Kehittämisosiot tarkentavat hankesuunnitelmansa kesän aikana. Hallinnoija lähettää tästä pyynnön kehittämisosioihin.

Transkriptio

1 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Satakunnan keskussairaala, Os. Sairaalantie 3, Pori. B1 koulutusluokka (B-rakennus) Aika: klo Paikalla Anu Kärki, Huittinen Sari Hievanen, Huittinen Eliisa Mannila, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Arja Santapukki, Parainen Sirpa Levy, Perusturvakuntayhtymä Akseli Hanna Laine, Perusturvakuntayhtymä Akseli Johanna Ahde-Koponen, PoSa Kirsi-Marja Lukka-Aro, Satakunnan sairaanhoitopiiri Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri Minna Nevalainen, Satakunnan sairaanhoitopiiri, saapui noin klo Mikko Pakarinen, Turun kaupunki Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Kaisa Impilä, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja MUISTIO 1/ Avaus ja aamukahvi, Kaisa Impilä Projektipäällikkö Kaisa Impilä avasi kokouksen. Kokouksen alussa läsnäolijoiden esittäytymiskierros. Projektipäällikön diaesitys liitteenä 1. Avauksessa esille tulleita asioita: Hanketyöntekijän kehittämispäivä järjestetään kuukausittain, johon on tervetulleita myös kehittämisosioiden vastuuhenkilöt. Kehittämisosioita on pyydetty palauttamaan koulutussuunnitelmat 30.5 mennessä. Kehittämisosiot tekevät omat arviointisuunnitelmat, jonka tekemisestä lähetetään ohje hanketyöntekijöille. Kehittämisosiot tarkentavat hankesuunnitelmansa kesän aikana. Hallinnoija lähettää tästä pyynnön kehittämisosioihin. 2. Hankkeen hallinnoinnin ohjeistus, Kirsi Harjula Projektisihteeri Kirsi Harjula kävi läpi hankehallinnoin ohjeita liitteenä olevan diaesityksen mukaisesti (liite 2).

2 2(5) Keskustelussa esille tulleita asioita: Osa-aikaisen hanketyöntekijän työaika-% pitää täsmätä kuukausittain hankkeen kirjanpitoon menevän palkan kanssa. Esim. kesäkuussa kirjautuu hankkeen kirjanpitoon palkkakustannuksia 30% työajasta, joten hanketyötuntien osuus on oltava 30% kokonaistyöajasta kesäkuussa. Kaste-logon käyttöä ei saa käyttää myynninedistämiseen eikä kaupalliseen tarkoitukseen,eli esim. yrityksen mainokseen tai esitteeseen ei saa laittaa Kaste-logoa. Koulutus- tai tapahtumailmoituksissa on oltava Kaste-logo Koulutus- ja tai tapahtumailmoituksissa asiantuntijan nimen ilmoittamisessa on huomattava, edustaako asiantuntija jotain organisaatiota vai onko ns. omissa nimissään esiintymässä, jolloin asiantuntija esitellään pelkällä nimellä, ilman organisaation nimeä. 3. Projektipäällikön ja kehittämisosioiden ajankohtaiskatsaukset Kuultiin kehittämisoioiden ajankohtaiskatsaukset. Peruspalvelukuntayhtymä Akselin hanketyöntekijä Sirpa Levy esitteli kehittämiosion tavoitteet, toimintatavat ja kohderyhmät sekä suunnitellut koulutusteemoista, joista tarkemmin diaesityksessä (liite 3). Esityksessä esille tullutta: Akselissa on otettu liikuntasopimus käyttöön vuonna Kehittämisosiossa läpileikkaavana teemana on huomioitu osallisuus. Kotihoidossa työskentelee 2 fysioterapeuttia, joiden kanssa hanketyöntekijä tekee yhteistyötä. Paraisten hanketyöntekijä Arja Santapukki kertoi Paraisten kehittämisosion tavoitteista ja suunnitellusta toiminnasta. Esityksessä esille tullutta: Arjen aktivointisopimus on Paraisilla vaihtelevasti käytössä. Aktivointisopimusmalli kehitettiin Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttamishankkeen aikana, mutta sen käyttöönotto tarvitsee vielä juurruttamista käytäntöön. Arjen aktivointisopimuksen toimintamallin juurruttaminen ei onnistunut suunnitellusti, kun mobiililaitteiden ja Pegasoksen käyttöönotto tapahtui samaan aikaan kotihoidossa. Resurssiongelmien vuoksi arjen aktivointisopimuksen käyttöönotossa ei onnistuttu, joten käyttöönotto toteutetaan nyt jälkikäteen. Tavoitteena on Paraisten alueella yhteiset käytännöt ja mittarit, jotta palvelutarpeenarviointi saadaan toimivaksi. Tarkoitus on luoda toimintamalli, jossa asiakas osallistuu itse oman toimintakyvyn ylläpitämiseen. Asiakaspalautekyselyitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vanhusneuvoston kanssa. Kyselyitä on tarkoitus tehdä jatkossa säännöllisesti. Paraisilla on kotihoidon käytössä interaktiivinen tv. Palvelutalossa on ollut myös käytössä interaktiivinen tv. Arja Santapukki on 50% hanketyöntekijä PoSan hanketyöntekijä Johanna Ahde-Koponen kertoi PoSan kehittämisosion tavoitteista. PoSassa hanketyö jatkuu käytännössä siitä mihin päästiin Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttamishankkeessa. Esityksessä esille tullutta PoSan kaikkien jäsenkuntien kotihoitoon on annettu hankeinfoja. PoSan hanketyöntekijä pohti ajankäyttöön liittyviä resursseja, ovatko ne riittävät huomioiden kaikki työtehtävät. Hankkeen tavoitteena on mm. arviointiryhmän perustaminen sairaanhoidon puolelle.

3 3(5) Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttamishankkeessa kehitetyn Kotiutusfysioterapeutin toimintamallin juurrutus jatkuu. Hankkeen tavoitteita ovat mm. riskiasiakkaiden tunnistaminen, gerontologisen potilaan kokonaisarvioinnin kehittäminen moniammatillisesti ja arviointiryhmän perustaminen. Arkiliikkumissopimusten osalta hanketyöntekijä on kartoittanut erilaisia muualla jo käytössä olevia sopimusmalleja. PoSan alueella eri kunnissa on eri lähtötilanne kotihoidossa, mikä tuo haastetta kehittämistyöhön. PoSassa järjestetään kuntoutuskoulutusta. Seniorineuvolan kanssa on suunniteltu yhteistyötä. Kankaanpäähässä on suunniteltu päivätoiminnan käynnistämistä. Keskustelu: Keskusteltiin hanketyöntekijän rerursseista ja tarkennetun hankesuunnitelman tekemisen tärkeydestä. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän hanketyöntekijä Eliisa Mannila kertoi Keski- Satakunnan kehittämisosion tavoitteista ja toimenpiteistä, josta diaesitys on liitteenä 4. Esityksestä esille tullutta: Kehittämisosiossa on tavoitteena luoda ja juurruttaa käytäntöön Ikäihmisten palveluiden malli. Vanhusneuvoston kanssa on suunniteltu yhteistyötä, siinä toteutuu iäkkäiden osallistaminen. Luodaan ikäihmisille erilaisia tarpeiden mukaisia reseptejä esim. Liikkumisresepti, jonka toteutumista kotihoito seuraa. Huittisten hanketyöntekijä Anu Kärki kertoi Huittisten kehittämisosion tavoitteista. Perheita, joilla on omaishoitosopimus on noin 70. Kartoitetaan omaishoitoperheiden yksilöllisen kuntoutuksen ja tuen tarpeet, jotta omaishoitoperheiden kotona selviytyminen parantuisi. Omaishoitoperheille on lähetetty hyvinvointikysely (55 kpl), jolla on kartoitettu lähtötilanne. Omaishoidon opas on työn alla. Omaishoitajille järjestettiin yhteiskuljetus Kankaanpäähän omaishoitomessuille. Vapaaehtoistyötä on kehitetty. Kehittämisosiolla on oma tukiryhmä. Huittisissa suunnitellaan omaishoitoperheisiin perhehoitoa. Huittisissa vanhustyön johtaja on osallistunut hankesuunnitelman työstämiseen, joten hanketyöntekijällä on johdon tuki. Keskustelu: Keskusteltiin onko omaishoitoperheiden perhehoitomalleja mallinnettu/kuvattu esim. Innokylässä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion hanketyöntekijä Kirsi-Marja Lukka-Aro kertoi, että hanketyöntekijät ovat keskittyneet alkuvaiheen tilanteen kartoittamiseen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio palvelee Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenkuntia. Kehittämisosioon liittyy yhteistyö ja moniammatillisen osaamisen lisääminen, virtuaaliklinikan perustaminen sekä osallisuus on läpileikkaavana teemana. Yhtenä kohderyhmänä on perheet, joissa iäkkäät vanhemmat hoitavat kehitysvammaisia lapsia. Kartoitetaan lähtötilanne ja pyritään löytämään tukea tarvitsevat perheet. Nämä perheet eivät välttämättä ole palvelujen piirissä, joten lähtötilanteen kartoittaminen on haastavaa.

4 4(5) Keskustelu: Keskusteltiin google driven tai suljetun facebook ryhmän käytöstä yhteisenä hanketyöntekijöiden foorumina. Projektisihteeri lähettää hanketyöntekijöiden yhteystiedot kaikille hanketyöntekijöille. 4. Kaste-ohjelma ja projektityöskentely, Mikko Pakarinen Länsi-Suomen alueellinen Kaste-ohjelmapäällikkö Mikko Pakarinen esitteli kansallista Kasteohjelmaa, käytiin läpi mm. Kaste-ohjelman tavoitteita ja osaohjelmia, joista enemmän diaesityksessä (liite 5). Katsottiin STM:n Kaste-ohjelmasta video. Esityksessä esille tullutta: Kaste-ohjelma perustuu lakiin. Seuraava Kaste-ohjelmakausi alkaa vuonna Seuraava Kaste rahoitushaku on syksyllä Länsi-Suomen Kaste-alueeseen, kuuluu Satakunta ja Varsinais-Suomi (ks diaesitys). Seuraavissa Kaste-rahoitushaussa painopistettä siirretään Johtaminen ja työhyvinvointi teemaan. Projektisuunnitelman sisältö ja tarkentaminen hankkeen käynnistyttyä on tärkeää (ks diaesitys). o Tavoitteet ja toimeenpano tarkennettava (tehtäväkuvaus), mietitään rajaus ja reunaehdot sekä riskit. Loppuraporttiin kuvataan hankkeen tuotokset, tulokset ja vaikutukset. Julkaisu: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät, Lastensuojelun keskusliitto ja THL, 2012 (ks diaesitys). Hankkeen seurannassa ja arvioinnissa on hyvä olla määrällistä eli numeraalista seurantaa sekä laadullista seurantaa (ks diaesitys). Hankkeen toteutumista olisi hyvä seurata esim. kvartaaleittain, eikä vasta hankkeen päättyessä (ks diaesitys). Kuultiin esimerkki Remontti-hankkeessa kehitetystä Mielenterveysambulanssi-toiminnasta (ks diaesitys.) Kuultiin esimerkkejä terveyden edistämisen kustannusvaikutuksista (ks diaesitys). Keskustelu: Keskusteltiin hanketyön mahdollisista karikoista. Keskustelussa esille mm. seuraavaa: Hanketyöntekijät ovat Yhteisvoimin kotona hankkeessa tiimi, jotka voivat tukea toinen toisiaan ja jakaa hanketyöhön askarruttavia kysymyksiä keskenään kuten myös oman organisaation esimiesten kanssa. Omassa kunnassa on tärkeää olla hanketyöntekijän takana johdon tuki ja esim. tukiryhmä. Yhteisvoimin kotona hankkeen hanketyöntekijöillä on vahvuutena substanssiosaaminen. 5. Innokylä, Kaisa Impilä ja Kirsi Harjula Projektisihteeri Kirsi Harjula esitteli Innokylän toimintoja diaesitykseen pohjautuen (liite 6). Kehittämisosioiden hanketyöntekijät täydentävät Innokylässä Hankkeet sivulle oman kehittämisosion tiedot ja kuvaavat Toimintaympäristöön kehittämisosiossa kehitetyt toimintamallit.

