Lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys

Transkriptio

1 Lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Lähiliikkumisella kohti - Koulupäivän kestävää liikunnallistaminen kehitystä -seminaari seminaari , Lappeenranta Reijo Ruokonen / reijo.ruokonen@valo.fi Jan Norra / jan.norra@valo.fi

2 Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön liikunta-aktiivisuus merkittävä yhteiskunnallinen ongelma koko väestötasolla Päivittäinen liikunta-aktiivisuus edellyttää helposti saavutettavia, omaehtoisesti käytettäviä ja liikkumaan innostavia lähiliikuntapaikkoja / -olosuhteita Lähiliikuntapaikat erityisen tärkeitä lapsille, nuorille, lapsiperheille sekä ikääntyville, jotka muita väestönosia riippuvaisempia lähiympäristön liikuntamahdollisuuksista

3 Lähiliikuntapaikkarakentaminen - yleistä - Lähiliikuntapaikat opetus- ja kulttuuriministeriön ministeriön strategia-asiakirjoihin 1990-luvun lopulla. - Taustalla huoli kansalaisten liian vähäisestä arkiliikkumisesta, erityisesti lasten ja nuorten osalta - Mallia toimintamallille Norjasta Närmiljöanlegg - Määritelty väljästi: Lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueella tai niiden välittömässä läheisyydessä - Lisämääreitä: Monikäyttöisyys, vapaa käytettävyys, laajat käyttäjäryhmät, maksuttomuus, rakentamisja käyttökustannusten edullisuus yms. - Valtion liikuntapaikkarakentamisen painopistealueena vuodesta 2000 saakka Mahdollisuus korotettuun valtionavustusosuuteen (30-50%) Ensisijaisuus hankepriorisoinneissa

4 Lähiliikuntapaikkarakentamista 15 vuotta - seurantaselvitys (loppuraportti valmistuu 6/2015) Selvityksen teemavalintojen taustalla raportin tekijöiden havainnot kiinnostavista aiheista & säännölliset keskustelut valtionhallinnon toimijoiden kanssa Tavoitteena tilannearvion tuottaminen huomioiden 15 v. kehittämistyön kaari lähiliikuntapaikkarakentamisessa. Pyrkimyksenä ollut myös löytää näkyjä tulevaisuuden kehittämistarpeista. Hanke koostunut viidestä erillisestä kokonaisuudesta, jotka raportoitu loppuraportissa itsenäisinä osioina 1. Lähiliikuntapaikkarakentamisen määrällistä tarkastelua vuosilta Koulupihojen liikuntaolosuhteet 10 -vuotisseuranta 3. Lähiliikuntapaikkojen vapaa-ajan käyttö lapsilla ja nuorilla 4. Lähiliikuntapaikkojen elinkaari vuosina toteutettujen esimerkkihankkeiden tarkastelua 5. Lähiliikuntapaikkarakentamista edistäviksi ja estäviksi koetut tekijät kunnissa

5 Osio I / Lähiliikuntapaikkarakentamisen määrällistä tarkastelua Vastauksia haettiin erityisesti. Kuntien välisiin eroihin lähiliikuntapaikkojen toteuttamisaktiivisuudessa Lähiliikuntapaikkojen kokonaismäärään Aineistona valtionavustuspäätökset ja Lipas - tietokanta

6 Va -hankkeiden määrä keskimäärin n. 50 / vuosi. Määrässä heilahteluja yleisen taloustilanteen mukaan Alle asukkaan kunnissa toteutettu suhteellisesti vähiten valtionavustuksilla tuettuja hankkeita (2/3 Suomen kunnista ko. kokoluokassa).

7 Nykyisellään n. 70 kuntaa, joissa ei yhtään lähiliikuntapaikkaa. Vastaavasti aktiivisimmissa kunnissa toteutettu 2000 luvun aikana yli 10 hanketta valtionavustuksia hyödyntäen Arvio lähiliikuntapaikkojen nykyisestä kokonaismäärästä Suomessa -> n. 750 kpl. Näistä selvä pääosa toteutettu valtionavustusten tukemana.

8 Osio II / Koulupihojen liikuntaolosuhteiden 10-vuotiseuranta Vastauksia haettiin erityisesti. Koulupihojen liikuntaolosuhteiden nykytilaan Muutoksiin koulupihojen liikuntaolosuhteissa v ja 2013 välillä, jolloin koulupihat olleet lähiliikuntapaikkarakentamisessa painopisteenä Aineistona rehtorikysely Suomen rehtorit ry:n jäsenille. N= 327 ala- tai yhtenäiskoulua

9 Viidesosaa vastanneista koulupihoista oli kehitetty tarkasteluaikana lähiliikuntapaikka - näkökulmasta Tuloksissa näkyy koulukokojen kasvu - pihavälineitä (esim. keinut) jakamassa 2013 suurempi oppilasmäärä kuin 2003 Pihojen pallopelialueissa erityisesti havaittavissa muutoksia.. Yleistyneet monitoimiareenat, säbäkentät ja koripallokentät Vähentyneet pienet hiekkakentät ja jääkiekkokaukalot vähentyneet (kyläkoulujen väheneminen!).

10 Liikuntaolosuhteiden kokonaisarvioineissa pientä nousua: kiitettäviksi arvioitujen pihojen osuus lisääntynyt + ka > 7.28 Edelleen kuitenkin noin viidesosa kouluja, jotka arvioivat, että piha ei vastaa liikunnanopetuksen tarpeisiin, eikä korvaavia paikkoja löydy läheltä! Tuloksissa huomioitava mahdollinen koulujen vaatimustason nousu & aineiston vinouma isoimpien kouluyksiköiden suuntaan

11 Osio III / Lähiliikuntapaikkojen vapaa-ajankäyttö lapsilla ja nuorilla Vastauksia haettiin erityisesti. Lähiliikuntapaikkojen vapaa-ajan käytön useuteen ja sen eroihin eri taustamuuttujien osalta Lähiliikuntapaikkojen vapaa-ajan käytön aktiivisuuteen verrattuna muihin kunnallisiin liikuntapaikkoihin Aineistona koululaiskyselyt 8 eri lähiliikuntapaikan yhteydessä. N= 615 koululaista (4-, 6- ja 8 -luokilta).

12 Alle viidesosa kaikista vastanneista lapsista ja nuorista käytti lähiliikuntapaikkaa aktiivisesti vapaaajallaan (keskimäärin väh. 1 krt/ vko). Kohteittain selviä eroja aktiivisen käytön yleisyydessä. Sukupuolten välillä ei suuria eroja käyttöaktiivisuudessa. Aktiivisempi vapaa-ajan käyttö selvästi yhteydessä Ikään - aktiivisempaa alakoululaisilla kuin yläkoululaisilla Lyhyenpään etäisyyteen lähiliikuntapaikasta Yleiseen liikunnan harrastuneisuuteen

13 Oman koulunpihan lähiliikuntapaikka toiseksi yleisemmin käytetty vapaaajan liikuntapaikka lapsilla ja nuorilla. Jäädytetyt ulkokentät talvella yleisimmin käytetty. Erot pääosan liikuntapaikoista välillä varsin pieniä. (Huom. Lähiliikuntapaikkojen / koulupihojen osalta ei kysytty koulupäivän aikaista käyttöä!) Liian pitkä matka lähiliikuntapaikalle sekä kiinnostavien liikuntamahdollisuuksien puute lähiliikuntapaikalla yleisimmät käytön esteet

14 Osio IV / Lähiliikuntapaikkojen elinkaari Vastauksia haettiin erityisesti. Yli 10 v. käytössä olleiden lähiliikuntapaikkojen nykytilaan ja tulevaisuuden näkyihin Kuntien käsityksiin ja näkemyksiin liittyen lähiliikuntapaikkojen elinkaareen Aineistona kysely v valmistuneiden lähiliikuntapaikkojen toteuttajatahoille. N= 26 hanketta

15 Kaikki selvityksessä tarkastellut lähiliikuntapaikat ovat edelleen käytössä ja kaikki vähintäänkin tyydyttävässä kunnossa. Yli kolmasosaa kohteista on edelleen kehitetty /parannettu valmistumisen jälkeen ja vain kahta lähiliikuntapaikkaa (< 10%) toiminnallisesti karsittu Lähes kaikissa lähiliikuntapaikoissa nykyinen liikuntakäyttö arvioitiin aktiiviseksi ja vain yhdessä lähiliikuntapaikassa vähäiseksi

16 Merkittävää osaa tarkastelluista lähiliikuntapaikoista tullaan tulevaisuudessa edelleen kehittämään. Yksikään lähiliikuntapaikoista ei ole karsimis- tai lakkauttamisuhan alla. Arviot lähiliikuntapaikkojen elinkaaresta / peruskorjauksen rytmityksestä vaihtelevat vuoden välillä Ilkivalta ja riittävä kunnossapito kuntatalouden haasteissa keskeisimmät lähiliikuntapaikkojen elinkaareen liittyvät ongelmat Olemme arvioineet lähiliikuntapaikkojen elinkaareen liittyen niiden peruskorjausten rytmityksen normaalilla hoito- ja kunnossapidolla olevan vuotta käyttöasteesta riippuen. Käyttöikä on em. huomioon ottaen tarvepohjainen jatkuen niin haluttaessa 'maailman tappiin'. (Valkeisenpuiston lähiliikuntapaikka, Kuopio) Näkemyksemme mukaan n vuotta on lähiliikuntapaikan elinkaari. Tämän jälkeen pitää tehdä kunnollinen peruskorjaus tai vaihtaa välineistöä. (Lähiliikuntapaikka Amos-puisto, Kemiönsaari) Kunnassa on tehty linjaus lähiliikuntapaikkojen rakentamisesta - tavoitetaso vähintään yksi lähiliikuntapaikka per vuosi. Painopiste on koulujen pihojen virikkeellistäminen. Tavoitteena on suunnitella hankkeet mahdollisimman huoltovapaiksi. Elinkaaren kannalta haemme pysyviä ratkaisuja. Suurta kunnostustarvetta ei vielä ole ilmennyt. (Vuorelan lähiliikuntapaikka, Siilinjärvi)

17 Osio V / Lähiliikuntapaikkarakentamista edistäviksi ja estäviksi koetut tekijät kunnissa Vastauksia haettiin erityisesti. Mitä tekijöitä lähiliikuntapaikkarakentamisessa aktiivisten ja passiivisten kuntien taustalla Aineistona kysely aktiivisiksi ja passiivisiksi luokiteltujen kuntien liikuntatoimille. N= 36 kuntaa, joista 19 passiivisiksi luokiteltavia ja 17 aktiivisiksi luokiteltuja

18 Tärkeimmiksi koettuja edistäviä tekijöitä.. 1. Kunnan johdon vahva tuki asialle 2. Valtionavustusmahdollisuus 3. Kunnan ensimmäisistä hankkeista saadut kokemukset ja opit Myös paljon merkitystä.. Kunnan eri hallintokuntien välisellä sujuvalla yhteistyöllä Tekemisen suunnitelmallisuudella

19 Yleisimmin erittäin suureksi esteeksi koettu 1. Kunnan heikko yleinen taloustilanne 2. Kuntatasoisen kokonaissuunnitelman puuttuminen 3. Luottamusjohdon heikko tuki asialle. Varsin yleisesti koettu ongelmaksi myös lähiliikuntapaikka-asian epäselvä omistajuus kunnassa Kehittämistarpeen tiedostaminen tai osaamisen puute eivät yleisesti merkittävä este lähiliikuntapaikkojen kehittämistyölle

20 YHTEENVETOA / JOHTOPÄÄTÖKSIÄ.. 1. Suomessa nykyisellään noin 750 lähiliikuntapaikkaa kattavan verkoston aikaansaaminen edellyttää edistämistyön vahvistamista! Vert. Norjan Närmiljöanlegg ohjelman n lähiliikuntapaikkaa 1990-luvulla Kuntien välillä selviä eroja kehittämistyöhön tarttumisessa haasteellisia erityisesti pienet kunnat Arviolta koulupihaa edellyttää vielä kunnostamista liikuntaolosuhteiden osalta 2. Kuntatasolla lähiliikuntapaikkojen edistämiseen tarvitaan liikuntatoimen johtajuutta, hallintokuntien välistä yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta Lähiliikuntapaikkarakentamisen menestystekijät kunnissa liikuntatoimen omistajuus / johtajuus asiassa, suunnitelmallinen eteneminen sekä poikkihallinnollinen yhdessä tekemisen ote! Toisaalta lähiliikuntapaikkarakentamisen haasteena myös em. menestystekijöiden ketjun haavoittuvuus 3. Lähiliikuntapaikat käyttöaktiivisuuden ja elinkaaren näkökulmasta hyvin perusteltavissa olevia kunnallisia liikuntapaikkainvestointeja erityisesti koulupihojen yhteydessä Omilla koulupihoilla sijaitsevat lähiliikuntapaikat vapaa-ajalla käytetyimpiä kunnallisia liikuntapaikkoja lapsilla ja nuorilla. Huomiota kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän valmistuneiden lähiliikuntapaikkojen käytön aktivointiin niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajalla

21 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TAVOITTEEKSI 500 UUTTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ! Välitavoitteita Valtakunnallinen tempaus Sata koulupihaa lähiliikuntapaikaksi Suomi 100 -juhlavuonna 2017 Vähintään yksi va -rahoitettu lähiliikuntapaikka jokaiseen Suomen kuntaan Jokaiseen yli asukkaan kuntaan poikkihallinnollisesti laadittu kuntatasoinen lähiliikuntapaikkasuunnitelma Lähiliikuntapaikkarakentamisen valtionrahoitusta lisätään, erityisesti koulupihakohteiden osalta Koulupihakohteissa OKM nostaa rahoitusosuutensa 50%:iin (enintään / hanke). Käynnistys 2017 juhlavuonna. Koulupihoihin tarkoitettua kokonaisrahoitusta kasvatetaan Aluehallintovirastojen (AVIT) rooli aktiivisemmaksi lähiliikuntapaikkojen edistämistyössä Lähiliikuntapaikoille Aveissa rahoitussuunnitelmat & lähiliikuntapaikkoja koskevat tulostavoitteet Kuntatasoinen lähiliikuntapaikkasuunnitelma Aveissa valtionavustuksen ehdoksi yli asukkaan kuntien osalta Kuntiin vastuutaho lähiliikuntapaikkarakentamisen osalta Suositeltava toimintamalli: liikuntatoimen johtama poikkihallinnollinen lähiliikuntapaikkatyöryhmä Vastuutahon tehtävänä kokonaissuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen & lähiliikuntapaikkojen aktiivisen käytön edistäminen Täsmennetään lähiliikuntapaikka -käsitteen määrittelyä Lähiliikuntapaikkojen jako kahteen kategoriaan. OKM:n määritelmän hengen mukaiset lähiliikuntapaikat, joissa korostuu liikunnallinen monikäyttöisyys, lajilähtökohdista / normeista riippumattomuus sekä paikkalähtöisyys <> muunlaiset vapaakäyttöiset lähiliikuntaolosuhteet (kevyen liikenteen väylät, hiihtoladut, kuntopolut, skeittipaikat, monitoimiareenat yms. ) Kannustetaan paikallisia ja valtakunnallisia toimijoita kehittämistyöhön ja innovatiivisuuteen Lähiliikuntapaikat hyvä kokeilualusta uudenlaisille liikuntapaikkainnovaatioille Tulevaisuudessa yhteiskunnallista tilausta innovaatioille mm. ikääntyvien näkökulmasta