Kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön yhteensovittamisen kipupisteitä Professori Kimmo Nuotio

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön yhteensovittamisen kipupisteitä Professori Kimmo Nuotio"

Transkriptio

1 Oikeuslaitospäivä , Messukeskus Kulttuurit kohtaavat lainkäytössä Kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön yhteensovittamisen kipupisteitä Professori Kimmo Nuotio Kulttuurit kohtaavat, tämä ei ole mikään uutinen. Rikosoikeuden piiriin nämä kohtaamiset tulevat yleensä, mutta eivät aina, kun ollaan jo tavalla tai toisella kärjistyneessä tilanteessa. Kulttuurisilla perusteilla voidaan pyrkiä puolustelemaan ja selittelemään tekoja. Joskus tällaiset selitykset vakuuttavat, toisinaan taas eivät. Usein ne herättävät kysymyksiä. Kulttuuri liittyy identiteettiin, siis siihen mitä ihminen on. Rikosoikeudessa taas käsitellään tekoja. Ihminen ei kuitenkaan ensisijaisesti vastaa siitä, mitä hän on, vaan nimenomaan siitä, mitä hän tekee. Kuitenkin se, mitä hän on, voi olla monella tavalla merkityksellistä rikosoikeudenkin kannalta. Sillä voi olla merkitystä yhtä hyvin tekijän kuin uhrin kannalta. Uhri voi tarvita suojaa sen vuoksi, että hän on jonkinlainen. Vähemmistöjä uhkaa syrjintä ominaisuuksiensa perusteella. Identiteetti liittyy ihmisen kokemukseen ja käsityksiin, ja tietysti mitä suurimmassa määrin ajatteluun. Näillä on merkitystä myös erilaisten tekijöiden tekojen arvioinnissa. Aikanaan puhuttiin teko- ja tekijärikosoikeudesta vaihtoehtoina. Päivän teema auttaa meitä huomaamaan, etteivät nuo kaksi lähtökohtaa ole kokonaan vastakkaisia ja erillisiä. Teoilla on siis tekijänsä. Vähän teoreettisemmin voisi sanoa, että liberalistisen yksilökeskeisen individualismin mukaan ihminen on viime kädessä itsenäinen, toisista riippumaton ja vapaa yksilö. Kulttuurikysymykset muistuttavat siitä, että tällainen käsitys yksilöstä on oudon tyhjä. Kulttuuri merkitsee niitä puitteita, joissa ollaan ja eletään. Todellinen ihminen on lihaa ja verta, ja vielä paljon muutakin. Todellisuus tunkee rikosoikeusjuristin ideaalimaailmaan. 1

2 Niin sanottu kunniaväkivalta olisi yksi tärkeä teema keskusteltavaksi. En aio siihen mennä lähemmin, koska se veisi helposti yksin koko huomion. Se on liian kuuma peruna, jotta ne asiat, jotka tahdon nostaa esille, välittyisivät. Jotain on silti sanottava. Kulttuuristen taustojen esiintuonti ei saa näissä asioissa merkitä relativismia, siis sitä että kaikki harkinnat joustavat sen mukaan, miten eri kansanryhmissä tavataan asioista ajatella. Oikeusjärjestys ei voi olla niin joustava, niin liberaali. Rikosoikeus merkitsee normatiivista käytäntöjen sensuuria. Rikosoikeus asettuu tapojen ja käytänteiden yläpuolelle ja vaatii useinkin niiden uudistamista. Samalla sen on sitouduttava siihen yhteiskuntatodellisuuteen, jossa eletään. Kulttuuristen seikkojen merkitystä ei useinkaan silti voida kokonaan ja tyystin kieltää. Ne on tunnistettava, mutta ne on silti pantava paikoilleen. On hyvä, että rikosoikeudessa on monenlaisia tapoja ottaa asioita huomioon. Mikä ei ole vastuuvapausperuste voi silti saada merkitystä jossain erityiskohdassa. On hyvä muistaa, että jos Suomen historiassa mentäisiin reilusti taaksepäin, tavattaisiin samantyyppisiä kunniansuojan korostuksia mitkä nyt tuntuisivat marginaalisilta ja vierailta. Rikosoikeudella säännellään yhteiskunnallisia käytäntöjä, mutta tämä sääntely ei ole mielivaltaista eikä tapahdu kulttuurista puhdistetussa tilassa. Rikoslainsäätäjä ei aina suinkaan ole valmiiksi tunnistanut asian kulttuurista ympäristöä, jolloin nämä kysymykset nousevat esille yksittäisten tapausten yhteydessä. Otan tänään hieman vapauksia enkä aio pysyä minulle annetussa otsikossa aivan tiukasti. Tarkastelen laajasti ottaen kulttuurien ja uskonnon kysymyksiä oikeuskäytännön ja myös lainsäädännön haasteina. Esitykseni pääviesti on se, että rikosoikeudessa on paljon enemmän erilaista kulttuurista latausta kuin mitä olemme tottuneet huomaamaan. Tämä lataus vaatii kasvavaa huomiota myös lainsäädäntötyössä. On johtunut yhtäältä tietystä formalismin perinteestä, ja toisaalta kulttuurin niin pitkälle menevästä sisäistämisestä, ettei kulttuurisuuden merkitystä ole juuri huomattu. Monikulttuurisuus ja uskonnollinen moninaisuus ovat tavattoman hyödyllisiä nostaessaan tällaisia aiheita esiin. Käsittelen aihepiiriä käytännöllisesti 2

