Luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi

Transkriptio

1 Viitaten lausuntopyyntöönne Dnro MMM030:00/2013 Luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa. Tuleva ohjelmakausi on ratkaiseva monien Suomen ja EU:n ympäristötavoitteiden kannalta, kuten vesien hyvä tila (seuraava tarkastelu 2015), luonnon köyhtymisen pysäyttäminen 2020 ja energia/ilmastotavoitteet 20/20/20. Näistä ympäristöasioista on tulevalla ohjelmakaudella viimekertaista enemmän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varassa, koska esimerkiksi EAKR:n puolella ympäristöä ei ole otettu yhtä hyvin huomioon. Ympäristön kannalta ohjelmassa on monia parannuksia tähän kauteen verrattuna. Ohjelman luonnos mahdollistaa teoriassa paljon järkevää ja hyvää toimintaa. Monet ohjelman käytännön kannalta ratkaisevat asiat olivat kuitenkin lausuntokierroksella vielä auki sekä Suomessa että EU:ssa esimerkiksi rahoitus, kohdentaminen, tukitasot, viherryttämisen ympäristötaso, täydentävät ehdot jne. Siksi ohjelman uusi versio on syytä pistää uudelleen lausunnolle syksyllä ennen valtioneuvoston käsittelyä. Myös ympäristöarviointi on syytä silloin päivittää, koska ohjelman vaikutukset riippuvat täysin nyt vielä auki olevista ratkaisuista. 1. Toimintaympäristön kuvaus Toimintaympäristön kuvaukseen (1.3) olisi syytä lisätä metsien uhanalaisten luontotyyppien ja lajien määrät, kuten maataloudessa on tehty (SY 8/2008 ja Suomen lajien uhanalaisuus 2010). Uusiutuvat energialähteet -lukuun pitäisi lisätä virke puuenergian ympäristöriskeistä, esimerkiksi: "Puuenergian kasvuun liittyy elinkaari- ja biodiversiteettihaasteita, joiden hallitsemiseksi kestävyyskriteereitä tulee vielä kehittää." SWOT-analyysin heikkouksissa ja uhkissa pitäisi todeta maatalousluonnon ja metsien luonnon köyhtymisen jatkuminen. Niiden luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusaste ovat maamme korkeimmat, joten vahvuudet-kohdan kommentti niiden häviämisen vähäisyydestä kannattaa poistaa. Uhkatekijöihin pitäisi kirjoittaa selvemmin auki myös vesien rehevöitymisen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kasvun jatkuminen, ellei toimia tehosteta. Sitä vastoin luomun samaan tuotantomäärään tarvitsema suurempi pinta-ala ei ole todellinen ongelma, koska luomuun ei olla lisää peltoja raivaamassa (luomussa panostetaan laatuun eikä määrään).

2 2. Analyysista nousevat tarpeet 4 A -kohdassa metsätalouden luonnonhoito on pistetty kansallisen KEMRA-rahoituksen varaan. Huomautimme jo nykyisen ohjelmakauden valmisteluissa, että se ei riitä vaan metsäluonnon tila huononee: uhanalaisista lajeistamme 37,5 % elää metsissä ja 70 % metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Tämän ohjelmakauden aikana KEMERA-rahoja on vähennetty ja leikkaukset on kohdistettu pääosin luonnonhoitoon eikä metsätalouteen. Nyt KEMERA-luonnonhoitorahat menevät pääosin metsälakikohteisiin, emmekä ole kuulleet että niistä olisi rahoitettu enää esimerkiksi NATURA-alueiden hoitosuunnitelmia (vertaa s. 24). Tällä hetkellä KEMERAleikkaukset uhkaavat myös ensimmäisten METSO-luonnonhoitohankkeiden jatkamista. Toisin sanoen metsätalouden EU-ympäristötukien käyttöön ottaminen on vielä ajankohtaisempaa nyt kuin nykyistä ohjelmakautta suunniteltaessa. Ellei EU-tukia nyt lisätä, tämä metsäluonnon rahoitusvaje pitää ratkaista kotimaisesti siirtämällä KEMERAn painopistettä metsätaloudesta luonnonhoitoon. 3. Ennakkoarviointi Rahoitus vaikuttaa olennaisesti toimien toteutumisen varmuuteen, määrään ja vaikutuksiin. Tästä syystä todellista ohjelman vaikutusten arviointia ei ole nyt voitu tehdä. Asiaan tulee palata syksyllä vielä ennen valtioneuvostoa. SOVA toimii parhaiten kun sillä vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja. Nyt niitä ei ollut. Jatkossa voisi ainakin vertailla tämän ja tulevan ohjelmakauden esityksiä keskenään. Sitten voisi pohtia mikä muuttui, mihin suuntaan ja paljonko. Parasta olisi tehdä ainakin kaksi muutakin vaihtoehtoa, esimerkiksi ympäristökorvaukseen esitettyjen leikkauksien kanssa ja ilman. Ympäristöselostus oli varsin kuvaileva. Siinä todettiin esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden ongelmat, mutta niistä ei tehty vielä johtopäätöksiä. Selostuksessa ei myöskään arvioitu ohjelman puutteita, esimerkiksi lähtötilanteessa hyvin kuvattu metsäluonnon uhanalaistuminen unohtui ohjelman kommentoinnissa. 4. Valittu strategia Valittu strategia on monipuolinen muuten kuin metsien osalta. Niiden osalla puuenergian lisääminen lisäisi painetta metsäluonnon monimuotoisuutta kohtaan, jolle ohjelma ei nyt lupaa mitään. Tätä pitäisi tasapainottaa. 5. Sovellettavissa olevien ennakkoehtojen määrittely Oli luonnoksessa kesken. 6. Kuvaus tuloskehyksestä Oli luonnoksessa kesken. 7. Valitut toimenpiteet 7.1. Useita toimenpiteitä koskevat yhteiset ehdot Monet EU-säädökset, jotka muodostavat toimien reunaehtoja, olivat luonnosvaiheessa vielä kesken Koulutus ja tiedonvälitys Hankkeilla on prioriteetti 1:n lisäksi merkitystä myös ympäristöprioriteetti 4:lle Neuvonta Neuvonnan rooli voi olla merkittävä mm. ympäristöasioiden räätälöimisessä tilatasolla. Paljon on toki kiinni neuvojien osaamisesta ja tilan saamista kannustimista panna esitettyjä toimia käytäntöön.

3 7.4. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Perinnebiotooppi- ja kosteikkotoimenpiteissä on monia parannuksia. Ne ovat tärkeitä ohjelman ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Perinnebiotooppien ym. aitaamisessa kannattaa tukea myös petoaitoja, mikä oli luonnoksessa vielä suluissa. Rahoitettavia investointeja voi supistaa ensimmäisenä salaojituksesta. Se on tuotannollinen investointi, jollaisia viljelijät tekevät muutenkin. Lisäksi se on ristiriidassa muiden ympäristötavoitteiden kuten monimuotoisuustavoitteen kanssa Ympäristökorvaukset Suurin kysymys on se, että rahojen jako, tukitasot ja toimien kohdentaminen olivat yhä auki luonnoksessa. Jos ympäristökorvausta leikataan esitetyllä tavalla, se vaatisi todella tehokasta kohdentamista. Hallitusohjelmankin mukaan kohdentamista pitäisi tehdä myös alueellisesti. Vain näin voidaan saada toimille riittävää tehoa siellä, missä maatalouden kuormitus tuntuu eniten, kuten ympäristöselostuksen mukaan Saaristomerellä, Etelä-Suomen jokivesistöissä ja Suomenlahdella. Alueellisessa kohdentamisessa voi käyttää hyväksi myös vesipuitedirektiivin vesienhoitosuunnitelmia. Lannoitustaulukoista riippuu suuresti se mitä vesistöille todella tapahtuu. On selvää, että MTT:n tutkimuksia ylittäviä lannoitemääriä ei saa sallia vaan taulukot pitää palauttaa niiden mukaisiksi. Lisäksi on aika poistaa ns. karjanlantapoikkeus kuten jo viime kaudella luvattiin. Ravinnetaseen osalta ns. starttifosforista voidaan luopua hyvän fosforipitoisuuden alueilla. Jos ympäristökorvausta leikataan, näiden pelisääntöjen sekä nitraattisäädösten merkitys ohjelman vesiensuojelutavoitteille kasvaa entisestään. Hallitusohjelmassakin mainittu ravinteiden kierrätys eläin- ja kasvitilojen välillä ei nyt esitetyillä toimilla etene vaan siihen tarvitaan lisätoimia. Esimerkiksi luovutusrajoituksista voisi luopua. Todettakoon, että puhdistamolietteen uudelleen käyttöön tarvittaisiin vielä innovaatiotoimia, jotta niiden puhtautta saataisiin parannettua riittävästi. Biodiversiteetin osalta esityksessä on monia nykyisiä toimenpiteitä helpottavia ja parantavia muutoksia. Kuitenkaan luonnonhoitopeltonurmien niittoa ei saa missään nimessä tehdä ennen 1.8. Muuten tuhotaan eliöitä, joita varten nämä alueet on tehty. Lajien suojelua varten tarkoitetuista alueista tulisi niille "ekologisia ansoja". Tällaisia kohteita ei tarvisisi aina niittää joka vuosikaan. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon sopimusten rahoitukseen kannattaa panostaa niin, että tuki kattaa kustannukset. Näillä sopimuksilla voidaan hoitaa myös erilaisten uhanalaisten lajien vaatimia erikoistoimenpiteitä Luonnonmukainen tuotanto Esitetyillä toimilla valtioneuvoston luomu-tavoitteiden saavuttaminen kyllä helpottuu. On kuitenkin selvää, että yleisten ohjelman ympäristövaatimusten tulee koskea myös luomutiloja. Niillä ympäristötavoitteiden saavuttaminen on muutenkin helpointa Luonnonhaittakorvaukset Luonnonhaittakorvauksia perustellaan myös 4A-prioriteetin tukemisella. Siksi niille pitäisi tehdä lisää valitakriteereitä, varsinkin koska näyttää siltä että täydentävät ehdot jäävät heikoiksi. Nyt luonnonhaittakorvaukset syövät paljon ohjelman varoja tilanteessa, missä ympäristökorvausta aiotaan leikata. Toinen vaihtoehto on siirtää varoja luonnonhaittakorvauksesta ympäristökorvaukseen Eläinten hyvinvointi Eläinten hyvinvointitoimenpiteissä on paljon toimintoja, jotka olisi kuitenkin aika määrätä pakolliseksi. Se olisi kustannustehokastakin.

4 7.11. Yhteistyö On hyvä, että tästä voitaisiin tukea myös innovatiivisia biodiversiteetti- ja vesiensuojeluhankkeita LEADER LEADER-toimilla on toteutettu monia ympäristöhankkeita ja tätä toimintaa on syytä jatkaa Tekninen apu Teknisestä tuesta kannattaisi rahoittaa High Nature Values -alueiden parempaa selvittämistä ensi kautta varten. Niistä voi olla tulevaisuudessa apua keskusteltaessa EU:n kanssa Etelä-Suomen tuista. 8. Arviointisuunnitelma Puuttui luonnoksesta. 9. Rahoitussuunnitelma Luonnoksessa ei ollut rahoitussuunnitelmaa. Ohjelmalla olisi enemmän rahaa kuin tällä kaudella. Kuitenkin erillisessä päivätyssä luonnoksessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksesta ympäristökorvausta oli leikattu nykyisen kauden miljoonasta miljoonaan euroon. Tämä johtaisi ohjelman ympäristötavoitteiden saavuttamatta jättämiseen. Rahaa ei missään nimessä pidä siirtää kakkospilarista ykköspilariin. Viherryttämisenkin ympäristöhyödyt näyttävät tulevan jäämään ympäristökorvausta heikommiksi, joten sen rahoituksesta voisi tinkiä ympäristökorvausten hyväksi. Kakkospilarissa rahaa pitäisi siirtää luonnonhaittakorvauksesta ympäristökorvaukseen. Mikäli tämä ei poliittisesti käy, leikattavaa löytyisi investoinneistakin, kuten salaojituksista. Rahoitusta lisättäisiin myös eläinten hyvinvointiin. Se on tärkeä asia, mutta niitä toimia olisi aika siirtää jo pakolliseksi. 10. Indikaattorisuunnitelma 11. Kansallinen lisärahoitus toimenpiteittäin 12. Elementit, joita tarvitaan valtiontukien käsittelyyn 13. Tieto toimenpiteiden täydentävyydestä Ympäristötoimenpiteiden vastaava kattavuus on tärkeä varmistaa myös muissa rahastoissa. 14. Ohjelman toimeenpanon järjestelyn kuvaukset Seurantakomitean kokoonpano näytti kattavalta. Tukitietojen tulee olla julkisia ja järjestelmistä helposti saatavissa.

5 15. Toteutetut toimet kumppanien mukaan ottamiseksi Valtakunnallisten ympäristöjärjestöjen ottaminen työryhmiin oli parempaa kuin viimeksi, mutta rajoittui yhä strategiaryhmään ja ympäristökorvaukseen. Ympäristönäkökulman puuttuminen näkyy esimerkiksi luonnonhaittakorvauksen käsittelyssä. Yksi valmistelutyön yhtenäisyyttä heikentävä ongelma on, että ympäristöjärjestöjä ei ole vielä maataloudesta vastaavassa EU-jaostossa. Ne ovat kuitenkin jo MMM:nkin muissa vastaavissa jaoistoissa, kuten kalastuksen ja EU-metsäpolitiikan jaostoissa. Aluetasolla ympäristöjärjestöjä ei kutsuttu mukaan vieläkään kovin hyvin. Esimerkiksi Uudenmaan piirimme sai vain kaksi kyselyä ja kutsun yhteen sidosryhmäseminaariin, ei muuta. Tässä olisi aluehallinnolla paljon parannettavaa. Sidosryhmäseminaareja, tiedotusta yms. on ollut viime kautta paremmin. Kuulemisten tuloksista ei ainakaan kaikille valmisteluryhmille tullut kunnon koosteita, joten niiden tulokset näyttävät menneen paljolti hukkaan. 16. Verkoston toimintasuunnitelma Ei ollut. 17. Lisäksi/muuta Katso luku kohta yleistä lausuntomme alusta. Lisätiedot - johtava asiantuntija Ilpo Kuronen, puhelin , ilpo.kuronen@sll.fi - erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin , tapani.veistola@sll.fi SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Toimeksi saaneena Ilpo Kuronen johtava asiantuntija