Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta OHJELMALUONNOS PARLAMENTTIEN VÄLINEN VALIOKUNTAKOKOUS

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta LIBE_OJ7/03806 OHJELMALUONNOS PARLAMENTTIEN VÄLINEN VALIOKUNTAKOKOUS DEMOKRAATTINEN VASTUU VAPAUDEN, OIKEUDEN JA TURVALLISUUDEN ALUEELLA ARVIO EUROPOL, EUROJUST, FRONTEX JA SCHENGEN Mukana: KANSALLISET PARLAMENTIT Maanantai 4. lokakuuta 2010 klo Tiistai 5. lokakuuta 2010 klo Bryssel Kokoushuone: PHS 3 C 050 OJ\ doc PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 JOHDANTO Kun 25 vuotta sitten tehtiin Schengenin sopimusta, eräät jäsenvaltiot esittivät ensi kertaa ja samassa oikeudellisessa yhteydessä muutamia tärkeitä poliittisia tavoitteita, kuten kansalaisten vapaa ja turvattu liikkuvuus Schengen-alueella. Lisäksi kaikki jäsenvaltiot hyväksyivät sen, että kukin jäsenvaltio vastaa omien rajojensa suojelusta ja että luodaan yhteiset säännöt viisumeista ja turvatarkastuksista ja perustetaan vertaisarviointijärjestelmä. Tämän mahdollistamiseksi eri kansallisia lainsäädäntöjä yhdenmukaistettiin asteittain, jotta saatiin yhteiset oikeudelliset puitteet, joihin sisällytettiin yhteisiä välineitä ja verkostoja, joihin tuhansilla kansallisilla viranomaisilla oli (ja on) jatkuva suora yhteys (SIS-järjestelmä) toisten jäsenvaltioiden turvallisuushälytysten käsittelemiseksi. Tässä mielessä Schengenin sopimusta voidaan pitää todellisena alkuna vieläkin kunnianhimoisemmalle poliittiselle tavoitteelle, joka luotiin Amsterdamin sopimuksella ja vahvistettiin hiljattain Lissabonin sopimuksessa, jonka mukaan "unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden erilaisia oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä". (SEUT 67 artikla) Näin kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi oli luotava myös johdonmukainen ja kattava unionin strategia (Tukholman ohjelma), jonka määritteli 10. joulukuuta 2009 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ja jonka mukaan jäsenvaltioiden yhteistyötä olisi tuettava myös uudistamalla jo olemassa olevat virastot Europol, Eurojust ja Frontex sekä perustamalla tarvittaessa uusia virastoja. Perussopimuksen ja Tukholman ohjelman mukaisesti näiden unionin virastojen tarkoituksena on toimia jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten operatiivisina välineinä, joilla taataan yksilönvapaudet ja turvallisuus unionissa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan toiminnan koordinointia, josta vastaa uusi sisäisen turvallisuuden komitea (COSI) (SEUT 71 artikla), sekä parlamentaarista valvontaa niin unionin kuin kansallisella tasolla, mistä määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 70, 85 (Eurojust) ja 88 (Europol) artiklassa. Tässä mielessä on todettava, ettei ole saatu määriteltyä oikeudellisia puitteita parlamentaariselle valvonnalle, vaikka on kulunut jo vuosi Lissabonin sopimuksen voimaantulosta. Tässä parlamenttien välisessä valiokuntakokouksessa, johon osallistuu 27 jäsenvaltion kansallisten parlamenttien oikeus- ja sisäasioiden valiokuntien edustajia, Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäsenillä on ensi kertaa Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen tilaisuus käsitellä demokraattista vastuuta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella ja erityisesti Schengen-yhteistyön osalta, sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toiminnan kannalta kolmen tärkeän viraston (Europol, Eurojust ja Frontex) toimintaa. Tämä parlamenttien välinen valiokuntakokous liittyy EU-maiden parlamenttien puhemieskonferenssin Tukholmassa toukokuussa 2010 käynnistämään prosessiin. Tuolloin puhemiehet pyysivät tulevaa puheenjohtajavaltiota Belgiaa tarkastelemaan lähemmin ehdotusta, jonka mukaan kansallisten parlamenttien Eurooppa-asioiden, ulko- ja PE v /7 OJ\ doc

3 turvallisuusasioiden sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnat pitäisivät säännöllisesti kokouksia yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Belgian parlamentti esittää ehdotuksensa parlamenttien puhemiesten seuraavassa konferenssissa, joka pidetään Brysselissä toukokuussa Tämä parlamenttien välinen valiokuntakokous tukee tehtävää, jonka EU-maiden parlamenttien puhemieskonferenssi on antanut Belgian parlamentille yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. OJ\ doc 3/7 PE v02-00

4 Maanantai 4. lokakuuta 2010 Puheenjohtaja: Juan Fernando LÓPEZ AGUILAR, Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) puheenjohtaja AVAUSISTUNTO VIRASTOJEN OPERATIIVINEN YHTEISTYÖ VAPAUDEN, OIKEUDEN JA TURVALLISUUDEN ALUEELLA Puheenjohtaja Juan Fernando LÓPEZ AGUILARin avauspuheenvuoro Fernard KOEKELBERG, sisäisen turvallisuuden pysyvän komitean (COSI) puheenjohtaja, puheenjohtajavaltio Belgia (vahvistetaan myöhemmin) Jean-Louis DE BROUWER, maahanmuutto- ja rajavalvonta-asioista vastaava johtaja, Euroopan komission oikeus- ja sisäasioiden pääosasto ISTUNTO I FRONTEX Ilkka LAITINEN, Frontexin johtaja Simon BUSUTTIL, Frontexin toimenkuvan tarkistamisesta vastaava esittelijä, Euroopan parlamentin LIBE-valiokunta Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex) perustettiin 2004, ja sen täysimääräinen toiminta alkoi lokakuussa Viraston tehtävänä on jäsenvaltioiden välisen operatiivisen yhteistyön yhteensovittaminen ulkorajavalvonnan alalla. Komissio on hiljattain ehdottanut Frontexin perustamisasetuksen muuttamista siten, että Frontex voisi ostaa kalustoa ja jäsenvaltiot olisivat velvollisia osallistumaan Frontexin kalustopooliin; muut ehdotetut muutokset koskevat muun muassa rajavartijoiden valmiusjoukon perustamista sekä EU-virastojen ja elinten ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön sääntöjä. Ehdotus on parhaillaan parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä. Tässä istunnossa on tilaisuus keskustella Frontexin tähänastisesta toiminnasta sekä sen tulevasta toiminnasta. PE v /7 OJ\ doc

5 ISTUNTO II EUROPOL Rob WAINWRIGHT, Europolin johtaja Agustín DÍAZ DE MERA GARCÍA CONSUEGRA, Euroopan parlamentin LIBE-valiokunnan jäsen Lord Peter BOWNESS, Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen EU-oikeutta ja -toimielimiä käsittelevän alivaliokunnan puheenjohtaja Lissabonin sopimuksessa (SEUT 88 artiklan 2 kohta) määrätään Europolin tulevan oikeudellisen kehyksen (Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla) osalta, että asetuksilla säädetään myös menettelytavoista, joilla Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa valvoo Europolin toimintaa. Menettelytapojen ja valvontavastuiden määrittely on tärkeä tehtävä, jossa (kansallisten ja unionin) lainsäätäjien olisi oltava mukana alusta saakka. Tässä istunnossa on mahdollisuus keskustella näistä asioista. On myös syytä korostaa, että komissio on kaavaillut antavansa ehdotuksen Europol-asetukseksi vuonna 2013, mutta Euroopan parlamentti kehotti marraskuussa 2009 antamassaan päätöslauselmassa esittämään ehdotuksen kuuden kuukauden kuluttua Lissabonin sopimuksen voimaantulosta. Tiistai 5. lokakuuta Cocktail-tilaisuus Paul-Henri Spaak -rakennus toinen kerros Puheenjohtaja: Juan Fernando LÓPEZ AGUILAR, Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) puheenjohtaja *** ISTUNTO III EUROJUST Aled WILLIAMS, Eurojustin kollegion puheenjohtaja Renate WEBER, Eurojust-asioiden esittelijä, LIBE-valiokunta Christine DEFRAIGNE, Belgian senaatin oikeudellisten asioiden valiokunnan puheenjohtaja OJ\ doc 5/7 PE v02-00

6 Tampereen huippukokouksen päätelmissä esitetty ja jo vuodesta 2001 lähtien väliaikaisesti toiminut Eurojust (pro-eurojust) perustettiin virallisesti 2002, minkä jälkeen sitä on vahvistettu 16. joulukuuta 2008 annetulla neuvoston päätöksellä 2009/426/YOS. Eurojustissa on yksi, kunkin jäsenvaltion lähettämä kansallinen jäsen, jonka on oltava syyttäjä, tuomari tai vastaavaa toimivaltaa käyttävä poliisi. Sen tehtävänä on antaa virikkeitä viranomaisten väliselle yhteistyölle ja parantaa sitä, kun on kyse rajat ylittävistä tutkinta- ja syytetoimista. Lissabonin sopimuksessa on erityismääräys Eurojustista, ja siinä määrätään Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien oikeudesta arvioida Eurojustin toimintaa. Tässä istunnossa on tilaisuus keskustella Eurojustin nykyisestä toiminnasta, myös sen toimenkuvan hiljattaisesta vahvistamisesta, sekä tulevaisuudennäkymistä Lissabonin sopimuksen valossa ISTUNTO IV SCHENGENIN SOPIMUKSEN 25-VUOTISPÄIVÄ Gunter CEUPPENS, SCH-EVAL-työryhmän puheenjohtaja, puheenjohtajavaltio Belgia Carlos COELHO, Schengen-asioiden esittelijä, LIBE-valiokunta Anne-Marie ESCOFER, Ranskan senaatin jäsen Viisi jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska ja Saksa) allekirjoittivat 25 vuotta sitten, 14. kesäkuuta 1985, sopimuksen, jolla luotiin niiden välille rajaton alue. Sopimus allekirjoitettiin Schengenissä Luxemburgissa, ja näin sopimuksen nimeksi tuli "Schengenin sopimus". Jatkosopimus allekirjoitettiin 19. kesäkuuta 1990, ja se tuli voimaan vuonna Sopimuksella poistettiin rajatarkastukset allekirjoittajamaiden sisärajoilla ja luotiin yhteinen ulkoraja, jolla tarkastuksia suoritetaan yhdenmukaisia menettelyjä noudattaen. Schengen-alue on sittemmin laajentunut asteittain kattamaan lähes kaikki EU:n jäsenvaltiot (poikkeuksina Yhdistynyt kuningaskunta, Kypros, Romania ja Bulgaria) sekä kolmansia maita (Islanti, Norja ja Sveitsi), ja samalla on sovittu viisumi- ja turvapaikka-asioissa sekä ulkorajatarkastuksissa sovellettavista yhteisistä toimenpiteistä PÄÄTÖSISTUNTO PARLAMENTAARINEN VALVONTA VAPAUDEN, OIKEUDEN JA TURVALLISUUDEN ALUEELLA PE v /7 OJ\ doc

7 Juan Fernando LÓPEZ AGUILAR, Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtaja Olga ZRIHEN, Belgian senaatin jäsen KÄYTÄNNÖN OHJEITA KESKUSTELUA VARTEN Kunkin istunnon alustusten kesto on rajoitettu 10 minuuttiin. Jotta mahdollisimman monet parlamentin jäsenet voisivat osallistua keskusteluun, puheaika on rajoitettu kahteen minuuttiin puheenvuoroa tai kysymystä kohti. Jäseniä pyydetään täyttämään kokoushuoneessa saamansa lomake puheenvuoron pyytämiseksi (ilmoitettava nimi ja parlamentti). Puheenvuorot annetaan jäsenille pyyntöjen saapumisjärjestyksessä ja vuorotellen ensin kahdelle kansallisten parlamenttien jäsenelle ja yhdelle Euroopan parlamentin jäsenelle ja niin edelleen. Puhujat, jotka haluavat täydentää puheenvuorojaan, voivat toimittaa etukäteen asiakirjoja (mielellään englannin- tai ranskankielisinä) sihteeristölle (sähköpostiosoite: Nämä asiakirjat ovat saatavilla kokouksen aikana. Kokousasiakirjoja lisätään jatkuvasti LIBE-valiokunnan kuulemisia koskevalle verkkosivustolle dy=libe TÄRKEÄÄ TIETOA KOKOUKSEEN OSALLISTUVILLE Kokous on avoin yleisölle. Osallistujien, joilla ei ole Euroopan parlamentin kulkulupaa, on turvallisuussyistä kuitenkin hankittava kulkulupa etukäteen. Kulkuluvan hakijoita pyydetään ottamaan yhteyttä sihteeristöön viimeistään 27. syyskuuta Sihteeristölle on ilmoitettava hakijan koko nimi, osoite ja syntymäaika. Ilman näitä tietoja turvallisuudesta vastaava yksikkö ei voi myöntää kulkulupaa. LISÄTIEDOT LIBE-valiokunnan sihteeristö Suhteet kansallisiin parlamentteihin Helene CALERS Eszter FAY Hallintovirkamies Hallintovirkamies Toimisto: RMD 04J018 Toimisto: WIE 05U025 Puhelin: +32(0) Puhelin: +32 (0) ip-libe@europarl.europa.eu eszter.fay@europarl.europa.eu Päivi HAPPONEN Charlotte JANS BASTIN Assistentti Assistentti Toimisto: RMD 04J042 Toimisto: WIE 05U004 Puhelin: +32(0) Puhelin: +32 (0) ip-libe@europarl.europa.eu charlotte.jansbastin@europarl.europa.eu OJ\ doc 7/7 PE v02-00