3 pikemmin kuin teoreettisesti. Olennaisinta on lainkäyttäjälle pysähtyä pohtimaan sitä, kuinka kulttuurisuus-kysymykset tulisi ottaa ammatillisesti haltuun käytännön työssä. Jos lähdetään tutuimmasta päästä liikkeelle, väkivalta urheilussa tarkoittaa muuta kuin normaalielämässä. Jääkiekossa se on muuta kuin jalkapallossa tai shakissa. Rikosoikeudellisen sääntelyn on mukauduttava sääntely-ympäristöönsä, eikä asioita voi arvioida kaavamaisesti. Tämä ei tarkoita sitä, että urheiluväkivalta pitäisi jättää kokonaan urheilujärjestöjen sisäiseksi asiaksi. Urheilussa ja peleissä on tapojen ja sääntöjen määrittämä konteksti, siis jonkinlainen kulttuurinen kehys. Rikosoikeudessa kutsutaan sosiaaliadekvaatiksi toimintaa, joka on hyväksyttävä, mutta joka näyttäisi muodollisesti toteuttavan rikoksen. Sosiaaliadekvanssin avulla korjataan rikosoikeutta, jotta se ei osuisi harhaan. Yhdysvalloissa nousi esille, oliko intiaanivähemmistöjen pyhiin menoihin kuuluva peyote-piipun käyttö huumerikoksena rangaistavaa. Oli nimittäin vaikea selittää, miksei kyse ollut huumerikoksesta. Julkinen valta ei kuitenkaan halunnut estää näiden rituaalien jatkumista, vaan on säätänyt lakiin poikkeuksen. Tavanomainen huumerikossääntely olisi kokonaan estänyt tuollaiset rituaalit, jotka taas olivat tietyille vähemmistöille syystä tai toisesta tärkeät. Voi pitää varsin tyylikkäänä sitä, että lainsäätäjä pystyy ottamaan tällaisen erityiskysymyksen huomioon ja ratkaisemaan kysymyksen ennalta, jolloin tuomioistuimet eivät joudu tämän hankalan tehtävän eteen. Miksi ehtoollisella saa tarjota jopa alle 15-vuotiaille kirkkoviiniä? Eikö alkoholilaki tai rikoslaki sano asiasta mitään? Alkoholin tarjoaminen uskonnollisessa toimituksessa ei liene koskaan tullut testatuksi ja arvioiduksi alkoholilain säännösten näkökulmasta. Jos joku perustaisi uuden kirkkokunnan ja lanseeraisi vastaavia käytäntöjä, niihin ei ehkä suhtauduttaisi yhtä liberaalisti. Huomaamme, että sosiaaliadekvanssi voi kätkeä sisäänsä eräänlaisen oikeusjärjestysten moninaisuuden. Kirkollisissa ja uskonnollisissa asioissa valtiovalta joutuu hyväksymään sen, ettei se lähde puuttumaan näihin täysin vapaalta pöydältä. Valtiovallan ei tule sekaantua opillisiin kysymyksiin, vaan ne jätetään kirkkokuntien piirissä käsiteltäviksi. 3

4 Juutalaisilla ja islaminuskoisilla on uskonnollisia vaatimuksia sen suhteen, kuinka ravinnoksi tarkoitettu eläin tulee teurastaa. Tällaiset vaatimukset asettuvat toisinaan ristiriitaan tai jännitteeseen eläinsuojelun tarpeiden kanssa. Suomessa eläinsuojeluasetukseen on otettu uskonnollista teurastusta koskevia määräyksiä. Vaikka valtaväestön näkökulmasta asialla on vähäinen merkitys, joillekin vähemmistöille merkitys voi olla suuri, ja vastaavasti sääntelyn heijastusvaikutukset huomattavat. Monikulttuurisuus merkitsee sitä, että yhteiskunnassa ei vallitse yksi yhdistävä kulttuuri, jonka yhteiskunnan jäsenet jakavat. Tietty kulttuurinen moninaisuus on varmaan aina kuulunut asiaan. Olisi yksisilmäistä väittää, että olisimme eläneet yhtenäiskulttuurissa vuosisatoja, kunnes yllättäen huomaamme asiassa muutoksen. Kulttuuri koskee tapoja ja perinteitä, kieltä, sitä mikä peritään huomaamatta. Mutta vaikka suomalaiseen tai kotimaiseen kulttuuriin kuuluu tiettyjä piirteitä, kulttuuri on varmasti ollut jatkuvasti ennenkin muutoksen tilassa, ja eriytynytkin. Kulttuuri kuuluukin vaikeasti määriteltäviin termeihin. Sanalla pyritään ilmaisemaan kootusti jotain sellaista, joka ei ole sanallisesti tarkkaan ilmaistavissa. Esimerkiksi uskonto on osa kulttuuria, mutta uskonto ja kulttuuri eivät kuitenkaan palaudu toisiinsa täysin jäännöksettä. Vaikkapa poikien ympärileikkauksessa voi olla eroa sillä, onko tuo toimenpide uskonnon vai perinnäisen tavan vaatimus. Tämä ero voi olla suorastaan oikeudellisesti merkityksellinen, koska kysymys tulee näin ainakin osittain eri normien yhteyteen. Yhdessä tilanteessa se voi koskea uskonnonvapautta ja uskontoon kuuluvan oikeutta harjoittaa uskontoaan, toisessa tapauksessa vaikkapa tietyn vähemmistöryhmän oikeutta saada elää tapojensa mukaan. Maailmassa on satoja miljoonia poikia ja miehiä, jotka on ympärileikattu. Voi tietysti kysyä, voisiko suomalainen lainsäätäjä tai lainkäyttäjä edes teoriassa päätyä siihen kantaan, että kyse on rikoksesta. Kuten jo tämä esimerkki osoittaa, rikosoikeudellinen sääntely ja rikosoikeudellinen tulkinta voi tällaisissa hankalissa kysymyksissä kietoutua vaikeisiin periaateongelmiin, jotka seuraavat enemmän tästä asiayhteydestä kuin asiasta sinänsä. On kohtalaisen selvää, ettei ympärileikkauksen tarkoittama toimenpide ole luvallinen ilman tähän oikeuttavaa perustetta, jos siinä puututaan pikkulapsen 4

5 koskemattomuuteen peruuttamattomalla tavalla ilman tämän suostumusta. Kyse olisi pahoinpitelystä ulkoisessa suhteessa. Tietoisuus rikosoikeuden kulttuurisesta luonteesta ja ympäristöstä on samalla tietoisuutta siitä, että rikosoikeus on kuin norsu porsliinikaupassa. Kriminalisoinnilla sensuroidaan normatiivisesti tiettyjä hylättäviä käytäntöjä. Tähän asti kaikki on helppoa. Mutta samalla kun tämä normatiivinen sensuuri puree sellaisiin tilanteisiin, joihin sen sopii mielihyvin purrakin, se tuntuu purevan myös tilanteisiin, joihin se ehkä sovi. Ei rikoslainsäätäjä ole osannut ennakoida kysymystä poikien ympärileikkauksesta. Yhtäkkiä huomataan, että tämä voisi tulla pahoinpitelysäännösten piiriin. Saattaa myös joskus käydä, että aiheet, jotka ovat jo poistuneet historian kätköihin, tekisivät uuden paluun. Suomessa kaksinnaiminen eli bigamia dekriminalisoitiin vuonna Säännökset olivat olleet muuttamattomina voimassa yli sata vuotta, rikoslain säätämisestä alkaen. Naapurimaissa tällaisia säännöksiä edelleen on, ja ne ovat tulleet ajankohtaisiksi tiettyjen kansainvälisten tilanteiden vuoksi. Suomessa dekriminalisointia perusteltiin sillä, että rekistereiden täydellisyyden vuoksi avioesteen tutkinnalla tehokkaasti estettiin kaksinnaiminen. Kaksinnaiminen edellyttäisi käytännössä tämän vuoksi muuta rikosta. Perustelussa ei otettu esille kansainvälisten avioliittojen erityiskysymyksiä. Pohjoismaissa olemassa oleva tilanne on johtanut hankaliin tilanteisiin, joissa myös bigamia-sääntelyn viimekätistä perustelua on jouduttu pohtimaan. Suojataanko perheinstituutiota sellaisenaan, vai kenties ensimmäisen puolison oikeutta? Entä aikuisten välinen vapaaehtoinen sukurutsa, miten sitä tulisi ajatella. Saksan valtiosääntötuomioistuin kamppaili tämän kysymyksen parissa jokunen aika sitten. Historiallisesti uskontorikokset ovat kuuluneet rikoslain ydinkohtiin. Uskontorikossääntely on perusteiltaan vanhastaan kansallista ja kotoperäistä. Uskontorikosten sääntely on kuitenkin sidoksissa moniin kysymyksiin, jotka tätä nykyä nousevat esille myös ylikansallisella ja kansainvälisen oikeuden tasolla. Uskontorikossäännökset ovat suojanneet kirkkoa ja sen uskontoa harhaoppeja ja uskonnottomuutta vastaan. Jumalanpilkasta on säädetty rikoslaissa ja tuomittukin 5

6 kautta historian ankaria rangaistuksia. Kirkkolaki ja rikoslaki niveltyivät aikanaan niveltyneet toisiinsa lähestulkoon yhdeksi kokonaisuudeksi. Uskontorikosten perinteinen merkitys on viime vuosikymmeninä yleistä kehitystä heijastellen eri syistä selvästi vähentynyt kautta Euroopan. Uskonnonvapaus on toteutettu ja siviiliavioliitto on tullut mahdolliseksi. Yhteiskunnallisen ja oikeudellisen kehityksen myötä uskonto ja uskonnollisuus ovat saamassa uudentyyppisiä merkityksiä. Muhammed-pilakuvajupakka osoitti, että uskonnolliseen kohteeseen suunnattu pilkka voi nykypäivänäkin laukaista mittavia prosesseja globaalissa viestintäympäristössä. Se herätti myös pohtimaan sananvapauden rajoja suhteessa uskonnollisten yhteisöjen ja niiden omaksumien uskonkappaleiden suojaan. Uskonnon asema rikosoikeudessa vaatii kaikesta päättäen uudelleenarvioita ja testaa samalla hyvin näkemyksiämme oikeutetuista rikosoikeuden tehtävistä ja rajoista. Suuressa osassa Eurooppaa varsinaiset jumalanpilkkasääntelyt on jo kumottu, esimerkkinä olkoon sosialismin ajan Itä-Eurooppa ja valtaosa Länsi-Euroopan maista. Jumalanpilkka on edelleen rangaistavaa muun muassa Italiassa ja Kreikassa sekä Itävallassa ja Hollannissa. Pohjoismaista Suomen lisäksi Tanskassa on kriminalisointi, jota ei kuitenkaan vuosikymmeniin ole sovellettu. Ruotsissa säännökset kumottiin Viron vuoden 2002 rikoslaissa ei enää ole tällaisia säännöksiä eikä myöskään Norjan uudistetussa rikoslain erityisessä osassa. Länsi- Euroopassa pontimena muutokselle on ollut sananvapauden korostaminen, Itä- Euroopassa puolestaan sosialismi syrjäytti kirkon valta-aseman. Euroopan kartalla lainsäädännön ratkaisut näyttävät varsin kirjavilta. Suomessa jumalanpilkasta rangaistaan uskonrauhan rikkomisena. Jumalan pilkan ohella rangaistavaa on sen tarkoituksellinen loukkaaminen, mitä Suomessa rekisteröity uskontokunta pitää pyhänä. Uskonrauhan rikkomista koskevia tai vastaavia uskonnollista loukkaamista koskevia säännöksiä löytyy noin joka toisesta Euroopan neuvoston jäsenmaasta. Tällaisia säännöksiä on myös entisen Itä- Euroopan alueen maissa. Suomessa vuoden 1998 uudistuksessa tähdättiin alun perin hyvin supistettuun uskonrauhasääntelyyn, mutta eduskuntakäsittelyssä jumalanpilkka ponnahti takaisin 6

7 lakitekstiin, mistä johtuu tiettyä epäjohdonmukaisuutta. Nyt, vuosikymmenen etäisyyden päästä, tuo ratkaisu näyttää entistä erikoisemmalta. Kotimaisen sääntelyn voi sanoa suosivan valtakirkon uskontoa muihin nähden, koska Jumalaan kohdistuvan pilkan rangaistavuus ei vaadi loukkaamistarkoitusta, vaan normaali tekijän tahallisuus riittää. Eroavuus koskee kuitenkin vain nimenomaan Jumalan pilkkaa, koska kristillisten sakramenttien suoja on sinänsä samalla tasolla kuin muissa uskonnoissa pyhinä pidettyjen asioiden. Vaatimus, että uskonrauhassa tulee olla kyse rekisteröidyn uskontokunnan pyhänä pitämästä, sulkee suojan ulkopuolelle Suomessa rekisteröimättömät uskontokunnat. Uskonrauhan rikkomisesta on viime vuosina tuomittu Suomessa rangaistuksia vain harvakseltaan. Yhdessä tuomiossa vuodelta 2008 oli kyse muslimiyhteisön uskonrauhan loukkaamisesta, kun julkaistiin internet-sivustoilla islaminuskon kannalta loukkaavaa aineistoa. Internet-ympäristössä onkin aikaisempaa yksinkertaisempaa tuottaa ja levittää myös tämäntyyppistä sisällöltään loukkaavaa aineistoa. Valtakunnansyyttäjänvirasto on tehnyt syyteharkintaratkaisuja muutamissa asioissa. Sananvapauden suojasta joukkoviestinnässä on omia säännöksiään, joilla pyritään erityisjärjestelyin varmistamaan syyteharkinnan tasoa tältä kannalta. Jutuissa on myös hankittu uskontokysymysten asiantuntijoilta kannanottoja ilmaisujen uskonnollisesta merkityksestä. Kun kyse on vieraammista uskonnoista ja niiden mukaan pyhistä asioista, ratkaisevaksi tulee sen arviointi, onko loukkaajalla loukkaamistarkoitus. Loukkaamistarkoituksen tulee lain esitöiden valossa olla sellaisenkin henkilön todettavissa, joka ei itse kuulu kyseisen uskonyhteisön piiriin. Näkökulma ei siis ole puhtaasti viestin vastaanottajan. Paljon jää silti avoimeksi. Esimerkiksi islamissa suhtaudutaan ihmisen kuvaamiseen ylimalkaan hyvin kielteisesti, missä suhteessa islamilainen taide ja ornamentiikka poikkeavat suuresti kristillisestä. Islamin pyhien kuvaaminen rikkoo jo itsessään tabua, saati että niitä kuvataan pilkkatarkoituksin. Toisaalta mitä enemmän näistä asioista tiedämme, sitä herkemmin ymmärrämme myös vastaanottajien reaktioita. Vai olemmeko valmiita sanomaan, että kaikki, mikä tehdään sanavapauden nimissä, on vapaa loukkaamistarkoituksesta. Lienee varsin selvää, että sananvapauden suoja ei ole 7

8 ehdoton, eikä sananvapauttakaan saa käyttää väärin, mistä taas kertoo sekin, että moni kriminalisointi joka tapauksessa merkitsee sananvapauden rajoitusta. Rikosoikeuden rajoista keskusteltaessa on syytä muistaa, että puhtaat moraalikriminalisoinnit eivät ole rikosoikeuden lainsäädäntöperiaatteiden mukaan hyväksyttäviä. Tästä syystä uskontorikoksissa on voitava osoittaa suojeltava erityinen oikeushyvä. Meillä vastauksena on uskonrauhan suojaaminen. Ongelmat koskevat sitä, mitä uskonrauhalla oikeastaan tarkoitetaan. On nimittäin selvää, ettei nykyaikana säännöksen tarkoituksena ole edistää uskonnollisuutta sinänsä. Uskonnollisuuden ei voida enää ajatella kannattelevan rauhaa ja järjestystä yhteiskunnassa, joka on käsitettävä yhä selvemmin maallisemmaksi yhteisöksi. Uskonrauha ei liioin voi tarkoittaa uskonnollisten uskomusjärjestelmien suojaamista ulkopuoliselta arvostelulta ja kritiikiltä, koska sellainen rajoittaisi sananvapautta liiaksi ja estäisi myös sekä uskontojen välistä että niiden sisäistä keskustelua ja uudistumista. Ilmeistä lienee, että uskonrauhan täytyy hyväksyttävältä ytimeltään palautua yksilön oikeuteen harjoittaa uskontoaan tarvitsematta kohdata tämän uskonsa vuoksi vihaa, syrjintää ja muuta uhkaa. Suomessa uskonrauha turvataan vielä nykyisin tätä laajemmin, koska tietynlaisen loukkaavan sisällön esittäminen on rangaistavaa ilman tällaista lisätäsmennystä. Rikoslain uskonrauhan rikkomista koskeva säännös on sinänsä sijoitettu yleistä järjestystä vastaan kohdistuviin rikoksiin eli rikoslain 17 lukuun. Syy siihen, että asiasta on vielä vuonna 1998 katsottu tarpeelliseksi antaa säännöksiä, liittyykin siihen, että julkinen uskonnon pyhien arvojen pilkkaaminen, jos se saisi tapahtua kenenkään siihen puuttumatta, voisi johtaa yleisen järjestyksen vaarantumiseen. Lainsäätäjä lienee käytännössä harkinnut asian niin, että rangaistava menettely samalla loukkaa yhteiskuntarauhaa. Uskonrauhan taustalta paljastuu siten toinen oikeushyvä, yhteiskuntarauha. Mutta tämäkään vastaus ei täysin tyydytä. Euroopan neuvoston piirissä on käsitelty uskonnon ja rikosoikeuden suhdetta. Selvä päätelmä on, että uskonnollisia ryhmiä tulisi suojata viharikoksilta samaan tapaan kuin muitakin suojaa tarvitsevia ryhmiä, mutta tarvetta erilliselle uskonrauhan rikkomista koskevalla rikosoikeudelliselle sääntelyllä ei enää ole. Moniarvoisessa 8

9 yhteiskunnassa uskontokysymyksiä tulee voida käsitellä vapaasti ja periaatteellisten näkökohtien estämättä. On kokonaan toinen asia, että uskontokunnan sisällä voidaan jälkikäteen valvoa jäsenten toimintaa ja puuttua myös esimerkiksi opillisissa kysymyksissä otettuihin kantoihin. Tämä on kirkkolainsäädännön, ei yleisen rikoslain asia. Jumalanpilkka- ja uskonrauhanrikkomiskriminalisoinnit tulisi tämän vuoksi kumota, kun taas vastaavasti viharikosten sääntelyssä tulisi ottaa huomioon myös uskonnollisten ryhmien suojan tarpeet. Uskontorikosten sääntely on tässä mielessä siirtymässä rasismin ja syrjinnän vastaisten toimien yhteyteen. Uskonnolliseen ryhmään kohdistuva uhkailu, panettelu sekä solvaaminen ovat jo nykyisin Suomessa rangaistavaa kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Sananvapautta voidaan siis rajoittaa, jotta myös uskonnollisia ryhmiä suojataan tällaista kiihottamista vastaan. Euroopan unionissa onkin vuonna 2008 hyväksytty puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin, joka sisältää eräitä tällaisia kriminalisointivelvoitteita. velvoitteita sisältyy myös Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan, joka koskee netin välityksellä tehtäviä vastaavia loukkauksia. Ajatuksena on nykyisin, että uskonnollisuus ja uskonnon harjoittaminen ovat yksilön ihmisoikeus, joka pitää taata ja jota ei saa rajoittaa syrjivin toimenpitein. Uskonto on tässä merkityksessä osa yksilön identiteettiä siinä missä muutkin kielletyt syrjintäperusteet, kuten rotu, kansallinen tai etninen alkuperä, ihonväri, kieli, sukupuoli, ikä, perhesuhteet, sukupuolinen suuntautumisen, terveydentila, yhteiskunnallinen mielipiteen ja poliittinen tai ammatillinen toiminta. Esimerkiksi syrjintää ja työsyrjintää koskevissa rikossäännöksissä uskonto esiintyy tässä merkityksessä. Rasismipuitepäätöksen kansallinen implementointi on tällä erää käynnissä. Oikeusministeriön työryhmä on vastikään saanut valmiiksi ehdotuksensa, joka on lausuntokierroksella. Merkittävimmät muutokset koskisivat kiihotusta kansanryhmään vastaan koskevaa säännöstä. Tähän tulisi erikseen törkeä tekomuoto, suojan alaa laajennettaisiin kattamaan myös muun muassa elämänkatsomus ja sukupuolinen 9

10 suuntautuminen. Perussäännökseen kirjattaisiin soveltamisrajoitus, joka koskisi muun muassa tiedettä ja taidetta ja niihin rinnastettavaa julkista toimintaa. Euroopan toimet rasismia ja muukalaisvihaa vastaan ovat tällä erää hyvin olennaisia. En halua niitä vähätellä, päinvastoin. Uskon kuitenkin, että hiljakseen huomataan näiden ilmiöiden tavaton hankaluus. Ei ole etukäteen sanottua, mitä loppujen lopuksi tapahtuu. Muukalaisvastaisuudella on vahvat tukijoukot Euroopassa. Muukalaisvastaisuuden vastaiset toimet voivat esimerkiksi vahvistaa rajojen testaamista ja jopa vahvistaa näiden teemojen ympärillä tapahtuvaa poliittista liikehdintää. Syytetyt voidaan omiensa keskuudessa nähdä sankareina ja marttyyreinä, jotka uskaltavat puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Rikosoikeuden välineet eivät missään nimessä voi olla ensisijaisia eivätkä yksinomaisia. Rikosoikeus on väline kieltää jokin ilmiö, mutta kieltämisellä se tulee korostaneeksi ja vahvistaneeksi sitä. Tällaisten sääntelyiden onnistumisen arviointi on varmaankin vielä paljon hankalampaa kuin perinteisemmän rikollisuuden kohdalla. Rajumpaakin on tulossa. Euroopan neuvoston sopimuksen lisäpöytäkirjassa on jo määrätty Auschwitz-Lüge kriminalisoitavaksi. Suomi ja muut Pohjoismaat koettavat vielä luikerrella tästä irti tekemällä varauman. Jatkossa ruodusta poistuminen voi käydä hankalammaksi, koska Lissabonin sopimuksen tultua voimaan näistäkin asioista päätetään määräenemmistöllä. Jos asia katsotaan hyvin olennaiseksi, niin sanotusta hätäjarrusta on tällaisessa tilanteessa mahdollista vetää. Kynnys siihen on korkeammalla kuin varauman tekemiseen. Eurooppa joutuu joka tapauksessa yhä pitemmälle hallinnoimaan omaa poliittista tilaansa. EU on nähdäkseni liberaalimpi kuin sen yksittäiset jäsenvaltiot, koska tavallaan isänmaallisuuden rasitteet ovat vähäisemmät moniarvoisuus seuraa asian luonnosta. Mutta rikosoikeus, niin eurooppalainen kuin kansallinen, joutuu tällaisissa paineissa mukaan uudentyyppisiin kuvioihin. Kertokoot nämä muutamat esimerkit siitä, että kulttuurit ja uskonnot merkitsevät monenlaisia haasteita nykypäivän oikeuselämässä. Rikosoikeudellisen suojan alaa on pako kehittää ja muuttaa ajan vaatimusten mukaisesti. Joskus se merkitsee rikosoikeudellisten keinojen marginalisoitumista ja jopa muuntumista täysin haitallisiksi. Vastaavasti toisinaan kehittyy uusia suojan tarpeita. Rikosoikeusteoreettisesti asian voisi muotoilla siten, että oikeushyväpuolella tapahtuu merkittäviä muutoksia. Rikosoikeudelliset normit tulee yhä useammin 10

11 nähdä punnintanormeiksi, joissa kummallakin puolella on punnuksia. Viisas lainsoveltaminen vaatii taitoa operoida epätäydellisellä normistolla uusissa tilanteissa. Tuomioistuimen pyrkimys ei silti voi olla mikään muu kuin oikeudenmukaiseen, oikeusjärjestyksen mukaiseen ja myös koko laajan oikeusyhteisön kannalta oikeudenmukaiseen lopputulokseen pyrkiminen. 11

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Sananvapaus oikeutena Sananvapauden rajat ja rajoittaminen Sotapropagandan kielto Kiihottaminen

Lisätiedot

Tieliikenteen uudistus ja rikosoikeus. Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari

Tieliikenteen uudistus ja rikosoikeus. Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari Tieliikenteen uudistus ja rikosoikeus Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 25.10.2017 Laillisuusperiaate Lailla säätämisen vaatimus Säännöt lain tasolle Pulmana lain tasolle

Lisätiedot

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 14.2.1997 klo 9.45 Esityslista 5/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 262/1996 vp laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 39/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta. lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 39/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta. lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 39/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto 24.4.2009 Kevät Nousiainen Tasa-arvoelinten/lakien yhtenäistäminen Euroopassa Rotusyrjintädirektiivi

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

LAUSUNTO. Vähemmistövaltuutettu esittaa lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa. 1 Sananvapauden ja rasistisen kiihottamisen välisestä suhteesta

LAUSUNTO. Vähemmistövaltuutettu esittaa lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa. 1 Sananvapauden ja rasistisen kiihottamisen välisestä suhteesta LAUSUNTO Eduskunnan lakivaliokunta lav@eduskunta.fi Kuulemistilaisuus Eduskunnan lakivaliokunnassa 20.1.20 1 1 klo 10.15. Kuultavana vähemmistövaltuutetun edustajana ylitarkastaja Hanna Välimaa. Hallituksen

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13 Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/ Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp

EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään

Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään Itsenäinen ja riippumaton viranomainen Syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus,

Lisätiedot

OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö, Oikeusministeriö, Sisäministeriö, Ulkoasiainministeriö. NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM)

OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö, Oikeusministeriö, Sisäministeriö, Ulkoasiainministeriö. NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM) Opetus- ja kulttuuriministeriö, Oikeusministeriö, Sisäministeriö, Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO OKM2015-00149 NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM) 31.08.2015 Asia Euroopan neuvoston urheilukilpailujen manipuloinnista

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 9.12.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010) Asia: Puolan parlamentin alahuoneen (Sejm) perusteltu lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Lyhenteet Lukijalle Sananvapaus...17

Lyhenteet Lukijalle Sananvapaus...17 Lyhenteet.....................................11 Lukijalle.......................................13 I JOHDANTO 1. Sananvapaus..................................17 1.1 Sananvapaus Suomen perustuslaissa..............

Lisätiedot

HE 82/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta

HE 82/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta Tuomas Ojanen 13.10.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 82/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta Tarkastelun rajaus Ehdotettuun sääntelyyn ei nähdäkseni

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 748. Laki

SISÄLLYS. N:o 748. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 748 752 SISÄLLYS N:o Sivu 748 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

Lisätiedot

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Oikeusministeri Johannes Koskinen Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (lahjonnan torjuminen yksityisellä sektorilla) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään Eduskunnalle Euroopan unionin

Lisätiedot

LAKIALOITE laiksi yhdistyslain 1 :n ja 3 :n muuttamisesta ja laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta. Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITE laiksi yhdistyslain 1 :n ja 3 :n muuttamisesta ja laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta. Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE laiksi yhdistyslain 1 :n ja 3 :n muuttamisesta ja laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa esitetään yhdistyslailla kiellettäväksi

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Miksi verkoissakin pitää tiedustella? Vanajanlinna, Poliisijohtaja Petri Knape

Miksi verkoissakin pitää tiedustella? Vanajanlinna, Poliisijohtaja Petri Knape Miksi verkoissakin pitää tiedustella Vanajanlinna, 8.2.2017 Poliisijohtaja Petri Knape KESKEISET TEEMAT MIHIN TIEDUSTELUA TARVITAAN MITÄ TIEDUSTELU ON MIKSI MYÖS VERKOISSA Lainsäädäntökehikko tiedustelulainsäädännöksi

Lisätiedot

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Nimi: Opiskelijanumero: Rikosoikeus / aineopinnot Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus -opintojakso (1,5 op) sl 2013

Nimi: Opiskelijanumero: Rikosoikeus / aineopinnot Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus -opintojakso (1,5 op) sl 2013 1 Rikosoikeus / aineopinnot Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus -opintojakso (1,5 op) sl 2013 2. kuulustelu ti 7.1.2014 klo 16.00 18.00 Aikaa kuulustelun suorittamiseen on tasan kaksi tuntia.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Case: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin JASMINA HEINONEN

Case: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin JASMINA HEINONEN Case: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin 1 Esityksen sisältö Mistä on kysymys? Sovellettava lainsäädäntökehikko Vastakkaiset intressit ja niiden punninta? Työelämän tietosuojalain

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.6.2016 COM(2016) 366 final 2016/0167 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen (EY) N:o 1346/2000 liitteissä A, B ja C olevien

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke

Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke NORMIKRIITTISYYS KOULUIHIN Sakki, Seta ja FSS toteuttavat opetusministeriön rahoittaman hankkeen Nettisivut nuorille www.normit.fi ja www.normer.fi Vuoden

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta Oikeusministeriö Lausuntopyyntö 17.03.2017 OM 17/41/2016 Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta Johdanto Hallituksen 11.9.2015 hyväksymissä hallituksen

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)30 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 4: KANSALLISET TUTKIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT MAHDOLLISTEN

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 292 final 2015/0131 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) allekirjoittamisesta Euroopan

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 19.5.2017 24/05/ 2 Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 178. Laki. Albanian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 178. Laki. Albanian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999 N:o 178 182 SISÄLLYS N:o Sivu 178 Laki Albanian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

1 (8) Syytemääräys. 27.3.2008 Dnro R 09/8. Jussi Halla-aho Armfeltintie 18 A 4 00150 Helsinki. 1 Esitutkinta 8010/R/013164/09

1 (8) Syytemääräys. 27.3.2008 Dnro R 09/8. Jussi Halla-aho Armfeltintie 18 A 4 00150 Helsinki. 1 Esitutkinta 8010/R/013164/09 1 (8) Jussi Halla-aho Armfeltintie 18 A 4 00150 Helsinki 1 Esitutkinta 8010/R/013164/09 Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on syyteharkintaa varten toimittanut Valtakunnansyyttäjänvirastoon 30.1.2009

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(96)43 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 1: RASISMIN, MUUKALAISVIHAN, ANTISEMITISMIN JA SUVAITSEMAT

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Talous- ja raha-asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.9.2013 2013/0023(COD) TARKISTUKSET 12-20 Lausuntoluonnos Pablo Zalba Bidegain (PE514.677v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto

Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Jäävuoriteoria Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja työsyrjintä Henkinen väkivalta on pitkään

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 16.6.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011) Asia: Italian tasavallan edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. elokuuta 2017 (OR. en) 11711/17 AGRI 434 AGRIORG 82 DELACT 143 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 21. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot