ESITYSLISTALUONNOS. Kuulemistilaisuus EU:N LÄHESTYMISTAPA RIKOSOIKEUTEEN

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta LIBE_OJ(2011)1208_1 ESITYSLISTALUONNOS Kuulemistilaisuus EU:N LÄHESTYMISTAPA RIKOSOIKEUTEEN Torstai 8. joulukuuta 2011 klo Bryssel Kokoushuone: Paul Henri Spaak (PHS) A1 002 OJ\ doc PE v05-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 TAUSTAA Lissabonin sopimuksen voimaantulo on laajentanut EU:n toimivaltuuksia rikosoikeuden alalla aiempaan verrattuna keskeisimpien säännösten ollessa SEUT:n 82 ja 83 artikla. Lisäksi lainsäädäntövalta jakautuu nykyään Euroopan parlamentin ja neuvoston välille. Rikosoikeus on kuitenkin yhä arkaluonteinen aihe, jonka on perinteisesti katsottu olevan suoraan kytköksissä kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Jäsenvaltiot hyväksyivät vain vähitellen, että tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaaseen torjuntaan. Näin ollen ne noudattivat Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden kansakuntien sopimuksia, ja alkoivat laatia EU:n lainsäädäntöä aiheesta. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden tulkinta vaatii silti huolellista harkintaa. Koska rikosoikeus tulee esille niin erilaisilla politiikan osa-alueilla, kuten ympäristölainsäädännössä, EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa ja kilpailulainsäädännössä, on kehitettävä suojatoimenpiteitä EU:n rikoslainsäädännön ennakoitavuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi. Kuulemistilaisuudessa käsitellään pääasiassa rikosoikeuden perusperiaatteita (esim. laillisuus, ultima ratio) sekä nykyisiä ja tulevia institutionaalisia järjestelyjä, joilla pyritään turvaamaan korkealaatuinen lainsäädäntö. Kuulemistilaisuudessa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: 1. Milloin EU:n tulisi antaa rikoslainsäädäntöä? Toisin sanottuna, milloin EU:n ei pitäisi antaa rikoslainsäädäntöä vaan jättää se jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön tehtäväksi? Millä perustein tämä tapausten erottelu tulisi tehdä? 2. Kun EU:n rikosoikeuden tarpeellisuudesta on päätetty, miten EU voi varmistaa, että tämä lainsäädäntö on mahdollisimman korkealaatuista? Miten rikosoikeuden perusperiaatteet voidaan taata? 3. Miten EU:n toimielimet voivat työskennellä varmistaakseen, että EU:n rikoslainsäädäntö noudattaa perusperiaatteita? Onko jokaisessa EU:n kolmessa toimielimessä tai pitäisikö niissä olla alan lainsäädäntöä arvioiva keskusyksikkö? Missä tällaisen keskusyksikön tulisi sijaita? PE v /7 OJ\ doc

3 JOHDANTO Cornelis de Jong, Euroopan parlamentin jäsen ja mietinnön "EU:n lähestymistapa rikosoikeuteen" esittelijä ENSIMMÄINEN OSA Kansallinen rikosoikeus vastaan EU:n rikosoikeus Hans Nilsson, Bruggen College of Europen professori ja Euroopan unionin neuvoston oikeudellisen yhteistyön yksikön päällikkö vuodesta 1996 Rikosoikeus ja Lissabonin sopimus: todellinen vallankumous. Yleiskatsaus rikosoikeuden kehittymiseen Euroopan unionissa André Klip, Maastrichtin yliopiston rikosoikeuden, rikosprosessioikeuden ja kansainvälisen rikosoikeuden professori Missä olosuhteissa aineellinen EU:n rikosoikeus on toivottavaa/välttämätöntä, ja milloin kansallinen rikosoikeus riittää? Mitä yleisiä periaatteita tässä yhteydessä tulisi noudattaa? Adán Nieto Martín, Kastilia- La Manchan yliopiston rikosoikeuden professori Keskustelu Talousrikosoikeus EU:ssa (korruptio, kilpailuoikeus, rahanpesu, sisäpiirikaupat, EU:n taloudellisten etujen suojaaminen) on esimerkki politiikan osa-alueesta, joka on spontaanisti johtanut EU:n rikosoikeuden kehittymiseen. Onko tämänkaltainen kehitys ongelmallista EU:n rikosoikeuden johdonmukaisuuden kannalta? OJ\ doc 3/7 PE v05-00

4 TOINEN OSA EU:n rikosoikeutta ohjaavat perusperiaatteet Raimo Lahti, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Rikosoikeutta vai jotain muuta? (suhteellisuus-perusteltu tarkoitusultima ratio). Rikosoikeuden antaminen on päällekäyvin toimi, johon hallitus voi ryhtyä halutessaan saavuttaa poliittisen tavoitteen. Miten EU:n tulisi panna tärkeysjärjestykseen poliittiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseen käytetyt keinot? Löytyykö perussopimuksista tai oikeuskäytännöstä ohjausta tähän, ja onko sitä riittävässä määrin? Helmut Satzger, Münchenin Ludwig Maximilianin yliopiston saksalaisen, eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden sekä rikosprosessioikeuden ja talousrikosoikeuden professori Onko laillisuusperiaate riittävän turvattu Euroopan unionin tasolla? Missä on parantamisen varaa? Aiheuttavatko direktiivit ja varsinkin niiden saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ylimääräisiä esteitä kyseiselle periaatteelle (erityisesti rikoslain täsmällisyyden (lex certa) periaatteelle)? John Spencer, Cambridgen yliopiston oikeustieteen professori Keskustelu Pitäisikö rikosoikeus kodifioida? Kestävätkö common law -järjestelmät rikosoikeuden kodifikaation? Mitä vaihtoehtoja EU voi toteuttaa luodakseen yhteisen järjestelmän, jossa erilaiset oikeusjärjestelmät ja -kulttuurit voivat elää rinnakkain? PE v /7 OJ\ doc

5 KOLMAS OSA Yleisten periaatteiden käytännön toteutus: kohti EU:n rikosoikeutta analysoivaa keskusyksikköä Lotte Knudsen, Euroopan komission edustaja rikosoikeuden osaston johtaja, oikeusasioiden pääosasto Euroopan komission tiedonannon Kohti EU:n kriminaalipolitiikkaa: EU:n politiikkojen tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen rikosoikeuden keinoin (KOM(2011)0573 lopullinen) esittely. Miten komissio varmistaa, että lähestymistapa EU:n rikosoikeuteen on johdonmukainen? Onko rikosoikeudellisia seuraamuksia sisältävien ehdotusten valvontaa varten olemassa keskusyksikkö tai mekanismi? Arvioiko komissio EU:n rikoslain perusperiaatteiden vaikutuksia? Onko EU:n rikosoikeuden tehokkuuden valvomiseen kehitetty seurantamekanismeja? Tomasz Ostropolski, puheenjohtajavaltio Puolan edustaja oikeusministeriön eurooppalaisen rikosoikeuden yksikön päällikkö Neuvosto on hyväksynyt päätelmät mallisäännöksistä (16542/1/09), jotka ohjaavat neuvoston rikoslainsäädännöstä käymiä keskusteluja. Mikä toimielin tai yksikkö varmistaa, että näitä säännöksiä todella käytetään ohjenuorana, kun eurooppalaista rikosoikeutta koskevaa konkreettista EU:n lainsäädäntöä pannaan alulle tai annetaan? Antonio Caiola Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön oikeusasioiden ja kansalaisvapauksien yksikön B3 päällikkö Keskustelu Onko Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö varustautunut varmistamaan, että rikosoikeuden taustalla olevia yleisiä periaatteita noudatetaan? Miten tämä tulisi käytännössä tehdä? Mitä konkreettisia toimia vaaditaan? OJ\ doc 5/7 PE v05-00

6 PÄÄTELMÄT Cornelis de Jong, Euroopan parlamentin jäsen ja mietinnön "EU:n lähestymistapa rikosoikeuteen" esittelijä PE v /7 OJ\ doc

7 LIITE I KÄYTÄNNÖN OHJEET KESKUSTELUA VARTEN Jotta mahdollisimman monet parlamentin jäsenet voisivat osallistua keskusteluun, puheaika rajoitetaan kahteen minuuttiin puheenvuoroa tai kysymystä kohti. Puhujat, jotka haluavat täydentää puheenvuorojaan, voivat toimittaa etukäteen asiakirjoja (mielellään englannin- tai ranskankielisinä) sihteeristölle (sähköpostiosoite: libe-secretariat@europarl.europa.eu). Asiakirjat ovat saatavilla kokouksessa. Kokousasiakirjoja lisätään jatkuvasti LIBE-valiokunnan kuulemisia koskevalle verkkosivulle: dy=libe TÄRKEÄ HUOMAUTUS KOKOUKSEN OSANOTTAJILLE Kokous on avoin yleisölle. Niiden osallistujien, joilla ei ole Euroopan parlamentin kulkulupaa, on kuitenkin turvallisuussyistä hankittava se etukäteen. Kulkuluvan hakijoiden tulee ottaa yhteyttä sihteeristöön (libe-secretariat@europarl.europa.eu) ennen 5. joulukuuta 2011 klo Seuraavat tiedot ovat välttämättömiä: SUKUNIMI, etunimi, syntymäaika, kansalaisuus, henkilöllisyystodistuksen tyyppi (passi, henkilökortti, ajokortti jne.), henkilöllisyystodistuksen numero, osoite sekä yhtiö/laitos/järjestö. Ilman näitä tietoja turvallisuusyksikkö ei myönnä kulkulupaa. Seminaarin sihteeristö Claudia GUALTIERI Hallintovirkamies Gesthimani TENGELIDOU Avustaja Puhelin Osoite Sähköpostiosoite European Parliament Rue Wiertz 60 RMD 04J002 B-1047 Bryssel European Parliament Rue Wiertz 60 RMD 04J046 B-1047 Bryssel claudia.gualtieri@europarl.europa.eu gesthimani.tengelidou@europarl.europ a.eu OJ\ doc 7/7 PE v05-00