Lappeenrannan la hiliikuntapaikkojen nykytila ja kehitta misehdotukset. tausta-aineistoa kaupunkitasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle
|
|
- Pentti Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lappeenrannan la hiliikuntapaikkojen nykytila ja kehitta misehdotukset tausta-aineistoa kaupunkitasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle
2 Kunto ja Virkistys Oy Radiokatu Helsinki Raportin tekijät: Jan Norra Anni Polari
3 Sisällys I TAUSTAOSIO 1. Johdanto - yhteiskunnallista näkökulmaa lähiliikuntapaikkojen kunnalliselle kehittämistyölle Lappeenrannan kaupungin ja Valon yhteistyöprosessin kuvaus Lappeenrannan nykytilanne lähiliikuntapaikkojen osalta Lähiliikuntapaikkakyselyn päätuloksia ja havaintoja Päiväkotipihojen nykytilanne Koulupihojen nykytilanne Liikunta- ja leikkipaikkojen nykytilanne Kohdearviointien karttatarkastelua Asukas- ja koululaiskyselyn tuloksia Koululaiskyselyn keskeisiä havaintoja lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Asukaskyselyn keskeisiä havaintoja lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston määrällistä tarkastelua Yhteenveto tehtyjen selvitysten ja tausta-aineistojen päähavainnoista II KEHITTÄMISEHDOTUKSET 4 Valon ehdotukset lähiliikuntapaikkojen kehittämistyölle Lappeenrannassa Ehdotusten lähtökohtia ja suunnitteluperiaatteita Ehdotus Lappeenrannan alueen lähiliikuntapaikkaverkostoksi Ehdotus Joutsenon alueen lähiliikuntapaikkaverkostoksi Ehdotus Lappeenrannan läntisten ja Itäisten alueiden lähiliikuntapaikkaverkostoksi Toimenpide-ehdotukset I -tason lähiliikuntapaikkaverkoston toteuttamiseksi Toimenpide-ehdotukset II -tason lähiliikuntapaikkaverkostoon liittyen Muita toimenpide-ehdotuksia... 40
4 1. Johdanto - yhteiskunnallista näkökulmaa lähiliikuntapaikkojen kunnalliselle kehittämistyölle Riittävä liikunta-aktiivisuus on yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen keinoista. Nykyiset kansalliset liikuntasuositukset suosittavat terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta lapsille aina yläkouluikään saakka kahden tunnin päivittäistä liikkumismäärää. Olemassa oleva tutkimustieto viittaa kuitenkin siihen, että pääosalla lapsista ja nuorista suositusten mukainen päivittäinen liikunta-annos jää saamatta. Myös aikuisväestön osalta tilanne on yhtä lailla huolestuttava. Arviolta vain puolet aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Riittävä liikunta-aktiivisuus kaikissa ikäryhmissä edellyttää omaehtoista liikkumista tukevaa arkiympäristöä. Valtakunnallisten selvitysten perusteella asuinympäristöjen liikuntaolosuhteet eivät kuitenkaan usein tue riittävällä tavalla päivittäistä arkiliikuntaa. Ongelma korostuu varsinkin lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden ja ikääntyneiden kohdalla. Nämä ryhmät ovat erityisen riippuvaisia välittömän lähiympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Päiväkoti- ja koulupihat ovat lasten ja nuorten keskeisimpiä päivittäisiä lähiympäristöjä, ja niiden toimintaolosuhteet ovat pääosin kuntatoimijoiden vastuulla, toisin kuin esimerkiksi asuinympäristöissä olevat kotipiha-alueet. Kuntanäkökulmasta päiväkoti- ja koulupihat tulee siten ottaa erityisen tarkastelun kohteeksi. Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Termi ja siihen liittyvät edistämistoimet ovat saaneet esimerkkiä Norjasta, jossa toteutettiin 1990-luvulla kansallista toimenpideohjelmaa, jonka avulla maahan rakennettiin yli 2000 lähiliikuntapaikkaa. Keskeisenä pontimena on ollut Norjassa ja Suomessa pyrkimys ohjata julkista liikuntapaikkarakentamista korostuneemmin omatoimista, päivittäisissä lähiympäristöissä tapahtuvaa liikkumista tukevaksi. Liikunnan ja terveyden edistämisen lisäksi lähiliikuntapaikkojen yhteiskunnallista perusteluissa on vahvasti ollut mukana myös muita tavoitteita, kuten yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen edistäminen. Liikuntapaikkatyyppinä lähiliikuntapaikka on ollut 2000-luvun alun ajan varsin väljästi määritelty ja tilaa on näin haluttu jättää jossakin määrin myös paikallisista tarpeista lähteville ratkaisumalleille. Keskeisimpinä määrittävinä piirteinä on kuitenkin valtionhallinnon toimesta korostettu lähiliikuntapaikan helppoa saavutettavuutta (= sijoituspaikka asuinalueella tai sen välittömässä läheisyydessä), liikunnallista monikäyttöisyyttä (= palvelee useita liikuntamuotoja ja laajoja käyttäjäryhmiä, ei lajiliikuntapaikka) sekä vapaata ja maksutonta käyttöä (ei vuoroperusteinen). Vuodesta 2001 saakka lähiliikuntapaikat ovat olleet painopisteasemassa liikuntapaikkarakentamisen valtakunnallisissa strategioissa ja niiden rakentamiseen on voinut siten saada muuta liikuntapaikkarakentamista korkeampaa valtionavustusosuutta. 3
5 Vuoteen 2014 mennessä valtionavustuksilla on tuettu Suomessa noin 650 lähiliikuntapaikkahanketta ja yhteensä lähiliikuntapaikkoja on Lipas -tietokannan perusteella maassa noin 750 kpl. Keskimäärin valtionavustusten taso on ollut noin 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Valtakunnallisesti tarkasteltuna kuntien välillä voidaan kuitenkin havaita merkittäviä eroja avustusten hyödyntämisessä. Aktiivisimmat kunnat ovat avustusten vauhdittamina toteuttaneet 2000-luvun aikana yli 10 lähiliikuntapaikkahanketta ja vastaavasti noin neljäsosa kunnista ei ole vielä hyödyntänyt valtionavustusmahdollisuutta yhdessäkään hankkeessa. Hanketyypeittäin tarkasteltuna selvästi yleisimmin lähiliikuntapaikkoja on toteutettu koulupihojen yhteyteen. Alueellisina viranomaisina lähiliikuntapaikkahankkeissa toimivat aluehallintovirastot. Valtionavustusta voivat hakea kaikki oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja hakuaika päättyy vuosittain kalenterivuoden lopussa. Onnistuminen lähiliikuntapaikkarakentamisessa näyttää kiteytyvän muutamiin keskeisiin tekijöihin. Lähiliikuntapaikkojen toteuttamisedellytysten tarkasteluun liittyen on Valo toteuttanut selvityksen, jossa on kartoitettu kuntien kokemuksia lähiliikuntapaikkarakentamista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Selvitys on ollut osa Opetus ja kulttuuriministeriön tukemaa Lähiliikuntapaikkarakentamista 15 seurantaselvitys tutkimushanketta, joka julkaistaan keväällä Selvityksessä nousivat seuraavat kolme tekijää vahvasti esiin kunnallista lähiliikuntapaikkarakentamista edistävinä tekijöinä: 1. Poikkihallinnollinen yhteistyö. Toimivan lähiliikuntapaikkaverkoston aikaansaaminen edellyttää muuta liikuntapaikkarakentamista enemmän kunnan eri hallintokuntien välistä sujuvaa yhteistyötä. Hyvä yhteistyö mahdollistaa joustavat ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut lähiliikuntapaikkojen sijoitteluun, suunnitteluun, rahoitukseen, rakentamiseen ja kunnossapitoon. 2. Tahtotila ja sitoutuminen. Lähiliikuntapaikkahankkeiden menestyksekäs eteenpäin vieminen edellyttää kuntajohdon ja keskeisten viranhaltijoiden sitoutumista asialle. Aktiivisissa kunnissa tämä on konkretisoitunut esimerkiksi selkeinä asiaa tukevina strategiakirjauksina tai asiaan liittyvien poikkihallinnollisten ja päätösvaltaisten työryhmien perustamisena. 3. Suunnitelmallisuus. Useimmissa aktiivisissa kunnissa lähiliikuntapaikkarakentamisen toteuttaminen etenee poikkihallinnollisesti laaditun kokonaissuunnitelman pohjalta. Kokonaissuunnitelmassa on muun muussa asetettu määrällisiä tavoitteita (esimerkiksi 1 2 lähiliikuntapaikkaa vuodessa) sekä yksittäisten hankkeiden aikataulutusta ja priorisointeja. Useimmiten nämä kokonaissuunnitelmat perustuvat jonkintasoiseen lähtötilanneanalyysiin. Edellä mainittuihin tekijöihin on erityisesti pyritty kiinnittämään huomiota Valon ja Lappeenrannan kaupungin yhteistyöprosessissa, jonka toteutustapa kuvataan seuraavassa. 4
