Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa"

Transkriptio

1 Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa kestävä kehityksen sertifioitu ammatillinen oppilaitos Ravintolakoulu Perho - Helsinki Culinary School Perho Perhonkatu HELSINKI Phone (09) Fax (09) Hyväksytty Haaga Instituutti -säätiön hallituksessa

2 1 YHTEINEN OSA SISÄLTÖ HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA RAVINTOLAKOULU PERHO... 6 RAVINTOLAKOULU PERHON OPETUSSUUNNITELMA-PERHOSTA PARHAAT... 7 PALVELU- JA OPISKELUSITOUMUS KESKEISET ARVOT, MISSIO JA VISIO... 8 Edelläkävijyys... 9 Kumppanuus... 9 Vastuullisuus... 9 Missio... 9 Visio Ravintolakoulu Perhon oppimiskäsitys KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ravintolakoulu Perhon päästrategia Koulutuksen järjestäminen Ammatillinen perustutkinto Valinnaisuus Kokin koulutus ja aikuislukio OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lähiopetus Itsenäinen opiskelu Tiedonhankinta ja medialukutaito Verkkoavusteinen opetus Työssäoppiminen Jaksotus/ periodisointi OPINTOJEN TARJONTA JA VALINTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN OPPILAITOSTEN JA TYÖELÄMÄN KANSSA 16 7 YHTEISÖLLISYYTTÄ VAHVISTAVA TOIMINTA - PERHOLAISUUS Oppilaskuntatoiminta Tutortoiminta Kulttuuriperintöön perehtyminen OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arvioinnista tiedottaminen... 19

3 2 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Mistä opinnoista osaamisen tunnustamista voi hakea Miten tunnustamista haetaan Osaamisen tunnustamisen arviointipäätökset ja kirjaaminen Arvosanojen muuntaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi Arvioinnista päättäminen Arviointiaineiston säilyttäminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin oikaiseminen Todistukset Tutkintotodistus Erotodistus Todistus suoritetuista opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS Opiskelun aloittamisen lykkääminen OPINTO-OHJAUS JA OPISKELUN TUKIPALVELUT Opinto-ohjaus Opintososiaaliset edut Opiskelijaruokailu Opintotuki Koulumatkatuki Asuntoasiat Vakuutukset ja tapaturmat Opiskelijakortti Opiskelijahuolto HENKILÖKOHTAISTEN OPISKELUSUUNNITELMIEN LAADINTA Erityisopetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja erityisopiskelijaksi nimeäminen TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työssäoppiminen ulkomailla... 30

4 3 Työturvallisuus työssäoppimisessa AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUNNITELMA Ammattiosaamisen näytöt Toimielin HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KODIN JA OPPILAITOKSEN VÄLINEN YHTEISTYÖ SUUNNITELMA TASA-ARVOA, YHDENVERTAISUUTTA JA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVISTÄ TOIMENPITEISTÄ ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAITOJEN HYÖDYNTÄMINEN... 36

5 4 1 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, sillä matkailijoiden määrät kasvavat ja mm. hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy voimakkaasti. Lisääntynyt kysyntä kasvattaa suoraan majoitus- ja ravitsemispalveluiden tarvetta. Kansainvälistyminen vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen, ruokatottumuksiin ja raaka-aineiden monipuolistumiseen. Asiakkaiden tarpeet toisaalta yhdenmukaistuvat ja toisaalta yksilöllistyvät. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan palveluita käytetään vauvasta vaariin ja niitä tarvitaan ympäri vuoden kaikkina vuorokauden aikoina siellä, missä ihmiset ovat: työssä, vapaa-ajalla, lomilla, tapahtumissa, kauppakeskuksissa, liikenneasemilla, matkailukeskuksissa, päiväkodeissa, oppilaitoksissa, sairaaloissa, armeijassa jne. Hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä suomalaisille ja ulkomaalaisille vapaa-ajan matkustajille ja liikematkustajille tarjotaan majoitus-, ravintola- ja viihdepalveluja. Osassa hotelleista on majoitus- ja ravitsemispalveluiden lisäksi myös kokous- ja kongressi-; kylpylä-, terveys- ja hyvinvointipalveluita. Suomessa on yksityisiä hotelleja ja kotimaisia sekä kansainvälisiä hotelliketjuja. Hotellivirkailijan työ on vastaanoton asiakaspalvelua, myyntitehtäviä ja neuvontaa. Työnkuva muodostuu toimipaikkakohtaisesti. Yksittäiset ravintolat ja ravintolaketjut toimivat eri liikeideoilla. Niissä voi painottua esim. seurustelu-, edustus- tai lounasruokailu, olut- ja muu juomavalikoima, viihde-, musiikki- tai ohjelmatarjonta. Osa ravintoloista on etnisiä, ja yrittäjinä voivat toimia myös maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Kahvilat, juhla- tai pitopalvelut, liikenneasemat ja pikaruokaravintolat ovat esimerkkejä muista liikeideoista. Tarjoilijan työ on asiakaspalvelua ja myyntitehtäviä sekä ylipäänsä asiakkaiden hyvinvoinnista huolehtimista. Työnkuva muodostuu toimipaikkakohtaisesti. Catering-alalla tuotetaan ruokapalveluja kodin ulkopuolella tapahtuvaa päivittäistä ruokailua sekä edustus- ja tilaustarjoilua varten. Suurimmat päivittäiset ruokailijaryhmät ovat koululaiset ja opiskelijat. Muita asiakasryhmiä ovat muun muassa päiväkodeissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, puolustusvoimissa sekä eri työpaikkojen henkilöstöravintoloissa ruokailevat asiakkaat. Catering-alan yrityksissä toteutetaan myös juhla- ja pitopalveluita asiakkaiden yksilöllisten toivomusten mukaan. Näitä palveluita saa myös sekä ravintoloista että hotellien ravintoloista osana niiden muuta toimintaa. Ateriapalvelu kuljettaa aterioita asiakkaiden toimitiloihin, koteihin ja eri laitoksiin. Ravintoloissa kokin työ on elintarvikkeiden esikäsittelyä ja -valmistusta ja ruuan valmistusta joko suurelle joukolle kerrallaan tai annoskohtaisesti. Työnkuva muodostuu toimipaikkakohtaisesti ja liikeidean mukaan. Matkustaja- ja rahtialuksissa laivatalous on työnä rinnastettavissa hotelli- ja ravintola-alaan. Laivan taloushenkilöstö vastaa miehistön ja matkustajien majoitusja ravitsemispalveluista, tilojen puhtaudesta ja viihtyisyydestä. Laivatalousalaa säätelevät merenkulun kansalliset ja kansainväliset säädökset, jotka edellyttävät mm. koko henkilöstöltä turvallisuuskoulutusta.

6 5 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan sekä laivatalousalan työ on usein vuorotyötä, ja osalle alasta on tyypillistä suuretkin kausivaihtelut. Ala on työvoimavaltainen, ja sen kasvunäkymät ovat sidoksissa sekä matkailun menestymiseen että kotimaisen kysynnän osalta kuluttajien taloudelliseen tilanteeseen. Alan kehitys seuraa kotitalouksien ostovoiman ja kokonaistuotannon kehitystä, ja kansainväliset häiriöt heijastuvat nopeasti mm. matkailun kehitykseen. Väestön ikääntyminen ja hoivapalvelujen kysynnän voimakas lisääntyminen näkyvät erityisesti catering-alan palvelujen kysynnän kasvuna. ALAN ARVOPERUSTA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan lähtökohtia ovat asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttäminen ja elämysten tuottaminen. Tavoitteena on edistää asiakkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua tarjoamalla palveluita ja virkistystä viihtyisissä ja turvallisissa ympäristöissä. Tavoitteena on aina tyytyväinen asiakas. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan asiakaspalvelussa ja liiketoiminnassa ovat keskeisiä arvoja asiakaslähtöisyys, liiketoiminnan kannattavuus ja tuloksellisuus, palvelujen ja tuotteiden kilpailukykyinen hinta laatusuhde, turvallisuus ja terveellisyys. Myös henkilöstön työtyytyväisyyden varmistaminen on toiminnan lähtökohta. Alan eettisesti vastuullinen palvelu- ja liiketoiminta perustuu terveisiin liiketoiminnan ja kilpailun periaatteisiin, ihmisarvon ja eri kulttuurien kunnioittamiseen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen, luotettavuuteen sekä sopimusten, säädösten ja yhteiskunnallisten velvollisuuksien noudattamiseen. Myös tuote- ja asiakasturvallisuus ja toiminnan ympäristöystävällisyys ovat toiminnan lähtökohtia. Asiakkaat odottavat paitsi hyvää hinta-laatusuhdetta, myös turvallisia, terveellisiä ja eettisesti tuotettuja ruokapalveluja. Alan ammattilainen on vastuullinen, oma-aloitteinen, rehellinen, suvaitsevainen, yhteistyökykyinen ja palveluhenkinen ja hän hallitsee hyvät käytöstavat. Hän arvostaa kansallista perinnettä ja kulttuurista erilaisuutta. Hän arvostaa omaa ammattialaansa, omaa ja toisten työtä, työyhteisöään ja työympäristöään. Hän tuntee vastuunsa asiakkaista, turvallisuudesta, ympäristöstä ja on kiinnostunut työnsä ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. Alan ammattilaisella on hyvä ammatti-identiteetti. ALAN OSAAMISHAASTEITA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan työt vaativat myönteistä palveluasennetta, yhteistyökykyä ja ammatin keskeisten tietojen ja taitojen hallintaa. Alalla korostuu ihmisten välinen vuorovaikutus. Jokainen toimii osana palveluketjua ja vaikuttaa osaltaan asiakastyytyväisyyteen ja työyhteisöön. Osaamisen painopisteitä ovat asiakaspalveluosaaminen ja yhteistyö- ja tiimityötaidot. Ruoan valmistustehtävissä korostuvat hyvät kädentaidot ja vahva ruokatuotantoprosessi- ja hygieniaosaaminen. Erilaiset ravitsemustarpeet ja erityisruokavaliot edellyttävät niiden valmistukseen ja tarjoiluun liittyvien perusasioiden hallintaa. Aterioita valmistetaan joko yhdelle tai jopa tuhansille asiakkaille kerrallaan. Hyvä tuote- ja raaka-ainetuntemus sekä turvallisten ja ergonomisten työmenetelmien osaaminen korostuvat.

7 6 Asiakkaiden kulutustottumukset ja odotukset muuttuvat. He ovat yhä vaativampia ja odottavat entistä yksilöllisempää palvelua ja räätälöityjä tuotteita. Suomalaisen ruoan laadun kehittäminen, lähiruoan ja luomuruoan edistäminen sekä ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen ovat avainasemassa kulutustottumusten ohjaamisessa. Näistä syistä tarvitaan muutosvalmiutta ja halua kehittää omaa ammattitaitoa. Töitä tekemällä taidot karttuvat ja osaaminen lisääntyy. Toimialan ja sen yritysten ja toimipaikkojen kasvun ja menestyksen edellytyksenä on hyvä liiketaloudellinen tulos. Sen syntymiseen vaikuttaa jokainen henkilöstöön kuuluva. Tämä korostaa asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen tärkeyttä ja myyntitaitojen hyvää hallintaa. Jokaisen on ymmärrettävä, mistä toimipaikan tulos muodostuu ja miten siihen vaikutetaan. Yrittäjyys ja siihen liittyvien perustaitojen mm. yrityksen perustamisen, liikeideaajattelun ja markkinoinnin perusteiden tulee olla osa jokaisen alalla toimivan perustaitoja. Kansainvälisyys voi näkyä alan henkilöstön ja asiakkaiden kulttuuritaustassa ja kulutustottumuksissa. Alalla työskentelee maahanmuuttajataustaisia henkilöitä eri ammateissa. Kansainvälistymisen seurauksena henkilöstöltä vaaditaan hyvää ja monipuolista kielitaitoa ja eri kulttuuritaustaisten henkilöiden välistä yhteistoimintaa ja kulttuurien ymmärtämistä. Alan nopea tekninen kehitys edellyttää, että jokaisen alalla työskentelevän on osattava käyttää työssään monipuolisesti tietotekniikkaa. Tietotekniikka ja internet ovat hotelli- ja ravintola- ja catering-palvelujen varaus-, myynti- ja tilauskäytäntöjen perusta. Reseptiikan, tavaroiden tilaustoiminnan ja logistiikan hallinta korostuu alalla erityisesti. Myös markkinointi ja erilainen raportointi ja seuranta tapahtuvat useimmiten sähköisten viestimien välityksellä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on yhteinen haaste, joka edellyttää toimia myös tällä alalla. Yritysten ja julkisen sektorin toiminnassa korostuvat ympäristöystävälliset toimintatavat ja energiatehokkuus. Alan toimintaympäristöjen koko henkilöstö vaikuttaa näihin asioihin. 2 RAVINTOLAKOULU PERHO Ravintolakoulu Perho on Suomen ensimmäinen hotelli- ja ravintolaoppilaitos. Se aloitti toimintansa vuonna 1935 aluksi vuokratiloissa eri puolilla Helsinkiä. Nykyinen professori Aarne Ervin suunnittelema koulurakennus valmistui vuonna Koulutalo on suojeltu. Ravintolakoulu Perho on yksi Haaga Instituutti säätiön toimintayksiköistä. Muut yksiköt ovat Ravintola Perho, Haaga-Perho, säätiön kiinteistöt ja konsernipalvelut. Yhdessä yksiköt muodostavat Haaga Yhtymä-konsernin. Säätiön tytäryhtiöitä ovat Hotel Haaga Oy ja Kiinteistö Oy Haaga-Perhon Asunnot. Lisäksi säätiö on osakkaana HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa. Perinteillä ja koulun hyvällä maineella on suuri merkitys henkilöstölle ja koulun opiskelijoille. Toivomme, että jokainen perholainen omalta osaltaan kartuttaa tätä perintöä tuleville opiskelijoille.

8 7 RAVINTOLAKOULU PERHON OPETUSSUUNNITELMA-PERHOSTA PARHAAT Ravintolakoulu Perhon opetuksen toteutussuunnitelma (myöhemmin opetussuunnitelma) on pedagogisen toimintamme tärkein asiakirja ja opetustoiminnan perusta. Se perustuu opetushallituksen määräykseen Hotelli-, ravintola-ja cateringalan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteista, joita on noudatettava lukien. Opetussuunnitelman yhteinen osa määrittää pedagogisen toiminnan yleiset linjaukset. Perhon opetussuunnitelma on laadittu palvelemaan koulumme opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa sekä toimimaan oppilaitoksen sisäisen kehittämisen ja laadunvarmistuksen välineenä. Se on henkilöstön hyvin tuntema ja noudattama. Lisäksi opetussuunnitelmamme tehtävä on välittää opiskelijoille tietoa opintojen suunnittelua varten, ilmaista sidosryhmille koulumme keskeiset painotusalueet ja toimintatavat sekä toimia yhteistyö- ja keskusteluvälineenä arvioidessamme koulutuksen vaikuttavuutta. Opetussuunnitelman yhteinen osa varmistaa opiskelijan näkökulmasta mm. yksilöllisten opintopolkujen toteutumisen, valinnaisuudet ja yhtenäiset menettelytavat oppimisen arvioinnissa, osaamisen tunnustamisessa, työssäoppimisessa ja opiskelijahuollossa. Opetussuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä vastaa koulutuspäällikkö yhdessä Perhon opetussuunnitelmatiimin kanssa. Opetussuunnitelmatiimissä ovat edustettuina koulutusohjelmien ammatillisia opettajia, opinto-ohjaajat, ammattitaitoa täydentävien opintojen edustaja sekä kestävän kehityksen ja verkkopedagogiikan asiantuntija. Opetussuunnitelmatiimi hankkii aktiivisesti palautetta opiskelijoilta, elinkeinon edustajilta ja opettajilta sekä kehittää niiden pohjalta opetuskäytäntöjä. Pidämme tärkeänä, että opetussuunnitelmatyö koulussamme on myös osa koko oppilaitosyhteisön yhteisöllistä kehittämistyötä ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on, että opetussuunnitelmamme vastaa työelämän vaatimuksia, antaa opiskelijoillemme mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja hyvään itsenäiseen elämään myös omien henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta. Opetusjärjestelymme varmistavat tutkinnon suorittamisen määräajassa, mutta tukevat opintojen etenemistä myös tavoiteaikaa nopeammin. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana. Ravintolakoulu Perhon opetussuunnitelma jakautuu tähän yhteiseen osaan ja koulutusohjelmakohtaisiin osiin, joissa on kuvattu eri koulutusohjelmien ja tutkinnon osien tavoitteet sekä tutkinnon rakenne. Jokaiselle opiskelijalle laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma perustuu näihin asiakirjoihin. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten tutkinnon osat jakaantuvat opintojaksoiksi ja miten työssäoppiminen sekä ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat opintoihin. Opetussuunnitelmamme vahvistaa Haaga Instituutti-säätiön hallitus ja toimielin vahvistaa arviointisuunnitelman näyttöaineistoineen. Opetussuunnitelman sisällöt ja linjaukset on tarkistettu lukuvuoden 2013 aikana.

9 8 Opetussuunnitelmaamme täydentävät lisäksi seuraavat asiakirjat: Arvioinnin ohjeet Arvioinnin toteuttaminen ammatillisissa tutkinnon osissa Järjestyssäännöt Kansainvälinen kriisisuunnitelma Kansainvälisyysstrategia Kestävä kehitys ja turvallisuus Perhossa Kriisisuunnitelma Opinnäytetyön laatiminen Opiskelijan ohjaus- ja hyvinvointisuunnitelma Pelastussuunnitelma Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Turvallisuusohjeet Työelämä- ja kumppanuusstrategia Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt Perhossa Opiskelijoille vuosittain jaettava Opinto-opas sisältää opiskeluun liittyviä toimintaohjeita ja kuhunkin lukuvuoteen kuuluvia tiedotteita. PALVELU- JA OPISKELUSITOUMUS Laatujärjestelmäämme kirjattu opetussuunnitelman sisällöllinen tavoite on tuottaa opiskelijoille laaja-alainen ammattitaito sekä valitsemansa koulutusohjelman erityisosaaminen hotelli- ja ravintola-alalla ja edesauttaa näin työllistymistä sekä mahdollisuutta itsenäiseen elämään. Jokaisen opiskelijan työllistyminen koulutuksen jälkeen, innostus jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä oman elämän hallinta ovat mahdollisia vain koulun ja opiskelijoiden yhteistyöllä. Palvelusitoumus Ravintolakoulu Perho sitoutuu järjestämään koulutuksen siten, että opiskelija saa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet sekä erikoistunutta osaamista työelämän asettamien edellytysten mukaisesti, innostuu itsensä kehittämisestä ja elinikäisestä oppimisesta ja toimii sen mukaan sekä työllistyy koulutuksen jälkeen. Opiskelusitoumus Opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan, tietää opetussuunnitelman tavoitteet ja sitoutuu asettamaan omat oppimistavoitteensa. Hän osallistuu säännöllisesti opetukseen, ilmoittaa mahdollisista poissaoloistaan, noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä sekä kunnioittaa toisten ja koulun yhteistä omaisuutta. Opiskelija huolehtii omasta ja muiden viihtyisyydestä asennoitumalla positiivisesti kouluyhteisöön ja oppimiseen noudattamalla hyviä käytöstapoja. 3 KESKEISET ARVOT, MISSIO JA VISIO Perusarvot on määritelty yhdessä koko Ravintolakoulu Perhon henkilökunnan kanssa ja niitä tarkastellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Perusarvot on kirjattu Perhon kehityssuunnitelmaan (Perhon KeSu).

10 9 Edelläkävijyys Edelläkävijyys toiminnassamme tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä erinomaiseen laatuun, esimerkillisyyttä, innostusta, kokeiluhalukkuutta ja innovointia. Huippukoulussa huolehdimme henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista sekä tarjoamme opiskelijoille monipuoliset oppimisympäristöt ja vaihtelevat opetusmenetelmät ja varmistamme riittävät tukitoimet. Kehitämme toimintaamme ennakointitietoon perustuen ja työelämän tarpeet huomioiden. Kumppanuus Kumppanuus perusarvonamme tarkoittaa, että pyrimme saavuttamaan tavoitteemme tekemällä yhteistyötä keskeisten asiakkaidemme, eli opiskelijoiden ja työelämän kanssa, ja verkostoitumalla muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Arvostamme kumppaneitamme ja huolehdimme heidän tyytyväisyydestään. Asetamme kuitenkin myös rajoja kumppanuuksille ja auttamiselle. Kumppanina perholainen itse on oikeudenmukainen, luotettava ja tasapuolinen asiantuntija. Kumppanuus on myös yhdessä ajattelua, yhdessä tekemistä ja sellaisia valintoja, joissa edistämme koko yhteisön etua unohtamatta yksilön oikeuksia ja niiden kunnioittamista. Olemme oikeudenmukaisia ja tasapuolisia. Luotamme toisiimme, arvostamme toistemme ammattitaitoa ja työsuorituksia sekä noudatamme yhdessä sovittuja toimintatapoja. Pyrimme yhteisymmärrykseen sekä erimielisyyksien avoimeen käsittelyyn toimiessamme yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Jokaisella perholaisella ja myös opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja kouluyhteisöä koskeviin päätöksiin. Vastuullisuus Missio Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että tiedostamme ja ymmärrämme, että meillä on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä verovaroin kouluttaa ja kasvattaa yhteiskuntaan hyviä työntekijöitä sekä vastuunsa tuntevia kansalaisia. Onnistumme tässä tehtävässä, kun tunnemme toimintaamme säätelevät ohjeet ja määräykset, kuten esim. opetussuunnitelman ja tarjoamme kaikille opiskelijoillemme hyvään ammattitaitoon tähtäävän ja kannustavan oppimisympäristön. Olemme toiminnassamme joustavia ja ohjaamme opiskelijoitamme itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen. Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sekä kansallisiin että toimialamme kehityshankkeisiin. Kestävän kehityksen periaatteet ovat mukana kaikessa toiminnassamme, ja toimimme niissä hyvänä esimerkkinä asiakkaille ja kumppaneille. Varmistamme toimintamme jatkuvuuden resurssien tarkoituksenmukaisella kohdentamisella. Vaalimme perinteitä ja järjestämme tilaisuuksia epäviralliseen keskusteluun ja yhdessäoloon. Toiminnassamme korostuvat yhteisvastuu, yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä kulttuuriperintö. Uudistamme palvelualojen osaamista Ravintolakoulu Perho kehittää ravintola-alan ammatillista osaamista ja oppimista sekä tuottaa muuttuvassa työelämässä menestyviä osaajia, joilla on valmiuksia toimia yhteiskunnassa vastuullisesti ja itsenäisesti.

11 10 Visio Parasta palvelukykyä Perhosta 2020 Ravintolakoulu Perho on ravintola-alalle aikovien opiskelijoiden ykkösvalinta. Kaikki opiskelijamme läpäisevät ja työllistyvät. Opinnot on mahdollista suorittaa joustavasti, yksilöllisesti ja työelämän tarpeet huomioiden. Ravintolakoulu Perhon oppimiskäsitys Ravintolakoulu Perhon oppimiskäsityksen mukaan opiskelija rakentaa osaamistaan omista lähtökohdistaan ja omiin kokemuksiinsa perustuen. Oppimista tapahtuu sekä yksilöllisesti että vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Opiskelija lisää omaa osaamistaan käsittelemällä oppimiskokemuksiaan yhdessä muiden opiskelijoiden, ravintola-alan ammattilaisten ja opettajiensa sekä koulun muun henkilökunnan kanssa. Opiskelija on aktiivinen toimija, joka haluaa kehittää itseään jatkuvasti. Ammatillinen kasvu ja kehittyminen perustuvat erilaisten yhteisöllisten oppimistilanteiden luomiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä. Työssäoppiminen aidoissa työympäristöissä on merkittävä opetusmenetelmä. Opiskelijalla on mahdollisuus edetä opinnoissaan yksilöllisesti oman elämäntilanteensa mukaisesti. Opiskelijoita tuetaan oppimistyylit ja erilaisuus huomioiden. Opettaja on opintoja ohjaava, kannustava ja opiskelijan kehittymistä tukeva asiantuntija. Opettajan tehtävänä on tukea opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Tavoitteena on, että opiskelija kehittyy itseohjautuvaksi, vastuulliseksi, yhteistyökykyiseksi ja sosiaalisesti taitavaksi ravintola-alan ammattilaiseksi sekä hyväksi yhteiskunnan jäseneksi. Alan ammattilaisena hän kehittää jatkuvasti itseään muuttuvassa ympäristössä.

12 11 4 KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoita ammattiin ja itsenäiseen elämään. Koulutus tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). Ravintolakoulu Perhon opetus- ja kasvatustyön keskeisenä tehtävänä on tukea ja vahvistaa näiden valmiuksien kehittymistä opiskelijan opintojen kaikissa vaiheissa. Perustutkinnon suorittanut hallitsee ravintola- ja cateringalan perusvalmiudet ja hän on lisäksi erikoistunut asiakaspalvelun tai ruoanvalmistuksen tehtäviin. Perustutkinnon tavoitteena on saada alalle palveluhenkisiä, vastuullisia, omaaloitteisia, luotettavia ja yhteistyökykyisiä työntekijöitä. Ravintolakoulu Perhon päästrategia Päästrategia ja strategiset valinnat Haaga Instituutti -säätiön ylläpitämä Ravintolakoulu Perho on yksityinen, hyvin verkostoitunut ravintola-alan oppilaitos ja ammatillisen koulutuksen laatujohtaja. Tarkoituksenmukainen koulutustarjonta, Perho Quality toimintaa ohjaavana järjestelmänä, ammattiin ja itsenäiseen elämään valmentava oppiminen, asiakkuuksien ja kumppanuuksien hallinta, oppiva organisaatio, kansainvälisyys, kestävä kehitys, avoin ja luotettava viestintä ja näkyvyys sekä hallittu talous ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä laatujohtajuuden edellyttämään ja visiomme mukaiseen parhaaseen palvelukykyyn. Strategiset valinnat Tarkoituksenmukainen koulutustarjonta Opiskelijamme voivat suorittaa Perhossa hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon sekä peruskoulu- että lukiopohjalta opetussuunnitelmaperusteisesti. Tarjoamme lisäksi mahdollisuuden ammatillisen perustutkinnon ja lukion suorittamiselle samanaikaisesti kokin koulutusohjelmassa yhteistyössä Eiran aikuislukion kanssa. Peruskoulupohjaisille opiskelijoille tarjoamme tarjoilijan ja kokin koulutusohjelmat. Englanninkielisen tutkinnon suorittamiseen kokin koulutusohjelmassa ylioppilaspohjalta valitsemme vuosittain yhden ryhmän Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä vastuullista toimintaa hallitusohjelmassa kirjatun yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Kohdennamme opetuspaikkoja perusopetuksen päättäneille ja alle 25-vuotiaille ilman toisen asteen tutkintoa oleville hakijoille. Johtotiimi yhdessä säätiön hallituksen kanssa tekee linjaukset ja päätökset tulevaisuuden koulutustarjonnasta. Järjestämisluvan mukainen kokonaisopiskelijamäärä on alkaen 490. Tavoitteena on, että perustutkintoja suoritetaan vuosittain vähintään 170. Opiskelijamäärämme kasvaa vuoteen 2016 mennessä 60:lla ja on yhteensä 550. Ravintola Perho Toimintamme käsittää ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi myös koulutusta palvelevan liiketoiminnan. Ravintola Perho toimii opiskelijoiden ensimmäisenä turvallisena työssäoppimispaikkana.

13 12 Tavoitteena on myönteisten asenteiden ja ammatti-identiteetin kehittyminen, hyvät käytöstavat sekä työelämän pelisääntöjen oppiminen. Ravintolaa markkinoidaan opetusravintolana ja opiskelijoiden oppiminen on näkyvästi esillä. Asiakaspalvelu on mahdollisimman sujuvaa ja liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaista. Koulutuksen järjestäminen Ammatillinen perustutkinto Ravintolakoulu Perhossa suoritetaan Hotelli-, ravintola- ja cateringalan ammatillinen perustutkinto, joka jakautuu tarjoilijan ja kokin koulutusohjelmiin. Tutkinto suoritetaan oppilaitosmuotoisena opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti ja on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa (= kolme vuotta). Opiskeluaika voi kuitenkin vaihdella yksilöllisen etenemisväylän, aiempien opintojen ja mahdollisen työkokemuksen mukaan. Lukion oppimäärän suorittaneen opiskelijan opiskeluaika on kaksi vuotta. Erityisistä syistä opiskelijan opiskeluaikaa voidaan pidentää jopa viiteen vuoteen. Koulutukseen sisältyy työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta eli työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Koulutukseen haetaan yhteishaun tai suoran haun kautta (Restaurant Cook) peruskoulun tai lukion päättötodistuksella. Tutkinnon muodostuminen Tutkinto muodostuu ammatillisista (90 ov), ammattitaitoa täydentävistä (20 ov) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 ov) opinnot ammatilliset tutkinnon osat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat vapaasti valittavat tutkinnon osat yhteensä 120 ov laajuus 90 ov kaikille pakollinen tutkinnon osa(mara)20 ov koulutusohjelman pakolliset osat ov valinnaiset tutkinnon osat ov 20 ov pakollisia 16 ov valinnaisia 4 ov 10 ov Voivat sisältää ammatillisia, yhteisiä tai lukio-opintoja sekä työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua 120 ov

14 13 Tutkinnon muodostuminen peruskoulupohjaisessa koulutusohjelmassa Ensimmäinen vuosi on kaikille opiskelijoille yhteinen ja koulutusohjelmaopinnot alkavat toisena vuonna. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat samoin kuin työssäoppiminen sekä ammattiosaamisen näytöt (N)sijoittuvat koko koulutuksen ajalle seuraavasti. 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Kaikille pakollinen tutkinnon osa Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimiminen 20 ov N Ammatilliset valinnaiset 10 ov N Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 ov Tarjoilijankoulutusohjelman Kokin koulutusohjelman pakolliset osat pakolliset osat Asiakaspalvelu ja myynti 20 ov Lounasruokien valmistus 20 N ov N Annosruokien ja juomien Annosruokien valmistus 17 tarjoilu 17 ov N ov N Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 3 ov Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat: 20 ov NN Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 7 ov Vapaasti valittavat 10 ov N= työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö Tutkinnon muodostuminen lukiopohjaisessa koulutusohjelmassa (kokki) 1.vuosi 2.vuosi Kaikille pakollinen ( Majoitus ja ravitsemispalveluissa toimiminen)20 ov Koulutusohjelman pakollinen osa(lounasruokien valmistus 20 ov) Koulutusohjelman pakollinen osa (Annosruokien valmistus 20 ov) Ammatilliset valinnaiset 20 ov Valinnaisuus Ravintolakoulu Perhon opetussuunnitelma mahdollistaa yksilöllisen valinnaisuuden opiskelijoille syventää, laajentaa tai täydentää osaamistaan. Perusteissa on ammatillisia opintoja yhteensä 90 opintoviikkoa (ov), joista 30 opintoviikkoa on ammatillisia valinnaisia ja 10 opintoviikkoa on vapaasti valittavia opintoja. Vapaasti valittavien tutkinnon osien tehtävänä on tukea koulutuksen yleisiä tavoitteita. Ne voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukio-opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Lisäksi ammattitaitoa täydentäviin opintoihin sisältyy valinnaisia opintoja neljä opintoviikkoa. Näiden tutkinnon osien tehtävänä on tukea ammattitaidon saavuttamista ja täydentää ammattitaitoa.

15 Kokin koulutus ja aikuislukio Perhossa on mahdollisuus suorittaa yhtä aikaa sekä perustutkinto kokin koulutusohjelmassa että aikuislukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto. Koulutus järjestetään yhdessä Eiran aikuislukion kanssa. Englanninkielinen koulutus (Restaurant Cook) Erityisenä koulutustehtävänä Ravintolakoulu Perho järjestää englanninkielistä koulutusta kokin koulutusohjelmassa lukio-opinnot tai vastaavat suorittaneille. Tutkinnon osan suorittaminen Perhossa voi suorittaa myös tutkinnon osan kerrallaan, mikäli se on opiskelijan työllistymisen tai elämäntilanteen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijalle tehdään tällöin aina suunnitelma koko tutkinnon suorittamisesta yhdessä opiskelijan ja työelämän kanssa. Tutkinnon laajentaminen Ravintolakoulu Perhossa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa enemmän tutkinnon osia silloin kun se on opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi laajentaa tutkintoaan ammattitaitoa täydentävillä tutkinnon osilla, ammatillisilla tutkinnon osilla tai vapaasti valittavilla tutkinnon osilla. 5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opiskelijalla on oikeus, mahdollisuus ja velvollisuus oman opiskelunsa suunnitteluun, valintoihin, arviointiin ja yksilöllisyyteen opinnoissa, huomioiden kuitenkin opetussuunnitelman perusteiden määräykset. Opetuksessa ja ohjauksessa huomioidaan opiskelijoiden yksilölliset tarpeet j a varmistetaan, että kaikki opiskelijat saavat riittävästi opetusta, tarvitsemaansa ohjausta sekä tukea ammatillisessa kasvussa. Opetus järjestetään ryhmäkohtaisesti suunniteltujen opintopolkujen avulla ja näin pyritään säilyttämään myös mahdollisimman pysyvät, tutut ja turvalliset ryhmät. Hyvän opetuksen toteuttaminen edellyttää opiskelijan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien ja yksilöllisten opintopolkujen tekemistä ja opiskelijan opiskelun etenemisen seurantaa. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei muusta ole sovittu. Lähiopetus Pääosa opetuksesta järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksessa opettaja ja opiskelija sekä ryhmä, jossa opiskelu tapahtuu, ovat välittömässä keskinäisessä yhteydessä toisiinsa. Aika ja paikka ovat selvästi määriteltyjä. Opetuksessa suositaan osallistavia opetusmenetelmiä ammattityössä keittiössä, tarjoiluluokissa ja teoriaopetuksessa. Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, kuten kielten ja matematiikan opetusta integroidaan myös ammatillisiin opintoihin. Lähiopetus voi pitää sisällään myös asiakastöitä, yritysvierailuja ja tutustumiskäyntejä alan kohteisiin.

16 15 Itsenäinen opiskelu Koulutukseen sisältyy myös itsenäistä opiskelua. Lähiopetuksen rinnalle voidaan myös yhdistää itsenäistä opiskelua jossa oppija työskentelee yksin tai ryhmänsä kanssa hakien tarvitsemaansa tietoa ja aineistoa. Tarvittaessa opiskelija saa ohjausta opettajalta esimerkiksi puhelinaikoina, sähköpostin, Wilman, Moodle- verkko-oppimisalustan tai sosiaalisen median kautta. Tiedonhankinta ja medialukutaito Ravintolakoulu Perhon tieto- ja kirjastopalvelut tukevat monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Tieto- ja kirjastopalvelujen tavoitteena on vahvistaa opettajien ja opiskelijoiden tiedonhankinnan taitoja ja hankkia ajantasaista aineistoa oppimisen tueksi. Tavoitteena on myös lisätä opiskelijoiden tietoaineistojen käyttöön ja tiedon kriittiseen arviointiin liittyviä valmiuksia sekä työelämässä että yhteiskunnassa toimimiseen. Omalla ammattialalla ajan tasalla pysyminen vaatii hyviä tiedonhankintataitoja ja jatkuvaa omien tietojen päivittämistä sekä tietoverkkojen monipuolista hyödyntämistä. Ravintolakoulu Perhon tieto- ja kirjastopalveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Tavoitteena on laatia digitaalinen opetus- ja oppimateriaalikirjasto, jonka kautta digitaaliset opetusmateriaalit ovat kaikkien käytössä. Verkkoavusteinen opetus Verkkoavusteinen opetus on opetusmenetelmä, joka voidaan jakaa ohjattuun verkkoavusteiseen opetukseen, itseopiskeluun verkossa sekä monimuoto-opetukseen, jossa yhdistellään lähiopetusta ja verkkoavusteista opetusta. Jokaiseen tutkinnonosaan sisältyy verkkoavusteista opetusta. Ravintolakoulu Perhossa käytetään Moodle- verkko-oppimisalustaa. Se tarjoaa hyvät työvälineet verkkoavusteiseen opetukseen mutta myös varsinaiseen verkko-opiskeluun. Oppimisalusta mahdollistaa erityisesti opetusmateriaalien kokoamisen ja jakamisen verkossa, tiedottamisen ja yhteydenpidon, yhteisölliset ja yksilölliset oppimistehtävät, palautteen antamisen sekä osaamisen arvioinnin. Oppimisalustan rinnalle on nousemassa sosiaalinen media, joka mahdollistaa uuden pedagogisen ajattelun ja entistä avoimemman ja yhteisöllisemmän toimintakulttuurin rakentumisen. Ravintolakoulu Perho on myös aktiivisesti mukana koulutusallianssin kanssa kehittämässä uusia oppimisympäristöjä, jossa näitä sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää. Opettajien ja opiskelijoiden käytössä on riittävä määrä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön laitteita ja välineitä tiedon hakuun, tiedon tuottamiseen sekä viestintään. Näitä laitteita ovat mm. Smart-board interaktiiviset esitystaulut, tablettitietokoneet, kannettavat sekä pöytätietokoneet. Sosiaalisen median käyttö mahdollistaa myös mobiililaitteiden ja älypuhelimien hyödyntämisen opetuksessa sekä oppimisessa.

17 16 Työssäoppiminen Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppiminen on Perhossa ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva tärkeä ja keskeinen oppimismenetelmä sekä koulutuksen järjestämismuoto. Koulutusohjelmasta riippuen työssäoppimista sisältyy opintoviikkoa kaikkiin ammatillisiin ja vapaasti valittaviin opintoihin. Työssäoppimisjaksot suoritetaan opetusravintola Perhossa ja sovituissa koulun ulkopuolisissa hotelli- ja ravintola-alan yrityksissä kotimaassa tai ulkomailla. Opiskelijoille räätälöidään yksilöllisesti oppimispolkuja, jotka voivat sisältää hyvinkin laajoja määriä työssäoppimista opiskelijan osaaminen ja elämäntilanne huomioiden. Jaksotus/ periodisointi Ravintolakoulu Perhossa on käytössä jaksoluku ja opetus jaetaan kahdeksaan viiden viikon jaksoon. Periodisointisuunnitelmassa huomioidaan, että tutkinnon osaan kuuluvat opinnot on mahdollista suorittaa yhtäjaksoisesti. 6 OPINTOJEN TARJONTA JA VALINTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN OPPILAITOSTEN JA TYÖELÄMÄN KANSSA Opiskelija voi halutessaan valita opintoja muista ammatillisista oppilaitoksista, lukiosta, ammattikorkeakoulusta tai avoimesta korkeakoulusta. Opiskelija voi halutessaan suorittaa ammatillisen tutkinnon sekä ylioppilastutkinnon. Ravintolakoulu Perho tekee yhteistyötä Eiran aikuislukion kanssa tarjoamalla mahdollisuutta suorittaa aikuislukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto yhtä aikaa ammatillisen perustutkinnon kanssa.(kokin koulutusohjelmassa). Allianssikoulujen, Helmi Liiketalousopiston ja Mercuria Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen yhteiseltä tarjottimelta opiskelijoilla on mahdollisuus valita mm yrittäjyysopintoja sekä osallistua kansainvälisiin projekteihin. Opiskelijan kanssa yhdessä voidaan suunnitella myös opintopolku, joka suoritetaan työssäoppimalla Perhon yhteistyöyrityksissä. Työelämän tarjoamiin projekteihin (kuten erilaisiin tilaisuuksien järjestelyihin) osallistutaan, mikäli ne ovat opetussuunnitelman tavoitteiden ja opiskelijan kehittymisen kannalta tarkoituksenmukaisia.

18 17 7 YHTEISÖLLISYYTTÄ VAHVISTAVA TOIMINTA - PERHOLAISUUS Ravintolakoulu Perho on Haaga Yhtymän strategian mukaisesti profiloitunut yksialaiseksi hotelli- ja ravintola-alan kouluttajaksi, jolla on pitkät ja kunniakkaat perinteet sekä arvostettu ja vahva asema alan kouluttajana. Perhon historiaan liittyy tuhansia menestystarinoita, jotka vahvistavat ja ohjaavat toimintakulttuuriamme. Jaetun ja osallistavan johtamisen sekä tiimityöskentelyn tavoitteena on lisätä kaikkien kouluyhteisön jäsenten sekä henkilöstön että opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta päätöksenteossa sekä tulevaisuuden ennakoinnissa ja suunnittelussa. Opetussuunnitelma on koulun keskeinen kasvatustoimintaa, oppimista ja opetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaava asiakirja, joka toimii keskeisenä yhteistyömme välineenä. Käsitys oppimisen ja kasvatuksen tärkeistä tavoitteista luodaan henkilöstön yhteisten keskustelujen perusteella. Opiskelijan vastuuta omasta kasvustaan ja oppimisestaan korostetaan opettajan toimiessa ohjaajana ja kannustavana valmentajana. Opetussuunnitelman perusteiden määrittelemä opetus- ja kasvatustehtävä voi toteutua vain yhteisöllisessä toimintakulttuurissa, jossa olennainen osa ovat avoimet ja toimivat henkilöstön sekä opiskelijoiden vuorovaikutussuhteet ja positiivinen työilmapiiri. Yhteinen tavoitteemme on kehittää opiskelijasta vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Yhteistyötaitojen kehittymiseksi opiskelijalle opetetaan taitoja toimia erilaisten ihmisten kanssa ja tiimin jäsenenä sekä olla joustava ihmissuhteissa ja ottaa muut ihmiset huomioon. Opiskelijat ovat mukana erilaisten tapahtumien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Yhteisöllisyyden rakentaminen alkaa heti orientaatiojaksolla, jolloin tutustutaan kouluun, henkilöstöön, toimintakulttuuriin, opiskelijatovereihin ja opetussuunnitelmaan, asetetaan tavoitteet sekä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja toimintatavoista. Koulutuksen aikana opiskelijoita kannustetaan ja tuetaan osallistumaan koulun toimintaan, ottamaan vastuuta koulun fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta oppimisympäristöstä sekä sen kehittämiseen. Opiskelijoita osallistetaan kannustamalla heitä oppilaskuntatoimintaan sekä opetussuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen sekä kestävän kehityksen edistämiseen. Arvostamme ja kehitämme yhteisöllisiä oppimistapoja ja -menetelmiä, mikä tarkoittaa opiskelua suhteellisen pysyvissä opiskeluryhmissä, yhteistoiminnallisia oppimismenetelmiä ja yhteisten arvojen sekä toistemme kunnioittamista. Oppilaskuntatoiminta Ravintolakoulu Perhossa toimii oppilaskunta, jonka jäseniä ovat kaikki Perhon opiskelijat. Oppilaskuntaa edustaa ja sen toimintaa johtaa oppilaskunnan hallitus, johon on valittu jokaisesta ryhmästä vähintään yksi edustaja.

19 18 Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on suunnitella ja edistää kaikkien opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskeluedellytyksiä. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on vaikuttaa koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä kasvattaa oppilaitoksen me-henkeä. Oppilaskuntatoiminnan kautta opiskelijoilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, osallistua koulun toimintaan sekä vaikuttaa päätöksiin. Mahdollisuus vaikuttaa asioihin vahvistaa hyvinvointia ja antaa valmiuksia neuvottelutaitoihin, ongelmanratkaisuun ja rakentavaan keskusteluun. Oppilaskunta järjestää erilaisia yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia, kuten teemaja liikuntapäiviä. Oppilaskuntatoiminta on tavoitteiden asettamista, keskustelua, pohtimista, päätöksien tekemistä, vastuun ottamista tehdyistä päätöksistä sekä oman toiminnan arviointia. Oppilaskuntatyöskentelyssä opiskelijat saavat kokemusta vaikuttamisesta sekä aktiivisena kansalaisena toimimisesta. Ravintolakoulu Perhossa opiskelijoita kannustetaan osallistumaan oppilaskunnan ja eri kehittämistiimien toimintaan, mistä heille tunnustetaan vapaasti valittavia opintoja. Oppilaskunnan toimintaa tuetaan antamalla heidän käyttöönsä tilat ja tarvittavat välineet. Lisäksi opiskelijoiden toimintaa tuetaan tarvittaessa myös taloudellisesti. Oppilaskuntatoimintaa ohjaa tehtävään nimetty henkilöstön edustaja. Tutortoiminta Tutoroinnin avulla ohjataan ja tuetaan uusia opiskelijoita opintojen alkuvaiheessa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä opiskelun alkuvaiheen ongelmia ja parantaa opiskelijoiden viihtymistä. Tutoroinnista kiinnostuneille toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille järjestetään koulutusta mm vuorovaikutus-, viestintä-ja esiintymistaidoissa sekä opitaan kannustavia toimintatapoja. He tutustuttavat uudet opiskelijat opintoihin Ravintolakoulu Perhossa ja sen toimintatapoihin. Tutorit auttavat ryhmänohjaajia uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä. Lisäksi tutorit aktivoivat aloittavia opiskelijoita osallistumaan mm. koulun oppilaskuntatoimintaan. Tutorit toimivat myös messuilla ja kouluissa koulun esittelijöinä sekä isännöivät ulkomaalaisia opiskelijoita. Kulttuuriperintöön perehtyminen Ravintolakoulu Perhon toiminnassa otetaan huomioon perinteet ja kulttuuriset arvot, erityisesti ruoka- ja tapakulttuuri. Oman kulttuuriperinnön tunteminen auttaa ymmärtämään myös monikulttuurisuutta. Kulttuurinen kestävä kehitys on huomioitu Ravintolakoulu Perhon kestävän kehityksen ohjelmassa, kuten kausituotteiden ja -tapahtumien huomioiminen sekä kumppanuusmaatalous. Opetusohjelmassa on eri kulttuureihin ja kulttuurimuotoihin tutustumista. Ammattiopetuksessa huomioidaan soveltuvin osin erilaiset kansalliset ja kansainväliset juhlat ja merkkipäivät. Oman ammattialan perinteiden tuntemuksen vahvistamiseksi opiskelijat tutustuvat ravintola-alan kulttuurihistoriaan vierailemalla opintojen alussa Hotelli- ja ravintolamuseossa. Museon kanssa tehdään opetusta tukevaa yhteistyötä. Ravintolakoulu Perhon lukuvuoden aloitus ja päättäminen toteutetaan yhteisöllisesti perinteisiä arvoja kunnioittaen. Joka vuosi opiskelijoille ja henkilöstölle järjestetään myös joulujuhla Temppeliaukion kirkossa.

20 19 8 OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelijaa opinnoissaan sekä antaa tietoa osaamisesta opiskelijalle itselleen, oppilaitokselle ja työelämälle. Opiskelijan arvioinnin avulla tuetaan opiskelijan myönteistä minäkuvaa, annetaan opiskelijalle palautetta oppimisesta, ohjataan opiskelijaa saavuttamaan asetetut tavoitteet, kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja sekä annetaan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisen arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa kohti tavoitteita oppimisen aikana. Osaamisen arvioinnilla todetaan tulos, joka on saavutettu. Osaamisen arviointi perustuu aina tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan ja kaikkien arviointiin osallistuvien tulee olla tietoisia niistä oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista, joita arviointi heille tuo. Opintojen alussa opiskelijalle on selvitettävä tutkinnon muodostuminen ja rakenne. Samoin on selvitettävä, miten opiskelija voi suunnitella omia opintojaan (HOPS) valinnaisine ja vapaasti valittavine opintoineen. Opiskelijalle on selvitettävä arvioinnin yleiset periaatteet sekä osaamisen tunnustamisen periaatteet. Opintojen alkuvaiheessa ryhmänohjaaja selvittää opiskelijalle tulevien opintojen tavoitteet ja sisällöt sekä arvioinnin. Tiedottamisessa käytetään välineinä opetussuunnitelmaa ja opinto-opasta. Tiedottamisesta vastaavat ryhmänohjaajien lisäksi muut opettajat, työssäoppimisen ohjaajat ja opinto-ohjaajat. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osin vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi Mistä opinnoista osaamisen tunnustamista voi hakea Ravintolakoulu Perhossa osaamisen tunnustamista voi hakea koko tutkinnon osasta tai pienemmistä osista. Aiemmin hankitun osaamisen tulee olla perustutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden mukaista. Keskeistä on että opiskelija tietää ja ymmärtää minkälaista osaamista kussakin tutkinnon osassa edellytetään. Ryhmänohjaaja esittelee koko koulutuksen rakenteen ja aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista opettajien tulee selvittää opiskelijoille tutkinnon osan tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset tarkasti, jotta opiskelija saisi käsityksen siitä, onko tutkinnon osassa sellaista osaamista, jota hänellä jo on. Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista, jolloin hänellä on oltava riittävästi todisteita (dokumentteja) osaamisestaan. Jos osaamisesta ei ole riittäviä dokumentteja (tutkintotodistuksia, opintojen todistuksia, työtodistuksia ym.), käytetään osaamisen tunnistamisessa muita menetelmiä, kuten haastatteluja tai oman osaamisen kuvaamista.

21 20 Lukion oppimäärän suorittaneille opiskelijoille tunnustetaan automaattisesti ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin (20 ov), vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 ov) ja ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyviin muihin valinnaisiin tutkinnon osiin ammatillisessa peruskoulutuksessa (10 ov). Perusopetuksen suorittaminen on kouluun pääsyn edellytys, eikä peruskoulun suorituksia näin ollen pääsääntöisesti tunnusteta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta kerrotaan tarkemmin arvioinnin ohjeissa ja opinto-oppaassa Miten tunnustamista haetaan Osaamisen tunnustamista haetaan kirjallisesti lomakkeella joko tutkinnon osan opettajalta tai opinto-ohjaajilta riittävine dokumentteineen. Ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa osaamisen vertailun tekee tutkinnon osan opettaja, ammatillisissa tutkinnon osissa joko opinto-ohjaaja ammatillisena opettajana tai muu ammatinopettaja, vapaasti valittavissa tutkinnon osissa opinto-ohjaaja tai muu opettaja Osaamisen tunnustamisen arviointipäätökset ja kirjaaminen Osaamisen tunnustamisesta päättävät opinto-ohjaajat ja kyseisten opintojen opettajat. He tallentavat osaamisen tunnustamista koskevat päätökset ja arvosanat opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja Wilmaan. Opiskelija saa tiedon päätöksestä Wilman kautta kahden viikon kuluttua hakemisesta tai viimeistään ennen ko. opintojen alkamista Arvosanojen muuntaminen Opiskelijaa tulee arvioida sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintoja, tutkintoa tai sen osia. Jos eri oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, hyväksi lukevan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: Lukion arvosanaasteikko (5-10) Vanha ammatillisen oppilaitoksen arvosanaasteikko (1-5) erinomainen 10 kiitettävä 5 3 kiitettävä 9 kiitettävä 5 3 hyvä 8 hyvä 4 2 tyydyttävä 7 hyvä 3 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 2 1 välttävä 5 tyydyttävä 1 1 Uusi ammatillisen oppilaitoksen arvosanaasteikko (1-3)

22 21 Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Oppimisen arviointi tarkoittaa oppimisen edistymistä seuraavaa ja ohjaavaa arviointia. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä pitää vielä oppia. Opiskelijalle tulee antaa riittävästi aikaa harjaantumiseen ja uuden oppimiseen. Erityisesti oppimisprosessin aikainen kannustava ja ohjaava arviointi motivoi opiskelijaa yrittämään ja oppimaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään myös tarvittavat muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Opintojen aikana tapahtuva arviointi on vuorovaikutteista ja olennainen osa oppimisprosessia. Arviointiin osallistuvat opettajat, työpaikkaohjaajat sekä opiskelijat. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä numeerista arviointia, vaan annetun palautteen avulla vahvistetaan opiskelijan oppimista ja valmiuksia itsearviointiin. Opintojaksojen ja eri sisältöjen arviointi on oppimisen arviointia, jolloin ne arvioidaan aina sanallisena; (suoritettu, suoritus kesken, hylätty). Opiskelijan edistymistä tulee aina verrata tutkinnon osan tavoitteisiin ja kriteereihin. Oppimisen arviointi ei vaikuta tutkinnon osan arvosanaan Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnilla arvioidaan oppimisen tulosta suhteessa ammattitaitovaatimuksiin, tutkinnon osan tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opiskelijan osaamista arvioidaan vasta sen jälkeen, kun hänellä on ensin ollut mahdollisuus opetella tutkinnon perusteiden mukaiset tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset. Osaamista arvioitaessa arvioidaan kokonaisuuksien hallintaa, ei vain pieniä osasia. Arvioinnin kohteet ammatillisissa tutkinnon osissa ovat: työprosessin hallinta työmenetelmien-, välineiden ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot Kaikille ammattitaitovaatimuksille ja tavoitteille on laadittu kolmiportaiset arviointikriteerit (Tyydyttävä 1, Hyvä 2 ja Kiitettävä 3). Ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet kuvaavat, mitä asioita opiskelijan pitäisi osata. Kriteerit kuvaavat, miten asiat pitäisi osata. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näyttö on ammatillisten opintojen keskeisin arviointimenetelmä. Opiskelijan saavuttama ammatillinen osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytössä, joka toteutetaan todenmukaisissa ja aidoissa työympäristöissä työssäoppimisjaksoilla. Arviointi kootaan kolmikantaisessa (opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja) arviointikeskustelussa, jossa työpaikkaohjaaja ja opiskelija arvioivat ko. tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista. Opettajan tehtävä on varmistaa, että arviointi tehdään sovittujen ohjeiden sekä arviointikohteiden ja -kriteereiden mukaisesti.

23 22 Ammattiosaamisen näyttöjen tarkempi arviointi on esitelty Ravintolakoulu Perhon näyttöaineistossa. Opinnäytetyön arviointi Perhossa tehtävä opinnäytetyö on opiskelijan omaa oppimista esittelevä ja syventävä portfolio, joka arvioidaan osana ammatillisia valinnaisia opintoja. Opiskelija joko kokoaa oman ammatillisen kasvunsa portfolion tai tiettyä toiminnallista projektia/ tuotetta esittelevän portfolion. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi. Erillistä arvosanaa ei anneta. Tarkemmat toimintaohjeet on esitelty tutkintokohtaisessa osassa. Arviointi erityisopetuksessa Erityisopiskelijan arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta T1-tason ammattitaito-vaatimuksia ja tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Mukautetut ammattitaito-vaatimukset, tavoitteet ja arviointikriteerit laaditaan opiskelija-kohtaisesti. Mukautus voidaan tehdä yhteen tai useampaan tutkinnon osaan tai koko tutkintoon. Mukauttamien voi merkitä pienempiä tavoitteita, vähemmän opiskeltavia asioita, enemmän ohjausta ja tukea, erityisiä opetusmenetelmiä ja tuttuja oppimisympäristöjä. Oppimisen seurantaan ja arvioinnin suorittamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Mukautuksen laativat yhteistyössä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa ko. opettaja ja erityisopettaja yhdessä sekä tarvittaessa työelämän edustaja. Opiskelijalle annetaan tutkintotodistus, johon on tehty mukauttamista koskevat merkinnät. Arvosana-asteikko on sama kuin muilla opiskelijoilla. Opiskelijalle on kerrottava, että mukautetuin tavoittein suoritettu koulutus voi vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Mikäli ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, tutkintotodistuksen sijasta annetaan todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Arvioinnista päättäminen Tutkintotodistukseen tulevat arvosanat annetaan aina osaamisen arvioinnin perusteella. Arviointiasteikko on tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Arvosana annetaan kaikista tutkintoon kuuluvista tutkinnon osista. Poikkeuksena ovat vapaasti valittavat tutkinnon osat, jotka voivat olla ilman arvosanaa opiskelijan niin halutessa. Ammatillisen tutkinnon osan arvosana määräytyy joko pelkästään ammattiosaamisen näytön perusteella tai näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella, jolloin opettajatiimi päättää arvosanasta yhdessä. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä.

24 23 Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvosanasta päättää kyseisiä opintoja opettanut opettaja tai opettajat yhdessä. Arvosana annetaan tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteereiden mukaan. Arviointiaineiston säilyttäminen Opettajien on säilytettävä arviointitietoja opintojen/opintojaksojen suorituksista kunnes tutkinnon osa on arvioitu ja oikaisuvaatimuksen aika on päättynyt. Vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosanat tallennetaan opintohallintojärjestelmään (Wilma), vaikka tutkinnon osan arvosana merkittäisiinkin päättötodistukseen suoritusmerkinnällä. Arviointiaineisto tulee säilyttää, kunnes opiskelija on suorittanut tutkintonsa loppuun. Keskeyttäneiden ja eronneiden opiskelijoiden arviointitiedot (tiedot, puuttuvista suorituksista) on säilytettävä vähintään 1 vuosi opintojen päättymisestä tai tarvittaessa pidempään. Tutkinto- ja erotodistukset tulee säilyttää pysyvästi paloturvallisessa paikassa. Arvosanat/ sanalliset arviointimerkinnät tallennetaan opiskelijahallintajärjestelmään (Wilma), josta opiskelija voi katsoa omat suorituksensa. Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Tutkinnon osa on suorittamatta, mikäli sitä arvioitaessa todetaan, että opiskelija ei ole saavuttanut tutkinnon osan vähintään tyydyttävää tasoa. Hylkäävän arvion antanut opettaja määrittelee, mitä opiskelijan on tehtävä ja miten osaamisensa näytettävä, jotta suoritus on hyväksytty. Erilaiset lisätyöt ja lisänäytöt tehdään ja annetaan vastaavan opettajan osoittamassa paikassa ennen opinto-oikeuden päättymistä. Kirjallisia kokeita varten järjestetään tarvittaessa uusinta- ja korotustilaisuuksia, joista tiedotetaan Wilmassa ja opinto-oppaassa. Opiskelija voi yhden kerran uusia ja korottaa saamaansa tutkinnon osan ja/tai ammattiosaamisen näytön arvosanaa vuoden sisällä arvioinnin antamisesta. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen arvosanaa voi korottaa ainoastaan koulutuspäällikön päätöksellä ja se suoritetaan yksityisopiskelijana. Arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-ja tutkintosuoritukseensa. Opinto- ja tutkintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelija, joka on esitetyn oikaisupyynnön jälkeen tyytymätön tehtyyn uuteen päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Haaga Instituutti-säätiön toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos päätös on ilmeisesti virheellinen.

25 24 Todistukset Tutkintotodistus Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Näyttötodistukseen merkitään suoritetut ammattiosaamisen näytöt ja suorittamispaikat Erotodistus Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut opinnot arvosanoineen. Erotodistukseen merkitään vain valmiit tutkinnon osat Todistus suoritetuista opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus hänen suorittamistaan tutkinnon osista ja opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta myös opiskelun kestäessä. (Wilman opintokortti) Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös osallistuminen sellaisiin tutkinnon osiin, joista opiskelija ei ole vielä saanut arvosanaa. Todistukseen kirjataan lisäksi, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. Tutkintotodistuksen sijasta annetaan opiskelijalle todistus suoritetuista opinnoista, mikäli ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. 9 OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS Koulutukseen hyväksytyille ilmoitetaan opiskelupaikasta kirjeellä ja varasijoilta valituille ensin puhelimitse tai sähköpostilla. Opiskeluoikeus on koulutukseen hyväksytyllä opiskelijalla, joka on määräaikaan mennessä ilmoittanut ottavansa opiskelupaikan vastaan. Opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Hakijan terveydentila ei ole opiskelijaksi ottamisen este, mutta hotelli-, ravintolaja catering-alan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Hakijalla ei saa olla sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman, muiden työntekijöiden tai asiakkaiden terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: epilepsia tai muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet näön tai kuulon heikkous tasapainoelimistön toiminnan häiriöt tuki- ja liikuntaelin sairaudet työtehtävien suorittamiseen vaikuttavat allergiat psyykkiset sairaudet

26 25 Opiskelun aloittamisen lykkääminen Opiskelun aloittamista on mahdollista opiskelijan pyynnöstä lykätä enintään yhdellä lukuvuodella. Opiskelun aloittamisen lykkääminen edellyttää kuitenkin perusteltua syytä. Perusteltuja syitä ovat varusmiespalvelus, raskaus tai äitiysloma tai ennakoimaton sairastuminen. Opiskelun aloittamisen lykkäämistä anotaan koulutuspäälliköltä kirjallisesti (sähköpostilla). 10 OPINTO-OHJAUS JA OPISKELUN TUKIPALVELUT Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opinnoista tiedotetaan mm Perhon kotisivuilla, messuilla, avoimissa ovissa ja pääsykokeissa. Opinto-ohjauksen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tasa-arvoisuutta, hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja jatkoopintoihin hakeutumista sekä mahdollisesti lyhentää opiskeluaikaa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan sekä arvioida omaa toimintaansa. Opinto-ohjaus toteutetaan siten, että opiskelija saa riittävästi tietoa tutkinnon muodostumisesta, opintojen valinnaisuudesta ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta ennen opintojen alkua ja niiden aikana. Opinto-ohjauksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastaavat opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajat toimivat yhteistyössä koulutuspäällikön, erityisopettajan, kuraattorin, ryhmänohjaajien ja muun henkilöstön kanssa. Opiskelija, jolla on suorittamattomia opintoja, tekee yhdessä opinto-ohjaajan kanssa suunnitelman, jonka mukaisesti opinnot suoritetaan ja johon opiskelija sitoutuu. Ravintolakoulu Perhossa jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojen ohjausta myös yksilöllisesti. Opintojen päättövaiheessa ohjauksen painopisteenä ovat jatko-opinnot sekä työelämään siirtyminen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja itsenäisesti. Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähin ohjaaja, mutta myös koko Perhon henkilöstö toimii opiskelijan ohjaajana ja kasvattajana. Opiskelijaa tuetaan ja kannustetaan ammatillisessa kasvussa ja kehittymisessä sekä ohjataan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Ryhmänohjaajat perehdyttävät opiskelijat opetussuunnitelmaan ja arviointiin, opastavat opintojen suunnittelussa sekä seuraavat säännöllisesti opiskelijan osallistumista opetukseen, opintosuorituksia ja opintojen etenemistä. Ryhmänohjaajalla on myös päävastuu opiskelijan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laatimisesta ja ylläpitämisestä yhdessä opiskelijan kanssa

27 26 Ryhmänohjaaja tukee opiskelijaa löytämään yksilöllisen ja joustavan oppimispolun. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjaamisesta vastaavat siihen erikseen nimetyt ammatilliset opettajat. Kansainvälisten asioiden koordinaattori vastaa käytännön järjestelyistä ulkomaisille työssäoppimisjaksoille. Laadukkaan opinto-ohjauksen toteutuminen edellyttää joustavaa yhteistyötä myös työelämän ja opiskelijan huoltajien kanssa. Opiskelijan ohjaus- ja hyvinvointisuunnitelmassa määritellään tarkemmin ohjauksen tavoitteet, työnjako ja käytännön toimet. Opintososiaaliset edut Opintososiaalisten etuuksien saannin edellytyksenä on opiskelun päätoimisuus Opiskelijaruokailu Opiskelijat saavat koulupäivän aikana yhden maksuttoman aterian. Lisäksi he voivat halutessaan ostaa aamiaisen ja iltapäiväkahvin edulliseen opiskelijahintaan Opintotuki Saadakseen opintotukea, opiskelun pitää olla päätoimista ja opiskelun pitää kestää vähintään kaksi kuukautta, edellyttäen, että opiskelija osallistuu opetukseen tai opintoihin kuuluvaan työssäoppimiseen keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa Koulumatkatuki Kela maksaa opiskelijalle koulumatkatukea päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin. 17 vuotta täyttänyt opiskelija voi hakea opintotoimistosta HSL:n, VR:n sekä Matkahuollon alennuslippuhakemuksia, joilla opiskelija voi ostaa lipun opiskelijahintaan Asuntoasiat Kiinteistö Oy Haaga-Perhon asunnot Asuntolapaikan saantiin vaikuttaa muun muassa kotipaikkakunnan sijainti, koulumatkan pituus sekä sosiaaliset perusteet Vakuutukset ja tapaturmat Opiskelijat on vakuutettu lukukauden aikana sattuvien opiskelutapaturmien varalta. Ravintolakoulun Perhon opiskelijoita koskeva vakuutus on voimassa koulupäivän aikana, vastikkeettoman työssäoppimisjakson aikana sekä koulu- ja työssäoppimisjakson työmatkoilla Opiskelijakortti Opintotoimistosta saa Sakki ry:n (Suomen ammattiin opiskelevien liitto) liittymislomakkeita. Sakki-kortti on alennuksiin oikeuttava etukortti.

28 27 Opiskelu on opiskelijalle maksutonta ja koulupäivinä opiskelija saa oppilaitoksen kustantaman aterian. Kustannuksia muodostuu oppikirjoista, muusta opiskelumateriaalista, maksullisista lupakorteista (esim. hygieniapassi) sekä työvaatteista, -jalkineista ja -välineistä. Myös työvaatetuksen huolto ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat opiskelijan vastuulla. Opiskelijahuolto Opiskelijahuoltotyön tavoitteena on luoda yhteisöllisen ja yksilöllisen tuen avulla turvallinen ja viihtyisä opiskeluympäristö kaikille opiskelijoille. Sen tarkoituksena on edistää opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tasapainoista kehitystä. Opiskelijahuollolla tuetaan yksittäistä opiskelijaa sekä säilytetään oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Opiskelijahuoltotyö edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäisee koulutuksen keskeytymistä. Kaikilla Perhon yhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Opiskelijahuolto on kaikkien Perhossa työskentelevien työntekijöiden tekemää työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi. Ravintolakoulu Perhossa opiskelijahuoltoa suunnittelee, toteuttaa, ohjaa ja koordinoi moniammatillinen opiskelijahuoltotiimi, johon kuuluvat koulutuspäällikkö, kuraattori, kaksi opintojen ohjaajaa, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä tarvittaessa ryhmänohjaaja, ammatinopettaja ja huoltajat. Tiimin tehtävänä on tukea tutkinnon suorittamista, edistää opiskelijan hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja opintojen keskeyttämistä sekä ohjata opiskelijoita tarvitsemansa tuen piiriin. Tiimin tavoitteena on myös nuorten osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä opiskelijan elämänhallintataitojen tukeminen. Tiimin tavoitteena on myös suunnitella yksilöllisiä opintopolkuja opiskelijan tarpeista käsin. Opiskelijahuoltotiimi kokoontuu viikoittain ja toimii toimii tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden, opettajien, huoltajien, eri viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijahuoltoryhmän toiminta on luottamuksellista ja siinä otetaan huomioon tietojen saannista ja salassapidosta säädettävät lait. Lisätietoa löytyy seuraavista oppaista: Opiskelijan ohjaus- ja hyvinvointisuunnitelma Kriisisuunnitelmissa Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön suunnitelma Toimintaohjeet kiusaamisen, häirinnän ja käyttäytymishäiriöiden varalta

29 28 11 HENKILÖKOHTAISTEN OPISKELUSUUNNITELMIEN LAADINTA Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (jäljempänä HOPS) perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen, oman oppimisen ja osaamisen arviointiin sekä omien vahvuuksien tunnistamiseen. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilölliset lähtökohdat huomioiden HOPS, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu. HOPS laaditaan voimassa olevan opetussuunnitelman perusteella siten, että opiskelijalla on mahdollisuus valmistua määräajassa. HOPS tukee opiskelijan ammatillista kasvua sekä kehittymistä ammattilaiseksi ja itsenäiseksi kansalaiseksi. Opinto- ja ryhmänohjaajat antavat opiskelijoille tietoa suoritettavasta tutkinnosta, koulutusohjelmista, opintojen tarjonnasta, sisällöistä ja tavoitteista. HOPS:n laadinta, seuranta ja tarkentaminen ovat koko opiskeluajan kestävä prosessi, joka alkaa opintojen alkaessa orientaatioviikoilla kartoittamalla opiskelijan opiskeluvalmiudet esim. erilaisten lähtötasotestien (lukitesti, matematiikka ja ruotsi) ja haastattelujen avulla ja jatkuu opintojen aikana ryhmänohjaustunneilla ja opinto-ohjaajien henkilökohtaisilla vastaanotoilla. HOPS:an kirjataan suoritettavat opinnot, opintojen valinnat, suoritustavat, ajoitus, aiempien suoritusten ja osaamisen tunnustaminen sekä opintojen arviointi. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laativat yhteistyössä opintojen ohjaaja, ryhmänohjaaja/ asiantuntijaopettaja sekä opiskelija (tarvittaessa erityisopettaja ja opiskelija.) Opiskelija ja ryhmän ohjaaja tarkastelevat HOPS:n toteutumista lukukausittain. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään Wilmassa. Opinto-oppaassa ja opinto-ohjaussuunnitelmassa kuvataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimiseen liittyvät käytännön toimet. Erityisopetus Erityisopetus Ravintolakoulu Perhossa tarjoaa yksilöllistä tukea ja ohjausta opiskeluun, tutkinnon suorittamiseen määräajassa ja työllistymiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi oppilaitoksen erityisopetus on suunnitelmallista, yksilöllistä, käytännön läheistä ja tarpeen vaatiessa pitkäaikaista. Erityisopetuksessa tuetaan kaikkia niitä opiskelijoita, joiden on sitä opiskelijahuoltoryhmän toimesta todettu tarvitsevan. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat ensisijaisesti samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Erityisopetus ei ole Ravintolakoulu Perhossa erillistä toimintaa, vaan se on tapa suhtautua avoimesti erilaisiin opiskelijoihin ja oppimistapoihin ja sekä halu toteuttaa tuettuja yksilöllisiä opiskeluratkaisuja. Erityisopetuksen toiminnoista, erityisopetuksen sisällön kehittämisestä ja toteutuksesta vastaa Ravintolakoulu Perhossa yksi päätoiminen laaja-alainen erityisopettaja yhdessä opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Tarvittaessa voidaan osoittaa resursseja myös ammatilliseen erityisopetukseen.

30 29 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja erityisopiskelijaksi nimeäminen HOJKS on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Kirjallinen HOJKS laaditaan jokaiselle erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle. Se on yksilökohtainen kuvaus siitä, miten opinnot toteutuvat tuettuna. Opiskelijan käyttäessä erityisopetuksen palveluja tiedotetaan tästä kirjallisesti alaikäisen nuoren huoltajille, jotka kutsutaan yhteistyöneuvotteluun keskustelemaan opintojen järjestämisestä. HOJKS laaditaan yhteistyössä opiskelijan, hänen huoltajiensa (alaikäinen opiskelija), ryhmänohjaajan sekä erityisopettajan kanssa. Allekirjoituksellaan huoltajat hyväksyvät opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). HOJKS päivitetään kaksi kertaa vuodessa ja huoltajia pidetään ajan tasalla opintojen etenemisestä. Pääsääntöisesti erityisopiskelijaksi nimeäminen tapahtuu aina lukukauden alussa. Opiskelija voidaan kuitenkin tarpeen vaatiessa nimetä erityisopiskelijaksi ja HOJKS-sopimus purkaa milloin tahansa lukuvuoden aikana. 12 TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työssäoppiminen on opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, jossa osa suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksista ja tavoitteista opitaan aidossa työympäristössä työtä tehden. Työssäoppimisen laajuus voi vaihdella koulutusohjelmasta riippuen opintoviikkoon. Opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan voidaan sisällyttää ryhmäkohtaista suunnitelmaa enemmän työssäoppimista opiskelijan osaaminen ja elämäntilanne huomioiden. Työssäoppimista sisältyy kaikkiin ammatillisiin ja vapaasti valittaviin opintoihin ja ne sijoittuvat tutkinnon eri vuosille. Ravintolakoulu Perhossa työssäoppimisen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan ammatillista kasvua ja kehittymistä sekä varmistaa koulutuksen työelämävastaavuus. Perhon oppimiskäsityksen mukaisesti opiskelijamme suorittavat työssäoppimisjaksonsa mahdollisimman monipuolisesti aidoissa työympäristöissä työelämän pelisääntöjä noudattaen. Työssäoppimisjaksoilla opiskelija perehtyy käytännön työtehtävien kautta erilaisiin liikeideoihin, työmenetelmiin ja työprosesseihin. Samalla työelämän toimintatavat tulevat opiskelijalle tutuksi. Opiskelija oppii tuntemaan alan yrityksiä, työpaikkoja ja työelämässä toimivia ammattilaisia. Työssäoppimisjaksot aktivoivat opiskelijaa hankkimaan työtä opiskeluaikana ja edesauttavat opiskelijan työllistymistä opintojen päätyttyä. Työssäoppimisjaksot suoritetaan opetusravintola Perhossa ja koulun ulkopuolisissa hotelli- ja ravintola-alan yrityksissä kotimaassa tai ulkomailla. Ensimmäiset työssäoppimisjaksot, jolloin tuki ja ohjaus ovat erityisen merkittävässä asemassa, suoritetaan Ravintola Perhossa tai Herkussa.

31 30. Kannustava ohjaus, ymmärtävä asennoituminen opiskelijoihin sekä positiivinen vuorovaikutus yhteisöllisenä toimintatapana vahvistavat opiskelijan sitoutumista opintoihin. Ravintolakoulu Perholla on kirjallinen yhteistyösopimus niiden hotelli- ja ravintolaalan yritysten kanssa, joissa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisjaksojaan. Sopimusmenettelyllä taataan se, että yritys sitoutuu noudattamaan niitä ohjeita ja sääntöjä, joita työssäoppimiselle on asetettu. Lisäksi sopimuksen tehneissä työssäoppimispaikoissa ovat koulutetut työpaikkaohjaajat ohjaamassa opiskelijaa. Opiskelijan tulee suorittaa opintonsa näissä yhteistyöyrityksissä, ellei opiskelijan yksilölliset tarpeet tai mahdollinen työllistyminen muuta edellytä. Erilliseen työelämä- ja kumppanuustrategiaan on kirjattu ne perusteet, joilla yritykset, yhteisöt ja muut toimijat valikoituvat työssäoppimispaikoiksi. Työssäoppimisen aikana opiskelija on oikeutettu opintotukeen eikä näin ollen ole työsuhteessa työnantajaan. Työssäoppimisjakso voidaan toteuttaa myös työsuhteisena, jos työtehtävät soveltuvat jakson ammatillisiin tavoitteisiin ja työpaikka sitoutuu opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin. Työsuhteesta on tehtävä kirjallinen työsopimus, jonka myötä työnantajalle ja opiskelijalle tulevat työsopimuslain mukaiset velvoitteet. Opiskelijan palkka vaikuttaa hänen opintotukeensa ja muihin opiskelijana saataviin etuuksiin. Kesätyö ja ennen opintoja hankittu työkokemus voidaan tunnustaa työssäoppimiseksi osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyllä. Sähköisellä oppimisalustalla Moodlessa on kuvattu tutkinnon osittain työssäoppimispaikat, ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin ohjeet. Työssäoppiminen ulkomailla Ulkomailla tapahtuva työssäoppiminen valmistellaan ja toteutetaan samalla tavalla kuin kotimaassa tapahtuvissa työssäoppimisissa. Ohjaava opettaja vastaa opiskelijan työssäoppimisen ohjauksesta, yhteydenpidosta työpaikkaan ja opiskelijaan. Kansainvälisten asioiden koordinaattori vastaa ulkomaan valmennuksesta kuten työkulttuuriin perehdyttämisestä, matkajärjestelyistä ja sopimuksista. Ohjaava opettaja yhdessä kv-koordinaattorin kanssa huolehtii myös siitä, että työpaikoilla on mahdollista saavuttaa tutkinnon osan/osien tavoitteet. Ulkomaiselle opintojaksolle valmentavassa koulutuksessa kiinnitetään huomiota kriisitilanteiden ennaltaehkäisyyn. Työturvallisuus työssäoppimisessa Ravintolakoulu Perhon ja työssäoppimispaikan välisessä sopimuksessa on sovittu työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työn aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja sitoutuu noudattamaan

32 31 työssäoppimisesta tehtyä sopimusta, työyhteisön sääntöjä sekä työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten, kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. Työnantaja vastaa myös työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. 13 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUNNITELMA Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näyttö on opiskelijan ammatillista osaamista mittaava työtehtäväkokonaisuus. Näytössä opiskelija osoittaa, kuinka hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen keskeiset tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjen tehtävänä on myös ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja koulutuksen sekä työelämän vastaavuuden parantaminen. Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan työssäoppimisjaksoilla koulun ulkopuolisissa yhteistyöyrityksissä ja joskus, jos opiskelijan etu sitä vaatii myös opetusravintola Perhossa tai Perhon Herkussa. Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan tutkinnon osittain yrityksen normaaleina työtehtävinä ja ne perustuvat opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Näytöt sijoittuvat työssäoppimisjaksojen tapaan tutkinnon eri vuosille. Ennen näyttöä opiskelijalla tulee olla riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia työssäoppimisjaksollaan harjoitella ammattiosaamisen näyttöön liittyviä tehtäviä. Näytön arviointiin osallistuvat työssäoppija itsearvioimalla ja työpaikkaohjaaja. Arviointikeskusteluun osallistuu myös työssäoppimista ohjaava opettaja. Ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelussa selvitetään, miten opiskelija on suoriutunut näytöstä ja verrataan tekemistä asetettuihin tavoitteisiin sekä arviointikriteereihin. Keskusteluun osallistuva opettaja varmistaa, että arvioinnissa kiinnitetään huomio sovittuihin arvioinnin kohteisiin ja arviointi toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti. Näytön arvosana määräytyy keskustelussa, jossa työpaikkaohjaajalla on viimekädessä oikeus päättää näytön arvosanasta. Ohjaavalla opettajalla on vastuu näytön dokumentoinnista. Ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan arviointikohteittain kolmiportaisesti (T1-H2-K3). Arviointikohteina ovat vain ne arvioinnin kohteet, jotka opetussuunnitelman arviointiperusteissa on mainittu. Mahdollista epäonnistumista tehtävässä, joka ei liity ko. tutkinnon osaan vaatimuksiin, ei saa huomioida arvioinnissa.

33 32 Toimielin Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjä Haaga Instituutti-säätiö on asettanut kolmen vuoden määräajaksi toimielimen, jossa jäseninä ovat työnantajien, työntekijöiden, koulutuksen järjestäjän, opettajien ja opiskelijoiden edustajat. Toimielimen tehtävinä ovat mm. ammattiosaamisen näyttöjen ja arvioinnin toteutussuunnitelmien hyväksyminen, ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien päättäminen ja opiskelijan arviointia koskevien oikaisuvaatimusten käsittely. Näytöistä kirjoitetaan todistus, jonka allekirjoittaa koulutuksen järjestäjän asettaman toimielimen puheenjohtaja. Arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa selvitetään miten ammattiosaamisen näytön arvosana vaikuttaa koko tutkinnon osan arvosanaan. Käytännön ohjeet työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattu erikseen asiakirjaan: Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjeet Perhossa. 14 HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Perhon ammattitaitoinen henkilökunta on tärkein voimavara toiminnan päämäärien saavuttamiseksi. Henkilöstön kehittämissuunnitelman avulla varmistetaan henkilöstön riittävä osaaminen ja sitoutuminen. Rehtori, koulutuspäällikkö, hallintopäällikkö ja ravintolapäällikkö käyvät kehityskeskusteluja jokaisen työntekijän kanssa vuosittain. Tällöin päivitetään osaamisprofiilia, laaditaan koulutussuunnitelma ja asetetaan tulospalkkauksen perusteena olevat mittarit, jotka tallennetaan sähköiseen järjestelmään. Koulutussuunnitelmissa aikataulutetaan myös henkilöstön osallistuminen tavoitteellisille ja yhteistyötä tukeville työelämäjaksoille alan elinkeinossa, muissa oppilaitoksissa sekä työkiertoon kotimaassa ja ulkomailla. Koulutussuunnitelmaan kirjataan myös muut strategisesti merkittävien osaamisalueiden koulutustarpeet, kuten vaatimukset uudistuneissa tutkinnon perusteissa, muutokset oppimisympäristöissä, opetusmenetelmissä ja välineissä. Haaga Instituutti -säätiöllä on kattava työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja työkykyä ylläpitäviä ja lisääviä kannustimia, kuten liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Varhaisenvälittämisen mallin avulla pyritään ennalta ehkäisemään ja ajoissa huomaamaan tilanteet ja asiat, jotka johtavat mahdollisesti työuupumiseen. Perhon henkilöstötiimi järjestää virkistystoimintaa, joka lisää työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia. Johtamisosaamista vahvistetaan järjestämällä yhteistä koulutusta vuosittain kaikille esimiehille. Tavoitteena on vakiinnuttaa Haaga Instituutti -säätiön koulutuksessa yhdessä kehitetty Haagalaisen johtamisen huoneentaulu osaksi jokapäiväistä esimiestyötä. Ravintolakoulu Perhon rekrytointi perustuu strategiaan ja ennakointiin pitkällä aikavälillä. Vuosittain tehtävässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa arvioidaan mahdollinen henkilöstön lisätarve. Haaga Instituutti -säätiöllä on uuden työntekijän perehdyttämissuunnitelma. Suunnitelmassa on perehdyttämisaikataulut, vastuuhenkilöt työpisteeseen ja työtehtäviin perehdyttämisestä.

34 33 15 KODIN JA OPPILAITOKSEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opiskelijan ammattiin ja aikuisuuteen kasvamisen tueksi Ravintolakoulu Perhossa pidetään tärkeänä myönteisen ja avoimen yhteyden muodostamista opiskelijoiden huoltajiin ja läheisiin. Yhteistyössä huoltajien kanssa voidaan opiskelijaa parhaiten tukea ja ohjata suoriutumaan opinnoistaan. Opiskelija tarvitsee opintojensa tueksi kotiväen kannustavaa asennetta ja myönteistä suhtautumista koulutyöhön. Opiskelijoiden huoltajilla on mahdollisuus saada luottamuksellista neuvontaa ja ohjausta nuoren opintoihin liittyvissä asioissa. Ensisijaisia yhteyshenkilöitä ovat ryhmänohjaajat ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenet, jotka tarvittaessa antavat tietoa myös oppilaitoksen ulkopuolisista tukipalveluista. Huolen herätessä alaikäisen opiskelijan kohdalla, otetaan ensisijaisesti yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajiin. Yhteistyössä huoltajan ja opiskelijan kanssa opiskelijahuoltoryhmä tekee opintoja ja hyvinvointia koskevia suunnitelmia. Huoltajia pidetään ajan tasalla kouluun liittyvistä asioista sekä koulun tapahtumista. Opetussuunnitelmasta ja opiskelusta Ravintolakoulu Perhossa tiedotetaan nettisivuilla, josta löytyy myös henkilöstön yhteystiedot yhteydenottoa varten. Wilma tarjoaa huoltajille mahdollisuuden myös itse aktiivisesti seurata alaikäisen nuoren opintojen edistymistä. Huoltajat saavat Wilman avulla sujuvasti yhteyden ryhmänohjaajaan, opettajiin sekä muuhun henkilökuntaan. Wilmasta on luettavissa myös koulun tiedotteet. Vakiintuneena käytäntönä järjestetään joka syksy uusien opiskelijoiden huoltajille, läheisille ja puolisoille Kotiväen ilta -tapahtuma, jossa he voivat saada tietoa koulutuksesta, tutustua koulun tiloihin sekä tavata koulun henkilökuntaa. Myös toisen vuoden opiskelijoiden huoltajille järjestetään vanhempainilta. Vuosittain tammikuussa järjestettävä Avoimien ovien päivä antaa huoltajille mahdollisuuden tutustua koulun toimintaan. Opintonsa päättäneiden opiskelijoiden huoltajat ja muut läheiset ovat tervetulleita syyslukukauden päättävään joulukirkkoon ja keväällä lukuvuoden päätösjuhlaan. 16 SUUNNITELMA TASA-ARVOA, YHDENVERTAISUUTTA JA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVISTÄ TOIMENPITEISTÄ Ravintolakoulu Perhon arvoissa (edelläkävijyys, kumppanuus ja vastuullisuus) on kuvattu keskeiset tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä koskevat periaatteet, joihin koko Perhon henkilöstö on sitoutunut. Hyvä kumppanuus ja vastuullisuus edellyttävät kaikkien oikeudenmukaista ja kunnioittavaa kohtelua, sukupuolesta, iästä, uskonnosta, terveydentilasta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä huolimatta. Tasa-arvon tulee toteutua opiskelijavalinnoissa, opetusjärjestelyissä ja myös henkilöstöä rekrytoitaessa. Opetusta järjestettäessä kaikilla opiskelijoilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet opintojen valintoihin, tukipalveluihin ja yksilöllisiin sekä joustaviin opintopolkuihin. Opintosuoritusten arvioinnissa kaikki opiskelijat ovat tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa asemassa. Arviointikriteerit johdetaan aina opetussuunnitelman tavoitteista ja näin ollen arviointiin eivät voi vaikuttaa opiskelijan henkilöstä tai

35 34 esim. koulutustaustasta johtuvat ominaisuudet. Arviointikriteerit on oltava etukäteen opiskelijoiden tiedossa. Opettajien ja muun henkilöstön sekä työpaikkaohjaajien esimerkki on keskeinen pyrittäessä kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun. Epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen ja häirintä ovat kaikissa muodoissaan kiellettyjä. Ammatillisessa koulutuksessa korostuu tulevaan ammattiin liittyvä kestävän kehityksen mukainen osaaminen ja valmiudet. Ravintolakoulu Perho on Okka-säätiön sertifioima Kestävän kehityksen ammatillinen oppilaitos, jossa kestävän kehityksen tavoitteet ovat merkittävä osa opetusta sekä Perhon jokapäiväistä toimintaa. Tämän lisäksi Ravintola Perho ylläpitää Pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin edellyttämiä kriteereitä. Kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen etenee teemoittain, jotka vaihtuvat lukuvuosittain. Uudet teemat valitaan äänestyksissä, johon osallistuvat henkilöstö sekä opiskelijoiden edustajat. Teemojen kartoituksen avulla laaditaan aina tulevan lukuvuoden kestävän kehityksen ohjelma vuotuiseen toimintasuunnitelmaan. Kestävän kehityksen ohjelma eli "Keke-ohjelma" on koko oppilaitosyhteisöä osallistava työväline, jolla kestävä kehitys tehdään osaksi opetusta ja koulutyön arkea. Ohjelman avulla on mahdollista toteuttaa laadukkaasti opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteiden kestävän kehityksen tavoitteita. Ohjelman toteutuksen kautta voi muun muassa kehittää opetusta ja koulun toimintoja, saada aikaan kustannussäästöjä sekä lisätä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Lisätietoa löytyy Ravintolakoulu Perhon Kestävä kehitys ja turvallisuusoppaasta.

36 35 17 ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Ravintolakoulu Perho on alan johtava oppilaitos, jonka perinteikäs ja tuloksellinen toiminta perustuu koulutuksen korkeaan laatuun. Perhossa laadunhallinnan välineenä toimii Perho Quality-laatujärjestelmä. Erinomaisen toiminnan tunnuspiirteitä ovat mm tuloshakuisuus, asiakassuuntautuneisuus, henkilöstön ja johdon sitoutuminen toiminnan kehittämiseen ja arviointiin sekä toimintaperiaatteiden noudattamiseen ja dokumentointiin. Vuosittain laadittavat koulukohtainen ja tiimikohtaiset toimintasuunnitelmat talousarvioineen perustuvat yhteisesti määriteltyihin strategisiin linjauksiin sekä laatujärjestelmämme esille tuomiin kehittämistarpeisiin. Perhossa laatutiimin tehtävänä on dokumentoidun palautteiden kerääminen, palauteyhteenvetojen laatiminen ja sisäisten sekä ulkoisten auditointien organisointi. Arviointien tuottama palautetieto toiminnan tuloksista on seuraavan kauden toiminnan suunnittelun ja pedagogisen toiminnan kehittämisen perusta. Tulosten pohjalta parannetaan toimintaa sekä asetetaan uusia tavoitteita ja tavoitteille asetetaan mittareita. Toiminnan jatkuva parantaminen ja kehittäminen perustuvat yhteisesti sovittuihin mittareihin, jotka määritellään yksilöidysti myös henkilöstön ja opettajien tulospalkkion perusteeksi. Oppimistuloksia arvioidaan seuraamalla koulutuksen läpäisyä, osatutkintojen määriä, työllistymistä, keskeyttämistä, ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvosanoja ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen arvosanoja Opiskelijat osallistuvat toiminnan arviointiin vastaamalla opintojaksopalautteisiin sekä osallistumalla vuosittain tehtäviin ryhmäkyselyihin ja haastatteluihin tai opetuksen kehittämistyöryhmiin. Valmistuville opiskelijoille tehdään aina keväisin sähköinen päättövaiheen kysely tyytyväisyydestä ja koulutuksen vaikuttavuudesta. Henkilöstö ja henkilöstötiimit osallistuvat oman toimintansa tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteutumisen arviointiin. Vuosittain järjestettävissä henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa arvioidaan tavoitteiden tuloksia, asetetaan uusia ja kartoitetaan osaamisen kehittämistarpeet. Tiimien kehityskeskustelut ja henkilöstön työhyvinvointikyselyt toteutetaan joka toinen vuosi. Työelämältä kerätään palautetta aina työssäoppimiskäyntien yhteydessä, opetussuunnitelmaa uudistettaessa sekä erikseen järjestettävillä työelämän tyytyväisyyskyselyillä.

37 36 Ulkoinen arviointi järjestetään vähintään neljän vuoden välein. Ulkoinen arviointi voi olla opetushallitukselta tilattu, ammatillisen koulutuksen tai muuhun laatupalkintohakemukseen liittyvä tai jonkin kansainvälisen tahon suorittama ulkoinen auditointi tai koulutusallianssikumppaneiden kesken toteutettava vertaisarviointi. Saatuja palautetietoja käsitellään johtotiimissä, kehityskeskusteluissa ja tiimipalavereissa. Alan oppilaitosten kesken voidaan hyödyntää kansallista vertailutietoa ja oppimistulosten arviointia mm. oppilaitosten välillä toimivien verkostojen kautta. Saatua tietoa hyödynnetään näyttöaineistojen kehittämistyössä ja tuloksista tiedotetaan yhteistyöyrityksille, toimielimelle, henkilöstölle ja opiskelijoille. 18 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAITOJEN HYÖDYNTÄMINEN Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista tilanteista elämässä. Ne lisäävät ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Ravintolakoulu Perhossa annettava koulutus antaa valmiuksia, jotka lisäävät ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia ja joiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Nämä taidot ovat osa opiskelija-arviointia ja niitä täsmennetään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.

38 37 Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Palvelualan luonteen mukaisesti Ammattietiikka Opiskelija toimii työssään hotelli- ja ravintola-alan ja ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Opetuksessamme korostuvat hyvä palveluasenne ja vuorovaikutustaidot sekä hyvät tavat. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Eri opintojaksojen sisältöihin kuuluu yritystoimintaan liittyviä keskeisiä sisältöjä ja lisäksi valinnaisissa opinnoissa on tarjolla verkko-opintoina suoritettava opintojakso Yritystoiminnan perusteet. Yrittäjyyttä tukevat myös erilaiset yhteistyökumppanien kanssa toteutettavat projektit, joihin opiskelijat osallistuvat.

39 38 Kestävä kehitys Opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Ravintolakoulu Perhossa toimii Kestävän Kehityksen tiimi, jossa on edustettuna sekä opettajia, koulun henkilökuntaa että opiskelijoita. Tiimin tavoitteena on kehittää ja edistää kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja Opintojen alkuvaiheessa selvitetään kaikille opiskelijoille ryhmän ohjaajan tunneilla kestävän kehityksen edistämiseen kuuluvia periaatteita ja annetaan ympäristökasvatuksen opetusta, jota jatketaan eri opintojaksojen tunneilla ja edelleen ravintola Perhossa työssäoppimisjaksoilla. Valinnaisina opintoina on tarjolla tutkinnon osa Kestävää gastronomiaa. Estetiikka Opiskelija ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä osallistumalla mm koulun siivoukseen. Ravintola-alan luonteen mukaisesti opetuksessa korostuu ruoka-annosten ja kattauksien esteettisyys. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Perhossa on tarjolla opetussuunnitelman perusteita laajempi kieltenopetus. Opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella vieraina kielinä englannin lisäksi myös saksaa, ranskaa ja venäjää. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään.

40 39 Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Opetuksessa ovat käytössä hotelli- ja ravintola-alan yleisimmät ohjelmat kuten varastonvalvontaan, reseptiikkaan ja kassatoimintoihin liittyvät järjestelmät. Koulun atk-luokat kiinteine internet-yhteyksineen on opiskelijoiden käytössä päivittäin. Lisäksi useimmissa luokkatiloissa opiskelijoiden käytössä on internetyhteyksillä varustetut tietokoneet Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija osallistuu rakentavalla tavalla koulu- ja työyhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä koulussa, työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Ravintolakoulu Perhossa opiskelijoiden kasvua kansainvälisyyteen tuetaan tarjoamalla vieraiden kulttuurien opintoja ja mahdollisuuksia työssäoppimiseen ulkomailla. Myös monet kansainväliset projektit ja kilpailut sekä ulkomaiset vierailevat asiantuntijat lisäävät opiskelijoiden vieraiden kulttuureiden tuntemusta. Ravintolakoulu Perho järjestää englanninkielistä hotelli- ja ravintola-alan perustutkintoon johtavaa koulutusta, joka Ravintolakoulu Perhossa toteutetaan lukio-pohjaisella luokalla kokin koulutusohjelmassa.

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLINEN KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Helsingin palvelualojen oppilaitos Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 2010

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 2010 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 2010 ASIAKASPALVELUN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, TARJOILIJA HOTELLIPALVELUN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, VASTAANOTTOVIRKAILIJA KOKIN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA,

Lisätiedot

AMMATTIOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

AMMATTIOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA AMMATTIOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Rehtori hyväksynyt 10.9.2012, 89. Voimaantulo 1.8.2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIOPISTON KESKEISET ARVOT... 3 3 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIOPISTON

Lisätiedot

innostu opiskelusta, onnistu elämässä

innostu opiskelusta, onnistu elämässä innostu opiskelusta, onnistu elämässä Löydä helmi opetussuunnitelman yhteinen osa www.facebook.com/liiketalousopisto Sisällysluettelo 1. Koulutuksen yleiset periaatteet Helmi Liiketalousopistossa... 3

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi 2010

tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi 2010 tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi 2010 KÄYTÖN TUEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA OHJELMISTOTUOTANNON KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA MÄÄRÄYS 16/011/2010 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

Lisätiedot

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa OSAO LTK 18.11.2014 Sivu 1/39 Lukijalle Tämä julkaisu Opetussuunnitelman yhteinen osa kertoo, kuinka eduskunnan säätämät

Lisätiedot

Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori

Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori Lukijalle Seurakuntaopiston koulutuksen järjestäjänä ja oppilaitosten ylläpitäjänä toimii Kirkkopalvelut ry. Kirkkopalvelut on monialainen toimija, joka palvelee seurakuntia ja järjestöjä, kouluttaa tulevaisuuden

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2012:9

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2012:9 ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot Oppaat ja käsikirjat 2012:9 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:9 ISBN 978-952-13-5194-5 (nid.) ISBN 978-952-13-5195-2 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

Ahlmanin ammattiopisto TÄHTÄIMESSÄ TULEVAISUUS MEILLÄ VERSOO TULEVAISUUS

Ahlmanin ammattiopisto TÄHTÄIMESSÄ TULEVAISUUS MEILLÄ VERSOO TULEVAISUUS Ahlmanin ammattiopisto OPISKELIJAN OPAS 2013 2014 TÄHTÄIMESSÄ TULEVAISUUS hlman MEILLÄ VERSOO TULEVAISUUS AMMATTIOPISTO NUORiLLE MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA, ELÄINTENHOITAJA, PUUTARHURI, TARJOILIJA ja

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona Oppaat ja käsikirjat 2012:10 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2012:10 ISBN 978-952-13-5196-9

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Käytön tuen koulutusohjelma. Hyväksytty 1.0/20.10.2010 Luovin johtoryhmä

Opetussuunnitelma. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Käytön tuen koulutusohjelma. Hyväksytty 1.0/20.10.2010 Luovin johtoryhmä Opetussuunnitelma Tieto- ja viestintätekniikan, datanomi Käytön tuen koulutusohjelma Hyväksytty 1.0/20.10.2010 Luovin johtoryhmä Opetussuunnitelma 3.0/30.5.2014 2 (120) Sisällysluettelo 1 Tieto- ja viestintätekniikan,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO 120 OV

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO 120 OV POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO 120 OV Matkailupalvelujen koulutusohjelma/osaamisala, Matkailupalvelujen tuottaja Matkailupalvelujen

Lisätiedot

OPS, yhteinen osa 1 (43) Hyväksytty 14.4.2014 /jory Päivitetty 2.10.2014 2.10.2014. Opetussuunnitelman yhteinen osa

OPS, yhteinen osa 1 (43) Hyväksytty 14.4.2014 /jory Päivitetty 2.10.2014 2.10.2014. Opetussuunnitelman yhteinen osa OPS, yhteinen osa 1 (43) Päivitetty Opetussuunnitelman yhteinen osa OPS, yhteinen osa 2 (43) Päivitetty Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 I HYRIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ... 5 1 HYRIAN ORGANISAATIO, STRATEGIA

Lisätiedot

Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön

Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön 2 (32) Sisältö: 1 Johdanto... 3 2 Erityistä tukea tarvitsevien opetus... 5 2.1 Opinto-ohjaus... 5 2.2 Erityisjärjestelyt...

Lisätiedot

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010 AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOASENTAJA KUNNOSSAPITOASENTAJA VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KONEENASENTAJA KONEISTAJA LEVYSEPPÄHITSAAJA

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA 2011 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SISÄLTÖ JOHDANTO...3 1. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON, DATANOMI,

Lisätiedot

tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus

tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus 1(17) OPETUSSUUNNITELMA tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus YHTEINEN OSA 2009 2(17) TAO, Turun Ammattiopistosäätiö OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Tämä opetussuunnitelman yhteinen osa koskee

Lisätiedot

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus ISBN 952-13-1832-5 (nid) ISBN 952-13-1833-3 (pdf) ULKOASU Studio Viiva Oy PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003

Lisätiedot

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, DATANOMI KÄYTÖN TUEN KOULUTUSOHJELMA

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, DATANOMI KÄYTÖN TUEN KOULUTUSOHJELMA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, DATANOMI KÄYTÖN TUEN KOULUTUSOHJELMA OPPILAITOSKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 9/2010 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto T U T K I N N O N P E R U S T E

Lisätiedot

Pirjo Väyrynen (toim.) KAIKKI KIELIÄ OPPIMAAN Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen

Pirjo Väyrynen (toim.) KAIKKI KIELIÄ OPPIMAAN Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen Pirjo Väyrynen (toim.) KAIKKI KIELIÄ OPPIMAAN Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen OPETUSHALLITUS MONISTE 6/2001 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Kuva: Elvi

Lisätiedot

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Luonnos 19.9.2014 1 Sisällysluettelo LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 4 1.1 Opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Selkokielinen materiaali Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 1 SISÄLLYS Alkupuhe... 2 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON (LÄHIHOITAJA)

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.0 Arvot, toiminta-ajatus ja kehittämisstrategiat OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2 Turvallinen oppimisympäristö Kiusaamisen

Lisätiedot

Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut 1. Johdanto 5 2. Käsitteet 6 2.1 Toimintakyky 6 2.2 Kuntoutumistarve 6 2.3 Kuntoutusjärjestelmä 7 2.4 Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä

Lisätiedot

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( http://www.oph.fi/info/ops/

Lisätiedot