Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia 0.2

Transkriptio

1 Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia 0.2 Tiivistelmä Vielä vahvistamattoman sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisesti, jokaisen maakunnan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia ja annettava palvelulupaus maakuntansa asukkaille alkaen. Tämä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia tulee korvaamaan vuoden 2019 alussa aiemmat sairaanhoitopiirien vastuulla olleet terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat. Tämä palvelustrategia on luonnos, jota kirjoitetaan ja työstetään yhdessä sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheessa vaiheessa mukana olevien asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on työstää versio 0.2 poliittisen ohjausryhmän käsittelyyn ja myöhemmin luovuttaa versio 0.3 väliaikaishallinnolle hyödynnettäväksi ja eteenpäin valmisteltavaksi. Luonnos siis elää, muuntuu ja täydentyy sote-uudistuksen valmistelun edetessä ja lainsäädännön valmistuessa. Lopullisen Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian hyväksyy maaliskuussa 2018 valittava maakuntavaltuusto.

2 Sisällys 1. Johdanto Lapin maakunnan sote-uudistuksen valmistelun vaiheet Keskeinen lainsäädäntö ja sen uudistukset Taustaa Lapin maakunnan sote-uudistukselle Väestöä koskevat keskeiset tunnusluvut Lapin maakunnassa Valtakunnalliset kärkihankkeet ja niiden vaikutukset sote-uudistuksen valmistelulle Lapin maakunnan palvelustrategia v Sote-uudistuksen vaikutukset Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukulttuuriin Monituottajamalli, palveluiden ohjaus ja valvonta Palvelulupaus Lapin maakunnan asukkaille Lapin maakunnan sote-palvelukonsepti ja integroidut palvelukokonaisuudet Perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Ikäihmisten palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Kuntoutuspalvelut Strategiset tukipalvelut ja niiden kytkeytyminen maakunnalliseen valmisteluun Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä kuntien ja maakuntien kanssa Sote-ICT ja digitalisaatio ja niiden kytkeytyminen maakuntauudistukseen Johtajuus ja muutoksen hallinta Henkilöstö, osaaminen ja arvoperusta Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Yhteistyö eri toimijoiden välillä Viestintä ja tiedotus Sote-uudistukseen ja sen valmisteluun liittyvät riskit ja niiden hallinta Lapin maakunnassa... 47

3 Versiohallinta: Versio Pvm Ryhmä Ehdotetut muutokset / lisäykset Muutoksen tekijä/pvm Sote-tuotanto Sotejärjestäminen Sote-jory Sote-pol.ohry Hyväksytty

4 Kuviot: Kuvio 1: Lapin maakunnan sote-uudistuksen valmistelun vaiheet... 7 Kuvio 2: Lapin maakunnan sote-uudistukselle asetetut arvot ja periaatteet... 7 Kuvio 3: Lapin maakunnan sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisoituminen... 8 Kuvio 5: Lapin maakunnan väestöennuste v mennessä Kuvio 6: Yli 75-vuotiaiden määrän osuus väestöstä maakunnittain v Kuvio 7: Lapin maakunnan väestöennuste v Kuvio 8: Väestön sosioekonominen asema koko Suomessa ja harvaan asutuissa maakunnissa v Kuvio 9: Keskimääräiset verotulot asukasta kohti v eri maakunnissa Kuvio 10: Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista koko maassa ja harvaan asutuissa maakunnissa v Kuvio 11: Soten tarvekerroin eri maakunnissa v Kuvio 12: Tarvevakioidut soten nettokustannukset eri maakunnissa v Kuvio 13: Ikävakioitu sairastavuusindeksi eri maakunnissa Kuvio 14: Ikävakioimaton sairastavuusindeksi eri maakunnissa Kuvio 15: Kuvio Lapin maakunnan sote työyhteisöjen ja henkilöstön perusarvoista... 38

5 Käsitteet: ESH erikoissairaanhoito hybridimalli Hyte Integraatio Kapitaatiomalli PTH perusterveydenhoito sote

6 1. Johdanto Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus, jonka tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Käytännössä maakunta- ja sote-uudistus tarkoittaa seuraavia asioita: Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle Maakunnat ovat kuntia suurempia ja niillä on taloudellisesti parempi kantokyky. Maakunnat järjestävät palvelut alueensa koko väestön kannalta tarkoituksenmukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Samalla tavoitteena on turvata lähipalvelujen saatavuus sekä ihmisiä lähellä tapahtuva päätöksenteko. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja lisätään ihmisten valinnanvapautta palveluissa. Asiakkaan ja potilaan valinnanvapaus on keskeinen keino peruspalvelujen saatavuuden parantamisessa. Uudistuksella on tarkoitus umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta ja sosiaali- ja terveydenhuollossa se tarkoittaa noin 3 miljardia euroa. Lapin maakunnalle kustannuskasvun hillinnän tavoite on n. 21 miljoonaa euroa. Rakenteiden ja rahoituksen uudistamisen lisäksi nykyaikaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja toimintamalleja perusteellisesti. Tavoitteena ovat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Tämä valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia korvaa valmistuessaan ja tultua hyväksytyksi aiemmat sairaanhoitopiirien vastuulla olevat lakisääteiset terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat. Strategiaan on pyritty sisällyttämään kaikki ne oleelliset asiat, jotka tulee huomioida tulevan sote-uudistuksen ja valmisteilla olevan lainsäädännön myötä. Strategia valmistellaan ja kirjoitetaan eteenpäin sitä mukaa kuin sote-uudistuksen valmistelu etenee ja lainsäädäntö valmistuu.

7 2. Lapin maakunnan sote-uudistuksen valmistelun vaiheet Lapin sote-uudistuksen valmistelu on edennyt ja etenee vaiheittain kohti varsinaisen sote-uudistuksen voimaanastumista Kuvio 1: Lapin maakunnan sote-uudistuksen valmistelun vaiheet Koko Lapin Sote prosessi Koko Lapin Sote prosessin aikana keväällä 2016 luotiin perusta ja yhteinen tahtotila ja alustava tiekartta Lapin maakunnan sote-uudistuksen valmistelulle. Prosessin aikana luotiin sote-uudistuksen valmistelun arvot ja periaatteet. Lapin maakunnan erityispiirteistä tulee tärkeänä huomioida ja turvata myös saamenkielisten palvelut. Koko Lapin Sote-prosessissa oli mukana kaikista kunnista kaksi luottamushenkilöä, kuntajohtajat ja kuntayhtyminen johtajat sekä muita asiantuntijoita. Kuvio 2: Lapin maakunnan sote-uudistukselle asetetut arvot ja periaatteet

8 Sote-uudistuksen esivalmisteluvaihe Esivalmisteluvaiheen valmistelua on ohjannut Lapin sote-valmistelun poliittinen ohjausryhmä, johon on valittu jokaisesta Lapin kunnasta 2 valtuutettua. Lapin sote-valmistelun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Sakari Trög ja varapuheenjohtajan Pertti Keränen. Lapin liiton asiantuntijoilla, kuntajohtajilla, sairaanhoitopiirien ja Kolpeneen johtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus poliittisen ohjausryhmän kokouksissa. Poliittinen ohjausryhmä asettaa esivalmisteluvaiheelle tavoitteet ja määrää esivalmistelun arvot ja periaatteet. Lapin sote-valmistelun poliittinen ohjausryhmä päätti kokouksessaan nimetä viranhaltijoista ja soteammattilaisista koostuvan Lapin sote-valmistelun johtoryhmän. Lapin sote-valmistelun johtoryhmä koostuu kymmenestä Lapin kuntien viranhaltijasta. Lisäksi johtoryhmässä on asiantuntijoina edustajat Lapin liitosta, Kolpeneelta, molemmista sairaanhoitopiireistä, henkilöstöryhmistä ja saamelaiskäräjiltä sekä kärkihankkeisiin palkatut muutosagentit. Johtoryhmä valmistelee asiat poliittista ohjausryhmää varten. Käytännön valmistelutyö on tehty alaryhmissä, joita on kolme: järjestämisen alaryhmä, tuotannon alaryhmä sekä TKI-alaryhmä (tutkimus-, kehitys ja innovaatio). Lapin liitto on osoittanut valmisteluun resursseja Koko Lapin sote hankkeen kautta. Lapin sota-savotta hankkeen maakunnallinen ohjausryhmä MOR on toiminut keskustelu- ja viestintäareenana myös henkilöstöjärjestöille ja kuntien viranhaltijoihin päin. Kuvio 3: Lapin maakunnan sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisoituminen Väliaikaishallinnon valmistelutoimielin ( >) Tähän tulee tekstiä ja kuva viimeisen maku ohryn jälkeen Lapin maakunnan sote-uudistuksen väliaikaishallinnon vaihe

9 Esivalmisteluvaiheen jälkeen työtä jatketaan väliaikaishallinnon alaisuudessa ennen maakuntavaltuuston nimeämistä. Valmistelua pyritään tekemään entistä selkeämmin maakuntauudistuksen näkökulmasta. Soten osalta tulee valmistella Lapin maakunnan sote-järjestämiseen liittyvät vastuut kuten sote-liikelaitos ja maakunnan sote-yhtiöt, palvelulupaus ja järjestämissuunnitelman viimeistely. Sote-tuotannon osalta tulee linjattavaksi yhteiset sitovat toimintaperiaatteet. Maakuntauudistuksen kokonaisuuden kanssa toteutetaan henkilöstösiirrot. 3. Keskeinen lainsäädäntö ja sen uudistukset Terveydenhuoltolaki Tekstiä Sosiaalihuoltolaki Tekstiä Asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja keskittämisestä Odottaa asetuksen vahvistamista. Asetus on lähtenyt lausunnolle Järjestämislaki Järjestämislain keskeinen sisältö tähän. Lakiluonnos on ollut lausunnolla Valinnanvapauslaki Valinnanvapauslain keskeinen sisältö tähän. Odottaa lain vahvistamista. Lakiluonnos on ollut lausuntokierroksella

10 4. Taustaa Lapin maakunnan sote-uudistukselle 4.1 Väestöä koskevat keskeiset tunnusluvut Lapin maakunnassa Lapin maakunnan väestöennuste Lapin maakunnan alueeseen kuuluu 21 kuntaa, jotka ovat väestöennusteeltaan hyvin erilaisia. Kokonaisuutena Lapin maakunnan väestön ennustetaan vähenevän noin asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kuvio 4: Lapin maakunnan väestöennuste v mennessä Tarkasteltaessa yli 75 vuotiaiden määrää v koko Suomen alueella, ei Lapin maakunnan tilanne poikkea muusta maasta. Vuoden 2015 tilaston mukaan yli 75-vuotaiden määrä oli pienin Uudellamaalla (6,5 %), Pohjois- Pohjanmaalla (7,5 %) ja Pirkanmaalla (8,8 %). Yli 75 v. määrällä mitattuna suurimmat osuudet olivat v Etelä-Savossa (12,5 %), Kainuussa (11,3 %) ja Etelä-Karjalassa (11,3 %). Lappi ja Pohjois-Savo olivat mediaanialueita (10,1 %).

11 Kuvio 5: Yli 75-vuotiaiden määrän osuus väestöstä maakunnittain v Ikäryhmittäisessä tarkastelussa 75 vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä lisääntyy Lapin maakunnassa v ja 2040 välillä noin asukkaasta asukkaaseen eli yli 75 vuotiaiden määrä lähes tuplaantuu tuossa ajassa.

12 Kuvio 6: Lapin maakunnan väestöennuste v

13 Lapin maakunnan väestön sosioekonominen asema Lapin maakunnan väestön sosioekonominen asema ei juuri poikkea muista harvaan asutuista alueista Suomessa, mutta koko maan keskiarvoon on selkeä ero. Vuoden 2014 tilaston mukaan koko maassa oli työllisiä 41,6 % ja työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia 58,4 %. Lapin maakunnan vastaavat luvut olivat 37,9 % ja 62,1 %. Harvaan asuttujen maakuntien joukossa Lappi sijoittuu sosioekonomisen aseman suhteen maakuntien keskivaiheille. Kuvio 7: Väestön sosioekonominen asema koko Suomessa ja harvaan asutuissa maakunnissa v Verotuloja koskevan indikaattorin (asukkaiden verotulojen määrä yhtä asukasta kohti v. 2015) avulla arvioitaessa Lapin maakunta sijoittuu hyvin lähelle maakuntien keskiarvoa. Suurimmat verotulot olivat Uudellamaalla (4670 /as.), Etelä-Karjalassa (3907 /as.) ja Kanta-Hämeessä (3863 /as.) ja vastaavasti alhaisimmat Pohjois-Karjalassa (3352 /as.), Etelä-Pohjanmaalla (3414 /as.) ja Pohjois-Pohjanmaalla (3475 /as.). Vertailun mediaanialue oli Satakunta (3716 /as) ja Lapin maakunnan alueella keskimääräinen verotulo asukasta kohti oli 3722 euroa.

14 Kuvio 8: Keskimääräiset verotulot asukasta kohti v eri maakunnissa

15 Toimeentulotukea saaneiden määrällä mitattuna suunta on ollut valtakunnalliseen trendiin verrattuna jopa poikkeuksellinen. Toimeentulotukea saaneiden määrä on Lapissa vähentynyt koko maan keskiarvosta poiketen. Lapin maakunnassa toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä väheni vuoden ,5 %:sta vuoden ,2 %:iin. Koko maassa vastaavana aikana määrä nousi 7,0 %:sta 7,3 %:iin. Kuvio 9: Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista koko maassa ja harvaan asutuissa maakunnissa v Lapin maakunnan väestön sairastavuus ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Tarvekerroin kuvastaa väestön ikä- ja sukupuolirakennetta, sairastavuutta ja sosioekonomista asemaa. Lapin maakunnan sote-tarvekerroin 108 (koko maa = 100), minkä seurauksena Lapin sote-tarpeet ovat noin kahdeksan prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin.

16 Kuvio 10: Soten tarvekerroin eri maakunnissa v Kuvio 11: Tarvevakioidut soten nettokustannukset eri maakunnissa v. 2015

17 Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot Lapin maakunnassa Kuvio 12: Ikävakioitu sairastavuusindeksi eri maakunnissa

18 Kuvio 13: Ikävakioimaton sairastavuusindeksi eri maakunnissa

19 4.2 Valtakunnalliset kärkihankkeet ja niiden vaikutukset sote-uudistuksen valmistelulle Kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kärkihankkeen tavoitteena on kehittää ikäihmisille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Ikäihmisten palveluiden kehittämisen tavoitteena on 1) ottaa käyttöön kaikissa maakunnissa iäkkäiden integroitu palvelukokonaisuus, 2) luoda ja kokeilla keskitetyn asiakas-/palveluohjauksen mallia sekä 3) luoda, kokeilla ja juurruttaa iäkkäiden kotihoidon kehittämiseksi kotihoidon toimintamalli ja kehitetään asumista ja palvelua yhdistävää toimintaa. Hankkeen aikana uudistetaan iäkkäiden ihmisten palvelurakenne ja iäkkäät otetaan mukaan suunnittelemaan omia palveluitaan. Palveluita kehitetään asiakaslähtöisiksi ja kustannusvaikuttaviksi. Palvelut kohdennetaan iäkkäiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaan ja sovitetaan yhteen. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia, joten painopiste on niiden kehittämisessä. Toimintakykyä ja tervettä ikääntymistä lisäävät palvelut sekä monialainen kuntoutus ovat nykyistä huomattavasti kiinteämpi osa kotiin tuotavien palveluiden kokonaisuutta. Omais- ja perhehoidon kehittämisellä pyritään tukemaan omais- ja perhehoitajien hyvinvointia. Uudistuksen tavoitteena on parantaa asiakkaiden ja hoitajien yhdenvertaisuutta ja sekä vastata monipuolistuvien palveluiden avulla erilaisten perheiden tarpeisiin. Omais- ja perhehoidon tueksi järjestetään omais- ja perhehoitajille valmennusta ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä kuntoutusta. Näiden tavoitteiden tukemiseksi on tarkoitus luoda sekä omais- ja perhehoitajille että hoidettaville monipuolisia vapaiden sijaistus malleja sekä perustaa alueellisia omais- ja perhehoidon keskuksia. Uudistuksen toimenpiteiden tavoitteena on lisätä omais- ja perhehoidon houkuttelevuutta ja helpottavat työikäisten omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittamista. Perhehoito on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi palvelurakennetta ja monipuolistaa palveluvalikoimaa. Koska kyseessä on valtakunnallisesti rahoitettu kärkihanke, tulee hankkeen tavoitteet ja painopisteet huomioida myös Lapin maakunnan sote-uudistuksen valmistelussa. Julkisten palvelujen digitalisointi on kärkihankkeen tärkeä läpileikkaava teema. Digitalisaatio ja hyvinvointiteknologian kehittyminen mahdollistavat uudentyyppisten sähköisten palveluiden käyttöönoton sekä palveluprosessien uudistamisen että kansalaisen omahoidon ja tietojen hyödyntämisen. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut uudistetaan asiakaslähtöisesti integroiduksi palveluiden kokonaisuudeksi maakuntien ja tulevaisuuden kuntien toimintaympäristöön. Muutosohjelmassa palveluiden painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Muutosohjelman tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa tuomalla käyttöön välineitä sekä lapsivaikutusten arviointiin sekä lapsilähtöiseen budjetointiin ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan.

20 Uudistuksen lähtökohtana ovat lapsen oikeudet, perheiden monimuotoisuus, lapsi- ja perhelähtöisyys sekä voimavarojen vahvistaminen. Hankkeen tavoitteena on kytkeä lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen ja kokemusasiantuntemus tiiviiksi osaksi uudistuksen suunnittelua ja toimeenpanoa. Muutosohjelma painottaa lasten ja perheiden matalan kynnyksen palveluiden verkostoimista perhekeskustoimintamallin mukaisesti, erityistason palveluiden asiakaslähtöistä integraatiota sekä vaativinta erityisosaamista edellyttävien palveluiden varmistamista niitä tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille. Muutosohjelman avulla pyritään vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin kustannusvaikuttavasti julkisen talouden haasteet huomioiden. Koska kyseessä on valtakunnallisesti rahoitettu kärkihanke, tulee hankkeen tavoitteet ja painopisteet huomioida myös Lapin maakunnan sote-uudistuksen valmistelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa maakunnissa ja niiden alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettava yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli, Lapin pilotti Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden osallistumisen toimintamalli on osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöiseksi- kärkihanketta, jonka tarkoituksena on kokeillen toteuttaa erilaisia tapoja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden avulla. Lapin pilotin tavoitteena on, että tulevassa sote-uudistuksessa Lapissa käytetään kokemuksellisen asiantuntijuuden toimintamallia kaikissa sotepalveluissa asiakastyön, henkilöstön ja johdon tasolla. Käytössä on aiempaa monipuolisempia asiakkaiden osallistumisen, palautteen keräämisen ja kokemustiedon hyödyntämisen tapoja. Lisäksi maakunta ottaa kehittäjäasiakas- ja kokemusasiantuntija toiminnan pysyvästi käyttöön luomalla puitteet ja osoittamalla resurssit sen toimintaan. Kehittäjäasiakkaita ja asiakasryhmiä on säännöllisesti mukana palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakkaiden ja asukkaiden osallisuudella on selvä lakiperusteinen pohja tulevissa maakunta- ja sotejärjestämislakiluonnoksissa. Niiden mukaan maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan (Mkl 23 ). Asukkaiden näkemykset on myös otettava huomioon valmisteltaessa maakunnan palvelulupausta, maakuntien yhteistyösopimusta sekä yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle siitä, miten alueen palvelut ja niiden kehittäminen sekä maakuntien välinen yhteistyö pitäisi ottaa huomioon (SoJäl 35 ). Kun sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat osallistuvat palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen saadaan kokemustietoa asiakkaiden tarpeista ja arkielämsät. Tämä auttaa keittämään ja toteuttamaan laadukkaita, monipuolisia ja oikea-aikaisesti toimivia sotepalveluja. Kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden sekä heidän lähipiirinsä hyvinvoinnin on myös todettu lisääntyvän, kun he ovat mukana toiminnassa (Poske 2013). Hankkeessa tehdään laajaa verkostotyötä kokemusasiantuntijoiden, järjestöjen, sairaanhoitopiirien, perusterveydenhuollon yksiköiden, sosiaalihuollon toimijoiden, yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Luomme Lapin olosuhteet huomioivan asiakasosallisuuden mallin, jossa tuotetaan uudenlaisia keinoja, joiden avulla asiakkaat voivat osallistua sekä sote-palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen että tuottamiseen. Asiakkaiden osallisuus on läpileikkaavan teema myös muissa kärkihankkeissa, joten toimimme yhteistyössä LAPE-, Ikäihmisten kotihoito- ja Paljon tukea ja paljon palveluita kärkihankkeiden kanssa. Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on vuosien kokemus erilaisten asiakaslähtöistenryhmätoimintojen kehittämisestä ja kokeilemisesta yhdessä kehittäjäasiakkaiden, järjestöjen ja kuntien työntekijöiden kanssa.

21 Niiden pohjalta on kehitetty mm. kuuntelu-, keskustelu ja kehittäjäkahvilamallit. Pilotissa hyödynnetään tätä kokemusta ja kehitetään toimintaa edelleen. 5. Lapin maakunnan palvelustrategia v Sote-uudistuksen vaikutukset Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukulttuuriin Sote-ja maakuntalakiuudistus tulee mullistamaan palvelukulttuurin Lapin maakunnassa. Tällä hetkellä Lapin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on 21 kunnalla ja kahdella erikoissairaanhoidon kuntayhtymällä. Tämän lisäksi toimijoina on vielä kolme muuta kuntayhtymää. Jatkossa koko järjestämisvastuu on yhdellä toimijalla, Lapin maakunnalla. Poliittinen päätöksenteko siirtyy harvempiin käsiin, kauemmas palvelun käyttäjistä ja työntekijöistä. Tällä hetkellä pääosa sote-palveluista tuotetaan julkisten toimijoiden voimin yllämainituissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Palvelukulttuureja on yhtä monta kuin on järjestäjää ja tuottajaa. Jatkossa julkista sote-palvelua tuotetaan erilaisissa yhtiörakenteissa. Julkisesta suojatusta markkinasta siirrytään vapaaseen markkinaan. Järjestävä maakunta ei voi mitenkään suosia omaa julkista palvelutuotantoaan, vaan kilpailuneutraliteetin vaatimusten vuoksi yksityiset palveluntuottajat ovat tasavertaisia tuottajia. Nykyinen palvelujärjestelmä on hyvin organisaatiolähtöinen, mutta tästä vääjäämättä siirrytään palvelulähtöiseen tuottamistapaan. Palvelujen määrärahalähtöisestä palvelumallista siirrytään tulorahoitukselliseen tuottamiseen, ja tämä tulee olemaan suuri haaste julkisen puolen palvelutuotannosta vastaaville. Yksityiset kumppanit ovat tällä mallilla aina toimineet, mutta julkiset perustettavat yhtiöt tulevat kilpailutilanteeseen altavastaajina. Kun asiakas tuo rahan tullessaan palveluntuottajalle, niin palvelutuotannossa on siirryttävä nykyisestä toimintalähtöisestä ajattelumallista palvelulähtöiseen ajatteluun. Kun asiakas voi itse valita palveluntuottajan, niin palvelujen saatavuus, saavutettavuus, koettu laatu ja asiakaspalvelun miellyttävyys vaikuttavat valintoihin. Jos palveluntuottaja epäonnistuu yllämainituissa seikoissa, niin asiakaskato voi voimakkaasti vaikuttaa tuottajan taloudellisiin mahdollisuuksiin toimia palvelun tuottajana. Sote-työntekijöihin palvelukulttuurin muutos tulee myös vaikuttamaan. Nykyisestä professiolähtöisestä ajattelusta on välttämätöntä siirtyä asiakaslähtöiseen ajatteluun ja toimintaan. Turvalliseksi koetusta virkatyöstä yhä useampi tulee siirtymään yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi. Niilläkin joilla työ jatkuu palkkatyönä, niin työssä on siirryttävä sisäiseen yrittäjyyteen ymmärtäen, että laadukas asiakaspalvelu on tae työpaikan säilymiselle. Päätöksenteon keskittyessä ja siirtyessä kauemmas palvelunkäyttäjistä, niin talouden mahdollisesti kiristyessä palvelujen keskittäminen ja kannattamattomien palvelupisteiden lakkauttaminen käy nykyistä helpommin. Kuntalaisten näkökulmasta lähtökohtaisesti voidaan ajatella palvelukulttuurin paranevan: nykyistä laajempi valinnanvapaus ja tuottajien vertailu antaa mahdollisuuden vaihtaa tuottajaa, jos palvelu koetaan

22 epätyydyttäväksi. Tämä on mahdollista suuremmissa asukaskeskittymissä, mutta valtaosassa Lapin maakunnan aluetta vaihtoehtoisia palveluntuottajia ei löytyne kohtuullisen matkan päästä. Pirstoutuvassa tuotantoympäristössä moniongelmaisten asiakkaiden palvelujen integraation toteuttaminen vaatii aivan uudenlaista panostamista palveluneuvontaan ja palveluohjaukseen. Moniongelmaisten asiakkaiden peruspalvelujen lisäksi mm. asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat uusia malleja, joiden hyödyntäminen ei kaikilta palvelun tarvitsijoita onnistu. Kuntalaisten omavastuu palvelun käyttämisestä lisääntyy; omahoitopalvelut, erilaiset digitaaliset palvelut ja liikkuvat palvelut ovat uusia mahdollisia palvelumalleja varsinkin syrjäseuduille. Maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttamisen nopea aikataulu on suuri haaste maakunnan sote-palveluiden järjestämiskoneistolle. Lakiuudistuksen lähtökohta, tasavertaisten palveluiden tuominen koko maakunnan väestön saavutettavaksi, samalla kustannusten nousua hilliten, vaatii onnistuakseen erittäin asiantuntevaa ja pätevää johtamista. Yhtenäisten palveluiden takaamiseksi lappilaisille tulee olla yhteiset linjaukset palveluiden myöntämisen perusteista. Tällä hetkellä Lapin 21 kunnassa on hyvin vaihteleva palvelurakenne. Maakunnassa tulee toteutettavaksi palvelurakenneuudistus, jossa keskeisenä asiana on laitoshoidon vähentäminen. Palvelurakenne tulee muuttaa laitoshoidosta avopalveluun painottuvaksi. Kotiin vietävien palveluiden määrä lisääntyy entisestään. Hoidossa painotetaan ennaltaehkäisyä, omahoitoa ja kuntouttavaa otetta. Lapissa on alueita, joissa palvelurakennetta on jo muutettu valtakunnan suositusten mukaisesti, mutta osa alueista kokee palvelurakenteen muutoksen vasta sote-uudistuksen yhteydessä. Poliittinen tahtotila on, että jokaisessa Lapin kunnassa on sote-keskus. Erikseen määritellään, mitä muita esimerkiksi alueellisia palveluita sijoitetaan sote-keskusten yhteyteen. Palveluverkko tulee rakentaa asiakkaiden tarpeen mukaan ottaen huomioon palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja kustannusvaikuttavuus. Muista syistä palveluita ei tule keskittää. 1. Koska Lapin maakunta on pinta-alaltaan suuri, otetaan käyttöön alueelliset resurssipoolit eli alueelliset osaamiskeskukset, joiden tehtävä on tarjota vaativimpia palveluita koko toiminta-alueellaan. Alueelliset osaamiskeskukset voivat olla erikoistuneita esimerkiksi perheiden palveluihin, mielenterveys ja riippuvuuksien hoitopalveluihin tai kuntouttavaan toimintaan. Tarkoituksena on, että sote-integraatio toteutuu alueellisten keskusten kautta, joihin on mahdollista hankkia monipuolisesti niin perus- kuin erikoistason terveyspalveluita sekä sosiaalipalveluita ja kuntouttavaa toimintaa. Järjestökentän kytkeminen alueellisten keskuuteen yhteyteen tuo lisäarvoa ja monipuolista palvelutarjontaa. 5.2 Monituottajamalli, palveluiden ohjaus ja valvonta Maakunnalla on suuri vastuu palvelujärjestelmän toimivuudesta. Maakunnan tulee hankkia riittävästi resurssia, joilla se seuraa ja arvioi tuottajien toimintaa. Samaan yhteyteen tulee liittää tuottajankentän toiminnan ohjaaminen ja kehittäminen. Lapin maakunnassa sote-tki-alaryhmä on valmistellut erilaisia keinoja monituottajamallin hyödyntämiseen.

23 Järjestäjän tulee luoda oikeanlaiset kannustimet tuottajille. Järjestettävien palveluiden kohdalla tulee huomioida resurssin ohjaaminen laitoshoidosta avohoitoon ja korjaavasta hoidosta ennaltaehkäisevään hoitoon. Tuottajille tulee asetta palveluiden laatukriteerit Vaikuttavuuden mittaaminen Asiakkuuksien periodiseuranta Omavalvonta Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät Asiakasvirta-analyysissä on selvinnyt, että pieni osuus väestöstä käyttää suurimman osan resursseista. Suomen väestöstä n % muodostaa % kaikista sote-kustannuksista. Asiakasryhmästä käytetään siten nimitystä paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät eli lyhyemmin PATU. Tätä asiakasryhmää varten tulee kehittää toimintamalleja, joilla palvelujärjestelmä pystyy tehokkaammin vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeeseen. Erityisesti patu-ryhmän katsotaan hyötyvän integroiduista sote-palveluista, sillä patu-asiakkaat tarvitsevat eri sektoreiden ja tasojen palveluita. Yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista on patu asiakkaiden tunnistaminen. Asiakkaiden hoitoa varten on kehitteillä laajemmin eri sote-palveluihin sopiva yhteinen palvelusuunnitelma. Lisäksi patu-asiakkaiden kohdalla työparityöskentely ja vastuutyöntekijä-malli ovat tärkeitä. 5.3 Palvelulupaus Lapin maakunnan asukkaille Sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kukin maakunta antaa oman palvelulupauksensa maakuntansa asukkailleen järjestämisvastuullaan olevista palveluista. Palvelulupaus on uusi ohjausväline sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se on tahdonilmaisu siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käytännössä toteutetaan. Tätä kautta on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Eri maakuntien antamat palvelulupaukset voivat olla jossain määrin erilaisia, mutta ne eivät kuitenkaan voi poiketa toisistaan saatavuudessa, sillä maakuntien pitää järjestää ihmisille yhdenvertaiset ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Yhdenvertaiset palvelut voivat kuitenkin olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi palveluja voidaan tuottaa kasvokkain tai etäyhteyksien välityksellä. Myös asiakkaan valinnanvapauden toteuttamiseksi palveluja voidaan tarjota eri tavoin. Maakunnan palvelulupauksen tarkoituksena on toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa siten, että asiakkaiden näkemykset ja tarpeet otetaan huomioon, palvelujen järjestämisen avoimuutta lisätään sekä kehitetään palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Palveluiden saatavuus Palveluille on määritelty yhdenvertaiset saatavuusperusteet. Palveluiden järjestämisessä ja tuottamistavassa huomioidaan väestökeskittymien koko, asutustiheys, kulkuyhteydet ja väestörakenne siten, että palvelut voivat olla muodoltaan ja toteutustavaltaan erilaisia eri alueilla.

24 Palveluiden laatu Palveluiden vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

25 5.4 Lapin maakunnan sote-palvelukonsepti ja integroidut palvelukokonaisuudet Palveluiden integraatio tarkoittaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipuolen palveluiden tarjoamista asiakkaalle yhtenä hallittavana palvelukokonaisuuteen. Integraatiosta puhuttaessa tulee muistaa, että suurin osa asiakkaista ei tarvitse integroituja sote-palveluita. Integroiduista palveluista hyötyvät eniten henkilöt, jotka käyttävät paljon eri palveluita. Lapin palvelukokonaisuuksiksi on määritelty: perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut ikäihmisten palvelut terveyden ja sairaanhoidon palvelut kuntoutuspalvelut strategiset tukipalvelut (osana maakuntauudistuksen valmistelua) Järjestäjä määrittelee erikseen ne palvelukokonaisuudet, jotka tulee tuottaa integroidusti ja tällöin tuottajan tulee pystyä tarjoamaan asiakkaalle integroituja palvelukokonaisuuksia. Esimerkiksi harkittavaksi voivat tulla lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhtäaikaiset tarpeet, ikäihmisten asumisen tuen, hoivan ja sairaanhoidon kokonaisuus ym.. Tiedon integraatio tarvitaan integroituneiden palveluiden toteuttamiseen. Sillä tarkoitetaan sitä, että tarvittava tieto on asiakkaan ja kaikkien niiden käytettävissä, jotka osallistuvat palveluiden tuottamiseen. Asiakas- ja potilasrekisteritiedon lisäksi tarvitaan pääsy potilaan omaan tietoon ja prosessitietoon (esim. ajanvaraukset, lähetteet ym.) sekä mahdollisuus viestinvaihtoon, ajanvarauksiin ym. asiakkaan ja tarpeenmukaisen verkoston kanssa Perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Perhekeskusmalli Lapin maakunnassa otetaan käyttöön Lapin alueen erityispiirteet huomioon ottava lasten ja nuorten palveluja koskeva perhekeskustoimintamalli. Perhekeskustoimintamalli toimii Lapin maakunnan sote-palvelujen, kuntien palvelujen sekä järjestöjen ja seurakuntien lapsi- ja perhepalvelujen yhteen sovittajana. Lapsiperheille suunnattu perhekeskus kokoaa hajanaisia palveluita ja siirtää painopistettä varhaiseen tukeen. Mallissa verkostoidaan lasten ja nuorten (pääsääntöisesti 0-16 vuotiaat) lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut asiakaslähtöiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Palvelut koostuvat perustason sosiaali- ja terveyspalveluista, jossa matalakynnyksen periaatteiden mukaisesti varmistetaan vahva yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulutoimen palveluihin (mm. neuvola- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö, varhaiskasvatus, nuorisotyö). Järjestöjen ja seurakuntien palvelut (mm. vertaistuki) verkostoidaan osaksi palvelukokonaisuutta. Perhekeskustoimintamallissa hyödynnetään sähköisiä ja digitaalisia palvelumahdollisuuksia, jolla luodaan edellytykset mm. erityispalvelujen konsultaatioiden tavoitettavuuden vahvistamiselle. Matalan kynnyksen palvelujen lisäksi perhekeskustoimintamallin tarjoaa tukea ja hoitoa, joita järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arviointiin perustuen viivettä. Toiminnassa noudatetaan palveluohjauksellista

26 työotetta. Vanhempien palvelutarpeiden tunnistaminen ja tarvittavan tuen ja avun järjestäminen tukee vanhemmuutta. Perhekeskustoimintamalli toimii lapsiperheiden palvelujen verkostona ja voi koota palveluja samoihin toimitiloihin (verkostomainen malli). Perhekeskus tarjoaa tiettyjä palveluita (esim. kasvatus- ja perheneuvonta) alle kouluikäisten lisäksi myös kouluikäisille lapsille ja vanhemmuuden tukea kaikille vanhemmille. Palvelut tarjotaan mahdollisuuksien mukaan lasten omassa oppimis- ja kehitysympäristössä, kuntien varhaiskasvatuksessa ja koulussa (esim. neuvolan kaksivuotistarkastukset päiväkodeissa). Perhekeskuksen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan tarjolla aikuisille kohtaamispaikka ja toimintaa lapsille. Perhekeskustoimintamalli tarjoaa muun muassa maahanmuuttajien ja saamelaisten matalan kynnyksen tuelle ja verkostojen luomiselle hyvän perustan. Paikallisesti voidaan sopia myös etenkin palvelujen ulkopuolelle jäävien nuorten palveluiden kokoamisesta perhekeskuksiin. Koulutuksella vahvistetaan eri hallinnonalojen henkilöstön osaamista lapsen ja perheen tuen tarpeen tunnistamiseen ja luodaan toimintamalleja tuen toteuttamiskesi moniammatillisessa yhteistyössä. Perhekeskusmalliin liittyvät tavoitteet ja tehtävät (valmistelu etenee vaiheittain): Perhekeskusmallin palvelukokonaisuuden, ydintehtävien ja sisällön määrittely Toiminnan organisointitapa (fyysiset keskukset tai verkostomainen palvelumalli tai sekä että) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelusverkosto (esim. perhekeskukset ja perheasemat alueelliset palvelut lähipalvelut) Toimintaperiaatteista ja toimintatavoista sopiminen Perhekeskuksen toimintaedellytysten varmistaminen Perhekeskustoiminnan integrointi erityis- ja vaativan tason palveluiden kanssa Johtamisen rakenne (maakunnallinen-, alueellinen- paikallinen johtaminen ) Tehtävien roolien selkeyttäminen Saamelaisten, maahanmuuttajataustaisten ja muiden monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa. Luodaan sopimuskäytännöt järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle Helppo palveluihin pääsy Nopea palvelutarpeen arviointi ja avun saanti, palvelujen jatkuvuus Vaikuttavien menetelmien käyttö, osaamisen vahvistuminen, kustannustietoisuus Sähköisten ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen Ikäihmisten palvelut Lapin maakunnassa 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa voimakkaasti ja väestön ikärakenne muuttuu. Keskeistä on kehittää ja tukea terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen mahdollistavia toimia, jotka eivät ole pelkästään maakunnan järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulla, vaan edellyttävät pääasiassa kuntien vastuulla, mutta joiden toteutumiseksi tarvitaan yhteistyötä. Näitä ovat mm. esteettömät asuinympäristöt ja toimivat liikenneratkaisut, jotka mahdollistavat ikäihmisten yhteisöllisyyden ja sosiaalisen osallistumisen. Lappilaisilla ikäihmisillä on mahdollisuus elää hyvää elämää omassa yhteisössään ja palvelut tukevat kotona asumista. Ikäihmisille järjestettyjen palvelujen tulee olla oikea-aikaisia ja ne tulee järjestää pääsääntöisesti lähipalveluina hyödyntäen digitalisaation ja teknologian mahdollisuuksia. Ikäihminen on aina itse vastuullinen toimija ja osallistuja.

27 Laatusuosituksessa on nostettu esille seitsemän teema-aluetta, joiden sisältö kuvaa myös Lapin maakunnan ikäihmisten palvelujen kehittämisen sisältöä. Lapin maakunnan ikäihmisten palvelujen rakenteen tavoitteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 tuli voimaan heinäkuussa Samaan aikaan Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat vielä voimassa olevan laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11). Laatusuositus pitää sisällään myös palvelurakennesuosituksen. Palvelurakennesuositus on suhteutettu 75 vuotta täyttäneiden määrään. Palvelurakennesuositus Lappi v.2015 Min-max (Sotkanet) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet 91-92% Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 13-14% Omaishoidon tuen piirissä olevat 75 votta täyttäneet asiakkaat, 5-6% Tehostetun palveluasumisessa olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 5-6% Lappi v keskimäärin ( Sotkanet) Tavoite ,7-93,6 90,6% % 4,8-30% 11,9% % 4-15,1% 6,6% 6 8 % 3,3-16,9% 7,4% 5 6 %

28 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet, 2-3% 0-11,7% 2,0% 1% Kehittämisen painoalueet: - Asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen ja keskittäminen alueelliseksi monialaiseksi toiminnaksi - Monialaisen kuntoutuksen lisääminen - Kotona asumista tukevien palvelujen vahvistaminen - Ympärivuorokautisen hoivan vähentäminen ja erilaisten asumisratkaisujen lisääminen - Henkilöstömäärän ja osaamisen kohdentaminen - Mobiilien ja sähköisten sekä teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen Terveyden ja sairaanhoidon palvelut mm. erikoissairaanhoidon työnjako Kuntoutuspalvelut Strategiset tukipalvelut ja niiden kytkeytyminen maakunnalliseen valmisteluun 5.5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä kuntien ja maakuntien kanssa Lapin sote-uudistuksen päämääränä on lappilainen maailman hyvinvoivin ihminen. Maakunnan ja kuntien yhteisenä tehtävänä on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä ja vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee saada osaksi jokaisen lappilaisen ja ammattilaisen ajattelua ja toimintaa sekä sisällyttää myös kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja prosesseihin palveluntuottajasta riippumatta. Palvelut tulee kohdentaa hyvinvointitarpeiden mukaisesti ja palveluiden ja interventioiden valinnassa tulee huomioida niiden vaikuttavuus. Sairauksien ja toimintakyvyn heikkenemiseen ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota huomattavasti aikaisempaa enemmän kaikissa ikäryhmissä ja palveluissa. STM on parhaillaan laatimassa ohjeistusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä tulevien maakuntien valmistelussa ja toiminnassa (2017). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisointia maakunnissa tarkastellaan neljän järjestämisen näkökulmasta keskeisen osa-alueen kautta. Nämä ovat: 1. maakunnan

29 strateginen johtaminen, 2. maakuntien kunnille tarjoama tuki, 3. sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sekä 4. yhdyspintapalveluiden järjestäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakuntien lakisääteinen yhteinen tehtävä, jota ne toteuttavat laajoissa kumppanuusverkostoissa. Kunnan ja maakunnan strategiset tavoitteet tulee kyetä yhteen sovittamaan. Näkökulmina ovat niin yksilö, väestö, yhteisöt kuin elinympäristö. Tavoitteena on kaventaa väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja, ylläpitää ja parantaa hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä, vahvistaa mielenterveyttä ja ehkäistä sairauksia, tapaturmia, syrjäytymistä ja osattomuutta. Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat mm. elinolot, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöitä ovat sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. Hyvinvoinnin edistämisessä vaikutetaan näihin osatekijöihin. (Lähde: Palvelupakettikäsikirja versio , SITRA ja STM saatavissa ww.sitra.fi) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on laaja-alaisissa verkostoissa tapahtuvaa kaikkia hallinnonaloja ja sektoreja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden taustatekijöihin vaikuttamista sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista tähän. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä kuntalaisten kanssa.

