innostu opiskelusta, onnistu elämässä

Transkriptio

1 innostu opiskelusta, onnistu elämässä Löydä helmi opetussuunnitelman yhteinen osa

2 Sisällysluettelo 1. Koulutuksen yleiset periaatteet Helmi Liiketalousopistossa Pedagogiset toimintatavat ja opetuksen järjestämisen periaatteet Oppimiskäsitys Opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Opintojen alku ammatillisessa peruskoulutuksessa Koulutukseen hakeutuminen ja osaamisen tunnustamisen periaatteet Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS) järjestämisen periaatteet Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen Opiskelun tukeminen opintojen aikana Opintojen ohjaus Opiskelijahyvinvointi Opiskelijan arvioinnin toteuttamisen periaatteet Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen periaatteet Oppisopimuksella opiskeleminen Itsearvioinnin toteuttamissuunnitelma Kestävä kehitys Kuviot Kuvio 1. Helmen toiminnan painopisteet Kuvio 2. Opetussuunnitelman viitekehys Helmen toimintaympäristössä Kuvio 3. Oppimistaitojen ja osaamisen kehittyminen Kuvio 4. Peruskoulupohjaisen opiskelijan opiskelupolku opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Kuvio 5. Ylioppilaspohjaisen opiskelijan opiskelupolku opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Kuvio 6. Ilta- ja monimuoto-opiskelijan opiskelupolku opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Kuvio 7. Yleiset kansainvälisyystaidot Kuvio 8. Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa peruskoulutuksessa olla? Kuvio 9. Opinto-ohjauksen prosessi Kuvio 10. Ryhmänohjaajan tehtävät Kuvio 11. Opiskelijahyvinvointiryhmä Kuvio 12. Erityisopetuksen prosessi Helmessä Kuvio 13. Arvioinnin periaatteista tiedottaminen Kuvio 14. Arvioinnin kohteet Kuvio 15. Arvioinnin kohteet opetustyössä konkreettisia esimerkkejä Kuvio 16. Iltapäiväpajat ja zemppiviikko prosessikuvaus Kuvio 17. Opintojen hierarkia ja arvosanoista päättäminen Kuvio 18. Tutkinnonosan opetuksen järjestelyt Kuvio 19. Tutkintotodistuksen muodostaa päättötodistus ja näyttötodistus Kuvio 20. Työssäoppimisen tavoitteet Kuvio 21. Helmen oppisopimusmahdollisuudet Kuvio 22. Helmen toiminnan painopisteet Kuvio 23. Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta Helmessä Taulukot Taulukko 1. Arvosanojen muuntokaava 2

3 1. Koulutuksen yleiset periaatteet Helmi Liiketalousopistossa Ammatillisen peruskoulutuksen tulee antaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella (VN:n päätös 213/ ). Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/ ). Helmessä (visio 2015) haluamme rakentaa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja ympäristö voivat hyvin, jossa elinikäinen tiedonjano on arvossaan ja jossa oppimisympäristö on rajaton. Vision mukaisesti olemme itsenäinen, tehokkaasti verkostoitunut ja innostavasta ammattipedagogiikasta tunnettu liiketalouden ja matkailun kouluttaja. Tarjoamme ja kehitämme aktiivisia työelämä- ja alumniyhteyksiä sekä luontevia jatko-opiskelumahdollisuuksia. Opiskelijamme valmistuvat määräajassa, työllistyvät koulutuksen mukaisiin tehtäviin ja tuottavat odotukset ylittävää lisäarvoa työnantajalleen. Meille on tärkeää, että Helmi on hyvä työyhteisö, joka tukee opiskelijoidemme ja henkilökuntamme hyvää vuorovaikutusta, työssä jaksamista ja henkistä ja fyysistä vireyttä. Näiden asioiden saavuttamiseksi on määritelty seuraavat toiminnan painopisteet: TOIMINNAN PAINOPISTEET Innostu opiskelusta, onnistu elämässä. IHMISET JA ELINYMPÄRISTÖ Tavoitetila: Vastuullinen KANAVAT: 1. Opiskelijoiden hyvinvointi 2. Henkilöstön hyvinvointi 3. Kestävä kehitys/ elinympäristön hyvinvointi OPPIMISYMPÄRISTÖ Tavoitetila: Innostava ja innovoiva KANAVAT: 1. Verkostot 2. Osaava henkilöstö 3. Rajattomat mahdollisuudet JATKUVA TIEDONJANO Tavoitetila: Mentoroiva KANAVAT: 1. Henkilökohtaistetut opiskelupolut 2. Profiloidut urapolut 3. Jatko-/lisäkoulutus luonti jalostus ylläpito Kuvio 1. Helmen toiminnan painopisteet 3

4 Koulutuksen suunnittelussa huomioidaan niin Opetushallituksen asettamat perustutkintojen perusteet kuin Helmen koulutukselliset painopistealueet. TUTKINNOT, KOULUTUSOHJELMAT JA POLUT Liiketalouden perustutkinto (pk/yo) - Asiakaspalvelun ja myynnin ko (pk/yo) - Asiakaspalvelun ja markkinoinnin polku (pk) - Asiakaspalvelun ja myynnin polku (yo/pk) - Finanssipolku (yo/pk) - Urheiluakatemiamerkonomi polku (pk/yo) - Talous- ja toimistopalvelujen ko (pk/yo) - Talouspalvelut polku (yo/pk) Liiketalouden perustutkinto ja yo-tutkinto - Asiakaspalvelun ja myynnin ko Liiketalouden perustutkinto näyttötutkintona Matkailualan perustutkinto (yo) - Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelun ko (yo) - Polut: Matkailupalvelujen tuotteistaminen, Matkustajapalveluvirkailija, Matkailupalvelujen markkinointiviestintä, Opastuspalvelut Matkailualan perustutkinto ja yo-tutkinto - Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelun ko Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (pk) - Käytön tuen ko ja Ohjelmistotuotannon ko OPH:N asettamat perustutkintojen perusteet TOIMINNAN PAINOPISTEET Ihmiset ja ympäristö - Opiskelijoiden hyvinvointi - Henkilöstön hyvinvointi - Kestävä kehitys/ympäristön hyvinvointi Oppimisympäristö - Verkostot - Osaava henkilöstö - Rajattomat mahdollisuudet Jatkuva tiedonjano - Henkilökohtaistetut opiskelupolut - Profiloidut urapolut - Jatko-/lisäkoulutus TUTKINTOJEN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT - Oppimistaidot - Hyvinvointi - Työelämätaidot - Tietojenkäsittelytaidot - Kansainvälisyystaidot - Kestävä kehitys - Yrittäjyys Kuvio 2. Opetussuunnitelman viitekehys Helmen toimintaympäristössä Opetussuunnitelman yhteisessä osassa linjataan ne pedagogiset toimintatavat, joilla vaikutetaan Helmen koulutuksen toiminnan painopisteiden tavoitteiden toteutumiseen. 4

5 2. Pedagogiset toimintatavat ja opetuksen järjestämisen periaatteet 2.1 Oppimiskäsitys Helmessä korostetaan opiskelijan aktiivista roolia oman tiedon etsijänä, jäsentäjänä ja arvioijana sekä vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajien sekä työelämän edustajien kanssa. Yhteistoiminnallisen oppimiskäsityksen mukaisesti oppimisessa korostuu oppijan vastuu omasta ja toisten opiskelijoiden oppimisesta kulloisenkin jaetun tavoitteen saavuttamiseksi. Oppimisessa korostuu myös kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Kokonaisuuksien hallintaan päästään yhdistämällä kursseja laajoiksi opintokokonaisuuksiksi eri oppiaineiden rajat ylittäen. Opetuksessa korostetaan toiminnallisuutta ja tekemällä oppimista. Opettajalla on oppimisen ohjaajana, virikkeiden ja kannustavan palautteen antajana tärkeä tehtävä saada oppija kokemaan oppiminen itsensä kannalta mielekkääksi. Myös muu henkilökunta ja opiskelun tukitoiminnot tukevat keskeisesti oppimista. Opiskelijan hyvinvointi kuuluu tärkeänä osana oppimisprosessiin. Helmessä panostetaan sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Kannustava ohjaus! Oppimistaitojen ja osaamisen kehittyminen voidaan jakaa peruskoulupohjaisilla kolmelle vuodelle. 3. vuosi: Ammattitaidon osaaminen 2. vuosi: Yleisten ammatillisten taitojen kehittyminen Osa-alueet: ongelmanratkaisutaidot, oman alan ammattien tuntemus, kansainvälisyystaidot, kestävä kehitys, yrittäjyys Osa-alueet: Ammatillisiin opintoihin ja koulutusohjelmaan liittyvät tiedot ja taidot, learning by doing 1. vuosi: Oppimistaitojen ja yleisten työelämätaitojen osaaminen Sisältö: oppimaan oppiminen, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, käytöstavat, it-taidot, ammattialaan tutustuminen Kuvio 3. Oppimistaitojen ja osaamisen kehittyminen Oppimistaidot ja osaaminen kehittyvät osana kaikkia opintoja ja niihin limittyvät myös tutkinnon perusteissa mainitut elinikäisen oppimisen avaintaidot. 5

6 Elinikäisen oppimisen avaintaidot 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. 2.2 Opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Helmessä pyritään innostavaan ammattipedagogiikkaan. Oppimisympäristöjen tulee olla innostavia ja innovoivia. Opiskelumenetelmiä ja oppimisympäristöjä sovelletaan siten, että opiskelijat pystyvät pitkäjänteiseen ja säännölliseen opiskeluun saavuttaen tutkinnonosille asetetut tavoitteet. Tiiviillä yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia. Yritykset näkyvät myös kurssien kummiyrityksinä ja Helmen työnantajapäivillä. Henkilökunnan tehtävänä on edistää opiskelijan oppimisprosessia. Oppimisympäristöjen rajattomilla mahdollisuuksilla pyritään siihen, että luodaan parhaita mahdollisia oppimispuitteita. Selkeä lukujärjestys ja vakituinen, oma opiskeluryhmä tuovat turvallisuuden tunnetta ja luovat ryhmähenkeä. Kaikkien opiskelijoiden oppimisessa korostuu kokonaisprosessin hallinta: suunnittelu ja innostuminen, toteutus ja kannustaminen, palautteen anto. Työssäoppiminen - Jaksotettu koko opintojen ajalle Yksilökeskeiset menetelmät - Oppimistehtävät, oppimispäiväkirjat, kirjat ja ammattilehdet, verkko Opintomatkat - Tietyissä tutkinnon osissa Toiset oppilaitokset - Opiskelijakohtaisesti tietyissä tutkinnon osissa PK-POHJAISEN OPISKELIJAN OPISKELUPOLKU Yritysten rooli opinnoissa - Yritysvierailut, messut - Työskentely yrityksissä - Job shadowing - Kurssien kummiyritykset - Nuori Yrittäjyys, Skills Verkko-opetus - Tietyissä tutkinnon osissa - ihelmi -verkko-opetusalusta Helmessä tapahtuva - Opettaja(-t)+opiskelijat työskentely - Ryhmätyömenetelmät, yksilökeskeiset menetelmät - Ajoitus: päivä ja iltapäivä Kuvio 4. Peruskoulupohjaisen opiskelijan opiskelupolku opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt 6

7 Peruskoulupohjaiset ryhmät Opetusmenetelmät P-ryhmillä opettaja on aina opetustilanteessa läsnä, myös ryhmätyötilanteissa. Opiskelijoiden innostuminen on tärkeää. Helmessä tapahtuvat oppitunnit sisältävät opettajajohtoisen opetuksen lisäksi ryhmätyömenetelmiä sekä yksilökeskeisiä menetelmiä, esimerkiksi kirjan tehtävien tekemistä, ammattilehtien lukemista, tiedonhankintaa ja verkko-opiskelua. Opetusta toteutetaan myös ns. tandemopetuksena, jolloin opetuksessa on kaksi eri aineen opettajaa samanaikaisesti. Kotitehtävien antaminen ja niiden kontrollointi ovat tärkeä osa oppimisprosessia P-ryhmillä. Opiskelijat ohjataan kokonaisuuksien hallintaan, jolloin projektityöskentely sekä yhteistyö eri oppiaineiden/kurssien välillä korostuu. Kurssien välinen yhteistyö näkyy myös opintokokonaisuuksien kurssien yhteisinä projekteina ja opettajien välisenä yhteistyönä. Työssäoppiminen on tärkeä osa oppimista. Sen ohjaajina toimivat ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja. Oppimisympäristöt P-ryhmillä korostuu Helmen ja toiminnallisuutta korostavien luokkatilojen rooli oppimisympäristönä. Opintojaksojen aikana opettajan johdolla tutustutaan yritysympäristöihin yritysvierailuilla ja työhön tutustumisille (job shadowing). Lisäksi opiskelijat vierailevat itsenäisesti lähialueen yrityksissä ratkaistessaan oppituntien ongelmanratkaisutehtäviä. Yritysympäristöön tutustuminen on tärkeää myös työssäoppimisjakson onnistumisen kannalta. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin projekteihin ja tutustua erilaisiin kulttuureihin. Kansainvälisissä projekteissa ulkomaan matkoilla ja ulkomaan työssäoppimisessa pyritään perhemajoitukseen ja käytännönläheisesti kulttuuriin tutustumiseen. Verkko-opetusta kehitetään siten, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus suorittaa opintokokonaisuuksia tai sen osia verkko-opetuksena tarpeen ja tilanteen mukaan. Urheiluakatemiamerkonomeilla verkkoympäristö on tärkeä osa oppimisympäristöä. Tiettyjä tutkinnonosia, opintokokonaisuuksia tai kursseja on mahdollista suorittaa toisissa oppilaitoksissa. Opintokokonaisuuden alussa jaettavassa opintokokonaisuus- ja kurssisuunnitelmassa määritellään kurssin tavoitteet, teemat, opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt, oppimateriaali ja arviointiperusteet. Työssäoppiminen - Jaksotettu koko opintojen ajalle (asiakaspalvelu ja myynti, finanssi) tai opintojen loppuun (talousja toimistopalvelut, matkailuvirkailijat) Yksilökeskeiset menetelmät - Oppimistehtävät, oppimispäiväkirjat, kirjat ja ammattilehdet, verkko Opintomatkat -Tietyissä tutkinnon osissa Toiset oppilaitokset - Opiskelijakohtaisesti tietyissä tutkinnon osissa YO-POHJAISEN OPISKELIJAN OPISKELUPOLKU Yritysten rooli opinnoissa - Yritysvierailut, messut - Työskentely yrityksissä - Job shadowing - Kurssien kummiyritykset - Nuori Yrittäjyys, Skills Helmessä tapahtuva - Opettaja(-t)+opiskelijat työskentely - Ryhmätyömenetelmät, yksilökeskeiset menetelmät - Ajoitus: päivä ja iltapäivä Opiskelijan osa-aikatyö - Tietyissä tutkinnon osissa Verkko-opetus - Tietyissä tutkinnon osissa - ihelmi -verkko-opetusalusta Kuvio 5. Ylioppilaspohjaisen opiskelijan opiskelupolku opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt 7

8 Ylioppilaspohjaiset ryhmät Opetusmenetelmät Y-ryhmillä korostuu opiskelijan oma vastuu oppimisestaan sekä laajemmat itsenäiset tehtävät. Luentotyyppisen opetuksen lisäksi ryhmätyömenetelmät, verkko-opetus ja projektityyppinen opiskelu ovat keskeisiä opetusmenetelmiä. Ammattilehtien artikkelit ja ammattikirjallisuus ovat keskeinen osa opetusmateriaalia. Opettajan täytyy myös Y-ryhmillä olla aina oppituntien aikana tavoitettavissa. Opiskelijoiden ohjaus ja kannustaminen on erittäin tärkeää itsenäisiä töitä tehtäessä. Opiskelu nivoutuu yritysmaailmaan mm. yritysvierailujen, job shadowingin, haastattelujen ja projektien kautta. Kurssien välinen yhteistyö näkyy opintokokonaisuuksien kurssien yhteisinä projekteina ja opettajien välisenä yhteistyönä. Työssäoppiminen on tärkeä osa oppimista, jossa oppimista tukevat ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja. Oppimisympäristöt Y-ryhmillä luokkatilan merkitys oppimisympäristönä on vähäisempi kuin P-ryhmillä. Eri tietolähteiden ja kirjastopalvelujen käyttö on tärkeää, kun etsitään lähteitä ongelmaratkaisutehtäviin. Helmen oppimisympäristöissä korostuu toiminnallisuus. Yritysympäristö on tärkeä oppimisympäristö ylioppilaspohjaisille luokille. Yritysympäristöön tutustutaan yritysvierailuilla, joita myös opiskelijat voivat järjestää opettajan ohjauksella. Lisäksi opiskelijat vierailevat monenlaisissa yrityksissä ratkaistessaan oppituntien ongelmaratkaisutehtäviä. Monipuoliseen yritysympäristöön tutustuminen on tärkeää myös työssäoppimisjakson onnistumisen kannalta. Myös opiskelijoiden osa-aikaiset työpaikat voivat olla osana oppimisympäristöä HOPS:in avulla. Y-ryhmien opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua ulkomaisiin kulttuureihin ja osallistua kansainvälisiin projekteihin, opintomatkoihin sekä ulkomaiseen työssäoppimiseen. Tiettyjä tutkinnon osia, opintokokonaisuuksia tai kursseja voi suorittaa myös verkko-opetuksena, kummiyritysten kanssa tapahtuvana yhteistyönä tai toisissa oppilaitoksissa. Urheiluakatemiamerkonomeilla verkkoympäristö on tärkeä osa oppimisympäristöä. Opintokokonaisuuden alussa jaettavassa opintokokonaisuus- ja kurssisuunnitelmassa määritellään kurssin tavoitteet, teemat, opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt, oppimateriaali ja arviointiperusteet. Tutkintotilaisuudet työpaikalla Yksilökeskeiset menetelmät - Oppimistehtävät, oppimispäiväkirjat, kirjat ja ammattilehdet, verkko Opintomatkat - Tietyissä tutkinnon osissa Toiset oppilaitokset - Opiskelijakohtaisesti tietyissä tutkinnon osissa ILTA- JA MONIMUOTO-OPISKELIJAN OPISKELUPOLKU Yritysten rooli opinnoissa - Tutkintotilaisuudet omalla työpaikalla - Yritysvierailut kurssien aikana - Job shadowing - Kurssien kummiyritykset - Tietyissä tutkinnon osissa Helmessä tapahtuva - Opettaja (-t)+opiskelijat työskentely - Ryhmätyömenetelmät, yksilökeskeiset menetelmät - Mahdolliset näytöt - Ajoitus: ilta+viikonloput Verkko-opetus - Kaikissa tutkinnon osissa - ihelmi -verkko-opetusalusta Kuvio 6. Ilta- ja monimuoto-opiskelijan opiskelupolku opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt 8

9 Ilta- ja monimuoto-opiskelijat Opetusmenetelmät Iltaopiskelu on monimuoto-opiskelua, jossa tarjotaan lähi-, etä- ja verkko-opetusta. Iltaopiskelijoiden lähiopetuksessa käytetään kurssista ja opiskelijaryhmästä riippuen luentoja, ryhmätyömenetelmiä, vierailevia luennoitsijoita sekä henkilö- ja ryhmäkohtaista ohjausta sisältäviä verkkokursseja. Työelämässä, koulutuksessa tai harrastuksissa hankittua osaamista näytetään tutkinnoissa vaadituissa tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotilaisuuksissa voi tutkinnosta riippuen olla myös oppilaitoksessa suoritettavia simuloituja näyttöjä ja kirjallisia tehtäviä. Helmen näyttötutkinnot rakentuvat tutkinnonosien opintokokonaisuuksista. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja näyttösuunnitelma (HENSU). Oppimisympäristöt Oppimisympäristönä korostuu opiskelijan oma työpaikka, jossa suoritetaan tutkintotilaisuuksia sekä sovelletaan lähiopetuksessa annettuja ongelmanratkaisutehtäviä. Helmessä tapahtuvaa lähiopetusta on tutkinnosta riippuen tarjolla 2-3 iltana viikossa tai esim. kahtena iltana kahden viikon välein. Osa illoista on varattu itsenäiseen ja ryhmätyöskentelyyn sekä verkkokurssien suorittamiseen. Iltaryhmien opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin projekteihin sekä opintomatkoihin. Opintojakson alussa jaettavassa opintokokonaisuus- ja kurssisuunnitelmassa määritellään kurssin tavoitteet, teemat, opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt, oppimateriaali ja arviointiperusteet. Tarkemmat päivitetyt suunnitelmat näyttötutkintojen järjestämisestä löytyvät Helmen tutkintokohtaisista näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmista (Liiketalouden perustutkinto, merkonomi ja Matkailualan perustutkinto, matkailuvirkailija). Opintojen tarjonta ja toteutus yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia tai opintokokonaisuuksia Helmen yhteistyöoppilaitoksissa. Esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista ovat Kauppiaitten kauppaoppilaitos Liiketalouden tutkinnonosia tai opintokokonaisuuksia Perho Hotelli- ja ravintoalan tutkinnonosia tai opintokokonaisuuksia Töölön yhteiskoulun aikuislukio Lukion kurssit suoritetaan Helmessä kaksoistutkinnon yhteydessä Practicum Opintokokonaisuuksia tai kursseja ruotsin kielellä ruotsinkielisessä ympäristössä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Huippu-urheiluun liittyviä opintojaksoja eri kouluissa Haaga-Helia, Malmin toimipiste Kielten opintojaksoja, Ammattiaineiden opintojaksoja Ulkomaiset oppilaitokset esim. Finlandia University (USA), Hertogenbosch (Hollanti) Myös muissa kuin yllämainituissa oppilaitoksissa suoritetut tutkinnon osat voivat olla osa tutkintoa. Näiden soveltuvuus katsotaan aina tapauskohtaisesti. Opintojen tarjonta yhteistyössä työelämän kanssa Elinkeinoelämäyhteistyö on keskeinen osa Helmen toimintaa. Keskeisten kumppanuusyritysten lisäksi yhteistyötä tehdään lukuisten muiden yritysten kanssa erityisesti työssäoppimisen muodossa. Kumppanuusyritysten kanssa yhteistyömuodot voivat koskea esimerkiksi seuraavia asioita: Työssäoppiminen yrityksessä o Helmestä voi tulla työssäoppijoita yritykseen. o Yrityksestä voi tulla edustaja kertomaan ryhmille työssäoppimis-, kesätyö- ja työmahdollisuuksista. o Yrityksillä on mahdollisuus pitää työssäoppimispaikkahaastatteluja/-koulutusta Helmessä. Opinnäyteyhteistyö o Yritykseltä tulee aiheita opinnäytetöihin, jotka opiskelijat toteuttavat yrityksen edustajan ja Helmen opettajan ohjauksessa. Koulutustoiminta o Opiskelija voi suorittaa tutkinnon osan tai osia siitä kumppanuusyrityksessä käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävänä koulutuksena. 9

10 o Yrityksen edustaja voi tulla pitämään luentoja erilaisista opintoihin liittyvistä aiheista. Markkinointiyhteistyö o Yhteistyön merkiksi yrityksen nimi/logo voi näkyä esimerkiksi Helmen esitteissä, nettisivuilla, messuilla jne. Samoin Helmen nimi/logo voi näkyä yrityksen viestinnässä. Apuvoimia o Osana oppimista opiskelijat voivat osallistua apuvoimana esimerkiksi yrityksen messu- ym. markkinointitoimien toteuttamiseen. Kummiyritystoiminta o Yritys voi toimia tietyn kurssin tai ryhmän kummiyrityksenä. Yrityksen henkilökunnan koulutus o Helmessä voidaan järjestää räätälöitynä yrityksen tarvitsemaa täydennyskoulutusta. Rekrymessut Helmessä o Yritys voi osallistua Helmen vuosittaisiin opiskelijoille suunnattuihin rekrymessuihin. Kansainvälisyystaidot Kansainvälisyystaidot ja niiden kehittäminen kulkevat Helmen opetussuunnitelmassa läpileikkaavana teemana. Kansainvälisyystaidot ovat kaikissa ammateissa keskeisiä valmiuksia ja siten tärkeä osa opiskelijoidemme ammatillista kasvua. Kansainvälisyystaidoilla tarkoitetaan yksilön kykyä toimia kansainvälistyvässä yhteiskunnassa ja työympäristössä. Yleiset kansainvälisyystaidot voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen (OPM 2007; Jussila et al. 1997, 25 26): Sopeutumisvalmiudet Positiivinen elämänasenne, innostuneisuus Joustavuus, kompromissikyky Stressinsietokyky Sisäisen varmuuden tunne, itsensä hyväksyminen Kärsivällisyys Kulttuuriset valmiudet Realismi vieraan kulttuurin olosuhteista ja työoloista Suvaitsevaisuus kriittisyys ja mediakriittisyys (esim. internet) Kulttuurien tuntemus (sisältää kielitaidon ja ulkomaiset kontaktit) Yhteiskunnallinen ymmärrys ja tieto globaalista taloudesta Kulttuurinen herkkyys (kyky havaita kulttuurien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä) Vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiudet Avoimuus toisille (ihmisten arvojen ja asenteiden ymmärrys) Ammatillinen sitoutuminen Sitkeys Sosiaaliset kyvyt, kyky rakentaa suhteita Itseluottamus Ongelmanratkaisukyky Kuvio 7. Yleiset kansainvälisyystaidot Lisäksi tulevat alakohtaiseen ammattiosaamiseen liittyvät erityiset kansainvälisyystaidot, joita ovat esimerkiksi: alan keskeinen englanninkielinen tai muun kielinen käsitteistö alan bisnesetiketti kansainväliset virtaukset ja niiden omaksumisvalmius alakohtaiset ammattitaitovaatimukset kansainvälinen työkokemus Opetussuunnitelmissa suunnitellaan ja sovelletaan käytäntöön sitä, miten näitä em. yleisiä ja erityisiä kansainvälisyystaitoja opitaan. Helmessä kansainvälisyystaitojen oppimisen väyliä ovat seuraavat: 10

11 a) kielten ja kulttuurien opiskelu Helmen kursseilla b) valmentaminen sosiaalisen median hyödyntämiseen(esim. ihelmi, facebook, skype, videoneuvottelu, sähköposti) kansainvälisessä yhteistyössä c) ulkomailla suoritettava työssäoppiminen d) kansainvälisten yhteistyökoulujen kanssa tehtävät yhteiset projektit ja opintokokonaisuudet e) kv-opintomatkat / projektit f) kotimaassa suoritettava työssäoppiminen (esim. kansainvälisessä työympäristössä) g) yhteistyökoulujen opettajien pitämät kurssit tai osakokonaisuudet h) ulkomailla suoritettavat opinnot ja niiden hyväksilukeminen i) kansainvälisten vieraiden vastaanottaminen ja isännöinti j) tutortoiminta. 11

12 3. Opintojen alku ammatillisessa peruskoulutuksessa 3.1 Koulutukseen hakeutuminen ja osaamisen tunnustamisen periaatteet Koulutukseen hakeminen Helmen ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintokoulutukseen haetaan valtakunnallisen yhteishaun kautta ja hakuajan jälkeen suorana jälkihakuna. Kaikille hakijoille järjestetään soveltuvuuskoe. Näyttötutkintokoulutukseen haetaan suorahaulla. Helmen koulutukseen on mahdollista hakeutua, vaikka henkilö ei ole suorittanut yleisenä vaatimuksena olevaa aikaisempaa tutkintoa. Tällaiset hakijat arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Valintakriteerit perustuvat aiemmin suoritettuihin muihin opintoihin, työkokemukseen sekä muuhun osaamisen perusteisiin kuten harrastuneisuuteen. Jos henkilö tulee valituksi koulutukseen, hänelle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Aikaisempien opintojen ja muun osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Opiskelija voi aikaisemmin suoritetuilla opinnoilla, työkokemuksella, harjoittelulla tai muutoin hankitulla osaamisella korvata suorittamaansa tutkintoon kuuluvia opintoja. Vapaasti valittavien opintojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että Helmi Liiketalousopiston tarjontaan valittujen kurssien osalta opiskelija voi hakea aiemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Koulutuksen kehittämispäälliköt vastaavat ja linjaavat vapaasti valittavien opintojen tarjonnasta. Sen lisäksi, mitä laissa ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005, 30, A 603/ 2005, 12 a ) on säädetty, tulee osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Työkokemuksella hankittu osaaminen Lukio-opinnot (valmiit oppimäärät, erilliset kurssit) Aiempi ammatillinen pt Harrastukset, varusmies-/ siviilipalvelu Ammatilliset perustutkinnot 120 ov (Ammatilliset tutkinnonosat 90 v, ATTO aineet 20 ov, vapaastivalittavat 10 ov) Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon osat Ulkomailla suoritetut opinnot Kesken jääneen koulutuksen täydentäminen Opinnot (kansanopistossa, työväenopistossa, korkeakouluissa, valmistavat koulutukset jne.) Tutkinnossa vaadittavat erillispätevyydet (esim. EA1, Hygieniapassi) Kuvio 8. Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa peruskoulutuksessa olla? 12

13 Opiskelijan aikaisemmin muualla suoritettuja opintoja tai esim. työssä hankittua osaamista, jotka vastaavat suoritettavan perustutkinnon tavoitteita, ammattitaitovaatimuksia ja arviointikriteereitä voidaan tunnustaa eli hyväksyä perustutkintoon. Aiemmin hankittu osaaminen voi kattaa koko tutkinnon osan tai vain osia tutkinnon osasta. Työkokemuksen perusteella haettavaan osaamisen tunnustamiseen liittyy mm. työkokemuksen pituus, ajankohta, työtehtävät ja suoriutuminen työssä. Toisen ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa tai lukion päättötodistuksessa arvioidut opinnot korvaavat vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat, yhteensä enintään 40 opintoviikkoa. Lukion yksittäisten kurssien tunnustamisesta ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin on määrätty tutkinnon perusteiden luvussa 5. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan tunnustamisessa merkitään tutkintotodistukseen ko. tutkintotoimikunnan antama hyväksytty arvosana. Ryhmänohjaaja käy jokaisen opiskelijansa kanssa ohjauskeskustelun heti opintojen alussa. Ohjauskeskustelussa lähdetään suunnittelemaan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS). Jos keskusteluissa tulee ilmi aiempaa perustutkinnon vaatimuksiin liittyvää osaamista ja opiskelija haluaa selvittää voiko tämän osaamisen tunnustaa, opiskelijan tulee täyttää Hakemus osaamisen tunnustamiseksi. Hakemus palautetaan ryhmänohjaajalle. Hakemuksen liitteenä tulee olla mahdolliset todistukset niistä opinnoista tai esim. työkokemuksista, joiden perusteella haetaan osaamisen tunnustamista. Jos osaamisesta ei ole riittäviä dokumentteja käytetään osaamisen tunnistamisessa muita menetelmiä kuten haastattelua ja oman osaamisen kuvaamista. Osaamisen tunnustaminen tehdään opintojen alussa - viimeistään aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista. Jos opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen (esim. työkokemus) kattaa koko tutkinnon osan, on opiskelijan arvosanan saadakseen osoitettava osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä. Jos aiemmin hankittu osaaminen kattaa vain osittain tutkinnon osan, on loppuosa opiskeltava, jonka jälkeen koko tutkinnon osan kattava osaaminen arvioidaan. Ammatillisiin opintoihin sisältyvän yksittäisen kurssin osaamisen tunnustamisesta tulee opintorekisteriin merkintä S (suoritettu). Jos kyse on työkokemuksella tapahtuvasta osaamisen tunnustamisesta, merkitään tämä työssäoppimiseksi. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnonosien osaamisen tunnustaminen kirjataan asteikolla 1-3. Opiskelijan osaamisen tunnustamisen hakemuksen pohjalta käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja ryhmänohjaaja. Tutkintotodistusten tai opintorekistereiden perusteella tehtävistä osaamisen tunnustamisista sekä vapaasti valittavien osaamisen tunnustamisista päättää ryhmänohjaaja. Osaamisen tunnustaminen muulla kuin tutkintotodistusten perusteella (esim. työkokemus) päättää ensisijaisesti ammatillisten opintojen osalta kyseisen alan kehittämispäällikkö (tai apulaisrehtori) ja ammattitaitoa täydentävien opintojen osalta kyseisen aineen opettaja. Työkokemuksen osaamisen tunnustaminen vapaasti valittaviin edellyttää, että siitä laaditaan selvitys oppimispäiväkirjan muodossa. Lisäksi vaaditaan työnantajan todistus, jossa on liitteenä selvitys tehdyistä tunneista. Jos hakemuksessa on muiden kuin ryhmänohjaajan päätettäviä asioita, toimittaa ryhmänohjaaja hakemuksen eteenpäin asianmukaisille henkilöille. 13

14 Osaamisen ajantasaisuus voidaan varmistaa tarvittaessa esimerkiksi työtodistusten, haastattelun ja/tai ammattiosaamisen näytön avulla. Opiskelija saa päätöksen osaamisen tunnustamisesta kahden viikon kuluessa ryhmänohjaajan kanssa käydyn arviointikeskustelun jälkeen. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Helmessä tällaisessa tapauksessa korottaminen voi tapahtua suorittamalla tutkinnon osien kursseja tai suorittamalla ammattiosaamisen näytön. Koulutuksen päätyttyä korotukset tehdään yksityisopiskelijana. Jos opiskelijalle tulee osaamisen tunnustamista esim. joistain kursseista, voi hän opiskella näinä tunteina esim. vapaasti valittavia opintoja tai toisen tutkinnon osan kursseja. Jos osaamisen tunnustamisia on paljon, opiskelija voi siirtyä myös aiemmin aloittaneeseen ryhmään. Näistä käytännön järjestelyistä sovitaan aina tapauskohtaisesti ja kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Kun opiskelijan aikaisemmat opinnot, toisessa oppilaitoksessa samanaikaisesti suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen kattavat koko tutkinnonosan, arvosana merkitään päättötodistukseen. Jos arvosana-asteikko on erilainen, käytetään alla olevaa arvosanojen muuntokaavaa. Todistukseen lisätään viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. ARVOSANA-ASTEIKKO Kiitettävä 3 Kiitettävä 5 Erinomainen 10 Kiitettävä 9 Hyvä 2 Hyvä 4 Hyvä 3 Hyvä 8 Tyydyttävä 7 Tyydyttävä 1 Tyydyttävä 2 Tyydyttävä 1 Kohtalainen 6 Välttävä 5 Taulukko 1. Arvosanojen muuntokaava Jos aiemmin suoritettuihin perustutkintoihin ei ole vielä sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä, merkitään näyttötodistukseen kyseisten opintojen kohdalle tutkinnon osan nimi ja laajuus sekä maininta siitä, että opinnot on suoritettu ennen ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoa. 3.2 Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS) järjestämisen periaatteet Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. 14

15 Helmessä opiskelu perustuu pääosin ennalta suunniteltuihin ryhmäkohtaisiin jaksotussuunnitelmiin ja jaksottaisiin työjärjestyksiin. Kaikilla ryhmillä on oma nimetty ryhmänohjaaja (tai ryhmäohjaajat), joka tekee kaikkien ryhmänsä opiskelijoiden kanssa opintojen alussa tulohaastattelun. Tässä tulohaastattelussa käydään läpi mm. opiskelijan taustaa, tavoitteita sekä osaamista (osaamisen arviointikeskustelu). Tämän pohjalta opiskelija tekee oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, jossa määritellään mm. opiskelijan yksilölliset valinnat, opintojen ajoitus, oppimisen arviointi, opiskelijan osaamisen tunnistaminen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Opintojen aikana ryhmänohjaaja käy ryhmänohjaajan varttien lisäksi kaksi kertaa vuodessa henkilökohtaisen tavoite- ja arviointikeskustelun ryhmänsä opiskelijoiden kanssa ja samalla yhdessä tarkennetaan suunnitelmaa. Keskusteluiden tavoitteena on, että opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Näiden keskusteluiden tavoitteena on myös tunnistaa mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat ja ohjata ja tukea opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua. Tarvittaessa tämän prosessin voi tehdä opiskelijan kanssa myös opinto-ohjaaja, kuraattori, erityisopettaja tai apulaisrehtori. Opiskelusuunnitelmaan liittyvät keskustelut käydään luottamuksellisesti. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen yhteydessä tehdään opiskelijalle osana HOPSia henkilökohtainen työssäoppimis- ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelma yhdessä työssäoppimisohjaajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Keskeytyneet opinnot ja opiskelijoiden mahdollisuudet täydentää opintojaan HOPSin laadinta on tarpeellinen myös niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden opintojen eteneminen on keskeytynyt tai jostain syystä poikennut normaalista. Näiden opiskelijoiden kanssa käydään samanlainen tulohaastattelu ja he liittyvät samassa opintojen vaiheessa olevan ryhmän jäseneksi. Tulohaastattelun ja HOPSin laadinnan tekee ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja tai apulaisrehtori. Jatkossa HOPSia ohjaa ryhmänohjaaja. 3.3 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin suomen kieli, tuetaan kielten ja tarvittaessa muiden aineiden opinnoissa erityisin opetusjärjestelyin. Nämä erityisjärjestelyt toteutetaan erityisenä ohjauksena tai omina kursseinaan. Opiskelijan tulee pystyä opiskelemaan ammatillisten tutkinnon osien opintonsa suomen kielellä. Tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija integroituu suomalaiseen yhteiskuntaan ammattiosaamisen lisäksi sujuvana suomen kielen osaajana. Äidinkieli Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, ammattitaitoa täydentäviin suomen ja ruotsin kielen tutkinnon osiin varatut opintoviikot (4 + 1 = 5 ov) voidaan yhdistää ja jakaa joustavasti mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen opintoihin, suomi toisena kielenä opintoihin ja ruotsin kielen opintoihin. Opiskelijat voivat opiskella suomen kieltä joko 1) suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti (tutkinnon perusteet luku ) tai 2) äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaisesti (luku ), jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. 15

16 Opiskelija, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoista kaikilla kielitaidon osaalueilla, opiskelee suomi toisena kielenä tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Hänen suomen kielen osaamisensa arvioidaan näiden tavoitteiden mukaisesti huolimatta siitä, tarjotaanko suomi toisena kielenä opetusta. Opiskelijan opiskelusuunnitelmaan voi kuulua molempia edellä mainituista opinnoista. Opiskelija voi siirtyä kesken suomi toisena kielenä opintojen opiskelemaan suomen kieltä äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijan on mahdollista suorittaa myös hänen oman äidinkielensä koulutusta maahanmuuttajien oman äidinkielen tavoitteiden mukaisesti (tutkinnon perusteet ). Opiskelija voi opiskella omaa äidinkieltään joko äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille (4 ov) tai vieras kieli (2 ov) tavoitteiden mukaisesti tai vapaasti valittavina tutkinnon osina. Jos opintoja ei ole tarjolla Helmessä, niitä voi suorittaa toisessa oppilaitoksessa tapauskohtaisesti sopien. Jos opiskelija opiskelee äidinkieltä oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille tavoitteiden mukaisesti, on hänen opintoihinsa kuuluttava suomen kielen opintoja. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Opiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon opiskelijoiden kielitaidon taso. Ruotsin kielen opinnot voidaan myös korvata oman äidinkielen ja suomen kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla. Tarvittaessa opetus voidaan järjestää ruotsin kielen alkeisopetuksena. Vieras kieli Opiskelijan opintoihin on kuuluttava myös vieraan kielen opintoja. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieras kieli voi olla myös hänen äidinkieltään. 16

17 4. Opiskelun tukeminen opintojen aikana 4.1 Opintojen ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksesta ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat, opintokokonaisuudet ja kurssit sekä niiden valinnan mahdollisuudet. Opinto-ohjauksen tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Opinto-ohjauksella autetaan opiskelijaa opintoihin liittyvissä valinnoissa, havaitsemaan oppimisen esteitä sekä ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijaa suorittamaan opintonsa asetetussa määräajassa. Opintojen jäädessä rästiin henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadinnassa korostetaan opiskelijan omaa aktiivisuutta ratkaisuehdotusten tekemisessä. Opinto-ohjauksen koordinoinnista, suunnittelusta ja toteutustavoista vastaavat päiväpuolen opinto-ohjaaja ja ilta- ja monimuotokoulutuksen opinto-ohjaaja. Helmessä opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnasta ja seurannasta vastaavat pääsääntöisesti opiskelija itse ja ryhmänohjaaja luvun 3.2 mukaisesti. Tarvittaessa tässä prosessissa voi olla mukana myös opinto-ohjaaja, kuraattori, erityisopettaja tai apulaisrehtori. Erityisesti jos opinnoissa on vaikeuksia tai muita normaalijärjestelyistä poikkeavia tilanteita, on opinto-ohjaajan, kuraattorin ja erityisopettajan rooli tärkeä. Lisäksi opintoohjaaja tapaa erikseen kaikkia ryhmiä säännöllisesti opinto-ohjauskysymysten tiimoilta. Opinnoista kertominen kouluvierailuilla ennen opintojen aloitusta (opinto-ohjaaja) Peruskoulujen ja lukioiden opojen infoaminen Helmen koulutustarjonnasta (opinto-ohjaaja) Helmen hakumainonta (markkinointipäällikkö) Opintoihin orientointi ja HOPSin teko (ryhmänohjaaja) Opintoihin orientointi ja HOPSin teko (tarvittaessa opinto-ohjaaja, kuraattori, erityisopettaja tai apulaisrehtori) Opintojen ohjaus ryhmänohjaajan varteilla ja HOPSin päivitys vähintään 2 krt vuodessa henkilökohtaisin tapaamisin(ryhmänohjaaja) Opintojen ohjaus ryhmittäin ja tarvittaessa yksilöittäin (opinto-ohjaaja) Opintojen ohjaus tarvittaessa yksilöittäin (kuraattori, erityisopettaja) Uraohjaus kurssit ja rekrypalvelu (työleämäkoordinaattori) Opintojen ohjaus ja kannustaminen (koko henkilökunta ja tutor-opiskelijat) Kuvio 9. Opinto-ohjauksen prosessi Helmen tutkintokohtaisessa OPSissa kuvataan millaisia tutkinnonosia opiskelija voi valita opintoihinsa Helmen tarjonnasta. Muista mahdollisuuksista keskustellaan ryhmänohjaajan kanssa käytävissä HOPS-keskusteluissa. Opinto-ohjausta sisältyy tutkintoon kolme opintoviikkoa (3 ov). Opinto-ohjaus toteutetaan opinto-ohjauksen prosessin mukaisesti yksilö- ja ryhmätapaamisissa sekä myös verkkoohjauksena. Erityistapauksissa toimitaan tapauskohtaisesti yhdessä opiskelijan ja tarvittavien tahojen kanssa (esim. opiskelijahyvinvointiryhmä: kuraattori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja). Opinto-ohjausta toteutetaan myös olemalla yhteistyössä tarvittavien sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi alueen 17

18 peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten, työvoimahallinnon, elinkeinoelämän ja vanhempien kanssa. Tavoitteena on, että opiskelija on motivoitunut opiskelemaan valitsemaansa tutkintoa Helmessä oppii suunnittelemaan opintojaan ja sitoutuu opiskeluunsa valmistuen normiajassa tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) osaa hakea ja saa tukea opinto-ohjelmansa rakentamiseen ja valintojen tekemiseen harjaantuu kehittämään itsearviointitaitojaan ja seuraamaan opintosuorituksiaan suunnittelee oman hyvinvointisuunnitelman ja suorittaa hyvinvointipassin edellyttämät suoritukset opintojen aikana saa uravalmennusta työelämään ja työnhakuun sekä jatko-opintoihin siirtymiseen Opinto-ohjauksen tukena on myös tutoropiskelijatoimintaa. Tutortoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa opintoihin liittyvissä kysymyksissä ja sitouttaa opiskelijaa opiskeluun. 4.2 Opiskelijahyvinvointi Ryhmänohjaus Kaikilla ryhmillä on oma nimetty ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaajan keskeinen tehtävä on pyrkiä edistämään eri keinoin opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja ryhmädynamiikkaa. Ryhmänohjaaja laatii ryhmänsä opiskelijoiden kanssa tulohaastattelun jälkeen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, joka pitää sisällään myös opiskelijan hyvinvointiin liittyvän suunnitelman. Ryhmänohjaajan tehtävänä on myös käydä ryhmänsä opiskelijoiden kanssa henkilökohtaiset keskustelut vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä pitää ryhmällensä ryhmänohjaajan vartteja vähintään kerran kuukaudessa. Orientointipäivien ryhmänohjaus Yksilökohtaiset tulohaastattelut Ryhmänohjaajan vartit väh. 1 krt/kk ja yksilötapaamiset Yksilökohtaiset keskustelut ja HOPSin päivitykset vähintään 2 krt vuodessa Kuvio 10. Ryhmänohjaajan tehtävät Ryhmänohjaaja toimii yhteistyössä opinto-ohjaajan ja tarvittaessa muun opiskelijahyvinvointiryhmän kanssa. He selvittävät yhdessä opiskelijan kanssa esimerkiksi suoritustapoja mahdollisille rästiin jääneille kursseille. Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa. Opiskelijahuollon toiminnan avulla pyritään edesauttamaan terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön luomista, yhteisöllistä ilmapiiriä ja syrjäytymisen ehkäisemistä sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja viihtyisyyden edistämistä. Opiskelijahuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä opiskeluun liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Opiskelijahuollon toiminnan sisältö on kuvattu opiskelijahyvinvointisuunnitelmaan. Kriisisuunnitelma ja päihdetyön toimintasuunnitelma ovat osa 18

19 opiskelijahyvinvointisuunnitelmaa. Helmessä opiskelijahuollosta vastaa moniammatillinen opiskelijahyvinvointiryhmä. Terveydenhoitopalvelut Liikuntapalvelut Erityisopetus Opintojen ohjaus Erityisopetus tukee opiskelijaa saavuttamaan ammatillisen koulutuksen tavoitteet opiskelijan omat oppimisedellytykset huomioiden. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS, johon kirjataan opiskelijan tavoitteet, yksilölliset tukimuodot sekä suunnitelman toteutumisen seuranta. Ensisijaisesti opiskelijaa tuetaan saa- Opiskelijahyvinvointiryhmä Kuraattoripalvelut Kuvio 11. Opiskelijahyvinvointiryhmä Opiskelijahyvinvointiryhmään kuuluvat apulaisrehtori, kuraattori, erityisopettaja, opintoohjaaja ja terveydenhoitaja. Ryhmä tekee tarkan toimintasuunnitelman lukuvuosittain ja arvioi toimintaansa lukuvuoden päättyessä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti joka viikko ja tarvittaessa toimii nopeasti akuuteissa tilanteissa. Tarvittaessa kokouksiin osallistuu ryhmänohjaaja, opettaja, opiskelija ja huoltaja. Kokouksista pidetään muistiota, joka on luottamuksellinen. Kuraattori Kuraattori on oppilaitoksessa opiskelijoiden apuna ja tukena. Hänen kanssaan opiskelija voi luottamuksella keskustella erilaisista asioista kuten opintojen etenemisestä, oppimisvaikeuksista, opiskelumotivaatioon liittyvistä kysymyksistä, toimeentuloon ja asumiseen liittyvistä asioista sekä muista henkilökohtaisista asioista. Kuraattorin työn lähtökohtana on toimiminen yhteistyössä opiskelijoiden, huoltajien, opettajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Erityisopetus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :n mukaan (Laki ammatillisesta koulutuksesta /630) vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. 19

20 vuttamaan valtakunnalliset tutkinnolle asetetut tavoitteet. Tarvittaessa tutkinnon tavoitteita voidaan mukauttaa eli yksilöllistää. Opiskelijan opintoja arvioidaan opetussuunnitelman perusteiden arviointimääräysten mukaisesti. Oppimiseen liittyviä vaikeuksia kompensoidaan erityisen tuen avulla. Jos opiskelija ei saavuta erityisopetuksen tuella T1-tavoitteita, voidaan tavoitteet yksilöllistää opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Tällöin tavoitteet ovat alhaisempia kuin tyydyttävän T1-tason tavoitteet eli mukautettu K3 -taso. Yksilöllistäminen edellyttää, että opiskelijalle on laadittu HOJKS (ks. tarkemmin erityisopetuksen arvioinnista luvun 5. alaotsikosta Arviointi ja todistukset erityisopetuksessa). Erityisopetus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukea opiskelijalle opintojen aikana ammatillisissa aineissa, ATTO-aineissa sekä työssäoppimisessa ja näytöissä. Tukimuodot suunnitellaan opiskelijan vahvuudet huomioon ottaen ja sovitaan yhdessä kurssin opettajan kanssa. Tukitoimet eivät koske välttämättä kaikkia aineita. Erityisopettaja vastaa HOJKS prosessin etenemisestä ja antaa erityisopetusta samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena. Erityisopettaja osallistuu opiskelijoiden opiskeluvalmiuksien ja opiskelustrategioiden kartoittamiseen ja ohjaamiseen opiskeluvaikeuksien ennaltaehkäisevänä työnä. Erityisopetus samanaikaisopetuksena mahdollistaa myös tilapäisesti opiskelussa tukea tarvitsevien opiskelijoiden opettamisen yhteistyössä kurssin opettajan kanssa. 20

21 Opiskelijavalinta joustavan haun tiedot pääsy - ja soveltuvuuskoemenestys. Erityisopiskelijan tunnistaminen opintojen alkaessa: taustatietojen, todistusten, alkuhaastattelujen tai aikaisemman erityisopetuksen perusteella ns. siirto -HOJKS opintojen edetessä ilmenneiden opiskeluvaikeuksien vuoksi opiskelijan ja huoltajien havaintojen, erityisopettajan havaintojen, aineopettajan havaintojen tai muun asiantuntijan havaintojen perusteella. opiskelijahyvinvointiryhmä esittää erityisopiskelijaksi nimeämistä HOJKS:n laatiminen HOJKS -palaveriin osallistuvat opiskelija ja huoltaja alle 18 vuotiaiden osalta, ryhmäohjaaja, erityisopettaja sekä tarvittaessa esimerkiksi opinto-ohjaaja, kuraattori tai terveydenhoitaja HOJKS sisältää tiedot tutkinnosta, opiskelijan tuen tarpeesta ja perustelut erityisopiskelijaksi nimeämiselle. HOJKS:iin kirjataan suunnitellut tukitoimet, joita päivitetään lukukausittain. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi joustavat koejärjestelyt, erityisopetus samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena, tukiopetus oppiainekohtaisesti järjestettynä, kevennetty lukujärjestys, yksilöllistetyt tavoitteet, työssäoppimisjärjestelyt, kuraattoritapaamiset ja ulkopuoliset tukimuodot. Tiedotus erityisopettaja ja ryhmäohjaaja välittävät tarpeellisen tiedon muille opettajaille erityisopettaja tukee opiskelijan opintoja eri kursseilla aineopettajien kanssa yhdessä sovittavilla tavoilla. Hojks:n päivitys HOJKS:n päivityspalavereihin osallistuu ryhmäohjaaja ja erityisopettaja yhdessä opiskelijan kanssa (mukana voi olla myös huoltaja, kuraattori ja muita tarvittavia tahoja) palaverissa tarkistetaan suunnitelmien toteutuminen ja päivitetään jatkosuunnitelmat. Työllistymisen tukeminen tai jatko-opintoihin ohjaus yksilöllinen työssäoppimisen ohjaus, kuten tuettu työssäoppimispaikan hakeminen, riittävä tiedonvaihto ja yhteydenpito työssäoppimispaikan ohjaajan kanssa sekä tarvittaessa yksilöllistetty näyttösuunnitelma. Kuvio 12. Erityisopetuksen prosessi Helmessä Iltapäiväpajat (tukiopetus) Opiskelijan on mahdollista saada tukiopetusta lähtötasoerojen tasaamiseksi ja oppimisvaikeuksien vähentämiseksi. Tukiopetus tapahtuu viikoittain iltapäivisin toteutettavissa iltapäiväpajoissa. Iltapäiväpajat ovat tarkoitettu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia tai opiskelijoille joiden opinnot eivät ole edistyneet esim. poissaolojen takia. Iltapäiväpajoilla pyritään siis tehostamaan ja varmistamaan sitä, että kaikkien opinnot etenevät koko ajan kaikilla kursseilla. Iltapäivän pajat pyörivät ma-to klo ja jakson lopussa ns. zemppiviikkoina to-pe (pajaan voi tulla mihin aikaan vain opiskelijan lukujärjestyksestä riippuen ja pajasta voi lähteä kun sovitut tehtävät on tehty). Oppilaskunta Oppilaskuntatoiminnan (Helmikunta) tavoitteena on ylläpitää ja kehittää koulun toimintaa opiskelijanäkökulmasta. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja on Helmen johtokunnan ja ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen jäsen. Opiskelijaryhmien yhdyshenkilöt toimivat oppilaskunnan jäseninä ja ryhmänsä edustajina kehittämässä Helmen toimintaa. 21

22 Muut palvelut Opinto- ja tietopalvelut palvelevat opiskelijaa ja henkilökuntaa monenlaisissa opintoihin liittyvissä asioissa, kuten opiskelijarekisterin ylläpito, opiskelijoiden yhteystiedot, opintosuoritusten kirjaaminen, opintotukiasiat, joukkoliikenteen alennustodistukset sekä Wilma. Opiskelijoiden tutortoiminnan tavoitteena on tukea nuorempia opiskelijoita opinnoissaan ja lisätä koulun yhteisöllisyyttä. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on tukea ja motivoida opiskelijoiden oppimista. Helmi Centerin urheiluhalli, kuntosali, squashkentät ja tanssisali tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia fyysisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Työelämäkoordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. opiskelijoiden työnhakutaitojen kehittäminen, työelämäyhteistyöstä vastaaminen ja työpaikkojen välitys opiskelijoille. Kirjaston tehtävänä on auttaa opiskelijaa tiedonhankintaan liittyvissä asioissa. Ruokailu- ja kahvilapalvelut ovat opiskelijoiden käytössä opiskelijaravintola Malmicassa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä pyritään vahvistamaan opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuunkantoa sekä varmistamaan opiskelijan tuen saanti opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Yhteistyön muotoja ovat vanhempainillat, sähköiset yhteydenpitomuodot (Wilma), ryhmänohjaajan tapaamiset, koulun erilaiset tapahtumat sekä tarpeen vaatiessa opiskelijahyvinvointiryhmän tapaamiset. 22

23 5. Opiskelijan arvioinnin toteuttamisen periaatteet Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua alan ammattilaiseksi. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Arvioinnista tiedottaminen Ryhmänohjaaja kertoo opiskelijoille opintojen alussa ja opintojen aikana arvioinnin yleisistä periaatteista. Opettaja kertoo kurssin tai opintokokonaisuuden arvioinnin periaatteista. Ryhmänohjaajan kertomat asiat Tutkinnonosavastaavan ja kurssin opettajan kertomat asiat Yleiset arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt Osaamisen tunnustamisen periaatteet Arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen Arvioinnin oikaiseminen Tutkintotodistuksen saaminen Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Arvosanasta päättäminen Kuvio 13. Arvioinnin periaatteista tiedottaminen Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointikohteita ovat 23

24 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta Arvioidaan oman työn suunnittelua, työsuorituksen arviointia ja oman toiminnan kehittämistä Arvioidaan työkokonaisuuden toteuttamista, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta Arvioidaan työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valintaa ja käyttöä Arvioidaan työssä tarvittavan tiedon hallintaa ja soveltamista Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arvioidaan omaa osaamista työn tekijänä ja työn kehittämistä, ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä Vuorovaikutus ja yhteistyö Arvioidaan toimintaa vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä Ammattietiikka Arvioidaan toimintaa ammattietiikan, ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Kuvio 14. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kohteessa elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan seuraavat neljä avaintaitoa: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. Oppimisen ja osaamisen arviointi kouluopetuksessa Helmen kouluopetuksessa arvioidaan yllä olevia arvioinnin kohteita. Opiskelijoiden arvioinnissa korostuvat monipuolisesti erilaiset arviointimenetelmät. Valittujen arviointimenetelmien käyttö on opintokokonaisuus- ja kurssisidonnaista. Keskeisiä käytettyjä arviointimenetelmiä ovat kirjalliset näytöt kuten projektityöt, harjoitukset, oppimispäiväkirjat ja tentit. Onnistumisen tukemisessa erityisesti itsearviointimenetelmien, oppimisen arvioinnin sekä opettajan ja opiskelijan välisen arviointikeskustelun käyttö on tärkeää. Työprosessin arvioinnissa korostetaan oppimiskäsitystä, jonka mukaan innostuminen ja tuntiaktiivisuus, tekeminen ja vastuuntunto sekä kokonaisuuksien hallinta heijastavat oppimista. Yhteistyökyky ja hyvää opiskeluilmapiiriä tukeva käytös katsotaan myös osaksi työprosessia ja elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Kirjallisia suorituksia voidaan tarvittaessa täydentää suullisilla tenteillä. Arvioinnin perustana voivat olla sekä yksilönä että ryhmänä tehdyt suoritukset. 24

25 ARVIOINNIN KOHTEET OPETUSTYÖSSÄ konkreettisia esimerkkejä Työprosessin hallinta Työn perustana olevan tiedonhallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arvioidaan oman työn suunnittelua, työkokonaisuuden toteuttamista, työsuorituksen itsearviointia ja oman toiminnan kehittämistä. Esimerkkejä läsnäolo tunneilla myöhästyminen tunnilta poisto/ lähtö kotitehtävien tekeminen läksyjen selvittäminen poissaolojen selvittäminen ryhmä- ja projektitöissä toimiminen sääntöjen noudattaminen tunnilla itsenäisesti ja vastuullisesti toimiminen innostuneisuus ja aktiivisuus tunneilla (yritteliäisyys/ahkeruus) koulun pelisääntöjen noudattaminen Arvioidaan työssä tarvittavan tiedon hallintaa ja soveltamista. Esimerkkejä osaa hankkia, jäsentää ja soveltaa tietoa tiedon hallinnan osoittaminen: tunti- ja kotitehtävät kokeet projektit ja ryhmätyöt tuntiosaaminen: vastaaminen ja kysyminen Arvioidaan työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valintaa ja käyttöä. Esimerkkejä oppikirjan hankkiminen oppikirjan pitäminen tunnilla harjoitusmonisteiden säilyttäminen, kynä, kumi, laskukone Moodlessa käynti työvälineohjelmien (esim. PowerPoint, Excel, Word, Photoshop) käyttö raportoinnissa, esityksissä ja laskelmissa Arvioidaan oppimista ja ongelmanratkaisutaitoa, vuorovaikutusta ja yhteistyökykyä, toimintaa ammattietiikan mukaisesti, turvallista toimintaa. Esimerkkejä Oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot osaa tarvittaessa pyytää apua osaa pyytää puheenvuoroa osaa tehdä valintoja ja päätöksiä osaa ottaa vastaan palautetta ja kehittää työskentelytapojaan Vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky osaa tuoda rakentavasti esille eri näkökantoja toimii yhteistyökykyisesti ryhmän jäsenenä Ammattietiikan mukainen toiminta asioiden vastuullinen hoitaminen käytöstavat, kielen käyttö toisten kunnioittaminen Terveyttä ylläpitävä ja turvallinen toiminta työturvallisuudesta huolehtiminen Kestävä kehitys osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteita HUOMIOITAVAA! Arvioinnin kohteiden esimerkkeinä mainittujen asioiden painotus voi vaihdella tutkinnonosittain, opintokokonaisuuksittain tai kursseittain. Arvioinnin kohteet myös limittyvät osittain päällekkäin. Kuvio 15. Arvioinnin kohteet opetustyössä konkreettisia esimerkkejä Kaikkien opiskelijoiden opintojen etenemisen varmistamiseksi Helmessä on käytössä iltapäiväpajat ja zemppiviikko-järjestelmä. Kurssin keskivaiheella opettaja arvioi onko opiskelijalla esim. poissaolojen takia edellytyksiä jatkaa kurssilla. Jos ei ole, opiskelija ohjataan pienryhmään iltapäiväpajaan opiskelemaan. Poissa-/läsnäolojen merkitys arvioidaan peruskoulupohjaisilla ja ylioppilaspohjaisilla ryhmillä kurssin arvosanassa työprosessien hallinnassa. Poissaolojen merkitys kerrotaan kurssisuunnitelmassa. Kuvio 16. Iltapäiväpajat ja zemppiviikko prosessikuvaus 25

26 Jokaisen jakson päätteeksi on zemppiviikko, jonka aikana käydään jokaisen kurssin arviointikeskustelut oman erillisen lukujärjestyksen mukaisesti. Zemppiviikolla on myös mahdollista opiskella ja suorittaa puuttuvat opinnot kuntoon. Jos opiskelija ei suorita kurssin opintovaatimuksia viimeistään zemppiviikolla, opiskelee hän kyseisen kurssin uudestaan. Jos opiskelija ei jostain syystä suorita/läpäise kurssia, informoi kyseisen aineen opettaja heti ryhmänohjaajaa, joka käy asiasta HOPS-keskustelun opiskelijan kanssa (suunnitelma kurssin suorittamiseksi) ja informoi asiasta alaikäisen opiskelijan vanhempia. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla: kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1, hylätty 0. Opiskelija on oikeutettu uusimaan hylätty kurssi kahdesti kurssin päättymisen jälkeen. Opiskelijan on suoritettava kaikki tutkintoon kuuluvat kurssit ja opintokokonaisuudet hyväksytysti eli vähintään arvosanalla T1. Hylätyt arvosanat on suoritettava kahden vuoden kuluessa normaalin opiskelun päättymisestä. Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi korottaa. Päättötodistukseen tulevat ammatillisten tutkinnonosien arvosanat muodostuvat kouluopetuksen osaamisen arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. Helmessä kouluopetuksessa opintojen hierarkia ja arvosanasta päättäminen menevät seuraavasti: Kurssi (arvosanasta päättää kurssin opettaja, opiskelija tekee itsearvioinnin) Kurssi (arvosanasta päättää kurssin opettaja, opiskelija tekee itsearvioinnin) Kurssi (arvosanasta päättää kurssin opettaja, opiskelija tekee itsearvioinnin) Tutkinnon osa (Koulutusohjelmavastaava antaa tutkinnonosan arvosanan hyödyntäen kurssien ja ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja) Kurssi (arvosanasta päättää kurssin opettaja, opiskelija tekee itsearvioinnin) Kuvio 17. Opintojen hierarkia ja arvosanoista päättäminen Ennen tutkinnonosan alkua tutkinnonosan kurssien opettajat kokoontuvat tutkinnonosan suunnittelupalaveriin. Tässä palaverissa sovitaan tutkinnonosan yhteisistä projekteista sekä niiden arvioinnin perusteista. Tutkinnonosan alkaessa tutkinnonosavastaava käy jokaisen ryhmän kanssa läpi tutkinnonosan ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Kurssien jälkeen kunkin kurssin opettaja antaa arvosanan omasta kurssistaan. Arvosana perustuu työn perustana olevasta tiedon hallintaan, työprosessin hallintaan, työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallintaan sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallin- 26

27 taan. Kurssin opettaja käy opiskelijoiden kanssa arviointikeskustelut kurssin päättymisen jälkeen. Ennen tutkinnonosan opetuksen alkua Tutkinnonosavastaava (opettaja) vetää tutkinnonosaa opettaville opettajille tutkinnonosapalaverin, jossa käydään läpi tutkinnon osan käytännönjärjestelyitä ja sovitaan ryhmäkohtaisista yhteisistä projekteista. Tutkinnonosan opetus Ryhmän eri kursseilla on yhteisiä projekteja/opetusta. Tutkinnonosan lopussa Kurssien opettajat pitävät arviointikeskustelut ryhmien kanssa ja yksilöittäin opiskelijoiden kanssa. Kuvio 18. Tutkinnonosan opetuksen järjestelyt Kaikki opiskelijan arviointia koskeva arviointiaineisto säilytetään vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullista tai kirjallista oikaisua rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset tietoonsa. Oikaisupyyntö esitetään suoraan rehtorille ja siitä tulee käyttää nimeä oikaisupyyntö. Rehtorin tulee vastata oikaisupyyntöön 14 päivän kuluessa. Jos opiskelija on tyytymätön rehtorin tekemään oikaisupäätökseen, hän voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. Toimielin ei arvioi opiskelijan suoritusta uudelleen vaan ainoastaan arvioinnin oikeudenmukaisuutta. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on sen näkemyksen mukaan ilmeisesti virheellinen. Uuden arvioinnin suorittaa toinen opettaja tai työssäoppimisohjaaja (opettaja) sekä ammattiosaamisen näyttöjen ollessa kyseessä myös riippumaton toimielimen hyväksymä työelämän edustaja. Todistukset Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa tutkinnon perusteita. Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Vain vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa. Päättötodistukseen tulevat ammatillisten tutkinnonosien arvosanat muodostuvat kouluopetuksen osaamisen arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. 27

28 Kuvio 19. Tutkintotodistuksen muodostaa päättötodistus ja näyttötodistus Valtioneuvoston päättämistä ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) annetaan erilliset arvosanat. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tuottama osaaminen arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksina. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen laajuus ja sisältö lyhyesti, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Tutkinnon osan kokonaan korvaavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen merkitään opiskelijan päättötodistukseen arvosanoineen. Jos arvosana-asteikko eroaa, käytetään arvosanojen muuntokaavaa. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan arvosanaksi merkitään hyväksytty ja alaviitteellä osoitetaan, että se on suoritettu näyttötutkintona. Aiemmin suoritetut koko tutkinnon osan kattavat ammattiosaamisen näytöt merkitään arvosanoineen ja lyhyine kuvauksineen näyttötodistukseen. Todistukseen lisätään viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. Jos osaamisen tunnustaminen tehdään sellaisen tutkinnon opinnoista, joihin ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä, merkitään näyttötodistukseen kyseisen tutkinnon osan kohdalle tutkinnon osan nimi ja laajuus sekä maininta, että osaaminen on tunnustettu tutkinnosta, johon ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä. Kun ammatillisiin tutkinnon osiin (90 ov) on sisällytetty valtioneuvoston päätöksen mukaisesti (Vnp 213/1999) ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia tai lukio-opintoja, merkitään näyttötodistukseen alaviite: Opiskelija on sisällyttänyt ammatillisiin tutkinnon osiin x opintoviikkoa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, joita ei arvioida ammattiosaamisen näytöillä. Arviointi ja todistukset erityisopetuksessa Erityisopiskelijan arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa il- 28