YHDISTYKSEN TALOUSHALLINTO

Transkriptio

1 YHDISTYKSEN TALOUSHALLINTO

2 2 Yhdistyksen varsinainen toiminta taloushallinnossa Yhdistyksen varsinaista toimintaa on yhdistyksen sääntöjen 2 :ssä määriteltty toiminnan laatu ja tarkoitus. Kirjanpidossa yhdistyksen varsinaisen toiminnan menot ja tulot näkyvät tuloslaskelmassa ja taseessa yhdistyksen omaisuutena ja omaisuuden arvomuutoksina. Yhdistyksen tulokseen vaikuttavat mm: 1) Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, 2) Poistot, 3) Muut kulut, 4) Varainhankinta, 5) Rahoitustuotot ja kulut, 6) Yleisavustukset Yhdistyksen todelliseen omaisuuteen ja tulokseen ei vaikuta erillisrahoitteisten projektien ja hankkeiden kautta saatu raha, eikä sen käyttö, vaikka se kiertää yhdistyksen kirjanpidon kautta Järjestöhautomon koulutusmateriaalia - kopioiminen kielletty

3 Projektit taloushallinnossa Projektit ja hankkeet ovat erillinen osa yhdistyksen toimintaa, vaikka ne perustuvatkin yhdistyksen sääntöjen 2 :ään Projekteilla ja hankkeilla on oltava erillinen kirjanpito. Se on yleinen suositus, mutta monet rahoittajat vaativat sitä Erillinen kirjanpito voidaan luoda monella tapaa, kuten esim: 1) Luomalla kirjanpitoon projektille erillinen kustannuspaikka ja kirjanpidon tilit, 2) Oma tositesarja ja kirjauspiste 3) Perustamalla oma pankkitili johonkin pankkiin Projekteille voidaan pitää myös täysin erillisitä kirjanpitoa jollakin kirjanpitoohjelmalla 3 Rahoittajan ohjeita laskujen ja maksujen dokumentoinnista on noudatettava Järjestöhautomon koulutusmateriaalia - kopioiminen kielletty

4 Yhdistyslain edellyttämä taloudenhoito On tärkeää, että yhdistyksen taloutta seurataan myös vuoden aikana (kuinka paljon rahaa on kulunut, kuinka paljon rahaa on jäljellä). Talousarvio (= budjetti) on suunnitelma seuraavan vuoden tuloista ja menoista. Tilinpäätös tehdään kalenterivuoden loputtua (4 kk sisällä) ja se on yhteenveto yhdistyksen toteutuneista menoista ja tuloista sekä yhdistyksen varoista. Laki vaatii, että jokaisesta menosta ja tulosta on oltava tosite tms.) (= kuitti, selitys Yhdistyksessä täytyy pitää ns. kaksinkertaista kirjanpitoa (esim. Netistä saatavalla ilmaisella Tappio kirjanpito-ohjelmalla 4

5 Yhdistyksen talouden suunnittelu Yhdistyksen talouden suunnittelu jakautuu kahteen osaan: 1) Laskentajärjestelmään, joka kokoaa tietoa toiminnasta ja taloudesta. Tuottaa suunnittelu-ja tarkkailulaskelmia, joita ovat mm. budjetit Tuottaa toteutuslaskelmia, joita on kirjanpito Tuottaa seurantalaskelmia, joita ovat tuloslaskelma ja tase Budjettia seurataan koko ajan 5 2) Toimintasuunnitelmaan, jonka pohjana on: Sääntöjen 2 Missio ja visio Toiminta-ajatus Järjestöhautomon koulutusmateriaalia - kopioiminen kielletty

6 Varainhankinta Varainhankinnalla saadut varat ovat yhdistyksen yleistä perusrahoitusta, jota ei ulkopuolelta kohdenneta tiettyyn toimintaan. Hallitus voi päättää, miten varat käytetään. Varojen käyttö tulee olla yhdistyksen toiminta-ajatuksen mukaista ja näkyä avoimesti kirjanpidossa. Yhdistys ei yleensä voi olla voittoa tavoitteleva eli varoja kerätään toiminnasta aiheutuviin kuluihin. 6 Järjestöhautomon koulutusmateriaalia - kopioiminen kielletty

7 Varainhankinnnan muotoja 1) Jäsenmaksut kuinka suuri jäsenmaksu on, miten se kerätään (pankkitilille vai käteisellä), miten jäsenrekisteri pidetään ajantasaisena Jäsenmaksu määritetään vuosi/ syyskokouksessa 2) Muu oma varainhankinta kirpputorit arpajaiset myyjäiset muu myynti: kynttilät, joulukortit, kalenterit ym. saadut osallistumismaksut (esim. Kursseista ja tapahtumista) 7 Järjestöhautomon koulutusmateriaalia - kopioiminen kielletty

8 8 Palvelutuotanto varainhankinnan muotona voimaan tullut kotoutumislaki antaa runsaasti yhdistyksille toimia palveluntuottajana Kolmas sektori tulossa voimakkaammin mukaan palvelutuotantoon Edellyttää yhdistykseltä hyvää hallintoa ja taloushallintoa sekä asiantuntemusta Tarjottavien palveluiden oltava linjassa yhdistyksen sääntöjen 2 :n kanssa Yhdistys voi solmia esim. Hämeenlinnan kaupungin kanssa sopimuksen jonkin palvelun tuottamisesta Monet suuret yhdistykset ostavat itse palveluita Järjestöhautomon koulutusmateriaalia - kopioiminen kielletty

9 Yhdistyksen taloushallinto Mikä vakuuttaa rahoittajat? Mikä? Mikä muu? Mikä sitten? Entä muut asiat? 9 Järjestöhautomon koulutusmateriaalia - kopioiminen kielletty

10 Taloudenhoitajan rooli Taloudenhoitaja vastaa yhdistyksen talouden käytännön sujumisesta eli talouden suunnittelusta ja rahaliikenteestä. Hallitus on kuitenkin kokonaisuudessaan vastuussa yhdistyksen taloudesta. Taloudenhoitaja valitaan joko yhdistyksen kokouksessa tai hallitus nimeää hänet hallituksen jäsenten joukosta tai hallituksen ulkopuolelta. 10

11 Taloudenhoitajan tehtävät: 1 Rahavarojen hoito A. Pankkitilit avaaminen ja lopettaminen hallituksen päätöksellä hallitus myöntää tilinkäyttöoikeuden Huom! Kun taloudenhoitaja vaihtuu, pankkiin on toimitettava oikeaksi todistettu kopio hallituksen kokouksen pöytäkirjasta, jossa on päätös tilinkäyttöoikeuden muuttamisesta. 11

12 Taloudenhoitajan tehtävät: B. Käteiskassa käteiskassasta huolehtiminen käteiskassan suurimman määrän päättää hallitus (käteiskassassa ei ole syytä seisottaa suuria rahamääriä) C. Maksuvalmiudesta huolehtiminen D. Korkotuoton seuraaminen 12

13 Taloudenhoitajan tehtävät: 2 Muu omaisuuden hoito A. Ostot ja myynnit kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynnistä päättää sääntöjen määräämällä tavalla yleinen kokous tai hallitus B. Kiinteistö saantopapereiden turvallinen säilytys (kauppakirjat, lainhuutoasiat, lahjakirjat, jne.) kiinnitysasiakirjat kunnossapito - korjaukset ajallaan - päivittäinen valvonta ja huolto, jne. vakuutukset 13

14 Taloudenhoitajan tehtävät: C. Irtaimisto kortisto tai luettelo irtaimesta omaisuudesta - pidetään ajan tasalla - kirjanpidosta poistetut, mutta käytössä olevat esineet pidetään luettelossa - esineiden säilytyspaikka - lainausten seuranta kunnossapito - korjaukset ajallaan - korjausten kustannusten arviointi vakuutukset 14

15 Taloudenhoitajan tehtävät: D. Arvopaperit ja velkakirjat turvaava säilytys (kassakaappi tai pankin tallelokero) korot ja osingot (nostot ajallaan) osakeannit (merkintäoikeuksien oma käyttö tai myynti) velkojen lyhennykset ja korot - maksut aikanaan - saantovelkakirjojen vanhenemisen estäminen 15

16 Taloudenhoitajan tehtävät: 3 Maksuliikenne tulevien maksujen vastaanottaminen laskujen maksaminen eräpäivinä jäsenmaksujen ja muiden saatavien periminen Maksutapahtumat voidaan jättää pankin suoritettaviksi tai hoitaa itse esim. nettipankin kautta. Taloudenhoitaja valvoo maksutapahtumien sujumista ja oikeellisuutta. Taloudenhoitajan tulee tarkastaa ennen maksamista, että lasku on aiheellinen ja summa on oikea. Lisäksi hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen määräämä henkilö on hyväksynyt laskun. Käteiskassasta maksettaessa tarvitaan vastaanottajan kuittaus. 16

17 Taloudenhoitajan tehtävät: 4 Kirjanpito Muista tositteet! Taloudenhoitajan tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikista menoista ja tuloista on tosite (kuitti, lasku, tiliote, pöytäkirjan ote, jne.) Tositteet kannattaa säilyttää yhdessä mapissa ja niiden lakisääteinen säilytysaika on kuusi vuotta. 17

18 Taloudenhoitajan tehtävät: Mikäli tosite on kooltaan pieni, se kannattaa kiinnittää A4-paperille ja paperiin tulee merkitä kaikki selventävät tiedot: mitä tosite koskee, päivämäärä, tositteen numero ja merkintä hyväksymisestä. Tositteet eivät saisi hävitä, mutta jos näin käy, voidaan laatia kirjallinen selvitys syntyneistä kuluista. Selvityksen allekirjoittaa se, joka on rahaa käyttänyt. 18

19 Taloudenhoitajan tehtävät: 5 Tilinpäätös hallitus päättää tilinpäätökseen liittyvistä poistoista, varauksista, rahastoinnista, yms. 6. Talousarvio laatimisesta vastaa hallitus, ja yleensä taloudenhoitaja laatii talousarvion yhteistyössä hallituksen kanssa Taloudenhoitajan tulisi olla myönteisesti toimintaan suhtautuva realisti, joka osaa huomioida taloudelliset reunaehdot toiminnan suunnittelussa. Kaikkia taloudenhoitoon liittyviä tehtäviä ei taloudenhoitajan tarvitse tehdä itse. Tehtäviä voidaan jakaa esimerkiksi siten, että yhdistyksellä on oma kirjanpitäjä. Taloudenhoitaja on kuitenkin vastuussa siitä, että taloutta hoidetaan asianmukaisesti. 19.

20 Maksuliikenne 1 Laskun aiheuttaja, asiasta parhaiten perillä oleva henkilö tekee laskulle asiatarkastuksen: - laskutetaan toimitettua tavaraa tai palvelua - hinta ja alennukset täsmäävät sovittuun - laskutoimitukset on tehty oikein Jos kaikki on kunnossa hän laittaa laskuun nimikirjoituksensa. Jos kaikki ei ole kunnossa hän selvittää asian laskuttajan kanssa. 20

21 Maksuliikenne 2. Lasku toimitetaan hyväksyttäväksi, yleensä puheenjohtajalle. Hyväksyjä varmistaa, että lasku on todella yhdistyksen toiminnasta aiheutunut ja hyväksyy sen nimikirjoituksellaan. 3. Tarvittaessa (talouden ollessa tiukilla) ratkaistaan maksujen prioriteetti ja taloudenhoitaja tai puheenjohtaja antaa maksumääräyksen maksettavista laskuista. Taloudenhoitaja maksaa laskun tai toimittaa sen maksettavaksi. 4. Tosite (lasku) tallennetaan. Aikanaan se järjestetään tapahtumajärjestykseen (tiliotteen perusteella) ja numeroidaan. 5. Kirjanpitäjä kirjaa tapahtuman yhdistyksen kirjanpitoon 21.

