AMMATTIOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTIOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA"

Transkriptio

1 AMMATTIOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Rehtori hyväksynyt , 89. Voimaantulo

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ETELÄ-KARJALAN AMMATTIOPISTON KESKEISET ARVOT ETELÄ-KARJALAN AMMATTIOPISTON TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeiden edellyttämän ammatillisen perusosaamisen hallitsevan työvoiman saannin turvaaminen Oppiminen ja kasvu sekä niiden tukeminen Työelämäyhteyksien vahvistaminen Sosiaalisen pääoman lisääminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Tehtävät Tavoitteet Elinikäisen oppimisen avaintaidot KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Muu kuin ammatillinen peruskoulutus Maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen OPISKELUAIKA Läsnäolo Opintojen tilapäinen keskeyttäminen HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN OPISKELIJAN ARVIOINNIN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA ARKALUONTEISTEN TIETOJEN KÄSITTELY OPISKELIJAHUOLTO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUKIPALVELUT ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN... 23

3 2 1 JOHDANTO Etelä-Karjalan ammattiopisto on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän ylläpitämä monialainen ammatillinen oppilaitos. Oppilaitoksen perustehtävä on ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön mukaisesti kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Visionsa mukaan Etelä-Karjalan ammattiopisto on vetovoimainen, maakunnassaan arvostettu oppilaitos, joka kouluttaa työelämässä kysyttyjä ammattien taitajia. Toiminta-ajatuksensa mukaan ammattiopisto on maakunnallinen, monialainen ja verkostoitunut oppilaitos, joka kouluttaa ammattien taitajia maakunnan työelämän ja tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeisiin. Ammattiopisto järjestää nuorille opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta. Tämä opetussuunnitelma koskee opetussuunnitelmaperusteisena järjestettävää nuorten ammatillista koulutusta. Oppivan organisaation perustana on yhteinen kokemuksellinen oppimiskäsitys. Kokemuksellisessa oppimisessa painotetaan kokemusten ja niiden pohtimisen merkitystä ja siinä korostuu kokonaisvaltainen oppiminen. Oppiminen ei tarkoita vain asioiden oppimista, vaan itsetuntemuksen lisääntymistä, jossa persoonallinen ja sosiaalinen kasvu on merkittävässä asemassa. Kokemuksellisessa oppimisessa arvioidaan omaa kehittymistä ja oppimaan oppimista ja oppimisen jälkeen osaamista. Pedagoginen johtaminen on oppilaitoksen ydinprosessien johtamista. Pedagoginen johtaminen on opiskelijan oppimisen ja kasvun johtamista. Se on yhteisöllistä toimintaa ja perustuu kollektiiviselle vastuulle. Ammattiopiston pedagogisia johtajia ovat rehtori, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt, osastonjohtajat ja opettajat. Pedagogisen johtamisen osa-alueet: - Opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen o opetusosastotiimit o projektipäällikkö - Oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämisen johtaminen o tieto- ja viestintätekniikan kehittämisryhmä o työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisryhmä - Yksilöllisten opintopolkujen johtaminen o opetusosastotiimit o opinto-ohjauksen kehittämisryhmä o erityisopetuksen kehittämisryhmä o kansainvälistymistyöryhmä o TAITAJA-tiimi o SAKU-toiminnan yhteistyöryhmä o opiskelijatietohallinnon kehittämisryhmä - Opetushenkilöstön osaamistarpeet ja niiden ennakointi o osaamisen hallintajärjestelmä (C&Q) - Pedagogisen johtamisen toteutumisen arviointi o laadunkehittämisryhmä o EFQM-kuvaus ja itsearviointi o toiminnanohjausjärjestelmä (IMS) o koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointijärjestelmä (INKA) o sisäiset vertaisarvioinnit o ulkoiset vertaisarvioinnit o ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

4 3 Etelä-Karjalan ammattiopistossa ydinprosesseja (IMS) ovat: 1. Tutkintojen suorittaminen ja ammatillinen kasvu - tutkintoon johtava koulutus - ei tutkintoon johtava koulutus - opiskelijahuolto 2. Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen - opetussuunnitelmatyö - tulosyksiköiden toimintasuunnitelmat - opetuksen vuosisuunnittelu - kehittämisryhmä- ja hanketoiminta 2 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIOPISTON KESKEISET ARVOT Arvot ovat ammattiopiston toimintaa ohjaavia periaatteita. Ammattiopiston arvot ovat Vastuullisuus Työssä ja oppimisessa toteuttaen ammatillisen koulutuksen tehtäviä ja toimitaan tavoitteiden mukaisesti. Asiakaslähtöisyys Ammatillista koulutusta toteutetaan niin, että opiskelijoiden yksilölliset ominaisuudet, vahvuudet ja tavoitteet otetaan huomioon. Päämääränä on työelämän osaamisen lisääminen. Yksilön ja erilaisuuden kunnioittaminen Yksilön kasvua ihmisenä ja osaajana tuetaan yksilön omista lähtökohdista lähtien, toiminnassa korostetaan suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen merkitystä ja hyödynnetään erilaisuutta voimavarana sekä rikkautena. Jatkuva toiminnan kehittäminen Oppilaitoksen toimintaa kehitetään palautetiedon perusteella. 3 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIOPISTON TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIAT 3.1 Maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeiden edellyttämän ammatillisen perusosaamisen hallitsevan työvoiman saannin turvaaminen. Ammattiopiston koulutustarjonta suunnitellaan työelämän tarpeiden mukaisesti ja tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoimalla varautumalla reagoimaan nopeasti työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin 3.2 Oppiminen ja kasvu sekä niiden tukeminen Ammattiopisto varmistaa oppimisen laatua, ammattitaidon oppimista ja tutkinnon suorittamista uudistettujen perustutkintokohtaisten opetussuunnitelmien ja nuorten ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotolla opetusmenetelmiä monipuolistamalla ja verkko-oppimisen mahdollisuuksia lisäämällä opinto-ohjausta ja opiskelijahuoltoa tehostamalla järjestämällä tukiopetusta, erityisopetusta sekä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta oppimisesteiden vähentämiseksi kodin ja koulun yhteistyötä vahvistamalla opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia parannetaan kannustamalla opiskelijoita jatko- ja kaksoistutkintojen suorittamiseen kouluterveyskyselyjen tuloksia hyödyntämällä

5 4 kannustamalla opiskelijoita työssäoppimisjaksoille ulkomailla ja lisäämällä ulkomaisten yhteistyöoppilaitosten opiskelijoiden työssäoppimista Etelä-Karjalassa 3.3 Työelämäyhteyksien vahvistaminen Ammattiopiston työelämäyhteyksiä parannetaan kytkemällä ammatilliset neuvottelukunnat ja näyttötoimikunta kiinteästi opetuksen kehittämiseen, työelämäyhteistyöhön sekä ammatillisen osaamisen näyttöihin toimintakumppaneiksi hyödyntämällä työssäoppimisjaksoja ja lisäämällä opettajien ajantasaista työelämäosaamista työpaikkaohjaajien koulutusta lisäämällä kannustamalla opettajia suorittamaan työelämäosaamisen diplomeja 3.4 Sosiaalisen pääoman lisääminen Ammattiopiston yhteisen oppilaitoskulttuurin luomista ammattiopiston sisäistä yhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja kehittämällä tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuksia tutustua laajemmin ammattiopiston toimintaan muun muassa yhteisten työryhmien, yhteisten koulutustilaisuuksien, opettajavaihdon, työkierron avulla sekä tekemällä yhteistyötä kuntayhtymän ja alueen muiden toisen asteen koulutusta järjestävien kanssa ryhmäkehityskeskustelujen kautta yhteistyöllä työpaikkaohjaajien kanssa nuorten sosiaalista ja yhteiskunnallista osallisuutta vahvistamalla tuutoritoiminnan ja kerhotoiminnan kautta ammatillisen kasvun kehittymisen myötä ammattiopiston yhteisen opiskelijayhdistyksen toimintaa tukemalla toimintajärjestelmän käyttöönotolla toteutetaan laatutyötä 3.5 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Ammattiopisto kannustaa henkilöstönsä kouluttautumista ajantasaisen osaamisen varmistamiseksi sekä tukee taloudellisesti koulutukseen osallistumista resurssiensa puitteissa panostamalla erityisesti opetussuunnitelmiin, arviointiin ja nuorten ammattiosaamisen näyttöihin liittyvään koulutukseen erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen liittyvän osaamisen lisäämiseen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön laajentamiseen oman ammattialan osaamisen kehittämiseen ammattitutkintojen suorittamisen kautta koulutussuunnitelmien tekemiseen 4 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 4.1 Tehtävät Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Edelleen koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Tehtävänä on myös antaa opiskelijoille tarpeellisia tietoja ja taitoja jatkoopintoihin, harrastuksiin ja persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen sekä tukea elinikäistä oppimista.

6 Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alaiset valmiudet sekä erikoisosaamista, joiden turvin tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen hengessä. 4.2 Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä vastuulliseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Koulutuksessa otetaan huomioon ja ymmärretään, että opiskelijoilla on toisistaan poikkeavia oppimisvalmiuksia ja oppimistapoja. Opiskelijoille, joilla on elämässään vaikeuksia, annetaan erityistukea. Koulutus tukee nuoren ihmisten myönteistä kehitystä ja terveen itsetunnon vahvistumista, edistää demokratiaa sekä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla sekä yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on myös elinikäisen oppimisen avaintaitojen oppiminen. Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät opetussuunnitelman perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen isäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221(COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. 4.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle taitoja ja valmiuksia suunnitella ja organisoida opiskeluaan. Hän on motivoitunut ja halukas oppimaan uutta sekä kehittämään itseään ja työtään. Hänellä on realistinen käsitys omasta osaamisestaan. Hän ratkaisee työssään ongelmatilanteita sekä tekee valintoja ja päätöksiä Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän ymmärtää ja noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Ammattietiikka Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja on motivoitunut ylläpitämään terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti oikein ja osaa alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti, tunnollisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee ja toteuttaa projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän kykenee taloudelliseen ja tulokselliseen toimintaan ja itsensä johtamiseen. Hän osaa mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. 5

7 Kestävä kehitys Opiskelija sitoutuu toimimaan ammatissaan kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden puolesta. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävää kehitystä käsitteleviä säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tunnistaa kulttuurien monimuotoisuutta ja yleistenmieltymysten kehityssuuntauksia. Hän ymmärtää esteettisten tekijöiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä sekä rakentaa ja ylläpitää elin- ja työympäristön viihtyisyyttä kulttuuriin pohjautuvien kauneusarvojen mukaisesti. Viestintä- ja mediaosaaminen Opiskelija osaa kommunikoida asianmukaisesti eri tilanteissa. Hän viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla ja tarvittaessa selviytyy toisella kotimaisella kielellä ja yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelija tunnistaa ja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän osaa käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä pystyy tuottamaan yksinkertaisia media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemiseksi. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija käyttää ja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija ymmärtää teknologian kehityksen vaikutuksia omaan ammattialaansa ja sen tulevaisuuteen. Hän osaa hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ymmärtää tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Opiskelija osaa käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena; hän hallitsee tietotekniikan käytön tiedonhankinnan, tallentamisen ja tuottamisen sekä tiedon siirtämisen ja vastaanottamisen välineenä. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon eri tasoilla. Hän tietää oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä ja kansalaisena. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien periaatteita. Hän toimii asiallisesti eri taustan omaavien ihmisten kanssa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan tueksi ammattiopistossa toimii 6 erityisopetuksen kehittämisryhmä opinto-ohjauksen kehittämisryhmä tieto- ja viestintätekniikan kehittämisryhmä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisryhmä kansainvälistymistyöryhmä TAITAJA-tiimi SAKU-toiminnan yhteistyöryhmä laadunkehittämisryhmä asiantuntijaryhmät: opiskelijahuoltoryhmä, opiskelijahuollollinen työkokous, ammatilliset neuvottelukunnat, työpaikkakokoukset ja näyttötoimikunta.

8 7 5 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Etelä-Karjalan ammattiopisto toimii koulutuksen järjestämisluvan (OPM:n päätös 416/530/2008, ) mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjänä jäsenkuntiensa alueella. Oppilaitoksen opetuskielenä on suomi. Koulutusta järjestetään seitsemällä koulutusalalla: kulttuurialalla yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla luonnontieteiden alalla tekniikan ja liikenteen alalla luonnonvara- ja ympäristöalalla sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla Ammattiopisto järjestää nuorten ammatillista peruskoulutusta, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutuksen valmistavaa koulutusta sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Ammattiopisto järjestää myös muuna kuin erityisenä koulutustehtävänä erityistä tukea tarvitseville tarkoitettua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Koulutusta voidaan järjestää lähi-, etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksena sekä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tai oppisopimuskoulutuksena. 6 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 6.1 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen perustutkinto on 120 opintoviikon laajuinen ja kestoltaan kolmivuotinen. Yksi opintovuosi sisältää 40 opintoviikon opinnot ja yksi opintoviikko (ov) vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Koulutus sisältää vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista. Opetussuunnitelmaperusteiset ammatilliset tutkinnot (120 ov) rakentuvat siten, että niihin kuuluu ammatilliset tutkinnon osat, joissa kaikille pakollisia tutkinnon osia ja kaikille valinnaisia tutkinnon osia sekä ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (20 ov), ja vapaasti valittavat (10 ov) tutkinnon osat. Opiskelija voi valita vapaasti valittavia opintoja myös muualta kuin omalta koulutusalaltaan tai omasta koulustaan. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte, joka on laajuudeltaan vähintään 2 ov. Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon ja muuhun koulutukseen on laadittu koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma, joka pohjautuu kyseessä olevan tutkinnon/koulutuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin. Suunnitelmasta selviää tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien sisältö sekä arviointitasokuvaukset. Opiskelijan oikeusturvan ja oppimisympäristön turvallisuuden varmistamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävästi tietoa tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osista, opinnoista, arvioinnista, opintojen suorittamista edistävistä opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon tuki- ja ohjausjärjestelyistä sekä tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä. Vapaasti valittavia tutkinnon osia opiskelija voi valita: oman koulutusalansa opinnoista omassa koulussa toisen koulutusalan opinnoista lukiosta koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua tukevista aiemmin hankitusta osaamisesta esim: työkokemuksesta Vapaasti valittavista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista on vuosittain laadittu valintatarjotin. Opiskelija tekee valintansa ohjauksessa opinto-ohjauksen tunneilla.

9 Lähiopetuksen ja opettajan ohjauksen tulee olla keskeistä opintojen alkuvaiheessa. Kun opiskelijan itseohjautuvuus kehittyy opintojen edetessä, itsenäisen opiskelun määrää ja opiskelijan vastuuta työ- ja opiskelutehtävistä tulee lisätä vähitellen, jolloin opettajan tehtävä painottuu suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa samanaikaisesti ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Tämä toteutetaan yhteistyössä Lauritsalan lukion aikuislinjan ja Vuoksenniskan yhteiskoulun lukion kanssa. Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon 3 4 vuodessa. Lukioopetuksen tunnit järjestetään normaalina kouluaikana Etelä-Karjalan ammattiopiston tiloissa ja ne korvaavat ammatillisen tutkinnon ammattitaitoa täydentäviä ja vapaasti valittavien tutkinnon osia. Opiskelija voi suorittaa aineopiskelijana lukiossa esimerkiksi pitkän matematiikan ja näin parantaa jatkoopiskelumahdollisuuksiaan. Työelämästä, yrittäjyydestä sekä eri ammateista opiskelijat saavat tietoa oppitunneilla, opintokäynneillä, työssäoppimisjaksoilla sekä ura- ja rekrytointipalvelusta. Ammattiopisto kehittää ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä työvoimatoimistojen ja elinkeinoelämän kanssa, edistää opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen hakeutumista. Kansainvälisiin työpaikkoihin ja opiskelumahdollisuuksiin opiskelijaa ohjaavat kansainvälisyystoiminnasta vastaavat ja opettajat. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan opiskelijavaihtoon ulkomaisissa yhteistyöoppilaitoksissa sekä työssäoppimispaikoissa. 6.2 Muu kuin ammatillinen peruskoulutus Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, vaku (palveluapulainen) koulutus valmentaa työelämässä toimimista varten ja oman elämän hallintaan. Opiskelu on laajuudeltaan yhdestä kolmeen vuotta ja oppilasryhmää täydennetään vuosittain. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät ammatillisessa koulutuksessa tarvittavat perustiedot ja -taidot sekä valmiuksia elämänhallintaan ja urasuunnitteluun ja hän tutustuu eri koulutusmuotoihin sekä työelämän ammattitehtäviin. koulutuksen laajuus on ov. 6.3 Maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen Etelä-Karjalan ammattiopiston erityisenä koulutustehtävänä on maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Koulutuksessa noudatetaan oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa, joka perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Koulutus kestää yhden lukuvuoden. Koulutukseen hakeville järjestetään suomen kielen koe. Valmistava koulutus on tarkoitettu sellaisia maahanmuuttajia varten, jotka tarvitsevat kielellisten ja muiden tiedollisten lähtövalmiuksien parantamista sekä valmennusta suomalaiseen opiskelu- ja työkulttuuriin suoriutuakseen tutkintoon johtavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy koulutuksen jälkeen seuraamaan opetusta ja suoriutumaan tutkintoon johtavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta. 8 7 OPISKELUAIKA Opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan edellä mainitussa ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katso-

10 9 taan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta ja on ilmeistä, ettei hän jatka opintojaan (L630/1998, 31 ). Rehtori on antanut opiskelijan eronneeksi katsomista koskevan menettelyohjeen. Ammattiopiston rehtorin päätös , 11 dnro 67/4/400/ Läsnäolo Opiskelijan tulee osallistua opetukseen kaikissa aineissa, jollei henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa ole sovittu toisin tai hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (L630/1998, 34 ). Opiskelija voi olla poissa opetuksesta henkilökohtaisten syiden perusteella saatuaan anomansa luvan. Opiskelijan on tällöin täytettävä luvanvarainen poissaoloanomus, jonka liitteeksi hän tekee opintojensa korvaussuunnitelman tarvittavan osaamisen saavuttamiseksi. Yksittäisen tunnin poissaololuvan myöntää kyseisen tunnin opettaja. Enintään kahden päivän poissaololuvan myöntää ryhmänohjaaja. Yli kahden päivän poissaololuvan myöntää koulutuspäällikkö. Opiskelijaa ei voi laittaa suorittamaan väliin jääneitä oppitunteja tunti tunnilta, jos hän osaa asian. Poissaolojen määrän perusteella ei voida arvioida osaamista tai antaa arvosanaa. Mahdolliset päällekkäisyydet oppituntien kanssa kaksoistutkinto, urheiluakatemia, tuutori-, oppilaskuntatoiminta eivät aiheuta tunti tunnista korvausta, mutta opiskelijan tulee hankkia ko. osaaminen (Varhainen puuttuminen-käsikirja ryhmänohjaajalle, rehtorin päätös , ). 7.2 Opintojen tilapäinen keskeyttäminen Jos opiskelija haluaa keskeyttää opintonsa tilapäisesti (asevelvollisuus, vanhempainloma tms.), hänen on tehtävä oppilaitokselle keskeyttämisilmoitus. Kun ilmoitus on asianmukaisesti täytetty ja toimitettu opintotoimistoon, tilapäinen keskeytys ei kuluta opiskelijan opiskeluaikaa. 8 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) muodostuu tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja opiskelijan valintojen perusteella. HOPS on myös opiskelun toteuttamisen ja opiskeluun sitoutumisen väline. Siinä määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä opiskelijan, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja opettajan kanssa. Suunnitelmaan kootaan opiskelijan aikaisemmat opinnot ja työkokemus sekä niistä saadut hyväksytyt osaamisen tunnustamiset. HOPS on paitsi selvitys aikaisemmasta osaamisesta myös opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka tukee urasuunnittelua ja itsearviointia. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kuuluu myös työssäoppimissuunnitelma, jossa määritellään työssäoppimisjaksojen tavoitteet, oppimistehtävät, kesto, ajoitus ja arviointi. Vastuu HOPSn laadinnasta ja seurannasta on ryhmäohjaajalla ja HOPS laaditaan Primus -opiskelijahallintajärjestelmään. Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma- HOJKS. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan HOPS pyritään laatimaan siten, että opiskelija ensisijaisesti saavuttaa normaalit opetussuunnitelman tavoitteet tukitoimenpitein. Mikäli varmennettujen dokumenttien perusteella on todennäköistä, ettei opiskelija yllä tutkintotavoitteeseen voidaan opintoja mukauttaa ja opiskelija voi aloittaa opinnot heti mukautetuin tavoittein. Tarvittaessa mukauttaminen tehdään tutkinnon osa kerrallaan opintojen edetessä opettajan havainnointiin perustuen. Mikäli opiskelija edistyy opinnoissaan, on mukautetuista tavoitteista siirryttävä yleisiin tutkinnon tavoitteisiin. HOPS:n ja HOJKS:n toteutumista seurataan koulutuksen aikana ja tarvittaessa suunnitelmaa muutetaan.

11 10 9 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus hakea osaamisen tunnustamista ennen opintojen alkua. Päätös osaamisen tunnustamisesta muihin kuin vapaasti valittaviin tutkinnon osiin tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa tutkinnon perusteissa määriteltyjä tavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia. Osaamisen tunnustamisella poistetaan opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään koulutusaikaa. Opiskelijan ei tarvitse osallistua tunnustettujen opintojen opetukseen. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata tutkinnon osasta ammatillisia pakollisia, valinnaisia tai ammattitaitoa täydentäviä sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintojen perusteiden mukaan vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Opiskelijan on toimitettava todistus opinnoistaan, harrastustoiminnastaan tai työkokemuksestaan osaamisen tunnustamislomakkeen liitteenä. Samaa todistusta tai osaamista ei voi hyödyntää päällekkäisesti. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä ylärajaa tai aikarajaa, mutta tunnustettava osaaminen on oltava ajantasaista. Todistuksesta tulee ilmetä ajankohta, kesto ja sisältö. Jos osaamisesta ei ole riittäviä dokumentteja, käytetään osaamisen tunnistamisessa muita menetelmiä, kuten haastatteluja tai oman osaamisen kuvaamista. Osaamisen tunnustamisen hakeminen Ryhmänohjaaja tiedottaa ryhmälleen osaamisen tunnustamisen käytänteistä heti opintojen alkuvaiheessa perehdyttämisen yhteydessä. Ryhmänohjaaja vastaa opiskelijan osaamisen tunnustamisprosessin käynnistämisestä sekä kokonaisuudesta ja opastaa anomuksen täyttämisessä. Ryhmänohjaaja käy opintojen alussa hops-keskustelun (opiskelijakohtainen lomake Wilmassa), jossa kartoitetaan mm. opiskelijan aiempi osaaminen. Ryhmänohjaaja tekee osaamisen tunnustamisen ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista ja vapaasti valittavista opinnoista. Tarvittaessa ryhmänohjaaja tekee yhteistyötä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osan opettajan, ammatillisten aineiden opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Ammatillisten aineiden osalta osaamisen tunnustamisen tekee aina kyseisten opintojen opettaja. Opiskelijan on haettava tunnustamista osaamisen tunnustamislomakkeella, jonka liitteenä ovat todistusjäljennökset (Huom! Kaikki sivut, myös takasivun teksti.). Hakeminen tehdään pääsääntöisesti 1. vuoden opintojen alussa 1. jakson aikana tai viimeistään ennen uuden tutkinnon osan aloittamista. Kun opiskelija on saanut hakemukseen kaikkien tarvittavien opettajien allekirjoitukset, niin hän toimittaa hakemuksen liitteineen ryhmänohjaajalle. Opiskelija ja ryhmänohjaaja allekirjoittavat hakemuksen ja ryhmänohjaaja toimittaa hakemuksen liitteineen koulutussihteerille. Koulutussihteeri vie hyväksytyn päätöksen perusteella tiedot Primukseen. Osaamisen arviointi ja oikaisu Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisen edistämiseksi on kehitettävä erilaisia sitä helpottavia arviointimuotoja esimerkiksi tentti tai näyttö. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opettajalta, rehtorilta tai muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset tietoonsa. Jos opiskelija esitetyn oikaisupyynnön jälkeen tyytymätön tehtyyn päätökseen, hän voi tehdä arviointiinsa kirjallisen oikaisupyynnön koulutuksen järjestäjän nimeämältä toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä. Perehdyttäminen Koulutuspäällikkö perehdyttää opettajat osaamisen tunnustamisen käytänteisiin.

12 11 AIKAISEMMAT OPINNOT TAI AIEMMIN HANKITTU OSAAMINEN Siirryttäessä ammatillisesta tutkinnosta (ammatillinen perustutkinto 3 vuotta, 120 ov) tai lukiosta (kokonaan suoritettu) ammatilliseen koulutukseen on tunnustettava vähintään ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (20 ov), vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 ov) sekä opiskelijan niin halutessaan ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat (10 ov). Lukio-opinnot (kesken jääneet) Osaamista voidaan tunnustaa suoritetuista kursseista seuraaviin: ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, joissa on arviointi (20 ov) (kts. ops Wilmasta), vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 ov) ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat (10 ov). Jos ammatillinen koulutus on jäänyt kesken tai täydennetään vanhaa ammatillista perustutkintoa uudeksi, niin osaamisen voidaan tunnustaa kaikkiin tutkinnon osiin, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään voimassa olevan opsin mukaisia. Muut suoritetut opinnot (esim. amk, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, yliopisto, ammattistartti, työpajakoulu) Osaamisen tunnustamista voi hakea vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 ov), ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin (20 ov) ja ammatillisiin tutkinnon osiin, jos suoritettujen opintojen tavoitteet ja sisältö vastaavat ammatillisia opintoja. Kaksoistutkinto Kaksoistutkinnon ohjaaja tekee osaamisen tunnustaminen lukiotodistuksen perusteella ilman opiskelijan erillistä hakemusta lukio-opintojen loppuvaiheessa (keskeyttäminen tai valmistuminen). Työkokemus Oman alan työkokemus tunnustetaan kaikkiin ammatillisiin perusopintoihin, ammatillisiin valinnaisiin tai koulutusohjelmaopintoihin sekä vapaasti valittaviin opintoihin, mikäli se on opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista. (40 tuntia työtä = 1 ov). Jos ammattiosaamista ei pystytä varmentamaan dokumenttien perusteella, niin järjestetään näyttö. Jos työkokemuksella hankittu osaaminen kattaa koko tutkinnon osan, on opiskelijan arvosanan saadakseen osoitettava osaamisensa jollakin tavoin, esimerkiksi ammattiosaamisen näytöllä. Jos työssä hankittu osaaminen kattaa vain osittain tutkinnon osan, on loppuosa opiskeltava, jonka jälkeen koko tutkinnon osan kattava osaaminen arvioidaan. Muu kuin oman alan työkokemus voidaan tunnustaa vapaasti valittaviin opintoihin. (40 tuntia työtä = 1 ov) Opiskelijan työharjoittelu TE-toimiston kautta voidaan myös lukea työkokemukseksi ammatillisiin opintoihin tai vapaasti valittaviin. (40 tuntia työtä = 1 ov) Harrastustoiminta Osaaminen tunnustetaan ohjatusta harrastustoiminnasta vapaasti valittaviin opintoihin, esim. urheiluseura, yhdistystoiminta, kurssit työväen- ja kansalaisopistossa, SPR, VPK, partio, seurakuntatyö tms. (40 tuntia työtä = 1 ov) Kilpailutoiminta Osaaminen tunnustetaan ohjatusta oman alan ammatillista osaamista tukevasta kilpailutoiminnasta esim. taitajakilpailut. Opiskelijan tulee todentaa valmentautumisensa ja kilpailutoimintaan osallistumisensa esim. työajanseurannan tai oppimispäiväkirjan avulla. (40 h työtä = 1 ov) Autokoulu Autokoulu tunnustetaan kaikkien perustutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin (1 ov). Todistuksena vähintään henkilöauton ajokortti. Ajotunnit kouluajan ulkopuolella. Varusmies- ja siviilipalvelu Suoritettu varusmies- ja siviilipalvelu tunnustetaan palvelutodistuksen perusteella soveltuviin opintoihin, myös ammatillisiin. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan tunnustaa seuraavasti: varusmiespalvelus 6 kk = 5 ov, varusmiespalvelus 9 kk = 10 ov, siviilipalvelus 10 ov. Äitiys- ja vanhempainloma tai hoitovapaa Äitiys- ja vanhempainlomasta tunnustetaan enintään 10 ov vapaasti valittaviin opintoihin.

13 12 Urheiluakatemia Urheiluakatemiasta tunnustetaan vapaasti valittaviin opintoihin 3 ov/lukuvuosi. Vapaasti valittavia opintoja saa lisäksi oppilaitoksen tarjoamista vapaasti valittavien tarjottimista. Opiskelija voi valita esim. tuutortoimintaa (1-3 ov tai enemmän), oppilaskuntatoimintaa (1-3 ov tai enemmän), kerhotoimintaa tai työkykypassin suorittamista. Myös verkkokursseja esim. voi tarjota. Opiskelija voi osallistua tarjottimien kursseihin, vaikka hänelle olisi tehty osaamisen tunnustamista, jos ryhmissä on tilaa. Opiskelijan muualla suorittamien hyväksiluettujen opintojen arvosanat merkitään opiskelijalle annettavaan todistukseen (A 811/1998, 13 ). Vain vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan niin halutessa jättää arvosanatta. Jos arvosana-asteikko eroaa oppilaitoksessa käytössä olevasta arvosanaasteikosta, on käytettävä alla olevaa muuntokaavaa. Lukion arvosanaasteikko Ammatillisen oppilaitoksen Asteikko (5-10) arvosana-asteikko (1-5) (1-3) erinomainen 10 kiitettävä 5 3 kiitettävä 9 kiitettävä 5 3 hyvä 8 hyvä 4 2 tyydyttävä 7 hyvä 3 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 2 1 välttävä 5 tyydyttävä 1 1 Muunnon ja esityksen osaamisen tunnustamisesta tekee aineenopettaja anomuslomakkeeseen. Päätökset kirjataan anomuslomakkeen asianomaiseen kohtaan ja opiskelija-asioita hoitavat koulutussihteerit vievät suoritukset edelleen opintorekisteriin. 10 OPISKELIJAN ARVIOINNIN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUUNNI- TELMA Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan, motivoimaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan minäkuvan myönteistä kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan oppimista, työskentelyä ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti. Ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista tulee muun arvioinnin ohella arvioida opiskelijan työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa työtilanteissa tai -tehtävissä antamien ammattiosaamisen näyttöjen perusteella (L 601/2005, 25 ). Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa tai tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Koulutuksen kuluessa arviointi on oppimisen arviointia, jonka tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opiskelijaa tuetaan, motivoidaan ja ohjataan ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Opiskelijan on kuitenkin saatava tieto 2 viikon kuluessa arvioinnista, mikäli oppimista on arvioitu kirjallisilla tehtävillä. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan

14 13 vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opintojen loppuvaiheessa tai tutkinnon osan päättyessä arvioidaan opiskelijan osaamista ja hänelle annetaan todistus, johon tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen mukaan. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Arvioinnin suorittaminen Opettajan on suoritettava arviointi kahden viikon kuluessa arviointitilanteesta ja kirjattava arvosana Vilma-opiskelijahallintajärjestelmään, jossa se on opiskelijan nähtävissä. Arvosanasta päättäminen Opiskelijan arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai vastaavat opettajat yhdessä. Työpaikalla järjestettävien koulutusjaksojen ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai erikseen (L 601/2005, 25 b ). Näyttötoimikunnan pöytäkirja , 4. Opiskelijalle ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten on olemassa näyttötoimikunta (toimielin), johon kuuluu koulutuksen järjestäjän edustaja, opettajia ja opiskelijoita sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat jäsenet. Näyttötoimikunta hyväksyy opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Arvosana Arvosanat annetaan kaikista opetussuunnitelman perusteiden mukaisista tutkinnon osista. Valtioneuvoston päättämistä ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (20 ov) annetaan erilliset arvosanat. Vapaasti valittavan tutkinnon osan arvosanaa ei tutkintotodistukseen tarvitse kuitenkaan merkitä, jos opiskelija ei sitä halua. (A 811/98 10). Tämä koskee myös muualla suoritettuja tunnustettuja vapaasti valittavia tutkinnon osia, joista arvosanaa ei aina ole saatavissa. Arvosana-asteikko Opiskelijan hyväksytyt suoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1. Arviointeina voidaan käyttää myös H = hyväksytty (esim. ne vapaasti valittavan tutkinnon osat, joista ei merkitä arvosanaa tutkintotodistukseen, jos opiskelija ei halua) sekä V = vapautettu. Merkinnät opiskelijan opintokorttiin tehdään lukuvuosittain, ja sanallisesti (esim. puuttuvat tehtävät, paljon poissaoloja) ne tutkinnon osat, joissa arviointi kesken. Arvosanan korottaminen ja uusiminen Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, tulee järjestää mahdollisuus uusintaan tai arvosanan korottamiseen (A 603/2005, 12 ). Kukin koulutusala järjestää lukuvuoden aikana riittävän määrän uusinta- ja korotustilaisuuksia ja tiedottaa niistä opiskelijoille. Arvioinnin oikaiseminen Opinto-, näyttö- ja tutkintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta, opettajalta tai muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oi-

15 14 kaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset tietoonsa. Jos opiskelija on rehtorille, opettajalle tai muulle päätöksen tehneelle henkilölle esitetyn oikaisupyynnön jälkeen tyytymätön ammattiosaamisen näytön arviointipäätökseen, hän voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattiosaamisen näyttöjen toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on ilmeisesti virheellinen (L 601/2005, 25 c ). Arviointi erityisopetuksessa Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Kun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu lain ammatillisesta koulutuksesta 630/ :n ja 21 2 ja 3 momentin perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin niille on laadittava arviointikriteerit. Arvosana-asteikon on sama kuin yleensä käytössä oleva. Valtioneuvoston asetuksen ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005, 10 :n mukaan erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opetussuunnitelman perusteiden mukaista koulutusta ja opiskelijan arviointia. Näytöt ovat työtilanteita, joissa opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjen arvioinnissa korostuu käytännön osaaminen. Näytöt annetaan kaikista ammatillisten tutkinnon osista. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista ei anneta erillisiä näyttöjä. Vapaasti valittavista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia opintoja, voi antaa näytön. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanan muodostaa tutkinnon osasta vastaava opettaja/opettajat, kun kaikki osat on suoritettu. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, jolloin siitä on sovittava etukäteen. Arviointiaineisto Palaute arvioinnista annetaan opiskelijoille aineiston palauttamisen yhteydessä, jolloin hän saa katsottavakseen tuottamansa aineiston ja arviointitiedon. Opiskelijalla ja alaikäisen huoltajalla on pyydettäessä oikeus saada kopio aineistosta. Arviointiaineiston säilyttäminen: opettaja kirjaa arvosanat Vilma - opiskelijahallintajärjestelmää 2 viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Annetuista arvosanoista on toimitettava opintotoimistoon allekirjoitettu yhteenvetolista välittömästi arvosanojen antamisen jälkeen. Arviointiin vaikuttaneet asiakirjat (kirjalliset koetehtävät, tentit ja vastaukset, oppimistehtävät yms.) on opettajan säilytettävä 6 kk tutkinnon osan arvosanan antamisesta. (Arkistointimuodostusuunnitelma 231/0/041/2005. Asiakirjahallinnan suunnitelma / AMS / 4 OPETUSTOIMINTA Vahvistettu )

16 Tutkintotodistus Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot ja ammattiosaamisen näytöt, hänelle annetaan tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta. Poikkeuksen edellä mainitusta muodostavat sellaiset opinnot, joista opiskelija on saanut vapautuksen. Vapautuksen voi saada ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21 perusteella. Tutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään kaikki tutkinnon osat laajuuksineen ja arvosanoineen. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa. Näyttötodistukseen merkitään suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain arvioituna. Päättötodistukseen tulevat ammatillisten tutkinnon osien arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. Opiskelijan muualla suorittamien tunnustettujen opintojen tai muutoin hankitun osaamisen arvosanat merkitään opiskelijalle annettavaan todistukseen. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen laajuus ja sisältö lyhyesti, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Tutkintotodistuksen antaa oppilaitos. Näyttötodistuksen allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan näyttötoimikunnan (toimielimen) puheenjohtaja. Mikäli opiskelija ei ole saanut kaikista opinto-ohjelmaansa kuuluvista tutkinnon osista vähintään tyydyttävää arvosanaa, annetaan hänelle tutkintotodistuksen sijaan opintokortti suoritetuista opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä arvosanoineen. Väliaikainen todistus / opintorekisteriote Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus suoritetuista opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä myös opiskelun kestäessä. Todistuksesta tulee käydä ilmi noudatetut opetussuunnitelman perusteet ja tutkinnon laajuus. Opintorekisteriotteessa olevat tutkinnon osan jaksojen arviointinumerot kertovat oppimisen arvioinnista. Tutkinnon osan arviointi on osaamisen arviointia ja se merkitään päättötodistukseen. Erotodistus Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut tutkinnon osat ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon tai opintoja ja ammattiosaamisen näyttöjä, annetaan pyynnöstä tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä ARKALUONTEISTEN TIETOJEN KÄSITTELY Lakiin ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) on lisätty seuraava asia: 42 Arkaluonteisten tietojen käsittely Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27b, 32a, 32b ja 34a mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka lausuntoja mainituista asioista. Opiskelijan rikostaustaotetta koskevaa 32a :n mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

17 16 Etelä-Karjalan ammattiopistossa arkaluonteisia tietoja käsitellään seuraavissa tehtävissä: toimielimen jäsenet, rehtori, koulutusjohtaja, koulutuspäällikkö, kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopetuksen vastaava, ryhmänohjaaja ja koulutussihteeri. Koulutuksen järjestäjän on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin. Säilytyspaikkana tiedoille on opintotoimisto. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä. 12 OPISKELIJAHUOLTO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUKIPALVELUT Etelä-Karjalan ammattiopistolla on rehtorin hyväksymä ohjaussuunnitelma. Opiskelijahuollon tehtävänä on toteuttaa opiskelevan nuoren kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisemistä ja edistää osallisuuden lisääntymistä. Opiskelijahuoltoon kuuluu kaikille tasavertaisen oppimisen mahdollistaminen. Oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen ja niihin puuttuminen riittävän ajoissa on välttämätöntä opintojen onnistumiseksi. Tavoitteena on myös kouluyhteisön turvallisuuden edistäminen ja opiskelijoiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta sekä häirinnältä. Opiskelijahuollon tehtäviin kuuluu osaltaan myös opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja opiskelijan tukeminen niin, että opinnoista voi suoriutua normiajassa. Etelä-Karjalan ammattiopiston jokaisella koulutusalalla toimii moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat koulutusjohtaja, koulutuspäälliköt, opinto-ohjaaja(t), erityisopetusvastaava, kuraattori ja terveydenhoitaja(t). Tarvittaessa ryhmään kutsutaan muita opiskeluterveyden, opetuksen ja erityisopetuksen asiantuntijoita. Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on ennaltaehkäisevä opiskelijahuoltotyö ja akuuttien opiskelija-asioiden käsittely. Ennaltaehkäisevää opiskelijahuoltotyötä ovat muun muassa hyvän oppimisilmapiirin edistäminen, yhteistyö kotien ja muiden sidosryhmien kanssa sekä toimenpiteet päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Opiskelijahuoltoryhmä tekee yhteistyötä ryhmänohjaajien ja muiden opettajien kanssa. Varsinaisen opiskelijahuoltoryhmän ohella koulutusaloilla pidetään tarvittaessa opintoalakohtaisia, osastokohtaisia tai yksikkökohtaisia opiskelijahuollon toteuttamiseen liittyviä neuvotteluja ja tilannekartoituksia. Opiskelijahuollollinen työkokous on verkostokokous opiskelijan koulunkäynnin ja muun elämän haasteiden tukemiseksi. Työkokouksen tarkoituksena on keskustella opiskelijan asiasta yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa, opiskelijan ollessa alle 18-v. Työkokoukseen osallistuvat koulutuspäällikkö/osastonjohtaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, erityisopetusvastaava, ryhmänohjaaja sekä muita yhteistyötahoja tarvittaessa. Lappeenrannan opiskeluterveys tarjoaa moniammatillista terveyden- ja sairaanhoitoa Etelä-Karjalan ammattiopiston Lappeenrannan toimipisteissä opiskeleville ja Imatran opiskelijaterveydenhuolto Imatran toimipisteissä opiskeleville. Siihen kuuluvat terveystarkastukset ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, terveysneuvonta, oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijahuoltotyö, sairasvastaanotto sekä yhteistyö opettajien ja muiden ammattihenkilöiden kanssa. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea opintojen sujumista ja opiskelijan valmistumista ammattiin. Seurakuntien nimetyt opiskelijapastorit ja nuorisotyöntekijät ovat opiskelijoiden käytettävissä sielunhoidollisissa ynnä muissa erityiskysymyksissä. Ammattiopistoon on laadittu kriisisuunnitelma. Opinto-ohjaus Etelä-Karjalan ammattiopistolla on rehtorin , 91 hyväksymä ohjaussuunnitelma.

18 Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään ja suunnitella opintonsa ja sitoutua opiskeluun, jolloin hänen on tiedettävä tutkintoon sisältyvät opinnot ja valinnaisuus. Opiskelijan on osattava seurata opintosuoritustensa kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnittelulle. Opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa hakea ja saa hyvissä ajoin ja riittävästi tietoa opiskelemansa opiskelemaansa tutkintoon liittyvistä terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista, muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä ja tarjolla olevista ohjaus- ja tukimuodoista. Tavoitteena on, että opiskelijan terveydentilasta tai toimintakyvystä mahdollisesti aiheutuvia opiskelun esteitä voidaan poistaa esimerkiksi oppilaitoksen laboratoriotiloissa ja työsaleissa tapahtuvan opiskelun sekä työssäoppimisen aikana. Hänen tulee osata hakea tukea mahdollisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa sekä hakea työtä tai opiskelupaikkaa myös ulkomailta. Opinto-ohjausta sisältyy tutkintoon vähintään 1,5 opintoviikkoa. Lisäksi jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta riittävästi. Oppilaitos huolehtii erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia, poissaoloja tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Etelä-Karjalan ammattiopistossa opinto-ohjaus toteutetaan siten, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana osaa toimia oppilaitosyhteisössään ja suunnitella opintonsa ja sitoutua opiskeluun tietää tutkintoonsa sisältyvät opinnot ja valinnaisuudet saa tietoa jatko-opinnoista, työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongelmissa. Ammatilliseen koulutukseen valitulle opiskelijalle annetaan tietoa suoritettavista tutkinnoista, niiden opintojen muodostumisesta ja sisällöstä sekä opinnoista, joita he tarpeen mukaan valitsevat muista oppilaitoksista. Opiskelijoita tuetaan valintojen tekemisessä. Opiskelijoille laaditaan heidän valintojensa mukaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit, terveydentila, toimintakyky, yksilölliset voimavarat ja mahdollinen erityisen tuen tai apuvälineiden tarve. Tällöin otetaan erityisesti huomioon ne opiskelijat, joilla on perusopetuksen aikana tai ammatillisen koulutuksen alkaessa opiskeluun tai elämiseen liittyviä vaikeuksia. Koko henkilöstön tulee osallistua opiskelijoiden ohjaukseen, mutta päävastuu sen suunnittelusta on opinto-ohjaajalla. Opinto-ohjauksen onnistumiseksi tehdään oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa, eri oppilaitosten välillä sekä oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Etelä-Karjalan ammattiopistossa ryhmänohjaaja, aineenopettaja, osastonjohtaja ja opinto-ohjaaja auttavat opiskelijaa opiskeluun liittyvissä ongelmissa. Ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, aineenopettaja ja koulutussihteeri tiedottavat opiskelijoille opinnoista. Opiskelijoiden työllistymistä tuetaan työssäoppimisen, työpajatoiminnan sekä projektiopintojen avulla. Jatko-opintomahdollisuuksista opinto-ohjaajat tiedottavat opiskelijoille opinto-ohjauksen tunneillaan sekä henkilökohtaisena opinto-ohjauksena. Kuraattori Ammattiopistossa toimii kolme kuraattoria, Imatralla yksi ja Lappeenrannassa kaksi. Kuraattorien tehtävänä on tukea opiskelijan oppimista. Kuraattorin kanssa opiskelija voi luottamuksellisesti käydä keskustelemassa esimerkiksi opiskeluun, ihmissuhteisiin, toimeentuloon, asumiseen ja oikeusturvaan liittyvistä asioista. Kuraattorin työn tavoitteena on opiskelijoiden sosiaalisen hyvinvoinnin, myönteisen kasvun ja opiskelun tukeminen sekä sosiaalisten näkökohtien tuominen koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Kuraattori työskentelee myös yhdessä opettajan kanssa tai erikseen opiskelijaryhmissä. Ku- 17

19 raattori osallistuu alansa asiantuntijana muun muassa opiskelijahuoltoryhmän työhön, vanhempainiltoihin ja opettajainkokouksiin. Opintotoimisto Etelä-Karjalan ammattiopiston jokaisella koulutusalalla on opintotoimistopalvelut, josta saa opiskelutodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijakortit sekä muuta palvelua. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteisten palveluiden opintotoimistossa hoidetaan keskitetysti opiskelijapalveluihin liittyviä tehtäviä ja niiden kehittämistä. Opintotoimisto vastaa opiskelijahallintojärjestelmän sekä sen www-liittymän ylläpidosta yhdessä IT palvelukeskuksen kanssa. Tieto ja viestintäpalvelut ATK- ja tietoverkkopalvelujen kautta opiskelijoiden käytössä on Internet-tietoverkkoon kytketyt mikrotietokoneet, jotka ovat käytettävissä myös opetustuntien ulkopuolella koulun aukioloaikojen rajoissa. Tilojen ja laitteiden käyttöoikeus rajoittuu oppimista tukevaan toimintaan. Opiskelija sitoutuu kirjallisesti noudattamaan ATK- ja tietoverkkopalvelujen käyttöön liittyviä ohjeita ja sääntöjä. Opiskelijoiden käytössä ovat laina- ja käsikirjastokokoelmat, lehtikokoelmat sekä lukupaikkoja ja tietokoneita tiedonhakua varten.. Kodin ja koulun yhteistyö Tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista tiedottaminen on huoltajille erityisen tärkeää silloin, kun opiskelija tekee koulutusvalintoja tai tilanteissa, jolloin opiskelijan terveydentila tai toimintakyky on heikentynyt. Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään edistämään opintojen sujumista. Ryhmänohjaajat ovat yhteydessä ryhmänsä opiskelijoiden huoltajiin ja tiedottavat opiskelun etenemisestä. Yhteydenpidon kehittämiseksi huoltajiin Ekamossa on käyttössä Wilma-huoltajaliittymä. Koulutusalat järjestävät vanhempainiltoja. Vanhempia kutsutaan myös tarpeen mukaan opiskelijahuoltopalveluiden kokouksiin tai muihin neuvonpitoihin käsiteltäessä alaikäisen opiskelijan opiskelussa ilmitulleita ongelmia. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa opiskelijan huoltajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta ja kurinpitorangaistuksesta (L 951/2011,34 a ja 35 a ). Koulutuksen järjestäjän on ennen opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättämistä kuultava opiskelijaa ja hänen huoltajaansa ( L 951/2011, 35 a ). Opiskelijan huoltajaa on kuultava myös ennen opiskelijan oppilaitoksesta tai opiskelijan asuntolasta erottamista. Tuutoritoiminta Tuutoritoiminnan tarkoituksena on tehdä uusien opiskelijoiden opiskelutyön aloittaminen mahdollisimman helpoksi. Toiminnan tarkoituksena on myös luoda oppilaitokseen hyvää yhteishenkeä ja tunnetta, että täällä ei kaveria jätetä. Ammattiopistossa järjestetään vuosittain uusien opiskelijatuutoreiden koulutusta. He toimivat yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä oppilaitoksen toimintaan ja ovat oppaina, kun peruskoululaiset vierailevat oppilaitoksessa. Kerhotoiminta Kerhotoiminnan ideana on aktivoida ja tukea opiskelijan harrastuneisuutta. Ekamossa toimii liikunta- ja bändikerhotoimintaa sekä ammatillisia kerhoja. Tarjonta vaihtelee lukuvuosittain ja siihen vaikuttaa myös ammattiopiston strategialinjaukset. Kerhotoimintaa ohjaavat lukuvuosittain nimetyt kerhotoiminnan ohjaajat. Kerhotoimintaa koordinointi on sovittu osaksi yhden kuraattorin työnkuvaa. 18

20 19 Opiskelijayhdistys Ammattiopistossa toimii kaikki opetuspisteet kattava opiskelijayhdistys, jonka tehtävänä on toteuttaa opiskelijoiden kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. Opiskelijayhdistys toimii opiskelijoiden edunvalvojana ja yhdyssiteenä oppilaitoksen johtoon ja muihin yhteistyötahoihin. Liikuntatoiminta Ammattiopisto on aktiivisesti mukana SAKU ry:n opiskelijaurheilutapahtumissa, joiden lajikirjo on hyvin monipuolinen. Liikuntakerhot toimivat Lappeenrannassa ja Imatralla. Luokka-sählyturnaukset järjestetään perinteisesti syyslukukaudella, Imatralla järjestetään myös soutukisat ja laskettelutapahtuma. Kevätlukukaudella järjestetään monesti myös liikuntapäivä. Liikunnanopettajat vastaavat opiskelijaurheilusta (SAKU -toiminta). Liikuntakerhoja vetävät liikunnanopettajat ja muut sovitut ohjaajat. Kulttuuritoiminta Ekamon opiskelijat osallistuvat vuosittain järjestettävään valtakunnalliseen SakuStars-kilpailuun. Joukkue kootaan eri toimipisteiden opiskelijoista taitojen ja innokkuuden perusteella. Kerhotoiminnan kautta on onnistuttu saamaan aktiiveja musiikin harrastajia. Opiskelijoiden omaehtoinen (koulun ulkopuolinen) harrastus on tärkeä edellytys SakuStars-kilpailuun osallistumiselle. Kilpailussa nuori pääsee esiintymään oikealle yleisölle ja tuomaristolle, joka antaa myös asiallisen palautteen. Kilpailun kautta opiskelijat pääsevät tutustumaan alan muihin harrastajiin, toimimaan joukkueen jäsenenä ekamolaisena. Kilpailumatkat ja kilpailujen seuraaminen sinänsä antavat monelle nuorelle ensiarvoista kokemusta elämän myöhempiin haasteisiin. Tapahtumat ja teemapäivät Ekamossa toteutetaan tapahtumia ja teemapäiviä Saku toimintayhteistyöryhmän suunnitelman mukaisesti. Vuosittain on toteutettu mm. Hyvinvointivirta -tapahtuma, sekä kulttuuri- ja liikuntapäiviä. Lisäksi osallistutaan Sakun valtakunnallisiin tapahtumiin. 13 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Erityisopetusta säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 20 ja 21 sekä asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998, 8. Ammatillisen erityisopetuksen tulee tarjota opiskelijoille mahdollisimman esteetön ja saavutettava ammatillinen koulutus ja edellytyksen koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä tulee tiedottaa opiskelijaksi hakeutuvalle ja hänen huoltajalleen. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Ammatillisessa erityisopetuksessa tulee opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä tukea ja edistää opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaisilla tuki- ja ohjaustoimilla, monipuolisilla ja vaihtelevilla oppimisen ja osaamisen arviointimenetelmillä sekä muilla toimintatavoilla ja erityisjärjestelyillä, jotka edistävät opiskelijan opintojen onnistumista. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011) määrättyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkintojen opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät, ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Edellä mainittujen tutkintojen osalta on terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset sisällytetty ammatillisten tutkintojen perusteisiin.