30 Suomalaisten yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut, mutta toisaalta hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Eriarvoisuus ilmenee esimerkiksi sosioekonomisten ryhmien välillä lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla. Sosioekonomiset terveyserot liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian: keskimääräinen terveydentila paranee asteittain sosiaalisen aseman myötä. (Lähde: Palvelupakettikäsikirja versio , SITRA ja STM saatavissa ww.sitra.fi ) Hyvinvointikertomus on sekä kunnassa että alueilla eri toimialojen yhdessä laatima raportti asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Kertomuksissa tulee tarkastella eri ilmiöitä mm. iän, sukupuolen ja sosiaalisen aseman näkökulmista. (Lähde: Palvelupakettikäsikirja versio , SITRA ja STM saatavissa ww.sitra.fi ) Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten ja alueiden välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja sekä vähentää sosiaali- ja terveysmenoista aiheutuvia kustannuksia. Jotta tässä onnistuttaisiin, on kuntien ja maakuntien tehtävä tiivistä yhteistyötä ja molempien yhdessä ja erikseen edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Vaikka sote-uudistuksen jälkeen kunnat eivät enää vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, vastaavat ne kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä myös jatkossa. On tärkeää, että kuntien päättäjät ymmärtävät, kuinka kunnassa edistetään asukkaiden hyvinvointia arkiympäristössä. Maakunnat saavat rahoitusta onnistuneesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (maakuntien rahoituslaki 11 ). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin määrittää noin 1 %:n maakuntien valtion rahoituksesta. Kerroin otetaan käyttöön ensimmäisen kerran vuonna Rahoituksen määräytymisperusteena ovat kansansairauksien ehkäisy, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistäminen ja tapaturmien vähentäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistäminen. Maakuntien lisäksi myös kunnat saavat osana valtion osuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahoitusta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntien palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi tarvitaan selkeät hallinnonalojen rajat ylittävät rakenteet. Osana maakunnan esivalmistelua on tehty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytilakartoitus (Kokkonen Tuula, 2017). Myös THL (2016) on koonnut esiselvityksen alueellisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja toimintamallien nykytilasta ja kehittämistarpeista. Maakunnan lakisääteiset tehtävät maakuntastrategian laatiminen (otetaan huomioon asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strateginen johtaminen maakunnan organisaatiossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tavoitteiden, toimenpiteiden ja vastuutahojen määrittely vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttö päätöksenteossa alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelu yhteistyössä kuntien kanssa

31 ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen (mm. neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveysneuvonta ja -tarkastukset, ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen ja tapaturmien ehkäisy, ympäristöterveydenhuolto sekä sosiaalihuoltolain mukainen ehkäisevä ja edistävä toiminta, kuten syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumisen ehkäisy sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisällyttäminen korjaaviin sote-palveluihin asiantuntijatuen antaminen kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ehkäisevässä päihdetyössä Esimerkkejä maakunnan kunnille antamasta tuesta: maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalvelut, kuten hyvinvointikertomuksen tekemiseen ja ennakkoarviointiin liittyvä tuki ja koulutus hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille sekä tuki niiden tulkitsemiseen ehkäisevän päihdetyön ja turvallisuuden asiantuntijatuki väkivallan ja tapaturmien ehkäisyn koordinointi ja tuki valtakunnallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanon tuki Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelu väliaikaishallinnon aikana

32 Väliaikaishallinnon aikana luodaan pohja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Maakuntalain mukaan maakunnan ja alueen kuntien on neuvoteltava valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Seuraavaksi esitetään ne hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudet ja niihin liittyvät toimenpiteet, joita väliaikaishallinnon tulee valmistella (STM, 2017, hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen tulevien maakuntien valmistelussa ja toiminnassa, ohjeluonnos). 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strateginen johtaminen osana maakunnan johtamista Luodaan Lapin maakuntaan poikkisektoriaaliset ja poikkihallinnolliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät rakenteet o Nimetään vastuutahot, työryhmät, koordinaattorit o Luodaan rakenteet yhdyspinnat ylittävälle yhteistyölle (maakunta, kunnat, sote-järjestäjä, sote-tuottaja, järjestöt, yritykset, seurakunnat, asukkaat) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi maakuntastrategiaa o Laaditaan maakunnallinen hyvinvointikertomus yhteistyössä kuntien kanssa (neljän vuoden välein tehdään, arvioidaan ja päivitetään vuosittain), joka sisältyy maakuntastrategiaan o Määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiset tavoitteet, toimenpiteet ja riittävät resurssit (muistetaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulma) o Huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin ja siihen liittyvät indikaattorit (rahoitus) Vaikutusten ennakkoarvioinnin käytön sopiminen päätöksenteossa Asukasosallisuuden vahvistaminen 2. Maakuntien tuki kunnille Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön ja väkivallan ja tapaturmien ehkäisyn tuki Hyvinvointikertomustyön asiantuntijatuki ja koulutus Hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen ja tuki tulkitsemiseen Vaikutusten ennakkoarvioinnin tuki ja koulutus Valtakunnallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanon tuki Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja tutkimushankkeiden koordinointi 3. Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisällyttäminen maakunnan palvelustrategiaan ja palvelulupaukseen, palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin, tuottajien rahoitusperusteisiin ja kuntien kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin (sopimuksissa määritellään konkreettisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät, muistetaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulma) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioitava osana kaikkia ehkäiseviä ja korjaavia sosiaalija terveyspalveluja (palveluketjut, -polut, omahoito ym.) Asukas- ja asiakasosallisuutta vahvistetaan sote-palveluissa Etsivä työ ja matalan kynnyksen palvelut

33 4. Yhdysypintapalveluiden järjestäminen Maakunnan ja kuntien rooli järjestöyhteistyössä (avustukset ja niihin liittyvät kumppanuussopimukset) Tunnistetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa keskeiset kohderyhmät, yhdyspintapalvelut sekä sovitaan yhteistyöstä ja työnjaosta (yhteiset palveluketjut, monialaisten palvelujen koordinaatio, osallisuus- ja vapaaehtoistyön koordinaatio, muistetaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulma) Haavoittuvat ryhmät tunnistetaan ja sovitaan varhaisen tuen palveluista Etsivä työ ja matalan kynnyksen palvelut

34 5.6 Sote-ICT ja digitalisaatio ja niiden kytkeytyminen maakuntauudistukseen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on toiminnan muutos, jonka avulla parannetaan palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Muutoksen tärkeä väline on digitalisaatio, jonka avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja samalla tehostaa prosesseja. Digitalisaation avulla on myös mahdollista tuottaa palveluja entistä enemmän lähipalveluna, jopa asiakkaan kotiin saakka. ICT-ratkaisut ja digitalisaatio ovat siis välineitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden paremmalle palvelulle sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Sähköisillä palveluilla voidaan myös tukea kansalaisten mahdollisuuksia itse ylläpitää toimintakykyään ja terveyttään. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet tulee selvittää ja ottaa osaksi jokaisen palveluprosessin kehittämistä. Tähän yhteys maakunnalliseen valmisteluun ja tekstiä digitiekartasta 5.7 Johtajuus ja muutoksen hallinta Organisaationäkökulmasta muutosta tulee johtaa tiedottamisen ja kohtaamisen keinoin. Muutoksen joka vaiheessa on tarpeen perustella muutoksen välttämättömyys. Muutoksen hallinnan kannalta muutossuunnitelma tai muutosprosessi kertoo osallisille, missä aikataulussa muutos toteutetaan. Järjestäjätaholle muutosprosessin aikataulutus on välttämätön myös toimeenpanon ja toteutuman seuraamiseen. Muutoshallinnan kannalta on tärkeä muodostaa kuva lopputulemasta ja muutoksen välivaiheista. Myös henkilökunta ja asiakkaat tarvitsevat riittävästi tieto muutoksen tulevista tapahtumista ja lopputulemasta, jotta voivat alkaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Osallistaminen on muutoksessa keskeistä. Henkilökunta ja asiakkaat tulee ottaa muutokseen mukaan hyvissä ajoin. Ihmisten tarvitsema sopeutumisaika on pitempi kuin etukäteen voidaan arvata. Muutoksesta tulee siten tiedottaa jo varhaisessa vaiheessa. Vähäinen tiedotus on tärkeämpää kuin tiedottamatta jättäminen, sillä huhut alkavat helposti elää, ja väärä tieto leviää erityisesti viestinnän puutteen vuoksi. Väärä tieto on myös helpompi oikeista varhaisessa vaiheessa ennen kuin tieto on levitty laajalle ja alkanut kasvattamaan mittasuhteita. Muutosvastarintaa esiintyy jokaisen organisaatiomuutoksen yhteydessä. Muutosvastarinta on välttämätön työkalu onnistuneen muutoksen toteuttamiseksi. Palaute ja kritiikki auttavat muutoksen toteuttamisessa ja estävät pahimpien virheiden toteutumisen. Kriittinen keskustelu tulee sallia, sillä se vie muutosta eteenpäin. Uhkakuvat ja pelot tulee käsitellä ja keskustella siitä, miten erilaisista vaihtoehtoisista skenaarioista selvitään ja mitä suunnitelmia organisaatioissa on niiden varalle tehty. Loppukädessä uudistusta tehdään innokkaiden kanssa. Pieni osa henkilöstöstä ei ikinä hyväksy muutosta ja osa hakeutuu muutoksen vuoksi muualle töihin. Muutosvastustajien käännyttämiseen ei kannata käyttää liiaksi voimavaroja. Keskusteluun voi osallistua, mutta voimavarat suunnataan muutoksen eteenpäin viemiseen.

35 Väliaikaishallinnon ja maakunnan tulee suunnata resursseja muutosviestinnän ja osallistamisen toteuttamiseksi. Muutosviestintää ei voi lopettaa vaan muutosviestintää tulee jatkaa useita vuosia, sillä sote-muutos on monivaiheinen prosessi ja jatkuu vielä 2020-luvulla.

36 5.8 Henkilöstö, osaaminen ja arvoperusta Terveydenhuoltolain mukaisesti perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävänä on ollut aiemmin huolehtia henkilöstötarpeen ennakoinnista alueillaan. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa henkilöstötarpeen ennakointia on lähestytty osaamisen arvioinnin näkökulmasta. Osaamisen arvioinnin yhtenäistä toimintatapaa on rakennettu yhteistyössä maakunnan alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Sosiaalialan osaamisen arviointia on kehitetty Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Sociopolis-hankkeessa. Osaamista on arvioitu ja tiedon pohjalta on suunniteltu osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Osaamisen ennakoinnissa on todettu keskeiseksi osaamistiedon keruun ja tiedon hyödyntämisen yhteistyössä soteorganisaation, koulutus-ja kehittämisorganisaatioiden ja sekä ennakointitahojen kesken. Ennakointiverkostossa sote-organisaation tehtävänä on tuottaa tietoa työelämässä tarvittavasta osaamisesta sekä muutoksista mm. henkilöstömäärissä, työtehtävissä, työmenetelmissä ja työolosuhteissa. Ennakointiverkostossa toimivat koulutus- ja kehittämisorganisaatiot hyödyntävät tietoa tutkintojen, koulutusohjelmien ja opetussuunnitelmien perusteiden sekä opetuksen sisältöjen kehittämiseen ja ennakointitahot pitkän ja keskipitkän aikavälin työvoimaja koulutustarpeiden suunnitteluun. Osaamisen kehittäminen on keskeinen osa organisaation strategista toiminnan suunnittelua, ja kehittämisen suunta sekä tavoitteet lähtevät organisaation strategisista tavoitteista. Osaamisen johtaminen perustuu organisaation tavoitteisiin ja tehtäviin. Tavoitteiden pohjalta esimiesten on tunnistettava työntekijöidensä nykyinen ydinosaaminen, merkittävät osaamisvajeet ja tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Nykyisen osaamisen ja tulevien tarpeiden välillä voi olla epäsuhtaa, jolloin voidaan puhua osaamisvajeesta tai poistuvista osaamisista. Osaamisvajeen ja poistuvien osaamisten tunnistamisen pohjalta voidaan suunnata osaamisen kehittämisen toimia, kuten täydennys- ja uudelleenkoulutusta, työkiertoa ja rekrytointeja. Ennakoinnille asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi osaamisen arviointia on tehtävä yhtenäisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti ja yhteistyössä henkilöstön kanssa. Jatkuva osaamisen arviointityö luo perustaa myös toiminnan uudelleen suuntaamiselle. Se lisää myös organisaation valmiuksia ohjata itse muutosten suuntaa. Osaamisen ennakointitiedon hyödynnettävyyden kannalta on tärkeää tallentaa tieto organisaation käytössä oleviin tietojärjestelmiin laajemman tiedon käytettävyyden ja hyödynnettävyyden takaamiseksi. Maakunnan kehittämistyötä osaamisen ennakoimiseksi tulee jatkaa, jotta Lapin maakunnassa voidaan jatkossa turvata riittävä osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Henkilöstöä tulee edelleen osallistaa osaamisen arvioinnin ja ennakoinnin toimintatavan kehittämiseksi. Esimiehille on myös turvattava riittävä tuki osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteet osaamisen ennakoinnille, arvioinnille ja kehittämiselle vuosille ovat seuraavat: Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen johtamisen, osaamisen arvioinnin ja ennakoinnin toimintatapaa kehitetään ja yhtenäistetään. Tuetaan osaamisen arvioinnin ja ennakoinnin toimintatavan käyttöönottoa maakunnan kehittämistoiminnassa. Toimintamallin kehittämisyhteistyötä tehdään yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

37 Tavoitteet osaamisen ennakoinnille, arvioinnille ja kehittämiselle vuosille ovat seuraavat: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja se kytketään maakunnan palvelustrategiaan. Osaamisen kehittämisellä tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä ja kehittämistä Lapin maakunnassa. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitoon sovitaan periaatteet osaamisen kehittämisen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Osaamista kartoitetaan ja arvioidaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Lapin maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen työyhteisöjen ja henkilöstön perusarvot vuodelle 2019 ovat seuraavat: 1. Osallisuus: Asukkaiden osallisuus ja kuuleminen sekä suunnittelussa että toteutuksessa varmistetaan säännöllisin ja vakioiduin menetelmin toteutettujen asukasosallisuustilaisuuksien järjestämisellä. Myös henkilöstö mielletään osaksi koko palveluprosessia. Henkilöstön osallistuminen kaikkeen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen varmistetaan. Henkilöstölle luodaan aito mahdollisuus olla osana toiminnan kaikin puolista toteuttamista. Toimiva ja kehittävä kannustinjärjestelmä luodaan osaksi palkkausjärjestelmää 2. Joustavuus: Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa otetaan huomioon maakunnan erityispiirteet, toisaalta kaupunkimainen asuminen toisaalta suuret etäisyydet ja harva asutus. Henkilöstöltä edellytetään valmiutta uudenlaiseen ajatteluun ja toimintaan 3. Saavutettavuus Palvelujen saavutettavuutta kehitetään panostaen erityisesti nopeaa ja oikea-aikaista reagointia asukkaiden tarpeisiin vastaamisessa. Palvelut organisoidaan tarve-, ei organisaatio- tai professiolähtöisesti. Lähipalvelut määritellään ja niitä toteutetaan sekä paikallisesti organisoidusti, liikkuvin ja mobiilisovelluksin että digitaalisesti. Silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua niin erityispalvelujakin tuotetaan lähipalveluna 4. Sitoutuminen ja Osaaminen Henkilöstö on tehtäväänsä sitoutunutta, osaavaa, ammattitaitoista, uudistuvaa ja palveluhenkistä. Työssään henkilöstö painottaa asukaslähtöisten näyttöön perustuvien mahdollisimman laadukkaiden palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen sekä oman osaamisensa ja koulutuksensa jatkuvaan päivittämiseen 5. Digitalisaatio Sähköisten palvelujen ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia käytetään optimaalisesti. Erityisesti ns. aktiiviväestön palvelutottumuksia suunnataan yhä enenevässä määrin omatoimisuuteen ja itsenäiseen toimintaan. Näin voidaan voimavaroja kohdentaa niille kohderyhmille, jotka ovat eniten suorasta asiakasprosessista riippuvaisia.

38 6. Vastuullisuus Kaikessa palvelutoiminnassa vastuu tekemisestä korostuu. Asukkaiden tarpeisiin vastataan asianmukaisesti, myös vaikeissa tilanteissa edellytetään ehdotonta ammatillisuutta, kohteliasta ja hyvää käyttäytymistä sekä vastuuta oman tekemisen vaikutuksista sekä asukkaan palvelukokemukseen että toiminnalliseen ja taloudelliseen toteutumiseen 7. Taloudellisuus Palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa otetaan huomioon maakunnan taloudelliset voimavarat ja reunaehdot. Palveluja kehitetään uusimpia innovaatioita hyväksikäyttäen kustannustehokkaiksi ja panos-tuotos vaikutuksiltaan optimaalisiksi. Kuvio 14: Kuvio Lapin maakunnan sote työyhteisöjen ja henkilöstön perusarvoista

39 5.9 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Tällä hetkellä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tekevät useat eri tahot Lapin maakunnassa: Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, saamelaisyksikkö, perusterveydenhuollon yksiköt (2 kpl), erikoissairaanhoito, kunnat ja kaupungit sekä järjestöt. Opetus-, koulutus- ja tutkimuspuolella toimii yliopisto, ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot. Jokaisessa hyvässä asiakaskohtaamisessa syntyy oivalluksia. Asiakaspalaute on tärkeä innovaatioiden ja kehittämistoiminnan lähde, joten voidaan sanoa, että asiakas on sosiaali- ja terveysjärjestelmän tärkein TKI-toimija. Jatkossa sote-järjestäminen siirtyy kunnilla ja kuntayhtymistä maakunnalle. Lapin maakunta järjestäjätahona on vastuussa tuottajakentän toimimisesta ja sote-integraation toteutumisesta. Taloudelliset intressit ohjaavat maakuntajärjestäjää vaatimaan tuotannon tehokkuutta. Nykyinen lakiluonnos antaa järjestäjätaholle hyvät mahdollisuudet velvoittaa maakunnan alueella toimivia palveluntuottajia tiedontuotantoon ja yhteistyöhön tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan osalta. Tämä osaltaan mahdollistaa maakunnallisen seurannan, raportoinnin ja tutkimuksen sekä kattavan laadunvalvonnan. Nämä ovat potilasturvallisuuden ja tasapuolisten palveluiden näkökulmasta välttämättömyyksiä. Kehittäminen ja innovaatiot syntyvät usein käytännön työssä, tuotannon puolella. Lakiluonnos Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä linjaa (35 ) sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnasta maakunnassa seuraavasti: Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla. Linjaus antaa järjestäjätaholle erinomaisen mahdollisuuden varmistaa hyvin käytäntöjen levittämisen tuottajakentässä. Lakiluonnos Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 16 velvoittaa maakuntia tekemään maakuntia yhteistyösopimuksen. Lapissa tämä tarkoittaa YTA yhteistoiminta-alueen muodostamista Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan kanssa. Pohjoisella yhteistointa-alueella kehittämis- ja tutkimustoiminnassa on huomioitava, että Lapin yliopistossa sijaitsee sosiaalityön oppiaine, jolloin Lapilla on erityinen asema pohjoisella yhteistoiminta-alueella sosiaalityön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

40 Lapin kannalta erityisen huomioitavaa on, että Lakiluonnoksen 35 velvoittaa Lappia ottamaan vastuun saamenkielisten palveluiden kehittämisestä koko maassa: Lapin maakunnan tehtävänä on tukea saamenkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa. Nykyisin saamenkielisten palveluiden kehittämiseen on varattu 0,5 henkilöresurssia, mikä jo tämän hetken tilanteessa on arvioitu riittämättömäksi. On selvää, että uudessa rakenteessa saamenkielisten palveluiden kehittämiseen tulee resursoida huomattavasi enemmän. TKI-alaryhmän on hahmotellut uudelle maakuntajärjestäjälle TKI-toimintamallin, joka vastaa lainsäädännön asettamiin toimintavaatimuksiin. TKI-yksikön tärkeimpänä tehtävänä on vastaa integroidun kehittämistoiminnan koordinoinnista Lapin maakunnan alueellaan sekä huolehtia YTA-toiminnasta. Alustavan ajatuksena on esitetty, että TKI-yksikön sivutoimipisteenä voisi toimia saamelaisyksikkö, jonka kautta vastataan velvoitteeseen saamenkielisten palveluien kehittämisestä koko maassa. TKI-yksikkö vastaa viidestä keskeisestä järjestäjälle kuuluvasta tehtäväalueesta: 1. Ennakointi, seuranta, arviointi 2. Hyte, kuntien ja maakunnan yhteistyö, 3. Laadunvalvonta, asiakasosallisuus 4. Osaamisen kehittäminen, Oppilaitos- ja koulutusyhteistyö, tutkimus 5. Saamenkielisten palveluiden kehittäminen koko maassa Lisäksi Lapin erityiskysymyksinä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on rajayhteistyö, digipalvelut sekä haja-asutusalueet. Nämä haasteet ovat myös mahdollisuus kehittyä edelläkävijäksi sote-palveluiden kehittämisessä ja innovatiivisissa ratkaisuissa. TKI-toiminnasta puhuttaessa tulee muistaa, että suuri osa työpanoksesta tapahtuu hankepuolella. Rahoitus tulee usein ministeriöistä tai EU:lta. Tällä hetkellä Lapissa on TKI-toiminnan osalta päällekkäisyyttä ja keskinäistä resursseista kilpailua, josta toivottavasti uudessa maakuntamallissa on mahdollista luopua. Myös ulkopuolisille toimijoille yhtenäisenä näyttäytyvä Lappi sekä vahva ja toimiva sote-tki-yksikkö on mahdollisuus erityisesti EU ja valtakunnantason hankerahoituksessa kuin myös tutkimus- ja koulutusinvestoinneista kilpailtaessa.

41 5.10 Yhteistyö eri toimijoiden välillä Yhteistyötä voidaan rakentaa tulevaisuusorientoituneesti yhteisesti sovittavissa olevilla toimintaperiaatteilla. Ensimmäinen toimintaperiaate on VUOROVAIKUTUKSEN KOORDINAATIO. Tom Erik Arnkil ja Jaakko Seikkula ovat teoksissaan Open Dialogues and Anticipations sekä Nehän kuunteli meitä! Dialogeja monissa suhteissa kuvanneet yhden tärkeistä useiden vuosikymmenien tutkimus- ja kehitystyönsä tuloksistaan. Heidän mukaansa verkostojen jatkuva ja pysyvä koordinointi on kestävän dialogisen verkostotyön kehityksen edellytys. Koordinaattori tarkoittaa henkilöä, jonka pääasiallisena tehtävänä on auttaa toimijoita kuuntelemaan toisiaan ja ajattelemaan yhdessä yhteisen työn tilanteissa. Koordinaattori on sopivasti toimintojen välissä ja riittävästi toimintojen sisällä, mutta ei erityisesti minkään toiminnan sisällä. Kuva: Varhaisen avoimen yhteistyön eli verkostodialogisen yhteistyön kestävä perusta Tom Erik Arnkilin sekä Jaakko Seikkulan mukaan. Tunnetuksiteko vastuutettu tehtäviksi ja toteutuu laajana sisältää ajatuksen siitä, että koordinaattorilla pitää olla mahdollisuus käydä keskusteluja yhdessä ja erikseen organisaation kaikkien toimijoiden kanssa. Se tarkoittaa keskusteluja asiakkaiden, työntekijöiden, johtajien ja päätöksentekijöiden kanssa. Keskustelujen tavoitteena on selkiyttää eri toimijoiden dialogitarpeita kuuntelemalla ja perehdyttämällä mahdollisuuksiin, joita heillä on käytettävissä omiin tarpeisiinsa. Tässä on tärkeä kuunnella ensin riittävästi ja kertoa vasta sen jälkeen vaihtoehdoista. Perusteet viety pysyviksi osiksi henkilöstökoulutusta on sitä, että kaikille verkostoissa toimiville on tarjottava dialogisuuden perusvälineet: verkostotyön eettiset periaatteet, huolen puheeksiottamisen ennakointimenetelmä sekä palaveritietoisuuden peruskoulutus. Verkostokoordinaattori työskentelee näiden asioiden kautta ja osallisten tieto näistä perusteista auttaa toimimaan dialogisesti johdetuissa verkostoissa. Toteutus viety jokaista koskeviin toimenkuviin; kehittelyä tuetaan. Kokonaisuudessa on kyse prosessista, johon jokaisella on vaikuttamisen mahdollisuuksia ja velvollisuuksia. Liikkeelle lähdetään asiasta, joka on samanaikaisesti konkreettinen ja tärkeä sekä ajankohtainen. Esimiehet tukevat kehittämistoimintaa ja hyödyntävät työntekijöiden osaamista omissa yksiköissään.