KIVIJÄRVEN KUNTA. Esityslista. Kunnanvaltuusto. Kokousnumero 1 / 2017 Aika Maanantaina klo 19.00

Transkriptio

1 Esityslista Kokousnumero 1 / 2017 Aika Maanantaina klo Paikka Valtuustosali Henkilötiedot on poistettu Kuntalain 140 :n nojalla

2 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Maanantaina klo Valtuustosali Nro 1 / 2017 ASIA LIITE 1 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 3 HAKEMUS MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUSPALVELUN MAKSULLISEN LOMITTAJA-AVUN TUNTIHINNAN SUBVENTOINTI 4 VALTUUTETTUJEN VUODEN 2016 AIKANA TEKEMÄT ALOITTEET 5 2 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN 6 KIVIJÄRVEN VAPAA-AJANKESKUKSEN ASEMAKAAVA- ALUEELLA SIJAITSEVAN LOMA-ASUNTOALUEEN KEHITTÄMINEN OSANA KIVIJÄRVEN VAPAA- AJANKESKUKSEN KEHITTÄMISTÄ 7 3 HALLINTOSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN 8 4 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOT JA KORVAUKSET 9 5 (SALAINEN) OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:N MAKSULLISEEN OSAKEANTIIN 10 KIIREELLISET ASIAT 11 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Pöytäkirja on nähtävillä: Kunnanvirastolla klo MERK. EEVA-LIISA TOBIASSON n puheenjohtaja

3 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1 / KOKOUSAIKA Maanantaina klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Valtuustosali Hakkarainen Olavi, I vpj. Holm Risto Kauppinen Asko Korpi Jussi Leppänen Erkki Liimatainen Marjatta Näsi Heikki Sorsamäki Airi Urpilainen Antti, 2 vpj. Hautanen Maire Kalmari Anne Kinnunen Sirpa Kotilainen Jarno Leppänen Heikki Moisio Erja Sarén Riitta Tobiasson Eeva-Liisa, pj. MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Helppikangas Pekka, kunnanjohtaja, pöytäkirjanpitäjä Möttönen Kirsti, khall:n jäsen Hertteli Jukka, tekninen johtaja Hanna-Kaisa Pekkarinen, sivistysjohtaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 ASIAT 3 - PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS 2 Puheenjohtaja Pöytäkirjapitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on varustettu nimikirjaimillamme. Eeva-Liisa Tobiasson Tarkastusaika Kunnanvirastolla Allekirjoitukset Pekka Helppikangas PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja päivämäärä Kunnanvirastolla Virka-asema Kunnanjohtaja Allekirjoitus

4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt Liite nro 1. n työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kutsu kunnanvaltuuston kokoukseen on julkaistu kunnan ilmoitustaululla sekä esityslista on julkaistu kunnan kotisivulla Esityslista on lähetetty erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle. Kokouksen kutsu, jossa on ilmoitettu kokouksen aika ja paikka on lisäksi julkaistu Viispiikkinen -lehdessä Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on saapuvilla. n työjärjestyksen 14 :n mukaan valtuuston kokous aloitetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Kun nimenhuuto on toimitettu, puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut. Liitteenä nro 1 on nimenhuutoluettelo.

5 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kvalt Ehdotus: valitsee kaksi valtuutettua tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan.

6 HAKEMUS MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUSPALVELUN MAKSULLISEN LOMITTAJA-AVUN TUNTIHINNAN SUBVENTOINTI Khall Keuruun kaupungin lomituspäällikkö ( ) kirjoittaa: Maatalousyrittäjien lomituspalvelutoiminta Keuruun paikallisyksikkö toimii lukien maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallinnoivana kuntana lähes koko Keski-Suomen alueella. Paikallisyksikkö käsittää lukien Hankasalmen, Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan ja Uuraisten kunnat sekä Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Mänttä- Vilppulan, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit. Lomituspalvelut mahdollistavat maatalousyrittäjien vuosilomat, perhevapaat sekä tapaturmista ja sairauksista toipumisen. Lomituspalvelut edistävät maatalousyrittäjien työkykyä ja terveyttä sekä luovat edellytykset työssä jaksamiselle ja suomalaisen ruuan tuottamiselle. Keuruun paikallisyksikössä on alkaen vuosilomaan oikeutettuja tiloja 647, maatalousyrittäjiä 927, maatalouslomittajia 144 ja hallintohenkilökuntaa 9,8 henkilöä. Maksullisen lomittaja-avun tuntihinnan subventointi Lakisääteisten lomituspalvelujen, (vuosiloma, sijaisapu), lisäksi maatalousyrittäjillä on mahdollisuus ostaa maatalouslomittajan työtä maatilalle ns. maksullisena lomittaja-apuna 120 tuntia vuodessa. Maksullista lomittaja-apua voidaan käyttää lisätunteina vuosilomapäivässä / sijaisapupäivässä tai vaihtoehtoisesti kokonaisina päivinä työvoimatilanteen mukaan. Tiedustelisin, onko Kivijärven kunnalla mahdollista subventoida tuettua maksullista lomitusta v esim. %/ voimassa olevasta tuntihinnasta? Väliaikaisen lain mukaan tuntihinta on v ,00 ilman tukea. Toivomme, että Kivijärven kunta voisi vuonna 2017 tukea alueensa maatalousyrittäjiä maksullisen lomittaja-avun tuntihinnassa. Pyydämme ilmoittamaan ratkaisustanne, että voimme ottaa sen huomioon toiminnassamme ja tiedottaa asiasta alueen maatalousyrittäjille. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa, ettei vuoden 2017 talousarviossa ole varattu elinkeinoelämän tukiin määrärahoja minkään toimialan kohdalle,

7 minkä vuoksi Kivijärven kunta ei subventoi lomittaja-avun tuntihintaa. Ari Simonen poistui esteellisenä asian käsittelyajaksi kokoushuoneesta. Leppänen Sarenin kannattamana esitti, että kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että varataan 4.000,- määräraha maatalousyrittäjien lomituspalvelun maksullisen lomittaja-avun tuntihinnan subventointiin 3 /tunti enintään 120 tuntia vuodessa per maatalousyrittäjä. Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Leppänen poistui kokouksesta klo Khall Kvalt Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Leppäsen esityksen

8 VALTUUTETTUJEN VUODEN 2016 AIKANA TEKEMÄT ALOITTEET Khall Kivijärven kunnan valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Vuoden 2016 aikana valtuutettujen tekemiä aloitteita ei ollut yhtään. Aiempina vuosina jätetyt aloitteet: Antti Urpilaisen valtuustoaloite: / Avoimmuutta päätöksiin. Kunnan kotisivuilla tulee olla nähtävillä pöytäkirjanliitteet, esim. maksimissaan 5 liitettä per pykälä v 2015 alusta alkaen. Asia lähetettiin IT-suunnittelijan valmisteltavaksi. Kunnan kotisivujen uudistamistyö on valmistunut. Vuoden 2016 lopulla on pöytäkirjojen liitteet liitetty kotisivulle pöytäkirjojen yhteyteen. Asia on käsitelty loppuun Antti Urpilaisen ja Marjatta Liimataisen valtuustoaloite / Esitys valtuuston työjärjestyksen päivittäminen Asia otetaan käsiteltäväksi kuntalain uudistuksen yhteydessä suoritettavassa kunnallisten sääntöjen päivityksessä Kuntaliiton annettua kunnallisten sääntöjen mallit vuonna Aloitteen käsittely on kesken Antti Urpilaisen ja Riitta Sarénin valtuustoaloite: Ns. kuivanmaantonttien markkinoinnin tehostaminen nuorten perheiden saamiseksi kuntaan Valtuusto lähetti aloitteen teknisen osaston valmisteltavaksi. Kunnanvaltuuto on käsitellyt asiaa päätöksessään 22/2015 niin, että rakentamattomat Kivijärven kunnan omistamat tontit laitetaan kunnan kotisivulle näkyville. Sellaiset rakentamattomat tontit, joiden osalta kunnallistekniikka on rakennettu valmiiksi, myydään 5 /tontti määräaikaiskampanjalla, joka päättyy Lisäksi veloitetaan vesi- ja viemärilittymämaksu kunnanvaltuuston hyväksymän taksoituksen mukaisesti rakentamisvaiheessa. Tontin ostajalle asetetaan rakentamisvelvoite siten, että rakentaminen on

9 aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja rakennusten on oltava valmiit viiden vuoden kuluessa tontin ostamisesta. Tontit on yksilöity kunnankotisivuilla rekisteriyksikköinä, jotka on punattu kaavakarttaan. Aloite on loppuun käsitelty. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus saattaa valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukaisesti valtuustolle tiedoksi vuoden 2016 aikana tai ennen valtuutettujen tekemät aloitteet ja niiden käsittelyn. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti Kvalt

10 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN Khall Liite nro 4. Terveydenhuoltolaki 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa: Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Mitä hyvinvointi ja sen edistäminen on? Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka on ihmisen itsensä, hänelle läheisten ihmisten, sekä yhteiskuntapolitiikan, palvelujärjestelmän toiminnan ja lähiympäristön tulosta. Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa.(perttilä ym. 2010) Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa: yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa sosiaalista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta tukevaa ja lisäävää sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja ehkäisevää ja vähentävää toimintaa sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista hyvinvointia

11 edistävällä tavalla Hyvinvointikertomuksesta on pyydetty lausunnot vanhusneuvostolta, seurakunnalta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta sekä poliisilta, joilta kahdeksi viimeksi mainitulta ei lausuntoa saatu. Seurakunnalla ei ollut huomautettavaa hyvinvointikertomukseen. Vanhusneuvosto nosti lausunnossaan seuraavat näkökohdat esille: vanhusneuvosto näkee tärkeänä kulkuyhteyksien parantamisen kunnan sisällä (sivukylät). Joukkoliikenneyhteydet tulisi järjestää myös kesäaikana ennalta ehkäisevissä palveluissa tulisi huomioida huonokuntoisten kotona asuvien henkilöiden, jotka eivät pysty lähtemään kodin ulkopuolisiin ryhmiin, kuntoilu ja liikkuminen ikääntyvien ihmisten tietokoneen käytön opetuksen jatkuminen tulisi huomioida Kivijärven kunnan elinvoimaisuuteen tulisi panostaa (väkiluvun jatkuva väheneminen uhka palveluille) hyvinvointituvan toimintaan ollaan yleisesti erittäin tyytyväisiä ja hyvinvointituvan jatkuvuus tulisi taata Liitteenä 4a on ehdotus hyvinvointikertomukseksi ja liitteenä 4b on Terveyden ja hyvinvointilaitoksen selostus hyvinvointikertomuksesta. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuutustolle liitteen 4a mukaisen hyvinvointikertomuksen hyväksymistä. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti Kvalt Liite nro 2. Hyvinvointikertomus liitteenä 2.

12 KIVIJÄRVEN VAPAA-AJANKESKUKSEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA SIJAITSEVAN LOMA-ASUNTOALUEEN KEHITTÄMINEN OSANA KIVIJÄRVEN VAPAA- AJANKESKUKSEN KEHITTÄMISTÄ Khall Kivijärvellä toteutettiin vuosina hankkeet, joiden tuloksena tuotettiin kokonaissuunnitelma Hannunkiven Lomakylän alueelle sijoitettavasta vapaa-ajankeskuksesta. Tavoitteena on, että syntyvä vapaa-ajankeskus monipuolistaa Kivijärven ja lähikuntien matkailupalvelutarjontaa ja palvelee Kivijärven ja lähikuntien matkailijoita, loma-asukkaita sekä paikallisia asukkaita. Vapaa-ajan Keskuksen rakentamiseksi on käyty tunnusteluja pääomasijoittajatahoon ja selvitetty rakentamiseen liittyviä mahdollisia kumppanuuksia. Hankkeissa tehtyjen selvitysten perusteella voitiin arvioida, että toiminta on liiketoiminnallisesti kannattavaa. Hankkeissa tehtiin myös laskelmat ottaen huomioon uuden lomaasuntoalueen rakentamisen tuoma lisäys Vapaa-ajan Keskuksen asiakasmäärään ja näin ollen palvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen jatkossa. Matkailun kehittäminen Hannunkiven alueella on edennyt siten, että Kivijärven kunta on laatinut Hannunkiven alueelle ja vieressä sijaitsevalle maa-alueelle uuden vapaa-ajankeskuksen asemakaavan, joka mahdollistaa kunnan omistamien maa-alueiden kehittämisen. Kaava on tullut voimaan Kivijärven kunnanvaltuuston hyväksymänä Kivijärven kunta toteuttaa vuonna 2017 suunnitelmat kunnallistekniikan rakentamiseksi alueelle ja rakentamistyö toteutetaan vuonna Maa-alueen kehittämiseksi matkailualueeksi tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua alueen käytöstä. Lisäksi tarvitaan markkinointisuunnitelma, jossa määritellään markkinoinnin toimenpiteet ja tarvittava markkinointimateriaali laadukkaine havainnekuvineen. Em. suunnitelman toteuttamiseksi on keskusteltu Keski-Suomen Liiton kehittämispäällikön ( ) ja ohjelmapäällikkö ( ) kanssa mahdollisuuksista hakea tarkoitukseen AIKO-rahoitusta, jota olisi mahdollisuus saada % kokonaiskustannuksista. Muu osa rahoituksesta tulisi Kivijärven kunnalta, mikäli Kivijärven kunnanhallitus hyväksyy hankesuunnitelman kokouksessaan Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan tässä vaiheessa n ,- euroa. Hankkeen tavoitteena on myös, että se edistäisi suunnitellun vapaa-ajankeskus hankkeen käynnistymistä. Lisäksi tavoitteena on, että majoituskapasiteetti ja matkailun volyymi

13 alueella kasvaisi, loisi uusia palveluja ja tätä kautta lisäisi työllistymismahdollisuuksia ja toisi toimeentuloa niin paikkakuntalaisille kuin lähikuntienkin asukkaille. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle määrärahaa kaavoitetun alueen käyttö- ja markkinointisuunnitelman laatimiseksi AIKO-rahoituksella (70 %). Kehittämisyhtiö Witas Oy:n matkailupäällikkö ( kunnanhallitukselle. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti ) selosti asiaa Kvalt

14 HALLINTOSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Khall Liite nro 9. Kuntalaki on tullut voimaan , mutta suurelta osin lakia sovelletaan vasta lukien. Tätä ennen sovelletaan vastaavia vuoden 1995 kuntalain säännöksiä. Hallintosääntö on laadittu voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi. YLEISPERUSTELUT Kunnan ja kuntayhtymän päätöksenteko- ja hallintomenettelystä säädetään kuntalain 12 luvussa. Kuntalain lisäksi menettelyä ohjaavat muun muassa hallintolaki ja hallinnon yleiset periaatteet. Kuntalain 90 Hallintosääntö Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: a) toimielimistä ja johtamisesta; b) kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä; c) henkilöstöorganisaatiosta; d) taloudenhoidosta; e) hallinnon ja talouden tarkastuksesta; f ) sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta; 2) päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä seuraavista asioista: a) toimivallan siirtämisestä; b) toimielinten kokoontumisesta; c) varajäsenten kutsumisesta; d) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä; e) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta; f ) kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai pormestarin läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa; g) muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa; h) toimielinten päätöksentekotavoista sekä siitä, miten kunta

15 huolehtii, että sähköiseen kokoukseen ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn osallistumiseen tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä; i) esittelystä; j) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja tiedoksi antamisesta; k) asiakirjojen allekirjoittamisesta; l) asiakirjahallinnon järjestämisestä; m) asiakirjoista tai tiedon antamisesta perittävistä maksuista; n) 23 :ssä tarkoitetun aloitteen käsittelystä ja aloitteen tekijälle annettavista tiedoista; o) viestinnän periaatteista; p) menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi; 3) valtuuston toimintaan liittyvistä seuraavista asioista: a) valtuuston kokousmenettelystä; b) varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle; c) valtuutetun aloitteen käsittelystä; d) valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä; e) kokouksiin osallistumisesta ja kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti; f ) valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Hallintosäännön sisältö Kuntalain lähtökohtana on, että kaikki johtosäännöllä määrättävät asiat kootaan hallintosääntöön, jolloin ei tarvita muita johtosääntöjä. Hallintosääntöön otetaan määräykset, jotka aiemmin olivat valtuuston työjärjestyksessä, hallintosäännössä, toimielinten johtosäännöissä, taloussäännössä ja tarkastussäännössä. Lain perustelujen mukaan hallintosääntömääräykset voidaan jakaa

16 eri asiakirjoihin silloin, kun kaikkia määräyksiä ei kunnan organisaation laajuuden perusteella ole tarkoituksenmukaista koota yhteen. Laissa ei enää mainita sanaa johtosääntö, mutta johtosääntöä voidaan edelleen käyttää yleisnimityksenä kunnan hallintoa ja toimintaa ohjaavasta ja sitovasta asiakirjasta. Hallintosäännön ohella muita kunnan toiminnan keskeisiä ohjausvälineitä ovat kuntastrategia, talousarvio ja taloussuunnitelma. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin niistä asioista, jotka säännöksessä luetellaan. Sanalla tarpeelliset korostetaan hallintosäännön sisällön joustavuutta. Voidaan harkita, tarvitaanko toiminnan ohjaamiseen hallintosäännön määräystä. Sana ainakin ilmaisee, että luettelo ei ole tyhjentävä. Hallintosäännössä voidaan antaa myös muita kuin säännöksessä mainittuja määräyksiä. Hallintosäännön määräysten sisältö on valtuuston harkinnassa. Hallintosääntömääräys ei kuitenkaan saa olla lainvastainen. Hallintosäännössä määrätään kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa. Kunnan päätösvallalla tarkoitetaan kunnan hoidettavaksi lain mukaan tai muuten kuuluvia asioita, joissa kunta voi tehdä tai joissa sen edellytetään tekevän päätöksiä. Valtuusto tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset aina hallintosäännöllä. Toimivaltaa ei voida siirtää erillisellä valtuuston päätöksellä. Päättäessään hallintosäännöstä valtuusto samalla määrittelee oman asemansa kunnan päätösvallan käyttäjänä, päättää toimielinten ja viranhaltijoiden välisestä työnjaosta ja ratkaisee annetaanko kunnan viranomaiselle valta omalla päätöksellään siirtää toimivaltaansa edelleen. Valtuuston on päätettävä luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Laissa ei oteta kantaa päätöksentekotapaan. Perinteinen tapa on ollut valtuuston hyväksymä erillinen johtosääntö, luottamushenkilöiden palkkiosääntö, johon on koottu palkkio- ja korvausperusteet. Jos palkkio- ja korvausperusteista halutaan määrätä johtosäännössä, tarkoituksenmukaista on ottaa määräykset hallintosääntöön omaksi luvuksi. Hallintosäännön sitovuus ja voimaantulo Kunnan hallinnossa on noudatettava hallintosäännön määräyksiä. Jos esimerkiksi hallintosäännöllä määrätyistä toimivaltarajoista poiketaan, päätöksen tehnyt viranomainen ylittää toimivaltansa. Hallintosääntö sitoo myös valtuustoa; se ei voi poiketa hallintosäännöstä muuten kuin sitä muuttamalla. Valtuusto ei voi esimerkiksi ottaa ratkaistavakseen asiaa, jossa toimivalta on

17 hallintosäännöllä siirretty kunnanhallitukselle. Kuntalaissa ei säädetä hallintosäännön voimaantulosta. Voimaantuloon sovelletaan päätösten täytäntöönpanokelpoisuutta koskevaa 143 :ää. Päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka se ei ole vielä saanut lainvoimaa, jollei oikaisuvaatimus tai valitus päätöksen täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi. Hallintosäännöllä järjestetään kunnan sisäistä hallintoa ja toimintaa. Tämän vuoksi on katsottu, että hallintosääntö voi mahdollisesta valituksesta huolimatta tulla voimaan heti kun se on hyväksytty. Jotta voimaantulopäivästä ei syntyisi epätietoisuutta, hallintosääntöä hyväksyttäessä tai muutettaessa on samalla syytä päättää sen voimaantuloajankohdasta. Hallintosäännöllä kumottavat johtosäännöt voidaan joko ottaa hallintosääntöön, esimerkiksi hallintosäännön loppuun, tai ne voidaan todeta valtuuston päätöksessä, jolla uusi hallintosääntö hyväksytään. Hallintosääntö luo kunnan johtamisjärjestelmän perustan, minkä vuoksi hallinto esitetään jatkossakin järjestettävän toiminnallisista lähtökohdista ja konsernijohtamiseen perustuvasti, jotta osastot voivat muovata toimintansa mahdollisimman asiakaslähtöiseksi ja kustannustehokkaaksi. Hallintosäännön perustelut ovat liitteenä 9a. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 9b olevan hallintosäännön pohjaksi YT-toimikunnan käsittelyyn, minkä jälkeen kunnanhallitus tekee esityksensä valtuustolle hallintosäännöksi. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti Khall Liite nro 13. Esitystä hallintosäännöksi on käsitelty valtuuston iltakoulussa Yt-toimikunta on käsitellyt asian kokouksessaan ja todennut, ettei sillä ole huomautettavaa esitykseen hallintosäännöksi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle liitteen 13 mukaisen hallintosäännön hyväksymistä ja että, päätös laitetaan täytäntöön heti.

18 Kvalt Liite nro 3.

19 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOT JA KORVAUKSET Khall Liite nro 14. Kuntalain 82 Palkkiot ja korvaukset mukaan: Luottamushenkilölle maksetaan: 1) kokouspalkkiota; 2) korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; 3) matkakustannusten korvausta ja päivärahaa. Luottamushenkilölle voidaan myös maksaa palkkiota määräajalta sekä muita erillispalkkioita. Kunta voi luottamushenkilöltä saadun valtuutuksen perusteella periä tälle maksetusta palkkiosta tuloverolain (1535/1992) 31 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun luottamushenkilömaksun, jonka kunta tilittää puolueelle tai puolueyhdistykselle. Perittyjen luottamushenkilömaksujen määrä on ilmoitettava kunnan tilinpäätöksessä. Liitteenä 14b on vertailu seutukunnan saman kokoisten kuntien palkkiosäännöistä. Vertailusta käy ilmi, kuinka kunnanhallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan kokouspalkkiot ovat päivityksen tarpeessa. Samaten ansionmenetyksen vakiokorvauksen euromääräinen taso on päivitettävä nykytilannetta vastaavaksi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle liitteen 14 mukaisesti hyväksyttäväksi luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset luottamustoimen hoitamisesta Kvalt Liite nro 4.

20 OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:N MAKSULLISEEN OSAKEANTIIN Khall Liite nro 16. (salainen) 1. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien yksimielinen päätös vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin toteutettavasta osakeannista Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi osakkeenomistajat ovat yksimielisesti päättäneet maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään esityksen mukaisen päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin osallistumisesta toukokuun 2017 aikana. Osakeannissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään yhtiön uutta osaketta. Merkintäoikeus jakautuu osakkeenomistajakuntien kesken niiden nykyisen osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa siten, että yksi osake oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen. Osakkeiden merkintähinta on 26,15 euroa per osake, mikä jäljempänä esitetyllä tavalla yhtiön käypää arvoa vastaava merkintähinta määräytyy yhtiön rahoitustarpeen perusteella. Maksullisella osakeannilla tavoiteltava rahoitus on yhteensä viisi miljoonaa ( ) euroa, mistä kunkin osakaskunnan enimmäissijoitus määräytyy omistusosuuden mukaisesti tehtävän osakemerkinnän mukaan. Näin ollen jokaisen omistajakunnan merkitessä osakkeita sille tarjotussa enimmäismäärässä, osakeannilla ei ole vaikutusta osakkaiden suhteellisiin omistus- ja vastuuasemiin. Sen sijaan elleivät kaikki omistajakunnat merkitse osakkeita merkintäetuoikeutensa mukaisesti omistustensa mukaisessa suhteessa, merkitsemättä jättäneen suhteellinen omistusosuus laimenee, ja suhteelliset omistusosuudet kokonaisuudessaan muuttuvat. Kivijärven kunnalla on osaketta, jotka oikeuttavat merkitsemään enintään saman määrän uusia osakkeita. Kunnan käyttäessä merkintäoikeutensa täysimääräisesti on merkintähinta kokonaisuudessaan ,65 euroa (26,15 euroa/osake). Uudet osakkeet tulee merkitä viimeistään Merkittyjen osakkeiden merkintähinnasta puolet (½) on maksettava viimeistään ja loppuosa viimeistään Yhtiön hallitus hyväksyy osakemerkinnän kun osakemerkintää koskeva kunnanvaltuuston päätös saa

21 lainvoiman. Osakemerkintä rekiste-röidään kaupparekisteriin minkä jälkeen uusien osakkeiden tuottamat osakkeenomistajan oikeudet syntyvät kun osakemerkintä hyväksytty ja merkityt osakkeet kokonaisuudessaan maksettu. 2. Osakeannin valtiontukiarviointi Kunnan on valtiontukiviranomaisena huolehdittava EU:n valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta ja sen vuoksi selvitettävä mahdolli-sen valtiontuen olemassaoloa ja valtiontukisääntelyn soveltamisen edellytyksiä, sekä tarvittaessa ilmoitettava tuesta ennen sen täytäntöönpanoa EU:n komissiolle (SEUT 108 artikla). Valtiontukisääntelyn mukaan julkiseksi tueksi ei katsota sellaista kunnan yhtiöön tekemää sijoitusta, joka on tehty yksityiseen sijoittajaan verrattavissa olevissa olosuhteissa. Osakemerkintä tulee siten toteuttaa käyvästä arvosta. Yhtiön ja osakkeen käyvän arvon määrittämiseksi Inspira on laatinut liitteenä olevan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n tulevaisuuden tuotto-odotuksiin perustuvan selvityksen (kassavirtaperusteinen arvonmääritys). Asiassa esitetyn selvityksen perusteella osakkeen merkintähinta, 26,15 euroa/osake, vastaa käypää arvoa ja on siten markkinataloustoimijaperiaatteen mukainen kysymyksessä olevalla toimialalla huomioiden yhtiön taloudellinen asema, ala ja alueen erityispiirteet. Tehtäessä osakemerkintää koskeva päätös asianmukaisten ja riittävien taloudellisten arvioiden perusteella ja toteutettaessa kysymyksessä oleva transaktio edellä tarkoitettujen arvioiden perusteella markkinaehtojen mukaisesti, ei tällainen tavanomaisissa markkinaolosuhteissa tehty liiketoimi anna etua vastapuolelle eikä sen vuoksi ole kiellettyä tukea. Koska osakemerkintä toteutetaan edellä todetulla tavalla markkinaehdoin, EU:n valtiontukisääntely ei aseta kunnalle menettelyllisiä velvollisuuksia sen tehdessä päätöstä osakemerkinnästä eikä järjestely näin ollen edellytä SEUT 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta komissiolle. Tuen enimmäismäärää koskevan ehdon valvominen ei kuulu sijoituksen tekevän kunnan tehtäviin, vaan ehdon täyttyminen varmistetaan valtion tukea myönnettäessä (Viestintävirasto). Liite Salassa pidettävä, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 6 luku kohta ja 20-kohta

22 Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n arvon määritys, huhtikuu 2017/Inspira Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että Kivijärven kunta päättää osallistumisesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin seuraavasti: 1. Kivijärven kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen merkintäetuoikeuksin toteuttavaan osakeantiin merkitsemällä kappaletta yhtiön uusia osakkeita yhteensä ,65 euron merkintähintaan (26,15 euroa/osake). Osakemerkintä toteutetaan kunnanhallituksen täytäntöönpanopäätöksellä edellytyksin, että kunnanhallitukselle esitetään selvitys, jonka perusteella voidaan todeta merkintähinta ,65 käytettävän Kivijärvelle sijoittuvan verkon loppuunrakentamiseen. 2. Kivijärven kunta toteaa, että kunta on päätöstä tehdessään EU:n valtiontukisääntelyn edellyttämällä tavalla selvittänyt valtiontukimääräysten ja säännösten mahdollista soveltuvuutta kysymyksessä olevaan sijoitukseen arvioimalla osakemerkinnän markkinaehtoisuutta komission valtiontuen käsitettä koskevan tiedonannon (2016/C262/01, ) mukaisesti. Käypään arvoon toteutettava Keski- Suomen Verkkoholding Oy:n maksullinen osakemerkintä ei sisällä julkista tukea, eikä transaktio siten edellytä ennakkoilmoitusta EU:n komissiolle Kvalt Liite nro 5. (salainen)

23 KIIREELLISET ASIAT Kvalt MUUT MAHDOLLISET ASIAT Kvalt