LOUHINNAN RISKIANALYYSI

Transkriptio

1 KALLIOTEKNIIKKA REDI kallioparkki Työtunnelin rakentaminen LOUHINNAN RISKIANALYYSI

2 REDI Kallioparkki työtunneli ympäristöselvitys 2 1. TEHTÄVÄ Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy on laatinut SRV Infra Oy:n toimeksiannosta REDI Kallioparkin työtunnelin louhintatöihin liittyvien rakennusten, rakenteiden, tärinäherkkien laitteiden ja toimintojen kartoituksen. Kartoituksessa on selvitetty töiden vaikutuspiirissä olevat kiinteistöt sekä määritetty alustavasti rakennusten, rakenteiden ja herkkien laitteiden suurimmat sallitut tärinän raja-arvot. Tavoitteena on ollut selvittää lähikiinteistöissä olevat louhintatyötä rajoittavat tärinäherkät laitteet ja toiminnot, mitkä on huomioitava louhintatyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Selvitys on tehty 150 metrin etäisyydellä suunnitellusta työtunnelista. 2. SELVITYS Oheisessa karttapiirustuksessa on esitetty selvityskohteet. Alueen laajuutta määritettäessä on otettu huomioon louhinnassa normaalisti käytettävät räjähdysainemäärät, louhintatapa sekä kokemukset aikaisemmista, vastaavista louhintakohteista. Tärinäherkkien laitteiden selvitys on tehty tammi- helmikuussa 2015 haastattelemalla selvitysalueella sijaitsevien kiinteistöjen käyttäjiä, henkilökuntaa ja isännöitsijöitä. ATK -laitteiden osalta ei selvityksessä ole pyritty tarkkoihin kokonaislukumääriin vaan suuruusluokkiin ja etenkin lähimpien rajoittavien laitteiden selvittämiseen. Koska nyt selvitetyt laitemäärät sekä niiden tyypit ja niihin liittyvät sallitut tärinäraja-arvot perustuvat osin kolmannen osapuolen antamiin tietoihin, tulee kohteiden ja laitteiden osalta tiedot varmistaa yksityiskohtaisesti ennen louhintatöiden aloittamista viimeistään kiinteistökatselmusten yhteydessä. Rakennuksille, rakenteille ja laitteille sallitut raja-arvot on esitetty kohdekohtaisesti heilahdusnopeuden v (mm/s) tai a (g) arvoina. Rakenteiden raja-arvojen määritykset on tehty soveltaen RIL julkaisun ohjeita. Esitetyt rakennusten perustamistavat perustuvat kiinteistön edustajilta saatuihin tietoihin. Kaikkien rakennusten perustamistapoja ei välttämättä ole pystytty luotettavasti selvittämään, joten tärinämittausten perusteella perustamistapa ja tärinän välittyminen rakenteisiin tarkentuu ja sallittuja raja-arvoja muutetaan tarvittaessa vastaamaan todellista perustamistapaa. Raja-arvot on ilmoitettu taulukkomuodossa etäisyyteen sidottuina. Väliarvot interpoloidaan. Liitekarttaan 1 on merkitty selvityskohteiden numerointi. Tärinäherkkien laitteiden osalta raja-arvot on määritetty sekä laitevalmistajilta että käyttäjiltä saatujen tietojen perusteella. Urakoitsijan tulee tarkistaa lopullisista suunnitelmapiirustuksista etäisyydet oikeiden raja-arvojen määrittämiseksi kohdekohtaisten taulukkojen avulla ennen varsinaiseen louhintatyöhön ryhtymistä. Mikäli louhintatyön vaikutuspiirissä suoritetaan betonivaluja, niiden osalta noudatetaan suunnitteluasiakirjoissa annettuja ohjeita. Louhintaurakoitsijan tulee jatkuvasti pitää yhteyttä valuja suorittaviin rakennusurakoitsijoihin, jotta louhintaurakoitsija on tietoinen valujen aikatauluista. Louhintatyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei valutöitä jouduta keskeyttämään. Ensimmäiset räjäytykset on suunniteltava käyttäen k-arvoa 400 siten, etteivät sallitut tärinän rajaarvot ylity. Panostusta muutetaan tarvittaessa mittausten perusteella saatuja k-arvoja vastaavaksi. Räjäytysten seurannassa voidaan käyttää lisäksi tärinämittauksiin perustuvaa skaalatun etäisyyden menetelmää, jolla pystytään tehokkaasti vertailemaan erikokoisten louhintakenttien tärinävaikutusta ympäristöön. Kaukovalvonta kriittisten kohteiden läheisyydessä käyttäen skaalatun etäisyyden Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy Juha Skogman

3 REDI Kallioparkki työtunneli ympäristöselvitys 3 menetelmää takaa turvallisen ja taloudellisen louhintatyön suorittamisen. On erityisesti huomioitava, että kaikki esitetyt rakenteiden ja laitteiden raja-arvot on määritetty siten, että mikään tärinän komponenteista (pysty, pitkittäinen, poikittainen) ei saa ylittää annettua ohjearvoa. Raja-arvot rakenteiden louhintatärinälle on määritetty nykyisin laajalti Suomessa sovelletulla etäisyys-sidonnaisella tavalla. Kuitenkin mittauksilla tulee valvoa heilahdusnopeuksien lisäksi myös niiden taajuuksia ja sitä kautta vaarallisuutta rakenteille. Mittausjärjestelmään on lisäksi kytkettävä taajuusanalyysityökalu (FFT-analyysi), jolla nopeasti ja selkeästi pystytään osoittamaan, millä taajuusalueella räjäytyksestä mittauspisteeseen saapunut tärinä on ollut voimakkaimmillaan. Tämän selvityksen yhteydessä putki- ja johtolinjojen sijainteja ei ole selvitetty. 3. KATSELMUSTYÖN VAATIMA PÄTEVYYS JA KATSELMUSALUEEN LAAJUUS Katselmustyön suorittavan yrityksen on nimettävä katselmustyön vastuuhenkilö, jolla on oltava voimassaoleva FISE Oy:n myöntämä aa-vaativuusluokan tärinäasiantuntijan pätevyys. Ennen louhintatöiden alkua on tehtävä kiinteistökatselmukset liitteessä 1 esitetyn katselmusalueen sisäpuolella olevissa rakennuksissa, rakenteissa sekä alueen maanalaisissa tiloissa. Katselmusalueen laajuus on n. 100 metriä tulevasta työtunnelista. Katselmusalueen laajuutta määritettäessä on otettu huomioon ympäröivien rakennusten sekä rakenteiden ja laitteiden että toimintojen tärinäherkkyys sekä aiempia kokemuksia alueella tehdyistä louhintatöistä. Katselmukset on suoritettava piirtämismenetelmällä. Katselmuksessa voidaan hyödyntää myös tarvittaessa apuna valokuvausta tai videokuvausta. Katselmuksista on laadittava pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet kiinteistön omistajat tai edustajat sekä urakoitsijan edustaja. Pöytäkirjoista toimitetaan yksi (1) sarja urakoitsijalle ja yksi (1) sarja kiinteistöille. Töiden päätyttyä suoritetaan loppukatselmus samoista kohteissa. Katselmuksessa todetaan mahdolliset työn aiheuttamat vahingot ja vauriot. Loppukatselmuspöytäkirjat tarkastetaan ennen työn vastaanottotarkastusta. Mahdolliset vahingot ja vauriot on selvitettävä ennen taloudellista loppuselvitystä. 4. HERKKIEN LAITTEIDEN TÄRINÄVAIMENNUS JA MUUT SUOJAUSTOIMENPITEET Louhintakohdetta lähellä olevissa katselmusalueen kiinteistöissä sijaitsevat tärinäherkät ATK- ym. laitteet on tärinävaimennettava ennen louhintatyön aloittamista. Laitteet eristetään alusrakenteesta sopivilla kumivaimentimilla tai vastaavilla tarkoitukseen valmistetulla vaimentimilla. Vaimennustyön suunnittelussa ja suorituksessa on huomioitava seuraavat tekijät: eristinkumin valintaperusteena on oltava laitteiden todelliset painot ja kuormitussuhteet eri tukipisteiden osalta, eristimen painuman kuormitettuna tulee olla materiaalin valmistajan antamien rajojen mukainen, mitoitusperusteena on käytettävä myös laitteen alustaan kohdistuvia tärinän amplitudi-, Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy Juha Skogman

4 REDI Kallioparkki työtunneli ympäristöselvitys 4 kiihtyvyys- ja ominaistaajuusarvoja. Asianmukaisesti suoritetun tärinän vaimennustyön on käytännössä todettu alentavan laitteisiin kohdistuvia tärinän kiihtyvyysarvoja n % verrattuna alustasta, vaimentimien alapuolelta saatuun arvoon, kun alustasta mitattu tärinän ominaistaajuus on ollut yli 90Hz. Mikäli kovalevyllisiä ATK- ym. laitteita ei vaimenneta tai niitä ei voi vaimentaa, suoritetaan louhinta siten, ettei laitteisiin välity raja-arvoa a = 0,25 g suurempia kiihtyvyyksiä. Muut selvitysalueella olevat herkät laitteet on käsitelty kohdekohtaisesti liitteissä ja kohdassa Erityisesti varottavat kohteet. Tärinäeristetyille ATK-laitteille suurin sallittu kiihtyvyyden arvo on 1,5 g laitteen vierestä lattiasta mitattuna. Mikäli palvelinhuoneessa on kelluva/nostettu lattiarakenne, tehdään mittaus sen alapuolelta. 5. TÄRINÄVALVONTA Tärinää on tarkkailtava koko louhintatyön keston ajan kolmikomponenttisesti kymmenellä kiinteällä tärinämittarilla (MP:t 1-10). Tämän lisäksi on varauduttava mittaamaan tärinöitä kauempaa louhintakohteen ympäristöstä tulevien valitusten/ tärinän leviämisen mukaan. Mittarit on aina sijoitettava työkohdetta lähimpinä olevien rakenteiden tai laitteiden tai kauempanakin olevien työn turvallisen suorittamisen kannalta kriittisten kohteiden läheisyyteen. Tärinämittauslaitteet on asennettava siten, että mittausetäisyys kantavissa rakenteissa on vähintään 10 metriä louhintakohteesta. Suositeltavat mittauspisteet ovat seuraavat: MP 1: Kohde 1, Yhteiskäyttö tunneli vanhaosa MP 2: Kohde 1, Yhteiskäyttö tunneli uusiosa MP 3: Kohde 2, Arielinkatu 10 MP 4: Kohde 3, Arielinkatu 8 MP 5: Kohde 7, Leonkatu 16 MP 6: Kohde 8, Arielinkatu 2 MP 7: Kohde 11, Parrulaituri 2 MP 8: Kohde 11, Parrukatu 5 MP 9: Kohde 14, jäteasema MP 10: Kohde 15, Metrosilta MP11: Kohde 15, Metrosilta Tärinän heilahdusnopeuden ja kiihtyvyyden maksimin suunta tulee vaihtelemaan louhinnan sijainnin, korkeustason ja louhintatavan vaihdellessa. Mittauksilla tulee tarkkailla koko ajan mihin suuntaan tärinän heilahdusnopeus ja kiihtyvyys on suurin. Koska lähes kaikki raja-arvot ovat etäisyyssidonnaisia, pitää etäisyydet ja niihin perustuvat rajaarvot olla tiedossa koko ajan. Mittalaitteiden todelliset x-, y- ja z- koordinaatit tulee olla selvillä jo ennen räjäytystöiden aloittamista ja räjäytetyn kentän keskipisteen koordinaatit tulee ilmoittaa viipymättä töiden valvonnasta vastaavalle taholle tai ne pitää taltioida valvontaan erikoistuneeseen ohjelmaan. Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy Juha Skogman

5 REDI Kallioparkki työtunneli ympäristöselvitys 5 Mittareista on pystyttävä lukemaan kaikista mittaustapahtumista kaikki tärinän suureet kolmikomponenttisesti: heilahdusnopeus, kiihtyvyys, taajuus ja siirtymä. Mittareiden pitää olla etäluettavia ja tulokset tulee olla työmaan käytössä viiveittä räjäytyksen jälkeen. Seuraavaa räjäytystä saa suunnitella vasta, kun edellisen räjäytyksen mittaustulokset on tarkistettu. Mittareiden pitää olla kalibroituja tai asianmukaisesti tarkistettuja. Tärinämittauksia tekevällä tai laitteita vuokraavalla tulee olla toimintajärjestelmässään dokumentoituna, miten mittaustulosten luotettavuus varmistetaan. Tämän sisältö riippuu laitteistosta. Ohjeenmukaisten kalibrointien ja tarkistusten tekemisestä on pidettävä kirjaa. Mittauspisteet ja niiden asennus tulee dokumentoida mm valokuvin ja niin, että niiden asennuspaikka ja asennustapa voidaan myöhemmin todeta ko. dokumentin perusteella. Urakoitsija laatii tärinämittaustuloksista tärinämittausraportin jokaiseen työmaakokoukseen. Mahdolliset tärinäohjearvojen ylitykset raportoidaan erikseen. Tärinämittareiden asennukset tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista niin, että asennukset voidaan sopia ja toteuttaa ajoissa kohteiden vastuuhenkilöiden kanssa. 6. ERITYISESTI VAROTTAVAT KOHTEET Kohde1, Yhteiskäyttötunneli Kohde 2, Metrosilta/-rata 7. MUUTA Urakoitsijan tulee kiinnittää erityistä huomiota työskentelyaikoihin ja tapoihin, joista aiheutuu ympäristölle mm. melu-, pöly- ja liikenteelle aiheutuvia haittoja. Näistä on tiedotettava riittävän ajoissa, jotta työmaan ympäristön toiminnot ehditään sopeuttaa uusiin tilanteisiin. Ympäristön asukkaiden ja yritysten informoiminen, esimerkiksi tiedotustilaisuuksilla, jaettavilla tiedotteilla sekä lehti-ilmoituksilla paikallislehdissä, on suoritettava riittävän ajoissa ennen töiden aloittamista sekä tarvittaessa erikseen työvaiheissa tai liikennejärjestelyissä tapahtuvien suurempien muutoksien vuoksi. Tiedottamisesta sovitaan urakan alussa rakennuttajan kanssa. Helsingissä Juha Skogman Liitteet: 1. Selvitys- ja katselmusalueen kartta (ei mittakaavassa) 2. Kohdekortit; kohteet HSY:n ohje Ohjeita vesihuoltoon liittyvien kunnallisteknisten tunneleiden päälle ja läheisyyteen rakentamisesta Helsingin alueella Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy Juha Skogman

6 KALLIOTEKNIIKKA LIITE 1 *KIINTEISTÖKATSELMUKSET *RÄJÄYTYSKONSULTOINTI *TÄRINÄMITTAUKSET *RADONMITTAUKSET *ÄÄNITASOMITTAUKSET

7 KOHDE 1 HSY:n ja Helsingin Energian yhtiskäyttötunneli Kiinteistön yhteyshenkilö: Helen is. Petri Tenhunen p: Geo Toni Laine p: Yhteiskäyttötunneli. Kantavat rakenteet kallio. Suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Ruiskubetonoitu tunneli Ruiskubetonoimaton tunneli Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Tunnelissa olevat putkistot. Liitteenä HSY:n OHJEITA VESIHUOLTOON LIITTYVIEN KUNNALLISTEKNISTEN TUNNELEIDEN PÄÄLLE JA LÄHEISYYTEEN RAKENTAMISESTA HELSINGIN ALUEELLA ohje.

8 KOHDE 2 Arielinkatu 10 Kiinteistön yhteyshenkilö: is. Anitta Heiskanen Kiinteistötahkola p: Huolto: Arabian Huolto Oy p: Paalutettu asuinrakennus. Kantavat rakenteet betonia. Julkisivu tiili ja rappaus. Maanvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta. Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Kiinteistön käyttäjien pc:t

9 KOHDE 3 Arielinkatu 8 Kiinteistön yhteyshenkilö: YIT Rakennus Henri Kiiski p: Huolto: - p: - Paalutettu rakenteilla oleva asuinrakennus. Kantavat rakenteet betonia. Julkisivu tiili. Maanvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot: -

10 KOHDE 4 Antareksenkatu 3 Kiinteistön yhteyshenkilö: isännöinti Heka-Vallila Oy p: Huolto: Heka-Vallila Oy p: Paalutettu asuinrakennus. Kantavat rakenteet betonia. Julkisivu tiili ja rappaus. Maanvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Kiinteistön käyttäjien pc:t

11 KOHDE 5 Junonkatu 4 Kiinteistön yhteyshenkilö: is. Realia Oy Kari Hallio p: Huolto: Arabian Huolto Oy p: Paalutettu asuinrakennus. Kantavat rakenteet betonia. Julkisivu tiili. Maanvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Kiinteistön käyttäjien pc:t

12 KOHDE 6 Junonkatu 2 Kiinteistön yhteyshenkilö: is. Realia Oy Kari Hallio p: Huolto: Arabian Huolto Oy p: Paalutettu asuinrakennus. Kantavat rakenteet betonia. Julkisivu tiili. Maanvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Kiinteistön käyttäjien pc:t

13 KOHDE 7 Leonkatu 16 Kiinteistön yhteyshenkilö: is. Jorma Korte Laajasalon Isännöinti Oy p: Huolto: L&T Oy / Juha Heinonen p: / Paalutettu asuinrakennus. Kantavat rakenteet betonia. Julkisivu tiili. Maanvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Kiinteistön käyttäjien pc:t

14 KOHDE 8 Arielinkatu 2 Kiinteistön yhteyshenkilö: is. Mika Oksanen HOAS p: Huolto: L&T Oy Timo Rantanen p: / Paalutettu asuinrakennus. Kantavat rakenteet betonia. Julkisivu tiili ja rappaus. Maanvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Kiinteistössä toimii päiväkoti Pikkutylli. päiväkodin johtaja Arja Väyrynen ennen töiden alkua tulee päiväkodin henkilökuntaa informoida työstä. Lasten päiväunien aika klo Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Kiinteistön käyttäjien pc:t

15 KOHDE 9 Capellan puistotie 10 Kiinteistön yhteyshenkilö: is. Heka-Vallila Oy p: Huolto: Heka Vallila Oy p: Paalutettu asuinrakennus. Kantavat rakenteet betonia. Julkisivu tiili. Maanvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Kiinteistön käyttäjien pc:t

16 KOHDE 10 Polariksenkatu 1 / Kalasataman Peruskoulu vaihe 1 Kiinteistön yhteyshenkilö: Oy Rakennuskultti Ab Jani Kuivamäki p: Huolto: - p: - Rakenteilla oleva paalutettu koulurakennus. Kantavat rakenteet betonia. Kiinteistön ensimmäinen vaihe valmistuu 2015 joulukuussa. Maanvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot:

17 KOHDE 11 Parrulaituri 2 Kiinteistön yhteyshenkilö: Tilakeskus is. Arto Patronen p: Huolto: Olavi Eloranta p: Maanvarainen teollisuusrakennus. Kantavat rakenteet betonia. Julkisivu tiili. Maanvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Kiinteistön käyttäjien pc:t

18 KOHDE 12 Parrukatu 5 Kiinteistön yhteyshenkilö: is. Risto Jurkkala Helsingin Energia p: Huolto: Kim Gröönroos p: Maan-/kallionvarainen teollisuusrakennus. Kantavat rakenteet tiili/betoni. Julkisivu tiili. Suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Heilahdusnopeus [mm/s] Maanvarainen Kallionvarainen Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Kiinteistön käyttäjien pc:t

19 KOHDE 13 Helen Kaukojäähdytysasema SK4 Kiinteistön yhteyshenkilö: Raimo Huusko Helsingin Energia p: Huolto:- p: - Maanvarainen teräskontti. Kantavat rakenteet teräs. Julkisivu pelti. Suurimmat sallitut ohjeelliset tärinäraja-arvot muuntajille: Taajuus[Hz] Kiihtyvyys [g] Maanvarainen <200 1 >200 2

20 KOHDE 14 Kalasataman jätteen putkikeräys Oy Kiinteistön yhteyshenkilö: Procofin Oy Jarkko Salonvaara p: Huolto: Procofin Oy p: Kallionvarainen jäteasema. Kantavat rakenteet betonia. Julkisivu betoni/ levytys. Kallionvaraisille rakenteille suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Kiinteistön käyttäjien pc:t

21 KOHDE 15 Kalasataman Metron silta Kiinteistön yhteyshenkilö: HKL Jouko Halonen p: Kallionvarainen betonirakenteinen silta. Suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Tärinäherkät laitteet/toiminnot: Metrosillan läheisyydessä louhittaessa tulee huomioida HKL:n ohje Kalasataman keskuksen rakentaminen Metroliikenteen huomioiminen Kalasataman keskuksen rakennus-, louhinta- ja räjäytystöissä ( ) Metroradan osalta voidaan soveltaa Liikenneviraston ohjetta Louhintatyöt rautatien läheisyydessä 23/2013

22 KOHDE 16 Itäväylän Kalasataman väistösilta Kiinteistön yhteyshenkilö: SRV Kallion- ja maanvarainen silta. Suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Kallionvarainen Maanvarainen Tärinäherkät laitteet/toiminnot:

23 KOHDE 17 Gasum Oy siirtolinja Kiinteistön yhteyshenkilö: Gasum Oy lupa asiat vaihde Kallion- ja maanvarainen putkilinja. Suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä louhinnasta: Etäisyys [m] Heilahdusnopeus [mm/s] Huomioitavaa: Ennen maakaasuputkilinjan läheisyydessä louhintaa on oltava yhteydessä Gasum Oy:n edustajaan ja sovittavat tarvittavat toimenpiteet.

24 OHJE 1 (5) OHJEITA VESIHUOLTOON LIITTYVIEN KUNNALLISTEKNISTEN TUNNELEIDEN PÄÄLLE JA LÄHEISYYTEEN RAKENTAMISESTA HELSINGIN ALUEELLA 1. YLEISTÄ Vesihuoltoon liittyviä tunneleita ovat vesijohtotunnelit, joissa vesi johdetaan putkessa sekä viemäritunnelit, joissa jätevesi virtaa vapaasti. Lisäksi HSY:llä on joitakin raakavesi- ja viemäriputkitunneleita. HSY on osallisena myös eri laitosten yhteiskäyttötunneleissa. Tunneleiden geoteknisenä asiantuntijana toimii kiinteistöviraston geotekninen osasto (kv/geo). Tunneliin sijoitetut vesi- ja viemärilinjat ovat luonteeltaan päälinjoja. Täten mahdollisen vaurion vaikutukset ulottuvat laajalle. Rakennushankkeen suunnittelijan tulee hankkia tunneleiden sijaintitiedot kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston johtotietojaoksesta (os. Viipurinkatu 2, p / Mansala). 2. ALUEEN RAJAUS 3. KATSELMUKSET JA SUOJAUSTARVE Tunneleille voi aiheuttaa vauriota läheisyydessä louhiminen tai välittömään läheisyyteen tehtävän rakenteen kuormitus. Tämä ohje kattaa normaalit rakentamistapaukset, joissa rakennusten aiheuttamat kuormat ja momentaaniset räjähdysainemäärät ovat tavanomaisia ja kallio laadultaan normaalia. Tavanomaisissa Louhintatapauksissa tunneli tulee ottaa huomioon, kun etäisyys tunneliin on 40 metriä tai pienempi. 3.1 Vesijohtotunnelit Hankkeen suunnitteluvaiheessa vesijohtotunneleissa suoritetaan ennakkokatselmus. Ennakkokatselmuksessa on paikalla rakennushankkeeseen ryhtyvän edustaja (pohjarakenne- / kalliorakennesuunnittelija), HSY:n ja kv/geo:n edustajat. Katselmusten järjestämisestä vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvä. Ennakkokatselmuksessa määritetään mm. mahdollinen tunnelin lujitus-, rusnaus- ja suojaustarve. Loppukatselmuksessa määritetään mm. jälkirusnauksen sekä tunnelista irronneen kiven poiskuljettamisen tarve. Katselmuksista laaditaan pöytäkirja (rakennushankkeeseen ryhtyvän edustaja). Pöytäkirja toimitetaan kommentoitavaksi katselmuksissa läsnä olleille. Liitteessä 1 on esimerkki suositeltavasta suojauksesta. Suojattava tunnelipituus tulee esittää suunnitelmapiirustuksissa. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Y , HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , FO ,

25 OHJE 2 (5) Viemäritunnelit Tunneleiden luonteesta johtuen sekä alku- että loppukatselmuksen suorittavat HSY:n ja kv/geo:n edustajat. Katselmuksissa määritetään tunnelin rusnaus-, lujitus-, sekä pudonneiden / madollisesti putoavien lohkareiden poiskuljettamisen tarve. 3.3 Putkien suojaus Jos tunneli on ruiskubetonoitu, ei putkien suojausta katsota normaalitapauksissa tarpeelliseksi. Mikäli tunneli on ruiskubetonoimaton, lasketaan suojattava osuus kalliovakion k = 400 arvolla etäisyydelle, missä heilahdusnopeuden arvo v < 30 mm/s. Putkien suojaustarve määritellään tapauskohtaisesti kv/geo:n kanssa. 4 TÄRINÄMITTAUKSET JA -RAJOITUKSET Kunnallisteknisten tunneleiden päällä louhittaessa noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuusmääräyksiä 16:0, mikäli ei ole toisin sovittu. Louhintatöiden aikana tunneleista mitataan louhinnan aiheuttamaa tärinää. Vesijohtotunneleissa tärinämittareiden anturit kiinnitetään ensisijaisesti tunnelin seinään. Viemäritunneleihin ei normaalisti sijoiteta tärinämittaria. Tärinöiden mittaus niiden ympäristössä on kuitenkin suunniteltava siten, että sen perusteella voidaan luotettavasti arvioida tunneleihin kohdistuvaa louhintatärinää. Tärinöiden mittaus viemäritunneleiden läheisyydessä määritetään tapauskohtaisesti kv/geo:n kanssa. Ohjearvot räjäytystärinöille lasketaan seuraavasta kaavasta: v = F k x v 1 (mm/s) v = heilahdusnopeuden pystykomponentin huippuarvo [mm/s] F k = rakennustapakerroin, v 1 = heilahdusnopeus eri etäisyyksillä [mm/s] Rakennustapakertoimen arvona käytetään ruiskubetonoimattomalle tunnelille F k = 1,0 ja ruiskubetonoidulle tunnelille F k = 1,5. Viemäritunneleille käytetään rakennustapakertoimen arvoa F k = 1,0, riippumatta siitä onko tunneli ruiskubetonoitu vai ei. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Y , HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , FO ,

26 OHJE 3 (5) RAKENTEISTA AIHEUTUVAT KUORMAT 4. LUPAMENETTELY etäisyys [m] v [mm/s], (F k =1,0) v [mm/s], (F k =1,5) taulukko 1. Sallitut heilahdusnopeuden v arvot eri etäisyyksillä ja rakennustapakertoimilla F k Rakenteista aiheutuvat kuormat tulevat normaalisti tarkasteltaviksi tapauksissa, joissa etäisyys anturan pohjasta tunneliin on pieni. Kuormat tulee ottaa huomioon liitteiden 2 ja 3 mukaisesti. Ko. liitteissä on esitetty eräitä karkeita periaateratkaisuja (mitoitusmenetelmiä) tapauksille, joissa kuormitukset ovat tavanomaisia ja kallio on laadultaan normaalia. Suunniteltaessa louhintaa kunnallisteknisen tunnelin vaikutusalueella, tulee tunnelin asettamien reunaehtojen määrittämiseksi ottaa yhteys kv/geo:oon sekä HSY:hyn. Em. reunaehdot esitetään rakennushankkeen pohja- tai kalliorakennesuunnitelmissa sekä tarpeellisilta osin työselityksessä. Kv/geo:n yhteyshenkilönä toimii projektipäällikkö Toni Laine, p , sposti toni.laine@hel.fi. HSY:n Helsingin alueiden yhteyshenkilöt suunnitelma- ja lupa-asioissa ovat: - eteläinen, läntinen ja kaakkoinen suurpiiri, alueinsinööri Saara Neiramo, p keskinen, pohjoinen ja koillinen suurpiiri alueinsinööri Sini Lehtonen, p itäinen suurpiiri alueinsinööri Jarmo Liukkonen, p puhdistettujen jätevesien poistotunneli yksikön päällikkö Kari Reinikainen, p HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Y , HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , FO ,

27 OHJE 4 (5) Lisäksi katselmusasioissa ja tunnelikäynneissä HSY:n yhteyshenkilöinä toimii suunnittelija Juha Pitkänen, p HSY:n sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hsy.fi. Tapauksissa jolloin kohteesta ei laadita erillistä pohja- tai kalliorakennesuunnitelmaa, tulee luvan hakijan laatia louhinta- ja/tai lujitussuunnitelma sekä mahdollinen putkien suojaussuunnitelma. Suunnitelmat hyväksytetään geoteknisellä osastolla. Geotekniseltä osastolta tulee varata aika suunnitelmien hyväksyttämistä varten (Toni Laine, p ). Suunnitelmat tulee olla geoteknisellä osastolla vähintään 1 viikko ennen niiden hyväksymistä. Tämän jälkeen hakijan tulee esittää HSY:lle kirjallinen louhintalupa-hakemus, jossa on liitteenä geoteknisen osaston hyväksymät suunnitelmat. Hakemuksessa tulee ilmoittaa hankkeen rakennuttamisen sekä pohja- ja kalliorakennesuunnittelun vastuutahot. HSY ei vastaa vahingosta tai haitasta, minkä tunneli tai vesijohdot ja viemärit mahdollisesti aiheuttavat hankkeen rakentamiselle tai valmiiden rakenteiden käytölle. Luvan hakija vastaa kaikesta louhintatyön mahdollisesti aiheuttamasta haitasta ja vahingosta. Luvan hakijaksi ja vastuutahoksi katsotaan rakennushankkeeseen ryhtyvä. HSY:lle ja kv/geo:lle louhintaluvan ja suunnitelmien käsittelystä sekä tunnelin tarkastuksista ja katselmuksista HSY laskuttaa luvan hakijaa toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Ko. työt tulee tilata kirjallisesti HSY:tä. 6. LIITTYMINEN YKSITYISILLÄ LIITTYMISJOHDOILLA TUNNELIIN Liitoskohdat yleiseen vesihuoltoverkkoon annetaan pääsääntöisesti katuihin putkiviemäreinä rakennettuihin viemärin runkolinjoihin. Mikäli tällaista liittymismahdollisuutta ei ole, HSY voi erityistapauksissa harkintansa mukaan myöntää liittymiskohdan tontin liittymisjohdoille viemäritunneliin. Liittymiseen tulee ennen normaalia liitoskohtalausuntoa saada HSY:n investoinnit -osaston suostumus, jota varten suunnitelmat tarvittavine detaljeineen tulee toimittaa HSY:n investoinnit -osastolle ao. alueinsinöörille. Yleensä kysymykseen tulee tonttiviemärin liittyminen viemäritunneliin kallioon poratun ns. poraliitoksen välityksellä. Poraliitoksissa käytetyt menetelmät ovat muotoputkisujutus- tai sukkasujutus, jossa sujutusputki painautuu porareikää vasten tiiviisti. Liitoksissa on tarvittavin tiivistys- ja injektointitoimenpitein varmistuttava siitä, että kalliosta ei pääse valumaan vuotovesiä tunneliin. Lisäksi liittyjän tulee järjestää viemärin riittävä ilmanvaihto tiiviine rakenteineen siten, ettei poraliitoksesta aiheudu hajuhaittaa lähiympäristölle. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Y , HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , FO ,

28 OHJE 5 (5) KUSTANNUKSET Kaikista kustannuksista, jotka liittyvät välillisesti tai välittömästi rakentamiseen kunnallisteknisten tunneleiden läheisyyteen tai niihin liittymiseen vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvä. Seuraavassa on esitetty tyypillisiä asiaan liittyviä kustannustekijöitä. Suunnitteluvaihe: - katselmukset (ml. tunneleiden tuuletus) - suunnitelmien hyväksyttäminen - louhintalupa (HSY) Toteutusvaihe: - ennakkolujitukset / -rusnaukset - suojaus- /suojausten purkutoimenpiteet - tärinämittaukset - pienentyneestä momentaanisesta räjähdysainemäärästä johtuva louhintakustannusten kasvu - poraliitostyöt - jälkirusnaus - tunnelista irronneen kiviaineksen poistaminen Mikäli rakentamistoimenpiteistä aiheutuu tunnelille tai siellä oleville johdoille tai kaapeleille haittaa tai vahinkoa, vastaa hakija kaikista HSY:lle tai kolmannelle osapuolelle syntyneistä kustannuksista. Louhintaluvan antaminen tai suunnitelmien hyväksyminen HSY:n puolelta ei poista tätä vastuuta. Liitteet 1 Esimerkki johtojen suojauksesta 2 ja 3 Pientunneleiden päälle rakentaminen, anturakuormien huomioiminen HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Y , HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , FO ,

29 Sis lt : LIITE 1 KIINTEIST VIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI Fastighetskontoret Helsingfors stad ESIMERKKI PUTKIEN SUOJAUKSESTA / tunneliohje.3d GEO Mittakaava: 1:50 muottivaneri 2400 x1000 x x 100 k 500

30 KIINTEIST VIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI Fastighetskontoret Helsingfors stad Sis lt : PIENTUNNELEIDEN P LLERAKENTAMINEN. ANTURAKUORMIEN HUOMIOIMINEN TAVANOMAISISSA TAPAUKSISSA / tunneliohje.3d LIITE 2 GEO Mittakaava: 1:200 ESIMERKKI 2. PITK M INEN ANTURA A Pulttiv li Max. 0.7 m 1 yhteensuuntaan teht vien pulttien v li on max. 1,4 m A Pultitus tehd n t h n asti A -A Min. 0,5 m Pulttien mitoitus tarkistettava lis ksi esimerkin 1 mukaisesti kuorman suhteen

31 KIINTEIST VIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI Fastighetskontoret Sis lt : PIENTUNNELEIDEN P LLERAKENTAMINEN. ANTURAKUORMIEN HUOMIOIMINEN TAVANOMAISISSA TAPAUKSISSA LIITE 3 GEO Mittakaava: Helsingfors stad / tunneliohje.3d 1:200 l Pultteina k ytet n 20 J mm tai 25 J mm Viivoitetulla alueella ei kuormia tarvitse huomioida ESIMERKKI 1. PILARIANTURA F Ulotuttava tunnelin "kainalon" yli v hint n 1,0 m. 1,0 m - Pultit mitoitetaan siten, ett niiden yhteenlaskettu vetolujuus (80 % my t rajasta) vastaa kuormaa, joka muodostuu anturakuormasta sek kalliotilan yl - puolella olevan kalliomassan painosta. - V hint n 4 kpl pultteja