6 2. Lappeenrannan kaupungin ja Valon yhteistyöprosessin kuvaus Lappeenrannan kaupunki on tilannut Valon (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry) omistamalta Suomen Kunto ja Virkistys Oy:ltä Lappeenrannan lähiliikuntaolosuhteiden nykytilakartoituksen sekä toimenpide-ehdotukset kaupungin lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämiseksi. Prosessin lopputuloksena esitetään kaupungin eri toimialoille ehdotuksia, joita toteuttamalla voidaan Lappeenranta 2028 strategian tavoitteiden mukaisesti vaikuttaa asukkaiden liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, asumisviihtyvyyteen, lasten ja nuorten omatoimisen sekä maksuttoman vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden lisääntymiseen, kouluviihtyvyyteen ja motivoivien oppimisympäristöjen rakentumiseen. Suomen Kunto ja Virkistys Oy:n osalta prosessista on pääosin vastannut kehityspäällikkö Jan Norra ja Valon osalta asiantuntijana on toiminut Valon kunta- ja olosuhdetyöstä vastaava erityisasiantuntija Reijo Ruokonen. Lappeenrannan kaupungin eri hallintokuntia ovat prosessissa edustaneet alla mainitut henkilöt. Lisäksi prosessia ovat edesauttaneet kartoitusvaiheen tiedon tuottamiseen osallistuneet useat paikallistason toimijat. Liikuntatoimi: Ilkka Oksman, Petri Ruotsalainen, Juha Rojo, Tommi Nakari ja Aija Rautio Kasvatus- ja opetustoimi: Tuija Willberg, Päivi Virkki ja Mari Routti Tekninen toimi: Hannu Tolonen ja Pasi Leimi (kadut ja ympäristö), Marjo Saukkonen ja Maarit Pimiä (kaavoitus), Mika Sutinen (tilakeskus) sekä Esko Kivistö (kiinteistö ja mittaustoimi) Prosessin kulku on päävaiheidensa osalta kuvattu ao. kuviossa 1. Kokonaisuudessaan prosessi on siten pitänyt sisällään kaksi erillistä laajaa tiedonkeruukokonaisuutta sekä kaksi työseminaarityyppistä aineistojen käsittelytilaisuutta Lappeenrannan eri hallintokuntien ja Valon edustajien välillä. Kuvio 1. Prosessin päävaiheet 5
7 Prosessin ensimmäisessä tiedonkeruuvaiheessa (syyskuussa 2014) toteutettiin Valon toimesta ja Valon kehittämillä kyselytyökaluilla lähiliikuntaolosuhteiden nykytilaa kartoittava kysely. Kyselyssä kartoitettiin liikuntaolosuhteiden osalta kohdetasoisesti kaikki Lappeenrannan kunnalliset päiväkoti- ja koulupihat sekä Lappeenrannan kaupungin edustajien valintojen pohjalta lähiliikunnan kannalta keskeiset liikunta- ja leikkipaikat. Päiväkotien osalta vastaajina toimivat pääsääntöisesti päiväkotien johtajat ja koulujen osalta koulujen rehtorit. Valittujen liikunta- ja leikkipaikkojen osalta vastaajina toimivat liikuntoimenjohtaja tai kaupungin puutarhuri. Vastaamisessa toivottiin mahdollisuuksien mukaan muuta henkilöstöäkin osallistavaa otetta. Kokonaisuudessaan kartoitus kohdistui lopulta yhteensä 95 kohteeseen, joista 35 oli päiväkotipihoja, 30 koulupihoja ja 30 leikki- tai liikuntapaikkoja. Edellä mainittua tiedonkeruuvaihetta täydennettiin joulukuussa 2014 asukas- ja koululaiskyselyllä, jossa eriikäisillä lappeenrantalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta kaupungin nykyisistä liikuntaolosuhteista omatoimisen liikunnan näkökulmasta sekä myös kehittämisehdotuksia liikuntapaikkapalveluiden parantamiseksi. Tehdyssä kyselyssä näkökulma oli siten laajempi kuin pelkästään Lappeenrannan lähiliikuntapaikkoihin liittyvä. Näiden laajempien näkökulmien osalta kyselyn tulokset on raportoitu Lappeenrannan liikuntatoimelle erillään tästä raporttikokonaisuudesta. Lasten ja nuorten osalta asukaskysely toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan koulujen kanssa, painottaen 4- ja 8 -luokkalaisia vastaajaryhminä. Kyseisten ikäluokkien osalta aineistoon saatiinkin erittäin kattava otos. Kokonaisuudessaan asukaskyselyyn vastasi määräaikaan mennessä yli 1500 kuntalaista, joista yli 360 oli aikuisvastaajia ja hieman yli 1150 kouluikäisiä. Käsillä olevaan loppuraporttiin on koottu Valon kokonaisnäkemys Lappeenrannan kaupungin lähiliikuntapaikkaverkoston nykytilanteesta tehtyjen kyselyiden sekä niitä täydentäneiden työseminaarikohtaamisten pohjalta. Raportin tuottamisessa on lisäksi hyödynnetty tausta-aineistona erilaisia Lappeenrannan kaupungin strategia-asiakirjoja, selvityksiä sekä kartta-aineistoja. Paikallistasoa yleisempää vertailunäkökulmaa raporttiin on tuotettu valtakunnallisen liikuntapaikkojen Lipas- tietokannan kautta. Raportissa esitettävät toimenpide-ehdotukset on tuotettu Suomen Kunto ja Virkistyksen sekä Valon asiantuntijoiden toimesta edellä kuvatun tausta-aineiston pohjalta. Rakenteellisesti raportti rakentuu kahdesta osakokonaisuudesta. Ensimmäisessä osiossa kuvataan Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston nykytilaa tehtyjen kyselyiden pohjalta ja muun aineiston pohjalta. Raportin toisessa osiossa esitetään toimenpide-ehdotuksia lähiliikuntapaikkojen kehittämiseksi Lappeenrannassa huomioiden käynnissä oleva kaupungin liikuntapaikkasuunnitelmatyö. Jokaisesta lähiliikuntapaikkakyselyssä mukana olleesta kohteesta on lisäksi tehty ns. kohdekortit, jotka on koottu omaksi erillisraportiksi ja luovutettu erikseen tilaajan käyttöön. 6
8 3. Lappeenrannan nykytilanne lähiliikuntapaikkojen osalta Seuraavassa kuvataan tiivistetysti Lappeenrannan kaupungin lähiliikuntaolosuhteiden / -paikkojen nykytilaa siten, kun se näyttäytyy tehtyjen selvitysten ja muun kootun taustamateriaalin kautta. Ensimmäiseksi käsitellään kohdetasoisesti toteutetun lähiliikuntapaikkakyselyn päätuloksia ja -havaintoja ja sen jälkeen asukas- ja koululaiskyselystä saatuja täydentäviä näkökulmia. Lisäksi osion loppuun on koottu huomioita Lappeenrannan nykyisestä liikuntapaikkaverkostosta määrällisestä näkökulmasta ja peilaten tilannetta lähiliikuntapaikkojen osalta viiteen asukasluvultaan samankokoiseen verrokkikaupunkiin. 3.1 Lähiliikuntapaikkakyselyn päätuloksia ja havaintoja Lähiliikuntapaikkakyselyssä arvioitiin yhteensä 95 erityyppistä lähiliikuntakohdetta eri puolilla Lappeenrantaa. Kyselyssä kartoitettiin laajasti kyseisten kohteiden nykyiset erilaiset liikuntamahdollisuudet sekä arvioitiin niiden nykytilaa. Arvioinnissa lähtökohtana oli olemassa olevien liikuntamahdollisuuksien peilaaminen kohteen nykyiseen pääkäyttötarkoitukseen. Esimerkiksi koulupihojen osalta arvioitiin siten sitä, kuinka hyvin pihan nykyiset liikuntamahdollisuudet vastaavat koulukäytön tarpeita. Kohteiden kokonaisarvioinnit tehtiin seuraavalla neliportaisella asteikolla: Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan hyvä. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuudet palvelevat hyvin nykyistä käyttötarkoitusta. Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan tyydyttävä. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuudet palvelevat riittävällä tavalla nykyistä käyttötarkoitusta. Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan heikko. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuuksia on vähintäänkin joiltain osin kehitettävä / kunnostettava, jotta se palvelisi riittävällä tavalla nykyistä käyttötarkoitustaan. Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan erittäin huono. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuuksia on kokonaisvaltaisesti kehitettävä / kunnostettava, jotta se palvelisi riittävällä tavalla nykyistä käyttötarkoitustaan. Em. kokonaisarvioinnin ohella kyselyssä tehtiin osa-aluekohtaiset arvioinnit seuraavista teemoista: 1) leikkipaikkavälineistö 2) pallopelipaikat 3) talviliikuntapaikat 4) muut liikuntamahdollisuudet ja 5) piha-alueen yleiset puitteet. Osa-alueittain tehtävissä arvioinneissa käytettiin samaa arviointiasteikkoa kuin kokonaisarvioinnissa. Kokonaisarvioinnin sekä em. osa-alueittain tehtyjen arviontien päätulokset on kohteittain esitetty taulukossa 2. Arviointien lisäksi kyselyssä dokumentoitiin kohteen nykyinen varustelu sekä koottiin kohteeseen liittyneitä kehittämistarpeita ja toiveita. Kaikki em. tiedot löytyvät yksityiskohtaisemmin kohteittain tehdyistä kohdekorteista, jotka on toimitettu erikseen kunnan liikuntatoimen käyttöön. 7
9 Lähiliikuntapaikkakyselyn päätulokset on kohteiden kokonaisarviontien osalta esitetty kohdetyypeittäin ao. kuviossa 2. Kuten kuvio kertoo, niin kaikista arvioiduista 95 lähiliikuntakohteesta 53 kohdetta (=56%) arvioitiin nykyisiltä liikuntaolosuhteiltaan hyviksi tai tyydyttäviksi ja vastaavasti 42 kohdetta (=44%) heikoksi tai erittäin huonoksi. Seuraavissa osioissa tarkastellaan tuloksia tarkemmin eri kohdetyyppien osalta. Kuvio 2. Kohteiden kokonaisarvioinnit kohdetyypeittäin tarkasteltuna Päiväkotipihojen nykytilanne Kuten kuvio 2 kertoo, niin päiväkotipihoista selvä pääosa (63%) arvioitiin nykyisiltä liikuntaolosuhteiltaan hyvälle tai vähintäänkin tyydyttävälle tasolle ja vastaavasti hieman alle 40% liikuntaolosuhteiltaan heikoiksi. Erittäin huonoksi ei nykytilannetta arvioitu yhdenkään päiväkotipihan osalta. Oheiseen taulukkoon 1 on koottu yksityiskohtaisemmin kaikkien päiväkotipihojen arvioinnit eri osa-alueiden osalta. Yhteenvetotaulukko kertoo, että liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta tyypillisimmin tyytymättömyyttä koetaan päiväkodeissa piha-alueiden pallopeli- ja talviliikuntamahdollisuuksien osalta. Nämä tulokset ovat linjassa Nuori Suomi ry:n vuonna 2008 julkaiseman päiväkotipihoja koskevan valtakunnallisen selvityksen havaintojen kanssa. 8
