Pit. Naton on iskettävä Syyriaan, ellei rauhankokous onnistu, sanoo Yhdysvaltain hallituksen neuvonantaja Anne-Marie Slaughter.

Transkriptio

1 REUTERS / LEHTIKUVA Kurdiarmeijan naistaistelijoita puolustusasemissa Aleppon lähiössä 19. kesäkuuta. Naton on iskettävä Syyriaan, ellei rauhankokous onnistu, sanoo Yhdysvaltain hallituksen neuvonantaja Anne-Marie Slaughter. TEKSTI TEPPO TIILIKAINEN Pit 32 SUOMEN KUVALEHTI 29/2013

2 kä matka rauhaan SUOMEN KUVALEHTI 29/

3 Syyriassa on sodittu yli kaksi vuotta. Hallituksen joukot ovat päässeet niukasti niskan päälle valloitettuaan Libanonin rajan tuntumassa sijaitsevat Qusairin ja Tel Kalakhin kaupungit, joiden kautta on salakuljetettu aseita kapinallisille. Kiivaat taistelut ovat jatkuneet myös Homsissa, Damaskoksessa ja Aleppossa. Presidentti Bašar al-assadin hallituksen tukena on tuhansia Libanonista tulleita Hizbollahin taistelijoita. Syyrian sisällissota alkoi arabikevään mielenosoituksista, mutta siitä on kehittynyt laaja uskontokuntien välinen konflikti. Šiia- ja sunnimuslimit ovat vastakkain samalla tavoin kuin aikoinaan Irakin ja Iranin välisessä sodassa, jossa sunnit tukivat Irakia ja šiiat Irania. Mutta pohjimmiltaan kysymys ei ole uskonnosta vaan vallasta. Sunnijohtoiset Turkki, Saudi-Arabia, Oman, Eqypti ja Qatar tukevat kapinallisia. Šiialainen Iran, sen tukema Hizbollah-järjestö ja Irakin šiiat tukevat al-assadin hallitusta, jossa valta on šiioihin kuuluvilla alaviiteilla. Taistelujen pelätään nyt leviävän muihin arabimaihin, joissa šiiat ja sunnit elävät rinnakkain. Libanonin ja Syyrian rajalla on taisteltu jo kuukausia, mutta viime viikkoina yhteenottoja on ollut myös Libanonin sisällä. Irakissa tehdään iskuja lähes päivittäin. On erittäin todennäköistä, että puhumme vuoden kuluttua Lähi-idän sodasta, joka ulottuu Libanonista Iraniin, amerikkalaisen Princetonin yliopiston professori Anne-Marie Slaughter arvioi Suomen Kuvalehden haastattelussa. Slaughter toimi aikaisemmin politiikan suunnitteluosaston johtajana Yhdysvaltain ulkoministeriössä. Hän palasi kaksi vuotta sitten professorinvirkaansa, mutta jatkaa ulkoministeriön neuvonantajana. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan Alan Salehzadehin mukaan taistelut ovat pattitilanteessa, joten sotaan ei ole näkyvissä nopeaa ratkaisua. Salehzadeh on taustaltaan Iranin kurdi, ja hän on asunut pitkään Suomessa. Hän on selvitellyt Syyrian sodan taustoja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella julkaistussa raportissa. Salehzadehin mukaan sodan pitkittyminen johtuu paljolti kansainvälisestä politiikasta. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä Kiina ja Venäjä tukevat al-assadin hallitusta. Yhdysvallat, Britannia ja Ranska ovat kapinallisten puolella. Ristiriidat tulivat hyvin esiin kesäkuussa johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmän kokouksessa. Länsimaat yrittivät taivutella Venäjää lopettamaan asetoimitukset al-assadin hallinnolle. Venäjä puolestaan varoitti länttä aseistamasta kapinallisia. Muu maailma seuraa tapahtumia neuvottomana. Sodassa on kuollut jo yli ihmistä, joista suuri osa on siviilejä, naisia ja lapsia. Lähes seitsemän miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Syyria on jakautunut sodan aikana kolmeen osaan. Al-Assadin joukot hallitsevat Välimeren rannikkoseutua ja kapinalliset laajoja alueita Pohjois-Syy riassa. Yli sotilaan kurdiarmeija valvoo Pohjois-Syyrian kurdialueita. Viime vuonna näytti siltä, että al-assadin kaatuminen on vain ajan kysymys. Hallituksen joukot ovat kuitenkin paremmin aseis- Taistelujen pelätään leviävän myös muihin arabimaihin. 34 SUOMEN KUVALEHTI 29/2013

4 REUTERS / LEHTIKUVA Sunnit vastaan šiiat Sunnien ja šiiojen riitojen juuret ulottuvat profeetta Muhammadin kuolemaan vuonna 632. Sunnit valitsivat hänen seuraajakseen Abu Bakrin, jota pidettiin hänen ansioituneimpana seuraajanaan. Šiialaiset nostivat kuitenkin johtajakseen Muhammadin serkun Alin ja seuraavat hänestä alkaneen imaamisuvun opetuksia. Yli 80 prosenttia muslimeista on sunneja. Šiialaisia ei hyväksytä sunnivaltioissa, kuten Saudi-Arabiassa, Egyptissä ja Qatarissa. Eqypti on katkaissut diplomaattisuhteet al-assadin hallintoon, ja Qatarin uskonnolliset johtajat ovat julistaneet häntä vastaan pyhän sodan. MUSLIMIRYHMIEN OSUUS VÄESTÖSTÄ LÄHI-IDÄSSÄ % Iran Bahrain Irak Libanon Kuwait Syyria Arabiemiraatit Qatar Saudi Arabia Jordania Šiialaisen Iranin vankiloissa viruu tuhansia sunniaktivisteja. Šiiat ovat enemmistönä myös Bahrainissa. Šiiat Sunnit Lähde: CIA World Factbook, Pew Center Al-Qaida ja palestiinalaisten Hamas ovat sunnien äärijärjestöjä. Libanonin Hizbollah edustaa šiialaisuutta. Vapaan Syyrian armeijan sotilaat aterialla Aleppon sotilaslentokentän lähistöllä 27. kesäkuuta. SYYRIA Välimeri Hallituksen joukot Kapinalliset LIBANON TURKKI Damaskos ISRAEL JORDANIA Aleppo Homs Qusair SYYRIA Golanin kukkulat Kurdit Taistelut jatkuvat IRAK HK km 150 tautuneita kuin kapinalliset. Al-Assad saa Iranilta, Venäjältä ja Kiinalta kuukausittain 500 miljoonaa dollaria taloudellista tukea, josta merkittävä osa voidaan käyttää aseostoihin. Sitä paitsi oppositio on hajanainen ja sisäisen valtataistelun heikentämä. Vapaan Syyrian armeijan rinnalla taistelee radikaaleja islamistiryhmiä, jotka valtasivat keväällä keskisyyrialaisen Raqqan kaupungin. Asialla olivat äärisunnien muodostaman Ahrar al-šamin sekä pääosin ulkomaalaisista taistelijoista koostuvan Jabhat al-nusran joukot. Salehzadehin mukaan Jabhat al-nusra on entinen Irakin al-qaida, joka on siirtynyt Syyriaan ja vaihtanut nimensä. Siihen kuuluu miestä, ja sitä pidetään sotilaallisesti kurinalaisimpana kapinallisryhmänä. Sen tavoitteena on sharia-lakia noudattava islamistivaltio. Professori Slaughter pelkää, että radikaalien sunniryhmien vaikutusvalta kasvaa sodan pitkittyessä. Ääriryhmät manipuloivat maltillisia voimia, hän sanoo. Sen vuoksi ikivanhat etniset ja uskonnolliset kiistat nousevat taas pintaan. Monet sodan alussa oppositiota kannattaneet siviilit ovat saaneet tarpeekseen ääriryhmien terrorista. Aleppossa puhkesi kesäkuussa suuria mielenosoituksia, kun islamistit surmasivat 14-vuotiaan pojan, joka oli loukannut heidän mielestään profeetta Muhammadia. YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat 2005 suojelemaan siviilejä kansanmurhilta ja sotarikoksilta. Syyriassa suojeluvastuun periaatteista on tullut kuitenkin pelkkää paperia, koska YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaat tukevat eri osapuolia. Presidentti Barack Obama on ollut korostetun varovainen, hän ei halua sitoa Yhdysvaltoja uuteen sotaan. Yhdysvallat hyökkäsi 2003 Irakiin syytettyään maan johtoa joukkotuhoaseista ja yhteyksistä terroristijärjestö al-qaidaan. Syytökset osoittautuivat myöhemmin aiheettomiksi. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Yhdysvallat tukee Syyrian oppositiota vain siksi, että se taistelee Yhdysvaltain vihollista, Iranin tukemaa al-assadin hallitusta vastaan. Yhdysvallat haluaa kaataa al-assadin ja SUOMEN KUVALEHTI 29/

5 Yhdysvallat on rahoittanut kapinallisten aseostoja jo pitemmän aikaa. katkaista Iranin vaikutusvallan Libanonissa, hän sanoo. Venäjä yrittää estää länsimaita perustamasta Syyriaan samantapaista lentokieltoaluetta kuin Libyaan vuonna Venäjän mielestä suojeluvastuuta ylitulkittiin Libyassa, koska se muuttui laajaksi sotilaalliseksi operaatioksi, joka johti diktaattori Muammar Gaddafin kaatumiseen. Venäjä ja Kiina pelkäävät, että samaa periaatetta saatettaisiin käyttää niitä vastaan tulevaisuudessa, Aaltola sanoo. Hän muistuttaa, että Syyrialla on historiallisesti läheiset suhteet Venäjään, ja että suuri osa maan eliitistä on koulutettu siellä. Kapinallisille salakuljetetaan aseita Saudi-Arabiasta, Qatarista, Libyasta ja Irakista Turkin, Jordanian ja Libanonin kautta. Paineet kapinallisten tukemiseksi kasvoivat myös länsimaissa sen jälkeen, kun ranskalainen sanomalehti Le Monde väitti toukokuussa Syyrian armeijan käyttäneen taisteluissa kemiallisia aseita. Myös Yhdysvallat ja Britannia väittävät saaneensa todisteita niiden käytöstä. Kemiallisen aseen käyttökieltoa valvovan Helsingin yliopiston Verifin-instituutin johtaja Paula Vanninen pitää tietoja kuitenkin epämääräisinä. Uskon, että sariinin käytöstä on todisteita, hän sanoo. Ongelma on siinä, ettemme tiedä, kuka on ottanut näytteet ja mistä ne on otettu. Vanninen toivoo, että YK:n tutkimusryhmä pääsisi mahdollisimman nopeasti Syy riaan tutkimaan tilannetta. Hän muistuttaa, että tietoja voidaan käyttää poliittisena välineenä. Tässä tilanteessa kemiallisten aseiden käyttöä koskevat todisteet ovat edullisia opposition kannalta, koska se uhkaa jäädä tappiolle ilman ulkopuolista tukea. Kapinallisia tukevat arabimaat sekä Britannia Italia, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat lupasivat kesäkuun lopussa avustaa kapinallisia asehankinnoissa. Tilanne arveluttaa muita EU-maita. Ne pelkäävät, että aseet päätyvät lopulta islamistiterroristeille. Myös Suomi on tällä kannalla. Yhdysvallat perustelee kapinallisten aseistamista nimenomaan kemiallisten aseiden käytöllä. Obama ilmoitti jo viime vuonna, että kemialliset aseet ovat punainen viiva, jonka ylittäminen pakottaa sen harkitsemaan kovempia keinoja. Aaltola arvelee, että Yhdysvallat on tosiasiassa rahoittanut kapinallisten aseostoja jo pitemmän aikaa. Taistelukentältä saatujen tietojen mukaan kapinallisilla on jo amerikkalaisia asepukuja, radioita ja Yhdysvaltain armeijan ruoka-annoksia. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Venäjä yrittävät järjestää Geneveen kansainvälisen rauhankonferenssin. Mika Aaltolan mukaan mahdollisuudet näyttävät heikoilta, koska amerikkalaisilla ja venäläisillä on vastakkaiset tavoitteet Syyriassa. Al-Assadin hallitus on ilmoittanut olevansa valmis neuvotteluihin, mutta hajanaisella oppositiorintamalla ei ole yhtenäistä näkemystä kiistaa käydään muun muassa siitä, kuka edustaisi kapinallisia kokouksessa. Sitä paitsi osa kapinallisista uskoo, että sota voidaan voittaa, kunhan aseita saadaan lisää. Slaughterin mielestä Yhdysvaltain on puututtava tilanteeseen, elleivät diplomaattiset ponnistelut tuota tulosta ensi syyskuuhun mennessä. Muuten sota laajenee, ja satoja tuhansia ihmisiä tapetaan. Meidän pitää iskeä suurella voimalla ja pakottaa osapuolet poliittiseen ratkaisuun, Slaughter sanoo. Hänen mukaansa se voidaan tehdä Naton ja Arabiliiton voimin, koska YK:n turvallisuusneuvosto ei pysty päätöksiin. Hän muistuttaa, että Yhdysvallat toimi tällä tavoin 1999 Kosovossa, kun serbit pakotettiin rauhaan Naton ilmaiskuilla. Meidän ei pidä asettua sodassa kenenkään puolelle, Slaughter sanoo. Mutta meidän on mentävä Syyriaan ja muodostettava suoja-alueita siviileille. Ja meidän on tuhottava Syyrian hallituksen kyky surmata ihmisiä. SK Alan Haji Arkadian kirjakaupassa Helsingissä. 36 SUOMEN KUVALEHTI 29/2013

6 Syyrialainen Alan Haji pakeni liki kaksi vuotta sitten Suomeen. Välipysähdys TEKSTI NOORA JUSSILA KUVAT NICLAS MÄKELÄ SUOMEN KUVALEHTI 29/

7 Juuri nyt ei ole tämän parempaa paikkaa. Paratiisia, kuten Alan Hajin ystävä kommentoi tämän Facebookkuvaa Suomesta. Elokuussa Alan Hajilla alkaa englanninkielinen aikuislukio. Sitä ennen on kesä aikaa pyöräillä ympäri Helsingin rantoja ja opiskella suomea. Ennen kaikkea Haji, 28, tahtoo opiskella suomalaista yhteiskuntaa. Hän uskoo siitä olevan hyötyä, kun hän jonain päivänä palaa kotimaahansa Syyriaan. Hajista tuli aktivisti maaliskuussa Kaksi päivää ennen 19-vuotispäiväänsä hänet pidätettiin ja vietiin vankilaan. Hän oli yhdessä muiden kurditaustaisten opiskelijoiden kanssa järjestänyt rauhanomaisen mielenosoituksen parlamentin edessä Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa. Parlamentaarikoille kirjoittamassaan kirjeessä opiskelijat vaativat hallitusta höllentämään otettaan kurdeista. Ainakin 30 kurdia oli kuollut tapahtumaketjussa, joka oli alkanut jalkapallo-ottelusta Qamišlin kurdikaupungissa Pohjois-Syy riassa maaliskuun puolivälissä Syyrian armeijan joukot olivat rynnineet paikalle. Damaskoksessa Haji otettiin kiinni suoraan mielenosoituksesta. Hänen silmilleen laitettiin side ja hänet vietiin kymmeneksi päiväksi tutkintavankeuteen. Se ei yllättänyt. Haji tiesi teoistaan koituvan seurauksia. Haji syntyi Pohjois-Syyrian kurdialueella Derikin kaupungissa ja muutti perheensä kanssa Damaskokseen vuonna 2003, kun perheen vanhimpien poikien oli aika mennä yliopistoon. Haji valitsi turvallisen pääaineen: turismi ei ollut poliittisesti epäilyttävää. Matkaoppaana hän pääsisi tekemisiin ulkomaalaisten kanssa. Muuten se olisi voinut olla vaarallista. Presidentti Bašar al- Assadin hallinto on aina ollut epäluuloinen ulkomaalaisten kanssa tekemisissä olevia syyrialaisia kohtaan. Haji opiskeli ja työskenteli oppaana. Lisärahaa hän ansaitsi tekemällä tulkkaus- ja käännöstöitä. Hän käänsi turkkilaisia televisiosarjoja ja elokuvia arabiaksi. Vapaa-ajallaan hän tapasi samanmielisiä, pienissä ryhmissä ja aina eri henkilön kotona, jottei heidän jäljilleen päästäisi. He puhuivat demokratiasta, vapaudesta ja Syyrian hallituksen harjoittamasta sorrosta ja järjestivät useita mielenosoituksia. Haji pidätettiin monta kertaa. Kun häntä kuulusteltiin vankilassa, hän kielsi kaiken. Sitten häntä pahoinpideltiin. Silti hän piti itseään onnekkaana. Oli parempi olla pienessä sellissä yli 80 muun vangin kanssa kuin eristyksissä. Ja Haji selvisi hengissä toisin kuin monet ystävänsä. Ne, jotka eivät kuolleet vankilassa, saattoivat kuolla olohuoneisiinsa television ääreen, kun hallituksen koneet pommittivat naapurustoa. Vankilakokemuksistaan Haji ei kerro tarkemmin. Toisaalta hän ei halua muistella ikävää kokemusta, toisaalta ei pidä valittaa. Onhan hän hengissä. Vuonna 2008 Haji sai kutsun ystävän häihin Suomeen. Matka kesti kuukauden. Alan Haji haluaisi opiskella valtio-oppia nimenomaan Suomessa. Suomalaisiin Haji oli tutustunut jo Damaskoksessa, sillä sekä Suomen suurlähetystössä että Suomen Lähi-idän instituutissa kävi paljon suomalaisia harjoittelussa tai opiskelemassa. Etenkin instituutin naapurikortteleissa vanhassa kaupungissa Suomi tunnetaan hyvin. Hajikin oli jo muutama vuosi ennen matkaansa saanut suurlähetystössä työskennelleeltä suomalaistuttavalta lahjaksi Kalevalan arabiankielisen käännöksen sekä suomalaista taidetta esitteleviä kirjoja. Haji, joka tuohon aikaan oli kiinnostunut eri maiden mytologioista, ahmi muinaissuomalaisen eepoksen. Ensimmäisellä Suomen-matkallaan hän pääsi katsomaan 38 SUOMEN KUVALEHTI 29/2013

8 Haji säikähti. Veljelle ei saanut sattua mitään. suomalaisen kuvataiteen suosikkiaan, Hugo Simbergin Haavoittunutta enkeliä Tampereen tuomiokirkkoon. Suomesta palattuaan Haji kertoi ystävilleen maasta, jossa kukaan ei tarkkaile liikkumista, vaan ihmiset voivat sanoa ja olla mitä tahtovat. Mielenosoitukset levisivät Arabikevään jälkimainingeissa ympäri Syyriaa alkuvuodesta Tuolloin Haji oli jo piilossa. Hänet oli kutsuttu suorittamaan asepalvelusta Syyrian armeijaan. Haji, joka oli paitsi al-assadin hallintoa vastaan, oli myös aseita ja sotaa vastaan. Hän painui maan alle, piilotteli tuttaviensa luona ja vaihtoi paikkaa usein. Hänen onnekseen Syyrian laajalla tiedustelukoneistolla oli siinä vaiheessa jo muuta tekemistä, eikä Haji ollut etsityimpien joukossa. Kaikki muuttui kesällä Hallinnon joukot olivat tukahduttaneet kovin ottein mielenosoituksia keväästä lähtien. Kesällä tilanne näytti muuttuvan vain pahemmaksi. Hajin pitkään toivoma vallankumous ei ollut menossa lainkaan hänen toivomaansa suuntaan. Ihmiset eivät olleet uskaltaneet vaatia vapauksia ja oikeuksia ääneen. Kaikki olivat vaienneet, ja jopa parhaat ystävät saattoivat ylistää hallitsijaa toisilleen sen pelossa, että joku kuuntelee. Nyt ihmiset vihdoin puhuivat ääneen ja huusivat vaatimuksiaan kaduilla. Sitten heidät pidätettiin, ammuttiin tai he katosivat. Heinäkuun alussa armeija saartoi Haman kaupungin ja tappoi hyökkäyksessään yli 200 siviiliä. Se oli Syyrian kansannousun siihen mennessä verisin tapahtuma. Hajin 16-vuotias veli katosi. Hän oli osallistunut mielenosoituksiin Damaskoksessa. Perhe ei muutamaan päivään tiennyt mitä pojalle oli tapahtunut, kunnes naapuri kertoi aseistautuneiden miesten siepanneen veljen autoon kotikadulta. Lopulta yli kuukauden tiedustelujen ja lahjonnan jälkeen veli saatiin vapaaksi. Häntä oli kidutettu sähkösokeilla niin paljon, että Hajin mukaan hän olisi voinut kuolla. Haji säikähti. Hän oli ajatellut kestävänsä tekojensa seuraukset, mutta sitä hän ei kestäisi, jos veljelle tapahtuisi jotain. Oli pakko päästä pois Syyriasta. Syyskuussa 2011 Haji saapui Suomeen veljensä ja 21-vuotiaan sisarensa kanssa. Hän käytti kaikki säästönsä maksaessaan ihmisille, jotka kuljettivat heidät Damaskoksesta rajan yli Turkkiin. Siihen kului tuhansia euroja. Turkista sisarukset lensivät Helsinkiin. Sinne Hajin kaksoisvelikin oli muuttanut suomalaisen vaimonsa kanssa edellisenä vuonna. Haji lepäsi päivän, meni sitten lähimmälle poliisiasemalle ja ilmoitti tarvitsevansa suojelua. Koko talven Haji odotti turvapaikkahaastattelua. Hän yritti pitää itsensä kiireisenä. Joutsenon vastaanottokeskuksessa Imatralla hän auttoi muita asukkaita kääntämällä ja tulkkaamalla ja piti kerran viikossa piirustuskerhoja lapsille. Tuntui oudolta olla Suomessa, turvassa ja hiljaisuudessa, kun samaan aikaan You- Tube-videoissa kuvattiin Syyrian armeijan tappamien ruumiita ja lehdissä uhriluku nousi päivä päivältä korkeammaksi. Haji jakoi vastaanottokeskuksessa perhehuoneen siskonsa kanssa. Hän oli vanhempana nyt vastuussa myös hänestä ja veljestään, joka oli joutunut eri vastaanottokeskukseen. Ei ollut aikaa pysähtyä ja miettiä itseä. Turvapaikkahaastattelussa viranomaiset kysyivät muutaman kysymyksen ja antoivat Hajin kertoa tarinansa. Haji yllättyi viranomaisten ystävällisyydestä. Häneltä jopa kysyttiin, haluaako hän kurdin kielen tulkin. Sellainen olisi ollut täysi mahdottomuus Syyriassa. Puolen vuoden kuluttua Haji joutui muuttamaan. Joutsenon vastaanottokeskus oli päätetty siirtää Lappeenrantaan entisen Konnunsuon vankilan tiloihin. Uudessa keskuksessa Haji auttoi siivoamaan, jottei paikka enää muistuttaisi vankilaa. Vuoden odottamisen jälkeen hän sai turvapaikan. Tuttava vuokrasi Hajille yksiön Helsingin Hakaniemestä. Juhannusaaton aaton ilta on lämmin. Haji ottaa pyöränsä ja polkee pienestä yksiöstään Hakaniemen torin laidalta Kaivopuiston rantaan. Se on yksi hänen suosikkipaikoistaan. Luonto on niin kaunis. Vehreä. Aivan erilainen kuin Syyriassa. Halusin tulla nimenomaan Suomeen, sillä täällä tuntuu todella turvalliselta, Haji sanoo. Suomenkursseistaan huolimatta hän käyttää mieluummin vielä englantia. Elokuussa alkaa koulutusohjelma Eiran aikuislukiossa. Haji tahtoo oppia käyttämään suomea sujuvasti. Opinnot alkavat englanniksi, mutta kielitaidon kohentuessa lukiokursseja voi suorittaa myös suomeksi. Sitten tavoitteena on pyrkiä Helsingin yliopistoon lukemaan valtio-oppia. Poliittisten tieteiden opiskelu on Hajin mukaan järkevintä juuri Suomessa. Suomi on neutraali maa, eikä poliittisten tieteiden opetus ole ideologisesti korruptoitunutta, kuten muissa maissa. Suomalaisia ystäviä on löytynyt muutamalta avoimen yliopiston kurssilta. Toisiin Syyriasta tulleisiin tutustuu pienessä maassa väkisinkin. Seuraavaksi Haji yrittää saada Turkkin paenneet vanhempansa Suomeen. Vallankumous, jota Alan Haji pitkään toivoi Syyriaan, on muuttunut aina vain verisemmäksi. En halunnut, että tässä käy näin, mutta kutsun sitä edelleen vallankumoukseksi enkä sisällissodaksi. Olen ylpeä syyrialaisista, mielestäni tämä oli tarpeellista. Ehkä tällä hetkellä laukausten ja pommien ääni on voimakkaampi kuin meidän, mutta me olemme kansa. Lopulta voitamme. Syyrian ajatteleminen antaa Hajille voimaa opiskella. Lopulta rauhallinen pohjoinen Suomi on vain välietappi Hajin matkalla. Tuhoaminen on paljon helpompaa kuin rakentaminen. Emmekä me uudelleenrakenna vain rakennuksia, vaan myös ihmiset. Se on suurin haaste, jonka pariin toivon pääseväni jonain päivänä, kun Syyriassa on tarpeeksi turvallista. Minun taisteluni on vasta tulossa. SK SUOMEN KUVALEHTI 29/