Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma"

Kauko Oksanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma Kari Ranta-aho, Varsinais-Suomen ELY-keskus Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

2 Taustaa Vesiviljelyn tuotanto vähentynyt Kalan kysyntä nousee, mutta omavaraisuus laskee: Nykyisin alle 30 %

3 Taustaa Vesiviljelyn ravinnekuormitus on 1990-luvun alusta vähentynyt 60 %

4 Taustaa Vesiviljely Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 3,5-4 milj. kg, 23 yrittäjää, 45 yritystä, 76 yksikköä, yksiköiden keskikoko n. 60 tn

5 Taustaa Elinkeinokalatalouden ohjelma-asiakirjat Strategiasuunnitelma VNp Toimintaohjelma KOMp Kansallinen vesiviljelyohjelma VNp Kansallinen ammattikalastusohjelma MMM Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisohjelma MMM

6 Tausta Kansallinen vesiviljelyohjelma 2015 MMM > Tulostavoite ELY-keskuksille Alueelliset vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmat Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma

7 Sijainninohjaussuunnitelman tavoite 1. Tunnistaa vesiviljelyyn hyvin ja erityisen hyvin sopivat vesialueet, jotta yritykset ja viranomaiset tietävät minne nykyistä vesiviljelyä voi keskittää ja uutta tuotantoa sijoittaa 2. Vähentää sisäsaariston ravinnekuormitusta ja konflikteja vesistön muiden käyttömuotojen kanssa 3. Mahdollistaa vesiviljelyn ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kasvu yhteen sovittamalla elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa

8 Miten toteutettu 1. Vesiviljelyn kehittämisryhmän vahvistamat kriteerit 2. Laaja alueellinen työryhmä 3. Asiantuntijakuulemiset 4. Sopivien vesialueiden tunnistaminen paikkatietoohjelman ja monipuolisten tausta-aineistojen avulla 5. Tuotantomäärät: Mallinnus

9 Veden ekologinen tila

10 Vesien käyttökelpoisuusluokitus

11 Yli 10 metriä syvät alueet

12 Loma-asunto- ja kaavapuskurit

13 Kaavat Ranta-asema ja rantakaavat Koko Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alue Ranta-asemakaavat 90 % kaavoista vuoden 2001 jälkeen Satakunnan maankunta Vahvistetut ranta-asemakaavat 2001 alkaen Vahvistetut rantakaavat 1973 alkaen Yleiskaavat (MRL), joista on pystytty irrottamaan Lomarakennukset (tunnus R). Askaisten yleiskaava Dragsfjärdin Läntisen saariston rantaosayleiskaava Halikon rantaosayleiskaava Kemiön rantayleiskaavan muutos Luvian ranta-alueen osayleiskaava Merimaskun yleiskaava ja yleiskaavan muutos Mietoisten rantayleiskaava Pyhärannan rantayleiskaava Rauman Eteläisten rantojen osayleiskaava Rymättylän Eteleläisen saariston osayleiskaava Sauvon rantaosayleiskaava Siikaisten rantayleiskaava Särkisalon ranta-alueiden osayleiskaava Västanfjärdin rantayleiskaavan muutos Poikkeamisluvat Koko Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta

14 Luonnonsuojelualueet

15 Poissuljetut osat NATURA-alueista

16 Vesistön muut käyttömuodot

17 Tunnistetut vesialueet

18 Tuotantomäärä Mallinnus Virtaus Kuormitus

19 Leväpitoisuuden muutos

20 Merenpohjan laatu Pohja Pohjaeläimet

21 Saaristomeren mallinnus

22 Keskittämisvyöhykkeet Leväpitoisuuden muutos alle 4 %

23 Keskittämispisteet Keskittävät yritykset: 61 % vähemmän yksiköitä, 83 % vähemmän lomakiinteistöjä 500 metrin etäisyydellä laitoksista

24 Jatko ELY-keskuskohtaiset alustavat alueelliset esitykset sijainninohjauksesta Sijainninohjaussuunnitelman ja ympäristötöarvioinnin valmistelusta tiedottaminen ja kuuleminen Sijainninohjaussuunnitelmaluonnoksen ja ympäristöselostuksen laatiminen Sijainniohjaussuunnitelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta kuuleminen Ympäristöselostuksen ja kannanottojen huomioon ottaminen Sijainninohjaussuunnitelman hyväksymisestä tiedottaminen Kuva 1. Vesiviljelyn kansallisen sijainninohjaussuunnitelman sen ympäristöarvioinnin laatimis- ja hyväksymisprosessi.

26 Paikkatietoanalyysi Geodata-analys

27 Miten toteutettu- Hur förverkligats: 1. Kriteerit - Kriterier - Vesialue sopii hyvin vesiviljelyyn ja alueen sosioekonomisiin tarpeisiin - Vattenområdet lämpar sig väl för vattenbruk och områdets socioekonomiska behov - Vedenlaadun oltava hyvä, eikä se saa heiketä Vattenkvaliteten bör vara i god status, den får ej försämras - Vesialue avomeren äärellä, ulkosaaristossa, avointa selkää vasten tai erityisen hyvissä virtausoloissa sisäsaaristossa Vattenområdet ligger vid öppna havet, i yttre skärgården eller mot öppna fjärden eller i inre skärgården med synnerligen goda flödesförhållanden - Vesimuodostumassa riittävä syvyys, veden virtaus ja kuormituksen laimeneminen - Vattenförekomst med tillräckligt vattendjup och flöde, uppblandning av belastningen är bra - Välittömässä läheisyydessä ei ole vapaa-ajan asutusta, ei olennaista haittaa muulle vesien käytölle I omedelbar närhet finns inte i fritidshus, övrig användning av vatten får ej väsentligt lida av verksamheten - Erityishuomio alueisiin, joita ihmistoiminta muuttanut tai joissa on vesiviljelyä tukevaa teollisuutta, infrastruktuuria tai markkinoita Särskild vikt vid de områden, som har förändrats till följd av mänsklig aktivitet eller där finns industriell verksamhet,infrastruktur eller marknader, som kan gagna vattenbruksnäringen - Olemassa olevan tuotannon keskittämisen hyödyt huomioita Fördelar av koncentrering av den nuvarande verksamhet bör beaktas

28 Miten toteutettu- Hur förverkligats : 2. Laaja asiantuntijatyöryhmä Vid expertarbetsgrupp Aalto-Hurme Ritva, Varsinais-Suomen ELY-keskus- Egentliga Finlands ELY-central, Fiskerihushållning Erävesi Essi, L-S Kalatalouskeskus ry Gustafsson Esko, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Egentliga Finlands ELY-central, Naturskydd Heikurinen Johanna, Airiston-Velkuan Kalastusalue Högmander Jouko, Metsähallitus - Forststyrelse, Etelä-Suomen Luontopalvelut Södra Finlands Naturtjänster Juvonen Timo, Varsinais-Suomen Liitto Egentliga Finlands Förbund Kallioniemi Hannu, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Egentliga Finlands ELY-central, Naturskydd Kankainen Markus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet Kaukoranta Erkki, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Egentliga Finlands ELY-central, Naturskydd Mattsson Kaj, Åbolands fiskarförbund rf Rannikko Petri, Vakka-Suomen Kalastuspuisto Ranta-Aho Kari, Varsinais-Suomen ELY-keskus-Egentliga Finlands ELY-central, Fiskerihushållning Saarinen Timo, Airiston-Velkuan Kalastusalue Sahlsten Olavi, Suomen Ammattikalastajaliitto ry Finlands Yrkesifiskarföbund rf, Saaristomeren Ammattikalastajat ry Savola Anne, Satakuntaliitto Seppälä Anna-Leena, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Ympäristö- ja luonnonvarat Setälä Jari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet Skyten-Suominen Irja, Suomen Kalankasvattajain Liitto ry Suomela Janne, Varsinais-Suomen ELY-keskus- Egentliga Finlands ELY-central, Uppföljning av miljons tillstånd Tarkki Ville, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet Ulenius Niklas, Varsinais-Suomen ELY-keskus- Egentliga Finlands ELY-central, Fiskerihushållning Veneranta Sami, Selkämeren Ammattikalastajat ry Wideskog Mirva, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Egentliga Finlands ELY-central, Naturskydd Ylikylä Tero, Satakunnan kalatalouskeskus

29 Miten toteutetaan: Asiantuntijakuulemiset Leed Jorma, Tuotantopäällikkö, Heimon Kala Oy: Vesiviljelyn keskittäminen vesiviljely-yrityksen näkökulmasta Mattila Olli, Ylitarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Luonnonsuojelu: Luonnonsuojelualueiden huomioiminen Suomela Janne, Ylitarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Ympäristön tilan seuranta: BEVIS mallinnus Seppälä Anna-Leena, Yksikönpäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Ympäristö- ja luonnonvarat: Kaavoituksen perusteet ja vaikutukset sijainninohjausjärjestelyissä Kaukoranta Erkki, Ylitarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Ympäristönsuojelu: ELY-keskuksen y- vastuualueen linjaukset kalanviljelyn sijainninohjaukselle Lounais-Suomessa Lerche Olle, Kehityspäällikkö, Raisio Oy, Kalankasvatuksen ympäristökuormituksen vähentämismahdollisuudet Setälä Jari, Tutkija,Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman SOVA-arviointi Lehto Sirkka, Maakunta-arkkitehti, Satakuntaliitto. Satakunnan vesialueet maakuntakaavoituksessa Kankainen Markus. Tutkija. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalankasvatuksen avomerikasvatustekniikat.

Samankaltaiset tiedostot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin