YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2004/1 Dnro LSY-2004-Y-186 Helsinki Annettu

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2004/1 Dnro LSY-2004-Y-186 Helsinki Annettu ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee kokeilua, jolla selvitetään erään kuparirikasteen soveltuvuutta käytettäväksi Hydrocopper TM -prosessissa. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Outokumpu-konsernin Porin yhtiöt Outokumpu Research Oy PL Pori TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Koetoiminta tapahtuu Porissa Outokummun teollisuusalueella, Outokumpu Research Oy:n koetehtaalla, osoitteessa Kuparitie 10. Ympäristönsuojelulaki 30 2 momentti ja 61 Ilmoitus on tehtävä ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan toimivaltaiselle lupaviranomaiselle, joka ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 2 c) perusteella on ympäristölupavirasto. Ilmoitus on saapunut Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon Ilmoitus on alun perin, , toimitettu Lounais- Suomen ympäristökeskukselle, joka hallintolain 21 :n mukaisesti on siirtänyt sen toimivaltaansa kuulumattomana ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Koetehdasta koskevat seuraavat Outokumpu-konsernin Porin yhtiöille myönnetyt luvat ja päätökset:

2 TOIMINNAN AJANKOHTA ILMOITETTU TOIMINTA 2 Ympäristölupa (jätelupa) (Lounais-Suomen ympäristökeskus) Ilmansuojeluilmoitusta koskevat päätökset ja (Turun ja Porin lääninhallitus) Jätevesien johtamislupa (Länsi-Suomen vesioikeus ja Vesiylioikeus ) Päätös koetoimintailmoituksesta, joka koski Hydrocopper TM -prosessin käyttöä Pyhäsalmen kaivoksen kuparirikasteen käsittelyssä (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto) Outokumpu-konsernin Porin yhtiöiden, ml. Outokumpu Research Oy, toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on vireillä Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa. Koetoiminta alkaa ja se kestää 8 kuukautta eli saakka. 1. Toiminnan tavoite Kokeessa testataan asiakkaan käyttämän kuparirikasteen soveltuvuutta Outokummun kehittämässä Hydrocopper TM -prosessissa. 2. Prosessin kuvaus Prosessiin kuuluvat seuraavat vaiheet: rikasteen käsittely, liuotus, liuospuhdistus (kuparin saostus, hopean poisto ja sinkin poisto), oksiduulisaostus, pelkistys, sulatus ja valu, hapetus, kloori-alkalielektrolyysi ja vesien käsittely. Rikasteen käsittely Kokeessa käytetään asiakkaan toimittamaa kalkopyriittistä kuparirikastetta, jota kuluu noin 4 t/d. rikaste syötetään prosessiin pulppaussäiliöön, johon ohjataan kuuma prosessiliuos. Ennen syöttöä rikaste seulotaan ja tarvittaessa jauhetaan. Liuotus Liuotus tapahtuu atmosfäärisesti kolmessa vaiheessa vesiliuokseen, joka sisältää natriumkloridia ja kahdenarvoista kuparia. Reaktoreissa ja niiden välillä olevissa sakeuttimissa syntyvät höngät pestään emäksisellä liuoksella. Liuotuksesta saatava liuos jaetaan kahtia siten, että noin puolet johdetaan liuospuhdistukseen ja toinen puoli hapetukseen.