22 Käteiskassa yhdistyksellä voi olla käteiskassa, josta maksetaan laskuja ja johon otetaan vastaan maksuja käteiskassa voi olla pysyvä tai jotain yksittäistä tapahtumaa varten tarpeellinen käteiskassa ei dokumentoidu itsestään kuten pankkitili, joten sen ylläpitäminen vaatii vaivannäköä käteiskassatapahtumista ei kaikista (välttämättä) tehdä erillistä kuittia vaan ne voidaan viedä kirjanpitoon muistiotositteilla, jotka kokoavat yhteen esim. tapahtuman pääsylipputulot 22

23 Laki vaatii mm., että: Yhdistyksellä on oltava hallitus, joka on vastuussa. Yhdistyksellä tulee olla hallituksen ulkopuoliset tilintarkastajat/toiminnantarkastajat Yhdistyksellä täytyy olla toimintasuunnitelma ja talousarvio (tulevalle vuodelle ennakkoon). Yhdistyksellä täytyy olla toimintakertomus ja tilinpäätös (menneestä vuodesta jälkikäteen). Yhdistyksen päätökset ja raha-asiat pitää olla kirjattuna ylös (= pöytäkirjat ja kirjanpito). 23

24 Hallituksen vastuulla taloushallinnossa on: tilien avaaminen ja lopettaminen pankeissa tilien käyttöä koskevat valtuudet kirjanpidon tilikartta poikkeamat talousarviosta organisaatiossa tai sisäisessä valvonnassa tapahtuneet muutokset kirjanpidossa käytettävät tilikirjat kirjanpitäjän ja kassanhoitajan nimittäminen käteiskassan enimmäismäärän vahvistaminen poistojen laskemisperusteet lainojen ottaminen. 24

25 Toiminnantarkastaja Toiminnantarkastaja ei ole sama asia kuin tilintarkastaja, vaikka molemmat tekevät samoja asioita Ns. pienet kirjanpitovelvolliset voivat käyttää toiminnantarkastajaa, joka on maallikoasiantuntija Toiminnantarkastajalta ei edellytetä laskentatoimen tai tilintarkastajan tutkintoa Toiminnantarkastajan pitää kuitenkin osata kirjanpitoa ja tietää, miten kirjanpidosta johdetaan tase ja tuloslaskelma Toiminnantarkastaja on jäsenten edusmies ja hänellä on oikeus aina nähdä tiliasiakirjat sekä muut hallinnon dokumentit ja osallistua hallituksen kokouksiin 25

26 Toiminnantarkastus Sisältää yhdistyksen talouden ja hallinnon tarkastuksen Tarkastuksesta pitää selvitä riittävän laajasti yhdistyksen toiminnan asianmukaisuus. Toiminnantarkastaja tarkastaa Hallinnon järjestelyt Kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden Hallituksen nauttimat etuisuudet Jäsenten yhdenvertaisen kohtelun Toimintakertomuksen, onko siinä kirjanpidon vaatimat tiedot ja onko se totuudenmukainen tehtyjen asioiden kanssa Jos yhdistyksessä on ollut jotain poikkeavaa, tehdään yksityiskohtainen tarkastus Tarkastus voidaan tehdä myös kesken toimintavuoden, jos on aihetta 26

27 Toimintasuunnitelman sisältö Yhdistyksen toiminnan tarkoitus, visio tulevasta ja vuoden strategiset tavoitteet 2. Tulevan toimintakauden haasteet ja mahdollisuudet 3. Yhdistyksen toiminnan tärkeimmät alueet Toiminta A: tavoitteet ja toimenpiteet Toiminta B: tavoitteet ja toimenpiteet 4. Yhdistyksen muu sisäinen toiminta: Kokoukset Jäsenhankinta Opinto- ja harrastuspiirit 5. Tilaisuudet ja tapahtumat 6.Yhdistyksen muu ulkoinen toiminta: Yhdistyksen näkyvyyden lisääminen Yhteistyösuhteet Vaikuttaminen ja edunvalvonta 7. Projektit 8. Tiedottaminen 9. Toiminnan kehittäminen.

