Lasten kanssa tehtävä perheväkivaltatyö ja turvallisuuden puheeksiotto Turva10

Transkriptio

1 Lasten kanssa tehtävä perheväkivaltatyö ja turvallisuuden puheeksiotto Turva10 Lape-seminaari Helsinki Tiina Muukkonen Kehittämispäällikkö Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tiimi Ensi- ja turvakotien liitto 1

2 Lasten kokema väkivalta Yli viidennes yhdeksäsluokkalaisista on kokenut väkivaltaa edellisen 12 kk aikana (Lapsiuhritutkimus 2013) Joka neljäs kertoi väkivaltakokemuksesta ikätoverien välillä Nuoret kokevat ja pelkäävät fyysistä väkivaltaa useammin kuin aikuiset Yli viidennes 9-luokkalisista kertoo kohdanneensa lievää väkivaltaa vanhempiensa taholta ennen 14 vuoden ikää (Fagerlund 2014) Väkivallan ja syrjinnän kokemukset kasautuvat Pojilla tuntemattomien tekemää Tytöillä perheen sisäistä väkivaltaa Ulkomaalaistaustaisilla korkeampi riski Vähemmistöön kuuluvilla korkeampi riski syrjinnälle Useammalla kuin joka kymmenennellä lapsella ja nuorella on väkivalta- kokemuksia, joista he eivät ole kertoneet kenellekään (Kivijärvi, Myllyniemi ja Peltola 2015) 2

3 Lapsen kokema väkivalta, kaltoinkohtelu tai sen uhka Turvallisuustyötä lapsen kanssa? Useammalla kuin joka kymmenennellä lapsella ja nuorella on väkivaltakokemuksia, joista he eivät ole kertoneet kenellekään (Kivijärvi, Myllyniemi ja Peltola 2015) 10,6 % lapsista havainnut parisuhdeväkivaltaa jompaankumpaan vanhempaan kohdistuvana viimeksi kuluneen vuoden aikana (Huttunen ym. 2015) 6 % äideistä kertoo käyttäneensä vakavaa väkivaltaa vuoden aikana (Ellonen & Pösö & Peltonen 2015) Lasten kokema väkivalta ja kaltoinkohtelu ON YLEISTÄ Suhde lapsille tarjolla oleviin palveluihin Kenen tehtävä on tarkistaa lapsen turvallisuus ja pitää se keskusteluissa? Mitä apua tarjotaan lapselle? Entä lapsen ja vanhemman suhteeseen? 1. Kokemuksen läpikäymistä (yksin, yhdessä perheen kanssa, vertaisissa) 2. Uusia toimintamalleja väkivallan kokijalle ja tekijälle 3. Edukaatiota tietoa lapsen oikeuksista 4. Turvasuunnitelma kaikkien tiedossa Tiina Muukkonen

4 Perheväkivalta lasten ja nuorten näkökulmasta mitä siis? Lapsen ja nuoren todistama vanhempaan kohdistuva Lapseen ja nuoreen kohdistuva perheväkivalta Kuritusväkivaltaa vai kasvatuksessa käytettyä väkivaltaa ja laiminlyöntiä Kaltoinkohtelu: väkivaltaa ja laiminlyöntiä Sisarusten välistä väkivaltaa Kunniaväkivaltaa Lapsen ja nuoren itsensä tekemä väkivalta Kohteena ja kokijana olo on lapselle yhtä vahingollista Muukkonen

5 5 Lapseen kohdistunut perheväkivalta mitä se on? Miten käsitteet ovat suhteessa toisiinsa? Kaltoinkohtelu Väkivalta Kuritusväkivalta fyysistä, emotionaalista, aktiivista tekemistä ja tekemättä jättämistä fyysistä ja emotionaalista tarkoitus rangaista huonosta käytöksestä Kasvatusväkivalta tarkoitus kasvattaa, saada lapsi tekemään oikein tai lopettaa väärä Kaltoinkohtelun muotojen välillä on jatkumo, kyse on samasta asiasta: o Lapsen ja vanhemman välisen suhteen tunnesäätelyn ongelmasta, jossa tunneside joutuu koetukselle o Vauvalle/lapselle/aikuiselle jää sisäinen epäily suhteen turvallisuudesta ja pysyvyydestä

6 Äidit ja lapsiin kohdistuva väkivalta Ellonen & Pösö & Peltonen (2015) - 6 % äideistä kertoo käyttäneensä vakavaa väkivaltaa vuoden aikana - Äidit, jotka käyttävät lievää väkivaltaa, heillä 11 % todennäköisyys käyttää myös vakavaa väkivaltaa - Epätyydyttävät kokemukset palveluista lisäävät riskiä kuritusväkivaltaan: apu ollut riittämätöntä ja epätarkoituksenmukaista Muukkonen

7 7 Lapsen kokeman perheväkivallan yleisyys Suomalaisten asenteissa: LSKL Asennetutkimus 2012 /2014 (N=2016) vastaajista 17 % /15 % hyväksyi ruumiillisen kurituksen käytön 39 %/ 20% piti hyväksyttävänä lapsen tukistamista tai luunapin antamista (LSKL, Sariola 2012) Vanhempien kertomana: Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus 2012 (N=3170): Fyysistä kuritusväkivaltaa vuoden aikana oli käyttänyt 44% äideistä ja 47% isistä Symbolista aggressiota oli vuoden aikana käyttänyt 49% äideistä ja 29% isistä Vanhempi oli ristiriitatilanteessa kutsunut lasta tyhmäksi 39% äideistä, 36% isistä Nuorten kertomana: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012 (N=4855) Fyysistä kuritusväkivaltaa on kokenut 43% lapsista Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2008 (N=13 460) 40% on kokenut symbolista aggressiota

8 Kuritusväkivalta on vähentynyt? Kuritusväkivalta on toimintaa, jolla aikuinen pyrkii fyysistä ylivoimaa käyttäen aiheuttamaan lapselle kipua tai epämukavan olon, mutta ei fyysistä vammaa, rangaistakseen tai säädelläkseen lapsen käyttäytymistä. (Älä lyö lasta 2010) 35 % lapsista oli kokenut tukistamista ennen 14 vuoden ikää Tyrkkimistä, tönimistä, ravistelua, läimäyttelyä tai piiskaa oli kokenut 10 % (Ellonen ym. 2008) Neuvolatutkimus 2008:puolet vanhemmista oli käyttänyt tukistamista, läimäisemistä tai tönäisemistä lasta kohtaan, 83 % psykologista aggressiota (huutaminen, haukkuminen, väkivallalla uhkaaminen) Tekojen vakavuutta pehmennetään sanoilla: heilautetaan, läimäistään, läpsäistään, tönäistään, tuupataan, nippastaan (Hentilä 2010) 8

9 Lapsen kokema kaltoinkohtelu Lapsen kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä pahoinpitelyä, henkistä pahoinpitelyä ja hoidon laiminlyöntiä. Nämä kaikki voivat vaihdella kestoltaan, vakavuudeltaan tai keinoiltaan sekä tapahtua samanaikaisesti tai toisiinsa limittyen. Kaltoinkohtelu voi kohdistua suoraan lapseen itseensä tai epäsuorasti jonkun perheenjäsenen välityksellä esim. kun perheen muut jäsenet käyttäytyvät väkivaltaisesti toisiaan kohtaan. Fyysistä pahoinpitelyä ovat esimerkiksi lyöminen, potkiminen, töniminen, hiuksista repiminen, kuristaminen, kemiallinen väkivalta ja ravistelu. Myös kuritusväkivalta. Henkinen pahoinpitely: pelottelua, uhkaamista, naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyttämistä, mitätöintiä, vähättelyä, kontrollointia, sosiaalista eristämistä tai terrorisointia. Laiminlyönti: puutteellista hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen tarpeista ei huolehdita fyysisesti tai emotionaalisesti. Laiminlyönti vaarantaa lapsen normaalin ja terveen kasvun ja kehityksen. (Hoitotyön suositus 2008 ja 2015) KALTOINKOHTELU = VÄKIVALTAA? 9

10 Vanhempiin kohdistunut parisuhdeväkivalta lasten havaitsemana (Huttunen ym. 2015) Aineistona lapsiuhritutkimus 2008, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaista 10,6 % lapsista havainnut parisuhdeväkivaltaa jompaankumpaan vanhempaan kohdistuvana viimeksi kuluneen vuoden aikana Äitiin kohdistunutta parisuhdeväkivaltaa havaittu enemmän kuin isään kohdistunutta Tytöt kertoivat havainneensa kumpaankin vanhempaansa kohdistunutta väkivaltaa enemmän kuin pojat 10

11 Tyttöjen ja poikien havaitsema vanhempiin kohdistunut parisuhdeväkivalta (N=13 415) 11

12 Äitiin, isään ja molempiin vanhempiin kohdistuneet parisuhdeväkivallan muodot (N= ) 12

13 Väkivallan arviointi perheissä sosiaalityö, tuomioistuimet ja puhetavat Hiitola & Hautanen (2016) Tutkittu lapsen asumismuodosta tehtäviä päätöksiä tuomioistuimissa kun lapsen perheessä on väkivaltaa Artikkelissa tutkittu sosiaalityötä, päätöksentekoa ja puhetapoja väkivaltaa perheissä on tutkittu huoltoriidoissa, jotka käsitelty käräjäoikeuksissa sekä sijoituksissa, joita oli käsitelty hallinto-oikeudessa. Sisältää 237 casea. Väkivalta jätetään huomiotta tai kuvataan ympäripyöreästi tuomioistuimen dokumenteissa Muukkonen

14 Väkivallan arviointi perheissä sosiaalityö, tuomioistuimet ja puhetavat Hiitola & Hautanen (2016) jatkkuu Ongelmana: Lasten elämässä olevan väkivallan systemaattisen arvioinnin puute Väkivallan ohittamisen kolme puhetapaa Puhutaan konfilkteista ja riidoista Riskeistä Äitien kyvyttömyydestä huolehtia lapsen turvallisuudesta Uhrin näkökulma ohitetaan usein tuomioistuimen päätöksissä. Pahoinpitelijää syytetään harvoin pahoinpitelystä. Puhetapa mahdollistaa väkivallan ohittamisen tai vähättelyn päätettäessä lasten asumisjärjestelyistä Myös uhrina olevan vanhemmankokemukset, jotka tässä tutkimuksessa olivat lähes aina äitejä, jäivät huomiotta Muukkonen

15 Mitä pitäisi tehdä? Nineteen Chil Homocides 2016, Engaging with men, protecting children 2014, Stöd till barn som bevittnat våld mot mamma 2011, Älä lyö lasta 2010 Lapsikuolemien ehkäisemiseksi: lasten näkökulma ykkössijalle myös oikeuksissa Kansallinen ohjelma lasten kokeman väkivallan ehkäisyyn Työntekijöiden ymmärryksen lisääminen vallasta ja kontrollista perheväkivaltaan liittyen Vanhempien eron ymmärtäminen riskinä väkivallalle Yhteistyön parantaminen toimijoiden kesken Ei-kaltoinkohtelevan vanhemman tukeminen ja kaltoinkohtelevan haastaminen vastuuseen On lisättävä suoraa tukea väkivaltaa kokeneelle lapselle ja vanhemmalle tulokset parhaita kun kummatkin saavat tukea Lisää suoraa väkivaltatyötä lasten kanssa! ON TUNNISTETTAVA APUA TARVITSEVAT LAPSET JA NUORET Muukkonen

16 Suojelu - Suojelu, siis mitä, miksi, miltä, minne ja miten? - Suojelu turvan tuomista - Mitä konkreettista tehdään, että lapsen turvallisuudentunne lisääntyy - Onko lapsen kokema turvallisuus yhteisen työskentelyn yksi tavoite - Puhetta riskeistä, koetusta kaltoinkohtelusta vai turvallisuudesta. Vai toimintaa? - Suoraan lapsen kanssa? Tiina Muukkonen

17 Hei entä nuoret! Ovat myös lapsia Turvaverkko ( ) Perheväkivalta nuorten näkökulmasta Sisarusväkivalta Seurusteluväkivalta Monikulttuuristen nuorten erityiskysymykset Nettiauttaminen Nuoren kokemus perheväkivallasta GETTOMASA Muukkonen

18 Väkivallan puheeksiotto - nelikenttä Kokija Aikuinen Suomessa lasta, joista n (-83)% väkivalta koskettaa Yli lasta Miten heitä kuullaan, tuetaan? Lapsi Tekijä

19 Systemaattinen TURVALLISUUSTYÖ LAPSEN KANSSA AVOPALVELUT PUHEEKSIOTTO LAPSI VANHEMPI PK/ Koulu? Lastensuojelu? Perheneuvola? NEUV OLA KOULUT ERVEYSK YSELY TURVAKODIT MARAK RISKINARVIOINTI RIKKOSIL MOITUS KYNNYS OIK. PSYK LASTA Tiina Muukkonen

20 Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen Tavoite Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen lisäämällä turvallisuuden ja turvattomuuden puheeksiottoa lasten kanssa, kehittämällä ennaltaehkäisevää tukea riskiperheille ja soveltamalla kansainvälistä korjaavan työn mallia suomalaisiin perheisiin, joissa kaltoinkohtelua on jo tapahtunut. Ennaltaehkäisy: 1. Vähentää kaltoinkohtelun esiintyvyyttä 2. Minimoida kaltoinkohdeltujen lasten joutumista uudelleen väkivallan uhriksi 3. Murtaa riski kaltoikohtelun ylisukupolviseleen siirtymiseen auttamalla sitä kokeneita ha väkivaltaa käyttäneitä

21 Turvallisuuden ja turvattomuuden puheeksioton lisääminen lasten kanssa Kohderyhmä: Hyvinvoinnin edistämisen toiminnoissa ja matalan kynnyksen palveluissa kohdatut lapset Konkreettinen toiminta: A. Kehitetään lapsen kanssa työskentelyyn lapsikeskeinen puheeksioton väline, joka toimii varhaisessa vaiheessa keskustelun aloittamisen apuna lapsen kanssa hänen turvallisuuden kokemukseksestaan. Tavoitteena on kehittää väline, joka on lapsen näkökulmasta hyvinvointia tukeva, voimauttava ja turvallisuutta lisäävä, oli lapsella väkivaltakokemuksia tai ei. B. Laaditaan lasten turvallisuustyötä tukemaan koulutuspaketti ammattilaisille. C. Täsmennetään yhteistyökäytäntöjä lapsen turvallisuustyöskentelyyn eri toimijoiden kesken. D. Kokeillaan lasten ja vanhempien kannustavan vuorovaikutuksen vertaisryhmiä perheille, joissa lasten kautta on noussut esiin turvallisuuden vahvistamisen tarve

22 Käytännössä tekijöinä toimivat Yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa Kokkolan Ensi- ja turvakoti ry Kymenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Vantaan Ensi- ja turvakoti ry Palkataan projektisuunnittelija Ensi- ja turvakotien liittoon Eri tasoisten hyvinvointipalveluiden työntekijät (perhekeskuksissa, maakunnissa, lastensuojelussa)

23 Turva10 Taustalla teoria (Fattore, Mason & Watson 2008), jonka mukaan hyvinvointi rakentuu tunteina ja suhteissa. Se koostuu 1. Turvallisuudesta 2. Myönteisestä minäkuvasta 3. Toimijuudesta Taustalla LOS ja tutkimukset (mm. Saywitz & Camparo 2010), joiden mukaan lapsilta tulee kysyä ja heitä kuulla omassa asiassaan + oikeus erityiseen suojeluun

24 Turva10 (prototyyppi) 1. Kysymyksiä riitelystä miten teillä riidelllään? 2. Toimijuus ja turvallisuus kotona, kaveripiirissä ja koulussa 3. Mitkä asiat sinua pelottavat? 4. Riitojen sopiminen? 5. Mitä teet silloin kun pelottaa tai tuntuu pahalta? 6. Mikä sinua auttaa, kun sinua pelottaa ja miten sinulle tulee turvallinen olo takaisin? 7. Kun sinua pelottaa tai koet jotain tosi ikävää, kenen kanssa voit jutella siitä? 8. Mitä me tässä voisimme sopia; kenelle kerrot ja keneltä pyydät apua, jos sinua pelottaa tai sinulla on turvaton olo? 9. Asteikolla 0-10 kuinka turvallinen olosi on nyt? Oletko tyytyväinen? Haluaisitko, että olosi olisi vielä turvallisempi? Mikä numero olisi tavoite? Miten voin auttaa, että saavutat sen?

25 25