3 3 Liuotuksessa syntyy liuotusjäännöstä noin 5 t/vrk. Se sisältää rikasteen liukenemattomien komponenttien lisäksi hienojakoista rikkiä ja kipsiä sekä erilaisia rautayhdisteitä. Liuosjäännös suodatetaan ja pestään ensin natriumkloridiliuoksella ja sitten vedellä. Liuospuhdistus Liuoksesta saostetaan ensin kahdenarvoinen kupari ja sulfaatti. Kupari saostetaan lipeällä. Sulfaatin poistamiseksi lisätään kalsiumkarbonaattia, jolloin syntyy kipsiä. Saostus tapahtuu kahdessa peräkkäisessä reaktorissa. Reaktoreiden perässä on sakeutinsäiliö, jossa kiintoaine erotetaan liuoksesta. Kiintoaine palautetaan liuotukseen. Hopea poistetaan kolmessa sarjassa olevassa reaktorissa noin 70 o C lämpötilassa. Hopea poistetaan liuoksesta pelkistämällä se kuparipulverilla. Pelkistyksen tehostamiseksi kahteen ensimmäiseen reaktoriin lisätään elohopeakloridiliuosta. Kolmanteen reaktoriin elohopeakloridia ei syötetä, jolloin ylimääräinen elohopea ja sekä rikasteen mahdollisesti sisältämä elohopea saostuvat ja poistuvat liuoksesta. Kun kuparipulveri on käynyt tehottomaksi, se siirretään liuotusreaktoriin ja liuotetaan suolahappoon. Kuparin pinnalle pelkistynyt hopea saostuu hopeakloridina, joka erotetaan suodattamalla. Suolahappoon liuenneet kupari ja elohopea palautetaan takaisin hopeanpoistoprosessiin. Hopeanpoistossa on yhteensä noin 70 kg elohopeaa, joista 42 kg on elohopeakloridiliuoksena ja 28 kg Ag-Hg-Cu-lejeerinkinä. Elohopea ostetaan Kokkolan sinkkitehtaalta ja palautetaan sinne koeajon loputtua. Sinkin poistoa varten liuos jäähdytetään 50 0 C:een. Sinkki ja lyijy saostetaan liuoksesta siihen natriumkarbonaattiliuosta. Saostaminen tapahtuu kahdessa reaktorissa. Ensimmäisen reaktorin jälkeen liuoksesta suodatetaan erilleen prosessista poistettava metallisakka. Toisen reaktorin jälkeisen suodatuksen tuottama sakka liuotetaan ja palautetaan prosessiin. Oksiduulisaostus Liuospuhdistusvaiheiden jälkeen kupari saostetaan kuparioksiduulina kloori-alkaliprosessista saatavalla lipeäliuoksella. Saatu sakka suodatetaan ja pestään ja siirretään pelkistykseen. Suodos on lähes kylläistä natriumkloridiliuosta, joka otetaan talteen. Osa siitä käytetään kloori-alkalielektrolyysin raaka-aineeksi ja loput prosessin eri vaiheissa pesuihin ja laimennuksiin. Oksiduulin pelkistys, sulatus ja valu Suodatettu oksiduuli syötetään rakennuksen ulkopuolella olevaan jatkuvatoimiseen rumpu-uuniin, jossa se pelkistetään metalliseksi kupariksi vedyllä. Rumpu-uunissa syntyvät kaasut johdetaan kaasunpesurin kautta ilmaan. Pelkistyksestä saatu kuparipulveri sulate-

