Kasvua ja kilpailukykyä tiedolla alueille (KAKITA) VNK/1774/48/ I Esittely

Transkriptio

1 Kasvua ja kilpailukykyä tiedolla alueille (KAKITA) VNK/1774/48/ I Esittely

2 Hankkeen tausta ja tavoitteet

3 Hankkeen tausta Hankkeen taustalla sote- ja maakuntauudistus sekä erityisesti uusi laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista: Tunnistettu valtakunnallinen tarve tilannekuvalle, johon uusi aluekehittämisjärjestelmä perustuu (hallitusohjelman mukaan hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa ) Uusi aluekehittämisjärjestelmä tulee perustumaan entistä vahvemmin eri aluetasojen (valtio, maakunta, kunta) ja eri aluekehittämistoimijoiden väliseen yhteistyöhön ja sopimuksellisuuteen. Valtion ja tulevien maakuntien suhde edellyttää uudenlaista yhteistyötä. Lakiesityksessä ehdotetaan, että valtion ja maakuntien välillä käydään jatkossa vuosittain keskustelut aluekehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Näin ollen valtakunnallisesti on tunnistettu tarve tilannekuvalle, johon uusi aluekehittämisjärjestelmä perustuu.

4 Hankkeen tausta Ennakoinnin, reagoinnin ja siten tiedolla johtamisen ja tietoperustan vahvistaminen korostuvat yhteiskunnallisten ja julkisen ja yksityisen sektorin rakenteiden muutoksen hallinnassa. Yhteisellä tilannekuvalla on yhä tärkeämpi merkitys ja on pohdittava, miten valtion ja maakuntien yhteistä tilannekuvaa rakennetaan ja keskustelua valtion ja maakuntien välillä tullaan käymään.

5 Hankkeen tavoitteet Sektorikohtainen ja aluetalouden tietoperusta on vahva, mutta käytännössä tieto on hajautunutta ja keskenään koordinoimatonta. Hankkeen aikana luodaan aluetalouden tietoperustan viitekehys, jossa yhdistetään käyttäjälähtöisesti valtion ja alueiden tietotuotannon toimivimmat mallit ja käytännöt Tämän hankkeen tuloksena on indikaattori- ja prosessityökalu maakuntien ja valtion yhteiselle tilannekuvalle (ts. tilannekuvatyökalu ) a) Indikaattorit: Mitä tilannekuvan indikaattoreineen tulee sisältää ja miten se tulisi jäsentää? Mikä on nykytilanne ja toisaalta tuleva tarve? b) Prosessi: Millainen itse prosessin tulee olla (mm. aikajänteet/tarkennettu vuosikello, tietojen kokoaminen, ylläpito ja seuranta, roolit ja vastuut)? Millaisia nykykäytäntöjä on ja millaisia tulevia tarpeita on?

6 Hankkeen tavoitteet Painopiste alueen taloutta ja resilienssiä eli muutosjoustavuutta kuvaavilla määrällisillä ja laadullisilla indikaattoreilla, joita pystytään hyödyntämään sekä alueellisen että valtakunnallisen ennakoinnin, päätöksenteon, resurssien jaon ja seurannan tukena. Tilannekuvaindikaattoreiden perusteella tunnistetaan aluetalouden ja yritystoiminnan erityispiirteitä (mm. toimiala-, työllisyys- ja elinkeinorakenne, yritystoiminnan ekosysteemit, osaaminen ja innovaatiotoiminta). Käytännössä: Laajempi aluekehityksen kuva (toimii perustana ilmiöiden hahmottamiselle valtion ja alueiden näkökulmasta) Syntyy myös koonti eri sektoreiden keräämistä tiedoista, käytännöistä ja saatavilla olevista tiedoista eri sektoreihin liittyen Tilannekuva toimii perustana makupalveluiden tarkastelulle, mutta ei ole niiden yksityiskohtainen suoritteiden, vaikuttavuuden ja kustannusten seurannan väline (maakuntauudistuksen kustannus- ja vaikuttavuusryhmä tarkastelee yksityiskohtaisemmin näitä mittareita)?

7 Huomioitavaa tilannekuvaprosessissa ja indikaattoreissa Kartoitettava, millaisia hyviä prosesseja ja selvityksiä jo on meneillään Vertailukelpoisuus ja maakuntien keskinäisriippuvuus (mm. käytävät, verkostot, kvlinkit) Sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen tieto (ml. kehitysnäkymät, barometrityyppiset tiedot, strategiset valinnat) Aikajänteenä sekä peräpeili että ennakointi (hyvänä aikajänteenä tulevaan on julkisen talouden suunnitelman mukainen 4 vuotta + pidempi aikaväli eli strategiset valinnat) Tilannekuvassa erilaisia tarkasteluvuosia (esim. alueiden kehittämisen painopisteitä valmistellessa perusteellisempi ja sen jälkeen kevyempiä tarkasteluja) Huomioitava maakuntauudistuksen ryhmät ja niiden valmistelu: Erityisesti kiinteä yhteys vaikuttavuus- ja kustannusryhmän kanssa

8 Hankkeen osa-kokonaisuudet ja konsortion välinen työnjako

9 Loppuraportointi Helmi toukokuu 2017 Kesä elokuu 2017 Syys lokakuu 2017 Marras joulukuu 2017 Osatehtävä 1: Tilannekuva (määrälliset ja laadulliset indikaattorit) Aluekehityksen kuva ja indikaattorit (MDI ja PTT) Talouden tilannekuva ja indikaattorit (Perlacon) Yritystoiminnan ekosysteemit ja indikaattorit (4Front) Osatehtävä 2: Välineet ja prosessit tiedon tuottamiseksi (MDI) Aineiston keruu Työkalun testaaminen Viitekehys ja indikaattoritiedot tilannekuvatyökalulle Viitekehyksen ja tilannekuvaprosessin tarkentaminen osana valtion ja maakuntien välisiä simulointikeskusteluja Osatehtävä 3: Tiedon hyödyntäminen valtioneuvostossa ja maakunnissa (MDI) Tutkimushankkeen hallinnointi ja viestintä (MDI)

10 PTT:n osio PTT osallistuu tilannekuvaindikaattorien työstämiseen. Tavoitteena on valita tärkeimmät määrälliset ja laadulliset tilannekuvaindikaattorit, joiden avulla saadaan nopeasti oikeaa ja ajantasaista tietoa alueiden kehityksestä. Tavoitteena on valita näyttöön perustuen sellaisia tilannekuvaindikaattoreita, jotka ovat luonteeltaan niin sanottuja nopeita ja herkkiä muuttujia, jotka ovat keskeisiä aluetalouden ja yritystoiminnan erityispiirteiden muutosten tunnistamisessa. Pääpaino PTT:n osiossa on ajantasaisen tiedon saatavuus aluetalouden tilasta. Tiedot alueellisen bkt:n kehityksestä saadaan vasta tilastovuotta seuraavan vuoden joulukuussa. Hankkeessa tarkastellaan miten hyvin ToimialaOnlinesta saatavat nopeammat indikaattorit, kuten maakunnittaisen liikevaihdon suhdannekuvaajat, ennakoivat bkt-tietoja ja miten hyvän kuvan ne antavat aluetalouden tilasta. Lisäksi PTT:n osiossa tarkastellaan toisen nopean tiedon lähteen, työvoimatiedustelun neljännesvuosittaiset tietoja. Ne antavat kattavan kuvan maakuntien työmarkkinoiden kehityksestä. Niiden haasteena ovat kuitenkin työmarkkinoiden pienestä koosta johtuvat suuret vaihtelut, jolloin informaatiota voi olla vaikea erottaa satunnaisvaihtelun ja tilastovirheiden takaa. Niitä ei myöskään valmiiksi puhdisteta kausivaihtelusta, jolloin tulkinta on hankalaa.

11 PTT:n osio PTT osallistuu myös maakuntien profiilien luomiseen, ja erityisesti niiden välisten yhteyksien tarkasteluun. Alueet ovat myös paljon avoimempia talouksia kuin valtiot. Niiden rajojen yli kulkevat hyödyke-, työvoima- ja pääomavirrat ovat suurempia suhteessa talouden kokoon kuin valtiolla. Tällöin myös indikaattoreiden tulkinnassa täytyy olla huolellisempi. Uusin laaja tietopohja yhteyksistä on vuoden 2002 aluetilinpidosta, eikä tähän ole tiedossa päivitystä. Työssä pohditaan muunlaisia tapoja kuvata alueiden välisiä yhteyksiä. PTT osallistuu myös keskustelukumppanina Perlaconille paikallishallinnon talouskehityksen seurannasta ja erityisesti kuntien taloustilastoinnin ja kansantalouden tilipidon yhteyteen julkisen talouden suunnitelman näkökulmasta.

12 4Frontin osio Yritystoiminnan ekosysteemit -osatavoitteessa tarkastellaan aluetalouden tietoperustan tarpeita ekosysteemien toiminnan näkökulmasta. Tuloksena syntyy viitekehys ja indikaattorit ekosysteemien tietotarpeiden jäsentämiseksi. Tehtävä toteutetaan kirjoituspöytätyöskentelynä aikaisemman kirjallisuuden pohjalta. Konkreettisena tuotoksena syntyy noin sivun (+ liitteet) mittainen analyysiraportti sekä tarpeen mukaan siihen pohjautuva tiivistelmä, blogikirjoitus tai Policy Brief.

13 4Frontin osio Alustavia esimerkkejä / viitekehyksiä / indikaattoreita / aineistoja hyödynnettäväksi ekosysteemiosiossa: OECD Entrepreneurship at a Glance 2016; erityisesti viitekehys sivulla 13, ja mittaristo liitteessä B, oecd entrepreneurship at a glance 2016, GEM / GEDI / REDI Global Startup Ecosystem Report Regional Innovation Scoreboard European Cluster Observatory

14 Perlaconin osio Maakunta- ja kuntatalouden tilannekuvan muodostamiseen käytetään hyväksi tuoreita, käytettävissä olevia tilastotietoja, kuntien omia veroennustekehikkoja ja talousarvioasiakirjaa vuodelle 2017 ja suunnitelmaa ja mahdollista investointiohjelmaa tästä eteenpäin Hankkeen aikana Perlaconilta valmistuu uusin kuntakohtainen painelaskenta, jonka avulla voidaan tarkastella laskennallisella tasolla kuntien ennakoitavaa velkaantumiskehitystä ja/tai alijäämäkehitystä. Mallilla on mahdollista tarkastella myös painetta veroprosenttia kohtaan. Mallin laskenta jatkuu vuosille , joten sillä voidaan arvioida myös kuntakohtaisesti sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusta haluttuihin kuntaryhmiin. Nyt tehtävään selvitykseen voidaan mallilla tuottaa informaatiota haluttuun kuntaryhmään kohdistettuna, esimerkiksi haluttuihin alueisiin jaoteltuna.

15 Valtion valmistelun vuosikello, johon tilannekuvatyökalu sovitetaan [ministeriöiden luonnos]

16 Näkökulmia tilannekuvatyökalun muodostamiseen Sektoriputkista yhteiseen tilannekuvaan

17 Tilannekuvan tarkastelunäkökulmia VALTIO UUDISTUMINEN ELINVOIMA HYVINVOINTI MAAKUNNAT Talouden ja ympäristön uudistuminen ja kestävyys Taloudellisen toimeliaisuuden kasvattaminen kovat tekijät Hyvinvoinnin lisääminen ja jakaminen pehmeät tekijät 17

18 UUDISTUMINEN Osaaminen Yritystoiminta (ekosysteeminäkökulma) Kestävä kehitys jne. ELINVOIMA Väestö Aluetalous Saavutettavuus jne. HYVINVOINTI Terveys ja hyvinvointi Osallisuus Kotoutuminen jne. HIITAAT MUUTTUJAT ( rakennemuuttujat ) Seurataan 5-10 v. ajanjaksolla NOPEAT MUUTTUJAT ( reaaliaikaiset ) Seurataan vuositasolla (tarvittaessa 1 kk - 3 vuotta) KOKEMUKSELLISET MUUTTUJAT Barometrit, hiljaiset signaalit, strategiset valinnat Kokonaiskuvan kannalta merkittävimmät ilmiöt ja teemat valtion ja alueiden näkökulmasta POLITIIKKAMITTARIT Politiikkatoimenpiteiden seurannan mittarit (+ esim. kärkihankkeiden ja painopisteiden mittaaminen) * Muuttujien kiinnepisteet lähtökohtaisesti vuoteen 2000 ja

19 Tilannekuvatyökaluun liittyvän prosessin kuvaus Kuvaus tilannekuvan rakentamisesta, luonteesta ja tavoitteesta sekä osallistuvista tahoista ja tietojen tuottajista Tarkennettu vuosikello (mitä tapahtuu milloinkin valtion ja maakuntien välisiä keskusteluja varten, yhteydet muihin prosesseihin) Indikaattoritietojen kokoaminen, yhteishankinnat ja koordinointi tiedon tarpeissa, ylläpito ja seuranta Kuvaus eri tahojen rooleista ja vastuista Indikaattoritiedoista hahmotus/kuvaus vaikutusketjuista, mihin maakunnan toimintaan muutos indikaattoreissa (pitäisi) vaikuttaa 19

20 Hankkeen eteneminen

21 Kevät 2017 TYÖVAIHE META-ANALYYSI (MDI, PTT, 4Front, Perlacon): Tilannekuvaindikaattoreiden kartoitus, selvitys ministeriöiden ja alueiden käytössä olevista tietolähteistä. Viitekehyksen ja mittareiden suunnittelu, tuotetaan matriisi indikaattoritiedoista tilannekuvatyökalun pohjaksi (jäsennys ja luokitus). AVAINHENKILÖHAASTATTELUT (MDI): Haastatteluissa kartoitetaan hyviä indikaattoreihin liittyviä nykykäytäntöjä ja jo toimivaksi todettuja prosesseja. Haastatteluissa testataan alustavia ajatuksia tilannekuvatyökalusta, kartoitetaan ideaalitilannetta ja pyritään saamaan tarkempi kuvaus tilannekuvatyökalusta. Kohderyhmänä muutosjohtajat, ministeriöt, alueet sekä tiedon tuottajat. KYSELY (MDI): Laajemmalla kyselyllä selvitetään mm. mitä indikaattoritietoja käytetään ja hankitaan, vinkkejä ja linkkejä lähteille, millaista tietoa on saatavilla ja mikä ei toimi tällä hetkellä, millaisesta tiedosta olisi eniten hyötyä. Kohderyhmänä ministeriöt, alueet, tiedon tuottajat. TYÖPAJAT / SIDOSRYHMÄKUULEMISTILAISUUDET (MDI + PTT, 4Front, Perlacon tarvittaessa 1. työpajaan): Työpajoissa kootaan kerättyä tietoa yhteen ja rakennetaan yhteistä näkemystä tilannekuvatyökalusta (sektorikohtaisesta tarkastelusta yhteiseen tilannekuvaan). Työpajoissa priorisoidaan ja testataan, millainen tilannekuvatyökalu toimisi käytännössä parhaiten. Ensimmäinen työpaja järjestetään laajennetun ohjausryhmän kesken (mukana tiedon tuottajia ja hyödyntäjiä) TILANNEKUVATYÖKALUN VÄLIRAPORTOINTI (MDI, PTT, 4Front, Perlacon): Tavoitteena saada tilannekuvatyökalu valtion ja maakuntien välisten simulointikeskustelujen pohjaksi AIKATAULU Maalis-huhtikuu Maalis-toukokuu Huhtikuun alku Touko-kesäkuu Kesä-Elokuu

22 Syksy 2017 TYÖVAIHE TYÖPAJAT / SIDOSRYHMÄKUULEMISTILAISUUDET (MDI): Toinen työpaja järjestetään elokuussa simulointikeskustelujen lähtiessä käyntiin. Tarkoituksena on perehdyttää työkaluun ja suunnitella työkalun kokeilua osana simulointikeskusteluja. Kolmas työpaja järjestetään simulointikeskustelujen jälkeen ja siellä keskustellaan työkalun lopullisesta muodosta. AIKATAULU Syyskuu Marraskuu AVAINHENKILÖHAASTATTELUT (MDI): Tarkentava haastattelukierros simulointikeskustelujen kokemusten ja sote- ja maakuntauudistuksen tarkentuneen valmistelun tilanteen pohjalta Syys-lokakuu OSALLISTUMINEN VALTION JA ALUEIDEN KESKUSTELUJEN SIMULOINTIIN (MDI): Osallistuminen tarvittavilta osin syksyllä 2017 käytävien valtion ja maakuntien välisten keskustelujen simulointiin Palautteen kerääminen tilannekuvatyökalusta Syys-marraskuu TILANNEKUVATYÖKALUN LOPPUPORTOINTI (MDI, PTT, 4Front, Perlacon): Tavoitteena saada tilannekuvatyökalu valtion ja maakuntien välisten simulointikeskustelujen pohjaksi Marras-joulukuu 22

23 Kiitos! Lisätietoja: