Missä mennään lähiliikuntapaikkarakentamisessa - Itäsuomalaisten liikuntaviranhaltijoiden työkokous, / Leppävirta

Transkriptio

1 Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari , Lappeenranta Missä mennään lähiliikuntapaikkarakentamisessa - Itäsuomalaisten liikuntaviranhaltijoiden työkokous, / Leppävirta Pääteemat Tilannetietoa Valon v selvityksestä poimittuna Näkemyksiä, ideoita ja apuvälineitä lähiliikuntapaikkojen kehittämistyöhön

2 Lähiliikuntapaikkarakentaminen yleistä - Lähiliikuntapaikat opetus- ja kulttuuriministeriön ministeriön strategia-asiakirjoihin 1990-luvun lopulla. - Mallia toimintamallille Norjasta Närmiljöanlegg - Määritelty väljästi: Lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueella tai niiden välittömässä läheisyydessä - Lisämääreitä: Monikäyttöisyys, vapaa käytettävyys, laajat käyttäjäryhmät, maksuttomuus, rakentamisja käyttökustannusten edullisuus yms. - Valtion liikuntapaikkarakentamisen painopistealueena vuodesta 2000 saakka Mahdollisuus korotettuun valtionavustusosuuteen (30-50%) Ensisijaisuus hankepriorisoinneissa

3 Miksi lähiliikuntapaikkoja..?..kurkistus 2000-luvun alkuun.. TV kanava 4:n koko sivun mainos Helsingin Sanomista..

4 Miksi lähiliikuntapaikkoja..?

5 Miksi lähiliikuntapaikkoja ( perusteluketju ) Riittämätön päivittäinen liikunta-aktiivisuus (/ fyysinen aktiivisuus) merkittävä yhteiskunnallinen haaste koko väestötasolla. Erityisesti lapsista ja nuorista syytä olla huolissaan. (vrt. esim. tuoreet varhaisvuosien liikuntasuositukset!) Päivittäinen liikunta-aktiivisuus edellyttää helposti käytettäviä (saavutettavuus, maksuttomuus yms.) ja liikkumaan innostavia paikkoja päivittäisiin lähiympäristöihin. Lähiliikuntapaikat erityisen tärkeitä lapsille, nuorille, lapsiperheille sekä ikääntyville, jotka muita väestönosia riippuvaisempia lähiympäristön liikuntamahdollisuuksista

6 Lähiliikuntapaikkarakentamista 15 vuotta - seurantaselvitys Selvityksen toteutuksesta vastannut Valo. Rahoitusta hankkeelle OKM:stä. Selvityksen tavoitteena ollut tuottaa arvioita siitä mitä Suomessa saatu aikaiseksi lähiliikuntapaikkojen osalta huomioiden 15 vuoden kehittämistyön kaari sekä myös näkemyksiä lähiliikuntapaikkarakentamisen tulevaisuuden kehittämistarpeista. Hanke koostunut viidestä erillisestä osaselvityksestä, joiden ydinkysymyksiä ovat olleet seuraavat 1. Mikä on lähiliikuntapaikkojen määrä Suomessa tällä hetkellä? 2. Miten koulupihojen tilanne on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana lähiliikuntapaikkarakentamisen myötä? 3. Kuinka paljon koulupihoilla sijaitsevia lähiliikuntapaikkoja käytettään lasten ja nuorten toimesta kouluajan ulkopuolella? 4. Minkälainen on lähiliikuntapaikkojen elinkaari? 5. Mitkä ovat keskeisiä lähiliikuntapaikkarakentamista edistäviä ja estäviä tekijöitä kunnissa?

7 Osio I / Lähiliikuntapaikkarakentamisen määrällistä tarkastelua Vastauksia haettiin erityisesti. Kuntien välisiin eroihin lähiliikuntapaikkojen toteuttamisaktiivisuudessa Lähiliikuntapaikkojen kokonaismäärään Aineistona valtionavustuspäätökset ja Lipas - tietokanta

8 Huom. Päivitetty kuvio. Ei raportista.. Va -hankkeiden määrä keskimäärin n / vuosi. Määrässä heilahteluja yleisen taloustilanteen mukaan Alle asukkaan kunnissa toteutettu suhteellisesti vähiten valtionavustuksilla tuettuja hankkeita (2/3 Suomen kunnista ko. kokoluokassa).

9 Nykyisellään n. 70 kuntaa, joissa ei yhtään lähiliikuntapaikkaa. Vastaavasti aktiivisimmissa kunnissa toteutettu 2000 luvun aikana yli 10 hanketta valtionavustuksia hyödyntäen Arvio lähiliikuntapaikkojen kokonaismäärästä > n. 750 kpl. Näistä selvä pääosa toteutettu valtionavustusten tukemana.

10 Osio II / Koulupihojen liikuntaolosuhteiden 10-vuotiseuranta Vastauksia haettiin erityisesti. Koulupihojen liikuntaolosuhteiden nykytilaan Muutoksiin koulupihojen liikuntaolosuhteissa v ja 2013 välillä, jolloin koulupihat olleet lähiliikuntapaikkarakentamisessa painopisteenä Aineistona rehtorikysely Suomen rehtorit ry:n jäsenille. N= 327 ala- tai yhtenäiskoulua

11 Viidesosaa vastanneista koulupihoista oli kehitetty tarkasteluaikana lähiliikuntapaikka - näkökulmasta Tuloksissa näkyy koulukokojen kasvu - pihavälineitä (esim. keinut) jakamassa 2013 suurempi oppilasmäärä kuin 2003 Pihojen pallopelialueissa erityisesti havaittavissa muutoksia.. Yleistyneet monitoimiareenat, säbäkentät ja koripallokentät Vähentyneet pienet hiekkakentät ja jääkiekkokaukalot vähentyneet (kyläkoulujen väheneminen!).

12 Liikuntaolosuhteiden kokonaisarvioineissa pientä nousua: kiitettäviksi arvioitujen pihojen osuus lisääntynyt + ka > 7.28 Edelleen kuitenkin noin viidesosa kouluja, jotka arvioivat, että piha ei vastaa liikunnanopetuksen tarpeisiin, eikä korvaavia paikkoja löydy läheltä! Tuloksissa huomioitava mahdollinen koulujen vaatimustason nousu & aineiston vinouma isoimpien kouluyksiköiden suuntaan

13 Osio III / Lähiliikuntapaikkojen vapaa-ajankäyttö lapsilla ja nuorilla Vastauksia haettiin erityisesti. Lähiliikuntapaikkojen vapaa-ajan käytön useuteen ja sen eroihin eri taustamuuttujien osalta Lähiliikuntapaikkojen vapaa-ajan käytön aktiivisuuteen verrattuna muihin kunnallisiin liikuntapaikkoihin Aineistona koululaiskyselyt 8 eri lähiliikuntapaikan yhteydessä. N= 615 koululaista (4-, 6- ja 8 - luokilta).

14 Alle viidesosa kaikista vastanneista lapsista ja nuorista käytti lähiliikuntapaikkaa aktiivisesti vapaaajallaan (keskimäärin väh. 1 krt/ vko). Kohteittain selviä eroja aktiivisen käytön yleisyydessä. Sukupuolten välillä ei suuria eroja käyttöaktiivisuudessa. Aktiivisempi vapaa-ajan käyttö selvästi yhteydessä Ikään - aktiivisempaa alakoululaisilla kuin yläkoululaisilla Lyhyempään etäisyyteen lähiliikuntapaikasta Yleiseen liikunnan harrastuneisuuteen

15 Oman koulunpihan lähiliikuntapaikka toiseksi yleisemmin käytetty vapaaajan liikuntapaikka lapsilla ja nuorilla. Jäädytetyt ulkokentät talvella yleisimmin käytetty. Erot pääosan liikuntapaikoista välillä varsin pieniä. (Huom. Lähiliikuntapaikkojen / koulupihojen osalta ei kysytty koulupäivän aikaista käyttöä!) Liian pitkä matka lähiliikuntapaikalle sekä kiinnostavien liikuntamahdollisuuksien puute lähiliikuntapaikalla yleisimmät käytön esteet

16 Osio IV / Lähiliikuntapaikkojen elinkaari Vastauksia haettiin erityisesti. Yli 10 v. käytössä olleiden lähiliikuntapaikkojen nykytilaan ja tulevaisuuden näkyihin Kuntien käsityksiin ja näkemyksiin liittyen lähiliikuntapaikkojen elinkaareen Aineistona kysely v valmistuneiden lähiliikuntapaikkojen toteuttajatahoille. N= 26 hanketta

17 Kaikki selvityksessä tarkastellut lähiliikuntapaikat ovat edelleen käytössä ja kaikki vähintäänkin tyydyttävässä kunnossa. Yli kolmasosaa kohteista on edelleen kehitetty /parannettu valmistumisen jälkeen ja vain kahta lähiliikuntapaikkaa (< 10%) toiminnallisesti karsittu Lähes kaikissa lähiliikuntapaikoissa nykyinen liikuntakäyttö arvioitiin aktiiviseksi ja vain yhdessä lähiliikuntapaikassa vähäiseksi

18 Osio V / Lähiliikuntapaikkarakentamista edistäviksi ja estäviksi koetut tekijät kunnissa Vastauksia haettiin erityisesti. Mitä tekijöitä lähiliikuntapaikkarakentamisessa aktiivisten ja passiivisten kuntien taustalla Aineistona kysely aktiivisiksi ja passiivisiksi luokiteltujen kuntien liikuntatoimille. N= 36 kuntaa, joista 19 passiivisiksi luokiteltuja ja 17 aktiivisiksi luokiteltuja

19 Tärkeimmiksi koettuja edistäviä tekijöitä.. 1. Kunnan johdon vahva tuki asialle 2. Valtionavustusmahdollisuus 3. Kunnan ensimmäisistä hankkeista saadut kokemukset ja opit Myös paljon merkitystä.. Kunnan eri hallintokuntien välisellä sujuvalla yhteistyöllä Tekemisen suunnitelmallisuudella

20 Yleisimmin erittäin suureksi esteeksi koettu 1. Kunnan heikko yleinen taloustilanne 2. Kuntatasoisen kokonaissuunnitelman puuttuminen 3. Luottamusjohdon heikko tuki asialle. Varsin yleisesti koettu ongelmaksi myös lähiliikuntapaikka-asian epäselvä omistajuus kunnassa Kehittämistarpeen tiedostaminen tai osaamisen puute eivät yleisesti merkittävä este lähiliikuntapaikkojen kehittämistyölle!

21 YHTEENVETOA / JOHTOPÄÄTÖKSIÄ.. 1. Suomessa nykyisellään noin 750 lähiliikuntapaikkaa kattavan verkoston aikaansaaminen edellyttää edistämistyön vahvistamista! Vert. Norjan Närmiljöanlegg -ohjelman n lähiliikuntapaikkaa 1990-luvulla Kuntien välillä selviä eroja kehittämistyöhön tarttumisessa haasteellisia erityisesti pienet kunnat Arviolta koulupihaa edellyttää vielä kunnostamista liikuntaolosuhteiden osalta 2. Kuntatasolla lähiliikuntapaikkojen edistämiseen tarvitaan liikuntatoimen johtajuutta, hallintokuntien välistä yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta Lähiliikuntapaikkarakentamisen menestystekijät kunnissa liikuntatoimen omistajuus / johtajuus asiassa, suunnitelmallinen eteneminen sekä poikkihallinnollinen yhdessä tekemisen ote! Toisaalta lähiliikuntapaikkarakentamisen haasteena myös em. menestystekijöiden ketjun haavoittuvuus 3. Lähiliikuntapaikat käyttöaktiivisuuden ja elinkaaren näkökulmasta hyvin perusteltavissa olevia kunnallisia liikuntapaikkainvestointeja erityisesti koulupihojen yhteydessä Omilla koulupihoilla sijaitsevat lähiliikuntapaikat vapaa-ajalla käytetyimpiä kunnallisia liikuntapaikkoja lapsilla ja nuorilla. Huomiota kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän valmistuneiden lähiliikuntapaikkojen käytön aktivointiin niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajalla

22 Valon toimenpide-ehdotuksia lähivuosille TAVOITTEEKSI 500 UUTTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ! Välitavoitteita Valtakunnallinen tempaus Sata koulupihaa lähiliikuntapaikaksi Suomi 100 -juhlavuonna 2017 Vähintään yksi va -rahoitettu lähiliikuntapaikka jokaiseen Suomen kuntaan Jokaiseen yli asukkaan kuntaan poikkihallinnollisesti laadittu kuntatasoinen lähiliikuntapaikkasuunnitelma Lähiliikuntapaikkarakentamisen valtionrahoitusta lisätään, erityisesti koulupihakohteiden osalta Koulupihakohteissa OKM nostaa rahoitusosuutensa 50%:iin (enintään / hanke). Käynnistys 2017 juhlavuonna. Koulupihoihin tarkoitettua kokonaisrahoitusta kasvatetaan Aluehallintovirastojen (AVIT) rooli aktiivisemmaksi lähiliikuntapaikkojen edistämistyössä Lähiliikuntapaikoille Aveissa rahoitussuunnitelmat & lähiliikuntapaikkoja koskevat tulostavoitteet Kuntatasoinen lähiliikuntapaikkasuunnitelma Aveissa valtionavustuksen ehdoksi yli asukkaan kuntien osalta Kuntiin vastuutaho lähiliikuntapaikkarakentamisen osalta Suositeltava toimintamalli: liikuntatoimen johtama poikkihallinnollinen lähiliikuntapaikkatyöryhmä Vastuutahon tehtävänä kokonaissuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen & lähiliikuntapaikkojen aktiivisen käytön edistäminen Täsmennetään lähiliikuntapaikka -käsitteen määrittelyä Lähiliikuntapaikkojen jako kahteen kategoriaan. OKM:n määritelmän hengen mukaiset lähiliikuntapaikat, joissa korostuu liikunnallinen monikäyttöisyys, lajilähtökohdista / normeista riippumattomuus sekä paikkalähtöisyys <> muunlaiset vapaakäyttöiset lähiliikuntaolosuhteet (kevyen liikenteen väylät, hiihtoladut, kuntopolut, skeittipaikat, monitoimiareenat yms. ) Kannustetaan paikallisia ja valtakunnallisia toimijoita kehittämistyöhön ja innovatiivisuuteen Lähiliikuntapaikat hyvä kokeilualusta uudenlaisille liikuntapaikkainnovaatioille Tulevaisuudessa yhteiskunnallista tilausta innovaatioille mm. ikääntyvien näkökulmasta

23 II Näkemyksiä, ideoita ja apuvälineitä kehittämistyöhön

24 Koulupihat ensisijaisia lähiliikuntapaikkoina MIKSI..? KOULUNPIHA - NÄKÖKULMA Välituntiliikunnan edistämisen keskeinen resurssi ( 1 t / päivä ) Liikunnan opetuksen keskeinen oppimisympäristö (+ muut oppiaineet) Huom. Koulupihoilla tavoitetaan kaikki kouluikäiset (= tytöt ja pojat, liikunnallisesti aktiivit ja passiiviset) KOULUPIHA - NÄKÖKULMA Erittäin laaja, yli 3000 julkisen liikuntapaikan verkosto (= yhteistä omaisuutta) Sijainti pääsääntöisesti yhdyskuntarakenteessa keskeisellä, helposti saavutettavalla paikalla Pääasiallisesti aina vapaasti ja maksutta kuntalaisten käytettävissä, mutta koulukenttien osalta myös tärkeä seuratoiminnan olosuhde LIIKKUMAAN INNOSTAVAT KOULUPIHAT KANSALLISESTI AIVAN KESKEINEN LIIKUNNAN EDISTÄMISEN OLOSUHDERESURSSI TYÖSARKAA KUITENKIN VIELÄ RIITTÄÄ

25 KUNTATASOISELLA LÄHILIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMALLA JÄNTEVYTTÄ KEHITTÄMISTYÖHÖN! Selkeä yhteiskunnallinen tilaus olemassa systemaattisemmalla koulupihojen / lähiliikuntapaikkojen kehittämistyölle mm. Uudistettujen kunta- ja liikuntalakien vaatimukset kuntalaisten kuulemisesta ja strategisemmasta kehittämisotteesta Valtakunnallisten selvitysten tulokset kuntien välisistä isoista eroista lähiliikuntapaikkojen kehittämisaktiivisuudessa Valon ja alueiden kyselyn perusteella (2014) kuntasoinen suunnitelma tehtynä n. 30%ssa kuntia Kokemukset kuntatasoisista kehittämissuunnitelmista erittäin positiivisia Auttaa taklaamaan monia haasteita - mm. hallintokuntien välisen yhteistyön puute, kyläpolitikointi, suhdanneherkkyys suhteessa kuntatalouteen.. Kuntatasoisen suunnitelman synnyttäminen ei ole rakettitiedettä... Perussapluuna: nykytila-analyysi > kehittämisnäky > vaiheistus & resursointisuunnitelma Alla esimerkki Valon & Lappeenrannan kaupungin yhteistyöprosessista

26 Esimerkkejä Valon kuntaprojektien aineistoista ja tarkastelutavoista.. Case Lappeenranta Lähiliikuntapaikkakyselyn aineisto Kohdetyypeittäin tehdyt tarkastelut ja vertailut Karttapohjaiset tarkastelut heikkojen ja hyvien alueiden havaitsemiseksi Karttapohjaiset tarkastelut lähiliikuntapaikkojen vaikutusalueiden osalta

27 Valon kehittämisehdotusten laadinnassa käyttämiä yleisiä lähtökohtia 1. Koulupihat ensisijaisia lähiliikuntapaikkakohteita Perusteltavissa mm. kokonaiskäyttöasteen, tasa-arvon, kehittämistarpeen sekä kustannustehokkuuden näkökulmista Vahva tuki valtakunnallisista linjauksista yms. (Liikuntapaikkarakentamisen suunta asiakirjat, valtionavustuslinjaukset, Liikkuva koulu ohjelma yms..) Myös lähiliikuntapaikkarakentamisesta saadut kokemukset & tutkimustieto puoltavat koulupihoja strategisena valintana 2. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueena käytetty 1.5 km sädettä Soveltuu raja-arvoksi tiiviissä yhdyskuntarakenteessa (hajaasutusalueilla käyttöetäisyydet pidempiä!)! Taustalla elinpiiriteoreettinen näkökulma & tutkimustulokset lähiliikuntapaikkojen käyttöetäisyyksistä 3. Lähiliikuntapaikkojen jaottelu kahteen kategoriaan I tason lähiliikuntapaikat = Lähiliikuntapaikkaverkoston ensisijainen päärunko, jolla varmistetaan alueellinen saavutettavuus ja tasapuolisuus. Kohteissa huomioidaan myös OKM:n lähiliikuntapaikkojen laadulliset kriteerit II tason lähiliikuntapaikat = pääverkostoa täydentävät lähiliikuntapaikat

28 Esimerkki / Case Hattula Ehdotus Hattulan I -tason lähiliikuntapaikkaverkostoksi & keskeiset täydentävät II -tason kohteet I tason kohteet 1. Lepaan koulun piha 2. Parolan yhtenäiskoulun piha-alueet (sis. Niko Kapasen kentän) 3. Nuorisotalon lähiliikuntapaikka 4. Juteinikeskuksen koulun piha 5. Pekolan koulupiha 6. Nihattulan koulun piha 1 II tason kohteet 1. Verstaatien puisto & Kutojantien kenttä 2. Pappilanniemen päiväkotipiha & puisto 3. Hurttalan (koulu)piha 4. Katinkontin päiväkotipiha & Katinalan kenttä

29 Mitä uutta lähiliikuntapaikoille..? Street work out välineistöt.. Lisätietoja:

30 Mitä uutta lähiliikuntapaikoille..? Pyöräilyn erilaiset lähiliikuntapaikkaratkaisut.. Modulivalmisteinen pumptrack (koulupiha, Pirkkala) Maamassoista muotoiltu pyörärata (koulupiha, Tikkakoski)

31 Mitä uutta lähiliikuntapaikoille..? Pyöräilyn erilaiset lähiliikuntapaikkaratkaisut.. Maamassoista muotoiltu pyörärata (Huhtasuon liikuntapuisto, Jyväskylä) Lisätietoja: Suomen pyöräilyunioni / Mikko Peltonen

32 Mitä uutta lähiliikuntapaikoille..? Bergo multisport alustat pienpelikentille / monitoimiareenoille.. Jyväskylän Keljonkankaan koulun pienpelikenttä Lappeenrannan Kimpisen koulun pienpelikenttä

33 Ajankohtaista lähiliikuntapaikkoihin liittyvistä turvastandardeista Kuluttajapalveluiden valvonta siirtynyt Tukesiin (= kuntien ja avien toimivalta päättynyt asiassa). Kaikki kuluttajapalveluiden turvallisuuteen liittyvät yhteydenotot ja ilmoitukset jatkossa suoraan Tukesiin Pallopelimaaleihin liittyen on työn alla turvastandardien uusimista ja tarkentamista. Tulevat vaikuttamaan yli 10 kg painaviin maaleihin ja muihin pelialuekalusteisiin (esim. siirrettävät koripallotelineet). Erityisesti huomiota kiinnitetään ko. kalusteiden liian helpon kaatumisen estämiseen. Myös lanka-aidoilla rajattuihin pienpallopelialueisiin liittyen havaittu turvanormien kannalta haasteita (mm. sormien juuttumiset, rakenteiden kestävyys). Useimmat aitamallit eivät lähtökohtaisesti suunniteltu ko. tyyppiseen käyttöön. Harkintaa hankintaan & välinevalmistajalta normivastaavuuden ja takuiden selvittämistä

34 KOULUPIHOJEN KEHITTÄMISTOIVEITA TYTÖILLÄ / Valon aineistoa 4 kunnan kattavista koululaiskyselyistä (Hattula, Lieto, Naantali, Jämsä) Jos saisit kunnostaa omaa koulupihaasi, mitä alla olevista välineistä / paikoista sinne valitsisit. Voit valita enintään KOLME. 4. luokalla (N=285) 8. luokalla (N=234) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kiipeilypaikkoja (esim. kiipeilyteline, verkko tai seinä) Parkourvälineitä Keinuja (tavallisia keinuja tai ryhmäkeinuja) Tasapainoilupaikkoja (esim. teline, -puomi tai vastaava) Liukumäkiä Salibandykaukalon Jalkapallon miniareenan (hiekkatekonurmipintainen minikenttä) Koripallokentän Lentopallokentän Sulkapallokentän Ulkopingispöytiä Pihashakkialueen Skeitti- ja potkulautailupaikan Frisbeegolfkoreja Ulkokuntoilulaitteita 10% 19% 10% 9% 21% 9% 6% 11% 9% 17% 5% 9% 11% 15% 11% 19% 11% 6% 11% 16% 12% 6% 6% 25% 32% 31% 36% 38% 51% 52%

35 KOULUPIHOJEN KEHITTÄMISTOIVEITA POJILLA / Valon aineistoa 4 kunnan kattavista koululaiskyselyistä (Hattula, Lieto, Naantali, Jämsä) Jos saisit kunnostaa omaa koulupihaasi, mitä alla olevista välineistä / paikoista sinne valitsisit. Voit valita enintään KOLME. 4. luokalla (N=278) 8. luokalla (N=218) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kiipeilypaikkoja (esim. kiipeilyteline, verkko tai seinä) Parkourvälineitä Keinuja (tavallisia keinuja tai ryhmäkeinuja) Tasapainoilupaikkoja (esim. teline, -puomi tai vastaava) Liukumäkiä Salibandykaukalon Jalkapallon miniareenan (hiekkatekonurmipintainen minikenttä) Koripallokentän Lentopallokentän Sulkapallokentän Ulkopingispöytiä Pihashakkialueen Skeitti- ja potkulautailupaikan Frisbeegolfkoreja Ulkokuntoilulaitteita 26% 9% 21% 21% 20% 4% 3% 9% 6% 7% 19% 4% 4% 6% 10% 15% 19% 7% 5% 11% 10% 20% 13% 20% 36% 36% 32% 33% 33% 59%

36 Lähiliikuntapaikkarakentamisen tietopankki Pienten olosuhdetoimenpiteiden ideapankki

37 Itä-Suomen kunnat mukaan Valon kuntahaasteeseen!

38 Lopuksi: Lähiliikuntapaikkarakentamisessa on kysymys tahdosta ja innovatiivisuudesta.. Kiitos mielenkiinnosta! Selvitysraportti ladattavissa: (materiaalipankki) Lisätietoja: