Kommentit Pirkanmaan liiton tuulivoimaselvityksestä

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. KOMMENTIT Kuninkaankatu Tampere (03) / PIRKANMAAN LIITTO Asia Kommentit Pirkanmaan liiton tuulivoimaselvityksestä Pirkanmaan liiton tuulivoimaselvitykseen on merkitty 25 jatkosuunnitteluun otettavaa tuulivoimaaluetta. Potentiaaliset tuulivoima-alueet on valikoitu mm. paikkatietotarkastelujen kautta. Alueiden valinnassa on liiton mukaan huomioitu vakituinen ja loma-asutus, lentoturvallisuus, tuulisuus, tärkeät luontoarvot, luontomatkailun vaatimukset sekä arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Tuulivoimaselvitys on Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n taustaselvitys. Kuten tuulivoimaselvityksen ensimmäisestä versiosta antamissamme kommenteissa ( ) totesimme, kannatamme tuulivoimaa energiantuotantomuotona muiden uusiutuvien energianlähteiden ja energiansäästön ohella. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että energiantuotanto myös uusiutuvista lähteistä sijoitetaan paikoille, joiden luontoarvot on jo menetetty: rakennettuihin ympäristöihin, kuten valtateiden varsille ja teollisuusalueille. Tuoreessa selvityksessä tuulivoimaa suunnataan pitkälti rakentamattomille, usein luontoarvoiltaan rikkaille seuduille. Ympäristöystävällinen energiantuotanto ja luonnonsuojelu asetetaan täten tarkoituksettomasti toisiaan vastaan. Olemmekin tyytyväisiä siihen, että Pirkanmaan liitto aikoo vuonna 2013 erillisellä selvityksellä etsiä sopivia tuulivoima-alueita teiden, ratojen ja voimalinjojen varsilta. Tämän rakennettuihin ympäristöihin kohdentuvan selvityksen tulosten odotamme korvaavan vuoden 2012 lopussa valmistuneen selvityksen tuulivoima-alueita. 1. Kommentteja yleisellä tasolla Alkusyksyn 2012 alustavaan versioon nähden Pirkanmaan liiton tuulivoimaselvitys sisältää parannuksia. Kommenttiemme pohjalta on tiettyjä luontoarvojen kannalta tärkeitä kohteita (kuten Virtain Housuneva, Ruoveden Siikaneva ja Hämeenkyrön Seinävuori) jätetty pois jatkosuunnittelusta, mistä kiitos. Luonto- ja ympäristöarvojen näkökulmasta tuulivoimaselvitykseen valittu linja on silti yhä huolestuttava. Tuulivoima-alueet sijaitsevat suurelta osin syrjäseuduilla, hankalien tieyhteyksien päässä ja monin paikoin myös arvokkaiden luonnonalueiden päällä. Useisiin aluekuvauksiin on nyt lisätty maininta, että jatkosuunnittelussa on huomioitava Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä esitetyt suoluonnon kannalta arvokkaat kohteet. Lisäys on hyvä, mutta mieluiten näkisimme tuulivoiman sijoittelussa kokonaan toisenlaisen linjan (esim. nauhamaiset, valtateiden varsille sijoitetut voimala-alueet). Jos nyt esitetyt tuulivoima-alueet päätyvät maakuntakaavaan, tarkoittaa jatkosuunnittelu todennäköisesti enää hienosäätöä, jossa punnitaan yksittäisten tuulimyllyjen paikkaa. Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, rakennetaanko yksittäinen mylly luonnontilaiselle suolle vai 100 metrin päähän suosta. Pääviestimme on, että erämaiset alueet tulee säästää luonnon ja virkistyksen tarpeisiin. Tuotantoteknologia kaikkine tykötarpeineen (tiet, voimalinjat, liikenne) sopii paremmin ihmiskulttuurin lähelle. Ajoittain on kuulunut väitteitä, että tuulivoimaloita ei voitaisi sijoittaa teiden varsille, koska ne

2 vievät autoilijoiden huomiokyvyn liikenteestä. Väite on kestämätön sijoitetaanhan teiden varsille mainoksiakin, joiden nimenomaisena tarkoituksena on saada tiellä kulkijoiden huomio. Ikaalisissa tuulivoimala sijaitsee hyvin lähellä VT 3:a ja Sastamalassakin myllyjä näkyy VT 12:lle. Porin Reposaaressa tuulimyllyt sijaitsevat aivan tien vieressä. Kanta-Hämeen tuulivoimaselvityksessä tuulivoima-alue A on merkitty Hattulaan VT 3:n molemmin puolin. Mitään ehdotonta estettä tuulivoimaloiden rakentamiselle valtateiden tuulitunneleihin ei ole tullut tietoomme. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tuulimyllyn etäisyydeksi tiealueesta riittää voimalan kokonaiskorkeus eli torni + lapa (lähde: Liikenneviraston esitys Maantiet, rautatiet, meriväylät ja tuulivoima tuulivoimarakentamisen neuvottelupäivänä , Sari Lajunen). 1.1 Luontovaikutusten arviointi puutteellinen Tuulivoimaselvitystä valmisteltaessa on jonkin verran pohdittu luontoarvoja, mutta tarkastelu on suppea. Vain natura-alueet, Ruoveden kansallisesti arvokas lintualue ja tunnetuimmat linnustolliset arvot (uhanalaiset ja petolinnut, muuttoreitit) on pyritty huomioimaan. Muita suojelualueita tai muita lajiryhmiä (esim. lepakot) ei ole nostettu esiin. Toistaiseksi suojelemattomat mutta luonnoltaan arvokkaat alueet eivät myöskään ole vaikuttaneet selvityksen tuloksiin. Naturaalueidenkin kohdalla on systemaattisesti katsottu, että 500 metrin suojavyöhyke riittää poistamaan tuulivoima-alueen haittavaikutukset. Huomattava osa suunnitelluista tuulivoima-alueista (12 aluetta 25:stä) sijaitsee natura-alueen rajalla tai läheisyydessä. Mikäli tuulivoimaselvitystä jatkettaisiin tältä pohjalta, natura-alueiden kohdalla jouduttaisiin tekemään mittavia arviointeja siitä, kuinka tuulivoimarakentaminen vaikuttaisi naturaalueiden luontoarvoihin. Nyt laadittu julkaisematon arvio tuskin riittää, sillä se ei sisältänyt maastokatselmuksiakaan. Luonnonsuojelulain 65 :ssä todetaan, että jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Saman lain 66 :n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos --- arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Emme pidä tarkoituksenmukaisena, että maakuntakaavaan osoitettaisiin näin paljon tuulivoimaalueita, joille ei natura-alueiden takia välttämättä olisi edes mahdollista saada lupaa tuulivoimarakentamiseen. Luontovaikutusten arviointi on sikälikin puutteellinen, että siinä ei nähdäksemme ole tarpeeksi tai lainkaan pohdittu tuulivoima-alueiden tukitoimintojen rakentamisen vaikutuksia. Useassa kohdekortissa mainitaan, että alueella on hyvä tiestö, mutta karttatarkastelun pohjalta kyseessä ovat kuitenkin moniaalla vain metsäautotietason liikenneyhteydet. Massiivisia myllyjä rakennettaessa tällaiset yhteydet eivät ole riittäviä (metsäautotien kantavuus on yleensä 3 t), vaan uutta tiestöä jouduttaisiin rakennusmateriaalien kuljetusta varten tekemään. Sitä myötä tuulivoimarakentamisen vaikutukset luontoon kasvaisivat huomattavasti. Uudet voimalinjat lisäisivät nekin haittoja luonnonvaraiselle lajistolle (mm. törmäysvaara) ja heikentäisivät elinympäristöjen laatua pirstomalla aiemmin yhtenäisiä luonnonalueita. Kaikki tämä 2

3 syrjäseuturakentaminen tulisi luonnollisesti myös taloudellisesti kalliiksi. Maisemaseikat näyttävät jonkin verran olleen tuulivoima-alueiden karsintaperusteena. Kohdekortteja lukiessa tuntuu ristiriitaiselta, että maisemavaikutusten arviointiin on paneuduttu huomattavasti perusteellisemmin kuin luontovaikutuksiin. Maisema on olennainen viihtyvyystekijä, mutta merkittävämmiksi katsomme tuulivoiman kohdalla kuitenkin laitosten rakentamisen, toiminnan ja ylläpidon vaikutukset luonnonvaraiseen lajistoon ja luontotyyppeihin. Maisemavaikutusten arvioinnin tulokset ovat myös paikoin päinvastaiset siihen verrattuna, mikä olisi ekologisesti ja taloudellisestikin katsoen paras ratkaisu. Esimerkiksi alueen 49 kohdalla kerrotaan, että tuulivoima-alue sijoittuu varsin metsäiseen maastoon ja kulttuurimaisemien takamaille, joten huolellisesti suunniteltuna alue voi olla mahdollinen. Metsät katkovat näkymiä monin paikoin tuulivoima-alueen suuntaa, ja esimerkiksi Kurisjärven kulttuuriympäristöstä ei oletettavasti avaudu suoria näkymiä. Lieventävänä asianhaarana pidetään siis tuulivoima-alueen sijaintia takamailla, joka luontoarvojen näkökulmasta puolestaan on huonoin mahdollinen. Maisemavaikutusten nostaminen keskeiseksi lähtökohdaksi on inhimillisesti katsoen ymmärrettävää tuulivoimaanhan suhtaudutaan usein karsaasti juuri siksi, että myllyt näkyisivät kaukomaisemassa. Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin tärkeämpää miettiä, millaisia vaikutuksia rakentamisella olisi luonnonvaraiseen ympäristöön. Ihmiset yleensä tottuvat oman arkiympäristönsä maiseman muuttumiseen. Varsinkin kulttuurimaisemassa muutoksia tapahtuu jatkuvasti: uusia rakennuksia ja torneja kohoaa taajaan (esim. isot tuotantolaitokset ja kännykkämastot). Erämaita sen sijaan ei saada takaisin, jos tuotantoteknologiaa kerran sinne viedään. Syrjäseudut ovat huonoja sijaintipaikkoja tuulivoimalle myös maisemasyistä, sillä ne ihmiset, jotka paikalle hakeutuvat, yleensä etsivät nimenomaan luonnonmaisemaa ja hiljaisuutta. Pirkanmaalla ei ole vielä laadittu varsinaista selvitystä hiljaisista alueista, mutta uuden maakuntakaavan yhteydessä sellainen on syytä tehdä. Koska hiljaisuuden kaltaista ympäristöarvoa ei ole Pirkanmaalla toistaiseksi maakuntatasolla kartoitettu, on jouduttu tilanteeseen, jossa Pirkanmaan hiljaisimpiin kolkkiin (Parkano, Kihniö, Virrat) ollaan suuntaamassa laajoja pinta-aloja vaativaa mutta wattimäärinä melko vähäpätöistä energiantuotantoa (turpeenoton vaihemaakuntakaava, tuulivoimaselvitys). Ratkaisu on ekologisesti kestämätön ja näillä syrjäisillä alueilla elävien ihmisten näkökulmasta myös eettisesti kestämätön, kun heidän elinpiirinsä alennetaan energiareservaatiksi. Vuonna 2002 voimaan tullut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (ns. ympäristömeludirektiivi, 2002/49/EY) edellyttää, että jäsenvaltiot pyrkivät selvittämään ja säilyttämään hiljaisia alueita niin rakentamattomissa kuin rakennetuissa ympäristöissä. 1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Luontoarvojen lisäksi myös keskeiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on mielestämme jätetty huomiotta tuulivoima-alueiden sijoittamisessa: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä

4 olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Tavoitteet eivät toteudu, jos tuulivoima-alueet sijoitellaan nyt esitettyyn tapaan hajautetusti, etäälle olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Tavoitteet eivät toteudu, sillä tuulivoima-alueet menevät monin paikoin päällekkäin laajojen, arvokkaiden luonnonalueiden sekä yksittäisten arvokkaiden luontokohteiden kanssa. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Tavoitteet eivät toteudu, sillä kolmen tuulivoima-alueen läpi kulkee maakuntakaavaan merkitty virkistysreitti. Lisäksi syrjäisille, luonnonhiljaisille ja luonnonpimeille alueille sijoitettuina tuulivoimalat haittaisivat virkistäytymistä ja luontomatkailua. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan erikseen tuulivoimarakentamisesta, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -julkaisussa tätä tavoitetta selitetään seuraavasti: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tuulivoimarakentamisessa pyrkimystä keskitettyihin ratkaisuihin sekä tuulivoimarakentamisen ja muiden alueidenkäyttötarpeiden yhteensovittamista. Tuulivoimaloiden keskittäminen usean voimalan yksiköihin tai tuulivoimapuistoihin on tärkeää etenkin maisemavaikutusten hallinnan kannalta. Hajautunut rakentaminen ei ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti tehokasta, koska se lisää huomattavasti maisemaan ja luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia sekä esimerkiksi uusien sähkölinjojen rakentamista. Huonosti sijoitetun yksittäisen tuulivoimalan aiheuttama maisemavaikutus voi sijainnista riippuen olla merkittävämpi kuin huolellisesti suunnitellun suuren tuulivoimapuiston. Ympäristöministeriön julkaisussa myös todetaan, että tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osana sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä 4

5 tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Mielestämme näitä seikkoja ei ole huomioitu Pirkanmaan tuulivoimaselvityksen vaikutusten arvioinnissa. Kustannustehokkainta sekä luonnon ja ympäristön kannalta vähiten kuormittavaa olisi sijoittaa tuulivoimala-alueet kunnollisten tieyhteyksien ääreen ja lähelle sähkönkäyttäjiä. Tällöin sekä rakentaminen että huolto onnistuisivat ilman mittavia materiaalikuljetuksia erämaahan, ja sähkönsiirto helpottuisi. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen eivät tarkoita sitä, että tuulivoimaloita pitäisi sijoittaa keskelle asutusta. Sopivia paikkoja olisivat esim. teollisuusalueet, joilla harvoin on asutusta, valtateiden varret sekä sellaiset turpeenottokäytöstä poistuneet suot, jotka sijaitsevat hyvien tieyhteyksien äärellä. Melu-, välke- ja maisemahaittoja sekä lintuonnettomuuksia voitaisiin lisäksi vähentää suosimalla kolmilapaisen tuulimyllymallin sijasta ns. ruuvimallista voimalaa. Tuuliruuveja voitaisiin todennäköisesti rakentaa myös lähemmäs asutusta, jolloin niitä mahtuisi Pirkanmaalle enemmän. Voimalayksikön koko ja energiantuottokyky lienevät tuuliruuveissa toistaiseksi vähäisemmät kuin kolmilapaisessa mallissa. Tuulivoimalle asetetut megawattitavoitteet sinänsä eivät kuitenkaan edellytä suuria lapamyllyjä laajoine suojavyöhykkeineen. Saman wattimäärän voisi koota myös pienimuotoisemmista voimaloista. 1.3 Karttapalvelu edelleen vaikeaselkoinen, kommentointiaika lyhyt Huomautamme jälleen, että tuulivoimaselvityksen karttapalvelu on erittäin hankala käyttää. Pohjakartassa on niin vähän informaatiota, että tuulivoima-alueiden tarkkaa sijaintia on hyvin vaikea hahmottaa. Varsinainen tuulivoimaselvitysraportti sisältää hieman paremman kartan kustakin tuulivoima-alueesta, mutta pdf-muotoisen tiedoston tarkastelu ja selailu on työlästä. Vähintään natura-alueiden näkyminen pohjakartassa olisi välttämätöntä, jotta niiden sijaintia tuulivoima-alueisiin nähden olisi mahdollista vertailla. Jatkossa maakuntaliiton on syytä käyttää informatiivisempia karttapohjia, jotta yleisesti tärkeänä pidetylle kansalaisten osallistamiselle on asianmukaiset edellytykset. Samasta syystä myös suunnitelmien kommentointiin tulisi varata enemmän aikaa. Luonnonsuojelupiirin tietoon tuli useammaltakin taholta kansalaisten pahoitteluja siitä, että tuulivoimaselvitystä sai kommentoida vain muutaman viikon ajan. 2. Kommentteja tuulivoima-alueittain Kävimme kartoilta ja muista käytettävissämme olevista paikkatietolähteistä läpi jatkosuunnitteluun valitut tuulivoima-alueet. Luonto- ja virkistysarvojen näkökulmasta huomautettavaa löytyi seuraavista: Alue 2: Alueella sijaitsevat Matolamminneva ja Sulkueenneva, jotka mainitaan arvokkaina Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. Lisäksi alue sijaitsee samassa selvityksessä määritetyllä suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Silmänevan-Haukkanevan vyöhyke), ja siellä on myös Metsähallituksen luontokohteita. Tuulivoimaselvityksen mukaan selvitysalueella on linnustollisesti merkittäviä alueita, joilla pesivät muun muassa laulujoutsen, metsähanhi ja kurki. Alueella ei sijaitse petolintujen pesäpaikkoja eikä se sijoitu lintujen päämuuttoreiteille tai niiden läheisyyteen. Matolamminnevalta on kuitenkin tiedossa kalasääsken pesä sekä muiden petolintujen pesäpaikkoja. Vaikka suo ei kokonaisuudessaan sijaitsekaan kaavaillulla tuulivoima-alueella, petolintujen lentoreitistöt sivuaisivat sitä varmasti.

6 Tuulivoimaselvityksessä kerrotaan, että Pirjatannevan Natura-alue rajautuu selvitysalueeseen. Ei todennäköisesti merkittävästi heikennä alueen suojeluarvoja, kun huomioidaan 500 metrin suojavyöhyke. Varsinainen Natura alueita koskeva selvitys ei ole julkisesti nähtävillä, mutta epäilemme sen riittävyyttä. Oudolta tuntuu, että kaikilla (toisistaan hyvinkin paljon poikkeavilla) natura-alueilla suojeluarvot turvaisi samainen 500 metrin suojaetäisyys. Mihin tämä oletus perustuu? Alue 4: Alue rajautuu Silmänevan natura-alueeseen ja on osin suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Silmänevan-Haukkanevan vyöhyke). Tuulivoimaselvityksen mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluarvoja, kun selvitysalueesta poistetaan pohjoisin osa ja muodostetaan 500 metrin suojavyöhyke Natura-alueen ja selvitysalueen väliin. Arvio laajaan natura-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista tuntuu tässäkin kovin suppealta, varsinkin verrattuna maisema-arviointiin, jossa pohditaan yksityiskohtaisesti tuulivoima-alueen näkymistä eri kulttuuriympäristökohteisiin (mm. kanavalle Virtain keskustan tuntumassa). Alue 5: Alueella sijaitsee Käskyvuori, joka on maakuntakaavassa merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (ge-2-009). Lisäksi alue rajautuu monelta puolelta Päretkivennevan- Teerinevan natura-alueeseen ja sijaitsee Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä määritetyllä suoluonnon kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Päretkivennevan-Teerinevan vyöhyke). Yksittäisistä arvokkaista kohteista alueella sijaitsee Sarvineva. Alueella on myös retkeilyreitti ja yksityisessä omistuksessa oleva ympäristötukialue. Tuulivoimaselvityksessä ei ole tunnistettu alueen monia arvoja, vaan ongelmat katsotaan vältettävän pääosin sillä, että natura-alueelle jätetään 500 metrin suojavyöhyke. Alue 6: Alueella sijaitsevat Lylynevan-Ison Ristinevan ojittamaton suokokonaisuus sekä Louhinneva (Louhineva), jotka on mainittu arvokkaiksi Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. Alue sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Särkinevan- Lylynevan vyöhyke) ja siellä on myös Metsähallituksen luontokohteita. Tuulivoimaselvitys kommentoi luontoarvoja maininnalla, että selvitysalueen läheisyydessä ei ole Natura-alueita eikä petolintujen pesäpaikkoja. Lintujen päämuuttoreitit eivät sijoitu alueen läheisyyteen. Suoluonnon tila -selvityksen kohteet kerrotaan otettavan huomioon jatkosuunnittelussa, mutta huomautamme, että mikäli nämä kohteet täysimääräisesti huomioidaan, ei tuulivoima-alueesta jää enää paljon jäljelle. Alue 7: Alue ympäröi Närhinnevan-Koroluoman natura-aluetta ja sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Närhinnevan-Korolammen vyöhyke) ja rajautuu Pahkanevaan ja Isonevaan, jotka molemmat on todettu arvokkaiksi Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. Pahkanevalla on myös vireillä suojeluhanke. Energiantuotanto ei mielestämme sovi alueelle lukuun ottamatta käytöstä poistettavia turvekenttiä. Alue 8: Alueella sijaitsee Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä arvokkaaksi mainittu Särkinevan-Särkijärvien kokonaisuus. Alue on suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Särkinevan-Lylynevan vyöhyke) ja lisäksi siellä on Metsähallituksen luontokohteita. Myös tuulivoimaselvityksessä alueen luontoarvot on osin tunnistettu: Selvitysalueella on useita uhanalaisia lintulajeja. Hankesuunnitteluvaiheessa on tarpeen selvittää selvitysalueen pesimälinnusto sekä tehdä muutonseurantaselvitys. Hankesuunnitteluvaiheessa radikaaleja muutoksia on tuskin enää mahdollista tehdä, joten suotavinta olisi poistaa alue 8 jatkovalmistelusta kokonaan. Alue 9: Alueella sijaitsee Tiravinjärvi, jonka itäpuolella esiintyy ilmakuvatarkastelun perusteella 6

7 mahdollisesti luonnonsuojelullisesti arvokasta metsää. Huomautimme asiasta jo ensimmäisellä kommenttikierroksella, mutta asian tutkimistarpeesta ei tuulivoimaselvityksessä ole mainintaa. Alue 11: Saukonsuo, joka on monessa yhteydessä todettu luonnoltaan erittäin arvokkaaksi (mm. Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä ja Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa, ks antamiemme kommenttien liite 1) jää pohjoisosaltaan tämän tuulivoima-alueen alle. Lisäksi tuulivoima-alue rajautuu Rengassalon natura-alueeseen. Alue sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden vyöhykkeiden (Rengassalon sekä Häädetkeitaan- Puurokeitaan vyöhykkeet) päällä. Arvokkaita vyöhykkeitä ja Saukonsuota tuulivoimaselvityksessä ei huomioida, ja natura-alueenkin arvellaan jälleen säilyvän haitallisilta vaikutuksilta 500 metrin suojavyöhykkeellä. Alue 13: Alueella sijaitsee ojittamattomia soita Lokalammen ympäristössä (Välineva) ja Isonevan koillisosassa, joten tienoolla esiintyy mahdollisesti luonnonsuojelullisia arvoja. Tuulivoimaselvityksessä luontoarvojen tutkimistarpeesta ei ole mainintoja. Alue 14: Alue on lähellä Lylyjärveä, jonka tuntumassa on alueellisesti uhanalaisen riekon reviirejä. Alue sijaitsee osin suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Isonkivennevan-Marjakankaan vyöhyke). Tuulivoimaselvityksessä alueen luontoarvot jäävät sen maininnan varaan, että jatkosuunnittelussa huomioidaan Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä esitetyt arvokkaat suokohteet. Alue 15: Alueella (Aurejärven länsipuolella) on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n kriteerit täyttäviä metsiä ja korpia. Alue sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Isonkivennevan-Marjakankaan vyöhyke) ja siellä on lisäksi Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä arvokkaiksi mainittuja kohteita: Marjakangas ja Lusikkaneva. Alueella on myös Metsähallituksen luontokohteita ja se rajautuu kolmelta sivultaan Isokivennevan-Marjakankaan natura-alueeseen. Tuulivoimaselvityksen mukaan huomioiden 150 metrin suojavyöhyke, tuulivoimalat eivät merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluarvoja. Mihin perustuu arvio 150 metriä leveän suojavyöhykkeen riittävyydestä? Isokivennevan-Marjakankaan natura-aluetta kuvataan näin: monipuolinen kokonaisuus: hyvä lintualue, ojittamaton laajahko suoalue ja syrjäisen sijaintinsa vuoksi erämainen alue. Energiantuotantolaitosten sijoittaminen 150 metrin etäisyydelle tuhoaisi ainakin alueen erämaisuuden. Muita tuulivoima-alueen luontoarvoja selvityksessä ei ole huomioitu tai tutkittu. Selvityksessä mm. mainitaan, että alueen eteläisin osa voi sijoittua lintujen päämuuttoreitille. Mikäli näin epäillään, asia tulisi varmistaa ennen jatkosuunnittelua. Alue 19: Alueella sijaitsee Ronokorpi, arvokas suo-metsämosaiikki, jossa esiintyy mm. kaarlenvaltikkaa, alueellisesti uhanalaista kasvia (kaarlenvaltikka on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi eteläboreaalisella vyöhykkeellä, jonka rajalla Parkano sijaitsee). Alueella esiintyy mm. alueellisesti uhanalainen riekko. (Ronokorven luontoarvoista lisää jättämiemme kommenttien liitteessä 2.) Tuulivoima-alue sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Häädetkeitaan-Puurokeitaan vyöhyke). Tuulivoimaselvityksessä luontoarvoja ei huomioida, vaan niiden säilyminen jätetään myöhemmän suunnittelun varaan: Jatkosuunnittelussa tulee huomioida turvetuotantoa koskevassa Pirkanmaan suoluonnontila -selvityksessä esitetyt suoluonnon kannalta arvokkaat kohteet. Kuitenkin esim. Ronokorven arvokas alue on niin laaja, että sen asianmukainen huomioiminen supistaisi alueen 19 vasemman puoliskon hyvin pieneksi. Kannattavampaa olisi jättää koko alue 19 jatkosuunnittelusta pois.

8 Alue 27: Alueella sijaitsee Teerineva, joka on Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä määritetty arvokkaaksi. Lisäksi alue rajautuu Vatulanharjun-Ulvaanharjun natura-alueeseen ja sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Hämeenkankaan vyöhyke). Tuulivoimaselvityksessä kommentoidaan natura-aluetta: Vatulanharju-Ulvaanharjun Natura-alue sijaitsee pääosin noin 500 metrin päässä selvitysalueen pohjoispuolella. Osa Natura-alueesta sivuaa pieneltä alueelta selvitysaluetta sen eteläisimmässä osassa. Ei heikennä Natura-alueen suojeluarvoja. Mihin perustuu näin selkeä näkemys siitä, etteivät natura-alueen suojeluarvot heikenny? Alue 30: Alueen koillis- ja länsiosa ovat maakuntakaavan Luo 1 -alueella. Suunnittelusuositus maakuntakaavan selostuksesta: Alueen maankäyttö ja siellä suoritettavat toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että edistetään alueen luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Viranomaisten tulee aluetta koskevissa suunnitelmissa ja päätöksissä huomioida alueen luontoarvojen monimuotoisuus. Katsomme, että tuulivoima-alueen sijoittaminen Luo 1 -alueelle ei ole suunnittelusuosituksen mukaista. Lisäksi maakuntakaavaan merkitty retkeilyreitti kulkee alueen länsiosan läpi. Tuulivoimaselvityksessä todetaan, että Harjuvuori-Viitapohjan Natura-alue alue rajautuu selvitysalueen pohjoisimpaan osaan. Ei todennäköisesti merkittävästi heikennä suojeluarvoja, kun huomioidaan petolintujen suojavyöhykkeet. Alue ei sijoitu lintujen päämuuttoreitille. Hankesuunnitteluvaiheessa tarpeen tehdä ruokailulento- ja pesimälinnustoselvitys. Alueen läheisyydessä uhanalaisia lintulajeja, jotka on huomioitava jatkosuunnittelussa. Avoimia kysymyksiä luontoarvojen suhteen on niin paljon, ettei alue mielestämme sovi jatkosuunnitteluun. Alue 34: Alue sijoittuu Karivuoren valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen (ge-2-024) tuntumaan. Tätä ei tuulivoimaselvityksessä mainita. Selvityksessä todetaan natura-alueet varsin etäisiksi, ja tarkemmat linnustoselvitykset jätetään jatkosuunnittelun varaan. Mikäli näin halutaan tehdä, tulisi jatkosuunnitteluvaiheessa varautua siihen, että kokonaisia tuulivoima-alueita on jätettävä pois, jos ilmi tulevat luontoarvot (esim. lintujen muuttoreitit) näin edellyttävät. Tästä