4 4 taan induktiouunissa ja valetaan lanka-aihioiksi. Kuparia syntyy noin 1 t/d. Hapetus Hapetuksessa kootaan liuos, johon rikaste liuotuksessa liuotetaan. Eri lähteistä tulevat virrat yhdistyvät reaktorissa. Sen jälkeen liuos johdetaan rakennuksen ulkopuolella oleviin hapetusreaktoreihin, joissa liuoksen sisältämä yhdenarvoinen kupari reagoi kloorialkalielektrolyysin tuottaman kloorikaasun kanssa muodostaen kupari(ii)kloridia. Kloori-alkalielektrolyysi Prosessin tarvitsema lipeäliuos ja kloori tuotetaan oksiduulisaostuksessa syntyvästä natriumkloridiliuoksesta sähkövirran avulla kloorialkalielektrolyysikennossa. Elektrolyysikenno kierrätyssäiliöineen ja muine lisälaitteineen on sijoitettu kahteen standardikonttiin, jotka sijaitsevat rakennuksen ulkopuolella. Kloorikaasua muodostuu noin 40 kg/h, joka vastaa noin 1,2 Nm 3 /h. Syntyvää klooria ei varastoida, vaan se johdetaan välittömästi hapetukseen, jossa se reagoi muodostaen kloridia. Jos hapetukseen ei voida syöttää klooria, se imeytetään lipeäliuokseen elektrolyysin yhteydessä. Muodostunut natriumhypokloriitti voidaan käyttää prosessissa myöhemmin. Elektrolyysin tuottaman lipeäliuoksen pitoisuus on noin 30 p-%. Liuosta syntyy noin 110 l/h ja se kerätään varastosäiliöön. Lipeän ja kloorin lisäksi elektrolyysi tuottaa noin 1,2 Nm 3 /h vetykaasua, joka johdetaan välittömästi ilmaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 1. Päästöt vesistöön Sakkojen ja kaasujen pesuista syntyvät laimeat suolaliuokset kerätään säiliöön ja neutraloidaan lipeäliuoksella. Liuosten mahdollisesti sisältämät raskasmetallit saostetaan lisäämällä natriumsulfidia. Syntyvä sakka suodatetaan ja palautetaan prosessiin. Puhdistettu liuos johdetaan selkeytysaltaan kautta tehtaan kakkosviemärin kautta Kokemäenjokeen. Kuparin, raudan, sinkin ja lyijyn pitoisuudet vedessä sulfidisaostuksen jälkeen ovat alle analyyttisen toteamisrajan. Jätevesi sisältää kuitenkin prosessissa käytettävää natriumkloridia noin 130 mg/l. Arvioitu jäteveden määrä on enintään 5 m 3 /h, kun Porin tehtaiden jätevesimäärä on keskimäärin noin m 3 /h. Jäteveden laatua ja koostumusta tarkkaillaan jatkuvasti ja viemäreissä on sitä varten jatkuva näytteenotto, määrämittaus, ph- ja lämpötilamittaus. Viemärien vedestä analysoidaan kerran vuorokaudessa kupari, nikkeli, sinkki ja kromi. HydroCopper-prosessin vesinäyt-

5 5 teistä analysoidaan lisäksi 12 tunnin välein kupari, sinkki, rauta ja natrium. 2. Päästöt ilmaan Kloorialkalielektrolyysistä syntyvä vetykaasu, 1,2 Nm 3 /h, johdetaan ilmaan. Kaasusta ei ole haittaa ympäristölle. Hönkäkaasut pestään alipainepesureilla, eikä pestyistä kaasuista ole haittaa myöskään häiriötilanteissa, koska niiden muodostuminen saadaan loppumaan nopeasti lopettamalla ilman syöttö reaktoreihin ja ajamalla prosessi alas. Jätevesien saostuksessa muodostuva rikkivety johdetaan koetehtaan piippuun, eikä siitä ole syntynyt hajuhaittoja Poricopperin jätevesien puhdistuksessa. Prosessin ilmapäästöt mitataan koejakson aikana kaksi kertaa. Näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista vastaa OCR:n mittausyksikkö ja laboratorio. Jokaisessa päästökohteessa mitataan kaasun nopeus, määrä, vesipitoisuus, lämpötila ja sekä kaasun happi-, rikkidioksidi-, hiilimonoksidi-, hiilidioksidi-, typenoksidi- ja kiintoainepitoisuus. Sen lisäksi määritetään kloridipitoisuus sekä kiintoaine- ja kaasufaasin sisältämä kupari, rauta, sinkki, lyijy, natrium, elohopea ja arseeni. 3. Melu Kaikki merkittävät sekoittimet ja pumput sijaitsevat rakennuksen sisällä. Ilmastointilaitteet on sijoitettu rakennuksen katolle. Laitetoimittaja on ilmoittanut niiden melutason 10 m etäisyydellä olevan alle 45 db, joten häiritsevää melua ei pitäisi syntyä. 4. Jätteet Koetoiminnasta ei synny mainittavia määriä jätteitä. Prosessin eri vaiheissa syntyy sakkoja, jotka sisältävät liukenemattomia komponentteja ja prosessista poistettuja epäpuhtauksia. Näitä sakkoja ovat liuotusjäännös, sinkkisakka ja hopeasakka. Käytettävän rikasteen liuotusjäännöksen koostumus on esikokeiden perusteella seuraava: Liuotusjäännös Liuotusjäännös Kupari 0,5 % Lyijy <0,007 % Rikki 38 % Molybdeeni 0,04 % Rauta 29 % Kloori 0,5 % Sinkki 0,04 % Vesi 35 % Liuotusjäännös varastoidaan inerttinä jätteenä asianomaisen luvan omaavan käsittelijän, esim. Kokkola Zink Oy:n jätealueelle. Sinkkisakan koostumus riippuu rikasteen koostumuksesta. Sakan valtametallit ovat sinkki ja lyijy, jotka esiintyvät erilaisina emäksisinä yhdisteinä, pääasiassa karbonaatteina sekä kupari, joka esiintyy lä-

6 ILMOITUKSEN KÄSITTELY 6 hinnä Cu 2 O:na. Käsiteltävä sakka sisältää niin vähän sinkkiä, että se yhdistetään liuotusjäännökseen. Hopean poiston jälkeen hopea erotetaan hopeakloridina, joka toimitetaan joko jatkojalostettavaksi Harjavalta Metals Oy:n jalometallipuhdistamoon tai myydään asiakkaalle. Ympäristönsuojelulain 63 :n mukaan viranomaisen on ilmoitettava ilmoituksen vireilläolosta ja kuultava asianosaisia, jos ilmoitettu toiminta saattaa olennaisesti vaikuttaa yleisiin tai yksityisiin etuihin. Koetoiminnalla ei ole olennaisia vaikutuksia yleisiin tai yksityisiin etuihin, eikä tarvetta ilmoittaa asiasta siten ole. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Ympäristölupavirasto hyväksyy Outokumpu Research Oy:n ilmoituksen mukaisen koeluonteisen toiminnan edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan jäljempänä annettavia määräyksiä. Määräykset ilmoituksen johdosta 1. Koetoiminnan laajuus ja ajankohta Ilmoituksen tekijä saa toteuttaa kokeilun välisenä aikana. 2. Päästöjen rajoittaminen Koetoiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vaikutukset on minimoitava ilmoitetuilla toimilla. Poikkeuksellisen suuria päästöjä on tarvittaessa rajoitettava ajamalla päästöjä aiheuttava osaprosessi alas tai keskeytettävä koeajo. 3. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Koetoiminnan aloittamis- ja lopettamisajankohta on ilmoitettava etukäteen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Koetoiminnasta aiheutuvia päästöjä on tarkkailtava ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Koetoiminnan aikana mahdollisesti tapahtuvista merkittävistä häiriötilanteista, joista aiheutuu normaalia suurempia päästöjä, ja niihin liit-

7 7 tyvistä toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristötoimistolle. Koetoiminnan aikana käytettyjen raaka- ja apuaineiden määristä sekä tuotannosta, päästöistä ja jätteistä, jätteiden käsittelytavoista sekä koetoiminnan aikana sattuneista häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä ympäristönsuojelutoimenpiteistä on laadittava kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä yhteenveto Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Kokeilu on ympäristönsuojelulain 30 2 momentin tarkoittamaa koeluontoista, lyhytaikaista toimintaa, johon ei tarvita ympäristölupaa. Toiminnasta ympäristöön aiheutuvat haitat ovat, ottaen huomioon raaka- ja apuaineiden määrät ja ominaisuudet sekä toimenpiteet päästöjen rajoittamiseksi, vähäiset. Koetoiminnasta ei aiheudu merkittäviä muutoksia laitoksen toiminnasta normaalisti aiheutuviin päästöihin. Koetoiminta on tarpeen sen selvittämiseksi, miten kyseinen rikaste, jonka koostumus poikkeaa aiemmin testatuista rikasteista, soveltuu käytettäväksi Hydrocopper TM -prosessissa. Määräysten perustelut SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Määräyksissä on määritelty ilmoituksen tekijän ilmoittamalla tavalla toiminnan laatu ja laajuus, annettu tarpeelliset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä määräykset toiminnan tarkkailusta ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki 30, 61, ja 64 Ympäristönsuojeluasetus 27 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ilmoituksen käsittelymaksu on 970 euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1238/2003) 2 :n liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

8 8 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista lukien Valitusosoitus on liitteenä. Leena Simpanen Markku Mäkelä Seppo Aspelund Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Markku Mäkelä (tarkastava jäsen) ja Seppo Aspelund. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Seppo Aspelund. SA/mk

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa. Tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Mikäli valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.