiliteettiselvityksiä sulkemisen jälkeiselle tilanteelle ei yleensä kuitenkaan ole vaadittu. Pystyeristeratkaisun merkitys jätetäytön aikana Suotoveden keräilyputkisto on sijoitettu pystyeristysseinän sisäpuolelle siten, että se ei jää jätetäytön alle. Vedenpinta pidetään ympäristön vedenpinnan alapuolella, niin että suotovirtaus seinän ali tapahtuu sisäänpäin. Tällöin myös mahdollisista seinän vaurioista tapahtuva vuoto on sisäänpäin. Jätetäytön sisällä suotovirtaus on jatkuvaa vajovesivirtausta alaspäin, mikä parantaa läjityksen stabiliteettia verrattuna tilanteeseen, jossa virtaus kohdistuisi luiskasta ulos. Koska jätteen alla oleva maa on huomattavasti paremmin vettä läpäisevää kuin jäte, se toimii tavallaan kuivatuskerroksena ja johtaa vedet keräilyputkistoon, eikä veden painekorkeus pohjamaassa pääse nousemaan korkealle. Pintarakenteen toteuttaminen ulkoluiskiin jätetäytön aikana ei periaatteessa olisi tarpeen, koska pintavalunta saadaan imeytymään suotoveden keräilyyn. Pintarakenne tai ainakin esipeitto on kuitenkin tarpeen pölyn sidonnan ja käytön aikaisen maisemoinnin takia. Pystyeristeratkaisun merkitys sulkemisen jälkeen Sulkemisen jälkeen suotovesiä kerätään joitakin vuosia, kunnes jäte kuivuu ja suotoveden tulo asettuu pintarakenteen läpäisyn mukaiselle tasolle. Tämän jälkeen, mikäli vesien pumppaus keräilyjärjestelmästä lopetetaan, vedenpinta nousee hitaasti hieman ympäristön vedenpinnan yläpuolelle, ja suotovirtaus seinämän ali kääntyy ulospäin. Mikäli pystyeriste olisi ulotettu kauttaaltaan, tiiviydeltään pohjarakennetta vastaavaan maakerrokseen, jätetäytön sisällä voisi syntyä samanlainen tilanne kuin pohjarakenneratkaisussa. Tällöin jouduttaisiin suotoveden keräilyputkistoon

38 38 järjestämään ylivuoto ja päästämään vedet ulos putkiston kautta ja tekemään vastaava ratkaisu kuin pohjarakenteelle. Toteutetun pystyeristysratkaisun perusteet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä selvitettiin jätealueen päästöt pohjavesiin ja mereen. Tällöin katsottiin, että vaikka jätealue suljettaisiin pintarakenteella tai läjittämistä jatkettaisiin tekemällä vanhan jätteen päälle tiivis pohjarakenne, on jätealueen alapuolisessa maaperässä niin paljon haitta aineita, että niiden niiden ulostuloa ei voida luotettavasti hallita, eikä ympäristön tila lähde kovin nopeasti paranemaan. Pystyeristeellä voitiin ratkaista sekä vanhojen jätteiden suojaaminen että uusi läjitys samalla alueella. Laskemalla pystyeristeen sisäpuolinen vedenpinta alemmas kuin ympäristössä, saavutettiin tilanne, jossa ympäristö puhdistuu, koska seinän ali tapahtuva virtaus tuo ympäristöön jo päässeitä haitta aineita takaisin käsittelyyn. Pystyeristysseinä tehdään usein siten, että sen alapää ulotetaan tiiviiseen maakerrokseen, saveen, moreeniin tai kallion pintaan, jotta seinän alle ei jää hyvin vettä läpäiseviä kerroksia. Tämän merkitys on kahdenlainen: Jätealueen käytön aikana alueelta ei pääse ulos haitta aineita lainkaan tai vain hyvin vähän, vaikka vesien keräily olisi pitkäänkin pois toiminnasta, ja Mikäli sulkemisen jälkeen syntyy tilanne, jossa pohjavedenpinnat eri puolilla aluetta ovat eri tasoilla, minimoidaan pohjaveden alivirtaus ja sen aiheuttama haitta aineiden advektio. Sulkemisen jälkeisessä tilanteessa pystyeristysseinän syvyydellä ei ole vaikutusta siihen, kuinka paljon jätteen läpi kulkeutunutta suotovettä alueelta pääsee ulos. Tämä riippuu, samoin kuin pohjarakenneratkaisussa, pintarakenteen tiiveydestä. Pystyeristeratkaisussa on lisäksi seuraavia etuja pohjarakenneratkaisuun verrattuna: Ratkaisulla saadaan vanhojen jätteiden ympäristövaikutukset luotettavammin hallintaan kuin rakentamalla niiden päälle pohjarakenne ja jättämällä vanha jäte suojaamatta. Pystyeriste sijoittuu jätetäytön ulkopuolelle ja se voidaan tarvittaessa korjata. Pohjarakenteessa tätä mahdollisuutta ei ole. Pystyeristeeseen kohdistuvat kuormitukset ja vedenpaine erot ovat selvästi vähäisemmät kuin useiden kymmenien metrien paksuisen jätetäytön alle jäävällä pohjarakenteella. Pohjarakenneratkaisussa vesi kerättäisiin jätteen alta pohjarakenteen kuivatuskerroksesta putkistoilla, joiden kestävyys suuren kuormituksen alla sekä huoltomahdollisuus on epävarma. Vaikka pystyeriste on neliöhinnaltaan huomattavasti kalliimpi kuin pohjarakenne, se on laajalla jätealueelle kuitenkin kustannuksiltaan edullisempi.

39 39 Pohjarakenteen tekemistä vaiheittain vanhaan lietealtaaseen siten, että jätetäyttö on samaan aikaan käynnissä, pidettiin myös arveluttavana käytännön järjestelyjen sekä pohjarakenteen tekemisen edellyttämän kantavuuden ja rakenteeseen kohdistuvien painumariskien kannalta. Pystyeristeen tekemisessä hyvin syvälle on teknisiä ongelmia. Pystyeristeen suunnittelun aikana tutkittiin eri syvyisillä seinillä riskiä sille, että suotoveden keräilyn häiriötilanteissa haitta aineita pääsisi ulos alueelta. Tarkastelu tehtiin suotovirtausmallinnuksena virtausolosuhteiltaan kriittisessä paikassa, jossa seinän alapään alla on hienoa hiekkaa. Tarkastelussa todettiin, että käyttämällä 8 m:n syvyistä seinää, kestää noin 3 4 kuukautta suotovesien pumppauksen keskeytymisestä ennen kuin vedenpinnat seinän eri puolilla ovat samalla tasolla, ja 8 kuukautta, ennenkuin virtaus on kääntynyt ja likaista suotovettä pääsisi seinämän ulkopuolelle. Pumppauksen häiriötilanteiden kesto arvioitiin maksimissaan muutamaksi viikoksi. Lopputuloksena päädyttiin hyvin vettä johtavilla, paksun hienohiekkakerroksen alueilla käyttämään maksimissaan 11 metrin seinäsyvyyttä ja muilla alueilla, joilla hiekkakerros on ohuempi, ulottamaan seinä moreeniin ja/tai kallion pintaan. Pystyeriste on 2,0 mm paksun HDPE muovikalvon ja bentoniittisementtivyöhykkeen muodostama yhdistelmätiiviste. Muovikalvo on asennettu 5,0 m:n levyisinä paneeleina, joiden reunat kiinnittyvät toisiinsa HDPE muovista tehtyjen ponttilukkojen välityksellä. Asennuskaivanto on nk. lieteurakaivanto, joka on pystyseinämäinen, bentoniittilietteen avulla tuettu kaivanto. Kaivu on tehty osin pitkäpuomisella kuokkakaivurilla ja osin krabikauhalla lietteen alta ruoppaamalla. Käytetty liete on veden, bentoniittisaven ja sementin seos. Muoviponttiseinän ja sitoutuneen bentoniitti sementtilietteen muodostaman yhdistelmätiivisteen suurimmaksi sallituksi läpäisymäärä on suunnitelmassa qsall m 3 /s/seinä m 2, laskettuna 1,0 m:n vedenpaine erolla. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisen pohjarakenteen mineraalieristeen läpäisyvaatimus 1,0 m paksulle rakenteelle (tavanomaisen jätteen kaatopaikka), k 10 9 m/s, vastaa läpäisymääränä qsall 2 x 10 9 m 3 /s/m 2, kun se lasketaan 1,0 m:n vesipatsaan mukaisella gradientilla. Vastaava 5,0 m paksulle rakenteelle (ongelmajätteen kaatopaikka) laskettu läpäisymäärä on qsall 1,2 x 10 9 m 3 /s/m 2.

40 40 Jätealueen laskennalliset päästöt ympäristöön Suotovesimäärät Jätealueen suotovesimäärät on laskettu seuraavissa tilanteissa: Nykytilanne: yhteisjäte pumpataan jätealueelle vesilietteenä, pääosa suotovedestä muodostuu kuljetusvedestä. Jarofix vaihe: yhteisjäte stabiloituina ja huomattavasti kuivempana sakkana jätealueelle, pääosa suotovedestä muodostuu sadannasta. Tilanne sulkemisesta 3 5 vuoden päähän: jäte kuivuu ja vettä purkautuu suotoveden keräilyyn, sadannasta hyvin pieni osa läpäisee pintarakenteen. Pitkäaikainen tilanne sulkemisen jälkeen: suotovettä muodostuu vain pintarakenteen läpäisyn verran. Laskennassa on käytetty apuna mitattuja suotovesimääriä vuosilta Sulkemisen jälkeisessä tilanteessa pintarakenteen läpäisymäärä on laskettu yhdistelmätiivisteelle (mineraalieriste ja keinotekoinen eriste) olettaen asennuksen laatu keskinkertaiseksi. Tulokset (suotovesimäärät m 3 /a) on esitetty seuraavassa taulukossa. Ympäristöön päätyvät osatekijät on lihavoitu. VESITASEEN OSATEKIJÄT JÄTEALUEEN PINTAVEDET Pinnalle tuleva vesi Sadanta Jätteiden mukana tuleva Yhteensä Nykytila, yhteisjäte lietteenä Jarofixläjityksen aikainen Sulkemisen jälkeen 5 vuotta Sulkemisen jälkeen Pinnalta poistuva vesi Haihdunta Pintavaluntana ympäristöön poistuva Pumppaamalla poistettava Imeytyminen pintarakenteen läpi Yhteensä JÄTEALUEEN SISÄINEN VESITASE Jätteen sisäinen Jätteeseen imeytyvä vesi Jätteeseen varastoituva huokosvesi Kokoonpuristumisen takia vapautuva vesi Jätteen läpi suotava vesi Jätteestä suotovedeksi vapautuva vesi Pohjamaa jätteen alla (pystyeristysseinän sisällä) Virtaus pystyeristysseinän ali ulkoa sisälle Ylhäältä jätteestä tuleva suoto Virtaus suotovesiputkistoon Virtaus pystyeristysseinän ali sisältä ulos PUMPPAUSJÄRJESTELMÄ Järjestelmään tuleva vesi Pintavesi altaista Suotovesi jätealueen alta Kuivatusojan (ent. tihkuoja) vesi Yhteensä Veden pumppauskohteet järjestelmästä Prosessikiertoon (kuljetusvedeksi) Mereen (käsittelyn jälkeen) Yhteensä

41 41 Laskelmien mukaan sulkemisen jälkeinen pitkäaikainen suotovirtaus alueelta ulos on suuruusluokkaa m 3 /a, eikä siihen vaikuta se, onko jätteen alla pohjarakenne vai ei. Haitta ainepäästöt Haitta ainepäästöt on laskettu seuraavilla perusteilla: Vesimäärät ovat eri vaiheissa edellä olevan taulukon mukaiset Jätealueen käytön aikaiset päästöt on otettu vedenkäsittelyn jälkeisen seurannan mukaisena, laskemalla niistä jätealueen osuus vesimäärien suhteessa (jätealueelta tulevat vedet / käsitellyn veden kokonaismäärä). Suotoveden pitoisuudet sulkemisen jälkeen ovat samat kuin tällä hetkellä suotovesijärjestelmällä kerättävässä vedessä ennen käsittelyä. Jätealueelta ympäristöön tulevat laskennalliset päästöt eri vaiheissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Jätealueen käyttövaihe Nykytila, yhteisjäte lietteenä Jarofixvaiheen aikana Sulkemisen jälkeen, 3 5 vuotta Sulkemisen jälkeen, pitkäaikainen Käsittely On On On Ei Vesimäärä m 3 /a Aine As kg/a Cd kg/a Co kg/a Cu kg/a Fe kg/a Ni kg/a Pb kg/a 0,3 Sr kg/a 17 Zn kg/a Hg kg/a 0,04 0,03 0,02 0,00 S kg/a Co+Ni kg/a Sulkemisen jälkeen suotoveden haitta ainepitoisuudet ovat todennäköisesti alempia kuin em. laskelmassa on oletettu, koska Jarofix vaiheessa liukoisuudet tulevat huomattavasti alenemaan ja koska vanhemman jätteen liukoiset ainejäämät ovat jo alentuneet L/S suhteen kasvun seurauksena. Suotovesipäästöjen hallinta Läjittämisen aikana Jätealueen itä ja pohjoisreunalla oleva kuivatusoja aikaansaa tilanteen, jossa pohjavesi virtaa jätealuetta kohti. Kuivatusojan vedet johdetaan käsittelyyn samoin kuin varsinaiset jätealueen suotovedet. Kuivatusoja estää siis ennen pystyeristyksen rakentamista ympäristöön päässeiden suotovesien kulkeutumisen kauemmas. Pystyeristyksen sisäpuoliset suotovedet saadaan luotetta

42 42 vasti kerättyä niin kauan kuin sisäpuolista suotoveden keräilyä ylläpidetään. Sulkemisen jälkeen Kun suotoveden keräily jätealueen sulkemisen jälkeen lopetetaan, jätealueen sisäinen vedenpinta nousee, ja suotovirtaus kääntyy hitaasti ulospäin. Tässä tilanteessa suotovedet pääsevät länsisivulla purkautumaan mereen. Mikäli kuivatusoja poistetaan käytöstä, purkautuvat itä ja pohjoissivujen suotovedet seinän alta ympäröivään maaperään, sekoittuvat pohjaveteen, ja purkautuvat pohjaveden mukana mereen. Eteläsivulla vedet purkautuvat tehdasalueen alla olevaan maaperään ja kulkeutuvat pohjavesivirtauksen mukana sitä kautta mereen. Maaperään purkautuvat suotovedet ja pohjavesivirtausten suunta saadaan hallittua pitämällä kuivatusoja käytössä sulkemisen jälkeenkin. Ojaa voidaan jatkaa eteläsivulle ja purkaa se painovoimaisesti mereen jätealueen lounaisnurkalla, suunnilleen samassa paikassa, johon vedenpuhdistamon käsitellyt vedet tälläkin hetkellä puretaan. Sulkemisen jälkeinen maaperän haitta ainepitoisuuksien hidas kasvu voidaan tällä tavoin estää. Mikäli suotoveden laatu pysyy sulkemisen jälkeen sellaisena, että sillä katsotaan olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön, voidaan vedet ohjata reaktiivisen maasuodattamon kautta mereen. Tällöin suuri osa veteen liuenneista metalli ioneista saadaan saostettua. Mikäli tällaiseen järjestelyyn syntyisi tarvetta, tulisi se toteuttaa siten, että kuivatusoja korvattaisiin salaojaputkella, joka ottaisi suotovedet vastaan ja ympäristön pinta ja pohjavesille rakennettaisiin erillinen avo oja. Tällä tavoin reaktiivinen käsittely voitaisiin mitoittaa pienemmille vesimäärille ja sen mitoitusiästä olisi helpompi saada pitkä. Päästöjen vaikutus ympäristölle ja terveydelle Hakemukseen on liitetty Esko Rossi Oy:n laatima arvio ympäristöpäästöjen merkityksestä ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Päästöjen aiheuttamien pitoisuuslisäysten ja meriveden tarkkailutulosten perusteella on laadittu vuotuisen sinkkipäästön ja meriveden sinkkipitoisuuden välistä yhteyttä kuvaava regressiomalli sinkille, jonka osalta vaikutus on kaikkein selkein. Muiden metallien pitoisuudet on ennustettu sinkin regressiomallin avulla. Ihmisen terveysvaikutusten kannalta arviossa on tarkasteltu kalojen kautta tapahtuvaa altistusta ja veden käyttöä talousvetenä. Ympäristöpäästöjen merkitystä on arvioitu usealla eri kriteerillä, kuten EU:n riskinarvio sinkille ja kadmiumille (PNEC ympäristölaatunormi), vesiensuojeludirektiivityöryhmän mietintö kriittisistä pitoisuuksista (PNEC add ), Kanadan ympäristölaatuohje sekä U.S. EPA:n vedenlaatukriteeri.

43 43 Ennustettu pitoisuuslisäys (PEC add ) eri metalleille jätealueen sulkemisen ja suotoveden käsittelyn lopettamisen jälkeen sekä vastaavat laatukriteerit on esitetty seuraavassa taulukossa. Aine Ennustettu pitoisuuden kasvu (PEC add ) PNEC/ ympäristölaatunormi Pitoisuus ( g/l) Kriittinen pitoisuus (PNEC add ) Kanadan ympäristölaatuohje U.S.EPA vedenlaatukriteeri Arseeni 0, Kadmium 0,16 2,5 (kok.) 0,17 0,25 Koboltti 5,4 1 Kupari 0, ,1 Nikkeli 3, ,2 Sinkki 16 7,8 (liukoinen) Vertaamalla ennustepitoisuuslisäyksiä vesiensuojeludirektiivityöryhmän haitattomiin pitoisuusarvoihin (PNECadd) kaikkien metallien pitoisuus kobolttia lukuun ottamatta jää haitatonta pitoisuutta pienemmäksi. Koboltin osalta vertailuarvoja on hyvin vähän. Hollannissa haitattomaksi pitoisuudeksi on määritetty 3 g/l. Metalleista kadmium on ainoa kaloihin kertyvä ja mahdollisesti terveydelle vaarallinen. Kalojen kadmiumpitoisuudet ovat kuitenkin olleet ravintokäyttöä ajatellen pieniä ja mitattu kehitys on ollut 1980 luvulta lähtien laskeva. Talousvesikäytöstä muodostuva altistuminen ei ole käytännössä mahdollinen. Ainoastaan maaalueelle suuntautuva suotovesivirtaus pääsee sekoittumaan pohjaveteen. Jätealueen itäpuolella pohjavesi virtaa nykytilassa pohjoiseen ja purkautuu mereen Ykspihlajan niemen pohjoispäässä. Vaikka suotovettä osittain pääsisikin kulkeutumaan kauemmas, purkautuisi se pohjavesivirtauksen mukana mereen. Suotovirtauksen mahdollinen vaikutusalue ei ole pohjavesialuetta. Pohjavesien virtaussuhteet sulkemisen jälkeen ovat siten hallittavissa, ettei jätealueelta tule ympäröiville alueille suuntautuvia suotovesivirtauksia. Finmerac riskinarviointiprojekti Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n kemikaalitehtaan ympäristö kuuluu yhtenä kolmesta tutkimuskohteesta Kuopion tiedelaakson ympäristöriskinarviointiverkoston käynnistämään tutkimushankkeeseen (Finmerac), jonka tarkoituksena on metallien ympäristö ja terveysriskien arviointimenetelmien kehittäminen. Kokkolan osaprojektissa kartoitetaan pohjavesivaikutukset ja pohjavesien pilaantumisriski. Lisäksi toteutetaan erityisesti pilaantuneeseen maaperään, mutta myös alueen vesistöön ja sedimentteihin kohdistuva ekologinen riskinarviointi. Projektiin osallistuvat Geologian tutkimuskeskus, Kansanterveyslaitos, Kuopion yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hankeen on tarkoitus valmistua vuoden 2008 loppuun mennessä.

44 44 Jätealueen täyttösuunnitelma Yleinen täyttöjärjestys ja jarosiittialue Jätealueen rakentamista jatketaan aikaisempien periaatteiden mukaisesti. Penkereitä suunnitellaan korotettavaksi useassa rinnakkaisessa ja päällekkäisessä vaiheessa noin vuoteen 2040 saakka. Alueen suurin täyttökorkeus olisi tällöin + 40 m. Keskimääräinen täyttökorkeus olisi + 35 m, ja alueen ylimmät osat olisivat tasolla + 40 m ja alimmat noin tasolla m. Jätejakeet toimitetaan alueelle toistaiseksi veteen lietettyinä pumppaamalla, mutta mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa mahdollisimman kuivina joko autoilla tai kuljettimella. Alueelle kertyvät sadevedet pumpataan sinkkitehtaalle. Näin voidaan parantaa korotettavien reunapenkereiden stabiliteettia erityisesti meren puolella sekä vähentää jätemateriaaliin imeytyvän suotoveden määrää. Täyttö etenee toistaiseksi siten, että ensin tehdään varastoalueen ulkoreunassa oleva penger, jonka jälkeen täyttöä jatketaan sisälle päin. Alkuvuosina altaan itäreuna on korkeimmalla, mutta länsireunaa korotetaan kuitenkin nopeammin, jolloin saavutetaan tilanne, jossa merenpuoleinen reuna on vähintään samalla tasolla kuin muut reunat ja saavutetaan näkösuoja merelle päin. Samalla estetään pintavesien lammikoituminen meren puoleiselle sivulle, jolloin myös mahdollisesti mereen suotautuva vesimäärä vähenee. Penkereet rakennetaan pääosin läjitettävistä materiaaleista siten, että länsi ja pohjoissivun reunapengermateriaalina on OMG Kokkola Chemicals Oy:n rautasakka ja eteläsivulla käytetään kiinteytynyttä jarosiittia. Siirtyminen kuivakuljetukseen muuttaisi täyttöjärjestystä ja menetelmiä olennaisesti, sillä tällöin voitaisiin siirtyä päätypengerrystäyttöön, jolloin aluetta ei olisi tarpeen kaikilta osin pitää avoimena. Reunapenkereiden rakentamiseen käytetään suurelta osin OMG:n ja sinkkitehtaan rautasakkoja, koska ne soveltuvat siihen geoteknisiltä ominaisuuksiltaan. Läjitettäessä OMG:n rautasakkaa se sijoitetaan jarosiittialtaalta sille varatulle meren puoleiselle reunakaistalle. Myös rautasakan läjitysjärjestyksestä huolehditaan siten, että pintavedet ohjautuvat kohti jarosiittialtaan vedenkeräilyä. Rikkirikastealtaat Rikkirikaste on pumpattu veteen lietettynä vesitiiviisiin ja alapuolelta salaojitettuihin altaisiin 8A ja 8B. Altaat ovat lähes täynnä ja niiden sulkemista sekä uuden 8C altaan rakentamista suunnitellaan.

45 45 Rikkirikastetta ei ole tähän mennessä esikäsitelty ennen loppusijoittamista alueelle. Jatkossa rikkirikasteen, jarosiitin tai nykyisin syntyvän yhteisjätteen on täytettävä uudet laatukriteerit, eikä alueelle sijoitettavien jätteiden laadussa siten ole jatkossa merkittäviä eroja. Koska alueelle sijoitettavien jätejakeiden on pääsääntöisesti täytettävä ongelmajätteen kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen laatukriteerit, ei uuden altaan 8C rakentaminen muovipohjaisena ole tarpeellista. Jätteiden loppusijoitusallas 7 Altaaseen on läjitetty elektrolyysissä syntyvää kipsi mangaanisakkaa sekä arseenilla, kadmiumilla tai elohopealla likaantuneita ongelmajätteiksi luokiteltavia pakkauksia tai muita jätteitä. Altaan 7 pohja ja sisäreunat on päällystetty vesitiiviillä HDPE kalvolla. Allas 7 on poistettu käytöstä, ja sen tilalle on tarkoitus rakentaa allas 8C. Koko patoseinämän sisäpuolista aluetta tulisi jatkossa pitää ongelmajätteen kaatopaikkana. Näin ollen alueen sisäpuolelle rakennettavilta altailta ei tulisi edellyttää muovikalvolla suojattua pohjarakennetta. Siirryttäessä jatkossa mahdollisesti kuivakuljetukseen, voidaan erillisistä allasrakenteista luopua kokonaan, ja aluetta on helpompi hoitaa yhtenä kokonaisuutena. Esitys jätealueen vakuusjärjestelyksi Hakija on katsonut olevansa vakavarainen, eikä erillistä vakuutta siten olisi tarpeen asettaa. Tätä tukevat myös jätealueen toimintaa ja rakentamista koskevat jatkosuunnitelmat, joiden mukaisesti jätealuetta suljetaan vuosittain eri vaiheissa kaatopaikkamääräysten mukaisesti. Pengerrakenteen noustessa avoin pinta ala pienenee, ja penkereen ulkoluiska rakennetaan kaatopaikan pintarakenteita koskevien vaatimusten mukaisesti. Mikäli kuitenkin päädytään erilliseen vakuuteen, vakuussumma määräytyy ensisijaisesti jätealueen sulkemis ja jälkihoitokustannusten perusteella. Hakemukseen on liitetty Geobotnia Oy:n tekemä selvitys, jonka perusteella hakija esittää sulkemisesta aiheutuvaksi vakuusarvoksi 12,2 miljoonaa euroa, joka kattaa jätealueen sulkemisesta sekä kaatopaikan vesien käsittelystä ja jälkitarkkailusta aiheutuvat kustannukset. Hakija on katsonut, että vakuuden määrää harkittaessa tulisi ottaa huomioon myös tekijät, joilla on lopullista vakuussummaa alentava vaikutus. Tällaisia ovat mm. jätteiden loppukäsittelyn tehostuminen, jätteiden laadun parantuminen ja se, että alue on ympäröity patoseinämällä ja suotovesien keräilyjärjestelmällä.

46 46 Paras käyttökelpoinen tekniikka Energiatehokkuus Ympäristöjärjestelmät Hakemuksessa on verrattu sinkkitehtaan tekniikoita ja toimintatapoja EU:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) referenssiasiakirjassa "Reference Document on Best Available Techniques in the Non Ferrous Metals Industries, May 2000" (ns. BREFasiakirja) ja OSPAR sopimukseen liittyen määriteltyihin metalliteollisuutta koskeviin BAT kriteereihin. Toiminnan on todettu kaikilta osin vastaavan niissä esitettyjä periaatteita ja vaatimuksia. Sinkin valmistus vaatii paljon sähköenergiaa. Boliden Kokkola Oy käyttämä sähkömäärä vuonna 2005 oli noin GWh, joka on noin 1,3 % Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Sähkökustannukset ovat noin kolmannes tehtaan kokonaiskustannuksista. Sinkkitehdas on liittynyt Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton ja kauppa ja teollisuusministeriön väliseen sopimukseen energiansäästön edistämisestä teollisuudessa. Sopimuksella sinkkitehdas on sitoutunut energian käytön tehostamiseen ja energian säästämiseen. Asetetut tavoitteet on otettu huomioon uusissa laitehankinnoissa. Vuoden 2002 tuotantoprosessin muutoksissa saavutettiin merkittävä virtahyötysuhteen parannus, jonka ansiosta Kokkolan sinkkitehdas nousi yhdeksi maailman energiatehokkaimmista sinkkitehtaista. Ensimmäisen sopimuskauden loputtua vuoden 2005 lopussa, sopimusta on jatkettu vuosiksi Sinkkitehtaalla on käytössä ympäristöasioiden hoitoa varten sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmä, joka kattaa koko tuotantoketjun. YMPÄRISTÖN TILA JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET SIIHEN Vaikutukset mereen Purkualueen tila ja veden laatu Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat lähinnä Ykspihlajan teollisuualueen laitosten ja Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon jätevedet. Jätevesien määrä ei ole muuttunut paljonkaan viime vuosina. Jätevesien lisäksi merkittävää kuormitusta aiheuttavat Perhonjoki ja Kaupunginsalmi eli Sunti. Kokkolan edustan merialueen fosfori, rauta ja sinkkikuormituksesta valtaosa tulee Perhonjoesta. Esimerkiksi Perhonjoen veden mukanaan tuoma sinkkikuormitus on vuosina ollut 5 10 kertainen sinkkitehtaalta tulleeseen kuormitukseen verrattuna.

47 47 Kokkolan edustan merialueen kuormitus on vähentynyt selvästi ja meriveden laatu parantunut vuodesta 1986, jolloin alueen tarkkailu nykyisessä muodossa aloitettiin. Merialueen tilan parantuminen on näkynyt yhteistarkkailussa mm. veden ravinne ja metallipitoisuuksien laskuna. Vuosien avovesikausien tutkimusjaksoon verrattuna olivat veden sinkki ja kobolttipitoisuudet vuonna 2001 laskeneet huomattavasti. Sinkkipitoisuus oli laskenut 33 % ja kobolttipitoisuus 40 %. Jätevesien vaikutukset vuonna 2001 olivat vähäisiä. Avovesiaikana vain Ykspihlajan lahdella tietyissä pisteissä typpi ja metallipitoisuudet olivat hiukan koholla, mutta samaa tasoa kuin Kaustarin lahdella. Kokonais ja ammoniumtypen sekä kokonaisfosforin pitoisuudet olivat keskimäärin samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Perhonjoen vaikutus näkyi talvikaudella 2001 voimakkaana Trullöfjärdenin pintavesissä, mikä johtui alkuvuoden voimakkaasta virtaamasta. Tällöin rauta ja ravinnepitoisuudet olivat normaalia korkeammat. Kokonaisuutena sekä metalli että ravinnepitoisuudet olivat enimmäkseen pienempiä kuin edellisellä tutkimusjaksolla. Sedimentin metallipitoisuudet Kokkolan edustalla on tutkittu metallien kertymistä sedimenttiin 1970 luvulta lähtien. Viimeisin kartoitus on tehty vuonna Sedimenttinäytteet otettiin Kokkolan edustalta viidestä eri pisteestä kahdesta eri syvyydestä (1 5 cm ja cm). Metallien yhteiskuormitusta kuvaavat likaantumiskertoimet ovat 1990 luvulla olleet selvästi pienempiä kuin 1980 luvulla. Kromi, nikkeli ja sinkkipitoisuudet ovat laskeneet, kun taas koboltti ja kuparipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla koko 1990 luvun. Elohopea ja kadmiumpitoisuudet ovat olleet kasvussa tietyissä näytepisteissä, mutta niidenkin pitoisuuksien yleissuuntaus on ollut laskeva. Aiemmin, 1970 luvulla Kokkolan edustan sedimenteissä todettuja erittäin korkeita arseeni, elohopea ja kupariarvoja ei ole enää tavattu. Likaantumiskertoimet ovat laskeneet muissa mittauspisteissä paitsi Perandössä, jossa tilanne on pysynyt samana, ja Rummelgrundissa, jossa kerroin on hiukan kasvanut. Vuonna 1999 korkea likaantumiskerroin saatiin yksittäisistä metalleista vain elohopealle Perandössä. Jätevesien purkualueella kaikkien metallien likaantumiskertoimet olivat korkeintaan kohtalaisia, kun vielä vuoden 1995 tutkimuksessa elohopean ja sinkin osalta sedimentti luokiteltiin huomattavan likaantuneeksi. Sedimenttien sinkkipitoisuus on laskenut viime vuosina yhtä pistettä lukuun ottamatta kaikissa tutkimuspisteissä. Keskimäärin trendi on 1990 luvulla ollut laskeva, kun pitoisuudet vielä edellisellä vuosikymmenellä olivat nousussa.

48 Pohjaeläimistö 48 Meriveden laadun paraneminen 1980 luvulta lähtien näkyy myös meren biologisessa tilassa. Pohjaeläinten biomassan ja lajimäärän pieneneminen taittui vuonna 1997, jonka jälkeen ne ovat kasvaneet. Vuonna 2001 pohjaeläinnäytteitä otettiin neljästä eri näytepisteestä. Havaintopisteillä tavattiin 16 eri pohjaeläinlajia/ryhmää, mikä on viime vuosien keskimäärän yläpuolella. Pohjaeläinlajisto oli runsaimmillaan sinkkitehtaan edustalla. Pohjaeläinlajiston perusteella havaintopisteet ovat lievästi likaantuneita. Yksilötiheyden ja lajimäärän kasvaminen vuodesta 1997 on tulkittavissa koko alueen tilan paranemisella. Rehevöityminen Edellisvuosien a klorofylliarvoihin verrattuna Kokkolan edustan merialueen suhteellinen rehevöityminen on vähentynyt (v. 2001). Erityisesti rehevöityminen on laskenut sinkkitehtaan purkupaikan edustalla olevassa mittauspisteessä ja sen läheisyydessä. Rehevyyttä ilmentävät sinileväkukinnot ovat vähentyneet Kokkolan alueella, ja vähäravinteisen veden kultalevien osuus on kasvanut. Rehevyyden vähenemistä tukevat myös muut kasviplanktontulokset. Avovesikaudella 2001 Kokkolan edustan merialue jakautui kolmeen rehevyysluokkaan. Kaustarinlahden poukama luokiteltiin reheväksi. Kaustarinlahden ulompi osa ja Trullöfjärden luokiteltiin lievästi rehevöityneeksi ja muu merialue kuului luokkaan rehevöitymässä. Kalojen metallipitoisuudet Kokkolan edustan merialueen kalojen keskimääräiset metallipitoisuudet ovat laskeneet viimeisen 25 vuoden aikana. Pitoisuudet ovat aiemmin, 1970 luvulla, olleet korkeita ja vaihtelevia, mutta ne ovat laskeneet sen jälkeen voimakkaasti ja olleet matalia ja vakaita luvulta alkaen kaikkien kalalajien metallipitoisuudet ovat olleet selvästi alle käyttörajoituspitoisuuksien. Vaikutukset ilman laatuun ja laskeumaan Kokkolan seudun ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävimmät paikalliset lähteet ovat Ykspihlajan tehdasalueen päästöt ja tieliikenne. Ilman epäpuhtauksia kulkeutuu myös kauempaa, mm. Pietarsaaren tehtailta. Verrattuina 1970 luvun alkuun Kokkolan seudun päästöt ovat pienentyneet murto osaan. Esimerkiksi Ykspihlajan alueen tehtaiden rikkidioksidipäästöt olivat tuolloin noin t/a, kun ne nykyisin ovat alle t/a. Kokkolan seudun ilmanlaatu on viimeisen vuosikymmenen aikana edelleen parantunut. Rikkidioksidi ja metallipäästöjen väheneminen on parantanut ilman laatua ja vähentänyt luontoon kohdistu

49 49 vaa kuormitusta. Ilmanlaatuindeksi on ollut viime vuosina yleensä hyvä tai tyydyttävä, eivätkä ohje tai raja arvot ole yleensä ylittyneet. Ilman epäpuhtaudet eivät viime vuosina normaalisti ole aiheuttaneet ilmanlaatuongelmia. Poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia aiheutuu pääosin liikenteen typenoksidi tai hiukkaspäästöistä tietyissä olosuhteissa. Mittauksissa havaitaan hetkellisiä korkeita arvoja keväisin maa merituuli ilmiön aiheuttamana. Ilmanlaadun mittaukset Kokkolassa mitataan ilmanlaatua nykyisin kahdessa mittauspisteessä, jotka sijaitsevat Ykspihlajan koululla (noin 2 km:n etäisyydellä sinkkitehtaalta) ja kaupungin keskusta alueella (Pitkänsillankadulla). Teollisuuden kokonaispäästöjen vähentymistä kuvaa ilman rikkidioksidipitoisuuksien aleneminen Kokkolan ympäristössä. Rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet laskussa jo usean vuoden ajan. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Ykspihlajassa oli vuonna 1994 vielä 13 µg/m 3, kun se viime vuosina on ollut enää keskimäärin noin 5 µg/m 3. Vuosikeskiarvo on siten laskenut tuona ajanjaksona noin 60 %. Päästöjen pienentyminen näkyy mm. bioindikaattoritutkimuksissa neulasten rikkipitoisuuksien laskuna ja jäkälälajiston runsastumisena. Ykspihlajassa mitattu korkein rikkidioksidin tuntiohjearvoon (250 µg/m 3 ) ja tuntiraja arvoon (350 g/m 3 ) verrattava pitoisuus vuonna 2005 oli 57 µg/m 3, kun vastaava pitoisuus vuonna 2004 oli 43 µg/m 3. Pitoisuudet ovat viime vuosina alittaneet ohjearvon yleensä selvästi, eikä yksittäisiäkään ohjearvon tasoisia tuntipitoisuuksia ole mitattu. Toukokuussa 2007 mitattiin kuitenkin Ykspihlajassa kohonneita rikkidioksidipitoisuuksia noin kuuden tunnin ajan. Korkein rikkidioksidin tuntikeskiarvo oli 322 g/m 3, joka alittaa niukasti rikkidioksidille asetetun tuntiraja arvon pitoisuuden. Korkein mitattu kahden minuutin keskiarvo oli noin g/m 3. Poikkeuksellisen korkeat rikkidioksidipitoisuudet johtuivat selvitysten mukaan Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan pasuton alasajosta ja samanaikaisesta laiteviasta aiheutuneesta seisakista Kemira Oyj:n rikkihappotehtaalla. Typenoksidien päästöt, jotka ovat peräisin pääosin liikenteestä, ovat pysytelleet samalla tasolla kymmenen vuoden ajan ajoneuvojen kasvaneesta määrästä huolimatta. Ilman typpidioksidipitoisuus on korkeimmillaan talvella, jolloin sekoittuminen on heikkoa. Hiilimonoksidipäästöt syntyvät myös pääosin liikenteestä. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan liikenteen ruuhkahuippuina aamuisin ja iltapäivisin.

50 50 Leijuvan pölyn pitoisuudet ovat pysytelleet viime vuosina suunnilleen samalla tasolla. Korkeat hiukkaspitoisuudet ajoittuvat keväälle ja liittyvät katujen kuivumiseen ja siitepölykauden alkuun. Kokkolan hiukkaspäästöistä lähes puolet aiheutuu liikenteestä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo (50 µg/m 3 ) ylittyi koko vuoden 2005 aikana Kokkolan keskustassa 3 kertaa ja Ykspihlajassa 2 kertaa, kun sallittu määrä on 35 kertaa mittausasemaa kohden. Leijuvan pölyn sisältämistä metalleista on Kokkolassa tehty ensimmäinen selvitys vuosina Tämän jälkeen on tehty laajempia selvityksiä viiden vuoden välein, vuosina 1993, ja Hiukkasten koostumusta on selvitetty myös suppeammilla tutkimuksilla. Hiukkasten metallipitoisuuksien mittaus sisältyy osana Kokkolan seudun ilmanlaadun tarkkailuohjelmaan. Metallipitoisuudet on aiemmin analysoitu tehokeräinmenetelmällä kerätyistä hiukkasten kokonaisnäytteistä (TSP), mutta osassa laitteita on käytetty myös PM 10 esierotinta ja saatu näin pitoisuudet myös hengitysteihin kulkeutuvien hiukkasten (PM 10 ) jakeesta. Kokkolassa on vuodesta 2003 alkaen mitattu hengitettäviä hiukkasia kahdella jatkuvatoimisella PM 10 mittalaitteella, ja viimeisimmässä leijuvan pölyn metalliselvityksessä (2003/04) metallit on analysoitu PM 10 jakeesta. Leijuvan pölyn metallipitoisuudet ovat alentuneet Kokkolan ilmassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaikkien metallien osalta trendi ei kuitenkaan ole laskeva. Seuraavassa taulukossa on esitetty metallien pitoisuuksien vuosikeskiarvoja vuosina 1993 ja 1998/99 analysoituina TSP hiukkasnäytteistä. Metalli Pitoisuus (ng/m 3 ) Pitoisuus (ng/m 3 ) Ykspihlaja Keskusta Ykspihlaja Halkokari / /99 Sinkki 73,18 78,11 23,5 16,53 Arseeni 1,44 1,07 0,99 0,77 Kadmium 0,23 0,25 0,51 0,43 Kupari 4,8 35,75 21,96 45,04 Koboltti 4,24 1,15 3,07 0,49 Nikkeli 13,5 5,52 5,2 1,95 Lyijy 9,61 23,28 6,92 2,69 Seuraavassa taulukossa on esitetty samojen metallien pitoisuudet ilmassa vuosikeskiarvoina määritettyinä PM 10 hiukkasjakeesta.

51 51 Metalli Pitoisuus (ng/m 3 ) Ykspihlaja Keskusta 1) 1998/ Pitoisuus (ng/m 3 ) Ykspihlaja Keskusta 2) 2003/ /04 Sinkki 5,69 70,01 13,26 6,50 Arseeni 0,99 1,18 0,57 1,11 Kadmium 0,36 0,20 0,14 0,11 Kupari 17,02 57,89 2,04 5,29 Koboltti 1,23 0,82 7,94 0,99 Nikkeli 2,38 4,75 2,23 1,31 Lyijy 3,10 15,06 5,33 5,90 1) Kalopsin mittausasema 2) Pitkänsillankadun mittausasema Valtioneuvoston asetuksessa ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/2007) on näille aineille säädetty tavoitearvot ihmisten terveyden suojelemiseksi. Tavoitearvot on annettu em. aineiden ja yhdisteiden kokonaispitoisuuksille määritettyinä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä. Arseenin, kadmiumin ja nikkelin tavoitearvot kalenterivuoden keskiarvona on esitetty seuraavassa taulukossa. Epäpuhtaus Tavoitearvo Arseeni 6 ng/m 3 Kadmium 5 ng/m 3 Nikkeli 20 ng/m 3 Kaikkien em. kolmen aineen, joille tavoitearvo on annettu, pitoisuudet sinkkitehdasta lähinnä sijaitsevalla Ykspihlajan mittausasemalla alittivat ko. tavoitearvon selvästi. Leviämismalliselvitykset Sinkkipasuton häiriötilanteissa syntyvät rikkidioksidi ja hiukkaspäästöt voivat Ilmatieteen laitoksen v tekemän leviämismalliselvityksen mukaan aiheuttaa epäedullisissa meteorologisissa olosuhteissa korkeita pitoisuuksia. Ykspihlajan alueella voisi työympäristölle annettu rikkidioksidipitoisuuden 15 minuutin keskiarvoja koskeva enimmäispitoisuus (11 mg/m 3 ) mallilaskelmien mukaan pahimmillaan ylittyä. Tämä johtuu siitä, että päästöjä vapautuu ulkoilmaan runsaimmillaan häiriötilanteen ensimmäisen kymmenen minuutin aikana. Hetkellisistä korkeista pitoisuuksista voi olla hetkellistä haittaa herkimpien ihmisten, esimerkiksi astmaatikkojen lisäksi myös suurelle joukolle terveitä ihmisiä. Normaalisti pitoisuudet ovat kuitenkin huomattavasti alhaisempia kuin laskelmissa käytetyt pahimpia tilanteita kuvaavat päästöarvot. Laskelmien mukaan kahden linjan yhtäaikaisen alasajon aiheuttaman häiriöpäästön aiheuttamat hiukkaspitoisuuden tuntikeskiarvot voivat kohota korkeimmillaan yli 300 µg/m 3 :aan alueilla, jotka ulottuvat noin 2 km:n päähän päästölähteistä. Yli

52 µg/m 3 :n pitoisuuksia voisi esiintyä noin 4 km:n etäisyydelle päästölähteistä. Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä sinkkitehtaan ympäristöluvassa luvan saaja määrättiin esittämään ympäristökeskukselle vuoden 2001 loppuun mennessä teknistaloudellinen selvitys pasuton ohituslinjojen päästökorkeuden nostamiseksi nykyisestä tasosta (30 m) tasolle 70 m. Selvityksen johdosta antamassaan lausunnossa ympäristökeskus on todennut pika alasajojen määrän tehtaalla suoritettujen kehitystoimien ansiosta huomattavasti vähentyneen ja katsonut, että ilmansuojelun ja terveydellisten riskien vähentämiseksi on estettävä häiriötilanteiden syntyminen mieluummin kuin nostettava päästökorkeutta. Ympäristökeskus on pitänyt tärkeänä, että luvan saaja edelleen panostaa häiriötilanteiden synnyn ehkäisyyn, koska häiriötilanteen vaikutukset pahimmissa mahdollisissa sääoloissa voivat olla vakavat, vaikkakin tapahtuman todennäköisyys kyseisissä oloissa on Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan pieni. Bioindikaattoritutkimukset Kokkolan seudulla tutkitaan osana ilman laadun yhteistarkkailua ilman laadun vaikutuksia bioindikaattorien avulla viiden vuoden välein. Viimeisin selvitys, joka kattaa vuodet , on valmistunut vuonna Tuloksista havaittavan tiettyjen epäpuhtauksien vähenemisen on tulkittu johtuvan teollisuuden päästöjen vähenemisestä. Kasvillisuusselvityksissä ilman epäpuhtauksien väheneminen on havaittavissa viiveellä. Mm. rikkipitoisuudet ovat laskeneet edelleen, vaikka rikkipäästöt ovat olleet vakaita jo usean vuoden ajan yli kymmenen vuotta kestäneen jyrkän vähentymisen jälkeen. Männyn runkojäkälien osalta selvitykset ovat osoittaneet Kokkolan keskustan ja Ykspihlajan alueen köyhtyneeksi. Yleisimmät lajit olivat saasteista jonkin verran hyötyvä sormipaisukarve ja kestävä keltatyvikarve. Yli puolella näytealoista on tavattu kuitenkin myös ilman epäpuhtauksille herkkiä naavoja ja luppoja. Lisäksi jäkälälajiston on todettu runsastuneen tutkimusalueella. Sormipaisukarpeen vauriot jakaantuivat tutkimusalueella samalla tavalla kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Pahimmat vauriot rajoittuivat Ykspihlajan niemelle. Kymmenen vuoden tutkimusjakson ( ) aikana pahojen ja selvien vaurioiden vyöhykkeen todettiin pienentyneen, mutta lievien vaurioiden alueen sen sijaan laajentuneen. Mäntyjen kunnossa ei ollut tapahtunut edelliseen tutkimukseen verrattuna merkittäviä muutoksia. Valtaosalla tutkituista aloista harsuuntuminen oli alle 20 %. Poikkeuksena oli Ykspihlajan niemi, jossa kolmella alalla ylitettiin 20 %:n harsuuntuminen.

53 53 Männyn neulasten rikkipitoisuudet olivat pienentyneet huomattavasti vuoden 1992 selvityksen tuloksiin verrattuina. Neulasten arseeni, kadmium ja sinkkipitoisuuksissa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Elohopeapitoisuudet olivat pienentyneet edellisiin tutkimuksiin verrattuna. Sammalten metallipitoisuudet olivat jakaantuneet samalla tavoin kuin edellisissäkin selvityksissä. Korkeimmat pitoisuudet todettiin Ykspihlajan tuntumassa. Vuoden 1992 tutkimukseen verrattuna arseeni, elohopea ja sinkkipitoisuudet olivat laskeneet ja rautapitoisuudet nousseet. Maaperän metallipitoisuudet Bioindikaattoriselvitysten yhteydessä on tutkittu myös humuksen ja mineraalimaan metallipitoisuuksia. Tutkimusaloja on ollut Kokkolan kaupungin alueella 13 ja vertailualoja kaksi. Suurin osa näytealoista on sijainnut Ykspihlajan teollisuusalueella. Humuksen keskimääräiset kadmium ja sinkkipitoisuudet olivat pienentyneet viiden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Arseeni, elohopea ja nikkelipitoisuuksissa ei ollut tapahtunut suurta muutosta. Korkeimmat pitoisuudet keskittyivät Ykspihlajan niemen kärkeen. Elohopea ja nikkelipitoisuudet vaihtelivat huomattavasti. Eräillä näytealoilla pitoisuudet olivat selvästi laskeneet ja joillakin taas nousseet. Humuksen rautapitoisuudet olivat korkeammat kuin vuonna Seuraavassa taulukossa on esitetty humuksen metallipitoisuuksien keskiarvot sekä maksimi ja minimiarvot (mg/kg 100 % kuiva aineessa) vuosina 1997 ja Metalli v v Keskiarvo Vaihteluväli Keskiarvo Vaihteluväli Arseeni 10,8 46,3 3,2 12,5 46,2 4,8 Kadmium 4,4 7,3 1,7 3,1 6,8 0,6 Rauta Elohopea 0,9 1,6 0,43 1,1 3,8 0,3 Nikkeli Sinkki Mineraalimaasta otetut näytteet eivät poikenneet vertailualojen näytteiden pitoisuuksista, eikä keskimääräisissä pitoisuuksissa ollut merkittäviä eroja edellisen tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Vaikutukset pohjaveteen Hakemukseen on liitetty tietoja jätealueen lähiympäristön pohjaveden pintakerroksen metallipitoisuuksista. Sinkkipitoisuudet (mg/l) 17 WU ja WOK kaivossa eri etäisyyksillä jätealueesta vuosina 2005 ja 2006 on esitetty seuraavassa taulukossa.

54 54 Kaivo Etäisyys (m) Keskiarvo WU WOK WOK WOK ,2 0,8 1,7 1,5 1,2 1,0 1,2 WOK WOK ,4 1,4 1,3 1,5 1,4 1,3 1,4 WOK ,0 1 0,9 1,4 2,3 5,6 2,0 WOK ,3 2,6 2,7 4,4 4 2,9 3,1 WU ,7 11 9, WOK WOK ,5 0,5 0,5 0,5 0,3 0,6 0,5 WOK ,5 0,5 0,5 0,6 0,6 1,0 0,6 WOK ,2 0,2 0,3 0,5 0,0 0,2 0,2 WOK ,5 0,5 0,4 0,5 0,5 0,7 0,5 WOK ,2 0,5 0,5 0,5 0,3 0,2 0,4 WOK ,1 2 1,6 1,8 1,6 1,6 1,8 WOK ,2 0,2 0,1 0,3 0,2 0,4 0,2 Seuraavassa taulukossa on tulokset samoina ajankohtina patoseinämän sisäpuolisesta putkesta WS 3 jna patoseinämän ulkopuolisesta, samalla linjalla olevista kaivoista WU 3 ja WU 7, joista ilmenee pitoisuuksien ero seinämän sisä ja ulkopuolella. WS 3 WU 3 (16 m) WU 7 (400 m) , , Keskiarvo Pohjaveden sinkkipitoisuus on tarkkailutulosten perusteella selvästi laskenut patoseinämän ja pumppausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Esimerkiksi putkessa WOK2 pitoisuus on laskenut vuoden 2000 alun tasosta mg/l tasolle mg/l, putkessa WOK 10 tasolta mg/l tasolle 1 6 mg/l. Myös muiden tutkittujen aineiden (kadmium, koboltti ja arseeni), joista on tehty yhteenveto, pitoisuudet alenevat etäisyyden kasvaessa ja vaihtelevat eri tarkkailuputkissa suunnilleen samalla tavalla kuin sinkin pitoisuudet. Vaikutukset ympäristömeluun Tehdasalue on kaavoitettu teollisuusalueeksi ja ympäristössä on laajalla alueella vastaavaa teollisuutta. Lähimpään asutukseen on etäisyyttä tehdasalueen rajalta yli 2 km. Sinkkitehtaan toiminnasta ympäristöön aiheutuvasta melusta ei ole tehty erillistä selvitystä, mutta yksittäisiä melumittauksia on tehty.

55 55 Sinkkitehtaan toiminnot sijaitsevat pääosin rakennusten sisällä, jolloin meluhaitat liittyvät lähinnä työsuojelun ja turvallisuuden alueelle. Ympäristömelua aiheuttavia päästölähteitä ovat lähinnä ulkona sijaitsevat jäähdytystornit, erilaiset puhaltimet sekä alueen liikenne. Sinkkitehtaan ympäristössä on mitattu melua Mittauksia tehtiin tehtaan ympärillä kolmella eri suunnalla ja etäisyydellä tehdasrakennuksista. Mittauksissa ei voitu erotella eri tehtaiden aiheuttamaa melua, joten tulokset kuvaavat koko tehdasalueen aiheuttamaa melutasoa (mukaanlukien mm. OMG Kokkola Chemicals Oy sekä Fortum Power & Heat Oy) alueen ympäristössä. Teollisuusalueen melua voidaan pitää jatkuvana, jolloin mittaustuloksia voidaan suoraan verrata voimassa oleviin meluohjearvoihin. Mittaustulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Mittauspaikka Jätealueen luoteiskulma Kemiran puoleinen portti Uusi portti (itäpuoli) Mittaustaso maanpinnasta (m) Etäisyys lähimmästä tehdasrakennuksesta (m) Mittaustulos (db(a)) 13, (Pasutto) 42 3,5 350 (Voimalaitos) 52 3,5 157 (Karboxylaatti) 48 Mittaustulosten perusteella melutasot tehdasalueen reuna alueilla ovat alle 55 dba lukuun ottamatta tilanteita, jolloin yksittäinen ohiajava ajoneuvo aiheuttaa melutason hetkellisen nousun. Tehtaalla suoritettujen jäähdytystornien melupäästömittausten perusteella niistä aiheutuvan maksimimelutason voidaan pelkästään etäisyysvaimennuksen johdosta, joka pistelähteen kyseessä ollessa on 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa, arvioida saavuttavan valtioneuvoston päätöksessä asetetut melutason ohjearvon jo tehdasalueen reunamilla. Tehdasalueen liikenteen ajoneuvotyypit ja määrät huomioon ottaen liikenteellä ei arvioida olevan juurikaan merkitystä melutilanteeseen, kun sitä verrataan pääväylien liikennemääriin. Arvio ympäristö ja terveysriskeistä Hakemukseen on liitetty Teollisuusvakuutuksen tekemä kartoitus ( ) toimintaan liittyvistä riskeistä. Riskikartoitus kattaa lähinnä omaisuudelle ja henkilöturvallisuudelle aiheutuvat riskit eikä siinä ole erikseen tarkasteltu ympäristölle aiheutuvia riskejä.

56 LAITOKSEN PÄÄSTÖJEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Päästö ja käyttötarkkailu Jätevesien tarkkailu 56 Sinkkitehtaan päästöjä mereen tarkkaillaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tehtaalta johdettavien jätevesien laatua seurataan jätevesien purkupaikalla. Jätevesien laatua ja määrää seurataan myös laitoskohtaisesti erillisissä kohteissa ennen yhteisiä saostusaltaita. Säännöllisessä seurannassa ovat mereen johtava viemärin (purkupaikka) lisäksi sinkkitehtaalta sekoitusaltaaseen johtavan viemärin kaivo Zm 107, joka on viimeinen tarkkailupiste ennen eri tehtailta tulevien jätevesien sekoittumista, sekä tarkkailupiste SP27 28, jonka typpipitoisuutta hyödynnetään koko sinkkitehtaan virtaamaa laskettaessa. Purkupaikalta sekä kaivoista Zm 107 ja SP27 28 otetaan kokoomanäytteet kerran vuorokaudessa. Kaivoista Zm 112 ja Zm 102 otetaan hetkelliset näytteet tarvittaessa silloin, kun kaivossa 107 havaitaan kohonneita pitoisuuksia, joiden syy ei ole tiedossa. Tarkkailupisteet on esitetty seuraavassa kuvassa. Säännöllisessä tarkkailussa olevista kaivoista otetaan näyte automaattisilla näytteenottimilla 15 minuutin välein (200 ml/kerta). Näytteet sekoitetaan, ja tarvittava määrä erotetaan analysointia varten. Näytteet analysoidaan kerran vuorokaudessa sinkkitehtaan laboratoriossa. Näytteet noudetaan ja analysoidaan kerran vuorokaudessa. Laboratorion aamuvuoro hakee näytteet klo , minkä jälkeen näytteet analysoidaan, ja tulos syötetään tehtaan tietojärjes

57 57 telmään niin, että tulokset ovat nähtävissä tietojärjestelmässä viimeistään 8 tunnin kuluessa. Purkupaikalta viikonloppuna otetut näytteet analysoidaan maanantaina. Koska purkupaikan päästöihin ei voi vaikuttaa vrk tasolla, kyseinen seuranta on riittävä tehtaiden tarpeisiin ja täyttää myös voimassa olevat viranomaisvaatimukset. Näytteistä analysoidaan päivittäin tarkkailuohjelman mukaiset ja/tai muutoin sovitut aineet. Kaivon Zm 107 ja purkupaikan näytteistä analysoidaan mm. typen ja metallien (Fe, Cu, Co, Ni, Zn, Cd, As ja Hg) pitoisuudet. Myös ph:ta ja jätevesivirtaamaa tarkkaillaan. Purkupaikan jäteveden kiintoainepitoisuus korreloi lähes pelkästään tuulen voimakkuuksien vaihteluun ja altaalla tehtäviin ruoppauksiin, minkä vuoksi kiintoainepitoisuutta ei ole katsottu tarpeelliseksi seurata. Mikäli purkupaikan jäteveden kiintoainepitoisuudesta halutaan tarkempaa tietoa, voidaan se selvittää tarpeen mukaan erillisellä kartoituksella. Tuloksista raportoidaan kerran kuukaudessa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja TE keskukselle sekä tarpeen mukaan muille osapuolille. Tuloksista kootaan kerran vuodessa yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu Länsi Suomen ympäristökeskus on voimassa olevalla ympäristölupapäätöksellä hyväksynyt sinkkitehtaan ilmaan johdettavien päästöjen nykyisen tarkkailuohjelman. Sinkkitehtaalla on kaikkiaan lähes 200 erillistä päästökohdetta. Kaikki päästökohteet on mitattu vähintään kerran, ja viimeisin laaja päästömittauskartoitus on tehty Energia Ekonon toimesta vuonna Tällöin selvitettiin tehtaan kaikki päästökohteet, ja nykyinen tarkkailu perustuu tähän selvitykseen. Merkitykseltään vähäisten päästökohtien mittaustiheys on suhteellisen harva, mutta niidenkin päästöt on otettu huomioon viimeisimmän mittaustuloksen perusteella tehtaan kokonaispäästössä. Kaikkien merkittävien päästökohtien päästöt mitataan noin kerran vuodessa. Merkitykseltään vähäisten kohteiden mittaustiheys on 3 5 vuotta. Nykyinen tarkkailuohjelma on kattava, ja kuvaa luotettavasti tehtaan toiminnasta ilmaan tapahtuvia päästöjä kuukausi ja vuositasolla. Arseenipäästöjä on seurattu vuoden 2000 loppuun tehostetusti neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2002 arseenipäästöissä saavutettiin merkittävä vähennys. Tämän jälkeen on siirrytty kolmen vuoden välein toistettaviin mittauksiin.

58 58 Pasuton ylös ja alasajotilanteisiin liittyvät päästöt on selvitetty ja eri tilanteille on määritelty tarkat ominaispäästöt, joita käytetään päästölaskentojen perustana. Pasuton seisokki ja pika alasajotilanteiden päästöt raportoidaan erikseen viranomaisille. Tehtaan kaikki omat mittaukset suoritetaan sekä hiukkas että kaasufaasista ja näytteistä määritetään mm. prosessivaiheeseen liittyvät metallipäästöt. Mittausmenetelmät ovat standardisoituja ja tuloksista raportoidaan vuosittain Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muutokset päästökohteissa Päästömittausohjelman mukaisissa tai muissa päästökohteissa tapahtuvista muutoksista ja mahdollisista uusista päästökohteista ilmoitetaan tehtaan ympäristöorganisaatiolle, joka rekisteröi ja kirjaa muutokset tietojärjestelmään. Muuttuneiden ja/tai uusien päästökohteiden merkittävyys tarkistetaan tuotanto osaston, laboratorion ja ympäristöosaston edustajien kesken vähintään kerran vuodessa. Muutokset tai uudet kohteet, joiden arvioidaan vaikuttavan kohteen tai osaston päästötasoon merkittävästi, pyritään mittaamaan viipymättä niin, että päästötason muutos voidaan ottaa huomioon viranomaisille esitettävässä seuraavassa vuosiraportissa. Sellaisten muutosten tai uusien kohteiden mittausta ei pidetä tarpeellisena, joiden ei arvioida vaikuttavan olennaisesti kohteen tai osaston päästötasoon. Muutokset kuitenkin otetaan huomioon ja ne kirjataan tehtaan tietojärjestelmään. Tieto mittausten ulkopuolelle jätetyistä päästökohdista sekä arvio näiden päästöistä esitetään viranomaisille vuosiraportin yhteydessä. Mittausperiaatteet sekä tulosten laskenta ja raportointi Kaikissa mittauksissa pyritään noudattamaan voimassa olevia standardimenetelmiä, esim. SFS Mittauskohteen valinnassa pyritään noudattamaan standardin SFS 5625 suosituksia siten, että mittauspiste on mahdollisimman lähellä ulospuhallusta (ei kuitenkaan standardin määrittelemää minimimittaa lähempänä). Mittauskohteista tehdään kaksi rinnakkaista mittausta kahdella laitteistolla. Mittauspöytäkirjaan kirjatut mittauksen tiedot sekä saadut analyysitulokset syötetään ko. mittaukselle sopivaan laskentapohjaan. Tehtaalla on käytössä tehdastietojärjestelmä, johon päästömittaustulokset syötetään viipymättä mittaustuloksen valmistuttua. Tietojärjestelmässä on pohjalla aina viimeisin päästömittaustulos ja järjestelmä hyödyntää päästön laskennassa jatkuvasti seurattavia prosessiparametreja kuten eri kohteiden virtausmäärää ja puhdistinlaitteen toimintaa (käytössä vai ohituksella). Laskenta tapahtuu näin lähes reaaliajassa päästömittaustiedon (mg/h tai mg/m 3 ) ja kohteen prosessitietojen perusteella. Päästöt ilmaan ovat luettavissa tietojärjestelmässä sekä taulukko että graafisessa muodossa.

59 59 Jätteiden laadun tarkkailu Sinkkitehtaan toiminnassa syntyy tai sinne otetaan käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi yhteensä noin 70 erillistä jätejaetta. Kaikkien jätteiden määrää ja laatua tarkkaillaan. Niin ulkopuoliselle käsittelijälle kuin omalle jätealueelle menevät jätteet lajitellaan ja niiden määrää ja laatua tarkkaillaan. Syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa. Kirjanpidosta ilmenee mm. jätteen määrä, alkuperä, tunnusnumero ja käsittelytapa. Jokaisella jätejakeella on myös oma vastuuorganisaationsa, joka huolehtii sen käsittelystä. Jätealueelle sijoitettavien sakkojen liukoisuutta ja koostumusta seurataan säännöllisellä näytteenotolla. Yhteisjätteen laadun ja koostumuksen tarkkailu Vastaavuustestaus Yhteisjätteen koostumus sekä laatukriteereihin verrattavien aineiden liukoisuus (mg/kg, L/S 10) määritetään vuorokauden kokoomanäytteistä kerran kuukaudessa. Testimenetelmänä käytetään kaksivaiheista CEN testiä EN Liukoisten metallien analysointi suoritetaan hyväksyttyjen standardien mukaisesti. Tarkkailtavia parametrejä ovat: Sinkki (Zn) Sulfaatti (SO 4 ) Arseeni (As) Antimoni (Sb) Kadmium (Cd) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Yhteisjätteen koostumuksen seuranta Yhteisjätteen koostumusta seurataan kerran kuukaudessa otettavien vuorokauden kokoomanäytteiden avulla. Yhteisjätteestä analysoidaan joka kuukausi seuraavat parametrit: Sinkki (Zn) Antimoni (Sb) Rauta (Fe) Kalsium (Ca) Kupari (Cu) Rikki/Sulfaatti (S/SO 4 ) Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Elohopea (Hg) Arseeni (As) Raportointi Tuloksista raportoidaan kerran kuukaudessa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuloksista kootaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

60 60 Toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailu Vesistötarkkailu Jätevesien vaikutuksia Kokkolan edustan merialueeseen tarkkaillaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Sinkkitehdas osallistuu merialueen tarkkailuun yhdessä Kokkolan kaupungin ja muiden Ykspihlajan suurteollisuusalueen kuormittajien kanssa. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry:n suorittama tarkkailu perustuu Länsi Suomen vesioikeuden päätöksiin tarkkailuvelvoitteista. Tarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain raportti. Viiden vuoden tarkkailujakson lopussa julkaistaan laajempi raportti, joka kattaa koko jakson tutkimustulokset. Merialueen tarkkailupisteet (16) on sijoitettu purkupaikkojen läheisyyteen, jokisuistoihin ja kauemmas merelle Tankarin edustalle saakka. Näytteitä otetaan Kokkolan edustalta sekä Suntista ja Perhonjoesta. Vesinäytteiden lisäksi alueelta tutkitaan kasviplanktonia, rehevöitymistä (a klorofylli), pohjaeläimistöä, makroleviä ja perifytonia. Vesinäytteistä analysoidaan mm. ph, happi, väri, sameus, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja fosfori, PO 4 P, NO 2+3 N, NH 4 N, a klorofylli sekä Fe, Zn, Ni ja Co. Näytteet otetaan metrin syvyydestä, ja tiettyjä suureita myös muista syvyyksistä. Sinkki analysoidaan jokaisella näytteenottokerralla ja muut metallit kaksi kertaa kesässä ja kerran talvella. Lisäksi kerran tarkkailujakson aikana kerätään metallinäytteet kaloista, pohjaeläimistä ja sedimenteistä. Sedimenttitutkimuksen yhteydessä metallien (As, Co, Hg, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn) lisäksi tutkitaan sedimentin ravinnepitoisuus. Kalataloustarkkailu Jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen tarkkaillaan Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ammattikalastajien kalastustiedot selvitetään vuosittain. Kotitarve ja virkistyskalastusta koskeva tiedustelu, koekalastukset ja siian poikasnuottaukset tehdään kerran tarkkailujakson aikana (2005). Ilmanlaadun tarkkailu Ilmanlaatua Kokkolan seudulla on tarkkailtu alueen suurteollisuuslaitosten ja kuntien välisenä yhteistarkkailuna Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma laaditaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Viimeisin tarkkailuohjelma kattaa vuodet

61 61 Ilmanlaadun mittaukset Ilmanlaatua on tarkkailtu Kokkolassa yhteistarkkailuna vuodesta Ilmanlaadun mittauksiin sisältyvät jatkuvat mittaukset Kokkolan alueella ja hiukkasten metallianalyysit. Ilmanlaatua mitataan jatkuvasti kahdella mittausasemalla. Näiden lisäksi on mittauksia tehty muissakin paikoissa. Mittausasemilla mitataan rikkidioksidin, typenoksidien, hiilimonoksidin ja hiukkasten pitoisuuksia. Tuloksista lasketaan ilmanlaatuindeksi, joka kuvaa ilmanlaadun terveys ja ympäristövaikutuksia. Hiukkasnäytteet kerätään jatkuvatoimisilla PM 10 keräimillä ja ne samoin kuin niiden metallisisältö analysoidaan standardien mukaisesti. Bioindikaattori ja maaperätutkimukset Ilmanlaadun tarkkailuohjelmaan sisältyy viiden vuoden välein toistettava Kokkolan seudun bioindikaattoritutkimus. Tutkimuksia on tehty vuosina 1992, 1997 ja Indikaattoreina käytetään herkästi reagoivia lajeja kuten sormipaisukarve ja seinäsammal. Tutkimus kattaa mäntyjen harsuuntumisen, mäntyjen runkojäkälien kartoituksen, männynneulasten rikki ja metallipitoisuudet sekä sammalten metallipitoisuudet. Näytealoja on ollut 105. Niistä suurin osa (55) sijaitsee Kokkolan kaupungin alueella. Erityisen tiheä näytealaverkosto on Ykspihlajassa. Näytealoja on myös Kälviällä, Luodossa ja Kruunupyyssä. Bioindikaattoritutkimuksen yhteydessä analysoidaan myös maaperän happamuus sekä metalli ja ravinnepitoisuus 13:lta Kokkolan alueen näytealalta. Pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden tarkkailu Sinkkitehtaan ja sen ympäristön alueiden pohjavesien laatua on seurattu vuodesta 1987 alkaen. Tarkkailu tehdasalueella ja sen ympäristössä toteutetaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenottoputkia ja kaivoja on yhteensä 31, joista neljä on Fortum Power and Heat Oy:n kaivoja. Tarkkailupisteistä osa sijaitsee tehdasalueella ja osa jätealueella ja sen ympäristössä. Sinkkitehtaan alueella on 16 vanhaa WOK nimistä pohjavesiputkea sekä 7 U kaivoksi nimettyä tarkkailukaivoa, joista näytteet otetaan kolmelta eri syvyydeltä (3 erillistä putkea kaivon sisällä). U kaivot sijaitsevat jätealueen ympärillä patoseinämän ulkopuolella. Lisäksi varsinaisella jätealueella eli patoseinämän sisäpuolella on neljä S kaivoa, joista seurataan jätealueen suotovesien laatua kolmelta eri syvyydeltä. S ja U kaivot sijaitsevat patoseinämän välittömässä läheisyydessä, ja niiden avulla seurataan myös patoseinämän ja suotovesijärjestelmän toimivuutta.

62 62 Sinkkitehtaalta ympäristöön ulottuu kolme erillistä tarkkailulinjaa, joiden kauimmaiset näytteenottopisteet sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä tehtaasta tai jätealueesta. Näiden avulla seurataan mahdollisten vaikutusten laajuutta. WOK pohjavesikaivojen samoin kuin S ja U kaivojen vesistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, Zn, Fe, Cd, Cu, Co, Ni, kok S, As, Pb, Sr ja Hg. S ja U kaivoista mitataan pohjaveden pinnankorkeutta jatkuvasti. Jätealueella syntyvät suotovedet pumpataan tehtaalle pumppukaivon 3 kautta. Tästä kaivosta analysoidaan edellisten tarkkailukaivojen lisäksi kolme kertaa vuodessa samat parametrit kuin pohjavesitarkkailussa. Boliden Kokkola Oy:n laboratorio ottaa pohjavesinäytteet sekä jätealueen suotovesinäytteet kaivoista (WOK 1 21, S1 4, U1 7 ja pumppukaivosta) 3 kolme kertaa vuodessa, esim. huhti, heinäja lokakuussa. Hakijan esitys tarkkailun toteuttamiseksi Hakija on esittänyt, että päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailua jatkettaisiin voimassa olevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. KORVAUKSET Voimassaolevan luvan mukaiset määräykset Hakija on Vaasan hallinto oikeuden päätöksellä nro 04/0157/1 muutetulla Länsi Suomen ympäristölupaviraston antamalla jätevesien johtamista mereen koskevalla päätöksellä nro 67/2001/3 määrätty maksamaan vesialueen tuoton alenemisesta korvauksia osakaskunnille vuosilta ja ammattikalastajille vuosilta istuttamaan vuosien aikana yleiselle vesialueelle aiheutuneiden kalataloudellisten vahinkojen hyvittämiseksi vaikutusalueelle vuoden 2004 loppuun mennessä vaellusikäistä, vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta ja yksikesäistä, keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta istuttamaan vuodesta 2003 lähtien kalataloudellisten vahinkojen hyvittämiseksi jätevesien vaikutusalueelle vuosittain vaellusikäistä, vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta ja yksikesäistä, keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Istutettavia kalalajeja voidaan muuttaa

63 63 ja siikaistutukset joko kokonaan tai osittain toimeenpanna vastakuoriutuneiden poikasten istutuksin työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla kuitenkin niin, ettei velvoitteen rahallinen arvo muutu ja panemaan vireille viimeistään Länsi Suomen ympäristölupavirastossa jätevesistä ammattikalastajille vuoden 1998 jälkeen aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen selvittämistä ja korvaamista koskeva hakemus. Hakijan esitys korvausten maksamiseksi ja kalatalousvelvoitteiksi Hakija on esittänyt, että vesialueiden pilaantumisesta ammattikalastajille ja vesialueiden omistajille maksettavia korvauksia koskeva asia ratkaistaisiin erillisessä käsittelyssä samanaikaisesti alueen muita laitoksia koskevien korvausasioiden käsittelyn yhteydessä. Jätevesien johtamisesta vesialueiden omistajille aiheutuneet haitat esitetään poistettaviksi merialueelle kohdistuvalla istutusvelvoitteella. Hakija on työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta antamassaan vastineessa katsonut, että nykyisiä kalanistutus ja niiden onnistumisen seurantavelvoitteita ei tulisi muuttaa euron suuruiseksi kalatalousmaksuksi, vaan että hakijan tulisi saada hoitaa istutusvelvoitteensa itse. Riskit ja poikkeukselliset tilanteet Hakemusasiakirjoihin sisältyy Boliden Kokkola Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n yhteinen, Kokkolan Suurteollisuusaluetta koskeva, päivätty turvallisuusselvitys, jossa on esitetty toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmä onnettomuustilanteissa, kartoitettu ja arvioitu suuronnettomuusvaarat, esitetty tehdasalueen yhteiset pelastusjärjestelmät ja arvio toimenpiteiden riittävyydestä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , , , , , , , , , , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kokkolan kaupungin ja Länsi Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustauluilla

64 64 Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Keskipohjanmaa ja Österbottningen nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu myös erikseen tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksen johdosta on neuvoteltu ja suoritettu tarkastuksia ja Tarkastusmuistiot on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Kokkolan kaupungilta, Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kokkolan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä jätealueen osalta Suomen ympäristökeskukselta. Länsi Suomen ympäristökeskukselta ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta on lisäksi pyydetty lausunto lupahakemukseen tehdystä muutoksesta, joka koskee jätteiden laadun parantamista ja käsittelyn muutosta jätealueella. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan mm. todennut seuraavaa: Jätevedet Boliden Kokkola Oy:n vastaa paitsi omien jätevesiensä, myös mereen laskettavien OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaiden kaikkien jätevesien ja Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen saniteettijätevesien laadusta. Lupamääräyksissa tulisi siksi ottaa huomioon, että OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevedet poikkeavat laadultaan sinkkitehtaan jätevesistä. OMG Kokkola Chemicals Oy:n prosesseissa käytetään erilaisia kemikaaleja, ja sen jätevedet voivat sisältää sinkkitehtaan jätevesiin verrattuna purkualueella eri tavalla käyttäytyviä yhdisteitä. Sinkkitehtaan altaiden tilavuus ei ole kovin suuri, ja jäteveden viipymä niissä on selvästi alle vuorokausi. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen on sen vuoksi tärkeää. Sinkkitehtaan lisäksi on arvioitava OMG Kokkola Chemicals Oy:n varautuminen jätevesien laadussa tai määrässä tapahtuvien poikkeuksellisten tilanteiden hallintaan sekä vahinkojen ehkäisemiseen ja rajoittamiseen. Koska jätevesien puhdistuminen riippuu merkittävästi tehtaiden jätevesien välisistä reaktioista saostusaltaissa, on tarpeen esittää suunnitelma myös sellaisten tilanteiden varalta, joissa toiselta tehtaalta ei tule jätevesiä.

65 65 Sinkkitehdas tulisi velvoittaa ilmoittamaan alueelliselle ympäristökeskukselle OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesien päästörajaarvojen ylityksistä. Sinkkitehtaalla on oltava tieto OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesien laadusta viipymättä, kun jätevedet on tutkittu. Vuonna 2004 OMG:n jätevesien kuparipitoisuus on ylittänyt kuukausipäästörajan. Jätevesipäästöjä koskevien mittausten tulokset tulisi raportoida ympäristökeskukselle kerran kuukaudessa. Poikkeuksellisista tilanteista on raportoitava välittömästi. Kuukausiraportissa tulisi esittää jätevesien vuorokausinäytteenotosta saadut tulokset nykyisin raportoitavan kuukausikeskiarvon lisäksi myös tilastollisin tunnusluvuin. Näiden (esim. keskiarvo, vaihteluväli) avulla saadaan esille mm. mereen johdettavien haitta aineiden maksimipitoisuudet vuorokausitasolla ja lyhytaikaisten korkeiden pitoisuuksien esiintymistiheys, jolla on merkitystä arvioitaessa jätevesien vaikutuksia vesistöön. Jätevesipäästöille voitaisiin antaa voimassa olevan päätöksen (Vaasan hallinto oikeus ) mukaiset raja arvot kuukausija vuosikeskiarvoina. Koska jätevedet puhdistuvat vielä saostusaltailla, raja arvot eivät saisi olla kahdesta tehtaasta altaisiin johdettavien raja arvojen summa. Päästöraja arvoja asetettaessa on myös otettava huomioon, että tehtaiden jätevedet poikkeavat laadultaan toisistaan selvästi sekä orgaanisten yhdisteiden että metallien osalta. Vesipuitedirektiivin ja vaarallisten aineiden direktiivin mukaiset selvitys ja tarkkailuvelvoitteet tulisi ottaa velvoitteeksi jo tähän lupaan. Prioriteettiainelistalla olevien tai sinne ehdotettujen aineiden luettelon metallien säännöllisestä seurannasta puuttuvat kromi ja lyijy. Näiden esiintyminen ja joutuminen ympäristöön tulisi tarkkailun tarpeen arvioimiseksi myös selvittää. Koska sinkkitehtaan jätevedet sekoittuvat altaissa OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n jätevesiin, sinkkitehtaan mereen joutuvia jätevesiä ei pystytä erikseen tutkimaan. OMG Kokkola Chemicals Oy on ympäristölupansa velvoittamana kartoittanut jätevesiensä akuutin toksisuuden mittaamiseen käyttökelpoisia menetelmiä. Tulosten perusteella sopivia biologisia testausmenetelmiä on olemassa, joten akuutin toksisuuden mittausmenetelmiä voidaan ottaa käyttöön mereen johdettavan veden laadun tarkkailussa. Hakija tulisi velvoittaa tarkkailemaan mereen johdettavan jäteveden akuutin toksisuuden vaikutusaluetta purkualueella ja selvittämään mahdollisuuksia akuutin toksisuuden alentamiseksi. Akuutin toksisuuden mittaamisvelvoite voitaisiin kytkeä jommallakummalla tehtaalla tapahtuviin prosessimuutoksiin tai merkittäviin muutoksiin raaka aineiden laadussa, joka saattaa vaihdella erityisesti OMG Kokkola Chemicals Oy:n laitoksella. Akuutin toksisuuden selvityk

66 66 set ja ajoittaiset mittaukset antavat haitta aineiden yhteisvaikutuksista sellaista tietoa, jota ei saada nykyisistä veden fysikaaliskemiallisista tarkkailuista. Tiedot akuutin toksisuuden vaikutusalueesta meressä ovat tärkeitä myös merialueen yhteistarkkailussa. Ajoittamalla päästö ja vaikutustarkkailujen vaatimat selvitykset, ne voisivat tukea toisiaan. Sinkkitehtaan jätevesien toksisuuden selvittämiselle ennen saostusaltaisiin johtamista ei liene tässä vaiheessa tarvetta. OMG:n tekemissä selvityksissä on esitetty menetelmiä saostusaltaasta mereen lähtevän veden akuutin toksisuuden arviointiin. Sinkkitehdas tulisi vastaavasti velvoittaa selvittämään kokeellisesti biologisten menetelmien soveltuvuutta mereen johdettavan jäteveden pitkäaikaistoksisuuden tarkkailussa. Selvityksessä tulisi esittää mahdollisuudet täydentää nykyistä tarkkailujärjestelmää mereen johdettavan jäteveden ja jätevesien vaikutusalueen sedimentin osalta pitkäaikaistoksisuutta kuvaavilla biologisilla tutkimusmenetelmillä. Tavoitteena tulisi olla löytää menetelmä, jolla voitaisiin estää mahdollisen toksisen kuorman pääsy ympäristöön. Jätteet Sinkkitehtaan jätealueelle toimitettavista sinkkitehtaan omassa toiminnassa syntyvistä jätejakeista merkittävimmät ovat jarosiitti ja rikkirikaste, jotka ovat tarkassa seurannassa. Jarosiitti on toimitettu jätealueelle veteen lietettynä, mutta hakemuksen mukaan se tultaisiin kuljettamaan kuivana. Tämä vähentää jätealueella olevan veden sekä jätealueelta pumpattavan veden ja suotoveden määrää. Jarosiitin näytteenotto täyttää nykyiset vaatimukset. Jarosiitin liukoisen sinkin pitoisuus on kuitenkin ylittänyt ympäristöluvassa asetetun raja arvon 20 mg/kg muutamia kertoja vuodessa. Kadmiumin ja arseenin yhteinen raja arvo on myös ylittynyt kahtena viime vuonna lukuisia kertoja, ja jarosiitin liukoisen kadmiumin ja arseenin yhteismäärä on vaihdellut voimakkaasti (yli 50 kertaisesti). Kaatopaikkakelpoisuutta koskevien kriteerien voimaantulo vuonna 2005 muuttaa liukoisuuden tutkimusmenetelmää ja jätteiden kaatopaikkakelpoisuuskriteereitä. Rikkirikasteen ominaisuudet selvitetään kaatopaikkakriteereistä annettavan asetuksen mukaisesti. Rikkirikasteen määrä on huomattava, ja se varastoidaan ongelmajätteille rakennetuissa altaissa, nykyisin pintakuivana. Rikkirikastealtailta pumpattavan veden laatua on seurattu, vaikka sille ei ole asetettu laaturajoja. Haittaaineiden (sinkki, arseeni, kadmium) pitoisuudet ovat nousseet sitä mukaa kuin allas on täyttynyt. Jarosiitin ja rikkirikastejätteen sekä ns. yhteisjätteen käsittelyä koskevan lupahakemuksen muutoksen johdosta antamassaan erillisessä lausunnossa ympäristökeskus on suoritettujen täysmittakaavaisten kokeiden tuloksien perusteella katsonut, että hanke on hyväksyttävä. Yhteisjätteen hyödyntämismahdollisuuksista ei kuitenkaan ole tietoa, ja menettely saattaa heikentää mahdolli

67 67 suuksia hyödyntää ko. jätteitä. Koeajojen perusteella yhteisjätteen laatu saadaan sellaiseksi, että se on mahdollista sijoittaa ongelmajätteen kaatopaikalle. Ympäristökeskus on pitänyt tärkeänä, että luvassa annetaan riittävät jätteen laatua koskevat tarkkailumääräykset. Käsittelyvaihtoehdoista on jätteiden mahdollisen hyötykäytön kannalta paras vaihtoehto 1, jossa jarosiitti stabiloidaan kalkin ja sementin avulla ja rikkirikaste kalkin avulla, ja jossa nämä sijoitetaan erillisinä jätejakeina jätealueelle. Tässä kuten muissakin vaihtoehdoissa jäte sijoitettaisiin alueelle tähänastista kuivempana, mikä parantaisi sekä ympäristönsuojelua että patoturvallisuutta. Koska eri vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksista ei ole arvioita, kaikki vaihtoehdot ovat tässä vaiheessa kuitenkin mahdollisina. Jätealueelle otetaan vastaan myös muiden toiminnanharjoittajien jätteitä. Näistä merkittävin jätejae on OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä tuleva rautasakka, joka rakennettavuus ja laatuominaisuuksiltaan soveltuu esitettyjen selvitysten perusteella myös jätealueen reunapenkereiden rakentamiseen. Koska kyseisen rautasakan haitta ainepitoisuudet kuitenkin ajoittain ylittävät ko. tehtaan luvassa annetut raja arvot, on sinkkitehtaan ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n välistä tiedonvälitystä parannettava. Rautasakkaa sijoitetaan alueelle päivittäin, mutta sen laatutiedot ilmoitetaan vain kuukausittain. Vuorokausittain tutkittavan rautasakan laatutieto tulisi lähettää viipymättä OMG:lta sinkkitehtaalle, jotta päästörajoja ylittävät jäte erät voidaan tarvittaessa toimittaa muualle loppusijoitettavaksi. OMG Kokkola Chemicals Oy:n rautasakalle kuten muidenkin ulkopuolisten jätteentoimittajien jätteille on määrättävä rajat sille, milloin niitä voidaan käyttää pengerrakenteessa, milloin ne voidaan sijoittaa maapohjaisiin altaisiin tai milloin ne on sijoitettava muovitettuihin altaisiin. Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen lento ja pohjatuhkat on ajettu maantäyttötarkoituksessa nykyisen jätealueen ja saostusaltaiden välissä olevalle alueelle. Länsi Suomen ympäristökeskuksen erillisen päätöksen mukaan uusia lento ja pohjatuhkia voidaan käyttää tietyissä kohteissa jätealueen reunapenkereiden rakentamiseen kummallekin tuhkatyypille soveltuvissa eri kohteissa. Nykyisin tuhkia ei kuitenkaan ole käytetty juurikaan pengerrakenteessa, vaan tuhkilla täytetty alue on tyypillinen täyttöalue. Kyseinen täyttöalue tulisi laillistaa tässä lupakäsittelyssä. Liuotusjäännös Vuonna 2001 jätealueelta siirrettyä liuotusjätettä voidaan varastoida kasassa nykyisellä paikallaan hakijan esittämällä tavalla, koska varastoinnista asfaltoidulla ja viemäröidyllä alueella ei aiheudu ympäristörasitusta. Hakijan on kuitenkin esitettävä jätteen käytölle realistinen aikataulu.

68 Kadmiumjäte 68 Metallisen kadmiumjätteen varastointi jätealueen patoseinämien sisäpuolisissa betonibunkkereissa mahdollista myöhempää hyötykäyttöä varten on paras varastointitapa kyseiselle jätteelle. Varastoinnin tulisi olla mahdollinen myös kaatopaikkakriteereiden tullessa voimaan vuonna Päästöt ilmaan Sinkkitehtaalla on runsaasti ilmaan johdettavien päästöjen seurantakohteita. Päästöjen mittausohjelman mukaisesti päästökohdat käydään läpi yleensä 1 3 vuoden välein. Mittaustulosten perusteella lasketaan kunkin päästökohdan päästö säännöllisesti niin, että valvontaa varten on saatavissa laskennallinen tieto vähintään vuorokausitasolta. Ilmaan johdettavista päästöistä on raportoitu vuositasolla, mikä on edelleen riittävää. Häiriötilanteista johtuvista pasuton pika alasajotilanteista on raportoitava viipymättä. Suunnitelluista pika alasajotilanteista, jolloin päästöt ilmaan ovat äkillisiä häiriötilanteita huomattavasti pienempiä, ei kuitenkaan tarvitse erikseen ilmoittaa. Ulkopuolisen asiantuntijan tulisi varmentaa merkittävimpien näytteenottopisteiden näytteenottoketjun ja tulosten luotettavuus muutaman vuoden välein. Päästömittausten tuloksille on määritettävä kokonaisepävarmuus. Maaperä Tehdasalueen maaperää ei ole järjestelmällisesti tutkittu. Maaperän haitta ainepitoisuudet tulisi selvittää aina, kun alueelle rakennetaan tai rakennuksia puretaan. Suunnitelma maaperäselvitysten tekemisestä on kussakin tapauksessa esitettävä ympäristökeskukselle ja raportti toimitettava tiedoksi ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdolliset maaperäselvitykset tulisi tehdä alueen kuormittajien yhteistyönä. Melu Sinkkitehtaan on ympäristönsuojelulain mukaisen selvilläolovelvollisuuden perusteella tehtävä laitoksen aiheuttamaa melua koskeva selvitys. Selvityksessä tulisi kartoittaa laitoksen melulähteet (puhaltimet, jäähdytystornit, kuljettimet, liikenne tietylle etäisyydelle saakka tehtaasta) ja arvioida niiden merkitys kokonaismelutilanteeseen. Laskentamalleihin ja/tai mittauksiin perustuvien meluselvitysten tulisi olla tehtyinä esimerkiksi vuoteen 2010 tai seuraavan, lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävän lupahakemuksen jättämisajankohtaan mennessä. Koska teollisuusaluetta on melun suhteen tarkasteltava kokonaisuutena, meluselvitys tulisi tehdä yhdessä Ykspihlajan suurteollisuusalueen muiden laitosten kanssa. Suhteelli

69 69 sen pitkä määräaika selvityksen tekemiseksi on tarpeen mm. sen vuoksi, että alueen muille toiminnanharjoittajille ei niiden ympäristöluvissa toistaiseksi ole asetettu melutilanteen selvittämisvelvoitetta. Kemikaalit Kemikaalien käyttömääriin ja tapoihin liittyvät kirjanpito ja raportointivelvoitteet on syytä kirjata selkeästi käyttötarkkailuehtoihin. Jätealueen ympäristövaikutukset Jätealueen patoseinämän rakentamisen jälkeen tehtyjen pohjavesiseurantojen perusteella ei voida vielä tehdä eristeseinämän toimivuudesta johtopäätöksiä. Pohjaveden virtauksen on kuitenkin todettu pysyneen pumppausten ansiosta jätealueelle päin. Pohjavettä tarkkaillaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemuksessa on esitetty tarkkailun jatkamista nykyisellään. Pohjaveden haitta ainepitoisuuksien muutoksien havainnollistamiseksi hakijan tulisi laatia haitta ainepitoisuuksien vertikaalista ja horisontaalista vaihtelua kuvaava raportti ja toimittaa se vuoden 2006 loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätealueen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä vuonna 1997 on alueelle laadittu pohjaveden virtausmalli. Lisäksi on raskasmetallien ja muiden haitta aineiden leviämistä pohjavedessä tarkasteltu laskennallisesti. Nykyisin käytössä olevilla differenssimenetelmään perustuvilla virtausmallinnuskoodeilla voidaan mallintaa myös aineen kulkeutumista ja leviämistä pohjaveden mukana. Hakija tulisi velvoittaa laatimaan jätealueen toiminnan tarkkailun tehostamiseksi, havainnollistamiseksi ja muutosten ennustamiseksi differenssimenetelmään perustuva pohjaveden virtaus ja aineenkulkeutumismalli. Mallin laatimiseen tarvittavat taustatiedot ovat jo nyt pääosin olemassa ja tarvittavat lisätiedot ovat myös helposti saatavissa. Haitallisten aineiden vaikutusten arviointi, käyttö, päästö ja vaikutustarkkailu Päästöjen arvioimiseksi ja päästöraja arvojen asettamiseksi olisi maahan, ilmaan ja vesiin pääsevien haitallisten aineiden synty ja kulkeutumisreitit tehtaan prosesseissa selvitettävä. Päästöjä tulisi tarkastella riskilähtöisesti ja selvittämällä haitallisten aineiden käyttö laitoksessa. Hakemuksen perusteella on vaikeaa arvioida, onko toiminnassa kemikaalilain velvoitteiden mukaisesti valittu käytettävissä olevista tekniikoista tai kemikaaleista ne, jotka aiheuttavat pienimmän ympäristöriskin.

70 70 Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailu tulisi suunnitella yhdeksi kokonaisuudeksi niin, että riskinarvioinnin perusteella tarkkailtavista aineista/yhdisteistä saatava tieto palvelee sekä päästöjen tarkkailua että vaikutusten tarkkailua. Tarkkailut tulisi kohdentaa keskeisiin haitta aineisiin. Tarkkailumääräysten yhteydessä tulisi määrätä mittausmenetelmistä, tulosten sallitusta epävarmuudesta sekä mittausjärjestelmien ja puhdistustekniikoiden käyttöasteesta. Luvassa on määrättävä päästön määritysmenetelmän laadunvarmistuksesta. Kohteissa, joissa laitos tekee mittaukset itse, on ulkoisen laadunvarmistuksen lisäksi (mm. menetelmien akkreditointi, osallistuminen vertailututkimuksiin) varmistettava, että sisäinen laadunvarmistus on kunnossa. 2) Kokkolan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että edellytykset luvan myöntämiseksi sekä sinkkitehtaan omalle toiminnalle että OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesien ja Fortum Power Heat Oy:n saniteettivesien käsittelylle ja johtamiselle mereen ovat olemassa. Lupaan tulisi sisällyttää voimassa olevien kolmen erillisen luvan toimintaa ja toiminnan tarkkailua koskevat osat. Ilmaan johdettavien päästöjen luparajoiksi tulisi asettaa nykyisen päätöksen mukaiset, hakemuksessa esitetyt vuosipäästöjen rajaarvot ja tavoitearvot. Jätevesiä koskevat lupaehdot ja raja arvot tulisi asettaa Länsi Suomen ympäristölupaviraston voimassaolevan päätöksen mukaisina ottaen huomioon Vaasan hallinto oikeuden siihen tekemät muutokset. Jätevesistä aiheutuvien haittojen korvaaminen tulee käsitellä samalle merialueelle jätevesiä laskevien muiden laitosten korvausasioiden yhteydessä. Hakemukseen sisältyvä esitys päästöjen tarkkailuohjelmiksi voidaan hyväksyä sellaisenaan. Lautakunta on todennut, että jarosiitin ja rikkirikasteen käsittelyä koskevat muutokset eivät lisää ympäristökuormitusta, joten hakijan esittämille niitä koskeville suunnitelmille ei ole estettä edellyttäen, että jätteet täyttävät niitä koskevat laatukriteerit. Laitoksen tulee ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista välittömästi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitoksen tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristöraportti toiminnasta.

71 71 Lupa tulisi myöntää olemaan voimassa toistaiseksi, kuitenkin siten, että lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus olisi tehtävä vuoden 2010 loppuun mennessä. 3) Kokkolanseudun terveyskeskus ky:n valvontaosasto on lausunnossaan todennut sinkkitehtaan päästöjen viime vuosina merkittävästi vähentyneen. Häiriötilanteisiin ja niistä aiheutuviin päästöihin tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Jätteiden kerääminen, kuljetus, käsittely, hyödyntäminen ja säilyttäminen jätealueella, samoin kuin jätevesien johtaminen ja puhdistaminen on toteutettava niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa. 4) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Kokkolan edustan merialueelle aiheutuu kuormitusta monesta lähteestä. Hajakuormituksen ja Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon lisäksi alueella on paljon teollista toimintaa, jonka puhdistetut jätevedet ja ilman kautta kulkeutuvat saasteet vaikuttavat merialueen tilaan. Ammattikalastus alueella on varsin mittavaa, ja mereen päässeet raskasmetallit kertyvät kaloihin, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä käytetään ihmisravinnoksi. Kokkolan merialue on kalataloudellisesti hyvin merkittävä. Alueella on toiminut vuosina noin 50 ammattikalastajaa. Sen lisäksi alue on ahkerassa virkistyskalastuskäytössä. Alueelle on istutettu kaloja, mm. vaellussiikaa ja meritaimenta, sekä velvoiteistutuksina että kalastusalueen toimesta. Alueen oma poikastuotto on huonon vedenlaadun vuoksi ollut vähäistä, vaikka edellytykset hyvään tuottoon periaatteessa olisivat olemassa. Tarkkailuohjelman avulla on yritetty selvittää poikastuotantoalueet ja syyt hyvin niukkaan luontaiseen siianpoikastuotantoon. Tätä on syytä jatkaa, jos halutaan päästä eroon istutuksista. Poikastuotantoalueiden selvittäminen on ensisijaisen tärkeää alueen kalataloudellisen tilan tervehdyttämiseksi. Pohjanmaan TE keskus on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli kaikki kuormittajat minimoivat omat päästönsä. Sinkkitehtaan päästöjen kehityssuunta on ollut hyvä, kun esimerkiksi ilmaan johdettavat arseenipäästöt ovat vähentyneet kg:sta noin 700 kg:aan vuodessa. Koska ympäristöhaittoja ei voida kokonaan poistaa, TE keskus on vaatinut, että luvan saaja tarkkailee toimintansa kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu tulisi jatkossakin toteuttaa Kokkolan merialueen yhteistarkkailuna. Esitys tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. nykyiset kalanistutusvelvoitteet ja istutusten onnistumisen seurantavelvoite muutetaan kalatalousmaksuksi. Luvan saajan on suoritettava euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Pohjanmaan TE keskukselle käytettäväksi kalataloudelle aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Kalatalousmak

72 72 sun määräytymisperusteena on käytetty nykyisten velvoiteistutusten arvoa, johon on lisätty istutusten seurantakustannukset, ottaen huomioon Kokkolan edustan merialueen merkittävän kalataloudellisen arvon. Kalastukselle ja vesialueiden omistajille aiheutuneita haittoja koskevat korvausasiat voidaan käsitellä erillisenä asiana yhdessä alueen muun teollisuuden korvausasioiden kanssa. 5) Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa on tarkasteltu jätealueen kehitysvaiheita ja perusteita valituille ratkaisuille sen ympäristölle aiheuttamisen riskien pienentämiseksi. Lausunnossa todetaan mm., että jätteiden läjitysalueen ympärille rakennettu tiivistysseinä ulottuu keskimäärin 8 metrin syvyyteen luonnollisesta maanpinnasta ja että se pidentää maapohjan kautta tapahtuvan suotautumisen suotomatkaa merkittävästi. Pohjamaa tiivistysseinälinjalla on kalliota, moreenia, silttiä tai hiekkaista silttiä, joiden vedenläpäisevyys on kohtalaisen alhainen. Jätealueen sisäpuolinen vesipinta pidetään pumppauksen avulla alempana kuin ulkopuolinen vedenpinta, jolloin vähäinen suotautuminen suuntautuu ulkopuolelta jätealueen sisälle. Vesipinnat ovat jatkuvassa seurannassa tehtaan normaalissa kaukovalvonnassa. Toteutetun rakenteen voidaan katsoa vastaavan toiminnaltaan ympäristön pilaantumisen rajoittamisessa likipitäen valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaista pohjarakenneratkaisua. Jätealueen itäpuoliselta lähialueelta pohjaveden virtaus suuntautuu selvitysten mukaan jätealueelle päin. Jätealueen tiivistysseinän sisä ja ulkopuolella on 4 tarkkailupistettä ja itäpuolella linjassa alueen ulkopuolella 3 tarkkailupistettä, joista voidaan ottaa näytteitä pintaosasta, tiivistysseinän alapinnan tasolta ja kalliopinnan tasolta. Havaintojen mukaan tiivistysseinän rakentamisen jälkeen ulkopuolisen alueen näytteiden metallipitoisuudet ovat alentuneet. Lausunnon valmistelussa oli käytettävissä vain jätealueen itäpuolisen alueen pohjaveden pintakerroksesta mitattuja metallipitoisuuksia vuosilta Vastaavat yhteenvedot tulisi laatia kaikista mittauksista tiivistysseinän valmistumisen jälkeiseltä ajalta, jotta voitaisiin arvioida muutoksia lähialueella. Mikäli seurannassa todetaan tiivistysseinän ulkopuolella pitoisuuksien kasvua, syy tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaessa lisätiivistämisiin. Jätealueen ja pohjaveden vedenjakajan välisen alueen maaperäolosuhteiden tarkentaminen ja pohjavesivirtausten mallintaminen varmentaisi ympäristövaikutusten hallintaa. Poistettaessa käytöstä jätealueen osa alueita, pintarakenne on toteutettava yhdistelmärakenteena suotovesien määrän minimoimiseksi.

73 73 Esitettyä jätealueen sulkemisen jälkeistä suotovesien käsittelyä passiivisella reaktiivisella suodatuksella voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Edellä esitetyillä perusteilla ja edellytyksillä voidaan Suomen ympäristökeskuksen käsityksen mukaan poiketa valtioneuvoston päätöksestä kaatopaikoista kaatopaikan pohjarakenteelle asetetuista vaatimuksista, koska esitetyt rakenteet ja toimintasuunnitelma takaavat terveys ja ympäristövaikutuksiltaan ja kokonaisriskiltään vaatimukset täyttävän lopputuloksen. Muistutukset ja mielipiteet 6) Ammattikalastaja AA, joka kalastaa kyseisellä vesialueella, on todennut, että mikäli lupa myönnetään, vesialueet kuormittuvat olennaisesti, mikä vaikuttaa kalakantoihin, ja vaatinut korvausta kalastukselle aiheutuvista haitoista. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen alkuperäistä hakemusta koskevien lausuntojen ja muistutusten johdosta sekä vastineen jätteiden käsittelyä ja jätealueen käyttöä koskevan hakemuksen muutoksen johdosta annetuista lausunnoista. Lausuntojen ja muistutusten johdosta hakija on esittänyt seuraavaa: Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunto (1) Jätevedet Sinkkitehtaan ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesien laatua on tarkkailtu useita vuosia, eivätkä jätevesien laatu tai kemikaalien käyttö ole muuttuneet niin, että haitallisten aineiden kulkeutumisessa vesistössä olisi voinut tapahtua muutoksia. Kummallakin tehtaalla metallit erotetaan jätevedestä saostamalla. Olennainen ero on, että metallit saostetaan eri ph alueilla, jolloin saostusaltaisiin johdettavien vesien ph:t ovat erilaiset. Jätevesien erilainen ph ja vesien sisältämät rauta ja mangaaniyhdisteet tehostavat metallien saostumista saostusaltaissa. OMG:n vesissä saattaa olla vähäisessä määrin orgaanisia yhdisteitä. Jätevesille tehdyn riskiselvityksen perusteella ei vesissä kuitenkaan ole voitu varmuudella havaita uuttokemikaaleja tai muita orgaanisia yhdisteitä. Orgaanisten uuttokemikaalien kierrätys OMG:n prosessissa on todennäköisesti niin tehokasta, että mikäli niitä löytyisi jätevedestä, niillä ei voisi olla merkitystä jäteveden laatuun, saostusaltaiden toimintaan eikä jäteveden kulkeutumiseen tai vaikutuksiin merialueella. Tarkkailussa voidaan ottaa huomioon myös orgaanisten aineiden esiintymismahdollisuus, jos OMG:n luvan mukaista tarkkailua ei pidetä riittävänä.

74 74 Esitys poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta on tärkeä. Molemmilla tehtailla on tilanteiden varalta olemassa selkeä ohjeistus ja toimintatavat. Jätevesien viipymä saostusaltaissa on riittävä. Metallit saostuvat tehokkaasti, ja ne ehtivät myös laskeutua. Vuorokauden viipymän aikana ehditään myös varautua mahdollisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin. Syöttämällä altaisiin saostuskemikaalia (NaOH, Na 2 S tai NaHS) voidaan saostumista tällaisissa tapauksissa tehostaa, jos toinen tehtaista ei ole käynnissä tai muussa poikkeuksellisessa tilanteessa. Molemmilla laitoksilla varsinainen jäteveden puhdistus tapahtuu erillisissä kemiallisissa prosesseissa, joilla vedet saadaan käsiteltyä erittäin puhtaiksi jo ennen altaita. OMG:llä on kemiallisen puhdistuksen jälkeen vielä hiekkasuodatin. Vesien käsittelyn voidaan ilman saostusaltaitakin katsoa täyttävän mm. värimetalliteollisuuden BREF asiakirjassa esitetyt parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Yhteiset altaat toimivat paitsi hyvänä jälkisaostus ja laskeutusvaiheena, myös tärkeinä varoaltaina poikkeuksellisten tilanteiden varalta. Esitys sinkkitehtaan velvollisuudesta ilmoittaa valvontaviranomaisille OMG:lle asetettujen päästörajojen ylityksistä on asiaton ja kohtuuton. OMG:n luvassa asetettujen määräysten noudattamisen valvonta kuuluu valvontaviranomaisille, ei sinkkitehtaalle. OMG:n tulisi siten raportoida jätevesistään suoraan valvontaviranomaisille. Purkupaikalla, joka on sinkkitehtaan vastuulla, ovat kuparipäästöt kuten muutkin päästöt alittaneet raja arvot selvästi. Olennaista on päästö mereen verrattuna voimassa oleviin luparajoihin. Vastuu tätä koskevasta raportoinnista, samoin kuin saostusaltaan toimintaa ja erotustehokkuutta koskevasta raportoinnista, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi, kuuluu sinkkitehtaalle. Sinkkitehtaan ja OMG:n välillä on sopimus vesien vastaanottamisesta yhteisiin saostusaltaisiin. Sopimuksen ehdot perustuvat pääosin OMG:n jätevesille asetettuihin päästörajoihin ja velvoitteisiin. Sinkkitehtaan OMG:ltä mahdollisesti edellyttämillä vaatimuksilla voidaan OMG:ltä johdettaville vesille asettaa sellaisia lisävaatimuksia, joilla voidaan varmistaa, että saostuminen yhteisissä altaissa on mahdollisimman täydellistä ja että mereen johdettavien jätevesien laatu täyttää purkupaikkaa koskevat päästöraja arvot. Lausunnossa esitetty raportointi vuorokausikeskiarvoista on hyväksyttävissä, eikä siitä aiheudu tehtaalle merkittäviä lisäkustannuksia. Ko. raportoinnin perusteet ja tarpeellisuus ovat kuitenkin kyseenalaiset, sillä voimassa olevassa lainsäädännössä tai ohjeissa ei ole tällaista vaatimusta. Tarkkailu ja raportointikäytäntöjen tulisi olla yhtenäisiä, ja nykyinen raportointi on lähtökohtaisesti riittävä, koska raja arvot on annettu kuukausikeskiarvoina.

75 75 Vaatimus, että raja arvojen tulisi olla alhaisemmat kuin tehtaiden saostusaltaisiin johdettavien jätevesien summa, jää epäselväksi. Saostusaltaiden erotusteho tehtaiden on keskeisten päästöparametrien (sinkki, koboltti, kupari ja nikkeli) osalta yli 90 %, ja muutkin aineet saostuvat tehokkaasti. Jätevedet sisältävät lyijyä tai kromia vain vähän. Raaka aineet eivät sisällä kromia, joten sen esiintyminen jätevesissä on erittäin epätodennäköistä. Purkupaikan vedestä otetusta näytteestä analysoitiin myös lyijy ja kromi. Molempien pitoisuudet olivat alle määritysrajan, joka on lyijyllä 0,02 mg/l ja kromilla 0,01 mg/l. Kromi, sinkki ja kupari eivät, toisin kuin lausunnossa annetaan ymmärtää, ainakaan toistaiseksi ole vesipuitedirektiivin prioriteettiaineiden listalla, eikä niiden lisääminen tarkkailuohjelmaan tai niitä koskevien erillisselvitysten tekeminen ole tarkoituksenmukaista. Jäteveden pitkäaikaistoksisuuden selvittämisvelvoitteen asettaminen yksittäiselle laitokselle on kohtuutonta. Hakija osallistuu merialueen yhteistarkkailuun huomattavalla summalla, ja tarkkailua on nykyisellä tarkkailujaksolla ( ) ollut tarkoitus täydentää nimenomaan tarkoitukseen soveltuvalla toksisuustestillä, jos tällainen menetelmä vain löytyy. Testien kehitystyö on viime aikoina edistynyt merkittävästi. Menetelmien kehittymistä tulisikin siksi vielä seurata ja harkita sopivien menetelmien kytkemistä tarkkailuun seuraavan tarkkailujakson ( ) ohjelman hyväksymisen yhteydessä. Purkupaikalta lähtevän veden akuutti toksisuus on jo selvitetty. Selvityksen mukaan jätevedestä ei aiheudu akuutin toksisuuden vaaraa vesistössä. Selvitys on tehty vuonna 2001, jolloin päästötaso oli nykyistä korkeampi, minkä vuoksi riski voidaan olettaa nykyisin selvästi alhaisemmaksi. Hakija on osallistunut jo vuonna 1995 aloitettuun EU tasolla toteutettavaan sinkin riskinarviointiin. Arvioinnissa on mm. selvitetty sinkin haitattomat tasot meriympäristössä. Sinkkipitoisuudet Kokkolan merialueella alittivat selvästi nämä haitattomat tasot, eikä sinkkitehtaan jätevesien todettu aiheuttavan riskiä merialueelle. Jätteet Rikkirikaste on itsesyttymisvaaran vuoksi säilytettävä nimenomaan pintakosteana. Rikastealtaiden palautusvedelle ei ole tarpeen asettaa laaturajoja, koska vesi johdetaan sinkkitehtaan prosessiin. Rikkirikastealtaalta pumpattavien palautusvesien haittaainepitoisuudet eivät ole täytön edetessä kasvaneet, vaan pysyneet suunnilleen samalla tasolla. Sinkin, kadmiumin ja arseenin pitoisuudet ovat viime vuosina pikemminkin laskeneet. Rikkirikaste loppusijoitetaan tiiviiseen muovipohjaiseen altaaseen. Jätteelle ei ole toistaiseksi asetettu erillisiä laatuvaatimuksia, joten altaalle voidaan johtaa metalleja kuten esim. sinkkiä vesiliukoisessa muo

76 76 dossa. Palautusveteen liuenneet metallit palaavat takaisin prosessiin. OMG tarkkailee rautasakan laatua päivittäin. Tulokset kootaan viikkokeskiarvoiksi, jotka tallennetaan myös sinkkitehtaan tietojärjestelmään. Hakija katsoo olevansa riittävästi selvillä rautasakan laadusta ja sen kaatopaikkakelpoisuudesta. Ympäristökeskuksen esitys poikkeaa kaatopaikkajätteen laatukriteerejä ja jätteen laadun tarkkailua koskevan asetuksen hengestä. Jätejakeelle on asetuksen mukaan tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta laaja perusmäärittely, jossa selvitetään, millaiselle kaatopaikalle jäte soveltuu loppusijoitettavaksi. Tämän jälkeen jätteen vastaavuustestaus jäisi tuottajan vastuulle. Tasalaatuisen jätteen testaustiheys olisi jätteen nykyistä testaustiheyttä harvempi. Riittävä näytteenottoväli voisi olla kerran kuukaudessa tai harvemmin. Esitys kerran vuorokaudessa tapahtuvasta näytteenotosta ja raportoinnista on tähän nähden kohtuuton. Boliden Kokkola Oy:n jätealuetta koskevassa ympäristöluvassa on asetettu vastaanotettavia jätteitä koskeva selvilläolovelvollisuus. Lupapäätöksessä viitataan tarkempien selvitysten osalta pääasiassa erilaisiin satunnaiseriin, ei niinkään OMG:n rautasakkaan, jota tuodaan alueelle jatkuvasti. Luvassa ei ole rajoitettu rautasakan sijoittamista jätealueelle, vaikka se ei täyttäisikään sille OMG:n luvassa asetettuja käsittelyvaatimuksia tai laatukriteerejä. Sinkkitehtaan on raportoitava ainoastaan tilanteista, joissa jätteen laatu ei ole täyttänyt OMG:lle asetettuja laatukriteereitä. Muutoin sillä on oikeus vastaanottaa jätealueelleen OMG:n rautasakkaa ja käyttää sitä tarpeen mukaan joko pengerrakenteisiin tai allastaa sitä rautasakkaa varten varatulle erilliselle alueelle. Nykyinen OMG:n rautasakka täyttää selvästi uudet laatukriteerit. Erillisten laatukriteerien asettaminen penkereeseen ja altaisiin loppusijoitettaville eri jätejakeille ei ole perusteltua niin kauan kuin koko jätealuetta ympäröivä patoseinärakenne ja suotovesijärjestelmä toimivat, eikä jätteitä tarkoituksellisesti sekoiteta keskenään. Pengerrakenteisiin sijoittamisen ratkaisevat jätejakeen rakennustekniset ominaisuudet. Kokonaisuuden kannalta on olennaista, että kaikki suotovedet ja pintavedet patoseinämäalueen sisäpuolelta johdetaan sinkkitehtaalle, ja pohjaveden virtaus alueella pidetään jätealueen suuntaan. Ympäristökeskuksen jarosiitin ja rikkirikasteen käsittelyn muutosta koskevan lausunnon johdosta hakija on todennut, että käsittelyvaihtoehto 1 on investointina muita vaihtoehtoja kalliimpi ja ko. vaihtoehdossa syntyvä jätemäärä on todennäköisesti suurin. Hakija on pitänyt jätteen laatukriteerejä ratkaisevana tekijänä ja todennut, että vaihtoehtojen välillä tehdään yksityiskohtaisempi teknis taloudellinen ja ympäristönsuojelua koskeva vertailu, jonka tulokset esitetään myös viranomaisille.

77 Päästöt ilmaan 77 Lausunnossa esitetty vaatimus poikkeuksellisia tilanteita koskevan raportoinnin tehostamisesta on hyväksyttävissä, mutta rajanvetoa ilmoitusta vaativista tilanteista tulisi samalla selkeyttää. Merkittävimpien päästökohtien näytteenoton ja näytteiden käsittelyn luotettavuuden varmistaminen ulkopuolisen asiantuntijan toimesta on tarkoituksenmukaista. Sinkkitehtaalla on tällä hetkellä akkreditoitu näytteenottaja. Lisäksi tehdas osallistuu valtakunnallisiin vertailututkimuksiin, joiden avulla tarkistetaan omien analyysien luotettavuus. Säännöllisessä seurannassa oleville mittauskohdille (n. 20 kpl.) ollaan määrittämässä kokonaisepävarmuuksia. Mittausten epävarmuus on tärkeää ottaa huomioon myös päästörajoja asetettaessa. Päästömittausten luotettavuus on suunniteltu tarkistettavaksi siten, että vuosittain tarkistettaisiin 1 3 seurannassa olevaa kohdetta. Maaperä Hakija hyväksyy ympäristökeskuksen esityksen maaperän laadun selvittämisestä tilanteissa, jolloin alueelle rakennetaan jotakin uutta ja tilanteissa, jolloin vanhoja rakennuksia puretaan. Käytäntöä noudatetaan jo nykyisin. Myös suunnitelma maaperäselvitysten tekemisestä voidaan esittää ympäristökeskukselle ja raportti toimittaa tiedoksi ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Nykyisellä viiden vuoden välein toistettavalla bioindikaattoriselvityksellä ja siihen liitetyillä lisätutkimuksilla seurataan kattavasti ilmaan johdettavien päästöjen vaikutuksia ja haitallisten aineiden pitoisuuksien kehittymistä maaperässä. Lausunnossa mainittu biologinen aktiivisuus on käsitteenä epäselvä. Bioindikaattoriselvitykseen on kuitenkin mahdollista liittää uusia elementtejä, mikäli tällainen katsotaan tarpeelliseksi. Mahdollisten uusien selvitysten kustannukset on kuitenkin otettava huomioon. Melu Hakija katsoo melun suhteen täyttävänsä ympäristönsuojelulain mukaiset selvilläolovelvollisuutta koskevat vaatimukset. Melutasot tehdasalueen ympäristössä sekä merkittävimpien melupäästölähteiden osuus niihin on kartoitettu, ja mittauksia tehdään vuosittain. Lisäksi uusien prosessien suunnittelussa otetaan huomioon laitteiden lähtömelutasot. Melumittausten tulokset osoittavat, ettei toiminnasta aiheudu meluhaittaa ympäristössä. Melutasot ovat alhaisia ja saavuttavat voimassa olevat meluohjearvot jo tehtaan portilla sekä eri puolilla kiinteistön rajalla.