5 5(5) LIITTEET Liite 1 Ajankohtaiset asiat diaesitys, projektipäällikkö Kaisa Impilä Liite 2 Hankkeen hallinnoinnin ohjeistus diaesitys, projektisihteeri Kirsi Harjula Liite 3 Perusturvakuntayhtymä Akselin hanke-esittely diaesitys, Sirpa Levy Liite 4 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän hanke-esittely diaesitys, Eliisa Mannila Liite 5 Kaste-ohjelma Länsi-Suomessa Ajankohtaista diaesitys, Mikko Pakarinen Liite 6 Innokylä diaesitys, projektisihteeri Kirsi Harjula

6 YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKE 1. Kehittämispäivä Kaisa Impilä projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri

7 Tervetuloa!

8 Päivän tavoitteita Tutustutaan muihin hankkeessa toimijoihin Saadaan tietoa Kaste-ohjelmasta Saadaan tietoa hanketyön tekemisestä Kuullaan kehittämisosioiden tilannekatsaus Käydään läpi yhteisiä asioita Suunnitellaan tekemistä

9 Kehittämisosioiden tilanne: Huittinen: hanketyöntekijä Anu Kärki 100% PoSa: hanketyöntekijä Johanna Ahde-Koponen 100% ja yhteyshenkilö Riikka Yli-Törmänen 44% KSTHKY: projektityöntekijä Eliisa Mannila 50% (syksystä 2014 loppuun 100%?) Sote-Akseli: projektityöntekijä Sirpa Levy 100%, aloittaa Parainen: hanketyöntekijä Anne Santapukki 50% SATSHP: projektisuunnittelijat Sari Furuholm 100%, Kirsi Lukka-Aro 100%, Tarja Lindgren 100%, Minna Nevalainen 50% ad. 30.6, 1.7 alkaen 100%, Niko Vahala 50%

10 Hankkeessa meneillään -> projektipäällikkö aloittanut > kaikki kehittämisosiot käynnistyneet kesään 2014 mennessä -> projektipäällikkö käynyt vähintään kertaalleen kaikissa kehittämisosioissa tapaamassa yhteyshenkilön ja hanketyöntekijän Kevään aikana suunnitteilla: -> 1. yhteinen kehittämispäivä > 2. yhteinen kehittämispäivä > ikä-hankkeiden verkostotapaaminen 19.5 Helsingissä -> kehittämisosioiden koulutussuunnitelmat 30.5 mennessä -> kehittämisosioiden arviointisuunnitelman 30.6 mennessä -> kehittämisosioiden hankesuunnitelmien tarkennus, nykytilan kartoitus

11 Hankkeen aikataulua > kevät-kesä Hankkeen käynnistystä Suunnitelmien tekoa 1. Koulutussuunnitelma 2. Arviointisuunnitelma 3. Viestintäsuunnitelma Verkostoitumista Nykytilan kartoitus Tarkennettu hankesuunnitelma -> syksy-talvi Hankkeen suunnitelmien mukaiset toimenpiteet käynnistyvät

12 1. KOULUTUSSUUNNITELMA Kehittämisosion koulutussuunnitelma koostuu tiiviistä lyhyestä 1) tekstiosuudesta (1-3 sivua) ja 2) excel-taulukosta. Koulutussuunnitelman sisällysluettelo: 1. Tavoitteet ja koulutussuunnitelmat 2. Suunnitellut koulutukset ja sisältö 3. Koulutusten perustelut Liite: Excel-taulukko suunnitelluista koulutuksista Kehittämisosioiden koulutussuunnitelmien pohjalta tehdään (Kaisa) koko hankkeen koulutussuunnitelma. Suunnitelmat Kirsille 30.5 mennessä. Suunnitelmaa voi täydentää myöhemmin.

13 Hallinnoijan ohje ohjeistaa: Hankkeen koulutusten tulee olla suunnattuja kuntatoimijoille. Lisäksi niihin saa osallistua myös muita toimijoita. Koulutukset ovat kaikille halukkaille avoimia. Kehittämisosioiden järjestämistä koulutuksissa ja tapahtumissa esiintyvien asiantuntijoiden diaesitykset julkaistaan hankkeen kotisivuilla, mistä tulee ilmoittaa asiantuntijalle etukäteen. Hankerahoituksella järjestetyissä koulutuksissa ja tapahtumissa on kerättävä osallistujalista, joka liitetään koulutuksesta aiheutuneisiin ostolaskuihin (mm. tarjoilu- ja tilavuokralaskuihin).

14 2. ARVIOINTISUUNNITELMA Ohjeistus tulossa! Kehittämisosioilta pyydetään arviointisuunnitelmia 30.6 mennessä, joiden pohjalta pp rakentaa koko hankkeen arviointisuunnitelman, joka viedään ohjausryhmän hyväksyttäväksi 30.9.

15 Arvioinnista Arvioinnin tarkoituksena on tukea kehittämistyötä tuottamalla tietoa työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Arviointia suoritetaan väliarvioinnein sekä hankkeen päättyessä toteutetaan koko hankkeen loppuarviointi. Itsearviointi + vertaisarviointi + ulkoinen arviointi. Koska hankkeen onnistuminen on vahvasti kiinni kehittämisosioiden onnistumisesta, on hankkeen kokonaisarviointikin suurelta osin kehittämisosioiden onnistumisen arviointia.

16 Kiitos!

17 Yhteisvoimin kotona - Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Kehittämispäivä Projektisihteeri Kirsi Harjula Satakunnan sairaanhoitopiiri

18 Hankkeen toiminta-aika ja koko hankkeen talousarvio Toiminta-aika Hankkeen toiminta-aikana hankkeelle voi syntyä kustannuksia. Kehittämisosiot varautuvat oman hanketoiminnan alasajoon syyskuussa mennessä. Kokonaiskustannukset euroa, josta valtionavustuksen osuus enintään 75% = euroa. Valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan.

19 Talousarvio: Yleinen osuus ja kehittämisosiot Hankehallinto: Yleisen osuuden talousarvio e Huittisten kehittämisosion talousarvio eur Keski-Satakunnan kehittämisosion talousarvio eur PoSan kehittämisosion talousarvio Paraisten kehittämisosion talousarvio eur eur Perusturvakuntayhtymä Akselin talousarvio eur Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion talousarvio eur + Rauman kehittämisosion talousarvion osuus siirtyi Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiolle eur = Yhteensä eur

20 Koulutusten järjestäminen hankkeessa Yleisessä osuudessa on varattu hankkeessa järjestettäviin koulutuksiin n eur koulutusmäärärahaa Kehittämisosiot tekevät 30.5 mennessä koulutussuunnitelmat ja siihen pohjautuen anovat hallinnoijalta koulutukseen rahoitusta. Projektipäällikkö päättää ja hyväksyy mihin koulutuksiin yleisen osuuden koulutusmäärärahoja käytetään. Kehittämisosioille lähetetty ohjeet hyväksyttävistä koulutussisällöistä. Kehittämisosioiden yhteiset koulutustarpeet => yhteiset koulutukset Projektisihteeri järjestää kehittämisosioiden yhteiset koulutukset

21 HANKKEEN TALOUSARVION SEURANTA ja TOTEUTUMISAIKA 1/2 Hallinnoija seuraa kehittämisosioiden kustannusten toteutumista hankeaikana 3-4 kk välein pyydetään kehittämisosioiden kirjanpidon raportit. Kirjanpidonraporteissa on oltava tulotilit näkyvissä! Hankkeen toiminta-ajalta tehdään 3 maksatushakemusta

22 HANKKEEN TALOUSARVION SEURANTA ja TOTEUTUMISAIKA 2/2 Hallinnoija kokoaa maksatushakemuksen Maksatushakemuksen tekemistä koskevat ohjeet elokuussa 2014! Kehittämisosioiden taloudesta vastaaville tarvittaessa koulutus elo-syyskuussa Talousarvioon tulevista muutoksista neuvoteltava hallinnoijan kanssa!

23 KEHITTÄMISOSION KIRJANPITO JA OSTOLASKUJEN KÄSITTELY Kehittämisosiolle on määriteltävä OMA KUSTANNUSPAIKKA tai vastaava tunniste. Tositteiden sisältö: menon/tulon peruste kohdentuminen hankkeelle Käyttötarkoitus Tositteita täydennetään liitteillä (esim. koulutusohjelmat, muistiot, osallistujalistat) Muut menot/kulut/materiaali tileille ei kirjauksia! Pilotin kirjanpidosta tulee poistaa virhekirjaukset, jos se on mahdollista, muutoin on pääkirjassa oltava selkeä merkintä siitä ettei kustannus ole valtionavustukseen oikeuttava, eikä ole sisältynyt maksatushakemukseen.

24 Hanketyöntekijat, työaikaseurannat ja hankepäiväkirjat 1/2 Hankehenkilöstön palkkaus tulee olla linjassa organisaation vastaaviin tehtäviin TYÖAIKASEURANTA (kaikki hanketyöntekijät täyttävät) > Hankkeelle tehtyä työaikaa seurataan työaikaseurannan avulla. (hanketyöntunnit ja muut työtunnit = kokonaistyöaika) Oman organisaation hyväksyy toteutuneet työtunnit allekirjoittamalla työaikauseurannan. Työaikaseuranta arkistoidaan kehittämisosion asiakirjoihin ja toimitetaan tiedoksi sähköpostitse projektisihteerille seuraavan kk:n 7. päivään mennessä. Lisäksi työaikaseurannasta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: hankkeen/kehittämisosion toteuttaja ja nimi, työntekijän nimi, nimike, ajanjakso ja työaika-%. HANKEPÄIVÄKIRJA (kaikki hanketyöntekijät täyttävät) > Hankepäiväkirjaan kirjataan tehdyn hanketyön pääasiallinen sisältö päivittäin. Oman organisaation esimies allekirjoittaa. Hankepäiväkirja arkistoidaan kehittämisosion asiakirjoihin ja toimitetaan sähköpostitse projektisihteerille seuraavan kk:n 7. päivään mennessä. Projektipäällikkö tarkistaa ja pyytää tarvittaessa täydentämään!

25 KEHITTÄMISOSIOIDEN ASIAKIRJOJEN ARKISTOINTI 1/2 Kehittämisosiota toteuttavan tahon (kunta, kuntayhtymä, yhteistoiminta-alue) vastuulla on mm. huolehtia kehittämisosiota koskevan asiakirja-aineiston säilyttämisestä rahoittajan ohjeiden mukaisesti vähintään 10 vuoden ajan avustuksen viimeisen valtionavustuserän maksamispäivämäärästä! Sosiaali- ja terveysministeriön tai valtiontalouden tarkastusviraston toimesta voidaan hankkeelle tehdä tarkastus avustuksen käytöstä 10 vuoden kuluessa siitä, kun avustuksen viimeinen erä on maksettu.

26 KEHITTÄMISOSIOIDEN ASIAKIRJOJEN ARKISTOINTI 2/2 Kehittämisosiota koskevaa asiakirja-aineistoa ovat mm. kehittämisosion kirjanpidon materiaali (pääkirjat ja tuloslaskelmat) kehittämisosion maksatushakemusaineisto (kts. Hallinnoijan ohje) laskut, joita täydennetään tarvittaessa liitteillä tositteet, joita täydennetään tarvittaessa liitteillä matkalaskut, joihin liitetään kuitit ja ohjelmat hankinta-asiakirjat (tarjouspyynnöt, tarjoukset ja hankintapäätökset) kehittämisosion tukiryhmän kokousten asialistat ja muistiot liitteineen kehittämisosiossa järjestettyjen koulutusten ohjelmat ja osallistujalistat (myös hanketyöntekijän omien koulutusten ohjelmat) hanketyöntekijän työajanseurantalomake ja/tai hankepäiväkirja (esimiehen allekirjoittamat) Hanke- ja koulutussuunnitelmat sekä pilotissa laaditut raportit Sekä edellä mainittuihin liittyvät liitteet (Hallinnoijan ohje , sivu 10)

27 Valtion avustukseen oikeuttavia kustannuksia 1/4 Projektiin palkattavan henkilöstön kustannukset sivukuluineen Kotimaan matkakustannukset, jotka liittyvät hankkeen toteuttamiseen: Hankkeessa työskentelevien, eli myös kehittämisosioihin rekrytoitujen hanketyöntekijöiden matkakulut; Ohjausryhmän; Asiantuntijapalvelun tarjoajat Pääsääntönä on, että matkustaja työskentelee hankkeessa. Muiden osalta on haettava ennakkoon lupa STM:n yhteyshenkilöltä Hallinnoija tekee hakemuksen ministeriöön, josta ilmenee matkan tarkoitus, tilaisuuden ajankohta ja ohjelma, osallistujat, osallistumismaksu- ja matkakustannukset, sekä perustelut miten osallistujat edistävät hankkeen tavoitteiden mukaisten hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista

28 Valtion avustukseen oikeuttavia kustannuksia 2/3 Henkilöstön koulutuskustannukset: Kouluttajan palkkio Koulutustilat (kohtuuhintaiset) Koulutustarjoilut (kohtuulliset) Hanketyöntekijöiden osallistumismaksut Asianmukaiset asiantuntijapalkkiot, ostopalvelut ja laitehankinnat: Hankintalainsäädännön mukainen kilpailutus ja/tai oman taustaorganisaation kilpailutusohjeiden noudattaminen (mm. kunnassa kilpailutetut hankintapaikat) Laitehankintojen on oltava rahoittajan etukäteen hyväksymiä, poikkeuksena hanketyöntekijän käyttöön tulevat henkilöstkohtaiset työvälineet esim. tietokoneen tai matkapuhelimen hankinta. Teknologiaan liittyvät hankinnat tulee olla aina rahoittajan hyväksymiä

29 Valtion avustukseen oikeuttavia kustannuksia 2/4 Matkalaskujen liitteeksi: matkaohjelma, kokousmuistio, osallistujalista, kuitit ja mahdollisesti matkaliput Matkakustannukset ovat hyväksyttäviä siltä osin kuin ne eivät ylitä sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaisesti maksettavien matkakorvausten määrää

30 Valtion avustukseen oikeuttavia kustannuksia 3/4 Henkilöstön koulutuskustannukset: Kouluttajan palkkio Koulutustilat (kohtuuhintaiset) Koulutustarjoilut (kohtuulliset) Hanketyöntekijöiden osallistumismaksut Asianmukaiset asiantuntijapalkkiot, ostopalvelut ja laitehankinnat: Hankintalainsäädännön mukainen kilpailutus ja/tai oman taustaorganisaation kilpailutusohjeiden noudattaminen (mm. kunnassa kilpailutetut hankintapaikat) Laitehankintojen on oltava rahoittajan etukäteen hyväksymiä, poikkeuksena hanketyöntekijän käyttöön tulevat henkilöstkohtaiset työvälineet esim. tietokoneen tai matkapuhelimen hankinta. Teknologiaan liittyvät hankinnat tulee olla aina rahoittajan hyväksymiä

31 Valtion avustukseen oikeuttavia kustannuksia 4/4 Muita valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia: Kokouspalkkiot kunnallisten kokoussääntöjen mukaisesti => käytännössä tarkoittaa koko hankkeen ohjausryhmän kokouspalkkioita Todellisiin kustannuksiin perustuvat hallinnointikustannukset: Allekirjoitettu selvitys kustannusten laskemistavasta, ei laskennallisia kustannuksia. Perustuvat vyörytettyihin kustannuksiin Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Hankkeen toimintaan liittyvät Oltavat välttämättömiä hankkeen toteuttamisessa Esim. kirjallisuushankintojen ja markkinointisälän (esim. avaimenperät, kynä). suhteen on käytettävä harkintaa! makeiset,

32 Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia EIVÄT OLET 1/2 Koulutuskustannukset, jotka aiheutuvat kunnan lakisääteisestä täydennyskoulutusvelvoitteesta (esim. lainsäädäntöön liittyvät muutoskoulutukset) Muiden kuin hankkeessa työskentelevien palkkamenot koulutukseen osallistumisen ajalta Omaisuuden poistokirjaukset Työnohjauskustannukset Tilojen varustamis-, korjaus- ja perusparannuskustannukset

33 Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia EIVÄT OLET 2/2 Laskennalliset kustannukset = kustannukset, jotka eivät näy kirjanpidossa Ravintalolaskut (muut kuin normaalit kokouskahvit ym) Toiminta, johon kunta saa valtionosuutta (= Kunnan lakisääteiset tehtävät) Järjestöjen, säätiöiden tai yksityisten yritysten toiminnan kehittäminen Myytäväksi (kaupalliseen tarkoitukseen) suunniteltujen tuotteiden/toimintojen kehittäminen Huom! Hankkeet eivät saa mainostaa kaupallisia tuotteita tai palveluja eivätkä harjoittaa kaupallista myynninedistystoimintaa. (Esim. ei Kastelogoa yritysten esitteisiin)

34 Hankinnat ja kilpailutus 1/2 Kaste-hankkeissa noudatetaan Lakia julkisista hankinnoista (348/2007) Hankintalaki edellyttää kynnysarvon ylittävien julkisten hankintojen kilpailutusta. Kilpailutuksen kansallinen kynnysarvo eur. Suorahankintoja ei pääsääntöisesti hyväksytä. Ns. pienhankinnat kilpailutetaan kevyin menettelyin. (Esim. koulutuksissa käytettävät asiantuntijat kilpailutetaan kevyin menettelyin. Yksittäisen 0,5 2 h asiantuntijan käyttö koulutuksessa/kokouksessa voidaan hankkia suoraan, jos kohtuuhintainen Kaikkien aineistoihin, laitteisiin, koneisiin tms. liittyvien hankintojen tai yli 2000 eur ylittävien koulutus ja asiantuntijapalvelujen osalta on otettava yhteyttä projektipäällikköön!

35 Hankinnat ja kilpailutus 2/2 Ennakkokirjauksia kirjanpitoon ei voi tehdä hankinnoista ja toimenpiteistä, jotka tapahtuvat hankkeen hyväksytyn toteuttamisajan ulkopuolella Sopimukset tulee tehdä siten, että em. Periaatetta noudatetaan mm. hankinnan maksuajankohtia määriteltäessä. Kehittämishanke ei ole oikeustoimikelpoinen!

36 Kaste-hankkeiden viestintä ja koulutukset 1/2 Kaste-logoa tulee käyttää kaikessa hankkeen toimintaan liittyvässä viestinnässä (huom! Yritysten esitteissä tai mainoksissa ei voida käyttää Kaste-logoa) Satakunnan sairaanhoitopiirin internet-sivutuilla on hankkeen kotisivut, joka on pääasiallinen viestintäkanava sähköpostiviestinnän lisänä. Kehittämisosioiden hanketyöntekijät huolehtivat kehittämisosioiden hankekuvaukset ja hyvien toimintamallien kuvaukset Innokylään. Hankkeelle avataan oma facebook-profiili

37 Kaste-hankkeiden viestintä ja koulutukset 2/2 Hankkeen järjestämien koulutusten tulee olla suunnattuja pääasiassa kuntatoimijoille. Koulutuksiin saa osallistua myös hankkeen yhteistyökumppaneita ja muita toimijoita, mutta etusijalla ovat hanketoimijat. Koulutuksissa esiintyvien asiantuntijoiden diaesitykset julkaistaan hankkeen kotisivuilla Koulutuksista ja tapahtumista on kerättävä osallistujalista, joka liitetään koulutuksesta aiheutuneisiin ostolaskuíhin

38 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset hankeopas > Linkki hankeoppaaseen on tallennettu hankkeen kotisivuille Ajankohtaista kohtaan. Kotisivut > Kiitos huomiosta! Lähteet: STM:n ja aluehallintoviraston ohjeet ja aiemmat ohjaustilaisuudet. Mm. Aluehallintovirasto: Kaste-hankkeiden ohjaustilaisuus s sekä ohjaustilaisuus Pois syrjästä hankkeen hallinnoijan ohjeet

39 Yhteisvoimin kotona - Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Perusturvakuntayhtymä Akseli Projektityöntekijä Sirpa Levy

40 Tavoitteet 1. Arviointijärjestelmän kehittäminen 2. Hoito- ja palvelusuunnitelman ja sen seurannan kehittäminen 3. Henkilökunnan osaamisen lisääminen 4. Liikuntasopimusmallin jalkauttaminen

41 Toteutumistapoja Henkilökunnan ja yhteistyötahojen työpajat Uusien toimintamallien välitön käyttöönotto

42 Kohderyhmä ja asiakkaiden osallisuus Kohtuullisen hyväkuntoiset kotihoidon asiakkaat Osallisuus: Asiakkaiden kuuleminen kehittämispajoissa Asiakaskyselyt Mobiililaitteiden myötä toiminta avoimeksi asiakkaille

43 Koulutussuunnitelma Koko kotihoidon henkilöstölle tarkoitetut koulutukset (45 hlö) 1. Hoidontarpeen arviointikoulutus 2. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen ja seuranta 3. Asennemuokkauskoulutus Liikuntasopimuskoulutus Uusille kotihoidon työntekijöille, n. 8 hlö

44 Tulokset ja vaikutukset Asiakkaiden toimintakyvyn paraneminen Asiakkaiden elämänlaadun parantaminen Laitos- ja palveluasumispainotteisuuden purkaminen Vanhustenhuollon kustannusten hillitseminen

45 Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asiakkaiden toimintakyvyn seuraaminen 2. Asiakkaiden elämänlaadun muutoksia 3. Vanhusten laitos- ja palveluasumisjonojen seuraaminen 4. Vanhustenhuollon kustannusten seuraaminen

46 Toimintamallien juurtumista edesauttaa Henkilökunta mukana luomassa uusia käytäntöjä Henkilökunta vastaa toimintamallien siirtymisestä arjen toimintoihin Hanketyöntekijän rooli on toimia prosessin ohjaajana ja katalysaattorina

47 Yhteisvoimin kotona Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymän kehittämisosio

48 IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN MALLI Hankkeen toimenpiteet Pegasos mobiilin käyttöönotto ja Infotilaisuudet Kotikäynnit Teknologian hyödyntäminen etäkonsultaatioiden kehittäminen Iäkkäälle henkilökohtainen resepti kotona asumisen tukemiseksi Eläkkeelle lähiaikoina siirtyneet 75-vuotiaat Palvelutarpeen arviointi seulontakyselyllä ja mahd. terveystarkastus 80-vuotiaat Iäkkään osallistaminen Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutusten pääpaino: Mobiilin käyttöönotto Asenteet Ennakoiva työ Kuntouttava työ IÄKKÄÄN TURVALLI- SUUDEN TUNNE KOTONA SELVIYTYMINEN PARANEE Arviointimallin hyödyntäminen kuntoutuksen eri vaiheissa

49 IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN MALLI - Eteneminen 9/2016 asti 1. Kyselykaavakkeen luominen 2. Asiakkaiden osallistaminen 3. Infotilaisuuden sisällön kokoaminen 4. Kotikäyntien sisältö 5. Terveystarkastusten sisältö 6. Reseptien luominen 7. Etäkonsultaatioiden kehittäminen 8. Koulutus Pegasos mobiiliin 9. Pegasos mobiilin käyttöönotto 10.Henkilöstön muu koulutus (asenteet, ennakoiva ja kuntouttava työ)

50 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Kaste-ohjelma Länsi-Suomessa ajankohtaista Yhteisvoimin kotona -hankkeen kehittämispäivä , Pori

51 Mikä on Kaste-ohjelma? (klikkaa kuvaa)

52 Kaste-ohjelma kansallisesti

53 Hyvinvointia uhkaavat asiat STM 2011: Kansalaiskysely Mielenterveysongelmat, työttömyys ja alkoholin liikakäyttö kaipaavat eniten korjaamista 4

54 Hyvinvointia lisäävät keinot STM 2011: Kansalaiskysely Toimivista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä työnteosta puhutaan eniten, tärkeimpinä keinoina nähdään työnteko ja ennaltaehkäisevä toiminta Kuvion sininen palkki kertoo mainintojen lukumäärän aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden. 5

55 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (STVAL 733/1992, 5 ). Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Se on yhteensopiva valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa. Määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten asiantuntijoiden ja kansalaisten esille nostamiin uudistustarpeisiin. Toimeenpanee hallitusohjelmaa. Siinä on nivottu yhteen sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Vuosien ohjelma on osin jatkumo edellisellä ohjelmakaudella ( ) käynnistetylle kehittämistyölle.

56 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Osaohjelmien tehtävänä on koordinoida: normi-, voimavara- ja vuorovaikutusohjausta, alan keskeisten toimijoiden yhteistyötä hankerahoittajien välistä yhteistyötä.

57 Kaste-ohjelma toimeenpannaan yhteistyöllä

58 Moni eri toimija tarjoaa resursseja uudistuksen tueksi Kaste-valtionavustukset yhteensä noin 58 miljoonaa euroa / Vuoden 2015 valtionavustusten hakuaika 30. syyskuuta Syksyn haun määräraha noin 14 miljoonaa euroa. Hankekoko: valtionavustusta euroa Valtionavustusosuus 75 % Kaste-ohjelman linjausten mukaan STM koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Muita rahoittajia mm: Tekes, RAY ja ESR. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyttävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön.

59 Kaste-ohjelma Länsi-Suomessa

60 Länsi-Suomen Kaste-alue: n asukasta, n. 13 % Suomen väkiluvusta 2 maakuntaa (Satakunta ja Varsinais-Suomi 49 kuntaa (pieniä ja pirstaleisia) 2 sairaanhoitopiiriä (SATSHP, VSSHP) TTL, THL 3 sosiaalialan osaamiskeskusta (Pikassos, Vasso, FSKC) 1 pete-yksikkö TY, ÅA, Porin yliopistokeskus, AMK:t Noin 1000 sote-alan yhdistystä Laaja yrityskenttä Miten kunta- ja sote-uudistus (mm. järjestämislaki) muuttavat kenttää? Kaiken keskellä huolehdittava potilaista ja työntekijöiden jaksamisesta!

61 Kohderyhmät Mitä kohtia / risteyksiä kehitetään Länsi-Suomessa minkälaisia kokonaisuuksia niistä syntyy? Rakenteet ja peruspalvelut Riskiryhmät Palvelurakenne ja peruspalvelut Tieto ja tietojärjestelmät Johtaminen ja työhyvinvointi Lapset, nuoret ja perheet Ikäihmiset

62 Kohderyhmät Miten Länsi-Suomen käynnissä olevat / päättyneet kehittämishankkeet sijoittuvat kokonaisuuteen? Käynnissä: TALK - Tuettu asuminen (nuorten pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen, Turku) Päättynyt: Länsi 2013 pmt-palvelut ( 10/2013) Riskiryhmät ja osallisuus Rakenteet ja peruspalvelut Palvelurakenne ja peruspalvelut Tieto ja tietojärjestelmät Johtaminen ja työhyvinvointi Käynnissä: Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille ( 10/2015) Käynnissä: Pois syrjästä ( 10/2016) Lapset, nuoret ja perheet Ikäihmiset SADe-ohjelma: PSOP (palveluseteli- ja ostopalvelujärjeste lmä) ( 06/2015) Päättynyt: Remontti (04/2013) Päättynyt: Toimintakykyisenä ikääntyminen ( 10/2013) Käynnissä: Yhteisvoimin kotona ( 10/2016) Käynnissä: Hyvinvoiva lapsi ja nuori ( 10/2015)

63 Tehtävänkuvaus on tärkein osa projektisuunnitelmaa Mitä projektin aikana saadaan valmiiksi eli on projektin lopputulos Tavoitteiden asettaminen lähtee tehtävästä Tavoitteet on asetettava niin, että niiden saavuttaminen ja mittaaminen on mahdollista Rajaus: mikä kuuluu projektiin, mikä ei Reunaehdot, joilla projekti voi toteutua eli edellytykset onnistumiselle Focus on products! A successful project is output-oriented, not activity-oriented. Kuvataan tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia, ei pelkkää tekemistä. Lähteet: Ulla-Maija Kallio Hedeman & Seegers: Prince Edition

64 Lähde: Heinonen & co. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät (Lastensuojelun keskusliitto ja THL, 2012) Nuorisopsykiatriseen osastohoitoon päätynyt tyttö Huomioita Huittisista Tyttö käy kouluterveydenhoitajalla, mutta ei motivoidu lääkärikäyntiin. VANHEMPIEN ERO Tyttö käy perheneuvolassa/ eroneuvolassa äitinsä kanssa. Käynti kouluterveydenhoitajalla 54 Käynti kouluterveydenhoitajalla 54 Lastensuojeluilmoitus ja -selvitys 480 Perheneuvolakäynti 220 Terveydenhoitaja tekee lastensuojeluilmoituksen. Tyttö on hoidossa nuorisopsykiatrisella osastolla, josta tehdään lastensuojeluilmoitus. Terveydenhoitaja velvoittaa vanhemmat viemään tytön lääkäriin ja huolehtimaan, että tyttö käy poliklinikalla. Nuorisopsykiatrian poliklinikka 206 /käynti / vuoden hoitojakso Opettaja huomaa koulussa tytön kaverivaikeudet ja auttaa häntä ryhmätilanteissa sekä kannustaa tutustumaan muihin oppilaisiin. Yhteensä: Lastenpsykiatrian tutkimuskäynti 246 Tehdään lastensuojelutarpeen selvitys, jonka aikana tyttö motivoituu psykiatriseen poliklinikkahoitoon. Sosiaalityöntekijän työpanos 24 /tunti Yhteensä: Vanhemmat, tyttö ja psykiatrian poliklinikka ovat yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Intensiivinen perhetyö ja polikliininen apu toimivat. Yhteensä: Sijoitus laitokseen Hoitoon sitoutuminen on tytölle vaikeaa eivätkä vanhemmat tue tyttöä tässä. Vanhemmat eivät hae itselleen apua. Tytön tilanne pahenee. Verkostotapaaminen 176 Intensiivinen perhetyö /kk Yhteensä: / 2 vuotta Sosiaalityöntekijän tapaamiset /vuosi Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto Yhteensä: Kiireellinen sijoitus laitokseen / 2 kk Huostaanottopäätöksen valmistelu 770

65 Seuranta ja arviointi Seuranta Hankkeen tuloksien ja vaikutuksien / vaikuttavuuden seurannan perusvaatimukset Keskeiset ilmiöt Määrällistä eli numeraalista seurantaa sekä mahdollinen laadullinen seuranta Mittarit kuten kyselyt sekä indikaattorit eli tunnusluvut! Tulosten esiin saaminen esim. kvartaaleittain, mielellään lukuina. Keilaaja, joka ei näe keiloja. Eteneekö? Kyllä, miten? Ei, miksi ei? Happotesti päättäjän housuissa : Antaisitko toimintaan omaa rahaasi? Miten tuloksellisuuden pitäisi silloin näkyä?

66 Käytännön esimerkki hankemuotoisesta työstä Mielenterveysambulanssi (osa Remontti-hanketta) Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon työpari, joka jalkautuu kriisitilanteissa osaksi lasten paikallista hoitoverkostoa 23 V-S kuntaa, 137 lasta, 239 käyntiä (8/2009 5/2012) Ensiarviointi poliklinikalla akuuttihoitoon osastolle otetaan 58 % lapsista Jalkautuva lähestymistapa ja verkostotyöskentely akuuttihoitoon osastolle 10 % lapsista Henkilöstö kokee saavansa tukea ammatilliselle osaamiselleen Toiminta vakiintunut pysyväksi osaksi VSSHP:n lastenpsykiatrian akuuttityöryhmän toimintaa.

67 Käytännön esimerkki hankemuotoisesta työstä sormiharjoitus kustannusvaikutuksesta Mielenterveysambulanssi (osa Remontti-hanketta) Osastolle otettaessa siellä ollaan keskimäärin 14 vrk Vuorokausi maksaa x 565 = lasta Ensiarviointi poliklinikalla akuuttihoitoon osastolle otetaan 58 % lapsista (0,58 x 137) x 7910 = Jalkautuva lähestymistapa ja verkostotyöskentely akuuttihoitoon osastolle 10 % lapsista (0,10 x 137) x 7910 = Teoreettinen kustannusvaikutus (säästö): = HUOM! Muistettava, että mielenterveysambulanssi on matalan kynnyksen palvelu, jossa yhteydenottokynnys on alempi mitä poliklinikalle siirtyminen!

68 Money talks? Esimerkkejä terveyden edistämisen kustannusvaikutuksista Päihdetyö: yhden henkilön kuukauden tehohoidon kustannukset kustantaisivat kahden ehkäisevän työn tekijän vuosipalkan. Lastensuojelun hinta yhtä lasta kohti on /vuosi ehkäisevässä työssä. Jos ehkäisevä työ epäonnistuu, kustannukset ovat huostaan otetun lapsen sijoitusratkaisusta riippuen /vuosi. Resursoinnin suunnittelussa on käytetty arviota siitä, että jokainen estetty lastensuojelun huostaanotto säästää /vuosi. Rahalla voidaan palkata kaksi työntekijää perhetyöhön. Kun elämäntilanteet ja avun puute johtavat vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten yksikköön, hoidon keskimääräinen pituus on 38 kk ja hoidon hinta on /potilas (vaihteluväli euroa). Lonkkamurtuman hinta euroa, mitä maksavat ehkäisevät toimet? Lähde: THL -

69 Arviointi Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman hankkeissa arviointi on tiivistetysti sitä, että kehitetyt uudet toimintamallit dokumentoidaan, tuodaan näkyväksi ja pohditaan niiden käyttöönoton ja juurruttamisen mahdollisuuksia. Arviointimenetelmään sisältyviä tekijöitä Systemaattinen tiedonkeruu hankkeen prosessien, saavutusten, vaikutusten ja hyvien käytäntöjen esiin saamiseksi. Tiedon dokumentointi, esimerkiksi kyselytiedon tallentaminen, haastattelujen kirjaaminen tai muistioiden tekeminen. (Innokylä) Tiedon käsittely ja analysointi, kuten määrällisen tiedon käsittely ja analysointi tilasto-ohjelmalla tai haastatteluaineiston tarkastelu keskeisten teemojen osalta. Johtopäätösten ja kehittämisehdotusten esittäminen. Tehdyissä johtopäätöksissä tukeudutaan arvioinnissa koottuun tietoon ja esitetään kehittämisehdotuksia niiden pohjalta. Lähde: Näkökulmia arviointiin Kaste-ohjelman valtionavustushankkeet (THL, Raportti 33/2012)

70 Osaohjelmien eteneminen Länsi-Suomessa alueellisen toimeenpanosuunnitelman toimenpiteinä (10/2013) Osaohjelmat ja yleisarvosanat (toimenpiteet kpl) Toimenpiteet, jotka etenevät hyvin (kpl) Toimenpiteet, jotka etenevät kohtuullisesti (kpl) Toimenpiteet, jotka eivät etene odotetusti (kpl) I (6 kpl) II (4 kpl) III (3 kpl) IV (5 kpl) V (4 kpl) VI (3 kpl) Yhteensä 25 toimenpidettä Lähteet: Kaste-ohjelman toteutuminen Länsi-Suomessa -osaohjelmakyselyt, syksy hankeraportoinnit

71 Jatkosuunnitelmat Länsi-Suomessa Länsi-Suomen aluejory : Aluejohtoryhmä päättää tiivistää yhteistyötä Kaste-ohjelman osaohjelmien koordinaattoreihin, yhteen sovittaa alueellisen toimeenpanosuunnitelman ja alueella laaditut terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat keskenään tiiviimmin sekä tarkentaa strategista näkemystään. Länsi-Suomen aluejoryn työpaja Neljän painopisteen kärki: 1. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy toiminnan perustaksi. 2. Edistetään asiakaslähtöisyyttä ja valinnanvapautta Tavoitteena palvelujen räätälöinti ja hallintorajat ylittävä yhteistyö. 3. Kehitetään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteisiä palveluketjuja. 4. Vahvistetaan muutosjohtamista SOTE-uudistuksessa, mm. yli hallintorajojen tehtävän työn johtamisella. Hankevalmistelu Työhyvinvointi ja muutosjohtaminen & PPPR-hankkeen jatko Lisäksi kansallisesti yhteistyössä: Terveyskeskusten hyvien käytäntöjen levittäminen: pitkäaikaissairaiden terveyshyötymalli (CCM) ja Läpimurto-työskentely jonojen purkuun Toiminnallisen sote-integraation verkoston luominen

72 Onnistumisen resepti? Pelon sijaan rohkeutta! Lähde: mukaillen Stranius

73 Kiitos kysymyksiä? Lisätietoa: Mikko Pakarinen

74 Yhteisvoimin kotona - Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Innokylä Kehittämispäivä Projektisihteeri Kirsi Harjula Satakunnan sairaanhoitopiiri

75 Innokylä 1. Hankkeet Tehdään hankkeen ja kehittämisosioiden kuvaukset ja tänne liitetään hankkeen ja kehittämisosioiden loppuraportit 2. Kehittämisympäristö Verstas = Kehittämisen paikka, missä työstetään ja arvioidaan kehitettävää asiaa yhteisöllisesti Toimintamallit = Tehdään valmiista kehitystyöstä yleinen toimintamalli, jota voidaan levittää käytännön toimintaan 3. Verkostot Tarjoaa virtuaalisen työskentely- ja yhteistyötilan hanketyöntekijöiden käyttöön Innokylän tapahtumakalenteri on kaikkien käytössä!

76 Innokylä 1. Hankkeet Hankepankissa on koko hankkeen kuvaus, jonka alle on avattu jokaiselle kehittämisosiolle oma sivu, jonne hanketyöntekijä tallentaa oman kehittämisosion tiedot. Kehittämisosion sivulle linkitetään Kehittämisympäristö osiosta kehittämisosioiden toimintamallikuvaukset

77 Innokylä 2. Kehittämisympäristö On kolme tapaa lähestyä kehittämisympäristöä: Verstas on paikka käytäntöjen kehittämiselle. Toimintamallin avulla voi mallintaa kehitystyön tulokset ja jakaa yleisiä malleja. Etsi ja löydä -sivulta löydät valmiita ja testattuja malleja, joita voit ottaa soveltaen käyttöön Ensin työstetään ja arvioidaan verstaalla Sitten tehdään toimintamalli Asiasanat: Mietittävä tarkkaan, helpottaa löydettävyyttä Verstaalla voi olla useampi kehittäjä (omat käyttäjätunnukset tilataan Innokylästä) Yhteyshenkilöksi hankkeen päättyessä esim. kehittämisosion vastuuhenkilö, jos hanketyöntekijän työsuhde päättyy

78 Innokylä 3. Verkostot Sisältää Materiaalipankki Linkit Työskentely Uutiset Yhteisvoimin kotona -hankkeella on oma hanketyöntekijöiden verkosto Verkosto on rajattu (ylläpitäjä kutsuu jäsenet) Materiaalit voi rajat näkymään vain osallistujille, mutta muu sisältö on avointa kaikille internetin käyttäjille

79 Innokylä vinkkejä! Mozilla Firefox selainta käyttämällä välttyy paremmin teknisiltä ongelmilta Keskeneräinen tieto on arvokasta ja tärkeää, joten julkaiskaa rohkeasti ja arvioikaa Toimintamallin tallennusnimi > Innokylä käyttää google-hakua Jos löytää jo vastaavan toimintamallin, voi kopioida sen tai tehdä uuden oman (Verstaan sisältöjä ei voi kopioida jo luodusta toimintamallista, ne pitää jokaisen kirjoittaa itse) Kirjoitusohjeita: -selkeä lyhyt ilmaisu -konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, tulokset selkeästi ja yksinkertaisesti

80 Kaste-ohjelman sisältöjen luokittelu Innokylässä Kaikki Kaste-ohjelman sisältö luokitellaan Innokylän eri osioissa työskennellessä (Hankkeen, Kehittämisympäristön Verstaat ja Toimintamallit, Tapahtumat ja Verkostot) Yhteisvoimin kotona hankkeen Innokylään tallennettavan sisällön luokitus Kaste-asiasanoilla: Kaste-ohjelma Kaste-osaohjelma3 Kaste-länsi Sekä muut asiasanat!

81 Kiitos