10 Taulukko 1. Päiväkotipihojen arvionnit kohteittain Kohteen nimi Päiväkotipihat Hovipellon päiväkoti Joutsenon päiväkoti Joutsenon päiväkodin (esiopetuksen piha) Joutsenon päiväkoti (Taikaniitty) Kanavansuun päiväkoti Kanavansuun päiväkoti (Majakat) Kanavansuun päiväkoti (Poijut) Leikkipaikkavälineet Kanavansuun päiväkoti (satelliitti Kanavansuun koululla) Karhuvuoren päiväkoti Kartanon päiväkoti Keltun päiväkoti Kesämäen päiväkoti Korvenkylän päiväkoti Korvenkylän päiväkoti (Tarinatalon ryhmä) Kourulan päiväkoti Lappeen päiväkoti Lauritsalan päiväkoti Lavolan esiopetus Leirin päiväkoti Leirin päiväkoti (Tykin ryhmät) Liesharjun päiväkoti Mäntylän päiväkoti Parkkarilan päiväkoti Parkkarilan päiväkoti (päätalo) Parkkarilan päiväkoti (Ruukinmäki) Peltolan päiväkoti Pulpin päiväkoti Pulpin päiväkoti (Taimitarhan toimipiste) Sammonlahden päiväkoti Skinnarilan päiväkoti Snellmanin päiväkoti Snellmanin päiväkoti (Kasarmikadun ryhmät) Uus-Lavolan päiväkoti Voisalmen päiväkoti Ylämään päiväkoti Pallopelipaikat Talviliikuntapaikat Muut liikuntapaikat Yleiset puitteet Arvioitu lähiliikuntapaikaksi soveltumattomaksi Kokonaisarvio Hyvä tilanne Tyydyttävä tilanne Heikko tilanne Erittäin huono tilanne Kuviossa 3 on vertailtu Lappeenrannan päiväkotipihojen nykytilannetta Valon vertailuaineistoon, jota on saatu vastaavista kuntatasoista kartoitushankkeista (aineistossa 169 päiväkotipihaa). Vertailu kertoo, että päiväkotipihojen liikuntaolosuhteiden tilanne on Lappeenrannassa hieman parempi kuin koko aineiston keskiarvot. 9
11 Kuvio 3. Lappeenrannan päiväkotipihojen kokonaisarviointien vertailu valon vertailuaineiston keskiarvoihin Alla olevassa kuviossa 4 on Lappeenrannan päiväkotipihojen liikuntaolosuhteiden kokonaisarviointeja vertailu Valon aineistossa olevien isompien kaupunkien arviointeihin. Myös kuvio 4 kertoo siten siitä, että Lappeenrannan tilanne on päiväkotipihojen osalta varsin hyvä ja erityisesti kun huomioidaan erittäin huonoksi arvoitujen pihojen puuttuminen kokonaan. Kuvio 4. Lappeenrannan päiväkotipihojen kokonaisarviointien vertailua muihin kaupunkeihin 10
12 3.1.2 Koulupihojen nykytilanne Kohdetasoisesti koulupihojen kokonaisarvioinnit on koottu alla olevaan taulukkoon 2. Vertailtaessa Lappeenrannan päiväkotipihojen liikuntaolosuhteiden tilannetta koulupihojen tilanteeseen, on selkein ero Erittäin huono kokonaisarvion saaneiden kohteiden määrässä. Päiväkotipihojen osalta tällaisia kohteita ei ollut yhtään, mutta koulupihojen osalta on neljä piha-aluetta. Koulupihojen osalta tyytymättömyys ei kohdistu selkeästi mihinkään yksittäiseen osa-alueeseen, vaikkakin erittäin huonoksi on yleisimmin arvioitu leikkipaikkavälineistön tilanne piha-alueella. Taulukko 2. Koulupihojen arvioinnit kohteittain Kohteen nimi Koulupihat Kanavansuun koulu Kasukkalan koulu Kaukaan koulu Kesolan koulu Kesämäen koulu Korkea-ahon koulu Korvenkylän koulu Kuusimäen koulu Lappeen koulu Lavolan koulu Lönnrotin koulu Mustolan koulu Muukonniemen koulu Myllymäen koulu Mäntylän koulu Nuijamaan koulu Parjalan koulu Partalan koulu Pontuksen päiväkotikoulu (valmistuu 2017) Pulpin koulu Ravattilan koulu Simolan koulu Skinnarilan koulu Voisalmen koulu Ylämaan koulu Joutsenon koulu (1-9 lk) Kimpisen koulu / Ainola (3-9 lk + lukio) Kimpisen koulu / Peltola (eskari lk) Lauritsalan koulu (1-9 lk) Kesämäenrinteen koulu (6-9 lk) Sammonlahden koulu (6-9 lk) Lappeenrannan Lyseon lukio Leikkipaikkavälineet Pallopelipaikat Talviliikuntapaikat Muut liikuntapaikat Yleiset puitteet Arvioitu lähiliikuntapaikaksi soveltumattomaksi Kokonaisarvio 11
13 Kohdetasoisesti Lappeenrannan koulupihoja tarkasteltaessa ovat huomionarvoisia myös yksittäiset erityisen hyviksi arvioidut kohteet, joista Kimpisen koulupiha kuuluukin Lappeenrannan jo olemassa olevien lähiliikuntapaikkojen joukkoon. Tällaisiksi lähiliikuntapaikoiksi voidaan saatujen arviointien perusteella laskea myös Lappeen ja Korvenkylän koulujen piha-alueet. Vertailtaessa Lappeenrannan koulupihojen liikuntaolosuhteiden nykytilannetta Valon kunta-aineistoon (aineistossa yhteensä 151 koulupihaa), voidaan tilanteen todeta olevan pääosin hyvin samankaltainen kuin päiväkotipihojen osalta. Lappeenrannassa myös koulupihojen liikuntaolosuhteiden tilanne on hieman kokonaisaineiston keskiarvoja parempi (kuvio 5). Toisaalta kuitenkin vertailu Valon aineiston muihin isoihin kaupunkeihin osoittaa, että Erittäin huonoksi arvioituja koulupihoja on Lappeenrannassa suhteellisesti varsin paljon. 100% Hyvä tilanne Tyydyttävä tilanne Heikko tilanne Erittäin huono tilanne 80% 60% 40% 43% 34% 38% 20% 20% 23% 13% 14% 15% 0% Koulupihat Lappeenranta Koulupihat valtakunnallinen Kuvio 5. Lappeenrannan koulupihojen kokonaisarviointien vertailu Valon vertailuaineiston keskiarvoihin Kuvio 6. Lappeenrannan koulupihojen kokonaisarviointien vertailua muihin kaupunkeihin 12
14 3.1.3 Liikunta- ja leikkipaikkojen nykytilanne Alla olevaan taulukkoon 3 on koottu kohdekohtaiset arvioinnit muista kartoituskyselyssä tarkastelluista lähiliikuntakohteista kuin päiväkoti- ja koulupihoista. Kohdevalinnat on toteutettu Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimen sekä teknisen keskuksen toimesta. Taulukko 3. Muiden liikunta- ja leikkipaikkojen arvioinnit kohteittain Kohteen nimi Muut kohteet Ahvenlampi Harapaisen nurmikkopallokenttäalue Hovinpellon kenttä Häränpuisto Joutsenon urheilukeskusalue Karhuvuoren kenttä Katajasaaren puisto Kauriinkadun kenttäalue/puisto Kimpisen urheilukeskusalue Kisapuiston urheilukeskus Kitkapuisto Kolmen sukupolven puisto Korvenkylän kenttä Kourulan urheilukenttäalue ja viereinen puisto Kölhinpuisto Lasten liikennekaupunki Lauritsalan urheilukeskus Louhenpuisto Mattilan urheilukenttä ja uimalan alue Myllysaaren perhepuisto Nuijamaan urheilukenttä Rantapuiston leikkipaikka Ruoholammen pallokentän alue Sammonlahden urheilukenttäalue Tieranpuisto Tilhin puisto Tykinpuisto Vainikkalan kenttä Vellamonkatu Voisalmen kenttä Ylämaan koulun kenttäalue Leikkipaikkavälineet Pallopelipaikat Talviliikuntapaikat Muut liikuntapaikat Yleiset puitteet Arvioitu lähiliikuntapaikaksi soveltumattomaksi Kokonaisarvio 13
15 Taulukko 3:n tulokset kertovat, että lähiliikunnan kannalta keskeisten liikunta- ja leikkipaikkojen nykytilaan ollaan selvästi yleisemmin kriittisempiä liikuntaolosuhteiden osalta verrattuna päiväkoti- ja koulupihoihin. Selvästi yli puolet kohteista arvioitiin kokonaisarvioinneissa nykyisiltä liikuntaolosuhteiltaan heikoiksi tai erittäin huonoiksi. Huomionarvoista on kuitenkin myös se, että arvioitujen liikunta- ja leikkipaikkojen joukossa oli yksittäisiä hyviksi arvioituja kohteita, joita voidaan nykyvarustelultaan pitää selkeästi lähiliikuntapaikan tyyppisinä liikunta-alueina. Tällainen kohde on erityisesti Myllysaaren perhepuisto. Leikkija liikuntapaikkoja ei ole tarkasteltu suhteessa Valon kunta-aineistoon, koska liikunta- ja leikkipaikkojen osalta ei saatavilla oleva aineisto ole vertailukelpoinen Kohdearviointien karttatarkastelua Lappeenrannan lähiliikuntaolosuhteiden nykytilannearvioita on tarkasteltu myös yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Tätä varten on kaikki arvioidut kohteet sijoitettu kartalle ja kartta-aineistosta on tarkasteltu mahdollisia alueita, joissa on suhteellisesti paljon hyväksi tai heikoksi arvioituja kohteita sekä alueita, joissa lähiliikuntakohteita on erityisen vähän. Ao. kuvassa 1 on karttatarkastelu Lappeenrannan alueen osalta. Kuva 1. Lappeenrannan alueen kohdearvioinnit karttatarkastelussa 14
