Eroperheen lapsi väkivallan keskellä työpaja

Transkriptio

1 Eroperheen lapsi väkivallan keskellä työpaja Eroauttamisen yhteiskehittämispäivä - eropolku lapsen parhaaksi Linda Niininen Tiina Muukkonen Niina Remsu Kene Truve 1

2 Työpajan kulku Tervetuloa Alustukset - Ero riskitekijänä Linda Niininen - Miksi väkivallasta pitää puhua erojen yhteydessä? Tiina Muukkonen - Turvallisuuden puheeksiotto lapsen kanssa Turva10 Kene Truve Learning cafe Koonti ja kiitos 2

3 Eron kokeminen on kuormittava stressitekijä, joka voi nostaa riskiä käyttää väkivaltaa. Ero riskitekijänä Kaikki erot eivät aiheuta lastensuojelullista huolta, mutta osassa erotilanteista lapsi kokee kaltoinkohtelua. Lapset kärsivät erityisesti vanhempien välisen konfliktin jatkumisesta eron jälkeen. 3

4 Onko riita väkivaltaa? LOS artikla 19 -> suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta Ehdotettu Lapsenhuoltolakiin luku 1, 1 : -> Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä Henkinen väkivalta = mm. vanhempien voimakas keskinäinen riitely (suoraan lapsia koskeva) Noin viidesosalla lapsista erosta johtuvat ongelmat ovat monimuotoisia ja jatkuvat pitkään. Suurin syy tähän on vanhempien jatkuva riitely Lapsista riitelevät vanhemmat ovat pelottavia. Kun vanhemmat haukkuvat ja nimittelevät toisiaan, lapsi joutuu vaikeaan ristiriitaan - hän ei tiedä, kumman puolella hän olisi. Lapset eivät totu riitelyyn vaan herkistyvät sille. He ovat ylivirittyneitä ja reagoivat stressiin ahdistuksella, pelolla ja raivokohtauksilla. Mitä kauemmin patologinen riitely ja taistelu lapsista jatkuvat, sitä huonommin kaikki sen osapuolet voivat ja järkevän ratkaisun löytäminen käy yhä vaikeammaksi. 4

5 Korkean konfliktin erot Tutkijoiden mukaan korkean konfliktin eroista on kyse silloin kun eroon liittyy hyvin voimakasta suuttumusta, vihamielisyttä ja epäluottamusta, intensiivinen huoltajuusriita ja pitkittyneet vaikeudet keskustella lasten hoidosta. Korkean konfliktin erot ovat kaikille osapuolille, ja erityisesti lapsille tuhoisia. Tällaisten erojen vaikutuksille altistuminen on luokiteltavissa fyysiseen tai seksuaaliseen pahoinpitelyyn tai muuhun kaltoinkohteluun verrattavaksi tilanteeksi. Tutkimusten perusteella tällaiset erot voivat aiheuttaa lapsille traumatisoitumista, stressiä, masennusta, eristymistä, oppimisvaikeuksia, itsemurha-alttiutta, aggressioita ja muuta itseä vahingoittavaa käyttäytymistä Linda Niininen

6 Yhteistyövanhemmuuden tukeminen haastavissa tilanteissa Kolme eri yhteistyövanhemmuuden muotoa (Kauppinen 2013) 1) Asiallisen yhteistyön malli - Vanhemmat ovat asiallisissa, kohteliaissa yhteistyöväleissä. Yhteistyö on lapsen asioiden tiedottamista ja kasvatusasioissa yhdessä toimimista. 2) Tiiviin yhteistyön malli - Vanhemmat ovat usein tekemisissä toistensa kanssa, arkea pyöritetään yhdessä ja lapset viettävät paljon aikaa molempien vanhempien kanssa. 3) Saumattoman yhteistyön malli - Myös tässä mallissa vanhemmat ovat usein yhteydessä toisiinsa ja he auttavat toisiaan erilaisissa asioissa ja pitävät toisiaan ystävinä. -> Viranomaisvälitteinen yhteistyövanhemmuus (Bildjushkin 2017) -> Yhteistyövanhemmuuden tukeminen mielikuvien tasolla Linda Niininen

7 Mielikuva Tunne - Toiminta Mielikuva Toiminta Tunne Linda Niininen

8 Lapsen oikeus? Erossa lapsi on vanhempiensa toiminnan armoilla Vanhemman velvollisuutena on ylläpitää ja tukea suhteiden jatkumista lapsen ja vanhemman välillä Lapsella on oikeus säilyttää vanhemmistaan kaunis kuva -> Miten kuljettaa toista vanhempaa mielen tasolla mukana kun se jostain syystä ei ole mahdollista oikeassa elämässä? 8

9 Miksi tästä pitää puhua? TM

10 LOS ja Istanbulin sopimukset sekä CEDAWkomitean ratkaisu --> vaikutukset Lastenhuoltolakiin LOS artikla 19: - Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja kasvatuksellisiin/ koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, silloin kun hän on vanhempansa, muun laillisen huoltajansa tai kenen tahansa muun hoidossa. Istanbul sopimus 31 artikla: - Velvoittaa huomioimaan perheväkivallan määrättäessä lasten huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta. Yleisiin säännöksiin Lapsenhuoltolakiin tulossa Luku 1, 1 : Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. CEDAW-komitean ratkaisu: &culture=fi-fi Suositellaan huoltajuuden käsittelyä uudelleen ja lapsen isän väkivaltaisuuden perusteellista arvioimista Tiina Muukkonen

11 Perheväkivalta lapsen näkökulmasta mitä siis? Lapsen todistama vanhempaan kohdistuva Lapseen itseensä kohdistuva perheväkivalta Kuritusväkivaltaa tai kasvatuksessa käytettyä väkivaltaa ja laiminlyöntiä Kaltoinkohtelu: väkivaltaa ja laiminlyöntiä Sisarusten välinen väkivalta Kohteena ja kokijana olo on lapselle yhtä vahingollista Tiina Muukkonen

12 Mitä väkivalta on Väkivallan määrittely Fyysinen väkivalta Emotionaalinen kaltoinkohtelu Seksuaalinen hyväksikäyttö Laiminlyönti ja heitteille jättö Vaino Tiina Muukkonen

13 Taustatietoja Suomalaisten asenteissa: LSKL Asennetutkimus (N=1009) (Hyvärinen, 2017) Lapsen kokeman perheväkivallan yleisyys 95% vastaajista ei salli lapsen ruumiillista kurittamista 27 % pitää kuitenkin hyväksyttävänä lapsen tukistamista tai luunapin antamista 7% hyväksyy kohtuullisen väkivallan 41% vanhemmista kertoo kurittaneensa lastaan fyysisesti tai henkisesti Nuorten kertomana: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012 (N=4855) Fyysistä kuritusväkivaltaa on kokenut 43 % Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2008 (N=13 460) 40% on kokenut symbolista aggressiota Vanhempien kertomana: Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus 2012 (N=3170): Fyysistä kuritusväkivaltaa vuoden aikana oli käyttänyt 44% äideistä ja 47% isistä Symbolista aggressiota oli vuoden aikana käyttänyt 49% äideistä ja 29% isistä 13 Vanhempi oli ristiriitatilanteessa kutsunut lasta tyhmäksi 39% äideistä, 36% isistä Kouluterveyskysely Henkinen väkivalta vanhempien taholta 18% pojat, 34% tytöt, sateenkaaritytöt 42% - Fyysinen väkivalta vanhempien taholta hetero 3,5% ja sateenkaarinuori 8%

14 Miltä lapsesta tuntuu? Ero perheessä elämäntapahtumana saa aikuisissa ja lapsissa aikaan monenlaisia tunteita. Kaikki kokevat eroon liittyvää ahdistusta. Vanhemmat kokevat omia tunteita ( vihaa, pelkoa, surua, stressiä, masennusta) joskus hyvinkin voimakkaasti. Omien tunteiden vallassa oleva vanhempi ei pysty olemaan lapselleen läsnä tässä hetkessä, kun lapsi tarvitsee häntä eniten. Siis lapsi jää usein yksin omien tunteiden ja hänelle arvaamattoman tilanteen kanssa Kene Truve

15 Miten lapset kuvaavat niitä tilanteita? Kyllä nyt on niin ikävä, kun iskä on niin surullinen koko ajan. Pitäähän häntä tukea. (5v tyttö) Jos isä löytää meidät täältä ja rupeaa taas äidille huutamaan, ma hyökkään sen kimppuun ja taistelen sen kanssa ja voitan. Mä olen ajatellut kaiken valmiiksi. Minähän olen vahva. Minulla on jo suunnitelma valmiina. (5v poika) Iskä meni siksi pois, kun mä oon niin paha. (4v poika) Iskä ei ymmärrä, miksi äiti haluaa erota. (5v tyttö) Äiti sanoi, että mä oon oppinut valehtelemaan iskällä. No kun äidille tulee aina niin paha mieli, kun hänen pitäisi soittaa iskälle ja sopia tapaamisista, sit ma soitan itse. (9v tyttö) Mä pelkään, että kun taas riita alkaa, se ei loppu, se voi kestää koko viikonlopun. Ja sit jos ne eroavat, mä pelkään, että äiti ei pärjä yksin. (11vtyttö) (Perheessä lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden lasten kertomuksista) Kene Truve

16 - Pitää koko ajan todistaa toiselle vanhemmalle, ettei ole enemmän toisen kanssa. - Ei voi odottaa aina huolenpitoa vanhemmalta ja pitää pärjätä itse. - Opi pitämään itsestäsi huolta. - Hanki hyvä ystävä ja pidä siitä kiinni. (13v tyttö) (Leena Autonen Vaaraniemi: Lasten kokemuksia vuoroasumisesta vanhempien riitaisuuden sävyttämänä. Perhetutkimuksen päivät 2018, Tampere) Lapset ottavat vanhemmista vastuutta heidän roolit ovat vaihtaneet paikkaansa Kene Truve

17 Mitä lapsi tarvitsee? Lapsi tarvitsee vanhempien eroon liittyvässä epävarmassa tilanteessa, että häntä kuullaan ja hänelle puhutaan. G. Kellerin mukaan kuuluu tärkeisiin vanhemmuustaitoihin sen tajuaminen, milloin lapsi on valmis kuulemaan asioita milloin lapsen perusluottamus on kehittynyt niin vahvaksi, että kielteinen tieto ei vahingoita häntä enää pahasti. Kellerin mukaan lapsen perusluottamusta vahingoittaa, jos aikuinen hänen vieressä puhuu toistuvasti siitä, miten huonosti asiat (perheessä, maailmassa) on. Lapsen ei pitäisi kuulla yhdeltä vanhemmalta kielteistä ilmaisua toista kohtaan. Lapsen lojaalisuutta vanhempiin ei pitäisi koetella ja hänen ei pitäisi olla vastuussa heistä. Kun vanhemmat eivät pysty kuuntelemaan lastaan tai puhumaan hänelle näin, ettei vahingoittaisi samalla lapsen perusturvallisuutta, kuka voi tehdä sitä? Kene Truve

18 Turva10 - kun lapsi kertoo väkivallasta tai turvallisuuden puheeksiottamiseen muutoin Turvallisuudesta puhuminen lapsen kanssa on jokaisen lapsia ja perheitä työssään kohtaavan ammattilaisen tehtävä. Lapsen hyvinvointi mahdollistuu, kun hän kokee olevansa turvassa, saa olla aktiivinen osallistuja ja voi nähdä itsensä myönteisessä valossa. Turvallisuuden kokemus tai pahimmillaan väkivaltakokemus ei todennäköisesti tule esille, ellei aikuinen ota sitä lapsen kanssa puheeksi. Turvallisuuden puheeksiotto on parhaimmillaan lapsen hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa ja toimii myös väkivaltakokemuksia seuloen, jolloin lapsella on mahdollisuus puhua kokemastaan/kohtamastaan väkivallasta. Kaikkien lasten kanssa turvallisuus voidaan ottaa puheeksi kannustavalla ja hyvällä tavalla ja niin, että se antaa tilaa myös väkivaltakokemusten puheeksiottoon, jos lapsella sellaisia on. Tähän kehitetään Lapsen turvakymppi. Kysymykset voi ottaa puheeksi lapsen kanssa neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, sosiaalipalveluissa, lastensuojelussa, turvakodissa tai psykiatrisessa hoidossa ja tukea lapsen turvallisuuden tunnetta. 18

19 Osatavoite1 19 Turva10 puheeksioton väline - prototyyppi 1. Mitä sinulle kuuluu kotona, kaveripiirissä ja koulussa missä olet eniten turvassa 2. Ketkä kuuluvat läheisiisi, jotka ovat turvallisia 3. Kysymyksiä riitelystä miten teillä riidellään ja miten sovitaan? 4. Vahvuudet tuovat turvaa Missä olet hyvä ja missä haluat tulla hyväksi 5. Mitkä asiat tai tilanteet pelottavat sinua? 6. Mitä teet silloin kun pelottaa tai tuntuu pahalta? 7. Mikä sinua auttaa, kun sinua pelottaa ja miten sinulle tulee turvallinen olo takaisin? 8. Kun sinua pelottaa tai koet jotain tosi ikävää, kenen kanssa voit jutella siitä? 9. Mitä me tässä voisimme sopia; kenelle kerrot ja keneltä pyydät apua, jos sinua pelottaa tai sinulla on turvaton olo? 10. Asteikolla 0-10 kuinka turvallinen olosi on nyt? Oletko tyytyväinen oloosi? Haluaisitko, että olosi olisi vielä turvallisempi? Mikä numero olisi tavoite? Miten voin auttaa, että saavutat sen?

20 Learning Café Café: Eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen tukeminen haastavissa tilanteissa. (Lindan kahvila) Café 2: Työntekijän tulee auttaa vanhempia keskustelemaan lapsensa kanssa mahdollisesta perheväkivallasta ja lapsen kokemasta turvallisuudesta. Millaiset työkalut auttaisivat lasta/ vanhempaa/ työntekijää? (Tiinan kahvila) Café 3: Turva10 turvallisuuden ja turvattomuuden puheeksioton väline lapsen kanssa. Tutustuminen Turva10:iin ja mitä ajatuksia siitä herää. (Kenen kahvila)

21 Kirjat eron, vainon ja väkivallan käsittelyyn Harju, T. ja Haiko, N Satu kameleontille ja muita satuja sinulle. Ensi- ja turvakotien liitto. Laitinen, M., Kinnunen, J. ja Hannus, R Varjosta valoon. Eron jälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen. Ensi- ja turvakotien liitto. Askeleita jalkautuvaan väkivaltatyöhön hyvinvoinnilla väkivaltaa vastaan Ensi- ja turvakotien liitto Tilaa omasi tai lue verkkoversiot: