Projektipäällikkö Jaana Saarinen avasi kokouksen ja kävi läpi kehittämispäivän ohjelman.

Transkriptio

1 Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Paikka: Rauman kaupungin edustustilat, 4 krs Kanaalinranta 3, Rauma. Aika: ti klo Osallistujat Marjo Jasu, Rauma Sanna Vähä-Vahe, Säkylä Teija Kortesalmi, Salo Tiina Ilola, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Riitta Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Virpi Valiola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Jaana Saarinen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Mikko Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaste-hanke Länsi-Suomi (klo 9 12) Marjo Oinonen, projektipäällikkö Hyvinvoiva lapsi ja nuori (klo ) MUISTIO 2/ Avaus ja aamukahvi, Jaana Saarinen Projektipäällikkö Jaana Saarinen avasi kokouksen ja kävi läpi kehittämispäivän ohjelman. 2. Ajankohtaisia asioita kehittämisosioista Kukin kehittämisosio kertoi tämän hetken tilanteen, mitä on tehty ja mitä seuraavaksi Pois syrjästä verkostomaisen yhteistyönkehittäminen: Käytyjen kuntakierrosten ja pienempien tapaamisten pohjalta voidaan todeta, että tarpeet kunnissa ovat erilaisia. Verkostomainen yhteistyö perustasolla on hajanaista. Arviointi- ja viestintä suunnitelmat ovat valmiina, samoin koulutussuunnitelma. Yhteistyötä ja yhtymäkohtia ylisukupolvisen kehittämisosion kanssa on paljon, kuten lähtötason kartoitus kuntien hallintokunnille, joista palautteet elokuun aikana. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen: Kehittämisosio käynyt Seinäjoella tutustumassa Huomioi lapset poliklinikan toimintaan, josta kehittämisosio sai paljon ideoita ja ajatuksia. Ensimmäinen tukiryhmän kokous pidetty ja kokoonpanoon toivotaan lisävahvistusta. Täsmennystä kehittämisosioon on vielä tehtävä. Lapset puheeksi koulutus on kilpailutettu ja Mika Niemelä voittanut tarjouskilpailun. Onkologian- ja hematologian osaston A6 sekä aikuispsykiatrian kanssa on neuvotteluja käyty. Satakunnan Syöpäjärjestön kanssa on sovittu järjestettäväksi työpajatoimintaa syksyksi. Tähän osallistuu sellaisia syöpää sairastaneita, joilla on sairauden aikana ollut alaikäisiä lapsia. Ajatuksena keskustella miten ja minkälaista apua vanhemmat ovat saaneet sairauteensa ja miten heidän alaikäiset lapsensa on huomioitu tällöin. Omaiset mielenterveystyön tukena järjestön kanssa on suunniteltu samankaltaista toimintaa. Diakin kanssa on suunniteltu yhteistyötä. Lähtötason kartoituskysely on lähdössä tällä viikolla kuntien hallintokunnille. Tarkoituksena on myös saada TLP-malli kaikille halukkaille kouluille toimintatavaksi Satakunnassa.

2 2(3) Säkylän kehittämisosio: Lähtötason kartoituksen kyselylomakkeet huoltajilta ovat palautuneet ja niistä saatua palautetta ollaan koostamassa. Lomakkeita palautui noin 100 eli 1/3 lähetetyistä. Jatkohaastatteluun ilmoittautuneita perheitä löytyi 20 eli yli halutun määrän. Tarkoituksena on ensin tehdä soittokierros halukkaisiin perheisiin ja saada muutamalla kysymyksellä lisätietoa. Toiveena on joidenkin perheiden osalta saada suostumus osallistua syksyllä järjestettävään asiakasraatiin. Merkittävämmäksi asiaksi on noussut esiin koulukiusaaminen sekä opettajien vähäiset yhteydet koteihin. Toiveena on, että Lapset puheeksi malli otettaisiin myös Säkylässä kouluihin käyttöön. Toiminnalliset vanhempain illat alkavat syksyllä 5 6 luokilla ja 7-luokalle tehdään suunnitelma syksyllä. Tuki mummit ja vaarit ovat etsinnässä, viidellä tukihenkilöllä pääsisi jo hyvin tukikummimallin alkuun. Projektityöntekijä käynyt eläkeläisten tapaamisissa kertomassa asiasta ja hän toteaa, että eläkeläisillä on paljon muita aktiviteetteja, joten mukaan lähteminen saattaa olla hankalaa. Salon kehittämisosio: Ensimmäinen tukiryhmän kokous, jossa projektityöntekijäkin oli mukana, on pidetty. Tukiryhmässä on sitoutuneita jäseniä eri hallintokunnista ja esimiestasoilta. Lisäksi kehittämisosiolla on käytössään työnrukkasryhmiä, jotka työstävät eri aiheita esim. ryhmä, joka kehittää matalan kynnyksen paikkaa. Suunnittelijat ovat perustason työntekijöitä. Toiveena on, että keskityttäisiin yläkouluikäisiin nuoriin ja heidän perheisiinsä. Rauman kehittämisosio: Raumalta on tehty tukiryhmän tutustumiskäynti Nurmijärvelle, lisäksi projektityöntekijä kävi tutustumassa Folkhälsanin koulupoissaolomalliin Helsingissä. Raumalla toivotaan, että perhekeskus hyväksyttäisiin viimeinen valtuustossa syksyllä ja sinne saataisiin myös yläkouluikäiset ja kaikki alle 18-vuotiaat. Projektityöntekijä on käynyt haastattelemassa mm. yläkoulujen rehtoreita, päihdeklinikan työntekijää, nuorisopalveluissa. Koulut ja muut tahot ovat hyvin erilaisessa kehitysvaiheessa verkostomaisen yhteistyön kentällä. Kannabis case -työskentely järjestetään syksyllä. Omin jaloin mallia syvennetään ja selvennetään. Asiakasraateja on pidetty kaksi ja palaute näistä ollut hyvää. Vanhempien raatiin on ollut vaikea saada osallistujia. Raatien pitoa jatketaan. Tuettuja vanhempainiltoja 8. luokkalaisilla tarkoitus järjestää ja pyrkiä niissä vaikuttamaan vanhempien asenteisiin. Selväpää-ryhmä tarkoitus aloittaa sekä ylipäätään keskustelua päihteistä. Nuorisotoimen toimintaa koulussa pyritään vahvistamaan. Päihdetyön koordinaatiota tehdään ja päihdetyöryhmän tarkoitus aloittaa syksyllä on sovittu pidettäväksi Pois syrjästä -hankkeen aloitusseminaari Satakunnan Keskussairaalan auditoriossa. Ohjelma selviää myöhemmin. 3. Kaste hankkeet Länsi-Suomessa - ajankohtaista, ohjelmapäällikkö Mikko Pakarinen Mikko Pakarinen esitteli Kaste ohjelman ajankohtaisia asioita Länsi-Suomessa sekä Kaste - ohjelmaa kansallisesti Ks. ystävällisesti liitteenä olevat Mikon diat. 4. Aivoriihet teemojen mukaan Ryhmissä kehittämisosiot miettivät tarkennettua toimintasuunnitelmaa, millainen se kunkin osion kohdalla on ja millaista lomaketta olisi järkevää käyttää sen pohjana. 5. Projektipäällikkö Marjo Oinonen Hyvinvoiva lapsi ja nuori Kaste hanke Marjo Oinonen kertoi Varsinais-Suomen Kaste-hankkeen sisällöstä. Hankealueeseen kuuluu Kaarina (hallinnoijana), Turku, Raisio, Parainen sekä Kemiön saari.

3 3(3) Hankeen ajatuksena on siirtyä sanoista ennaltaehkäisy ja varhainen tuki, tekoihin hyvinvoinnin lisäämiseksi ja vanhemmuuden tukemiseksi. Dialogiseen verkostotyöhön on järjestetty kuntakohtaisia koulutuksia. Lapset puheeksi malli on myös käytössä. Lisäksi ICDP-malli. Mukana on myös nuoren sosiaalisen hyvinvoinnin ja kehityksen lisääminen, vanhemmuuden te lat sekä myös vertaisryhmien toiminta. (mm. ART) Ks. ystävällisesti Marjon liitteenä olevat diat. LIITTEET Liite 1 Kaste hankkeet Länsi-Suomessa - ajankohtaista, ohjelmapäällikkö Mikko Pakarinen Liite 2 Hyvinvoiva lapsi ja nuori Kaste hanke, projektipäällikkö Marjo Oinonen

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Kaste-ohjelma Länsi-Suomessa ajankohtaista Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä , Pori

5 Mikä on Kaste-ohjelma? (klikkaa kuvaa)

6 Kaste-ohjelma kansallisesti

7 Hyvinvointia uhkaavat asiat STM 2011: Kansalaiskysely Mielenterveysongelmat, työttömyys ja alkoholin liikakäyttö kaipaavat eniten korjaamista 4

8 Hyvinvointia lisäävät keinot STM 2011: Kansalaiskysely Toimivista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä työnteosta puhutaan eniten, tärkeimpinä keinoina nähdään työnteko ja ennaltaehkäisevä toiminta Kuvion sininen palkki kertoo mainintojen lukumäärän aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden. 5

9 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (STVAL 733/1992, 5 ). Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Se on yhteensopiva valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa. Määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten asiantuntijoiden ja kansalaisten esille nostamiin uudistustarpeisiin. Toimeenpanee hallitusohjelmaa. Siinä on nivottu yhteen sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Vuosien ohjelma on osin jatkumo edellisellä ohjelmakaudella ( ) käynnistetylle kehittämistyölle.

10 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Osaohjelmien tehtävänä on koordinoida: normi-, voimavara- ja vuorovaikutusohjausta, alan keskeisten toimijoiden yhteistyötä hankerahoittajien välistä yhteistyötä.

11 Kaste-ohjelma toimeenpannaan yhteistyöllä

12 Moni eri toimija tarjoaa resursseja uudistuksen tueksi Kaste-valtionavustukset yhteensä noin 58 miljoonaa euroa / Vuoden 2015 valtionavustusten hakuaika 30. syyskuuta Syksyn haun määräraha noin 14 miljoonaa euroa. Hankekoko: valtionavustusta euroa Valtionavustusosuus 75 % Kaste-ohjelman linjausten mukaan STM koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Muita rahoittajia mm: Tekes, RAY ja ESR. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyttävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön.

13 Kaste-ohjelma Länsi-Suomessa

14 Länsi-Suomen Kaste-alue: n asukasta, n. 13 % Suomen väkiluvusta 2 maakuntaa (Satakunta ja Varsinais-Suomi 49 kuntaa (pieniä ja pirstaleisia) 2 sairaanhoitopiiriä (SATSHP, VSSHP) TTL, THL 3 sosiaalialan osaamiskeskusta (Pikassos, Vasso, FSKC) 1 pete-yksikkö TY, ÅA, Porin yliopistokeskus, AMK:t Noin 1000 sote-alan yhdistystä Laaja yrityskenttä Miten kunta- ja sote-uudistus (mm. järjestämislaki) muuttavat kenttää? Kaiken keskellä huolehdittava kuntalaisista ja työntekijöiden jaksamisesta!

15 Kohderyhmät Mitä kohtia / risteyksiä kehitetään Länsi-Suomessa minkälaisia kokonaisuuksia niistä syntyy? Rakenteet ja peruspalvelut Riskiryhmät Palvelurakenne ja peruspalvelut Tieto ja tietojärjestelmät Johtaminen ja työhyvinvointi Lapset, nuoret ja perheet Ikäihmiset

16 Kohderyhmät Miten Länsi-Suomen käynnissä olevat / päättyneet kehittämishankkeet sijoittuvat kokonaisuuteen? Käynnissä: TALK - Tuettu asuminen (nuorten pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen, Turku) Päättynyt: Länsi 2013 pmt-palvelut ( 10/2013) Riskiryhmät ja osallisuus Rakenteet ja peruspalvelut Palvelurakenne ja peruspalvelut Tieto ja tietojärjestelmät Johtaminen ja työhyvinvointi Käynnissä: Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille ( 10/2015) Käynnissä: Pois syrjästä ( 10/2016) Lapset, nuoret ja perheet Ikäihmiset SADe-ohjelma: PSOP (palveluseteli- ja ostopalvelujärjeste lmä) ( 06/2015) Päättynyt: Remontti (04/2013) Päättynyt: Toimintakykyisenä ikääntyminen ( 10/2013) Käynnissä: Yhteisvoimin kotona ( 10/2016) Käynnissä: Hyvinvoiva lapsi ja nuori ( 10/2015)

17 Tehtävänkuvaus on tärkein osa projektisuunnitelmaa Mitä projektin aikana saadaan valmiiksi eli on projektin lopputulos Tavoitteiden asettaminen lähtee tehtävästä Tavoitteet on asetettava niin, että niiden saavuttaminen ja mittaaminen on mahdollista Rajaus: mikä kuuluu projektiin, mikä ei Reunaehdot, joilla projekti voi toteutua eli edellytykset onnistumiselle Focus on products! A successful project is output-oriented, not activity-oriented. Kuvataan tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia, ei pelkkää tekemistä. Lähteet: Ulla-Maija Kallio Hedeman & Seegers: Prince Edition

18 Lähde: Heinonen & co. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät (Lastensuojelun keskusliitto ja THL, 2012) Nuorisopsykiatriseen osastohoitoon päätynyt tyttö Huomioita Huittisista Tyttö käy kouluterveydenhoitajalla, mutta ei motivoidu lääkärikäyntiin. VANHEMPIEN ERO Tyttö käy perheneuvolassa/ eroneuvolassa äitinsä kanssa. Käynti kouluterveydenhoitajalla 54 Käynti kouluterveydenhoitajalla 54 Lastensuojeluilmoitus ja -selvitys 480 Perheneuvolakäynti 220 Terveydenhoitaja tekee lastensuojeluilmoituksen. Tyttö on hoidossa nuorisopsykiatrisella osastolla, josta tehdään lastensuojeluilmoitus. Terveydenhoitaja velvoittaa vanhemmat viemään tytön lääkäriin ja huolehtimaan, että tyttö käy poliklinikalla. Nuorisopsykiatrian poliklinikka 206 /käynti / vuoden hoitojakso Opettaja huomaa koulussa tytön kaverivaikeudet ja auttaa häntä ryhmätilanteissa sekä kannustaa tutustumaan muihin oppilaisiin. Yhteensä: Lastenpsykiatrian tutkimuskäynti 246 Tehdään lastensuojelutarpeen selvitys, jonka aikana tyttö motivoituu psykiatriseen poliklinikkahoitoon. Sosiaalityöntekijän työpanos 24 /tunti Yhteensä: Vanhemmat, tyttö ja psykiatrian poliklinikka ovat yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Intensiivinen perhetyö ja polikliininen apu toimivat. Yhteensä: Sijoitus laitokseen Hoitoon sitoutuminen on tytölle vaikeaa eivätkä vanhemmat tue tyttöä tässä. Vanhemmat eivät hae itselleen apua. Tytön tilanne pahenee. Verkostotapaaminen 176 Intensiivinen perhetyö /kk Yhteensä: / 2 vuotta Sosiaalityöntekijän tapaamiset /vuosi Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto Yhteensä: Kiireellinen sijoitus laitokseen / 2 kk Huostaanottopäätöksen valmistelu 770

19 Seuranta ja arviointi Seuranta Hankkeen tuloksien ja vaikutuksien / vaikuttavuuden seurannan perusvaatimukset Keskeiset ilmiöt Määrällistä eli numeraalista seurantaa sekä mahdollinen laadullinen seuranta Mittarit kuten kyselyt sekä indikaattorit eli tunnusluvut! Tulosten esiin saaminen esim. kvartaaleittain, mielellään lukuina. Keilaaja, joka ei näe keiloja. Eteneekö? Kyllä, miten? Ei, miksi ei? Happotesti päättäjän housuissa : Antaisitko toimintaan omaa rahaasi? Miten tuloksellisuuden pitäisi silloin näkyä?

20 Käytännön esimerkki hankemuotoisesta työstä Mielenterveysambulanssi (osa Remontti-hanketta) Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon työpari, joka jalkautuu kriisitilanteissa osaksi lasten paikallista hoitoverkostoa 23 V-S kuntaa, 137 lasta, 239 käyntiä (8/2009 5/2012) Ensiarviointi poliklinikalla akuuttihoitoon osastolle otetaan 58 % lapsista Jalkautuva lähestymistapa ja verkostotyöskentely akuuttihoitoon osastolle 10 % lapsista Henkilöstö kokee saavansa tukea ammatilliselle osaamiselleen Toiminta vakiintunut pysyväksi osaksi VSSHP:n lastenpsykiatrian akuuttityöryhmän toimintaa.

21 Käytännön esimerkki hankemuotoisesta työstä sormiharjoitus kustannusvaikutuksesta Mielenterveysambulanssi (osa Remontti-hanketta) Osastolle otettaessa siellä ollaan keskimäärin 14 vrk Vuorokausi maksaa x 565 = lasta Ensiarviointi poliklinikalla akuuttihoitoon osastolle otetaan 58 % lapsista (0,58 x 137) x 7910 = Jalkautuva lähestymistapa ja verkostotyöskentely akuuttihoitoon osastolle 10 % lapsista (0,10 x 137) x 7910 = Teoreettinen kustannusvaikutus (säästö): = HUOM! Muistettava, että mielenterveysambulanssi on matalan kynnyksen palvelu, jossa yhteydenottokynnys on alempi mitä poliklinikalle siirtyminen!

22 Money talks? Esimerkkejä terveyden edistämisen kustannusvaikutuksista Päihdetyö: yhden henkilön kuukauden tehohoidon kustannukset kustantaisivat kahden ehkäisevän työn tekijän vuosipalkan. Lastensuojelun hinta yhtä lasta kohti on /vuosi ehkäisevässä työssä. Jos ehkäisevä työ epäonnistuu, kustannukset ovat huostaan otetun lapsen sijoitusratkaisusta riippuen /vuosi. Resursoinnin suunnittelussa on käytetty arviota siitä, että jokainen estetty lastensuojelun huostaanotto säästää /vuosi. Rahalla voidaan palkata kaksi työntekijää perhetyöhön. Kun elämäntilanteet ja avun puute johtavat vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten yksikköön, hoidon keskimääräinen pituus on 38 kk ja hoidon hinta on /potilas (vaihteluväli euroa). Lonkkamurtuman hinta euroa, mitä maksavat ehkäisevät toimet? Lähde: THL -

23 Arviointi Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman hankkeissa arviointi on tiivistetysti sitä, että kehitetyt uudet toimintamallit dokumentoidaan, tuodaan näkyväksi ja pohditaan niiden käyttöönoton ja juurruttamisen mahdollisuuksia. Arviointimenetelmään sisältyviä tekijöitä Systemaattinen tiedonkeruu hankkeen prosessien, saavutusten, vaikutusten ja hyvien käytäntöjen esiin saamiseksi. Tiedon dokumentointi, esimerkiksi kyselytiedon tallentaminen, haastattelujen kirjaaminen tai muistioiden tekeminen. (Innokylä) Tiedon käsittely ja analysointi, kuten määrällisen tiedon käsittely ja analysointi tilasto-ohjelmalla tai haastatteluaineiston tarkastelu keskeisten teemojen osalta. Johtopäätösten ja kehittämisehdotusten esittäminen. Tehdyissä johtopäätöksissä tukeudutaan arvioinnissa koottuun tietoon ja esitetään kehittämisehdotuksia niiden pohjalta. Lähde: Näkökulmia arviointiin Kaste-ohjelman valtionavustushankkeet (THL, Raportti 33/2012)

24 Osaohjelmien eteneminen Länsi-Suomessa alueellisen toimeenpanosuunnitelman toimenpiteinä (10/2013) Osaohjelmat ja yleisarvosanat (toimenpiteet kpl) Toimenpiteet, jotka etenevät hyvin (kpl) Toimenpiteet, jotka etenevät kohtuullisesti (kpl) Toimenpiteet, jotka eivät etene odotetusti (kpl) I (6 kpl) II (4 kpl) III (3 kpl) IV (5 kpl) V (4 kpl) VI (3 kpl) Yhteensä 25 toimenpidettä Lähteet: Kaste-ohjelman toteutuminen Länsi-Suomessa -osaohjelmakyselyt, syksy hankeraportoinnit

25 Jatkosuunnitelmat Länsi-Suomessa Länsi-Suomen aluejory : Aluejohtoryhmä päättää tiivistää yhteistyötä Kaste-ohjelman osaohjelmien koordinaattoreihin, yhteen sovittaa alueellisen toimeenpanosuunnitelman ja alueella laaditut terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat keskenään tiiviimmin sekä tarkentaa strategista näkemystään. Länsi-Suomen aluejoryn työpaja Neljän painopisteen kärki: 1. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy toiminnan perustaksi. 2. Edistetään asiakaslähtöisyyttä ja valinnanvapautta Tavoitteena palvelujen räätälöinti ja hallintorajat ylittävä yhteistyö. 3. Kehitetään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteisiä palveluketjuja. 4. Vahvistetaan muutosjohtamista SOTE-uudistuksessa, mm. yli hallintorajojen tehtävän työn johtamisella. Hankevalmistelu Hyvinvoiva länsirannikkolainen & PPPR-hankkeen jatko Lisäksi kansallisesti yhteistyössä: Terveyskeskusten hyvien käytäntöjen levittäminen: pitkäaikaissairaiden terveyshyötymalli (CCM) ja Läpimurto-työskentely jonojen purkuun Toiminnallisen sote-integraation verkoston luominen

26 Onnistumisen resepti? Pelon sijaan rohkeutta! Lähde: mukaillen Stranius

27 Kiitos kysymyksiä? Lisätietoa: Mikko Pakarinen

28 HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Marjo Oinonen projektipäällikkö Kaarinan kaupunki

29 Yhteiskunta oireilee - Hyvinvoiva lapsi ja nuori hanke ennaltaehkäisee ja korjaa Länsi-Suomen KASTE II-ohjelmasta rahoituksen saanut Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen taustalla on kuntien tarve saada nykyisillä resursseilla vaikuttavampi lasten ja nuorten palvelujärjestelmä, jolla ehkäistään ongelmien syntymistä ja syvenemistä sekä korjataan jo syntyneitä ongelmia.

30 Alue: Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Kaarinan kaupunki toimii isäntäkuntana Hanke sai KASTE II-avustusrahaa euroa vuosille /2015 Kokonaisbudjetti on euroa

31 Miksi kehitämme juuri lasten ja nuorten palveluita? Lastensuojeluilmoitusten huikea lisäys Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän kasvaminen Kiireellisten sijoitusten lisääntyminen Lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon kasvu (etenkin13-17v) Nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene vastamaan vanhoin toimintaperiaattein kasvaneeseen palvelutarpeeseen!

32 Hankealue ja lastensuojelun indikaattoreita Kna 7379, R 5019, Tku , P 3247, K 1202 = Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä Kaarina Turku Raisio Parainen Kemiönsaari Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet 0-17-v Kaarina 7,0 7,3 7,1 Turku 8,9 8,9 8,7 Raisio 6,2 7,0 7,7 Parainen 3,4 5,9 5,1 Kemiönsaari 2,2 5,2 8,7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kaarina 0,9 1 1,2 Turku 1,9 2 1,9 Raisio 1,3 1,3 1 Parainen 0,4 0,6 0,6 Kemiönsaari 0,8 0,9 1 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

33 Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lskl, thl v2012

34 Mihin hankkeen painopiste? Kuvio 2: Palvelutasot (Lähde: Rimpelä, 2012)

35 Hyvinvoiva lapsi ja nuori Kehitetään Monialaista johtajuutta Ehkäistään lasten ja nuorten ongelmien syvenemistä ja tuetaan tervettä kehitystä ja kasvua organisoimalla palveluja uudelleen Muodostetaan lasten ja nuorten palvelut palvelukokonaisuudeksi perhekeskustyön avulla Alle kouluikäisten palvelut Rakenteet ja kokonaisuudet Kehitetään erityispalveluiden prosesseja tukemaan peruspalveluja Edistetään oppilasja opiskeluikäisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemista palvelurakenteita ja - prosesseja muuttamalla Ytimet: Verkostoituminen Dialogisuus Voimavaralähtöisyys Osallisuus Monialaisuus Yhdyspinnat Nopeasti ja lähelle Yhteinen arvopohja

36 Tavoitteilla pyritään seuraavaan: Lisätään palveluiden saatavuutta ja nopeutta Lisätään palvelutuotannon moniammatillisuutta Parannetaan dialogisuutta Parannetaan lapsen, nuoren ja perheen osallisuutta ja voimavaralähtöisyyttä Edistetään palveluiden saamista lapsen ja nuoren omassa kasvu- ja kehitysympäristössä Vahvistetaan peruspalveluita ja ehkäisevää työotetta Kehittäminen on yhteistoiminnallista. Luodaan monialaiseen johtajuuteen malli Avainsanat: nopeus, läheisyys, saatavuus = KORJAAVIEN PALVELUIDEN TARVE VÄHENEE

37 Mitä ministeriö ja THL odottavat? Kaste kärki: perhekeskus ja sen malli -> painopiste alle kouluikäisissä Kunnissa rakennemuutos Hankkeen näkyminen kunnissa ja muutoksissa Osaksi kuntien strategiaa Näyttö/arviointi

38 Realiteetit Sos.- ja terv.huollon palvelurakenteen uudistaminen Kuntien eri rakenteet ja niissä tapahtuvat muutokset, erilaiset palvelut, kulttuurit ja arvomaailmat Yhteiskunnalliset muutokset, taloudelliset tekijät Johtajuuden muutokset, sitouttaminen Ulkopuolisuus Elämänkaarimalli: Tarpeet koko perheen auttamiselle ja kohtaamiselle Arviointi jää hankkeelle Muutos näkyy tulevaisuudessa

39 Mahdollisuudet Hanketyöntekijät kuntien työntekijöitä, ohjaaminen hankepäällikön kautta Tehdään niitä asioita, mitä kunnissa muutenkin tehtäisiin ja mitkä tarpeellisia Tuetaan kuntien rakennemuutosta ja hyväksytään, ettei kaikki tieto ole käytettävissä Ennaltaehkäisevän työn merkitys kustannusten hillitsemisessä Uusien asioiden, mallien ja käytäntöjen kokeileminen ja siitä saadun tiedon hyödyntäminen Hyvän leviäminen Tehdään se mitä pystytään

40 Pohdintaa Kuka saa ja kenelle annetaan ja millä tavoin, siirtymäkohdat Nykytilan kuvaus, rakenne, analysointi ja puuttumisen kohdat Sitouttaminen ja johtaminen Koko perheen huomioiminen palveluissa, tuki ja auttaminen Ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta hyvinvoinnin lisäämiseen ja vanhemmuuden tukemiseen Dialogisuus, asiakaslähtöisyys, osallisuus ja voimavaralähtöisyys Perheet yhteisiä ja auttaminen kaikkien asia Järjestöt pysyvästi kumppaneina

41 Toimeenpano Hyvinvoiva lapsi ja nuori Lähtötilanne Rekrytoinnit: projektipäällikkö 5/2013, muut 8-12/2013, Raisioon 3/14 viimeinen työntekijä Koko hankkeen ohjausryhmä 8/2013 Kuntien alueelliset koordinaatioryhmät: Turku kesken Palveluiden nykytilan kuvaus ja analyysi Muutosprosessi käynnistynyt Monialaiset suunnittelutapaamiset Työ kuntien perusrakenteissa Toimintojen käynnistäminen Ennaltaehkäisevän työn muodot: avoin toiminta, vireillä imetyksen tukiryhmä ja vanhemmuuden tuen luennot Ryhmätoiminnot mm: masuvauva, isä-lapsiryhmä, vanhemmuuden tuen ryhmät eri kunnissa Nopean toiminnan mallit ja erityisosaamisen vieminen perustason tueksi: yhdessä toimiminen konsultaatiokäytänteet: Mallintaminen, juurruttaminen ja levittäminen. Osallisuuden lisääminen, perustasolle malli Koulutukset ja seminaaripäivät Hanketyöntekijöiden yhteiset päivät 2-4krt/vuosi: Innokylä, Projektityö, asiakasosallisuus, arviointi ja raportointi Perustason työntekijöille hanketta eteenpäin vieville koulutusta: ICDP, dialoginen verkostotyö, Lapset puheeksi koulutus perustason työntekijöille, Art, Vanhemmuuden tuen päivät 2krt/vuosi Muut tarpeen mukaiset dialogisuutta ja verkostoivaa työotetta lisäävät Yhteistyö Alueen oppilaitokset: Käynnissä: Novia, Turun kristillinen opisto, Turun taideakatemia, Turun yliopisto Vireillä: Turun amk Kela järjestöt srk

42 Hyvinvoiva lapsi ja nuori -toimeenpano ICDP ohjelman levittäminen ja juurruttaminen, Dialogisuus toimintatapana Sähköiset palvelut ja kanavat Ennaltaehkäisevä ja universaalitoiminta: Alkaen jo odotusajasta kaikille Avoin toiminta (järjestöt, kunnat, vanhemmat itse) Vertaisryhmät, ryhmät (perhevalmennus, masuvauva, isäryhmät, ryhmäneuvola) Valistus, luennot, lomakkeisto (Arki rullaamaan, Vanhemmuuden te lat, Nuoren sosiaalinen hyvinvointi ja kehitys) Ystäväperhe, kaveritoiminta Osallisuus, kuntalaisten aktivointi Yhteisöllisyyden vahvistaminen (Vauhdilla aikuisuuteen, ryhmäyttämisen tuki) Laajojen terveystarkastusten ja kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen Perhekeskus toiminnan kehittäminen

43 Hyvinvoiva lapsi ja nuori -toimeenpano Varhainen tuki Peruspalveluiden rikastuttaminen erityisosaamisella Perhetyö ja erilaiset tukikäynnit Puheterapian erityisosaamisen jalkauttaminen Konsultaatio Vanhemmuuden tuen ryhmätoiminnat (ICDP, Viikariryhmä, Maitobaari, Voimaa sirkuksesta) Intensiivinen tuki Erityisen jalkautuvan ja verkostoituvan tuen mallit Konsultaatio mallit Ryhmätoiminnot (Art, Mieliala -ryhmät) Apu kouluun pääsemättömille

44 Perhekeskustyö vanhemmuuden tukena Lapsiperheiden palveluissa tarvitaan ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen toimintamalleja. Hankkeella haetaan alueelle yhteistä rakennetta. Tarkoituksena muodostaa alle kouluikäisten lasten palveluista verkostoitunut palvelukokonaisuus. Ehkäistään ongelmien vaikeutumista ja erityispalvelujen tarvetta ja samalla kustannusten kasvua. JULKISET PALVELUT PERUSTANA YHDESSÄ JÄRJESTÖJEN KANSSA

45 Ratkaisut löytyvät varhaisessa vaiheessa ja yhdessä tekemällä!