78 78 Ottaen lisäksi huomioon teollisuusmelun vaimeneminen, joka on 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa, ja yli 3 km:n etäisyys lähimmän asuinalueen reunaan, ei sinkkitehtaan melun voida katsoa alentavan alueella ympäristön viihtyisyyttä. Mittaustuloksissa on lisäksi otettava huomioon, että ne sisältävät myös muiden tehtaiden aiheuttamat melupäästöt. Arvion perusteella myös virkistys ja luonnonsuojelualueille annetut meluohjearvot alittuvat selvästi sekä Natura alueeksi luokitellulla Harrbådan Rummelön linnustonsuojelualueella että leirintäalueella. Ympäristömelua koskevat yksityiskohtaiset ja tarkemmat selvitykset tulisi käynnistää ensisijaisesti tilanteissa, joissa melusta tulee valituksia tai voidaan selvästi todeta tai arvioida melusta aiheutuvan haittaa ympäristössä. Sinkkitehtaan toiminnan aikana melua koskevia valituksia ei kuitenkaan ole kirjattu, eikä Ykspihlajan teollisuudesta johtuvaa meluongelmaa ole missään vaiheessa otettu esille kaupungin tai ympäristökeskuksen ympäristöstrategioissa. Jätealueen ympäristövaikutukset Pohjaveden korkeustasojen mittaukset patoseinämän sisä ja ulkopuolella osoittavat selvästi patoseinämärakenteen toimivuuden. Pohjavesitasojen ero takaa, ettei alueelta pääse suotovesiä ympäristöön, vaan ympäristön pohjavedet virtaavat jätealueen suuntaan. Tämä käy hyvin ilmi mm. pohjaveden virtauskartoituksesta, joka tehtiin vuonna Mikäli patoseinä vuotaisi, tulisi pumppausta lisätä, jotta pohjavedenpinnan tasot voitaisiin pitää lupapäätöksen edellyttämällä tasolla ja virtaus oikean suuntaisena. Patoseinämän vaikutus ympäristön pohjavesien laatuun näkyy pohjaveden hitaasta liikkumisesta johtuen vasta useiden vuosien viiveellä. Siitä huolimatta lähimmillä pohjavesikaivoilla on suotovesijärjestelmän käyttöönoton jälkeen jo voitu havaita selvä epäpuhtauspitoisuustasojen lasku. Mikäli lupapäätöksessä katsotaan mallinnus tarpeelliseksi, ei menetelmää tulisi sitoa lausunnossa ehdotettuun differenssimenetelmään. Haitta aineiden kulkeutumismallinnus voidaan tehdä myös elementtimenetelmällä, joka on differenssimenetelmää joustavampi ja tarkempi, minkä lisäksi elementeille voidaan määritellä erikoisominaisuuksia. Elementtimenetelmälle on myös olemassa yleisesti käytössä oleva mallinnusohjelma. Mahdollinen mallinnus tulisi tehdä määräävissä poikkileikkauksissa 2Dmallina. Tällainen mallinnus olisi kustannuksiltaan edullisempi, ja tulos kertoisi, millä nopeudella puhdistuminen alueella etenee ja mitä mahdollisessa häiriötilanteessa tapahtuu.

79 79 Haitallisten aineiden vaikutusten arviointi, käyttö, päästö ja vaikutustarkkailu Hakijan mielestä lausunnossa tältä osin kyseenalaistetaan olemassaoleva tarkkailu. Sinkkitehtaalla on voimassaoleva tarkkailuohjelma, jonka mukaisesti päästöjä ilmaan veteen, maahan ja pohjavesiin tarkkaillaan. Päästöjen ja epäpuhtauksien kaikkia reittejä ympäristöön seurataan kattavasti. Tehdasalue on asfaltoitu ja viemäröity siten, että kaikki mahdolliset kemikaalivuodot kulkeutuvat jätevesien käsittelyn ja tarkkailun kautta ulos. Ympäristökeskus on hyväksynyt päivitetyn tarkkailuohjelman viimeksi vuonna Vaikutuksia ympäristössä tarkkaillaan säännöllisesti erittäin laajojen ja kattavien yhteistarkkailuohjelmien (ilmanlaadun ja merialueen tarkkailuohjelmat) mukaisesti. Myös nämä tarkkailuohjelmat on laadittu tiiviissä yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa ja ne ovat ympäristökeskuksen hyväksymiä. Tehtaan päästöistä ja vaikutuksista ympäristössä on nykytiedoilla saatavissa kattava kuva, ja raja arvojen asettamiseksi on riittävät perusteet. Kemikaalilainsäädännön valvonta kuuluu Turvatekniikan keskukselle eikä kemikaalilain mukaista tarkastelua voida käyttää ympäristölupapäätöksen velvoitteiden perusteena. Luvassa ei ole tarpeen määrätä erikseen puhdistustekniikan käyttöasteesta tai mittausten epävarmuudesta. Epävarmuudet sekä puhdistustekniikka ja sen käyttöaste tulisi arvioida ja ottaa huomioon päästörajaa asetettaessa. Tarkkailuohjelmissa on esitetty standardit ja menetelmät, joilla päästömittaukset suoritetaan. Mittaukset tarkistetaan säännöllisesti ulkopuolisen mittaajan toimesta. Ulkopuolinen auditoija (SFS) auditoi mittausjärjestelmän ja raportoinnin laatu ja ympäristöjärjestelmän vaatimusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tehtaan laboratorio osallistuu myös SYKE:n järjestämiin vertailututkimuksiin, joiden avulla varmistetaan mittausten luotettavuutta. Akkreditointi ei ole luotettavuuden osoittamisen kannalta tarpeellista. Kokkolan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnan (2) sekä Kokkolanseudun terveuyskeskus ky:n valvontajaoston (3) lausunnot Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnoista. Pohjanmaan TE keskuksen lausunto (4) Hakija ei hyväksy vaatimusta, jonka mukaan kalanistutusvelvoitteet sekä velvoite istutusten onnistumisten seuraamiseksi muutettaisiin euron suuruiseksi vuotuiseksi kalatalousmaksuksi. Hakijan kannalta on tarkoituksenmukaisempaa jatkaa nykyistä käytäntöä siten, että toiminnanharjoittaja hoitaa istutusvelvoitteen itse TE keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Hakija

80 80 voi näin paremmin vaikuttaa istutusten suuntaamiseen nimenomaan Kokkolan edustalle. Samalla voidaan myös paremmin ottaa huomioon paikallisten kalastajien ja kalastusalueiden edustajien näkemykset istutusten toteuttamiseksi. Hakemuksessa on esitetty, että korvausasiat käsiteltäisiin yhdessä alueen muiden lupavelvollisten laitosten lupien tarkistamisen yhteydessä. Myös TE keskus on hyväksynyt esityksen. Korvausten tai kalatalousmaksun käsittely tässä yhteydessä ei siten ole tarpeen. Suomen ympäristökeskuksen lausunto (5) Lausunto vastaa pääosin hakijan näkemystä jätealueen rakenneratkaisuista ja vaikutuksista ympäristöön. Hakija ei kuitenkaan katso lisätiivistämisellä olevan merkitystä mahdollisesti kohonneiden pitoisuuksien hallinnassa, vaan että ratkaiseva merkitys asiassa on pohjaveden pintojen tasolla. Pohjaveden metallipitoisuuksien kehitys voidaan tarpeen mukaan selvittää muiltakin suunnilta kuin vain alueen itäpuolelta. Pumppausjärjestelmän käyttöönotto on voinut muuttaa pohjaveden virtauksia niin, että pitoisuudet ovat voineet joissakin näytteenottopisteissä nousta sen vuoksi, että näytepisteeseen on alkanut virrata pohjavettä alueelta, jossa on korkeita metallipitoisuuksia. Erityisesti patoseinän lähellä vedet voivat liikkua myös pystysuunnassa, jolloin korkeammat pitoisuudet pinnassa voivat siirtyä alempiin kerroksiin. Pitkällä aikavälillä pohjaveden laadun uskotaan kuitenkin parantuvan. Boliden Kokkola Oy on mukana käynnissä olevassa Finmeracprojektissa, jonka yhteydessä selvitetään alueen geologinen rakenne ja pohjavesien virtausolosuhteet nykyistä tarkemmin sekä arvioidaan metallien aiheuttamat ekologiset riskit. Tutkimussuunnitelma on esitetty vastineen liitteenä. muistutus (6) Kalastaja AA:n muistutuksen osalta hakija viittaa Vaasan hallintooikeuden (04/0158/1) AA:lle antamaan päätökseen teollisuusjätevesien johtamista koskevassa asiassa. Hallintooikeus on kumonnut AA:n korvausvaatimukset mm. sillä perusteella, että hän on aloittanut kalastuksen tilanteessa, jossa vedet ovat jo olleet puhdistumassa. Hakija huomauttaa samalla, että korvausasiat on esitetty käsiteltäviksi erillisessä käsittelyssä samanaikaisesti alueen muiden kuormittajien kanssa. MERKINTÄ Boliden Kokkola Oy on toimittanut Länsi Suomen ympäristölupavirastolle ammattikalastajille vuoden 1998 jälkeen aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen selvittämistä ja korvaamis

81 81 ta koskevan hakemuksen (dnro LSY 2007 Y 27) ja vesialueiden omistajille aiheutuneiden kalataloudellisten vahinkojen korvaamista koskevan hakemuksen (dnro LSY 2007 Y 26). OMG Kokkola Chemicals Oy on toimittanut Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristökeskuksen yhtiölle myöntämän ympäristöluvan (dnro 0801Y ) lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen. Länsi Suomen ympäristökeskus on siirtänyt hakemuksen Länsi Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto ratkaisee asian siltä osin kuin se koskee ympäristöluvan myöntämistä ja siirtää toiminnasta johtuvien merialueen pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen selvittämisen ja mahdollisten korvausten määräämisen ympäristönsuojelulain 68 :n mukaisesti käsiteltäväksi erikseen omana asianaan. Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Boliden Kokkola Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan ja sen läjitysalueen toiminnalle hakemuksen mukaisesti siten, että sinkin tuotantomäärä on noin t/a. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Päästöt mereen 1. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittely on mahdollisimman tehokasta ja että puhdistusteho on korkea kaikissa tilanteissa niin, että mereen johdettavat päästöt ovat mahdollisimman pienet. Laitoksen tuotantoprosesseissa ja jätteiden käsittelyssä muodostuvat likaantuneet vedet on kerättävä mahdollisimman tarkoin talteen ja johdettava takaisin prosessivesiksi tai jäteveden käsittelyyn. Tuotteiden, raaka aineiden ja kemikaalien sekä tehdasalueelle laskeutuneen pölyn pääsy sade ja sulamisvesien mukana viemäriin ja sitä kautta suoraan mereen on estettävä mahdollisimman tehokkaasti pitämällä tehdasalue puhtaana ja käsittelemällä likaisten alueiden viemäröitävät vedet. Muualle kuin sadevesikeräilyn piirissä olevalle piha alueelle varisseet tai vuotaneet tuotteet, raaka aineet, jätteet ja kemikaalit on siivottava viipymättä pois.

82 82 Jätevesialtaat ja muut rakenteet on pidettävä kunnossa, ja niitä on hoidettava asianmukaisesti. 2. Jätevesien mukana mereen johdettavat päästöt, joihin sisältyvät saostusaltaisiin johdettavista OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesistä ja Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen lähinnä saniteettivesistä koostuvista jätevesistä aiheutuvat päästöt, eivät saa ylittää seuraavia raja arvoja: Aine Vuosiraja arvo Kuukausiraja arvo (kg/a) (kg/kk) Sinkki (Zn) Kupari (Cu) Arseeni (As) 60 9 Koboltti (Co) + nikkeli (Ni) Kadmium (Cd) 60 9 Elohopea (Hg) 8 1,2 Typpi (kok N) Mereen johdettavassa jätevedessä liuenneena olevan kadmiumin pitoisuus ei lisäksi saa ylittää pitoisuutta 10 µg/l eikä elohopean pitoisuus vastaavasti pitoisuutta 5 µg/l. Raja arvot tarkoittavat ns. bruttokuormitusta, josta ei ole vähennetty sisään otettavan veden sisältämiä ko. aineiden ja yhdisteiden määriä. Ympäristölupavirasto tarkistaa edellä asetettuja päästöraja arvoja niiden raja arvojen osalta, joissa suurin osa päästöstä on peräisin OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesistä (koboltti + nikkeli, kupari ja typpi) OMG Kokkola Chemicals Oy:n ympäristölupahakemusta koskevan päätöksen yhteydessä ottaen huomioon, mitä sitä koskevassa hakemuksessa on sen tuotannon ja päästöjen kehittymisestä esitetty sekä jäljempänä lupamääräyksissä 3. ja 4. tarkoitettujen selvitysten tulokset. Ympäristölupavirasto voi määrätä raja arvoja muillekin kuin edellä taulukossa mainituille aineille, jos se lupamääräyksessä 4. tarkoitetun selvityksen perusteella osoittautuu tarpeelliseksi. 3. Luvan saajan on tehtävä selvitys saostusaltaisiin johdettavien jätevesien jälkisaostumisesta normaalitilanteessa ja tilanteissa, jolloin altaisiin ei johdeta Boliden Kokkola Oy:n tai OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesiä tai joissa niiden määrä tai laatu voi poiketa olennaisesti normaalitilanteesta. Luvan saajan on yhdessä OMG Kokkola Chemicals Oy:n kanssa selvitettävä tehtaiden eri viemäreistä tulevien jätevesien sisältämien aineiden saostuminen ja erotustehokkuudet saostusaltaissa ja näihin vaikuttavat tekijät. Selvityksessä on esitettävä tekniset menetelmät ja valmiudet jä

83 83 tevesien käsittelemiseksi normaalista poikkeavissa tilanteissa saostusaltaiden normaalia erotustehokkuutta vastaavasti. Selvitys on toimitettava Länsi Suomen ympäristölupavirastolle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään Ympäristölupavirasto antaa selvityksen perusteella tarvittaessa tätä päätöstä täydentäviä lisämääräyksiä raja arvojen noudattamisen varmistamiseksi myös normaalista poikkeavissa tilanteissa. 4. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä sinkkitehtaan sekä OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n jätevesissä mahdollisesti esiintyvistä kemikaaleista, joita voi joutua näiden jätevesien mukana saostusaltaisiin ja mereen. Luvan saajan on yhteisesti OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n kanssa tehtävä selvitys, mitä ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita voi normaalin toiminnan, häiriöiden ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden yhteydessä päästä saostusaltaisiin ja niiden kautta mereen. Erityisesti on selvitettävä orgaanisen kuormituksen laatu ja määrä sekä otettava huomioon aineet, jotka ovat valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita sekä Euroopan parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 166/2006 tarkoitetut aineet, joiden päästö voi ylittää mainitun asetuksen kynnysarvot. Selvitys on toteutettava Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja sen tulokset on toimitettava Länsi Suomen ympäristölupavirastolle viimeistään Ympäristölupavirasto antaa selvityksen tulosten perusteella tarvittaessa tätä päätöstä täydentäviä lisämääräyksiä saostusaltaisiin tai mereen joutuvien yhdisteiden päästöjen rajoittamiseksi. Päästöt ilmaan 5. Pasutusprosessissa muodostuva rikkidioksidi on johdettava rikkihapon valmistukseen siten, että rikkidioksidi voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja päästöt ilmaan ovat hallittavissa kaikissa tilanteissa. Rikkihappotehtaan suunnitelluissa alasajoissa pasuton prosessi on ajettava alas ennen rikkihappotehtaan pysäyttämistä. Pika alasajoissa pasuton prosessi on ajettava alas viipymättä siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman pienet. 6. Sivutuoteosaston ja elohopeanpoistolaitoksen prosessikaasut ja ilmanvaihtoilmat on tislausuunien poistokaasuja lukuun ottamatta johdettava käytettäväksi pasutusuunien polttoilmana. Tislausuunien poistokaasut on johdettava takaisin elohopeanpoistolaitokselle.

84 84 7. Pasutuskaasut on johdettava syklonin ja sähkösuotimen kautta elohopeanpoistolaitokselle. Vain pika alasajotilanteissa ja pasutusuunien ylösajoissa voidaan pasutuskaasut johtaa ulos ennen elohopeanpoistolaitosta. Näissäkin tapauksissa ne on johdettava ulos syklonin ja sähkösuotimen kautta. 8. Pasutusprosessiin liittyvien alas ja ylösajojen sekä häiriötilanteiden yhteydessä on luvan saajan: ennalta suunnitelluissa alasajoissa poltettava pasutusuunissa oleva rikaste loppuun ja keskeytettävä sivutuoteosaston elohopeantuotanto ennen pasutusuunien poistokaasujen johtamista ulkoilmaan alasajoissa ja pika alasajoissa keskeytettävä mahdollisimman nopeasti niiden sivutuoteosaston prosessien toiminta, joista ilmanvaihtoilmat johdetaan käytettäväksi pasutusuunien polttoilmana ja ylösajoissa ja ennalta suunnitelluissa alasajoissa poltettava uuneissa elohopeaköyhää rikastetta ennen pasutuskaasujen syötön aloittamista elohopeanpoistolaitokselle. 9. Laitoksen toiminta on järjestettävä niin, että pika alasajotilanteiden esiintymistiheys ja niistä aiheutuvat päästöt sekä niiden vaikutukset ympäristöön minimoidaan. Luvan saajan on esitettävä Länsi Suomen ympäristölupavirastolle viimeistään teknis taloudellinen selvitys mahdollisuuksista edelleen vähentää alasajoihin ja erityisesti pikaalasajoihin johtavia häiriöitä sekä niistä aiheutuvia rikkidioksidi ja hiukkaspitoisuuksia laitoksen ympäristössä. Selvityksessä on tarkasteltava mahdollisuuksia kehittää prosesseja niin, että häiriöitä esiintyisi nykyistä vähemmän. Ympäristölupavirasto antaa selvityksen tulosten perusteella tarvittaessa tätä päätöstä täydentäviä lisämääräyksiä häiriötilanteista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi. 10. Laitoksesta ilmaan johdettavat poistokaasut on käsiteltävä siten, että kokonaispäästöjen kannalta merkittävien poistokaasujen hiukkaspitoisuus, arseenin ja sen yhdisteiden, kadmiumin ja sen yhdisteiden, lyijyn ja sen yhdisteiden sekä elohopean ja sen yhdisteiden pitoisuudet laskettuna ko. alkuaineeksi, eivät laimentamattomassa poistokaasussa ylitä seuraavia pitoisuuksia:

85 85 Hiukkaset 10 mg/m 3 (n) kohteissa, joissa hiukkaspääson yli 0,20 kg/h Arseeni ja lyijy 0,5 mg/m 3 (n) kohteissa, joissa arseeni tai lyijypäästö on yli 2,5 g/h Kadmium 0,05 mg/m 3 (n) kohteissa, joissa kadmiumpäästö on yli 0,15 g/h Elohopea 0,05 mg/m 3 (n) kohteissa, joissa elohopeapäästö on yli 0,25 g/h Em. pitoisuusraja arvot eivät koske prosessin alas ja ylösajotilanteita eivätkä häiriötilanteita. 11. Sinkkitehtaalla muodostuvat sinkin ja sen yhdisteiden, arseenin ja sen yhdisteiden sekä kadmiumin ja sen yhdisteiden päästöt ilmaan, laskettuna ko. alkuaineeksi eivät häiriötilanteet mukaan lukien saa ylittää seuraavia raja arvoja: Sinkki Arseeni Kadmium kg/a 700 kg/a 150 kg/a Lisäksi on tavoitteena, että rikasteen kuljetusjärjestelmän pölypäästöt ovat enintään 500 kg/a. Em. ilmaan johdettavien päästöjen vuosiraja arvot tulevat voimaan Siihen saakka on noudatettava voimassa olevia raja arvoja. Melu 12. Laitoksen toiminnasta yhdessä alueen muiden melulähteiden kanssa aiheutuva ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) saa laitoksen ympäristön asuinrakennusten ulko oleskelualueilla päiväaikana (kello 7 22) olla enintään 55 db ja yöaikana (klo 22 7) enintään 50 db. Varastointi 13. Toiminnassa käytettävät raaka ja apuaineet, kemikaalit, polttoaineet ja hyödynnettävät jätemateriaalit on varastoitava ja käsiteltävä asianmukaisesti merkittyinä, katetussa ja tuulelta suojatussa tilassa siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 14. Kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä. Polttoaineja kemikaalisäiliöt sekä kemikaalien ja polttoaineiden lastaus ja purkupaikat on sijoitettava riittävällä tilavuudella ja muilla tarpeellisilla varojärjestelmillä varustettuihin tiivisrakenteisiin suojaaltaisiin niin, että mahdollisen polttoaine tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään ja edelleen pohjaveteen tai

86 86 mereen. Täyttö ja tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Kemikaalit 15. Sinkkitehtaalla käyttöönotettavista uusista ympäristölle haitallisista aineista, joiden määrä tai ominaisuudet ovat sellaiset, että niillä voi olla olennaista merkitystä päästöjen määrään tai laatuun, on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen niiden käyttöönottoa. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 16. Laitoksen toiminta on järjestettävä niin, että tuotannossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä. Jätteet on hyödynnettävä ensisijaisesti materiaalina tai energian tuotannossa. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet voidaan toimittaa omalle jätealueelle tai muulle kaatopaikalle. 17. Jätteet on toimitettava laitokseen, jolla ympäristöluvan tai sitä vastaavan päätöksen nojalla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteet on pakattava ja varastoitava asianmukaisin sisällön laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin, eikä niitä saa sekoittaa keskenään. Jätteet tulee varastoida niin, että ne eivät pakkauksen tai säiliön mahdollisesti rikkoontuessakaan pääse leviämään ympäristöön. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukainen siirtoasiakirja. 18. Jätealueelle toimitettavat jätteet on ennen siirtoa varastoitava niille erikseen varatulla alueella tai erillisessä astiassa siten, että ne eivät pääse kosketuksiin sade, pinta tai pohjavesien kanssa, ja niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista tai maaperän saastumisvaaraa. Jätteiden siirto jätealueelle on suoritettava niin, että pölyäminen ja ympäristön roskaantuminen estetään. 19. Laitoksen prosesseissa hyödynnettävien muualta tuotavien jäteraaka aineiden käsittely ja hyödyntäminen on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Ennen aineiden syöttämistä prosessiin on varmistettava, että ne soveltuvat käsiteltäväksi prosessissa. 20. Laitoksella syntyvistä, prosessissa hyödynnettävistä sekä jätealueelle tai muualle toimitettavista jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on säilytettävä 3 vuotta.

87 87 Jätealuetta koskevat määräykset 21. Jätealueen ulkopenkereiden ulkoluiskien rakenteen on mahdollisimman tehokkaasti estettävä sade ja pintavesien pääsy penkereen läpi jätetäyttöön, ja sen on oltava yhteensovitettavissa jätealueen päälle rakennettavan lopullisen pintakerroksen kanssa. Penkereen sydän voidaan rakentaa OMG Kokkola Chemicals Oy:n rautasakasta tai muusta materiaalista, jonka vedenläpäisevyys on sitä vastaava tai pienempi. Sydän on tiivistettävä niin, että saavutetaan vähintään 85 %:n tiiveys (parannettu proctor). Penkereen sydän on verhoiltava vähintään 0,5 metrin paksuisella tiivistetyllä maa aineksella, jonka vedenläpäisevyys on k 10 9 m/s tai muulla rakenteella, jolla saavutetaan vähintään yhtä pieni vedenläpäisevyys. Tiivistyskerros on verhoiltava vähintään 0,5 m paksulla kuivatuskerroksella, jonka vedenläpäisevyys on k 10 3 m/s, jonka avulla estetään suotovesien pääsy jätetäyttöön sekä johdetaan puhtaat pintavedet patoseinän ulkopuolelle. Kuivatuskerros on verhoiltava humusmaalla sekä nurmetettava ja maisemoitava ympäristöön soveltuvaksi. Jätealueen luiskan kaltevuuden on oltava 1:3 tai loivempi. Lopullista pintarakennetta rakennettaessa on pyrittävä tähän kaltevuuteen mahdollisuuksien mukaan myös aiemmin rakennetuilla jyrkemmillä luiskilla. Edellä esitetyt rakennekerrosten paksuuksia ja vedenläpäisevyyttä koskevat vaatimukset tulevat voimaan Siihen saakka voidaan noudattaa voimassa olevan luvan määräyksiä. 22. Jätealueelle on alueen tai sen osa alueen täytyttyä rakennettava lopullinen pintarakenne, johon sisältyy edellä lupamääräyksessä 21 edellytettyjen rakennekerrosten lisäksi muovieriste, jonka paksuus on vähintään 2 mm tai muu rakenne, jolla saavutetaan vähintään yhtä pieni vedenläpäisevyys. Luvan saajan on viimeistään toimitettava Länsi Suomen ympäristölupavirastolle suunnitelma läjitysalueen lopullisen pintarakenteen rakentamisesta mukaan lukien rakenteissa käytettävät materiaalit, niiden ominaisuudet, kerrospaksuudet, luiskien kaltevuudet sekä nykyisen ja tulevan pintarakenteen yhteensovittamisesta. Suunnitelmaan on liitettävä rakentamisen laadunvalvontasuunnitelma. Ympäristölupavirasto antaa suunnitelman perusteella tätä päätöstä täydentäviä määräyksiä läjitysalueen lopullisen pintarakenteen rakentamisesta.

88 Jätealueella muodostuvat suotovedet on kerättävä yhteen aluetta ympäröivän patoseinän ja sitä täydentävien salaojitusten ja pumppausten avulla. Kerätyt kaatopaikkavedet on johdettava tehtaan prosessiin tai puhdistettava muulla tavoin. Suotovesien pääsy pinta ja pohjavesiin on estettävä pitämällä patoseinämän sisäpuolinen vesipinta ympäröivän alueen vesipintaa alempana siten, että veden virtaus jätealueen läheisyydessä on jätealueen suuntaan. Patoseinämän sisäpuolisen pohjaveden pinta on pidettävä jatkuvasti vähintään 25 cm seinämän ulkopuolisen pohjaveden pintaa alempana. Jos patoseinä tai pumppausjärjestelmä ei toimi tarkoitetulla tavalla, toiminnan harjoittajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 24. Jätealue luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi ja sille saadaan sijoittaa seuraavia sinkkitehtaan toiminnassa muodostuvia hyötykäyttöön kelpaamattomia ongelmajätteitä: jarosiitti ja rikkirikaste yhteisjätteenä tai erillisinä jakeina ( ) kuivapainona noin t/a likaantuneet puu, paperi ja muovijätteet ( ) saastuneet maa, kiviaines, rakennus ja purkujätteet ( ) käytöstä poistetut likaantuneet suodattimet, laitteistot ja metallijätteet jätevesien laskeutusaltaiden sakat ( ) sekä piha ja sakokaivolietteet ( ) kuivapainona noin t/a elektrolyysin kipsi mangaanisakka sekä viemäri ja lattiasakat ( ) kuivapainona noin t/a ei rautametallien kuona ja hiekkapuhallusjäte ( ) noin 150 t/a elohopea ja kadmiumpitoinen jäte sekä elohopeanpoistolaitoksen tislausjäte ( ) hartsit, ioninvaihtohartsit ja lasikuitujäte ( ) sekä asbestipurkujäte ( ). Yhteisjätteen on täytettävä seuraavat jätteen kaatopaikkakelpoisuutta koskevat laatuvaatimukset: Aine Raja arvo (mg/kg, L/S =10 l/kg) Arseeni (As) 25 Sinkki (Zn) 200 Kadmium (Cd) 5 Lyijy (Pb) 50 Kupari (Cu) 100 Antimoni (Sb) 5 2 ) Sulfaatti (SO Raja arvoja katsotaan noudatetun, kun yhteisjätteen tarkkailuohjelman mukaisesti vuorokauden kokoomanäytteistä kerätystä yhdistetystä näytteestä kerran kuukaudessa tehtävässä testissä em. aineiden liukoisuudet alittavat taulukossa esitetyt liukoisuusarvot.

89 Jätealueelle voidaan vastaanottaa ja loppusijoittaa myös seuraavia muussa kuin sinkkitehtaan toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä: OMG Kokkola Chemicals Oy:n rautasakka ( ), jonka määrä on kuivapainona enintään noin t/a (ka. 60 %). OMG Kokkola Chemicals Oy:n saastuneet rakennus ja purkujätteet ( ), maajäte ( ), saastuneet pakkaukset ja puujäte ( ), sakokaivolietteet ( ) sekä rikkijäte ( ). Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan elohopeapitoiset purkujätteet Em. ongelmajätteiden on täytettävä vähintään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiset ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Mikäli em. jätteitä toimittavien yhtiöiden ympäristöluvissa on ko. jätteille määrätty tiukempia laatuvaatimuksia, on niitä noudatettava. Rautasakkaa on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään kaatopaikan rakenteissa. Rautasakkaa saadaan kuitenkin hyödyntää vain jätealueen lopullisen pintarakenteen tiivistyskerroksen alapuolisissa rakenteissa. Jätealueelle voidaan lisäksi sijoittaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen lentotuhkaa ( ) noin t/a, pohjatuhkaa ( ) noin t/a ja hyödynnettäväksi kelpaamattomia sakokaivolietteitä ( ) noin 5 25 t/a. Em. jätteiden on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Tuhkaa ja petihiekkaa on ensisijaisesti hyödynnettävä kaatopaikan rakenteissa. Niitä voidaan kuitenkin käyttää vain läjitysalueen lopullisen pintarakenteen tiivistyskerroksen alapuolisissa rakenteissa. Mikäli ko. jätteitä ei voida hyödyntää, ne on sijoitettava omalle erilliselle alueelleen niin, että ne eivät voi sekoittua ongelmajätteiden kanssa. Jätealueelle voidaan edellä mainittujen jätteiden lisäksi sijoittaa ominaisuuksiltaan niitä vastaavia Boliden Kokkola Chemicals Oy:n ja edellä mainittujen muiden Kokkolan suurteollisuusalueella toimivien yritysten jätteitä edellyttäen, että Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt ko. jätteen sijoittamisen. 26. Kiinteät jätteet on punnittava ja loppusijoitettava alueelle niille varatuille erillisille osastoille. Jätteet, erityisesti asbestijäte, on kuljetettava ja sijoitettava alueelle niin, että se ei pääse pölyämään. 27. Jätealueella on oltava nimettynä vastaava hoitaja, joka huolehtii ja vastaa alueen asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä, toiminnan tarkkailusta sekä jätteiden vastaanotosta, tarkastamisesta ja sijoittamisesta.

90 Jätteen ominaisuudet ja laatu on ennen jätteen toimittamista jätealueelle selvitettävä sen varmistamiseksi, että jäte täyttää sitä koskevat laatuvaatimukset ja soveltuu sijoitettavaksi jätealueelle. 29. Luvan saajan on valvottava, että läjitysalueelle sijoitettavat jätteet täyttävät niiden kaatopaikkakelpoisuutta koskevat vaatimukset. Jätealueelle vastaanotettavat jäte erät on tarkastettava sen varmistamiseksi, että jäte vastaa ominaisuuksiltaan siitä esitettyjä tietoja. Jätteen lajista, määrästä, alkuperästä, toimituspäivämäärästä, tuottajasta ja sijoituspaikasta on pidettävä kirjaa. 30. Jätealueelle johtavien teiden varrella on oltava jätealuetta kuvaava kartta tai opaste, josta käyvät selville jätteiden loppusijoituspaikat sekä alueella noudatettavat yleisohjeet. Luvaton pääsy alueelle on estettävä riittävällä valvonnalla tai rakenteellisin keinoin. 31. Jätealueella on suunnitelmallisesti estettävä ja torjuttava toimintaan liittyvät mahdolliset haitta ja vaaratilanteet. Tulipalojen torjuntaan on oltava riittävä alkusammutuskalusto, ja täyttöön liittyvät pölyhaitat on tarvittaessa estettävä peittämällä tai kastelemalla pölyävä jäte. 32. Jarosiitista ja rikkirikasteesta muodostuva ns. yhteisjäte voidaan toistaiseksi pumpata jätealueelle putkea pitkin vesilietteenä. Jätteen koostumusta ja liukoisuutta on seurattava jätteen tarkkailua koskevien määräysten mukaisesti. 33. Yhteisjätteen kuljettamisesta jätealueelle vesilietteenä on pyrittävä luopumaan. Luvan saajan on viimeistään esitettävä Länsi Suomen ympäristölupavirastolle selvitys mahdollisuuksista muuttaa yhteisjätteen käsittelyä niin, että jäte toimitetaan jätealueelle vähintään suodinkuivana (kosteus noin 30 %). Tavoitteena tulee olla parantaa jätteen kaatopaikkakelpoisuutta niin, että se koostumukseltaan ja liukoisuusominaisuuksiltaan mahdollisimman pitkälti täyttää valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä koskevat laatukriteerit. Selvityksessä on vertailtava haitta aineiden, liukenemista ja kulkeutumista ympäristöön siirrettäessä jäte jätealueelle nykyisellä menetelmällä ja kuivana. Selvityksessä on otettava huomioon myös patoturvallisuuteen liittyvät näkökohdat. 34. Jätealueen reunalla välivarastoituna oleva ns. liuotusjäännös on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Liuotusjäännöstä voidaan välivarastoida nykyisellä paikallaan ja nykyisellä tavoin enintään vuoden 2010 loppuun asti. 35. Kadmiumjäte on sijoitettava jätealueen reunalla sijaitseviin betonibunkkereihin noudattaen erityistä huolellisuutta. Täytettävän

91 36. Vakuus 91 bunkkerin on oltava muina aikoina peitettynä väliaikaisella peitteellä, kunnes bunkkeri on täyttynyt ja peitetty betonikannella. Kadmiumjätettä voidaan varastoida nykyisellä tavalla betonibunkkereissa enintään kolmen vuoden ajan tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kadmiumjäte luokitellaan ongelmajätteeksi. Mikäli sille ei kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta ole osoitettavissa määrällisesti merkittäviä käyttökohteita tuotteena, ja sen sijoitusta nykyisellä tavalla aiotaan jatkaa, jäte on käsiteltävä niin, että se täyttää ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen laatuvaatimukset. Jäte voidaan myös jättää käsittelemättä, jos luvan saaja teknillisen selvityksen ja riskinarvioinnin perusteella osoittaa, että sijoitus betonibunkkereihin vastaa jätteen maanalaista sijoitusta. Luvan saajan on asetettava läjitysalueen asianmukaisen käytöstä poistamisen varmistamiseksi 12,2 miljoonan euron määräinen vakuus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Vakuuden määrää voidaan pienentää ympäristölupaviraston päätöksellä sitä mukaa kuin avoimena olevan jätealueen pinta ala pienenee. Vakuus on asetettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaaja on Länsi Suomen ympäristökeskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksi. Riskianalyysi 37. Luvan saajan on täydennettävä riskianalyysiä niin, että se nykyistä paremmin kattaa ympäristöriskit ja samalla saatettava riskianalyysi ajan tasalle. Riskianalyysi on täydennettävä ja tarkistettava vuoden 2009 loppuun mennessä. Riskianalyysi on mahdollisuuksien mukaan tehtävä yhteistyössä OMG Kokkola Chemicals Oy:n, Kemira Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n kanssa. Päivitetty riskianalyysi on toimitettava tiedoksi valvontaviranomaisille. Riskianalyysi on pidettävä ajan tasalla, ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Häiriötilanteista ja muista poikkeukselliset tilanteista ilmoittaminen ja niihin varautuminen 38. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee tai voi päästä ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Kokkolan kaupungin ympäristö ja terveydensuojeluviranomaisille. Merkittävistä päästöistä

92 92 on ilmoitettava välittömästi myös Kokkolan kaupungin pelastusviranomaisille. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi. 39. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävä määrä kemikaalien imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Tarkkailu 40. Laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailu sekä läjitysalueen suoto, valuma ja pohjavesien tarkkailu on toteutettava hakemuksen mukaisesti siten kuin tämän päätöksen kertoelmaosan kohdassa "Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu" on esitetty. Luvan saajan on tarkkailtava saostusaltaisiin johtamansa jäteveden määrää ja laatua ja oltava riittävästi selvillä altaisiin muilta laitoksilta johdettavan jäteveden määrästä ja laadusta. Luvan saajan on tarkkailtava saostusaltaista mereen johdettavan jäteveden toksisuutta Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään selvitys mahdollisuuksista tarkkailla myös mereen johdettavan jäteveden pitkäaikaistoksisuutta. Selvitys on tehtävä yhteistyössä OMG Kokkola Chemicals Oy:n kanssa. 41. Laitoksen päästöjen tarkkailu, näytteenotto ja analysointi, on tehtävä CEN tai ISO standardien tai niiden puuttuessa vastaavan kansainvälisen tai kansallisen standardin mukaisesti. Päästömittauksissa on määritettävä mittausmenetelmän kokonaisepävarmuus. 42. Luvan saajan on päivitettävä laitoksen päästöjä ja käyttötarkkailua koskevat yksityiskohtaiset tarkkailuohjelmat ottaen huomioon tämän päätöksen määräykset. Päivitetty tarkkailusuunnitelma on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään Nykyiset tarkkailuohjelmat ovat voimassa siihen asti, kunnes uusi tarkkailuohjelma on hyväksytty. 43. Luvan saajan on laadittava yhteenvedot kaikista mittauksista, jotka koskevat jätealueen ympäristön pohjavedestä eri syvyyksiltä mitattujen metallipitoisuuksien kehittymistä tiivistysseinän valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Mikäli seurannassa todetaan tiivistysseinän ulkopuolella pitoisuuksien kasvua, syy tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaessa lisätiivistämisiin. Selvitykset on toimitettava valvontaviranomaisille vuoden 2009 loppuun mennessä.

93 93 Luvan saajan on selvitettävä nykyistä tarkemmin jätealueen ja pohjaveden vedenjakajan välisen alueen maaperäolosuhteet ja mallinnettava pohjavesien virtaukset ja laadun muutokset ympäristövaikutusten hallitsemiseksi. Selvitys on tehtävä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vuoden 2009 loppuun mennessä. 44. Luvan saajan on osallistuttava Kokkolan seudulla toteutettaviin ilmanlaatua koskeviin selvityksiin kuten ilmanlaadun mittauksiin, leviämismalliselvityksiin ja bioindikaattoritutkimuksiin sekä vesistön tilaa koskeviin yhteistarkkailuihin, laitoksesta ilmaan tai mereen johdettavien päästöjen mukaisella osuudella. Tarkkailut on toteutettava Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitoksen aiheuttama ympäristömelu on selvitettävä mittauksin viiden vuoden välein. Mittaukset on suoritettava mikäli mahdollista, yhdessä alueella toimivien muiden melua aiheuttavien laitosten kanssa. Ensimmäiset mittaukset on suoritettava vuonna Mittaukset on tehtävä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli prosessiin tehdään muutoksia, jotka voivat olennaisesti lisätä melupäästöjä, on päästölähteen melu mitattava ja sen vaikutus ympäristömeluun selvitettävä. Tällaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaisille. Luvan saajan on osallistuttava mahdollisesti tehtäviin Kokkolan suurteollisuusaluetta koskeviin yhteisiin meluselvityksiin. Ympäristölupavirasto päättää osallistumisesta tarvittaessa tarkemmin erikseen. Mereen johdettavien jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Kirjanpito 45. Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista, niihin liittyvistä mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa. Kirjanpitoon on liitettävä mittausten tulokset, selvitys päästöjen laskenta tai arviointitavasta, arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta sekä muut mittauksia tai toimenpiteitä koskevat olennaiset tiedot. Kirjanpidosta on ilmettävä ainakin seuraavat tiedot: sinkkitehtaan tuotanto tuotantoyksiköiden käyntiajat käytetyt raaka ja apuaineet sekä kemikaalit ja niiden määrät veden käyttömäärät (prosessi, jäähdytys ja talousvesi) polttoaineiden laatu ja kulutus energiantuotanto ja käyttö

94 46. Raportointi 94 jätevesien puhdistusjärjestelmän tehokkuus laskeutusaltaisiin johdettava kuormitus purkuviemärittäin ja mereen johdettavat jätevesipäästöt ilmaan johdettavien päästöjen kokonaismäärät, päästöt osastoittain ja päästömittausten tulokset pasuton seisokit ja pika alasajotilanteet, mukaan lukien linjakohtainen selvitys häiriötilanteiden syistä sekä päästömittauksista saatujen ominaispäästökertoimien tai muiden luotettavien tietojen perusteella arvioidut rikkidioksidi, hiukkas ja metallipäästöt päästöjen mittauslaitteiden sekä päästötietojen keruu ja käsittelyjärjestelmien käyttöä ja tarkistuksia sekä mittaustuloksia koskevat tiedot toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön tai läjitysalueelle toimitetut tai välivarastoitavat jätteet sijoituskohteineen muualta tuodut, prosesseissa hyödynnetyt tai läjitysalueelle hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi toimitetut jätteet käyttö tai sijoituskohteineen jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta koskevat tutkimustulokset ja lausunnot päästöjen vähentämiseksi tai energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset poikkeuksellisista tilanteista kuten onnettomuuksista ja häiriöistä, niiden kestosta ja niiden korjaamiseksi sekä niiden toistumisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaisille. Päästötarkkailun tulokset kuormituslaskelmineen on toimitettava kuukausittain Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportti, joka sisältää soveltuvin osin lupamääräyksessä 45. esitetyt tiedot. Jätealueen osalta raportissa on erikseen esitettävä tiedot vastaanotetun jätteen määrästä jätejakeittain yhteenveto vastaanotetuille jätteille tehdyistä perusmäärittelyistä ja vastaavuustestauksista tiedot jätetäytöstä yhteenveto valvonta ja tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista, selvitys kaatopaikan ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta sekä selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisista hyväksytyistä suunnitelmista.

95 Vaikutustarkkailuista on laadittava vuosittain yhteenvetoraportit, jotka on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei näiden kanssa toisin sovita. Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset 48. Luvan saajan on kalataloudellisten vahinkojen hyvittämiseksi istutettava jätevesien vaikutusalueelle vuosittain vaellusikäistä, vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta ja yksikesäistä, keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta. Istutukset on tehtävä Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Istutussuunnitelma on toimitettava työvoima ja elinkeinokeskukselle vuosittain hyvissä ajoin ennen istutuksia. Istutettavia kalalajeja voidaan muuttaa ja siikaistutukset joko kokonaan tai osittain toimeenpanna vastakuoriutuneiden poikasten istutuksin työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla kuitenkin niin, ettei velvoitteen rahallinen arvo muutu. 49. Luvan saajan on viimeistään talletettava Länsi Suomen lääninhallitukselle euron suuruinen vakuus mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus on asetettava pankkitalletuksena tai omavelkaisena pankkitakauksena. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Osa hakemuksessa esitetyistä selvityksistä, jotka koskevat päästöistä johtuvan merialueen pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaamista, on toimitettu ympäristölupavirastolle vasta lupahakemuksesta tiedottamisen jälkeen. Koska toiminnasta johtuvien vahinkojen yksityiskohtainen selvittäminen viivästyttäisi kohtuuttomasti lupa asian ratkaisua, ympäristölupavirasto siirtää asian omaksi asiakseen ja ratkaisee sen myöhemmin. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Toiminta voidaan järjestää lupahakemuksen mukaisesti siten, että toiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten säännöksiä. Päätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään ja lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen aiheuttama yhteisvaikutus. Päätöksessä on lisäksi annettu ympäristönsuojelulain vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat määräykset.

96 96 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista. Toiminnasta pääsee ilmaan lähinnä rikkidioksidia, sinkkiä ja arseenia. Päästöjä on rajoitettu tehokkaasti eikä niillä nykyisellään normaalisti ole merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun eikä laskeumaan. Toiminnassa syntyy jätevesiä, jotka johdetaan mereen. Jätevedet sisältävät mm. kobolttia, nikkeli, sinkkiä ja kuparia. Mereen johdettavien metallien määrä on kuitenkin suhteellisen vähäinen, eikä päästöistä yhdessä teollisuusalueen muiden laitosten päästöjen kanssa nykyisellään aiheudu merkittävää metallipitoisuuksien nousua merivedessä, lähivesien eliöstössä eikä pohjalietteessä. Tehtaan läjitysaluetta ympäröivän patoseinämän ja siihen liittyvän suoto ja pohjaveden pumppausjärjestelmän ansiosta ei läjitysalueesta sitä koskevien ympäristö ja terveysriskien arviointien perusteella ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalaitoksena antaman lausunnon mukaan, ottaen huomioon läjitysalueelle rakennettavat lopulliset pintarakenteet ja mahdollisuudet käsitellä suotovesiä vielä kaatopaikan sulkemisen jälkeenkin, pitkälläkään aikavälillä voida olettaa aiheutuvan merkittävää haittaa ympäristölle. Toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä lähimmissä melun kannalta merkityksellisissä kohteissa melutason ohjearvoista annettua valtioneuvoston päätöstä (993/1992). Päästöistä ei voida myöskään arvioida aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ottaen huomioon, että laitos on toiminut jo aiemmin alueella ja että toiminnan suhteellisen vähäinen laajentaminen ei siinä sovellettavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytön ansiosta merkittävästi lisää sen päästöjä. Onnettomuuksien ehkäiseminen ja niihin varautuminen on toteutettu riittävästi ohjeistuksella ja vastuutuksella, sijoittamalla kemikaalisäiliöt riittäviin suoja altaisiin ja käyttämällä muita päästöjen leviämisen ehkäisemiseksi tarpeellisia rakenteita. Toiminnan vaikutusalueen erityinen luontokohde on Rummelörenin Natura 2000 alue. Toiminnan vaikutukset tähän alueeseen ovat kuitenkin nykyisin vähäisiä eikä erityistä luonnonsuojelulain mukaista arvioita näin ollen ole ollut tarpeen tehdä. Toiminnasta ei aiheudu muutoin erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan taikka yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden huonontumista.

97 97 Toiminta sijaitsee asemakaavassa teollisuusalueeksi varatulla alueella ja sen on muutoinkin kaavan ja kaavamääräysten mukaista. Lupamääräyksiä asetettaessa on muutoin otettu huomioon mitä ympäristönsuojelulain 43 :n säädetään. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 1. Prosessijätevesien ja muiden tehdas ja läjitysalueilla muodostuvien jätevesien käsittelyä, piha alueen puhtaanapitoa, sade ja sulamisvesiä koskevilla yleisillä määräyksillä ja huolehtimisvelvoitteilla pyritään varmistamaan näiden vesien asianmukaisen käsittelyn toimivuus eri tilanteissa. 2. Sinkkitehtaan jätevedet johdetaan kemiallisten käsittelyjen jälkeen saostusaltaisiin, joihin johdetaan myös viereisen OMG Kokkola Chemicals Oy:n käsitellyt prosessijätevedet ja Fortum Power and Heat Oy:n jätevesiä. Eri laitoksista tulevien vesien yhdistyessä, saostusaltaissa tapahtuu happamien, neutraalien ja emäksisten jätevesijakeiden neutraloidessa toisiaan useiden metallien osalta vielä merkittävää saostumista. Koska eri viemäreistä tulevien jätevesien määrät, metallipitoisuudet ja happamuudet ovat erilaisia, eri lähteistä tulevat metallit eivät saostu altaissa samassa suhteessa. Eri yhtiöiden osuutta mereen johdettavista päästöistä ei siksi usean päästökomponenttien osalta voida määrittää. Voimassa olevan luvan mukaiset ja hakijan esittämät mereen johdettavia jätevesiä koskevat yhtiökohtaiset laskennalliset raja arvot eivät vastaa yhtiöiden todellisia päästöosuuksia ja ovat valvonnan kannalta ongelmallisia. Vastuu mereen johdettavista päästöistä kuuluu saostusaltaiden ja purkuputken omistajalle, Boliden Kokkola Oy:lle. Saostusaltaisiin jätevesiä johtavat muut yritykset vastaavat, että altaisiin johdetaan jätevesiä ko. yhtiöitä koskevien lupapäätösten ja sopimusten mukaisesti. Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan jätevedet käsitellään tehtaan prosesseissa varsin tehokkaasti, niin että niiden sisältämien metallien ja arseenin pitoisuudet jo ennen laskeutusaltaita vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia pitoisuustasoja. Saostusaltaissa tapahtuva jälkisaostuminen vähentää päästöä edelleen merkittävästi niin, että voimassa olevat päästöraja arvot ovat viime vuosina jatkuvasti selvästi alittuneet, eikä päästöistä voida olettaa aiheutuvan merkittävää haittaa ympäristölle. Usean aineen pitoisuudet mereen johdettavassa jätevedessä ovat lisäksi määritystarkkuuden rajoilla. Niiden aineiden päästöraja arvoja, jotka ovat pääosin peräisin Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalta, on tarkistettu viime vuosien päästötarkkailun tulosten perusteella.

98 98 Suurin osa mereen joutuvasta koboltista ja nikkelistä, samoin kuin typestä, on peräisin OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesistä, joten niitä koskevat raja arvot on mahdollista tarkistaa vasta OMG Kokkola Chemicals Oy:n vireillä olevasta ympäristölupahakemuksesta annettavan päätöksen yhteydessä ottaen huomioon, että laitos ei ole käyttänyt koko tuotantokapasiteettiaan ja sen tuotannon mahdollinen kasvu. Samalla voidaan myös ottaa huomioon lupamääräyksissä 3. ja 4. tarkoitetuista selvityksistä mahdollisesti aiheutuva tarve tarkistaa raja arvoja. Raudalle ei enää ole katsottu tarpeelliseksi asettaa erillistä rajaarvoa, ottaen huomioon, että sen päästö on nykyisin suhteellisen pieni ja että se saostuu jätevesistä tehokkaasti muiden metallien mukana. Liuenneena olevan kadmiumin ja elohopean pitoisuutta mereen johdettavassa jätevedessä koskevat raja arvot on annettu valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2007) 5 :n mukaisesti. Raja arvot on määrätty bruttokuormituksena, koska sisään otettavan veden pitoisuuksista ei ole esitetty tietoja ja koska päästöjen määrittäminen bruttokuormituksena on vallitseva käytäntö, joka mahdollistaa päästöjen suoran vertailun muiden toimintojen päästöihin. 3. Boliden Kokkola Oy:n ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaiden jätevesien sisältämien metallien jälkisaostuminen saostusaltaissa saattaa tehtaiden seisokkien tai jätevesien määrän tai laadun vaihdellessa heikentyä. Tehtaat käsittelevät omat jätevetensä kemiallisesti. OMG Kokkola Chemicals Oy käsittelee lisäksi pääosan jätevesistään hiekkasuodatuksella ennen niiden johtamista saostusaltaisiin. Altaissa eri viemäreistä tulevat jätevedet neutraloivat toisiaan, minkä ansiosta metalleja saostuu vielä merkittäviä määriä. Saostusaltaisiin ei normaalisti lisätä kemikaaleja tai aktiivisesti muulla tavoin pyritä tehostamaan jälkisaostumista. Hakemuksessa ei ole selvitystä siitä, millä tavoin tehtaiden jätevedet käyttäytyvät altaissa. Oletuksena on ollut, että eri jätevesijakeissa altaaseen tulevat metallit saostuvat samassa suhteessa. Koska tehtaiden happamuudeltaan ja koostumukseltaan erilaisten jätevesien käyttäytymistä saostusaltaissa ei tarkalleen tiedetä, ja toisaalta luvan saajan on varauduttava seisokki ja häiriötilanteissa ja mahdollisesti erilliskäsittelyssä tarvittavaan jäteveden neutralointiin ja jälkisaostukseen, määrätty selvitys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 5 :n mukaisen varovaisuus ja huolellisuusperiaatteen mukaisesti. Selvityksen tulosten perusteella voidaan myös tarkemmin laskennallisesti arvioida eri tehtaista mereen johdettavia päästöosuuksia mm. tehdaskohtaista päästölaskentaa ja raportointia sekä kustannusten jakoa varten.

99 99 4. Saostusaltaisiin tulee Länsi Suomen ympäristökeskukselta saatujen valvontatietojen perusteella ilmeisesti myös orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat peräisin lähinnä OMG Kokkola Chemicals Oy:n prosessista. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja altaisiin tulevasta ja mereen johdettavista orgaanisten yhdisteiden päästöistä, minkä vuoksi ne on erikseen selvitettävä Merkittävä osa tehtaan päästöistä ilmaan, rikkidioksidipäästöt kokonaan ja sinkkipäästöistä suurin osa, aiheutuu pasuton pika alasajoista. Näissä tilanteissa syntyvät päästöt ovat myös ympäristön kannalta merkittävimmät, koska niiden aikana vapautuu ilmaan lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suuria päästöjä, joista voi aiheutua hetkellisesti korkeita rikkidioksidi ja hiukkaspitoisuuksia. Lupamääräyksillä pyritään ehkäisemään tällaisten tilanteiden syntymistä ja varmistamaan, että ko. tilanteissa menetellään niin, että niistä aiheutuvat päästöt ja haitat ympäristölle ovat mahdollisimman vähäiset. 10. ja 11. Laitoksen päästöt ilmaan sisältävät ympäristölle erityisen haitallisia raskasmetalleja kuten kadmiumia ja elohopeaa sekä arseenia. Kadmium ja arseeniyhdisteet ovat lisäksi syöpävaaraa aiheuttavia aineita. Ilmaan johdettavien raskasmetallien ja arseenin ja niiden yhdisteiden pitoisuuksille asetetuilla raja arvoilla varmistetaan, että poistokaasujen puhdistuksessa käytettävä tekniikka vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vaatimuksia. Em. aineiden ja yhdisteiden pitoisuuksille poistokaasuissa ei ole EU normeja eikä muita kansallisia raja arvoja. Asetetut raja arvot vastaavat näille aineille Saksan liittotasavallassa sovellettavia pitoisuusraja arvoja. 12. Laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuvia melutasoja koskeva määräys perustuu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992). 13. ja 14. Tehtaan toiminnassa käsitellään ja varastoidaan huomattavia määriä erilaisia raaka ja tuoteaineita, kemikaaleja, polttoaineita, prosessiliuoksia ja jätteitä, joiden huolimaton käsittely ja varastointi aiheuttavat vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Toiminnan laajuuden vuoksi luvassa ei ole voitu antaa yksityiskohtaisia määräyksiä eri aineille tai jätteille. Varastointia koskevalla yleismääräyksellä pyritään varmistamaan, että toiminnan ympäristö ja terveysriskit otetaan riittävästi huomioon. Vaarallisia aineita sisältävien raaka ja apu aineiden sekä ongelmajätteiden osalta tämä edellyttää varastointia katetussa tilassa. 15. Laitoksessa käytetään monia erilaisia kemikaaleja, joista osa kuluu kemiallisissa reaktioissa tai päätyy jätteisiin. Laitosten jätevesien mukana mereen johdettavien metallien määrät ja pitoisuudet tunnetaan varsin tarkasti, mutta niiden sisältämien kemikaalien määristä ja laadusta ei ole esitetty selvitystä. Lupamääräyksellä pyritään varmistamaan, että jätevedet eivät sisällä yhdisteitä, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia purkuvesistössä.

100 Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että tuotannossa käytetään säästeliäästi raaka ainetta ja että raaka aineen käyttöä korvataan jätteellä. Lain 6 :n mukaan jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä raaka aineena ja toissijaisesti energialähteenä. Määräykset ovat tarpeen jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi sekä niiden määrän ja haitallisuuden minimoimiseksi Jätteiden käsittelyä koskevat määräykset on annettu niiden asianmukaisen käsittelyn ja hyödyntämisen varmistamiseksi. Ongelmajätteiden siirtoasiakirjan laatimisesta valtioneuvoston päätöksen 659/ :n mukaisesti on määrätty päätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Jätekirjanpitoa koskeva määräys perustuu jätelain 51 :ään ja jäteasetuksen 22 :ään ja on tarpeen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. 21. ja 22. Jätealueen pengerrakenteen tarkoituksena on mahdollisimman tehokkaasti estää pintavesien pääsy jätetäyttöön. Koska reunapenkereet saavuttavat täytön edetessä lopullisen muotonsa, on tarkoituksenmukaista, että ulkoluiskien rakenne toteutetaan jo täytön aikana mahdollisimman pitkälti siten, että se vastaa kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikan pintarakenteelle asetettuja vaatimuksia ja on yhteensovitettavissa jätealueen päälle rakennettavan lopullisen pintarakenteen kanssa. Pintarakenteen rakennekerroksia koskevat paksuus ja vedenläpäisevyysvaatimukset perustuvat kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen määräyksiin ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kaatopaikkojen lopettamisopas" (Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 89, Helsinki 2001) esitettyihin suosituksiin. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan ongelmajätteen kaatopaikan pintarakenteessa on oltava keinotekoinen eriste. Kaatopaikan pintarakenne poikkeaa kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesta rakenteesta eikä se ole nykyisin sovellettavien vaatimusten mukainen. Kaatopaikan luiskien kaltevuus ja rakenteet vaikuttavat lopullisen pintarakenteen rakentamiseen, kuten esimerkiksi keinotekoisen eristeen asentamiseen. Lopullinen pintarakenne on siksi suunniteltava ja mahdollisesti osittain myös toteutettava ennen kaatopaikan täyttymistä. Koska kyseessä on rakennusteknisesti vaativa ja kustannuksiltaan merkittävä kohde, ei pintarakenteen toteuttamisesta ole mahdollista antaa tarkempia määräyksiä selvittämättä eri vaihtoehdoilla saavutettavaa suojaustasoa, vaihtoehtojen teknisiä toteuttamismahdollisuuksia ja kustannusvaikutuksia.

101 Jätelain ja kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erityisesti on huolehdittava siitä, että kaatopaikan suoto ja valumavedet kerätään yhteen ja puhdistetaan. Jätealue on ympäröity tiiviillä patoseinämällä ja suotovesien pumppausjärjestelmällä vuonna Pitämällä virtaus jatkuvasti kaatopaikan ulkopuolelta kaatopaikka alueelle päin ei alueelta pääse suotovesiä ympäristöön Kaatopaikalle on sen käytön aikana sijoitettu paitsi tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätteitä, myös runsaasti erilaisia ongelmajätteiksi luokiteltavia jätejakeita, joiden sijaintia ja ominaisuuksia ei kaikilta osin tunneta. Osa ongelmajätteistä, kuten rikkirikaste, on sijoitettu kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisiin ongelmajätteen kaatopaikan rakennevaatimukset täyttäviin altaisiin, osa myös jarosiittialtaan alueelle. Alue on siten luokiteltava kaikilta osin ongelmajätteen kaatopaikaksi. Jätealueelle on hyväksytty loppusijoitettavaksi sellaiset likaantuneet ja hyödynnettäväksi kelpaamattomat kiinteät jätteet, jotka laadultaan ja ominaisuuksiltaan soveltuvat sinne, loppusijoitettaviksi niille erikseen varatulle alueelle. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista edellyttää, että kaatopaikalle sijoitettava jäte täyttää sen sijoittamista kaatopaikalle koskevat kaatopaikan luokituksen mukaisesti määräytyvät laatuvaatimukset. Jarosiitin ja rikkirikasteen muodostama ns. yhteisjäte luokitellaan ongelmajätteeksi. Sen sijoittaminen ongelmajätteen kaatopaikalle edellyttää valtioneuvoston kaatopaikoista antaman asetuksen mukaan, että jäte täyttää asetuksen liitteen 2 taulukossa 7 asetetut laatuvaatimukset. Määräyksessä on asetettu asetuksen mukaiset raja arvot niille parametreille, jotka jätteen perusmäärittelyn perusteella voivat olla kriittisiä jätteen sijoittamisen kannalta. Asbestipöly aiheuttaa syöpävaaraa, minkä vuoksi sen käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta Jäteasetuksen 10 edellyttää, että jätteiden käsittelypaikan pitäjän on käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja käytöstä poistamista ja niihin liittyvää tarkkailua varten määrättävä näistä tehtävissä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden laadun valvonta ja siihen liittyvä kirjanpito on tarpeen sen varmistamiseksi, että kaatopaikalle sijoitetaan vain sinne sijoitettavaksi hyväksyttyjä jätteitä. Koska kaatopaikkaalue on varsin laaja ja siellä on useita eri alueita eri tyyppisille jätteitä, joiden sijoituspaikka voi jossain määrin myös vaihdella, on alueella oltava riittävät, ajan tasalla olevat opasteet helpottamaan jätteiden sijoittamista ja estämään niiden sekoittumista. 32. ja 33. Nykyisestä vesilietteenä tapahtuvasta kuljetuksesta on pyrittävä luopumaan. Siirtyminen kiinteään jätteeseen, joka olisi

102 102 nykyistä jätettä huomattavasti niukkaliukoisempaa, vähentäisi olennaisesti kaatopaikasta aiheutuvia ympäristöriskejä, vähentäisi veden kulutusta ja käsiteltävien paluu ja suotovesien määrää sekä lisäisi patoturvallisuutta. Hakemuksessa on esitetty suunnitelma loppusijoitettavan jätteen laadun parantamiseksi. Suunnitelman mukaan jäte olisi olomuodoltaan kiinteää tai tahnamaista ja se kuljetettaisiin jätealueelle kuljettimella tai autokuljetuksena. Läjitysalueen nykyinen täyttösuunnitelma on laadittu lähtien siitä, että määrältään suurin jätejae, jarosiitin ja rikkirikasteen muodostama yhteisjäte toimitetaan kaatopaikalle vesilietteenä. Jätteen toimittaminen kiinteänä muuttaisi tilannetta olennaisesti ja antaisi mahdollisuudet käyttää aluetta järjestelmällisemmin ja siten, että toiminnasta aiheutuvia riskejä erityisesti patoturvallisuuden kannalta ja haittoja on mahdollista merkittävästi vähentää. Koska ko. selvitystä ei ole esitetty hakemuksessa, se on tehtävä erikseen. 34. Jätteeksi jäänyttä liuotussakkaa on hyödynnetty ja hyödynnetään sinkkitehtaalla raaka aineena. Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 2 :n mukaan kaatopaikalla tarkoitetaan mm. jätteiden käsittelypaikkaa, jossa jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan, mukaan lukien mm. yli vuoden käytössä oleva paikka, jossa jätettä varastoidaan väliaikaisesti. Kaatopaikkana ei kuitenkaan pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. Koska ko. jätteelle on konkreettinen käyttökohde, jossa se voidaan hyödyntää kolmen vuoden kuluessa, ja ottaen huomioon, että varastointi tapahtuu siten, että siitä ei voida katsoa aiheutuvan välitöntä haittaa ympäristölle, sen varastointipaikkaa ei ole pidettävä kaatopaikkana eikä siihen ole tarpeen soveltaa kaatopaikan rakenteita koskevia määräyksiä. 35. Kadmiumjätettä varastoidaan tiiviissä betonibunkkereissa. Jätteen loppusijoittaminen bunkkereihin edellyttää lähtökohtaisesti, että betonibunkkerit vastaavat ongelmajätteen kaatopaikalle asetettuja vaatimuksia ja että jäte täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen liitteen 2 taulukossa 7 asetetut kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Varastoidulla ja syntyvällä kadmiumjätteellä ei tällä hetkellä ole markkinoita, mutta tilanne saattaa muuttua, jolloin sitä voitaisiin pitää tuotteena. Kadmiumjätteen käsitteleminen ongelmajätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset täyttäväksi jätteeksi saattaa vaikeuttaa tai kokonaan estää sen mahdollista myöhempää hyödyntämistä. Tietyt ongelmajätteet, jotka eivät täytä ongelmajätteiden kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevia laatuvaatimuksia voidaan sijoittaa maanalaisiin loppusijoituspaikkoihin. Betonibunkkerien mahdollinen rinnastaminen maanalaisiin loppusijoituspaikkoihin edellyttää kuitenkin perusteellista riskinarviointia. Tarvittavien selvitysten ja suunnitelmien tekemiseksi ja asian ratkaisemiseksi on varattu kohtuulliseksi katsottu määräaika.

103 Vakuuden asettaminen perustuu ympäristönsuojelulain 12 :ään. Asetettava vakuus on sitä koskevan selvityksen perusteella määrältään riittävä kattamaan kustannukset toimenpiteistä, joilla pystytään varmistamaan kaatopaikan asianmukainen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. 37. Laitoksen riskien hallintaa koskeva kartoitus kattaa lähinnä vain omaisuutta ja turvallisuutta koskevat riskit. Kartoitus on siksi laajennettava koskemaan myös ympäristöriskit. Koska sinkkitehdas on toiminnallisessa yhteydessä alueella toimiviin muihin laitoksiin (ainakin OMG Kokkola Chemicals, Kemira Oyj ja Fortum Power and Heat Oy) ja riskit ovat siten osittain yhteisiä, kartoitus tulisi tehdä yhteistyösää ko. laitosten kanssa. 38. ja 39. Määräyksillä varmistetaan tiedonkulku ja tarkoituksenmukainen ja tehokas toiminta onnettomuus ja häiriötilanteissa, joissa syntyvistä poikkeuksellisen suurista päästöistä saattaa aiheutua laajaa pilaantumista. 40. Laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailua koskevat määräykset on annettu toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden ja toiminnan valvonnan toteuttamiseksi. 41. Näytteenottoa ja analysointia koskeva lupamääräys on annettu laitoksen päästöjen tarkkailuun käytettävän laitteiston toimivuuden ja tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. 42. Tarkkailuohjelman päivittäminen on tarpeen ottaen huomioon, että osa nykyisistä tarkkailuohjelmista on melko vanhoja ja osittain myös virallisesti hyväksymättä. Aiempien yhteisten tarkkailuohjelmien tarkistaminen on tarpeen myös siksi, että voimassaolevissa tarkkailuohjelmissa tarkoitettu toiminta on nykyisin jakaantunut usealle eri yhtiölle. 43. Laitoksen ympäristössä tehtyjen pohjaveden metallipitoisuuksia koskevien mittausten tuloksista on laadittu yhteenvetoja vain osasta mittauksia. Yhteenvedot kaikista mittauksista ovat tarpeen, jotta voitaisiin arvioida patoseinämän ansiosta tapahtuneita muutoksia lähialueella. Tuloksista on esitettävä erillinen raportti, elleivät ne sisälly käynnissä olevan Finmerac tutkimushankkeen raporttiin. Maaperän ominaisuuksien tarkempi selvittäminen ja pohjavesivirtausten mallintaminen ovat tarpeen ympäristövaikutusten hallinnan varmentamiseksi. 44. Ilmanlaadun yhteistarkkailuihin ja yhteisiin selvityksiin, Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuun osallistuminen sekä ympäristön melutason seuranta ovat tarpeen laitoksen vaikutusten seuraamiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi.

104 Päästö ja vaikutustarkkailujen kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi. 48. Ympäristönsuojelulain 44 :n mukainen kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi määrätty istutusvelvoite on samansuuruinen kuin voimassa olevissa Boliden Kokkola Oy:n ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevesien johtamista koskevissa luvissa, koska pilaantumisesta aiheutuvien yksityiskohtaisten vahinkojen selvittäminen ja mahdollisten korvausten määrääminen ratkaistaan myöhemmin. Ottaen huomioon, että Boliden Kokkola Oy vastaa kaikista saostusaltailta mereen johdettavista päästöistä, sen on vastattava myös OMG Kokkola Chemicals Oy:lle asetetusta istutusvelvoitteesta. 49. Luvan saajan on ympäristönsuojelulain 69 :n mukaisesti asetettava korvausten varalta vakuus, koska asia pilaantumisesta aiheutuvien haittojen korvaamisen osalta on siirretty käsiteltäväksi myöhemmin. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa aikaisemmat tämän päätöksen tarkoittamia toimintoja koskevat ympäristölupamenettelylain ja vesilain nojalla annetut luvat ja päätökset lukuun ottamatta toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmien hyväksymistä koskevia päätöksiä sekä vedenottoa ja korvauksia koskevia ratkaisuja. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Hakemuksessa on esitettävä tiedot laitoksen päästöjä ja niiden vaikutuksia koskevan tarkkailun tuloksista, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja sen soveltamisesta laitoksessa, tässä päätöksessä määrättyjen selvitysten tulokset sekä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä määrätyt tiedot.

105 105 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 42 46, 55, 56, 62, 67 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 30 ja 37 Jätelaki (1072/1992) 4, 6, 15, 19 ja 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5, 6 ja 22 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt yksilöidyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset haitallisten aineiden kulkeutumisreittien ja vaikutusten selvittämisestä on riittävästi otettu huomioon toiminnan päästöjä ja päästöjen vaikutuksia koskevissa tarkkailuohjelmissa. AA:n muistutuksessa esitettyä vaatimusta jätevesien johtamisesta kalastukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta ei ole käsitelty tämän hakemusasian yhteydessä, koska ammattikalastajille vuoden 1998 jälkeen aiheutuneita vahinkoja koskevat korvausasiat käsitellään ympäristölupavirastossa vireille tulleen hakemusasian yhteydessä erikseen.

106 106 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelystä peritään maksua euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja sen suuruus määräytyy ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001) 2 :n liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "I Päätökset" alakohdan "muita kuin rautametalleja valmistava tehdas" ja asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) 2 :n liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "I Päätökset" alakohdan "ongelmajätteen kaatopaikka" mukaisesti. Koska kaatopaikka kuuluu sinkkitehtaan kanssa samaan toimintakokonaisuuteen, sen osuus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

107 MUUTOKSENHAKU Liitteet 107 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla 1) Kartta 2) Kuva jätealueesta 3) Valitusosoitus Aino Turpeinen Lea Siivola Hannu Kokko Seppo Aspelund Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen (puheenjohtaja) sekä ympäristöneuvokset Lea Siivola (tarkastava jäsen), Hannu Kokko ja Seppo Aspelund. Asian on esitellyt Seppo Aspelund. Asiassa on toimitettu äänestys. Äänestyslausunto on liitetty päätökseen. SA/sn

108 Liite 1.

109 Liite 2. Liuotusjäännöksen välivarasto Cd:n kapselointi Jarosiitin täyttöalue, allas 6 (Altaan pinta alasta varattu OMG:n rautasakalle 25 %) Kiinteiden jätteiden läjitysalue Rikkirikasteallas 8A Rikkirikasteallas 8B Allas 7 Suunniteltu uusi allas 8C (katkoviiva) Boliden Kokkola Oy:n jätealue