LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET NAANTALIN LUONNONMAAN, LAPILAN JA MUIDEN SAARIEN NÄHTÄVILLÄ OLLEESTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Transkriptio

1 / KH LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET NAANTALIN LUONNONMAAN, LAPILAN JA MUIDEN SAARIEN NÄHTÄVILLÄ OLLEESTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA SISÄLLYSLUETTELO 1 LAUSUNNOT Lounais-Suomen ympäristökeskus Luonnonmaa-yhdistys Maskun kunta Museovirasto Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymä Naantalin kaupunki, lautakunnat Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Koulutuslautakunta Kulttuurilautakunta Rakennuslautakunta Sosiaalilautakunta Tekninen lautakunta Vapaa-aikalautakunta Raision kaupunki Tasavallan presidentin kanslia Tiehallinto, Turun Tiepiiri Turun kaupunki, ympäristö- ja kaavoitusvirasto Turun Maakuntamuseo Turvatekniikan keskus, TUKES Varsinais-Suomen liitto MUISTUTUKSET Angervo Aapo Anttilan perikunta / Tuula Riihiaho Armas Puolimatkan kuolinpesä Auvinen Eeva Backman Nils-Eric Bäckman Timo Ehojoki Juhani Ekman Timo Erkinjuntti Matti Erkki Hukion kuolinpesä, Hukio Risto Heino Ilkka Juhani Henna ja Erkki Koskisen kuolinpesä, Koskinen Jussi Herhi Harri Hilke Pentti Huunonen Pauli, Bogel Rita, Huunonen Timo Impilä Voitto, Ruohonen Riitta Jaakkola Markku...55

2 2.18 Jaakkola Timo Juva Anna-Leena, Juva Kale Juva Anna-Leena, Juva Kale, Ehojoki Juhani Kallakivi Eva Kallioniemi Matti Karlson Joel, Karlson Pia, Vahtera Taina, Vahtera Pekka Karpela-Uusitalo Hilkka Keitilä Matti, Minna ja Antti Keitilän puolesta Kiinteistö Oy Ajonpää / Vesa Ruostepuro Kiinteistöyhtymä Norta / Antti Norta Kiinteistöyhtymä Rytkönen Martti, Sirpa ja Ismo Kommonen Ritva, Santalahti Pirjo, Liesivuori Leena Kujala Sulo Kultaranta Golf Oy Naantali Laakso Brigitte, Laakso Pekka ja Laakso Jukka Laakso Jyrki, Laakso Risto, Laakso Anneli, Schmitz Mark, Schmitz Eva Lindholm Risto, Pettersson Miika Luukkanen Aulikki Merne Markus Mikkola Markku Montola Veikko Mäkilä Pentti, Miia Lindholm, Senni ja Eero Mäkilän perikuntien puolesta Mäkipää Leena Naantalin seudun luonnonsuojeluyhdistys Nikkilä Tytti-Marja, Multamäki Sirkku, Isaksson Leena Patrakka Hanna ja Jari Pfanner Sari Ruoko Merja, Vähätalo Anna-Kaarina, Kankare Kari-Matti Saarikko Kalevi, Saarikko Keijo Saksila-Keitilän yksityistien tiehoitokunta / pj. Markku Mikkola Sipilä Pekka ja Aaltonen Virpi Solin Peter, Solin Olof Sorvari Hannu ja Normita Streng Saku, Sami, Kaisu ja Karl Tamminen Jarkko, Tamminen Tuulia ja Ajanko, Pentti Turun Korjaustelakka Oy Turun Seudun Osuuspankki /Rantanen Vesa, Santalahti Samuli Vainio Kimmo / Lakiasiaintoimisto Wallenlind & Co Oy Virtanen, Pietikäinen, Nurmi T., Laine, Pietilä, Gunther, Mömmö, Nurmi M., Hellsten- Nurmi M., Ilmasti Vuorinen Kari MYÖHÄSSÄ SAAPUNEET MUISTUTUKSET Hartikainen Sakari (saap ) Kokkonen Timo (saap ) Mikkola Mauri (saap ) Piensoho-Pärssinen Maarit (saap ) Senaatti-kiinteistöt (saap )

3 1 LAUSUNNOT 1.1 Lounais-Suomen ympäristökeskus Lausunto: Ympäristökeskus ehdottaa maisemallisesti merkittävään alueeseen, ma, lisättävän kaavamääräys maakuntakaavan suunnittelumääräyksen ja tavoitteen välittämiseksi alueen tarkempaan kaavoitukseen. Lausuntoa varten toimitetusta kantatilaselvityksestä puuttuu kantatiloittain yhteenlaskettu vapaaksi jäävä rannan määrä sekä kantatiloittain yhteenlaskettu rakennusoikeus. Johtopäätöstä vapaaksi jäävän rantaviivan pituuden ja osuuden tasapuolisesta kohdentumisesta kantatiloittain ei laskelman perusteella siten voi tehdä. Ympäristökeskus katsoo, että erityisesti tiloilla, joihin on ehdotuksessa osoitettu useita uusia rakennuspaikkoja, tulee kiinnittää vielä huomiota rakentamiseen käytettävän rantaviivan kohtuulliseen määrään. Rakentamiseen ei tule osoittaa rantaviivaa tuhlaillen. Vapaan rannan yhtenäiset kokonaisuudet jäävät ehdotuksessa vähäisiksi. Ympäristökeskus ehdottaa vielä harkittavaksi uusien rakennuspaikkojen sijoittelun tiivistämistä riittävän vapaan rannan osuuden varmistamiseksi maisemallisesti näkyvillä paikoilla. Maakuntakaavan edellyttämän rakentamattoman rannan 40 %:n vähimmäismäärän toteutumisesta tulee kaavassa esittää arvio. RA-1 ja RA/1-alueita koskeva määräys tulee kirjoittaa yksiselitteiseen muotoon. Määräyksen teksti rakennusoikeuden lisäämisestä kokonaisrakennusoikeuteen on epäselvä. Ympäristökeskus ei pidä merkintää RA/VR hyvänä ratkaisuna lopulliseen kaavaan. Ympäristökeskus ehdottaa yleiskaavamerkinnäksi esimerkiksi RM-merkintää, jossa kaavamääräyksellä on turvattu yleisen virkistyskäytön edellytykset ja vapaan rannan säilyminen. Ympäristökeskus katsoo, että kaavaehdotus merkintöineen ei esitetyssä muodossa turvaa kanavan toteuttamismahdollisuutta tulevaisuudessa. ma-alueet Yleiskaavassa on osoitettu vahvistetun maakuntakaavan mukaiset kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta (valtakunnallisesti ja maakunnallisesti) merkittävät alueet (Lapila ja Luonnonmaan kaakkoiskärki sekä Luonnonmaan pohjoisranta) ma-alueina. Kaavaehdotusta esitetään tältä osin tarkistettavaksi siten, että nämä alueet osoitetaan ma-1-merkinnällä ja niihin liitetään maakuntakaavan mukainen määräys: Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti, seudullisesti tai maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. 3

4 Kuva. Ote maakuntakaavan määräyksestä. Yleiskaavassa on osoitettu myös muita maisema-alueita. Ma-merkinnällä on osoitettu Kultaranta Golfin alueen maisematila, joka liittyy sen pohjoispuoliseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen tilakeskuksen alueeseen sekä Herttulanlahden ranta. Kaavaehdotusta esitetään tältä osin tarkistettavaksi siten, että nämä paikallisesti arvokkaat maisema-alueet osoitetaan ma-2-merkinnällä. Määräykseksi kirjataan: Suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Kantatilaselvitys ja vapaa rantaviiva Kiinteistötiedot voidaan ryhmitellä lopullisessa yleiskaavassa tarvittaessa myös kantatiloittain. Johtopäätösten tekeminen taulukosta saattaa kantatiloittaisesta ryhmittelystä huolimatta olla hankalaa, sillä esimerkiksi asemakaava-alueet ovat mukana taulukossa siten, että niiden oikaistu rantaviiva on mukana laskennassa, mutta rakennusoikeus ei. Kuten selostuksessa todetaan, Luonnonmaalla on muutenkin mitoitettu ja tutkittu tarkemmin ainoastaan ne olevat kiinteistöt kantatiloineen, joilla on suunnittelupotentiaalia. Mm. mitoittava rantaviiva, jossa läheisyyskertoimet on huomioitu, on laskettu ainoastaan niille tiloille ja kantatiloille, jotka ovat saamassa yleiskaavan mukaista rakennusoikeutta. Ts. suunnitteluresursseja on kohdennettu niille alueille, joilla laadittavalla yleiskaavalla on suunnitteluratkaisun kannalta merkitystä. Tämä on perusteltua siksi, että Luonnonmaan rannat ovat lähes kauttaaltaan rakennettu ja yleiskaava on suurimmalla osalla ranta-aluetta ainoastaan nykytilanteen toteava kaava. Yleiskaavaselostuksessa todetaan asiasta seuraavaa: Kaupunginvaltuuston hyväksymän kehityskuvan mukaan Luonnonmaalla ei siis pääsääntöisesti käytetä laskennallisia mitoitusperiaatteita, koska rakentamattomia ranta-alueita on vähän. Tarkoituksena oli Luonnonmaalla selvittää laadittavan yleiskaavan kohtuullisuus ja tutkia kantatilatarkasteluin rakentamattomien tilojen mahdollisuus rantarakentamiseen. Sen sijaan Lapila ja muut saaret, joilla rakentaminen ei ole ollut yhtä laajamittaista, olivat kehityskuvapäätöksen mukaan kokonaan laskennallisesti mitoitettavia alueita: Lapilassa ja muilla saarilla lomaasutuksen mitoitus ja laskennallinen enimmäisrakennusoikeus määräytyy ns. kantatila-periaatteen nojalla rantaviivan pituuden tai saaren pinta-alan (pienet saaret) perusteella, ottaen huomioon alueen ympäristöolosuhteet. Luonnonmaan rantojen ns. muunnettua rantaviivaa ei siis ole asemakaavoitettujen ja kaikkien asemakaavoitettavaksi tarkoitettujen alueiden osalta tutkittu. Tämä ei ole ollut tarpeen, koska näiden alueiden maankäyttöratkaisu ei perustu laadittavana olevaan yleiskaavaan. Koko kaava-alueelle on mitattu kuitenkin ns. oikaistu rantaviiva. Rantaviivan oikaisu on suoritettu siten, että todellisesta rantaviivasta on muodostettu oikaistu rantaviiva puskuroimalla rantaviiva 5 m sisämaahan päin. Oikaisu suoristaa rantaviivaa 4

5 poistamalla siitä alle 50 m kapeat niemet (joista huomioon otetaan vain niemen kantaosa) sekä pienemmät rantaviivan epätasaisuudet (rosoisuus). Koska Luonnonmaan rannat ovat lähes kauttaaltaan rakennettuja, jo tämän oikaistun rantaviivan ja normitarkastelun perusteella on voitu todeta ne tilat, joille ei yleiskaavan perusteella voida osoittaa lisärakennuspaikkoja. Ne tilat Luonnonmaalla ja Lapilassa, joille em. tarkastelun jälkeen on jäänyt suunnittelupotentiaalia, on mitoitettu ja tutkittu tarkemmin. Näillä alueilla (mm. koko Lapila) oikaistuun rantaviivaan on liitetty läheisyyskertoimet Etelä-Savon seutukaavaliiton yleisesti käytössä olevan ohjeistuksen mukaisesti, jolloin saadaan selville ns. muunnettu eli mitoittava rantaviiva. Edellä oleva teksti perustelee siis sitä, miksi kantatilataulukosta puuttuu kantatiloittain yhteenlaskettu vapaaksi jäävä rannan määrä ja rakennusoikeus. Ympäristökeskus toteaa lisäksi, että maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan rakentamatonta rantaviivaa tulee varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta. Maakuntakaavan edellyttämän rakentamattoman rannan 40 %:n vähimmäismäärän toteutumisesta tulee kaavassa esittää arvio. Kaavaselostuksessa asiasta todetaan seuraavaa: Koko kaava-alueen oikaistun rantaviivan pituus on 62,1 km. Luonnonmaan rakentamistehokkuutta ei ole selvitetty, sillä laadittavana olevassa yleiskaavassa ei juurikaan vaikuteta alueen rakentamistehokkuuteen. Olemassa olevat rakennuspaikat muodostavat lähes 90 % kaikista Luonnonmaan kaavassa osoitetuista rakennuspaikoista. Aikaisemmin esitetyn mukaisesti Luonnonmaan rantojen suunnittelussa ja mitoituksessa on tarkoituksena ollut lähinnä varmistaa maanomistajien tasapuolinen kohtelu siten, että kantatilatarkastelun avulla on tutkittu rakentamattomien tilojen kohtuulliset rakentamismahdollisuudet. Muilta osin rannat on yksiselitteisesti pyritty säilyttämään rakentamiselta vapaina. Lapilan alueen (sisältäen Lapilan, Pitkäluodon, Kuulisen, Vuojuksen, Leppäkarin, Kojukarin, Ruskiakarin, Porokarin ja Vuohenkarin) todellisen rantaviivan pituudeksi on yleiskaavassa saatu 20,9 km. Mikäli alle hehtaarin kokoisia saaria ei oteta huomioon, todellista rantaviivaa on 18,3 km. Saman alueen mitoittavan rantaviivan pituus on 14,14 km. Alueelle on sijoitettu 55 omarantaista rakennuspaikkaa. Kaavan tehokkuus on tältä osin 3,9 rp / muunnettu rv-km. Tehokkuudessa tulee ottaa lisäksi huomioon alueen luoteisrannalle sijoitettu RM-1-alue, jolle on siirretty kuutta omarantaista rakennuspaikkaa vastaava rakennusoikeus sekä kartanoalue RM-2/s, jonka voi katsoa osin sijaitsevan ranta-alueella. Yleiskaavan vapaan rantaviivan määrä Luonnonmaalla ja Lapilassa voidaan selvittää ja kirjata kaavaselostukseen. Luonnonmaalla laskennasta pudotetaan asemakaavoitetut alueet. Vapaan rantaviivan määrä mitataan oikaistusta rantaviivasta ja laskenta suoritetaan siten, että jokaisen rakennuspaikan arvioidaan varaavan 50 metriä rantaviivaa. Yleiskaavaehdotusta laadittaessa on kiinnitetty maanomistus- ja luonnonolojen sallimissa puitteissa huomiota rakennuspaikkojen sijoittumiseen siten, että vapaaksi jäävä rantaviiva olisi mahdollisimman pitkä. Kaavaehdotusta tarkistetaan vielä ympäristökeskuksen toivomalla tavalla siten, että erityisesti tiloilla, joille on 5

6 ehdotuksessa osoitettu useita uusia rakennuspaikkoja, kiinnitetään vielä huomiota rakentamiseen käytettävän rantaviivan kohtuulliseen määrään. RA-alueiden kaavamääräys RA-1-alueen rakennusoikeutta koskeva kaavamääräys on seuraava: Rakennuspaikan enimmäisrakennusoikeus on alle 5000 m2:n suuruisilla rakennuspaikoilla 150 k-m2 ja sitä suuremmilla rakennuspaikoilla 200 k-m2. Saunarakennus saa olla enintään 25 k- m2 ja vierasmaja 25 k-m2. RA/1-alueen rakennusoikeutta koskeva kaavamääräys on seuraava: Rakennuspaikan enimmäisrakennusoikeus on alle 4000 m2:n suuruisilla rakennuspaikoilla 150 k-m2 ja sitä suuremmilla rakennuspaikoilla 200 k-m2. Saunarakennus saa olla enintään 25 k- m2 ja vierasmaja 25 k-m2. Molempia alueita koskee lisäksi seuraava kaavamääräys: Mikäli saunarakennus ja/tai vierasmaja rakennetaan erillisinä rakennuksina, lisätään tämän/näiden rakennusoikeus rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuteen. Kaavamääräyksen tarkoitus on ollut olla porkkana siihen, että ranta-alueen kiinteistöillä muodostuisi yhden ison rakennuskompleksin sijasta pihapiiri erillisrakennuksineen. Talousrakennusten kokoa tai lukumäärää ei yleiskaavamääräyksessä rajoiteta, vaan ne ovat toteutettavissa kokonaisrakennusoikeuden puitteissa kaupungin rakennusvalvonnan edellyttämällä tavalla. Kaavamääräys on harkittu ja tarkoituksenmukaisesti joustava eikä sitä esitetä muutettavaksi. Määräykseen tehdään kuitenkin tekninen tarkistus siten, että sana enimmäisrakennusoikeus korvataan sanalla kokonaisrakennusoikeus. RA/VR-alue Yleiskaavaehdotuksessa Villa-Kirstilän ranta-asemakaavoitettu alue on osoitettu RA/VR-merkinnällä. Ranta-asemakaavassa (vahvistettu sisäasianministeriössä ) on osoitettu loma-asuntojen korttelialueita merkinnällä RA-1 ja merkinnällä RA-2 sekä loma-asuntoja ja retkeilyaluetta palvelevien huoltorakennusten korttelialue merkinnällä RA-3. Muu osa alueesta on osoitettu pääasiassa VR-alueeksi. Tarkistetaan kaavaehdotusta ja osoitetaan RA/VR-alue matkailupalvelujen alueeksi RM. RMaluetta koskee seuraava kaavamääräys: Alue on varattu yhteisrantaiseksi lomakyläalueeksi. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kirstilänlahden pohjoispuolella sijaitseva RM-alue on vahvistetun maakuntakaavan mukaista virkistysaluetta. Viranomaisneuvottelussa käydyn keskustelun mukaan alueella tulee maakuntakaavan virkistysaluemerkinnän vuoksi turvata mahdollisuus yleiseen virkistäytymiseen myös siinä tapauksessa, että voimassa olevaa asemakaavaa muutettaisiin. Villa-Kirstilän alueen Kirtilänlahden puohjoispuoleiselle osalle liitetään tämän vuoksi määräys: Alueen suunnittelussa on huolehdittava alueeseen kohdistuvan yleisen virkistäytymistarpeen huomioimisesta. 6

7 Kuva: Villa-Kirstilän ranta-asemakaavoitettu alue (RA/VR). Kanava Ympäristökeskus katsoo lausunnossaan, että kaavaehdotus merkintöineen ei esitetyssä muodossa turvaa kanavan toteuttamismahdollisuutta tulevaisuudessa. Ympäristökeskus on kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossaan todennut, että se ei pidä kaavaselostuksessa esitetyn perusteella kanavan rakentamista Luonnonmaan saaren poikki toteuttamiskelpoisena siitä aiheutuvien vaikutusten ja huomattavien kustannusten kannalta. Mikäli vaihtoehtoa on tarkoitus viedä eteenpäin, tulee maankäyttö osoittaa kaavassa ja sen vaikutukset tarkemmin arvioida. Hanke edellyttää vesilain mukaista lupaa ja siihen liittyvää ympäristövaikutusten arviointia. Edellä olevan sekä hankkeen keskeneräisyyden vuoksi Luonnonmaan yleiskaavaehdotus on laadittu nykytilan pohjalta ilman kanavaa. Yleiskaavalla ei kuitenkaan ole haluttu sulkea pois kanavan toteuttamista tulevaisuudessa, mikäli hanke joskus realisoituu. Kaavaehdotus on laadittu siksi siten, että kanavan ympäristöön ei ole esitetty uutta rakentamista. Kaavaehdotusta on kuitenkin vielä kanavan osalta tarkistettu siten, että MA/lk-alueelle ei ole mahdollista jatkossa rakentaa ns. kolmen hehtaarin säännön puitteissa. Rakentaminen on kielletty MA-1/lk-alueella eli ranta-alueella, jolla on tutkittu kanavan rakentamismahdollisuutta. Sisämaan MA/lk-alueella on tutkittu maanomistustilanne, ja todettu, että yli 3 ha MA/lk-alueella maata omistaville maanomistajille on turvattu muualla yleiskaavassa rakentamismahdollisuus. Näin ollen yleiskaavassa on voitu kieltää rakentaminen myös MA/lk-alueella. Alueella on maankäyttö- ja rakennuslain mom:n nojalla sallittu ainoastaan maatalouselinkeinonharjoittamiseen liittyvien rakennelmien rakentaminen. 7

8 1.2 Luonnonmaa-yhdistys Lausunto: Luonnonmaa-yhdistyksen mukaan yleiskaavaehdotus on toteutettu hyväksytyn kehityskuvavaihtoehdon pohjalta. Lausunnon antaja näkee kaavoitetut V-alueet rantavyöhykkeellä ongelmallisiksi, koska ne jäävät asemakaavoituksella ratkaistaviksi ja näin saattaa syntyä vastakkainasettelua alueiden nykyisen käytön ja tulevien suunnitelmien välillä. Lausuja toteaa, että maanomistajien oikeudet tulee ottaa huomioon virkistysreittejä ja luontoreittejä suunniteltaessa. Ranta-alueille rakentaminen jää yleiskaavamääräysten varaan, mikä Luonnonmaayhdistyksen mukaan johtanee poikkeamislupahakemuksiin. Kantatilatarkastelun m 2 :n vaatimus vähimmäispinta-alasta on lausujan mukaan nykyisissä aivan oloissa liian suuri ja johtaa turhaan byrokratiaan ja yksityisten aloitteellisuudesta syntyvien hankkeiden lykkääntymiseen. Lausujan mukaan rantojen käyttöä tulee leimaamaan epävarmuus ja ennustettavuuden puute. Lausuja on sitä mieltä, että Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun alueella tulee olla yhdenmukainen käytäntö siitä, miten loma-asuntoja voi ottaa ympärivuotiseen käyttöön. Lausujan mielestä kyseisen käytännön tulisi olla joustava ja se ei saa vaikeuttaa alueen luonnollista kehitystä. Nyt suhtautuminen vapaa-ajan asunnon ympärivuotiseen käyttöön on ollut sattumanvaraista. Luonnonmaa-yhdistys puoltaa olemassa olevan tiestön säilyttämistä. Käköläntien liittymästä yhdistyksen kanta ei ole muuttunut sitten aiemman lausunnon. Muista tieasioista lausuja esittää, että Luonnonmaan- ja Rymättyläntien risteys on vaarallinen ja vaatii kunnostamista, koulun ja päiväkodin läheinen alue vaatii parempia järjestelyjä, Särkansalmelle tulisi pikaisesti toteuttaa kevyen liikenteen väylä sekä edellistä voitaisiin jatkaa Porhonkallion kautta Särkänsalmen sillalle, mikäli yhteyttä ei voi muutoin toteuttaa. Lukuun ottamatta tarpeellisia kevyen liikenteen uusia järjestelyjä, risteysten kunnostamista ja meluvallein tai muutoin suojattavia asuntoja, voidaan lausujan mukaan olettaa liikennejärjestelyjen hoituvan olemassa olevan tiestön pohjalta. M- ja V-merkinnät rannoilla Kaavaratkaisu ei käytännössä muuta nykyistä maankäyttöä Luonnonmaan rannoilla, sillä rannat ovat pitkälti jo suljettuja ja loma-asuntokäyttöön varattuja. Kaavassa on pyritty turvaamaan vapaaksi jäävien rannanosien säilyminen vapaana tai virkistyskäytössä. Merkittävä osa vapaasta rantaviivasta on kaavassa osoitettu M-1- merkinnällä, joka yksiselitteisesti turvaa rannan säilymisen rakentamattomana. Asemakaavoitettavalla alueella Rymättyläntien varressa ranta-alueet on osoitettu V- merkinnällä. Näillä alueilla rakentamisesta ei ole yleiskaavassa määrätty, vaan asia ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Alueen pääkäyttötarkoitus on yleiskaavassa virkistys, ja siltä osin yleiskaava tulee ohjaamaan asemakaavan laatimista. Golf-kentän alueella loma-asutuksen ulkopuolelle jäävät ranta-alueet on osoitettu V- ja VU-1-merkinnöillä. Tämä tarkoittaa sitä, että alueen rantarakennusoikeus on yleiskaavassa tutkittu ja siirretty muualle. VU-1- ja V-alueet asemakaavoitetaan. 8

9 V-1-tai V-merkinnällä on osoitettu alueita myös Lapilassa, Rövärin ja Katavaluodon saarilla. Näillä alueilla virkistystä palveleva rakentaminen ei ole ristiriidassa muun maankäytön kanssa. VR-alueet on osoitettu yleiskaavassa asemakaavoitetuille alueille ja/tai nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Edellä olevan perusteella yleiskaava turvaa M-1 ja V-merkinnöin osoitettujen rantaalueiden säilymisen loma- ja asuinrakentamisen ulkopuolella eivätkä merkinnät tältä osin ole tukinnanvaraisia. M-alueella rakentaminen (3 ha:n vähimmäispinta-ala) Naantalin voimassaolevassa vahvistetussa yleiskaavassa on M-alueita koskemaan annettu määräys rakennuspaikan vähimmäispinta-alasta (3 ha). Määräyksen tarkoituksena on ollut rajoittaa alueella sellaista hajarakentamista, joka on kaupunkirakenteen kehityksen kannalta haitallista. Määräyksellä on myös pyritty säilyttämään maaseutualueiden ominaispiirteitä ja turvaamaan maatalouden harjoittamisen edellytyksiä. Määräys on toiminut hyvin ja tavoitteiden mukaisesti. Naantalissa on harvinaisen hyvin onnistuttu säilyttämään kaupunkimaisten ja maalaismaisten alueiden välinen suhde ja alueiden luonne-erot sekä kehittämään alueita niiden omiin vahvuuksiin perustuen. Nyt laadittavana olevassa osayleiskaavassa on voimassaoleva määräys säilytetty ennallaan M- ja MA-alueilla. Tähän on vahvat perusteet, sillä kokemukset määräyksen vaikutuksista ovat myönteisiä ja tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää ohjata selvällä tavalla asuinrakentaminen pääasiallisesti asemakaavoitettaville alueille. Määräyksen lieventäminen (rakennuspaikkakoon pienentäminen) johtaisi helposti sellaiseen suunnittelemattoman hajarakentamisen lisääntymiseen, joka on Etelä-Suomen kunnissa merkittävin yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja yhdyskuntataloudellisten kustannusten lisääntymiseen johtava ongelma. Tämä on todennäköistä siksikin, että Luonnonmaan alue on erityisen houkutteleva asuinympäristö, rakennuspaineet alueella tulevat jatkossa varmasti kasvamaan. Rakennuspaikan vähimmäispinta-alaan liittyvä 3 ha:n sääntö ei kuitenkaan ole voimassa ranta-alueilla, jotka pääsääntöisesti ovat M-1-alueita ja jossakin määrin myös MA-1- ja MY-1-alueita. Näillä alueilla rakennusoikeus on tutkittu ja siirretty muille alueille. Alueilla on siten maankäyttö- ja rakennuslain mom:n nojalla rakentaminen kielletty. Ranta-alueen rakentamismahdollisuudet on siis yleiskaavassa tutkittu ja yksiselitteisesti osoitettu. Näin ollen lausujan kanta siitä, että rantojen käyttöä tulisi jatkossa leimaamaan epävarmuus ja ennustettavuuden puute, ei ole perusteltu. Kantatilaperiaate ja uusien rakennuspaikkojen sijoittuminen Luonnonmaan ranta-alueille on osoitettu melko vähän uusia rakennuspaikkoja. Uudet rakennuspaikat on osoitettu niille maanomistajille, jotka eivät käytännössä ole maitaan aiemmin hyödyntäneet. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kaikille maanomistajille (kantatiloille) annetaan yhtäläinen mahdollisuus rakentamiseen luonnonolosuhteet ja ympäristö huomioon ottaen. Samalla on otettava huomioon, kuinka paljon eri kantatilat ovat aikaisemmin hyödyntäneet rakennusoikeuttaan. 9

10 Tasapuolisuus ja kohtuullisuus varmennetaan yleisesti ranta-alueilla Suomessa kantatilaperiaatteen kautta. Kaavassa on käytössä poikkileikkausajankohta , jonka jälkeen tapahtuneet kiinteistöjärjestelyt on kaavassa selvitetty. Kantatilaperiaatteen mukaan rakennusoikeus määritetään ensisijaisesti poikkileikkausajankohdan mukaisille tiloille, kantatiloille. Uudet ranta-alueelle sijoittuvat rakennuspaikat on kaavassa osoitettu yleiskaavan mukaisella tarkkuudella. Rakennuspaikan täsmällinen sijainti määräytyy rakennuslupavaiheessa. Käyttötarkoitus Kaavatyön yhteydessä on pyritty selvittämään olemassa olevat ympärivuotiset kiinteistöt ranta-alueella. Tulkintaa varten on tutkittu ne rantaan ulottuvat kiinteistöt, joilla väestötietojen mukaan on tällä hetkellä asukkaita. Lisäksi on tarkistettu ne asumattomina olevat rakennukset, joissa rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan käyttötarkoitus on jokin muu kuin vapaa-ajan asunto. Näitä tietoja on verrattu kaupungin rakennusvalvonnassa oleviin muihin tietoihin kiinteistöistä. Vapaa-ajan asunnoiksi on merkitty siis kaavassa myös sellaisia kiinteistöjä, joissa on asukkaita, ellei tiedossa ole ollut selvää lupapäätöstä käyttötarkoituksesta. Pääsääntöisesti kuitenkin rakennuksen tulee olla luvallisesti ympärivuotinen ennen kuin se yleiskaavassa osoitetaan ympärivuotiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n 4 momentin mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Edellä olevan perusteella ympärivuotisiksi tulkitut rakennuspaikat on osoitettu kaavamerkinnällä AP/1. Rakennuspaikkojen käyttötarkoituksen tulkintaa on hankaloittanut se seikka, että ennen vuotta 1980 valmistuneiden rakennusten käyttötarkoitukset perustuvat omistajien silloisiin ilmoituksiin. Uutta vakituista asutusta ei kaavassa ole sijoitettu ranta-alueille, vaan Luonnonmaan suunnitteluperiaatteissa ovat korostuneet toisaalta rantojen yleinen virkistyskäyttömahdollisuus sekä toisaalta yksityinen loma-asuminen. Luonnonmaan rantoja ei ole nähty merkittävinä asuinrakentamisen alueina kehityskuvapäätöksen mukaisesti, vaan vakituinen asutus on haluttu keskittää Luonnonmaan sisäosiin. Naantalin, Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan kuntaliitos toteutuu Laadittava olevaa yleiskaavaa on valmisteltu jo vuodesta Suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita on valmisteltu siten, että on selvitelty eri käytäntöjä lähialueilla. Yleiskaavaa varten laadittiin myös erilaisia kehityskuvavaihtoehtoja, jotka suhtautuivat eri tavalla vakituisen asutuksen sijoittamiseen. Laadittavana oleva yleiskaava perustuu kehityskuvaan, josta kaupunginvaltuusto päätti Tiestö- ja melukysymykset Yhdistys mainitsee, että sen Käköläntien liittymää koskeva kanta ei ole muuttunut sitten aiemman lausunnon. Yhdistys ei ole antanut Käköläntietä koskevaa lausuntoa nyt laadittavaan yleiskaavaan liittyen vaan lausunto on koskenut Ukko-Pekan rantaalueen pohjoisten osien asemakaavaehdotusta. Yleiskaavaehdotuksessa Rymättyläntien ja Käköläntien risteysalueelle on osoitettu kehitettävä liittymäalue - merkintä. Merkintä ei ole ristiriidassa yhdistyksen lausunnossaan esittämänsä kannan kanssa. 10

11 Luonnonmaantien ja Rymättyläntien liittymäalue on kaavassa osoitettu kehitettäväksi liittymäalueeksi, mikä mahdollistaa risteyksen parantamisen mm. liikenneturvallisuuden edistämiseksi ja risteyksen toimivuuden turvaamiseksi. Särkänsalmentien varteen on yleiskaavassa osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen reitti. Kevyen liikenteen väylien toteuttamisaikataulua ei määritellä kaavassa. Melunsuojaus Rymättyläntien varrella toteutetaan niillä alueilla, jotka on kaavassa melunsuojaustarve -merkinnällä osoitettu. 1.3 Maskun kunta Lausunto: Maskulla ei ole huomautettavaa Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto merkitään tiedoksi. 1.4 Museovirasto Lausunto: Museovirasto toteaa, että Museoviraston ja Turun maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti asiasta lausuu sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun kulttuuriympäristön osalta Turun maakuntamuseo. Asia merkitään tiedoksi. 1.5 Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymä Lausunto: Yhtymähallitus on päättänyt, ettei sillä ole huomautettavaa Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto merkitään tiedoksi. 1.6 Naantalin kaupunki, lautakunnat Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Lausunto: Lautakunta kiinnittää huomiota lausuntonaan seuraaviin asioihin: Rantaan johtavien ulkoilureittien lisäämistä tulee selvittää 11

12 Mahdollinen ristiriita Korjaustelakan ja Viialanmäen asuntoalueen läheisen sijainnin seurauksena Kuivalahden työpaikka-alueen (TP) sijainti on epätarkoituksenmukainen Yleiskaavassa on osoitettu ulkoilureittien runkoverkosto, jota asemakaavoituksessa voidaan täsmentää ja tarkistaa. Kaavaehdotusta ei esitetä ulkoilureittien osalta tarkistettavaksi. Lautakunnan lausunnossa viitataan Puhdistamontien länsipuolelle osoitettuun yleiskaavaehdotuksen mukaiseen AP-alueeseen. Alue on asemakaavoitettu - asemakaava on hyväksytty ja vahvistettu kaupunginvaltuustossa Alueelle on lisäksi laadittu asemakaavamuutos, joka on hyväksytty Rakentamiseen on jo varauduttu kaupungin taloussuunnittelussa ja alue on lähdössä koemarkkinointiin. Voimassa olevat asemakaavat on huomioitu pääsääntöisesti sellaisenaan yleiskaavaa valmisteltaessa eikä kaavaehdotusta esitetä tältä osin muutettavaksi. Kuivalahden TP-alue sijaitsee pääasiassa Armas Puolimatkan perikunnan alueella. Puolimatkan perikunnalle on kaavaluonnosvaiheessa vastattu seuraavasti: Kaavaluonnoksen mukaisiin työpaikka-alueisiin ei tehdä periaatteellisia muutoksia, Puolimatkan alueelle sijoitetun työpaikka-alueen rajausta kuitenkin tarkistetaan. Puolimatkan alueella sijaitsevaa TP-aluetta ei muuteta asumiseen, koska ratkaisu ei olisi kehityskuvan mukainen ja se hajauttaisi Luonnonmaan tiiviin asumisen rakennetta. Luonnonmaan asuntoalueiden kapasiteetti on jo nykyisen ratkaisun mukaan väljä, ja toisaalta uusia työpaikka-alueita on osoitettu vähän. Työpaikka-alueita koskevaan määräykseen lisätään seuraava lause: Alue voi sisältää myös pääkäyttötarkoituksen mukaisiin työpaikkatoimintoihin sopeutuvaa asumista. Kaavaehdotusta tarkistetaan tältä osin Koulutuslautakunta Lausunto: Kaavaehdotuksessa Kultarannan kylään nykyisen Kultarannan alakoulun ja päiväkodin kohdalle tehty varaus julkisten palvelujen ja hallinnon alueesta on riittävän suuri. Tonttivarauksessa on otettu myös huomioon mahdollisuus rakentaa lähiliikuntapaikka koulun yhteyteen palvelemaan koulun liikunnanopetuksen tarpeita. Myös Rymättyläntien eteläpuolisilta alueilta Kultarannan kouluun tulevien lasten turvallinen liikkuminen koulumatkoilla on otettu huomioon merkitsemällä sekä Käköläntien että Särkänsalmentien liittymät kehitettäviksi liittymäalueiksi. Koulutuslautakunnan kannalta tärkeät asiat ovat kaavaehdotuksessa tulleet huomioon otetuiksi. Lausunto merkitään tiedoksi. 12

13 1.6.3 Kulttuurilautakunta Lausunto: Kaavaehdotuksen varaus julkisten palvelujen ja hallinnon alueesta Kultarannan alakoulun ja päiväkodin kohdalle on riittävän suuri, jotta sille voidaan toteuttaa alueella tulevaisuudessa tarvittava mahdollinen kirjasto- ja kulttuuritilarakentaminen. Kulttuurilautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaava-alueella tapahtuvassa rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen arvokas kulttuurihistoriallinen maisema. Muilta osin kulttuurilautakunnalla ei ole kaavaehdotukseen huomautettavaa. Kaavaehdotuksen yleisissä määräyksissä todetaan, että Alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen ympäristön arvokkaat ominaispiirteet. Näin ollen yleiskaava velvoittaa ottamaan huomioon lausunnossa mainitun kulttuurihistoriallisen maiseman tarkemmassa suunnittelussa Rakennuslautakunta Lausunto: Rakennuslautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, ettei lautakunnalla ole toimialaltaan huomautettavaa Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto merkitään tiedoksi Sosiaalilautakunta Lausunto: Sosiaalilautakunta esittää lausuntonaan, että: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saanti alueelta mahdollistaa eri elämänvaiheessa olevien ihmisten asumisen siellä. Viialan päiväkodin ja Viialan ryhmäkodin alueelle on varattava tilaa laajentamiselle. Kultarannan päiväkodin alue pysyy päivähoidon käytössä. Päivähoitoikäisten lasten määrän kasvaessa tulee varautua noin 50-paikkaisen päiväkodin rakentamiseen Viialan alueelle. Ikääntyvien määrän lisääntyessä on tärkeää järjestää heille alueelle palveluja esim. päivätoimintaa ja terveydenhoitajan palveluja. Turvalliset liikenneratkaisut esim. kevyen liikenteen reitit ovat välttämättömiä eri ikäisten liikkumiseen alueella. 13

14 Päivittäistavarakaupan sijainti alueella olisi erinomaista mm. lapsiperheiden ja ikääntyvien kannalta. Sosiaalilautakunnalle on kaavaluonnosvaiheen vastineessa todettu seuraavaa: Kultarannan koulu, päiväkoti ja kirjasto sijoittuvat Luonnonmaantien varrelle samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen, joka on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu merkinnällä PY, julkisten palvelujen ja hallinnon alue, ja jonka pinta-ala on 6,23 ha. Pinta-ala mahdollistaa toimintojen laajentamisen. Viialan päiväkoti ja vanhusten ryhmäkoti on osoitettu kaavassa merkinnällä PY/s, julkisten palvelujen ja hallinnon alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen pinta-ala on noin 1,2 ha. Toimintoja voidaan laajentaa alueen sisällä tai sen ulkopuolella. Palvelujen ja hallinnon alue, P on yleiskaavaluonnoksessa sijoitettu Rymättyläntien ja Luonnonmaantien risteykseen. Myös asuntoalueet, AP voivat sisältää asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja. Kevyen liikenteen yhteydet on kaavaluonnoksessa osoitettu kaavaselostuksen liitekartalla. Liitekartan mukaan kevyen liikenteen reittejä on osoitettu mm. seututien varteen Rymättyläntielle sekä yhdysteiden/ kokoojakatujen varteen mm. Luonnonmaantielle ja Käköläntielle. Myös asuntoalueet, AP, voivat sisältää alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, puistoalueita jne. Aiemmin annettua lausuntoa tarkistetaan nyt siltä osin, että kevyen liikenteen yhteydet on osoitettu luonnosvaiheesta poiketen kaavakartalla. Muutoin edellä oleva vastine vastaa myös kaavaehdotuksen mukaista tilannetta Tekninen lautakunta Lausunto: Tekninen lautakunta katsoo, että sen luonnosvaiheessa esiin tuomat asiat ovat tulleet riittävästi huomioon otetuiksi, lukuun ottamatta ruoppausmassojen läjittämiseen tarvittavaa aluetta, jota ei ole pystytty osoittamaan. Luonnosvaiheessa tekninen lautakunta totesi seuraavaa: Sataman ruoppausmassojen sijoitus on tullut ongelmalliseksi mm. tributyylitinaesiintymien takia ja siksi olisi oltava mahdollisuus läjittää massoja maihin tai paremminkin padolla suljettavaan lahteen. Olisi vielä tutkittava josko Luonnonmaan alueelta olisi löydettävissä tähän tarkoitukseen sopiva paikka. Myös maamassoille olisi hyvä löytää läjitysalue Luonnonmaalta, koska rakentamisen yhteydessä syntyvien maiden kuljettaminen Isosuon maankaatopaikalle on kallista ja kuormittaa entisestään kuormitettua liikenneverkkoa. 14

15 Ruoppausmassojen läjitykseen mahdollisia alueita on tutkittu osayleiskaavan valmistelun yhteydessä. Suunnittelualueelta ei ole löydetty tähän tarkoitukseen sopivia alueita. Asia tulisi ratkaista seudullisena kysymyksenä, sillä ongelma koskee muitakin kaupunkiseudun kuntia. Lounais-Suomen ympäristökeskus on ympäristöministeriön tukemana yhdessä Naantalin kaupungin kanssa käynnistänyt Naantalin satama-altaan pilaantuneiden sedimenttien kartoitusprojektin, jonka eräs tavoite on löytää ruoppausmassoille hyväksyttävä läjitysratkaisu Vapaa-aikalautakunta Lausunto: Kaavaehdotuksessa Kultarannan kylään nykyisen Kultarannan alakoulun ja päiväkodin kohdalle tehty varaus julkisten palvelujen ja hallinnon alueesta on riittävän suuri, jotta sinne voidaan toteuttaa tulevaisuudessa tarvittava liikuntapaikka- ja nuorisotilarakentaminen. Kaavaehdotukseen on tehty myös riittävät virkistysaluevaraukset lukuun ottamatta mereen rajoittuvia alueita. Vapaa-aikalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että mereen rajoittuvia virkistysalueita tulisi lisätä sekä Luonnonmaalla että kaava-alueen pienemmillä saarilla. Muilta osin vapaa-aikalautakunnalla ei ole kaavaehdotukseen huomautettavaa. Yhteyksiä rannoille on etsitty sekä kaupungin että yksityisten maanomistajien alueilta kaavoituksen yhteydessä. Vapaita rantoja on kuitenkin Luonnonmaalla niin vähän, ettei merkittäviä julkisia ranta-aluevarauksia ole käytännössä mahdollista tehdä riittävästi. Kaavassa on pyritty turvaamaan vapaaksi jäävien rannanosien säilyminen vapaana tai virkistyskäytössä. 1.7 Raision kaupunki Lausunto: 1) Lausuja huomauttaa, ettei kaupungin omistaman Kesäranta-nimisen tilan virkistysaluemerkintään ole tehty muutosta, joka oli pyydetty osayleiskaavan luonnosvaiheen yhteydessä. Osayleiskaavaehdotuksessa on yleiseen virkistyskäyttöön osoitettu alueita, joilla ei ole mahdollista liikkua vapaasti. Tällaisia ovat esimerkiksi laaja golf-alue VU-merkinnällä, Raision omistama Kesäranta-tila V-1-merkinnällä sekä Raision omistaman Villa-tilan eteläosan yleinen uimaranta merkinnällä VV. Koska alueet ovat luonteeltaan sellaisia, ettei yleinen käyttö ole tavoitteena, tulisi myös kaavamerkintöjen vastata tilannetta. Osayleiskaavaan on lisätty suojelumerkintöjä, joiden vaikutus aluerakenteeseen on epäselvä ja merkintä lausujan mukaan Kesärannan osalta ilmeisesti virheellinen. Raision kaupunki edellyttää, että Kesäranta-tilan kehittämismahdollisuudet täydennysrakentamisineen turvataan osayleiskaavalla. Tila on osoitettava kaavassa esim. retkeily- tai majoitusmerkinnällä. Samalla suojelukohteen merkintä on 15

16 tarkistettava. Villan tilalta on poistettava Kirstilänlahden rannalla oleva yleisen uimarannan merkintä ja samalla aluemerkintä RA/VR on ulotettava rantaan asti. Raision kaupunki toteaa lisäksi, että virkistysalueverkosto ulkoilureitteineen jää kaavaehdotuksessa epäselväksi. Koko osayleiskaava-alueen osalta on esitettävä virkistysalueverkosto ulkoilureitteineen ilman, että nojaudutaan Kesärannan ja Villan alueiden käyttöön. 2) Raision kaupunki on lisäksi päiväyksellä toimittanut pöytäkirjanotteen, jossa Raision kaupunki täsmentää lausuntoaan erityisesti Kesäranta-tilan osalta seuraavasti: Raision kaupunginhallitus pitää erityisen tärkeänä, että kaupungin omistamaa Kesäranta-tilaa Luonnonmaalla voidaan kehittää monipuolisesti myös tulevaisuudessa. Tämän mahdollistamiseksi kaupunki esittää, että tilan alueen käyttötarkoitus merkittäisiin RA/RM ja rakennusoikeudeksi merkittäisiin k-m2. 1) Raision kaupunki tulkitsee, että Kesäranta-tilaa koskee RA0/1-kaavamerkintä. Kaavaehdotukseen on jäänyt virheellinen viivamerkintä viittamaan RA0/1- merkintään. Tarkoituksena on ollut, että RA0/1-merkintä koskee ainoastaan Isokylän tilaa 7:15, joka sijoittuu Kesärannan eteläpuolelle. Kaavaehdotusta tarkistetaan tältä osin, ja ylimääräinen viiva poistetaan kaavakartalta. Raision kaupunki esittää, että Kesärannan tila osoitettaisiin kaavassa retkeily-/ majoitusmerkinnällä, mikä turvaisi paremmin kaupungin mahdollisuudet alueensa kehittämiseen. Tällä hetkellä kaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu keltainen symboli, joka kuvaa olemassa olevaa lomarakennuksen rakennuspaikkaa. Kaavaehdotusta esitetään tältä osin muutettavaksi, sillä alueella on rakennuksia yhteensä n. 750 k-m2 ja aluetta käytetään mm. leirialueena. Tarkoituksenmukaisempi kaavamerkintä olisi esim. R, loma- ja matkailualue. Kaavamerkintää tarkistetaan siten, että Kesärannan tila osoitetaan kokonaisuudessaan loma- ja matkailualueeksi, R. Keltainen symboli poistetaan. 16

17 Kuva: Kesäranta 2:49 ja yleiskaavaehdotuksen mukainen kaavaratkaisu. Yleiskaavaehdotuksessa Villa-Kirstilän ranta-asemakaavoitettu alue on osoitettu RA/VR-merkinnällä. Ympäristökeskus katsoo, että RA/VR-alue tulisi osoittaa RMalueeksi. RM-aluetta koskee seuraava kaavamääräys: Alue on varattu yhteisrantaiseksi lomakyläalueeksi. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kaavaehdotusta tarkistetaan siten, että alue osoitetaan RM-merkinnällä ja merkintään sisällytetään raisiolaisten käyttöön tarkoitettu Kirstilänlahden uimaranta, joka kaavaehdotuksessa oli osoitettu yleiseksi uimaranta-alueeksi. Yleiseksi uimarantaalueeksi (VV) jää edelleen Kirstilän ja Villan tilan luoteisnurkka asemakaavan mukaisesti. 17

18 Kuva: Villa 1:13 ja yleiskaavaehdotuksen mukainen kaavaratkaisu. Yleiskaavassa on osoitettu ulkoilureittien runkoverkosto, jota asemakaavoituksessa voidaan täsmentää ja tarkistaa. Ulkoilureittejä on osoitettu lähinnä Luonnonmaan pohjoisosiin, sillä saaren eteläosassa ulkoilun on tarkoitettu pääosin tukeutuvan olemassa oleviin tieyhteyksiin. Viheryhteydet saaren pohjois- ja eteläosien välillä säilyvät hyvin. Tärkeät laaksopainanteet ja selännealueet on kaavaratkaisussa säästetty, jolloin viherverkon tärkeät elementit ja yhtenäisyys voidaan turvata. Maankäyttöratkaisu mahdollistaa hyvän ulkoilureitistön suunnittelun ja rakentamisen alueelle. Virkistysalueverkoston osalta kaavaehdotukseen ei esitetä muutoksia. Kaavaehdotusta ei esitetä tältä osin tarkistettavaksi. Kultaranta Golfin alue osoitetaan golfkentän alueeksi esim. g-, golf- tai muulla merkinnällä, johon liitetään alueen luonnetta (vapaata kulkemista ei sallita) koskeva määräys. Muistutus otetaan tältä osin huomioon. Suojelukohde S 100 tarkoittaa Kesärannan / Isokylän mäntyä, joka on maakunnallisesti arvokas luontokohde ja esitetty Turun seudun maakuntakaavassa. Luontokohde S 100 on käyty maastossa tarkistamassa Maastokäynnistä on raportoitu seuraavaa: Yleiskaavaehdotuksen merkintä S100 on kohdassa, jossa on Turun seudun maakuntakaavassa merkintä SL Kesärannan/Isokylän mänty. Kohteessa ei todettu mäntyä. Santalantien mutkasta vajaa 50 m pohjoiseen kasvaa erityisen kookas mänty, joka on merkitt myös pohjakartalle (merkintä Rauh. oheisella kartalla, sijainti ykj: ). Todennäköisesti maakuntakaavan merkintä tarkoittaa tätä puuta. 18

19 Edellä olevan perusteella suojelukohde S 100 siirretään kartalla oikeaan paikkaansa ja kaavaehdotusta tarkistetaan tältä osin. Kuva. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta. Kuva. Ote peruskartasta. 2) Kaavaehdotusta tarkistetaan ja Kesäranta osoitetaan loma- ja matkailualueeksi merkinnällä R. R-alueeseen liitetään määräys, jossa todetaan, että alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen rakennusoikeus ratkaistaan siten tarkemman suunnittelun yhteydessä. 19

20 1.8 Tasavallan presidentin kanslia Lausunto: Tasavallan presidentin kanslia esittää lausunnossaan seuraavia huomioita: - Metsäjärven tontit on merkitty eri väreillä, joiden merkitys ei selviä ehdotuksesta. - Poliittishistoriallisesti merkityksellinen ns. ministerimännikkö on merkitty asuinalueeksi. - Vedenpumppaamo on merkitty jätevedenpuhdistamoksi. Pumppaamo ei ole kartassa PY-1-merkinnän sisällä. - Kultarannan rantasauna ja luodot sekä pienvenesatama ja rantaa on merkitty kartassa kaupungin omistukseen vaikka ne ovat tasavallan presidentin kanslian hallinnassa. MY-1- saari tulee myös liittää sisäasiainministeriön asetuksella määrätyn suoja-alueeseen. - Vesialueen omistus tulee säilyttää Kultarannan tilalla myös mahdollisten tonttimyyntien jälkeen. - Osayleiskaavaan voitaisiin ottaa mukaan suunnitteilla ollut Tellervontien linjauksen kääntäminen. Lisäksi tasavallan presidentin kanslia esittää, ettei tasavallan presidentin kanslian tuleville tonteille aseteta rakentamisvelvoitteita. Metsäjärven rannassa oleva, Kultarannan suojeltuun kokonaisuuteen kuuluva huvilarakennus on osoitettu kaavaehdotuksessa merkinnällä PY-1. PY-1-alueen väritys on muuttunut (tuntemattomasta teknisestä syystä) alkuperäisestä yleiskaavasta, kun kaava-aineisto on muutettu pdf-muotoon.. Varsinaisessa alkuperäisessä kaavakartassa väri kuitenkin kuvautuu oikein. Kaavamerkintään PY-1 virhe ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Ministerimännikön huomioiminen on asemakaavatason kysymys. Alueen nykyinen AP-merkintä osoittaa yleiskaavassa alueen pääkäyttötarkoituksen. Merkintä siis voi sisältää myös asumiselle tarpeellisia palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, virkistys-, puisto- ja sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Yleiskaavan mukainen AP-alue siis suunnitellaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin myös huomioidaan ko. ministerimännikkö. Muistuttajan mukaan vedenpumppaamo on merkitty jätevedenpuhdistamoksi eikä pumppaamo ole kartassa PY-1-merkinnän sisällä. Vedenpumppaamoa ei ole kaavassa osoitettu jätevedenpuhdistamoksi. PY-1-merkinnällä on osoitettu Metsäjärven rannalla sijaitseva Tasavallan presidentin kanslian hallinnoima rakennus. Yleiskaavassa ei ole osoitettu erityisiä teknisen huollon alueita. Yleiskaavalla ei ole osoitettu tai muutettu alueen maanomistusta. MY-1-merkinnällä osoitettu saari voidaan muuttaa PY-1-alueeksi. 20