syystä olisi kustannustehokkainta tehdä tarvittavat selvitykset jo nyt, ennen maakuntakaavoitusta. Alue 40: Tuulivoiman rakentaminen alueelle aiheuttaisi toistaiseksi melko yhtenäisenä säilyneen, Tampereen ja Valkeakosken rajamailla sijaitsevan metsämantereen pirstoutumisen. Tuulivoimaselvityksen mukaan alueen rajauksessa on huomioitu petolintujen pesäpaikat ja niiden suojavyöhykkeet. Alue ei sijaitse lintujen päämuuttoreitillä. Hankesuunnitteluvaiheessa on tarpeen tehdä ruokailulento- ja muutonseurantaselvitys. Alueen läheisyydessä uhanalaisia lintulajeja, jotka on huomioitava jatkosuunnittelussa. Koska kyseessä on luontoarvoiltaan moninainen metsämanner, jolla esiintyy myös uhanalaisia lajeja, kannattaisi tarkemmat selvitykset laatia jo nyt, ennen tuulivoima-alueen edistämistä pitemmälle. Alue 43: Aiemmissa kommenteissamme toimme esille, että alueella on ojittamatonta suota ja louhikkoa eli mahdollisesti luontoarvoja. Etelä-Suomessa käytännössä kaikki ojittamattomat suot sisältävät uhanalaisia luontotyyppejä. Lisäksi alueen läheltä kulkee maakuntakaavaan merkitty retkeilyreitti. Tuulivoimaselvityksen perusteella alueen luontoarvoja ja vaikutuksia retkeilyreittiin ei ole kartoitettu. Selvitys noteeraa jälleen vain natura-alueen (Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi), jolle ei katsota koituvan haittavaikutuksia. Alue 49: Kuten antamassamme kannanotossakin totesimme, alueella on mahdollisesti luontoarvoja (karttatarkastelussa ojittamattomia soita, ks. kommenttimme alueen 43 kohdalla). Tuulivoimaselvityksessä luontoarvojen tutkimistarpeesta ei kuitenkaan ole mainintaa. 8

9 Lopuksi Emme edellä ole kommentoineet kaikkia 25 jatkoon suunniteltua tuulivoima-aluetta, sillä kaikkien luontoarvoista luonnonsuojelupiirillä ei ole tietoja. Koska huomautettavaa luontoarvojen kannalta löytyi kuitenkin välittömästi näinkin monesta alueesta, pidämme tärkeänä, että Pirkanmaan liitto linjaa tuulivoimaloiden sijoittamisperiaatteita uudelleen ja kohdentaa tuulivoima-alueet rakennettuihin ympäristöihin: olemassa olevan infrastruktuurin piiriin teollisuusalueille, teiden varsille jne. Tämä on myös talouden näkökulmasta paras ratkaisu. Jäljellä oleva luonnonvarainen erämaaympäristö tulee rajata rakentamisen ulkopuolelle. Tällä linjalla on myös maakuntaliiton Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -hankkeen työohjelma, jonka mukaan ensisijaisesti tarkastellaan alueita, joilla ihmiskäden jälki on jo nykyisin näkyvissä esim. teiden ja ratojen varret, teollisuusalueet ym. melualueet. On kuitenkin käynyt niin, että tuoreessa tuulivoimaselvityksessä on tarkasteltu nimenomaan toisenlaisia alueita. Nyt on aika laatia varsinainen, työohjelman mukainen tuulivoimaselvitys niistä alueista, joilla ihmiskäden jälki on kouriintuntuva. Tulevan selvityksen on oltava se, jonka perusteella voimala-alueet rajataan maakuntakaavakarttaan. Tämä on syytä kertoa myös nyt valmistuneen raportin alkuosassa, jotta tuulivoimasuunnittelu lähtee oikealle uralle. Viimeisimmän selvityksen alueista tuulivoimarakentamiseen sopisivat korkeintaan ne alueiden sisällä olevat entiset turpeenottoalueet, jotka ovat valtateiden lähistöllä ja joilta sähkönsiirto onnistuisi suuremmitta ponnistuksitta. Tampereella Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.