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLINEN KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Helsingin palvelualojen oppilaitos Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos

Lisätiedot

tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi 2010

tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi 2010 tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi 2010 KÄYTÖN TUEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA OHJELMISTOTUOTANNON KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA MÄÄRÄYS 16/011/2010 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 2010

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 2010 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 2010 ASIAKASPALVELUN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, TARJOILIJA HOTELLIPALVELUN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, VASTAANOTTOVIRKAILIJA KOKIN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa OSAO LTK 18.11.2014 Sivu 1/39 Lukijalle Tämä julkaisu Opetussuunnitelman yhteinen osa kertoo, kuinka eduskunnan säätämät

Lisätiedot

Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori

Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori Lukijalle Seurakuntaopiston koulutuksen järjestäjänä ja oppilaitosten ylläpitäjänä toimii Kirkkopalvelut ry. Kirkkopalvelut on monialainen toimija, joka palvelee seurakuntia ja järjestöjä, kouluttaa tulevaisuuden

Lisätiedot

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010 AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOASENTAJA KUNNOSSAPITOASENTAJA VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KONEENASENTAJA KONEISTAJA LEVYSEPPÄHITSAAJA

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO 120 OV

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO 120 OV POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO 120 OV Matkailupalvelujen koulutusohjelma/osaamisala, Matkailupalvelujen tuottaja Matkailupalvelujen

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

innostu opiskelusta, onnistu elämässä

innostu opiskelusta, onnistu elämässä innostu opiskelusta, onnistu elämässä Löydä helmi opetussuunnitelman yhteinen osa www.facebook.com/liiketalousopisto Sisällysluettelo 1. Koulutuksen yleiset periaatteet Helmi Liiketalousopistossa... 3

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2012:9

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2012:9 ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot Oppaat ja käsikirjat 2012:9 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:9 ISBN 978-952-13-5194-5 (nid.) ISBN 978-952-13-5195-2 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa

Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa kestävä kehityksen sertifioitu ammatillinen oppilaitos Ravintolakoulu Perho - Helsinki Culinary School Perho Perhonkatu 11 00100 HELSINKI

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA 2011 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SISÄLTÖ JOHDANTO...3 1. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON, DATANOMI,

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona Oppaat ja käsikirjat 2012:10 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2012:10 ISBN 978-952-13-5196-9

Lisätiedot

OPS, yhteinen osa 1 (43) Hyväksytty 14.4.2014 /jory Päivitetty 2.10.2014 2.10.2014. Opetussuunnitelman yhteinen osa

OPS, yhteinen osa 1 (43) Hyväksytty 14.4.2014 /jory Päivitetty 2.10.2014 2.10.2014. Opetussuunnitelman yhteinen osa OPS, yhteinen osa 1 (43) Päivitetty Opetussuunnitelman yhteinen osa OPS, yhteinen osa 2 (43) Päivitetty Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 I HYRIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ... 5 1 HYRIAN ORGANISAATIO, STRATEGIA

Lisätiedot

Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön

Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön 2 (32) Sisältö: 1 Johdanto... 3 2 Erityistä tukea tarvitsevien opetus... 5 2.1 Opinto-ohjaus... 5 2.2 Erityisjärjestelyt...

Lisätiedot

Ahlmanin ammattiopisto TÄHTÄIMESSÄ TULEVAISUUS MEILLÄ VERSOO TULEVAISUUS

Ahlmanin ammattiopisto TÄHTÄIMESSÄ TULEVAISUUS MEILLÄ VERSOO TULEVAISUUS Ahlmanin ammattiopisto OPISKELIJAN OPAS 2013 2014 TÄHTÄIMESSÄ TULEVAISUUS hlman MEILLÄ VERSOO TULEVAISUUS AMMATTIOPISTO NUORiLLE MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA, ELÄINTENHOITAJA, PUUTARHURI, TARJOILIJA ja

Lisätiedot

tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus

tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus 1(17) OPETUSSUUNNITELMA tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus YHTEINEN OSA 2009 2(17) TAO, Turun Ammattiopistosäätiö OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Tämä opetussuunnitelman yhteinen osa koskee

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Käytön tuen koulutusohjelma. Hyväksytty 1.0/20.10.2010 Luovin johtoryhmä

Opetussuunnitelma. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Käytön tuen koulutusohjelma. Hyväksytty 1.0/20.10.2010 Luovin johtoryhmä Opetussuunnitelma Tieto- ja viestintätekniikan, datanomi Käytön tuen koulutusohjelma Hyväksytty 1.0/20.10.2010 Luovin johtoryhmä Opetussuunnitelma 3.0/30.5.2014 2 (120) Sisällysluettelo 1 Tieto- ja viestintätekniikan,

Lisätiedot

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Selkokielinen materiaali Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 1 SISÄLLYS Alkupuhe... 2 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON (LÄHIHOITAJA)

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, DATANOMI KÄYTÖN TUEN KOULUTUSOHJELMA

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, DATANOMI KÄYTÖN TUEN KOULUTUSOHJELMA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, DATANOMI KÄYTÖN TUEN KOULUTUSOHJELMA OPPILAITOSKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 9/2010 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto T U T K I N N O N P E R U S T E

Lisätiedot

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus ISBN 952-13-1832-5 (nid) ISBN 952-13-1833-3 (pdf) ULKOASU Studio Viiva Oy PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003

Lisätiedot

Pirjo Väyrynen (toim.) KAIKKI KIELIÄ OPPIMAAN Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen

Pirjo Väyrynen (toim.) KAIKKI KIELIÄ OPPIMAAN Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen Pirjo Väyrynen (toim.) KAIKKI KIELIÄ OPPIMAAN Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen OPETUSHALLITUS MONISTE 6/2001 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Kuva: Elvi

Lisätiedot

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto 2 Sisällys 1. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA JÄRVENPÄÄNKAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINENOSA Koulutuslautakunta hyväksynyt 17.8.2004 Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset 19.6.2007 48 Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset 17.6.2008

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

Ammatilliset näyttötutkinnot ARVIOIJAN OPAS. versio 1.0

Ammatilliset näyttötutkinnot ARVIOIJAN OPAS. versio 1.0 Ammatilliset näyttötutkinnot ARVIOIJAN OPAS versio 1.0 2 Hyvä arvioija, tämä arvioijan perehdytysmateriaali on valmistunut kolmen oppilaitoksen yhteistyönä Opetushallituksen osarahoittamassa LATU laadukas

Lisätiedot