28 Vuosikertomuksen sisältö 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus 2. Johdanto (yleistä, tiivistelmä kuluneesta toimikaudesta) jäsenet (määrä / muutokset) 2. Hallituksen / erityiset toimihenkilöt 3. Kokoukset (sääntömääräiset / hallituksen, yms.) 4. Jaostot tai muut vakinaiset elimet tilapäistoimikunnat tehtävineen 5. Tiedotustoiminta - sisäinen tiedotus - ulkoinen tiedotus 6. Yhdistyksen toimintakertomus - perustoiminta - erityiset tapahtumat - tempaukset - koulutukset - juhlat - näyttelyt - retket, matkat ym. erityistä 9. Luottamustoimet muissa elimissä 10. Mahdolliset edustustehtävät 11. Yhteistoiminta muiden yhdistysten ja yhteisöjen kanssa 12. Taloudellinen tilanne (viittaus tilinpäätökseen) Muut mahdollisesti merkittävät tapahtumat toimintakauden

29 Tulojen ja menojen pääjako Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta on määritelty yhdistyksen säännöissä, ja sillä tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen. tuloja ovat esimerkiksi kursseista, retkistä tai muista tapahtumista perityt osallistumismaksut tai tiettyyn toimintaan saadut avustukset ja lahjoitukset 29

30 Tulojen ja menojen pääjako menot aiheutuvat vastaavista toiminnoista, lisäksi yhdistyksen yleistoiminnan mahdolliset palkat ja työnantajamaksut, vuokrat, matkat, poistot ja muut yleiskulut tavallisesti varsinaisen toiminnan tulot eivät riitä peittämään niitä vastaavia menoja 30

31 Tulojen ja menojen pääjako Varainhankinta tarkoitetaan varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi järjestettyä toimintaa tuloja ovat mm. perityt jäsenmaksut ja myynnistä, messuista, arpajaisista ja muusta varainhankinnasta saadut tulot menoja ovat vastaavasti näistä aiheutuneet menot 31

32 Tulojen ja menojen pääjako Kultakin tilikaudelta tulee on tililuettelo, josta selviää käytössä olevat kirjanpitotilit. Eri tyyppisille tuloille, menoille ja rahoitustapahtumille varataan kullekin oma tili. Tililuettelon rakenteen tulee noudatella tilinpäätösasiakirjojen, tuloslaskelman ja taseen kaavaa. Yhdistysten kirjanpito toteutetaan nykyisin useimmiten atk-kirjanpitona, jolloin tilit on myös numeroitava. 32

33 Tililuettelon perusrakenne Varsinainen toiminta (toiminnan, henkilöstömenojen, vuokramenojen tilit, poistot) Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Yleisavustukset Pitkävaikutteiset menot (käyttö- ja sijoitusomaisuustilit) Vaihto-omaisuus (varastotilit) Rahoitusomaisuus (raha- ja saamistilit) Oma pääoma (rahastojen pääomat, edellisten tilikausien voitto/tapio, tilikauden voitto/tappio) Vieras pääoma (pitkäaikaisen/lyhytaikaisen vieraan pääoman tilit) 33

34 Tililuettelon merkitys Riittävän yksityiskohtaisesti laadittu tililuettelo on hyvä apuväline myös suunniteltaessa yhdistyksen tulevaa toimintaa ja taloutta. Sitä voidaan käyttää tulevan vuoden budjetin perustana. Yksityiskohtaisen tililuettelon avulla voidaan myös seurata tarkasti erilaisten toimintojen kulu- ja menokehitystä 34

35 Käytännön kirjanpito Tapahtumien kirjaaminen Käytännön kirjanpidossa kirjaukset kirjanpitoon tehdään sekä aikajärjestyksessä että asiajärjestyksessä. Aikajärjestyksessä: tapahtumat kirjataan kronologisessa järjestyksessä päivämäärään perustuen. Asiajärjestyksessä: tapahtumat kirjataan pääkirjanpitoon. 35

36 Käytännön kirjanpito Maksutapahtumiksi kutsutaan käteisellä rahalla, pankkikortilla tai muulla maksuvälineellä suoritettuja maksuja. Käteisellä suoritettu maksu on kirjattava päiväkohtaisesti (siitä voidaan poiketa liiketapahtumien vähäisyyden tai kirjanpitoteknisten ratkaisujen vuoksi). Muut kuin maksutapahtumat kirjataan kuukausikohtaisesti tai neljän viikon jaksolta viimeistään neljän kuukauden kuluessa kalenterikuukauden tai jakson päättymisestä. 36

37 Käytännön kirjanpito Suorite ja maksu kirjaamisen perustana Suoriteperusteisessa kirjanpidossa meno tai tuloa kirjataan silloin, kun tavara tai palvelu vaihtaa omistajaa. Kirjanpidollisesti meno siis syntyy jo silloin, kun tavarat vastaanotetaan vaikka ne olisi ostettu velaksi. Vastaavasti tulo syntyy sillä hetkellä, kun tavara tai palvelu luovutetaan. 37

38 Käytännön kirjanpito Maksuperusteisessa kirjanpidossa meno tai tulo kirjataan vain silloin, kun se todella on maksettu. Eli kirjanpidollisesti meno tai tulo kirjataan silloin, kun maksu suoritetaan tai saadaan. Sama asia voidaan siten kirjata joko maksuperusteisena tai suoriteperusteisena. Maksuperusteinen kirjaus on yksinkertaisempi ja sopii, jos yhdistyksellä on hyvin pieni kirjanpito. Suoriteperusteinen kirjaustapa on kattavampi ja sopii siten isommalle yhdistykselle, jolle yksityiskohtaisempi kirjaaminen on tärkeää. 38

39 Käytännön kirjanpito Muista tositteet! Tositteet ovat todisteita siitä, mihin käyttöön raha on mennyt tai tullut. Tositteen tehtävänä on vahvistaa, että kirjanpidon kirjaukset pitävät todella paikkansa. Yleensä tositteet ovat kuitteja, laskuja tai tiliotteita. Tapahtumista, joista ei synny ulkopuolisen antamaa tositetta, on laadittava tosite. Tositteeseen liitetään dokumentti, joka voi olla esimerkiksi ote hallituksen pöytäkirjasta. 39

40 Käytännön kirjanpito Tositteesta on aina käytävä ilmi: mihin tarkoitukseen rahaa on käytetty paljonko rahaa on käytetty kenelle on maksettu milloin on maksettu (päiväys) tositteen hyväksyjän omakätinen allekirjoitus 40

41 Tilinpäätös Tilinpäätöksen tärkeimmät osat ovat tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelmassa on laskettu yhteen - kaikki tilikauden tulot eli tuotot - kaikki tilikauden menot eli kulut. Tuloslaskelmasta näkee, olivatko yhdistyksen tuotot - suuremmat kuin kulut (ylijäämä) vai - pienemmät kuin kulut (alijäämä). 41

42 Tilinpäätös Tase on yhteenveto yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta sinä päivänä, kun tilikausi päättyy. Tase osoittaa yhdistyksen omaisuuden ja velkojen määrän, yhdistyksillä useimmiten kirjanpitoasetuksen lyhennetyn taseen kaavan mukaan vastaavaa = yhdistyksen varat vastattavaa = yhdistyksen oma ja vieras pääoma 42

43 Toiminnantarkastus Toimminnantarkastajat valitsee yhdistyksen kokous tilikaudeksi kerrallaan Toiminnantarkastajat suorittavat yhdistyksen hallinnon ja talouden tarkastuksen tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa tilinpäätöksen valmistuttua ennen yhdistyksen kokousta Toiminnantarkastajilta voi kysyä myös neuvoa taloushallintoon liittyvissä asioissa ympäri vuoden Toiminnantarkastustoimintaa säätelee tilintarkastuslaki 43

44 Käsitteitä Alkusaldo (Initial Capital ) = Tilin/ kirjanpitotilin saldo tilikauden alussa Debet = debet-viennillä lisätään rahaa tilille Kahdenkertainen kirjanpito = tehdään tilivientejä kahdelle tai useammalle tilille, jolloin kirjanpidossa näkyy rahan lähde ja kohde Kirjanpitoaineisto = Tositteet, tilinpäätökset sekä muut kirjanpitoasiakirjat (säilytetään 10 vuotta) Kredit = kredit-viennillä vähennetään rahaa tililtä Loppusaldo = kirjanpitotilin saldo valitun aikavälin tai tai tilikauden jälkeen 44

45 Käsitteitä Menotili = kuvaa tulonlähdettä. Menotileille tehdään yleensä vain debetkirjauksia. Rahoitustili = tili, jolle voidaan tehdä sekä debet että kredit-kirjauksia Selite = kirjanpitoviennin selitys (esim. ostettu juomia ) Tappio = negatiivinen tulos, kun menot on laskettu ja vähennetty varoista Tase = yhdistyksen omaisuuden määrä ja tieto siitä, miten se on rahoitettu Taseen osat: Vastaava kertoo, kuinka paljon ja mitä omaisuutta yhdistyksellä on Vastattavaa kertoo, miten omaisuus on rahoitettu Voitto = positiivinen tulos, kun menot on laskettu ja vähennetty varoista 45

46 Tilikartta TULOSLASKELMAN TILIT Vastaava (1-sarjan tilit) 1000 kassatili 1010 Pankkitili (ainoa) 1020 Siirtosaamiset Koneet ja kalusto TASETILIT Vastattavaa (2-sarjan tilit) 2000 Siirtovelat 2100 Edellisten kausien ylijäämä / alijäämä... :... Tulostilit (3-n -sarjan tilit 3000 T-paitojen myynti 3010 juomien myynti 3030 Muu myynti T-paitojen osto 4010 Juomien osto 4020 Muut ostot Jäsenmaksut 7010 Avustukset 7020 Lahjoitukset. :.

47 Tiliristikko Kirjanpidon voi tehdä havainnolliseksi tiliristikolla Esimerkki 1: Yhdistyksen kassasta on maksettu käteisellä kokouksessa tarjottu kahvi ja pullat. Tarjoilu maksoi 57 euroa. Kassatililtä (rahoitustili) raha vähenee ja kokouskulut - tilillä (kulutili) se kasvaa. 47 Kassa (1000) debet kredit debet kredit Kirjanpitotapahtuma joka saa tositenumeron kirjanpitoon Kokouskulut (3010) Kassatili hyvittää (kredit) kulutiliä kokouskulut (debet), jonne raha kirjanpidon mukaisesti kului Sanotaan: Per kokouskulut an kassa

48 Tilikirjaus ennakkomaksu hankintaa varten Esimerkki 2: Yhdistyksen sihteeri on saanut rahaa tietokoneen ostoa varten kassasta 800 euroa. Sihteeri ostaa sen käteisellä viikkoa myöhemmin. Kone maksoi 600 euroa. Sihteeri palauttaa kassaan erotuksen 200 euroa Kassa (1000) Maksetut ennakot 1100) Koneet ja laitteet (6010 debet kredit debet kredit debet kredit Vaihe 1: Tehdään kirjaus: Per maksetut ennakot an kassa. Kassaan jää tosite ennakkomaksusta ja sihteerille annetaan 800 euroa. Vaihe 2: Tehdään kirjaus: Per koneet ja laitteet sekä kassa an maksetut ennakot. Kassaan jää tosite tietokoneen myyjältä. Sihteerille palauttaa kassaan 200 euroa 48

49 Tilikirjaus ennakkomaksu hankintaa varten Huomaa: Jos kassasta nostetaan rahaa, pitää kirjanpidossa olla tieto siitä, missä raha on ja miksi se on nostettu. Kassa (1000) Maksetut ennakot 1100) Koneet ja laitteet (6010 debet kredit debet kredit debet kredit Vaihe 1: Raha on sihteerillä ja se näkyy tositteesta, joka on taloudenhoitajalla ns. ennakkomaksukuittina. Siinä on rahan käyttäjän allekirjoitus. Tilanne näkyy myös kirjanpidossa Vaihe 2: Sihteeri osti tietokoneen, joka maksoi 600 euroa. Hän toimittaa taloudenhoitajalle kuitin koneen ostosta. Taloudenhoitaja tekee kirjanpitoon kirjauksen. Nyt maksetut ennakot tili on tyhjä. Koneet ja laitteet tilin arvo on 600 euroa ja kassatili väheni 600 eurolla. 49

50 Esitys on päättynyt kiitos mielenkiinnostasi! www jarjestohautomo.fi facebook.com/jarjestohautomo twitter.com/jarjestohautomo 50