16 Lappeenrannan alueen osalta voidaan havaita selkeitä eroja eri kaupunginosien välillä. Lähiliikuntapaikkakyselyn kautta saatujen nykytilannearvioiden osalta on suhteellisesti hyväksi arvioitava tilanne mm. Ruoholammen, Kourulan, Mäntylän, Lauritsalan ja Kanavansuun alueilla ja niiden lähiympäristössä sekä myös kantakaupungin itäisellä puolella (mm. Taikinamäki, Kimpinen, Peltola). Vastaavasti selkeästi heikompi nykytilanne on laajalti Sammonlahden alueella (ml. Skinnarila ja Uus-Lavola), Voisalmessa ja kantakaupungin läntisellä puolella. Lisäksi karttatarkastelun perusteella voidaan arvioida myös Tirilän, Hartikkala-Hakalin sekä Laihian alueet lähiliikuntaolosuhteiden osalta haasteellisiksi lähiliikuntapaikkojen vähäisyyden takia. Alla olevassa kuvassa 2 on vastaava tarkastelu tehty Joutsenon alueen osalta. Joutsenon alueella lähiliikuntaolosuhteiden näkökulmasta hyviä keskittymiä ovat tehtyjen kohdearviontien pohjalta erityisesti Joutsenon Pulpin ja Ahvenlammen alueet sekä Lintukankaan alue. Myös Korvenkylän alueella voidaan arvioida olevan suhteellisesti varsin hyvä tilanne. Sen sijaan kartoituksen perusteella erityisen heikkoja alueita ei Joutsenon alueelta löydy, mutta Joutsenon taajama-alueelta tarjonnan näkökulmasta haasteellisinta aluetta on Honkalahden suunnalla. Kuva 2. Joutsenon alueen kohdearvioinnit karttatarkastelussa 15
17 Kuvassa 3 on vielä tarkasteltu Lappeenrannan läntisen ja itäisen alueen tilannetta kohdearviontien näkökulmasta. Kyseiset alueet ovat yhdyskuntarakenteellisesti selkeästi haja-asutusaluetta, joten alueelta ei juurikaan lähiliikuntakohteiden keskittymiä ole löydettävissä. Ainoa useamman arvioidun kohteen keskittymä sijaitsee Ylämaan kylätaajamassa, joka on arviotavissa nykyisiltä lähiliikuntaolosuhteiltaan myös varsin hyvälle tasolle. Erittäin positiivista on myös se, että kaikki kyseisellä tarkasteltavalla hajaasutusalueella sijaitsevat kyläkoulupihat on arvioitu liikuntaolosuhteiltaan tyydyttävälle tasolle. Tämä luo laajalle alueelle nykyisellään siten vähintäänkin kohtuullisen tasoisen lähiliikuntapaikkaverkoston. Kuva 3. Lappeenrannan läntisen ja itäisen alueen kohdearvioinnit karttatarkastelussa 16
18 3.3 Asukas- ja koululaiskyselyn tuloksia Kohdetasoiseen tarkasteluun keskittynyttä lähiliikuntapaikkakyselyä täydennettiin prosessissa avoimella asukas-ja koululaiskyselyllä joulukuussa Asukaskas- ja koululaiskyselyssä kerättiin eri-ikäisten asukkaiden arvioita Lappeenrannan kaupungin tuottamista liikuntapalveluista omatoimisen liikunnan näkökulmasta sekä myös vastaajien näkemyksiä Lappeenrannan liikuntapaikkaverkoston kehittämistarpeista ja -toiveista. Seuraavaan on koottu tässä raportissa käsiteltävän lähiliikuntapaikkaprosessin näkökulmasta keskeisimpiä kyselyn tuloksia ja havaintoja Koululaiskyselyn keskeisiä havaintoja lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Koululaiskyselyyn vastasi yhteensä hieman yli 1150 oppilasta. Kattavin vastaajaotos saatiin 4.-luokan (N=478) ja 8. -luokan (N=469) oppilaista, jotka vastasivat kyselyyn koordinoidusti koulupäivien aikana. Koulutasoisesti tarkastellen saadusta aineistosta jäi täysin pois ainoastaan yksi koulu, joka ei määräaikaan mennessä kyselyyn kyennyt vastaamaan. Lähiliikuntapaikkanäkökulmasta yksi mielenkiintoinen havainto koululaiskyselystä liittyi välituntiliikkumisen aktiivisuuteen ja yleisyyteen Lappeenrannan kouluissa. Kuten kuvio 7 osoittaa, niin Lappeenrannan 4. - luokkalaisten ja 8. -luokkalaisten välituntiaktiivisuudessa on merkittävä ero. Alakouluikäisistä noin 2/3 liikkui säännöllisesti lähes joka välitunneilla vähintään 10 min ajan, mutta yläkouluikäisistä vain 5 %. Täysin passiivisia oli yläkouluikäsistä hieman yli puolet. Kyseiset, yläkouluikäisten selvästi vähäisemmästä välituntiaktiivisuudesta kertovat erot ovat täysin samansuuntaisia kuin Valon muista kaupungeista saaduissa aineistoissa. Kuvio 7. Vähintään 10 liikkuminen välitunneilla Lappeenrannan ala- ja yläkoululaisten keskuudessa 17
19 Kuviossa 8 on vastaavasti oman koulupihan käyttöä Lappeenrannan koululaisten keskuudessa kysytty vapaaajan osalta. Kuvio 8 kertoo, että Lappeenrannan koulupihat eivät nykyisellään ole kovinkaan yleisesti aktiivisessa vapaa-ajankäytössä. Koululaiskyselyssä noin puolet kaikista oppilasta ilmoittaa, että ei ole käyttänyt omaa koulupihaa vapaa-ajallaan kertakaan koko syksyn 2014 aikana. Myös vapaa-ajan käytössä yläkouluikäiset ovat selvästi alakouluikäisiä passiivisempia. Koulutasoisesti tarkastellen pihojen vapaa-ajan käytössä on selviä eroja. Kyselyn perusteella kävijämäärällä mitaten eniten aktiivisinta vapaa-ajankäyttöä (yli 10 krt syksyn aikana) on ollut Myllymäen, Kimpisen ja Lauritsalan koulupihoilla. Koulukohtaiset vastaajamäärät poikkeavat aineistossa kuitenkin niin paljon, että laajempi koulupihojen vapaa-ajankäytön vertailu ei ole perusteltua. Kuvio 8. Koulupihojen käyttö vapaa-ajalla syksyn 2014 aikana Koululaiskyselyssä pyydettiin oppilaita myös arviomaan omaa koulupihaansa siltä osin, kuinka hyvä se on liikkumisen, leikin ja pihapelien näkökulmasta. Kaikista vastaajista selvä pääosa piti oman koulupihansa liikuntamahdollisuuksia vähintäänkin melko hyvinä ja keskimäärin noin neljäsosa piti niitä huonoina. Koulupiha-arvioinneissa oli myös erittäin selviä eroja ala- ja yläkoululaisten välillä, kuten kuvio 9 kertoo. Vastanneista 4. -luokkalaisista huonon arvion antoi omalle koulupihalleen vain 15 % vastaajista, kun vastaava luku 8. -luokkalaisilla oli lähes 40 %. Myös koulujen välillä oli selviä eroja arvioinneissa. Tarkasteltaessa niitä kouluja, joista vastaajamäärät olivat varsin korkeita, niin kriittisin arviointi kohdistui yleisimmin Sammonlahden, Kaukaan, Joutsenon, Lauritsalan ja Myllymäen koulupihoihin ja vastaavasti positiivisin arviointi oli yleisintä Lappeen ja Kimpisen kouluissa. Hyvin myönteisiä olivat koululaisten arvioinnit myös useimpien pienten kyläkoulujen pihojen osalta (mm. Parjala, Partala, Simola, Kasukkala, Korvenkylä, Mustola), mutta näiden koulujen osalta otokset olivat hyvin pieniä ja tulokset siten epäluotettavampia. 18
20 Kuvio 9. Oman koulupihan arviointi liikkumisen, leikin ja pihapelien näkökulmasta Asukaskyselyn keskeisiä havaintoja lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Asukaskyselyssä palautetta ja kehittämistoiveita Lappeenrannan liikuntapaikkaverkostoon liittyen antoi hieman yli 360 aikuisvastaajaa, joista 51 % oli miehiä ja 49 % naisia. Vastaajista noin puolet oli iältään vuotiaita, noin kolmasosa tätä vanhempia ja hieman alle viidesosa tätä nuorempia. Yli 65 -vuotiaita vastaajista oli 6 %. Yksi keskeinen osa-alue asukaskyselyssä oli selvittää Lappeenrannan aikuisväestön tyytyväisyyttä Lappeenrannan nykyisiin liikuntapaikkapalveluihin. Kuviossa 10 on esitetty tähän arviointiin liittyvät tulokset. Asukaskyselyssä määrällisesti eniten positiivisia arviointeja kohdistui Lappeenrannan kävely- ja pyöräteihin, kuntoratoihin sekä myös uimarantoihin ja uimahalleihin, kuten kuvio 10 kertoo. Mikäli kuitenkin lasketaan suhteelliset osuudet vain niistä vastaajista, jotka ovat kutakin liikuntapaikkatyyppiä halunneet arvioida (= ei huomioida en osaa arvioida vastauksia), tyytyväisimpiä ovat Lappeenrannassa uimahallien, yleisurheilukenttien, kävely- ja pyöräteiden, jalkapallokenttien, jäähallien sekä Lappeenrannan urheilutalon käyttäjät. Näiden kaikkien liikuntapaikkatyyppien osalta melko tai erittäin tyytymättömien osuus jäi alle 15 %:n. Vastaavasti suhteellisesti eniten tyytymättömyyttä liittyi Lappeenrannan luistelukenttiin ja kaukaloihin, lähiliikuntapaikkoihin sekä hiihtolatuihin. Näitä liikuntapaikkatyyppejä arvioineista vastaajista hieman yli viidesosa oli niihin melko tai erittäin tyytymättömiä. 19
21 Kuvio 10. Aikuisvastaajien tyytyväisyys eri liikuntapaikkatyyppeihin Lappeenrannassa Kuviossa 11 on esitetty kyselyn tulokset koskien lapsiperheiden vanhempien arviointeja päiväkoti- ja koulupihoista sekä leikkipaikoista sen osalta, kuinka innostavia ne ovat lasten ulkoliikunnan ja -leikkien näkökulmasta. Kyselyn perusteella pääosa vastanneista vanhemmista oli vähintäänkin melko tyytyväisiä kaikkiin ko. paikkoihin. Suhteellisesti eniten tyytymättömyyttä vastaavasti kohdistui koulupihoihin, joihin erittäin tai melko tyytymättömiä oli vanhemmista noin 45 %, jos ei huomioida en osaa sanoa vastauksia. Kuvio 11. Lapsiperheiden vanhempien tyytyväisyys päiväkoti- ja koulupihoihin sekä leikkipaikkoihin 20
22 Liikuntapaikkaverkostoon kohdistetun arvioinnin lisäksi asukaskyselyssä kysyttiin näkemyksiä Lappeenrannan liikuntapaikkaverkoston kehittämiseen liittyen. Tältä osin yksi keskeinen kysymys oli se, kuinka tärkeinä vastaaja piti mahdollisia tulevaisuuden erilaisia liikuntapaikkarakentamisen investointikohteita Lappeenrannassa. Tähän kysymykseen liittyvät tulokset on esitetty kuviossa 12. Selvästi yleisimmin tärkeinä investointikohteina vastaajat pitivät Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämistä ja yleisten uimarantojen perusparannuksia, joita kaikista vastaajista yli 80 % piti erittäin tai melko tärkeinä. Myös valaistujen kuntopolkujen kunnostamista piti vastaavalla tavalla tärkeänä lähes 80 % vastaajista. Kuvio 12. Aikuisvastaajien näkemykset mahdollisten tulevaisuuden liikuntapaikkahankkeiden tärkeydestä 21
23 Asukaskyselyssä kartoitettiin aikuisväestön liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä kehittämistoiveita myös kysymyksellä, jossa vastaajaa pyydettiin valitsemaan mihin liikuntapaikkatyyppeihin hänestä tulisi Lappeenrannassa erityisesti tulevaisuudessa panostaa kaiken ikäisten kuntalaisten omatoimisen liikunnan edistämiseksi. Tähän liittyvät tulokset on vastaajamäärittäin esitelty kuviossa 13. Kyselyn perusteella yleisimmin kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon valittiin kävely- ja pyörätiet, hiihtoladut, kuntoradat sekä ulkoilureitit. Edellä mainittujen erilaisten liikuntareittien lisäksi tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon tulivat valituksi keskimääräistä yleisemmin myös lähiliikuntapaikat, luistelukentät ja uimarannat. Kuvio 13. Näkemykset tärkeimmistä tulevaisuuden kehittämiskohteista liikuntapaikkatyypeittäin ja vastaajamäärittäin tarkasteltuna 22
24 3.4 Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston määrällistä tarkastelua Alla olevaan kuvioon 14 on koottu joidenkin liikuntapaikkatyyppien sekä leikkipaikkojen kokonaismäärät Lappeenrannassa sekä viidestä Lappeenrannan kanssa samaan asukkaan kokoluokkaan kuuluvasta kaupungista. Liikuntapaikkamäärät on koottu vuoden 2014 lopulla valtakunnallisesta liikuntapaikkojen Lipas -tietokannasta ja leikkipaikkojen määrät kuntien verkkosivuilta. Kyseessä olevien tietolähteiden ajantasaisuuteen on perusteltua suhtautua osin varauksellisesti, minkä takia saatuja tuloksia on syytä tulkita vain suuntaa antavina. Liikuntapaikkojen määrällinen tarkastelu kuitenkin kertoo, että varsinaisten lähiliikuntapaikaksi määriteltyjen liikuntapaikkojen toteuttamisen osalta on Lappeenranta ollut verrokkikaupunkejaan selvästi passiivisempi. Lappeenrannassa lähiliikuntapaikoiksi määriteltyjä kohteita on vain 3, mikä on verrokkikaupunkeihin verrattuna selvästi vähemmän. Verrokkikaupungeista eniten lähiliikuntapaikkoja on Lipas tietokannan tietojen pohjalta Rovaniemellä, yhteensä 12 kappaletta. Lappeenrannan osalta Lipas tietokantaan merkityt lähiliikuntapaikat ovat Myllysaaren perhepuisto, Kimpisen koulupihan lähiliikuntapaikka sekä Joutsenon urheilupuiston lähiliikuntapaikka. Kuvio 14. Liikuntapaikkojen kokonaismääriä Lappeenrannassa ja sen verrokkikaupungeissa 23
25 Lipas -tietokannan lisäksi lähiliikuntapaikkojen määrällistä tarkastelua ja vertailua on mahdollista tehdä myös lähiliikuntapaikkahankkeita koskevien valtionavustustietojen kautta. Selvä pääosa nykyisestä lähiliikuntapaikkaverkostosta on Suomessa syntynyt valtionavustusten vauhdittamina. Yleinen havainto on siten ollut se, että valtionavustusten hyödyntäminen on indikoinut myös yleisemmin kunnan aktiivisuutta lähiliikuntapaikkojen kehittämistyössä. Tästäkin näkökulmasta Lappeenrannan nykytilanne lähiliikuntapaikkojen osalta näyttäytyy selvästi keskimääräistä heikommalta. Lappeenranta on Suomen yli asukkaan kaupungeista ainoa, joka ei ole toteuttanut yhtään valtionavustuksia hyödyntänyttä lähiliikuntapaikkahanketta luvun aikana. Yhteensä tällaisia valtionavustusten osalta passiivisia kuntia on Suomen kunnista noin neljäsosa ja niistä selvä pääosa pieniä alle 5000 asukkaan kuntia. 3.5 Yhteenveto tehtyjen selvitysten ja tausta-aineistojen päähavainnoista Lähiliikuntapaikkakyselyn perusteella voidaan arvioida, että Lappeenrannan päiväkoti- ja koulupihat, jotka ovat lasten ja nuorten arkiliikunnan kannalta erityisen keskeisiä toimintaympäristöjä, ovat nykyisiltä liikuntaolosuhteiltaan kokonaisuutena arvioituna vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Esimerkiksi nykytilanteeltaan erittäin huonoksi arvioituja kohteita oli määrällisesti varsin vähän ja myös tulosten suhteuttaminen Valon vertailuaineistoihin kertoi tilanteen olevan hieman keskimääräistä parempi. Lähiliikunnan kannalta tarkastelluissa Lappeenrannan leikki- ja liikuntapaikoissa sen sijaan kokonaistilanne näyttäytyi hieman päiväkoti- ja koulupihoja heikompana ja kehittämistarpeessa arvioituja kohteita oli suhteellisesti jonkin verran enemmän. Lähiliikuntapaikkakyselystä saatujen kohdearviointien alueellinen tarkastelu osoitti selkeästi muutamia asuinalueita, joiden osalta lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen olisi Lappeenrannassa tulevaisuudessa erityisen tärkeätä. Tällaisia alueita olivat Sammonlahden alue, Lappeenrannan kaupunkikeskustan läntiset osat sekä Voisalmen alue. Vastaavasti hyvin myönteinen havainto oli Lappeenrannan kyläkoulujen pihojen liikuntamahdollisuuksien varsin hyväksi arvioitavissa oleva kokonaistilanne, mikä luo hyvän perustan kaupungin haja-asutusalueiden lähiliikuntapaikkaverkostolle. Yksittäisten kohteiden tasolla tarkastellen selvitykset nostivat esiin joitakin liikunta- ja leikkialueita, jotka arvioitiin liikuntaolosuhteiltaan erityisen hyviksi ja joita perustellusti voitaisiin pitää jo nykyisellään monipuolisina alueellisina lähiliikuntapaikkoina. Tällaisia kohteita olivat luonnollisesti Kimpisen koulupiha alue ja Myllysaaren perhepuisto, jotka Lappeenrannan lähiliikuntapaikkoina on jo Lipas -tietokantaan vietykin, mutta myös esimerkiksi Lappeen ja Korvenkylän koulupihat. Asukas- ja koululaiskyselyn tulokset vahvistivat monelta osin kohdetasoista tarkastelua tehneen lähiliikuntapaikkakyselyn havaintoja. Yleisesti ottaen niin kyselyihin vastanneet lapset ja nuoret, kuin myös 24
26 asukkaat olivat varsin tyytyväisiä Lappeenrannan nykyisiin liikuntaolosuhteisiin. Toisaalta kuitenkin juuri erilaiset lähiliikuntaolosuhteet korostuivat kehittämistarpeiden ja toiveiden kohteina. Koululaiskysely esimerkiksi osoitti, että Lappeenrannan koulupihat eivät ole vapaa-ajan liikuntapaikkoina vielä täysimääräisesti hyödynnetty resurssi ja erityisesti yläkoulupihojen liikuntamahdollisuuksiin ollaan varsin yleisesti tyytymättömiä. Esimerkiksi yläkouluikäsistä lähes 40 % arvioi oman koulupihansa liikuntamahdollisuudet huonoiksi. Myös lapsiperheiden vanhempien vastauksissa koulupihojen kehittämistarve nousi esiin. Erityisen positiivinen viesti Lappeenrannan lähiliikuntapaikkojen kehittämisen näkökulmasta sisältyi asukaskyselyn eri kehittämiskohteiden tärkeyden arviointiin. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen nousi tässä kysymysosiossa aikuisvastaajien osalta yleisimmin erittäin tai melko tärkeäksi tulevaisuuden kehittämiskohteeksi ja niiden kehittämistä piti tärkeänä yli 80 % kaikista aikuisvastaajista. Lähiliikuntapaikkojen kehittämistyöllä voidaan siten arvioida olevan Lappeenrannassa vankka kuntalaisten tuki takana. Kokonaisuudessaan voitaisiin siten arvioida, että Lappeenrannassa on sekä vahvaa sosiaalista tilausta kuntalaisten suunnasta että myös akuuttia tarvetta jäntevämmälle lähiliikuntapaikkojen kehittämistyölle. Valtakunnalliset indikaattorit, kuten valtionavustuksia hyödyntäneiden lähiliikuntapaikkahankkeiden totaalinen puuttuminen tai Lipas -tietokantaan vietyjen lähiliikuntapaikkakohteiden varsin vaatimaton määrä, viestivät siitä, että Lappeenrannassa painopiste on ollut luvun alun aikana muussa liikuntapaikkarakentamisessa kuin lähiliikuntapaikoissa. Tulevien vuosien liikuntapaikkainvestoinneissa on siten perusteltua nostaa lähiliikuntapaikkojen totuttaminen vahvaksi painopistealueeksi. Raportin seuraavassa osiossa on joitakin ehdotuksia askelmerkeistä tällaiselle kehittämistyölle. 25
27 II KEHITTÄMISEHDOTUKSET 26
28 4 Valon ehdotukset lähiliikuntapaikkojen kehittämistyölle Lappeenrannassa Tavoite Vuonna 2020 Lappeenrannassa on laadukas, toiminnallisesti monipuolinen ja alueellisesti kattava lähiliikuntapaikkaverkosto. 4.1 Ehdotusten lähtökohtia ja suunnitteluperiaatteita Seuraavissa osiossa esitetään Valon ehdotukset Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston muodostamiseen sekä ehdotukset toimenpiteistä kyseisen kokonaisnäyn saavuttamiseksi. Lähiliikuntapaikkaverkostoa koskevan ehdotuksen laatimisessa on hyödynnetty taustatietoina erityisesti tehtyjen nykytilakartoitusten tuloksia ja työseminaarikohtaamisessa saatuja täydentäviä näkemyksiä sekä erilaisia alueellisia demografiatietoja, erityisesti asukasmäärien osalta. Lisäksi tehdyn ehdotuksen taustalla on seuraavia lähtökohtia ja suunnitteluperiaatteita, jotka perustuvat Valon asiantuntijoiden lähiliikuntapaikkojen kehittämistyöstä ja aikaisemmista kuntahankkeista saatuihin kokemuksiin: - Koulupihojen valinta ensisijaisiksi lähiliikuntapaikkakohteiksi. Kunnalliset liikuntapaikkainvestoinnit kannattaa lähtökohtaisesti tehdä kohteisiin, joissa vaikuttavuus on potentiaalisesti suurinta sekä toteuttaminen kustannustehokkainta. Lähiliikuntapaikkahankkeista valtakunnallisesti saatavissa oleva tieto puoltaa koulupihoja edellä mainituista lähtökohdista. Keskeisimpinä perusteluina ovat koulupäivien aikaisen välitunti- ja koululiikunnan tuoma korkea kokonaiskäyttöaste sekä mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevia piharakenteita ja tiloja lähiliikuntapaikkojen uudisrakentamisen sijasta. Koulupihoja puoltaa myös niiden vahva asema lähiliikuntapaikkojen valtionavustuskohteina sekä yleisemmin lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden edistämistyön kontekstina (mm. OKM:n Liikkuva koulu -ohjelma). - Lähiliikuntapaikan vaikutusalueen raja-arvona 1.5 km:n enimmäisetäisyys lähiliikuntapaikkaan. Toimivan lähiliikuntapaikkaverkoston yksi keskeinen kriteeri on, että lähiliikuntapaikat ovat mahdollisimman lähellä käyttäjiään. Tehdyssä ehdotuksessa on siten lähiliikuntapaikan vaikutusalueen raja-arvoina käytetty tiiviissä yhdyskuntarakenteessa 1.5 km enimmäisetäisyyttä lähiliikuntapaikkaan. Tavoitteena on siten ollut se, että missään suurimmista asukaskeskittymistä ei etäisyys lähimpään lähiliikuntapaikkaan olisi tätä etäisyyttä pitempi. Vaikutusalueita koskeneissa, prosessin aikana tehdyissä karttatarkasteluissa, käytettiin 1 km sädettä raja-arvona, mikä huomio paremmin myös todellisten kulkureittien tuoman lisämatkan. Kyseistä 1.5 km enimmäisetäisyyttä voidaan perustella 27
29 elinpiiriteoreettisista suunnittelumalleista sekä useilla tähän viitekehykseen liittyvillä tutkimustuloksilla. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikkumisetäisyyksiä tarkastelleen KYLLI -tutkimushankkeen tulokset osoittavat lasten ja nuorten liikkumisetäisyyksien olevan omatoimisilla ja aktiivisilla liikkumistavoilla (kävellen ja pyöräillen yms.) keskimäärin 1.6 km kaupunkimaisissa ympäristöissä. Valittua 1.5 km etäisyyttä on myös käytetty liikuntasuunnittelun elinpiirimalleissa karkeana raja-arvona ns. korttelielinpiireille, joiden sisältä tulisi löytyä keskeiset kaikille avoimet ja vapaasti käytettävät päivittäiset liikunta-, virkistys-, ja leikkipaikat. Näiden korttelielinpiiriin kuuluvien liikuntapaikkojen joukkoon voidaan luontevasti mieltää juuri lähiliikuntapaikat. (Liikuntasuunnittelun elinpirimalleista esim. Liikunnan yhteissuunnittelumetodi / Suomi, K.). - Jaottelu I ja II -tason lähiliikuntapaikkoihin. Lappeenrannan lähiliikuntapaikkarakentamisen fokuksen selkiyttämiseksi on toimenpide-ehdotuksissa lähiliikuntapaikkaverkosto jaoteltu kahden tason lähiliikuntapaikkakohteisiin. Jaotteluun sisältyy myös lähiliikuntapaikka -termin laadullista ja sisällöllistä määrittelyä, mutta ensisijaisesti jaottelu on strateginen, kehittämisen painotuksia ja panostuksia ohjaamaan pyrkivä. I -tason lähiliikuntapaikoiksi ehdotuksissa on siten nostettu kohteet, joiden nähdään muodostavan Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston päärungon ja jonka kuntoon saattaminen tulisi olla tulevien vuosien ensisijainen tavoite. Edellä mainitun koulupihapainotuksen pohjalta pääosa I - tason lähiliikuntapaikoiksi esitetyistä kohteista on koulupihoja ja ne sijaitsevat alueilla, joissa on laaja väestöpohja vaikutusalueen sisällä (= vähintään 1500 asukasta 1.5 km enimmäisetäisyydellä). Laadullisesti I -tason lähiliikuntapaikoissa lähtökohtana on valtionhallinnon lähiliikuntapaikka -termille antamat määritelmät erityisesti korostaen toiminnallista monipuolisuutta (= liikuntapaikan soveltuvuus useille eri liikuntamuodoille ja käyttäjäryhmille). Tästä lähtökohdasta on koulupihakohteiden lisäksi I - tason lähiliikuntapaikoiksi osoitettu joitakin kohteita, joiden jo nykyisellään voidaan arvioida täyttävän lähiliikuntapaikan kriteerit, kuten Myllysaaren perhepuisto. Vastaavasti II -tason lähiliikuntapaikoiksi on ehdotuksissa osoitettu kohteita, joilla nähdään olevan erityisen keskeistä roolia I -tason verkostoa täydentävinä lähiliikuntapaikkoina esim. asukasmäärältään pienemmillä asuinalueilla (mm. hajaasutusalueet) tai verkoston muilla katvealueilla tai myös toiminnallisesta näkökulmasta. Seuraavassa esitetään ehdotukset Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkostoksi. Ehdotukset on jaoteltu esitysteknisesti omiksi osioikseen Lappeenrannan ja Joutsenon alueiden sekä Lappeenrannan läntisten ja itäisten alueiden osalta, kuten aiemmin nykytilan kuvausten osalta. Tehdyissä kohdevalinnoissa on pyritty erityisesti huomioimaan alueellinen kattavuus, tiedot kohdetasoisista kehittämistarpeista, Lappeenrannan kaupungin kouluverkkosuunnitelmat sekä myös syntyvän kokonaissuunnitelman innostavuus ja tavoitteellisuus. Tavoitteena on ollut rakentaa haastavaa, mutta kuitenkin myös realistista näkyä tulevaisuuden kehittämistyölle. 28
30 4.2 Ehdotus Lappeenrannan alueen lähiliikuntapaikkaverkostoksi Lappeenrannan alueen lähiliikuntapaikkaverkostoksi esitetään alla olevassa taulukossa olevia kohteita. Kuvassa 4 on kyseiset kohteet esitetty kartalla. I - tason lähiliikuntapaikat 1. Lappeen Koulupiha 2. Kimpisen Koulupiha 3. Myllysaaren perhepuisto 4. Sammonlahden Koulupiha 5. Voisalmen Koulupiha 6. Lönnrotin Koulupiha 7. Kesämäen koulujen pihat 8. Louhenpuisto 9. Myllymäen Koulupiha 10. Kaukaan Koulupiha 11. Lauritsalan koulupiha 12. Pontuksen Koulupiha II - tason lähiliikuntapaikat 13. Skinnarilan Koulupiha 14. Lavolan Koulupiha 15. Kuusimäen Koulupiha 16. Mattilan kenttä 17. Kitkapuisto 18. Katajasaaren puisto 19. Tilhinpuisto 20. Harapaisen kenttä 21. Karhuvuoren päiväkotipiha 22. Tieran puisto 23. Vellamonkadun puisto 24. Kanavansuun Koulupiha 25. Hovinpellon kenttä & päiväkotipiha 26. Mustolan Koulupiha Kuva 4. Valon ehdotus Lappeenrannan alueen lähiliikuntapaikkaverkostoksi 29
31 Seuraavassa on joitakin huomioita esitettyihin lähiliikuntapaikkakohteisiin liittyen. Esitetyistä I -tason lähiliikuntapaikkakohteista jo nykyisellään Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkostoon kuuluviksi on Lipas - tietokantaan merkitty Kimpisen Koulupiha sekä Myllysaaren perhepuisto. Näiden lisäksi voidaan nykytilannekartoituksen perusteella myös Lappeen Koulupihan arvioida täyttävän I -tason lähiliikuntapaikalle esitetyt määritykset. Pääosa esitetyistä I -tason lähiliikuntapaikoista on edellä esitettyjen lähtökohtien ja suunnitteluperiaatteiden mukaisesti koulupihoja. Esitetyt koulupihakohteet ovat lisäksi kaikki sellaisia, jotka ovat hyvin perusteltavissa lähiliikuntapaikkahankkeina myös kehittämistarpeen ja soveltuvuuden näkökulmista. Lähes kaikki esitetyt koulupihakohteet vaativat kokonaisvaltaista kehittämistä liikuntaolosuhteidensa osalta, osa hyvinkin akuutisti. Toisaalta kaikki esitetyt koulupihakohteet ovat oppilasmääriltään isojen koulujen yhteydessä sekä sijaitsevat asukasmääriltään suurten asuinalueiden keskeisillä paikoilla. Näin ollen voidaan olettaa niille aktiivista päivittäistä käyttöä erityisesti koulupäivien aikana, mutta myös niiden ulkopuolella. Kaikki I -tason lähiliikuntapaikoiksi esitetyt koulupihat ovat myös sellaisten koulujen yhteydessä, joissa ei ole näköpiirissä koulutoiminnan päättymistä Lappeenrannan kouluverkkosuunnitelman pohjalta. Yksi esitetyistä koulupihakohteista, Pontuksen koulun yhteydessä sijaitseva, liittyy koulun uudisrakennushankkeeseen, muut ovat jo olemassa olevia koulupihoja. I -tason kohteiksi esitetyt kaikki koulupihat ovat tilallisesti myös sellaisia, että niiden osalta kehittäminen lähiliikuntapaikkanäkökulmasta on täysin mahdollista. Haasteellisimmat kohteet ovat tilan rajallisuuden osalta Sammonlahden koulun ja keskusta-alueella sijaitsevan Lönnrotin koulupiha. Sammonlahden osalta ongelma on ratkaistavissa hyödyntämällä koulupihan yhteydessä olevaa kenttäaluetta. Lönnrotin koulupihan osalta uutta tilaa ei ole saatavissa, mutta ongelma on ratkaistavissa hyvällä suunnittelulla, joka huomio myös kohteen kulttuurihistoriallisen luonteen. Kesämäen koulujen osalta ehdotuksessa on ajatuksena ollut, että kehittämistoimenpiteitä tehtäisiin sekä ala- että yläkoulujen pihaalueilla samassa hankkeessa, jolloin on mahdollista synnyttää toisiaan täydentävä monipuolinen lähiliikuntapaikkakokonaisuus. Myllysaaren perhepuiston ohella ainoa I -tason verkostoon esitetty kohde, joka ei ole koulupiha, on Louhenpuisto. Louhenpuiston osalta erityisperusteena voidaan pitää sitä, että kyseinen puistoalue sijaitsee kantakaupungin eteläisellä alueella, jossa on selkeä tarve alueelliselle lähiliikuntapaikalle, mutta tarpeeseen soveltuva koulupihakohde puutuu. Toisaalta Louhenpuisto myös tarjoaa tilallisesti sekä sijainnin ja alueen väestöpohjan näkökulmasta erinomaisen kohteen erityisesti ikääntyvät ja lapsiperheet huomioivalle, puistomaiselle lähiliikuntapaikkatoteutukselle. Paikka palvelee myös läheisen Louhenpuiston päiväkodin tarpeita. Lappeenrannan alueen II -tason lähiliikuntapaikoiksi esitetyt kohteet ovat kohdetyypeiltään edellä käsiteltyjä I -tason lähiliikuntapaikkoja moninaisempia. Joukossa on niin puisto- kuin kenttäalueitakin kuin myös koulu- 30
Kasvatus- ja opetuslautakunnan johtosäännön 4 :n mukaan lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista.
Kasvatus- ja opetuslautakunta 6 15.02.2016 Esiopetuksen järjestämispaikat lukuvuonna 2016-2017 79/12.01.00.01/2016 KOLA 6 Valmistelija / lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, puh. 040 506 7309
LisätiedotValmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki puh
Kasvatus- ja opetuslautakunta 92 15.12.2014 Esiopetuksen järjestämispaikat lukuvuodesta 2015-2016 lukien 1422/12.01.00.01/2014 KOLA 92 Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki puh.
LisätiedotLähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunnan johtosäännön 4 :n mukaan lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Esiopetuksen järjestämispaikat lukuvuonna 2016-2017 79/12.01.00.01/2016 KOLA 6 Valmistelija / lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, puh. 040 506 7309
LisätiedotLiikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa
Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan
LisätiedotEtelä-Karjalan liikkuva koulu kunta/hankekoordinaattorien verkostotapaaminen
Ennakkotehtävät olivat - pohdit omia odotuksiasi/tavoitteittasi koordinaattoriverkoston toiminnalle - tutustut oman kuntasi/hankkeesi koulujen nykytilan arviointi yhteenvetoon - pohdi kuntasi/koulujesi
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotLÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä , Reijo Ruokonen.
LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan
LisätiedotLähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys
Lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Lähiliikkumisella kohti - Koulupäivän kestävää liikunnallistaminen kehitystä -seminaari
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPPURAPORTTI
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPPURAPORTTI Nuori Suomi palvelut Oy (2013) Nuori Suomi palvelut Oy Radiokatu 20 00240 Helsinki Raportin tekijät: Jan
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 28.11.2016 Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut 4.5. Kasvatus- ja opetustoimen tulee vuoden 2018 investointiohjelman laadintaa varten päivittää tarvittavassa laajuudessa päiväkotien
LisätiedotRovaniemi Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet
Rovaniemi 25.9.2013 Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet reijo.ruokonen@valo.fi Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle
LisätiedotJuuan liikuntaolosuhteiden nykytila ja kehitta misehdotukset. tausta-aineistoa kuntatasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle
Juuan liikuntaolosuhteiden nykytila ja kehitta misehdotukset tausta-aineistoa kuntatasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle 2 Kunto ja Virkistys Oy Radiokatu 20 00240 Helsinki Raportin tekijät: Jan Norra
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 28.11.2016 Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut 4.5. Kasvatus- ja opetustoimen tulee vuoden 2018 investointiohjelman laadintaa varten päivittää tarvittavassa laajuudessa päiväkotien
LisätiedotKoulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotLAPPEENRANNAN LIIKKUMISOHJELMA Asukaskyselyn (2018) päätulokset
LAPPEENRANNAN LIIKKUMISOHJELMA 2025 - Asukaskyselyn (2018) päätulokset TAUSTATIETOJA KYSELYSTÄ Kysely toteutettiin v. 2018 loka-marraskuussa avoimena nettikyselynä. Kyselyn linkki kaupungin nettisivuilla.
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotSalon liikuntaolosuhteiden nykytila ja kehitta misehdotukset. tausta-aineistoa kaupunkitasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle
Salon liikuntaolosuhteiden nykytila ja kehitta misehdotukset tausta-aineistoa kaupunkitasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle Kunto ja Virkistys Oy Radiokatu 20 00240 Helsinki Raportin tekijät: Jan Norra
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotKuopion koulupihakartoitus
Kuopion koulupihakartoitus 1. PERUSTIEDOT Koulun nimi Vastaajan nimi Koulun rakennusvuosi Koulun oppilasmäärä 2. KOULUPIHAN KÄYTTÖ Toimiiko koulun yhteydessä aamu- tai iltapäiväkerhoja, jotka käyttävät
LisätiedotKEHITTÄMISEHDOTUKSIA & TAUSTA-AINEISTOA NURMEKSEN KAUPUNKITASOISEEN LÄHILIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMAAN
KEHITTÄMISEHDOTUKSIA & TAUSTA-AINEISTOA NURMEKSEN KAUPUNKITASOISEEN LÄHILIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMAAN - Tiivistelmä 23.2.2018 esittelytilaisuuden materiaaleista Kokonaisprosessin kuvaus Päähavainnot & johtopäätökset
LisätiedotPÄIVÄHOIDON KUSTANNUKSET VUONNA Muutos, % Kokonaiskulut
PÄIVÄHOIDON KUSTANNUKSET VUONNA 2015 2015 2014 Muutos, % 2014-2015 Kokonaiskulut Kulut/ Kokonaiskulut Kulut/ Kulut/ Omat päiväkodit yhteensä 28 836 155 10 818 27 338 539 10 699 1,1 Peruspalvelu 18 426
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotTarjousten avauspöytäkirja
arjousten avauspöytäkirja Diaaritunnus Hankintayksikkö LAPPEENRANNAN KAUPUNKI EKNINEN OIMI ILAKESKUS Hankinta A 2612013 ULKOALUEIDEN HOIO 1.11.2013-31.10.2015 + MAHDOLLINEN OPIO 1 + 1 VUOA Kyseessä on
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotKouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana
Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana Kuntamarkkinat 11.9.2013 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mari Routti 13.9.2013 1 Taustaa Kouluikkuna on kuntien opetustoimen johtajien aloitteesta Kuntaliiton
LisätiedotLiikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle
Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle 2017 2020 Riittävä liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista terveyden ylläpitämiseksi. Tästä syystä esimerkiksi lasten tulisi voimassa olevien
LisätiedotVAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT
VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA Yleiskaavakohteet
KAAVOITUSOHJELMA 2016 2017 1. keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue keskustaajamaan ollaan laatimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja, joiden tavoitevuosi
LisätiedotLOHJAN LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
LOHJAN LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Sisällysluettelo KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 1 Lähiliikuntapaikkojen käyttötarkoitukset ja visio... 1 Miksi lähiliikuntapaikkoja tarvitaan...
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut
LisätiedotLänsiväylä Koulupiha voi olla kuin leikkipuisto tai puuttua kokonaan
3.5.2017-06.45 Länsiväylä Koulupiha voi olla kuin leikkipuisto tai puuttua kokonaan 4.5.2017-06.05 Nurmijärven uutiset Nurmijärven koulujen pihat Uudenmaan kurjinta kastia pahimmassa jamassa yläkoulut
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä
LisätiedotJämsän liikuntaolosuhteiden nykytilanne kartoituskyselyiden perusteella - esittelytilaisuudet
Jämsän liikuntaolosuhteiden nykytilanne kartoituskyselyiden perusteella - esittelytilaisuudet 16.3.2016 Esityksen sisältö 1. Taustaa - liikuntapaikkasuunnitelmaprosessin kuvaus Esityksen sisältö 2. Asukas-
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kehittäminen
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:
LisätiedotTEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista
TEAviisari 2016 Oma kuntani Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista Liikunnan edistäminen kunnissa 2016 tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena on seurata
LisätiedotMitä tässä tapahtuu? [Tekijän nimi ja osasto]
Mitä tässä tapahtuu? [Tekijän nimi ja osasto] 27.9.2017 1 Melkein valmista [Tekijän nimi ja osasto] 27.9.2017 2 Mitä tässä tapahtuu? 3 Valmista 4 Mitä tässä tapahtuu? 5 Melkein valmista 6 [Tekijän nimi
LisätiedotKOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.
LisätiedotMUUTOSSOPIMUS: MUUTOS TOIMITILOJEN HALLINNOINTIA JA HOITOA KOSKEVAAN SOPIMUKSEEN
LUONNOS 26.4.2018 MUUTOSSOPIMUS: MUUTOS TOIMITILOJEN HALLINNOINTIA JA HOITOA KOSKEVAAN SOPIMUKSEEN 1 Sopijapuolet Palvelunostaja Palveluntuottaja 2 Tausta Lappeenrannan kaupunki (y-tunnus 0162193-3) PL
LisätiedotVähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
LisätiedotKokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin
Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan
LisätiedotKunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana
Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLiikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,
Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotMuuttuiko koulujen toimintakulttuuri?
Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret
LisätiedotLähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut
Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin
LisätiedotLiikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa
liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa Liikkuvan koulun eteneminen Rekisteröityminen Liikkuva koulu -ohjelman eri vaiheissa Pilottivaihe 2010 2012 21 kuntaa Ohjelmavaihe 2012
LisätiedotMissä mennään lähiliikuntapaikkarakentamisessa - Itäsuomalaisten liikuntaviranhaltijoiden työkokous, / Leppävirta
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Missä mennään lähiliikuntapaikkarakentamisessa - Itäsuomalaisten
LisätiedotPääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011
Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä
LisätiedotJulkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini
Julkaisija Nuori Suomi ry Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Kuvat Nuori Suomi ry Paino SLU-Paino 2009 ISBN 978-952-9889-99-0 Yläkoulujen
LisätiedotLiikuntapaikat.fi. LIPAS- järjestelmä kunnan liikunnan edistämisaktiivisuuden mittarina
Liikuntapaikat.fi LIPAS- järjestelmä kunnan liikunnan edistämisaktiivisuuden mittarina Kirsi Vehkakoski, Lipas- projekti, liikuntatieteellinen tdk 19.11.2014 Lipas Liikuntapaikat.fi Suomen liikuntapaikat
LisätiedotLappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen:
Tekninen lautakunta 382 12.11.2014 Puiteohjelman 2015-2028 päivitys 1283/02.02.00.00/2013 TEKLA 382 Valmistelija/lisätiedot Tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen puh. 0400 659 338 ilpo.koponen@lappeenranta.fi
LisätiedotLÄHILIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISTA 15 VUOTTA seurantaselvitys
LÄHILIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISTA 15 VUOTTA seurantaselvitys Valon julkaisusarja nro 7/2015 Lähiliikuntapaikkarakentamista 15 vuotta - seurantaselvitys Tekijät: Jan Norra, Reijo Ruokonen, Veera Ehrlen, Anni
LisätiedotVUOSIKORJAUSOHJELMA 2015
Tilakeskus 4.2.2015 VUOSIKORJAUSOHJELMA 2015 Huolto# Salkku Kohde Sijainti Nimi Kustannusarvio 7328 'A '008 LEPOLA 821401 Armilan keskusterveysasema + sairaalat 'Raepesukone 23 000 7470 'A '008 LEPOLA
LisätiedotSeinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki
Seinäjoen koulutoimen kysely syksy 2007 Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Koko kysely (3 kpl) Normaali koulukohtainen tulos karkealla tasolla: henkilöstö on tyytyväisintä ja vanhemmat
LisätiedotHE 190/2014. Paikallisella yhteistyöllä tarkoitetaan kunnan viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä.
Kari Sjöholm 21018 2 Kari Sjöholm 2018 Kari Sjöholm [pvm] 3 Kari Sjöholm 2018 HE 190/2014 Hallintokuntarajat ylittävä yhteistyö on keskeistä liikunnan edistämiseksi. Kunnan eri toimialojen poikkihallinnollinen
LisätiedotValtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset
Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Koulutuspäivät jäähallien ja ulkojäiden huoltajille 30.10.2014 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto, M. Huhtala, OKT-vastuualue 30.10.2014 1 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLappeenranta liikkuu toimivia käytänteitä
Lappeenranta liikkuu toimivia käytänteitä 2,62 Koulun lukuvuosisuunnitelma ohjaa toiminnan organisointia 2,57 Lauritsalan yhtenäiskoulun välkkälukkari 2,3 Opettajille oma happy hour Liikuntakeskuksessa
LisätiedotEspoo Active City Liikuntapalvelut
E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta
LisätiedotValmistelija/lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh
Kasvatus- ja opetuslautakunta 55 17.08.2015 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili 2015 868/12.02.00.02/2015 KOLA 55 Valmistelija/lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
LisätiedotLoimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-
Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen
LisätiedotLiikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle. Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki
Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki Asukkaita 25 507 (1.1.2014/Kuntaliitto) 75 km Oulusta etelään Perämeren rannalla Perustettu
LisätiedotTässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia
Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018
LIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018 Liikuntapalvelut/Sari Sarpaneva Kyselyn tarkoitus ja toteutustapa Kauniaisten liikuntapaikoista tehtiin kyselytutkimus 16.-31.3.18. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää mitä mieltä
LisätiedotTällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.
Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotKirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotPalokan koulukeskuskysely
- Palokan koulukeskuskyselyssä kysyttiin kuntalaisten mielipiteitä siitä, millaiseksi koulukeskus voisi muodostua - Kysely toteutettiin hankkeen suunnittelussa mukana olevien osapuolten yhteistyönä - Käyttäjien
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotAjankohtaista Opetushallituksesta
Ajankohtaista Opetushallituksesta 27.5.2019 Ajankohtaista Koulun kerhotoiminnan tukeminen, valtionavustus 2019 OPH:n kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta 2018 Valtakunnallinen koululaiskysely 2019
LisätiedotKokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa
KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotKuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotTällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.
Liikunta kunnan toiminnassa 2014 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotHallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä
Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain
LisätiedotLIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ
LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ Juuan kunnan liikuntastrategia vuosille 2018-2021 Sisällysluettelo 1. Juuan kunnan päästrategia 2. Liikuntalaki
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotLiikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus
Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö
LisätiedotSITOUTUMINEN. Liikunnan edistämisen tavoitteet toiminta ja taloussuunnitelmassa
SITOUTUMINEN Ohjelmien käsittely luottamushenkilöhallinnossa Miten liikuntatoimen luottamushenkilöhallinnossa (lautakunta/kuntayhtymän hallitus yms.) on käsitelty seuraavia kansallisia ohjelmia ja suosituksia?
LisätiedotPerusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6
Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotVoimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari
Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa
LisätiedotMissä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto
Missä mennään liikuntakaavoituksessa? 1.9.2017 Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Liikuntakaavoitus Arki- ja terveysliikunnan olosuhteiden edistäminen Mitä on liikuntakaavoitus? Ajankohtainen
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotLAPPEENRANTA PYÖRÄILYN PÄÄREITTIEN VIITOITUS LS-00 - TYÖSELITYS
25.6.2014 LAPPEENRANTA PYÖRÄILYN PÄÄREITTIEN VIITOITUS LS-00 - TYÖSELITYS VIITOITUSSUUNNITELMA Työssä laadittiin viitoitussuunnitelma pyöräilyn pääverkolle. Suunnitelman tavoitteena oli luoda pyöräilyn
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
Lisätiedot