SCXML Visual Editor. Fabulous five (6) Projektisuunnitelma

Transkriptio

1 Tampere University Of Technology Department of Pervasive Computing TIE Project Work on Pervasive Systems Fabulous five (6) SCXML Visual Editor Projektisuunnitelma Tommi Korhonen (vastuussa tästä dokumentista) Juha Suominen Lauri Saurus Antti Uusivirta Justus Sihvonen Viljami Salmi Tommi Korhonen Versio: 1.4 1/19

2 Versiohistoria Versio Tekijä Päivämäärä Selite 0.1 Lauri S Dokumenttipohja luotu 0.2 Tommi K Sisältöä kappalaisiin Antti U Kpl Lauri S Tehty kappale Tommi K Viimeistelty ensimmäinen versio 1.1 Tommi K Tehty pieniä muutoksia. 1.2 Lauri S Pävitetty riskien seurantaa ensimmäisen iteraation osalta. 1.3 Lauri S Tehty korjauksia katselmoinnin perustella. 1.4 Tommi K Tehty korjauksia katselmoinnissa esille tulleiden puutteiden perusteella kappaleisiin 1-6. Tommi Korhonen Versio: 1.4 2/19

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tarkoitus Tuote ja ympäristö Määritelmät, lyhenteet Rajoitukset Viitteet Projektin järjestäytyminen Jäsenet Asiakas Muut Projektin tavoite ja lopetusehdot Ryhmän tavoitteet Asiakkaan tavoitteet Yhteinen tavoite ja lopputuote Projektin keskeytysehdot Projektin päätösehdot Projektinhallinta Menetelmät ja työkalut Seuranta ja ohjaus Projektiryhmän sisäinen seuranta ja ohjaus Projektiryhmän ulkopuolinen ohjaus Oppimis- ja opiskelusuunnitelma Projektin Pyrähdykset ja määräajat Ensimmäinen pyrähdys Toinen pyrähdys Kolmas pyrähdys Neljäs pyrähdys Viides pyrähdys Riskienhallinta Riskit Henkilöstöriskit Ohjelmistoon ja alustaan liittyvät riskit Asiakkaaseen liittyvät riskit Yhteenveto riskeistä Riskien toteutumisen seuranta Ensimmäinen iteraatio...19 Tommi Korhonen Versio: 1.4 3/19

4 1 Johdanto 1.1 Tarkoitus Tämä dokumentti on projektisuunnitelma SCXML Visual Editor projektille. Dokumentti kokoaa kaiken tarpeellisen tiedon mitä projektiryhmä tarvitsee aloittaakseen projektin toteutuksen. Dokumentti tarjoaa myös lisätietoa kurssin henkilökunnalle. Dokumentti ei ota kantaa toteutettavan ohjelman toteutukseen vaan se on selitetty tarkemmin muissa dokumenteissa. 1.2 Tuote ja ympäristö Projektissa tuotetaan visuaalinen editori SCXML-merkintäkielelle. Visuaalinen editori toteutetaan C++ kielellä käyttäen Qt kehitysympäristöä. Ohjelma toteutetaan Windows 7 käyttöjärjestelmälle. Asiakas käyttää tuotetta SCXML-tiedostojen visuaaliseen esittämiseen sekä muokkaamiseen. 1.3 Määritelmät, lyhenteet Taulukossa 1.1 on lueteltu lista käytetyistä määritelmistä ja lyhenteistä. Taulukko 1.1: Käytetyt määritelmät ja lyhenteet Määritelmä/Lyhenne SCXML XML Tuote Selitys State Chart XML: XML-muotoinen kuvauskieli tilakaavioille [2]. Extensible Markup Language (XML) on merkintäkieli, jolla tiedon merkitys on kuvattavissa tiedon sekaan [1]. Dokumentissa tuottella tarkoitetaan asiakkaalle toimitettavaa ohjelmistoa, sekä dokumentaatiota. 1.4 Rajoitukset Projektin aikana käytetään Sandvik Mining and Construction Finland Oy:ltä saatuja Tommi Korhonen Versio: 1.4 4/19

5 SCXML-tiedostoja joita ei tule jakaa projektiryhmän ulkopuolisille henkilöille. Toteutettavan visuaalisen SCXML-editorin lisenssimalli on vielä auki. 1.5 Viitteet Käytetyt viitteet on lueteltu alapuolella. [1] (Viitattu ) [2] (Viitattu ) Tommi Korhonen Versio: 1.4 5/19

6 2 Projektin järjestäytyminen 2.1 Jäsenet Projektiryhmä koostuu kuudesta henkilöstä: Tommi Korhonen, Tommi toimii projektipäällikkönä. Tommin tehtäviin kuuluu viestintä asiakkaan, kurssihenkilökunnan sekä projektiryhmän välillä. Juha Suominen, Juha vastaa projektissa käytettävistä työkaluista ja antaa neuvoja kehitysympäristön käytöstä. Lauri Saurus, Lauri vastaa ohjelmiston kokonaisarkkitehtuurista ja hyväksyy näin ollen merkittävät muutokset arkkitehtuuriin Antti Uusivirta, Antti toimii ohjelmiston pääkehittäjänä. Justus Sihvonen, Justus vastaa ohjelmiston testauksesta. Viljami Salmi, Viljami vastaa projektin käytettävyyteen liittyvistä asioista, kuten ohjelman graafisesta käyttöliittymästä. Kaikki jäsenet projektissa ottavat osaa dokumenttien kirjoittamiseen projektissa. Tommi on vastuussa projektisuunnitelmasta. Viljami on vastuussa käytettävyyteen liittyvistä dokumenteista. Justuksella on vastuu testaukseen liittyvistä dokumenteista. Vastuu muista dokumenteista jaetaan ryhmän jäsenille tasaisesti. Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat myös ohjelmistonsuunnitteluun sekä kehitystyöhön. Tommi Korhonen Versio: 1.4 6/19

7 2.2 Asiakas Projektin asiakkaana toimii Sandvik Mining and Construction Finland Oy. Kontaktihenkilöitä Sandvikilta ovat projektivastaava Esa Vikman, projektin omistaja Sami Anttila sekä tietotekninen konsultti Markus Mäkelä. Esa toimii projektin hallinnollisena johtajana. Samilta saa apua käyttöliittymän, scxml-tiedostojen ja käytettävyyteen liittyvistä ongelmista, sillä Sami on yksi tuotteen loppukäyttäjistä. Markukselta saa tukea ohjelmiston toteuttamiseen liittyvistä ongelmista. Kontaktihenkilöiden yhteystiedot löytyvät erillisestä dokumentista. 2.3 Muut Projektin tukihenkilöinä toimivat kurssin TIE Tietotekniikan projektityö henkilökunta: Outi Sieve-Korte Tero Ahtee sekä ryhmän assistentti Lauri Matilainen Tommi Korhonen Versio: 1.4 7/19

8 3 Projektin tavoite ja lopetusehdot 3.1 Ryhmän tavoitteet Projektiryhmän tavoitteita ovat: Toteuttaa kokonainen ohjelmistoprojekti aikataulussaan Saada toteutettua toimiva visuaalinen editori SCXML-merkintäkielelle Oppia projektin hallinnasta ja aikataulutuksesta 3.2 Asiakkaan tavoitteet Asiakkaan tavoitteita ovat: Asiakkaan tärkein tavoite on saada on saada ohjelmisto, jolla voidaan esittää visuaalisesti SCXML-tiedostosta luettuja tilakaavioita Valmiilla tuotteella on hyvä käytettävyys Visuaalinen Editori SCXML-merkintäkielelle olisi helppo ottaa käyttöön Valmis tuote helpottaisi SCXML-merkintäkielen käyttöä 3.3 Yhteinen tavoite ja lopputuote Yhteisiä tavoitteita ovat: Valmis ohjelmisto hyvin dokumentoitu ja toteutettu Helposti ymmärrettävä ja käyttöönotettava tuote Lopputuote: Editori tukee SCXML-tiedostojen lukemista ja kirjoittamista (vaadittu) SCXML-tiedostojen esittäminen visuaalisesti (vaadittu) Editorilla pystyisi olisi visuaalinen debuggeri (toivottu) SCXML-tiedostojen validointi (toivottu) Editoriin sisällytetty käyttöohje (vaadittu) Tommi Korhonen Versio: 1.4 8/19

9 3.4 Projektin keskeytysehdot Projekti voi keskeytyä, jos projekti jää yli kuukaudella jälkeen aikataulusta, asiakas peruu projektin tai 50% projektiryhmän jäsenistä päättää keskeyttää kurssin ja täten projektin suorittamisen. Projektin keskeytyksestä päättää Sandvikin projektivastaava Esa Vikman. 3.5 Projektin päätösehdot Projekti päättyy, kun projekti on saatu valmiiksi aikataulussaan viidennen pyrähdyksen lopussa ja asiakas on hyväksynyt projektin. Tommi Korhonen Versio: 1.4 9/19

10 4 Projektinhallinta 4.1 Menetelmät ja työkalut Projektin toteutus suoritetaan ryhmän jäsenten omilla henkilökohtaisilla tietokoneilla. Jokaisella projektiryhmän jäsenellä tulee olla toimiva Internet-yhteys kotonaan, jotta he voivat ottaa yhteyttä ohjelman versionhallintaan sekä dokumenttien talletukseen käytettyyn Google Drive-tallennuspalveluun. Projektin toteutus ei vaadi ryhmän jäseniltä ohjelmiston ostamista vaan kaikki käytetty ohjelmisto on saatavilla ilmaiseksi. Taulukko 4.1 listaa kaikki projektissa käytetyt työkalut. Taulukko 4.1: Projektissa käytetyt työkalut Ohjelma Qt QtCreator TortoiseSVN SlikSVN irssi Google Drive/Docs - MagicDraw LibreOffice (Windows) Versio Ohjelmisto toteutetaan Windows käyttöjärjestelmällä käyttäen kehitysympäristöä Qt. Ohjelmointiympäristönä käytetään QtCreatoria. Projektinhallintaan käytetään Google Docs-ohjelmaa. Versionhallintaan käytetään svn:ää. Juha toimii työkaluvastaavana. Jos projektin aikana on tarvetta käyttää muita ohjelmia tai taulukossa 4.1 listatuista ohjelmista otetaan käyttöön toinen versio, on näiden ohjelmien käyttö hyväksytettävä työkaluvastaavalla. Projektin aikana tapahtuva dokumentointi kirjoitetaan LibreOfficella. Tiedostojen nimeämisessä käytetään seuraavaa käytäntöä: Alku: VE (Lyhenne sanoista Visual Editor) Projektisuunnitelma: PS Vaatimusdokumentti: VD Määrittelydokumentti: MD Suunnitteludokumentti: SD Tommi Korhonen Versio: /19

11 Testaussuunnitelma: TS Testausraportti: TR Arkkitehtuurikuvaus: AK Kokousmuistio: KM Loppuraportti: LR Dokumenttien versioinissa käytetään seuraavaa käytäntöä: X.Y X = julkaisu, Y = väliversio, työversio ilman versionumeroa. Dokumentit yksilöidään juoksevalla numeroinnilla. Juoksevalla numeroinnilla tarkoitetaan taulukon esimerkin VESD01 dokumentin 01-numeroa. Juoksevalla numerolla yksilöidään samatyyppiset dokumentit, jos samantyyppisiä dokumentteja voi olla useita, kuten suunnitteludokumentteja. Muutokset tehdään aina työversioon. Työversion tunnistaa siitä, että sillä ei ole versionumeroa. Versionumero esitetään aina dokumentin nimen jälkeen alaviivalla eroteltuna. Esimerkki nimeämiskäytännöstä on koottu alla olevaan taulukkoon 4.2. Taulukko 4.2: Esimerkki dokumenttien nimeämiskäytännöstä Nimi VESD01 käyttöliittymäsuunnitelma.odt VESD01_0.1 käyttöliittymäsuunnitelma.odt Selitys Ensimmäisen suunnitteludokumentin työversio. Ensimmäinen alustava versio. VESD01_1.0 käyttöliittymäsuunnitelma.odt Ensimmäinen julkaistu versio. 4.2 Seuranta ja ohjaus Projektiryhmän sisäinen seuranta ja ohjaus Projektiryhmä tapaa kerran viikossa maanantaisin. Ensimmäiset kaksi viikkoa tapaamisaika oli torstaina, mutta se siirrettiin maanantaihin, koska sen todettiin sopivan paremmin ryhmän jäsenille. Jos tapaamista ei jollakin viikolla järjestetä tai se on jonakin muuna päivänä tästä ilmoitetaan ryhmän jäsenille etukäteen. Ryhmän sisäisenä kommunikaatiokanavana toimii pääasiassa sähköposti. Kiireellisien asioiden hoitamiseen käytetään puhelimia. Ryhmällä on käytössä myös IRC-kanava, jossa voidaan vaihtaa ajatuksia ja suunnitella toteutettavia ominaisuuksia. Kaikista ryhmän tapaamisista pyritään lähettämään muistussähköposti tapaamista edeltävänä päivänä. Kaikki ohjelmiston toteutukseen liittyvät päätökset tulee hyväksyttää kahdelta ohjelmistoa toteuttavalta ryhmän jäseneltä. Toisen jäsenistä on oltava joko ohjelmiston Tommi Korhonen Versio: /19

12 pääkehittäjä tai pääarkkitehti Projektiryhmän ulkopuolinen ohjaus Projektiryhmä tapaa asiakkaan kanssa vähintään kerran kuussa. Tapaamisesta sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Projektiryhmä saa ohjausta kurssin luennoista. Tämän lisäksi ryhmä tapaa myös kurssihenkilökunnan kanssa aina, kun sille on tarvetta. 4.3 Oppimis- ja opiskelusuunnitelma Projektin aikana projektityöryhmän jäsenet oppivat projektinhallinnasta ja ohjelmistoprojektin toteuttamisen alusta loppuun. Jos jollakin ryhmänjäsenellä on ongelmia jossakin projektin toteutukseen liittyvässä asiassa tulee ryhmän jäsenen etsiä ongelmaan vastaus internetistä tai pyytää apua muilta ryhmänjäseniltä. Viikottaisessa ryhmätapaamisessa ryhmä käy läpi toteutettavaan ohjelmistoon tehdyt muutokset, että kaikki ryhmän jäsenet ovat varmasti perillä toteutetun ohjelmiston uusimmista versiosta, jotta ryhmän jäsenten on helppo lähteä toteuttamaan uutta toiminnallisuutta ohjelmistoon. Ohjelmiston toteutuksen yhteydessä laaditaan siitä käyttöohje, joka neuvoo ohjelmiston loppukäyttäjiä. Tommi Korhonen Versio: /19

13 5 Projektin Pyrähdykset ja määräajat Tässä luvussa kuvataan projektin pyrähdykset, niiden määräajat sekä tavoitteet yleisellä tasolla. Taulukossa 5.1 on listattuna projektin tärkeimmät määräajat ja kappaleen aliluvuissa listataan pyrähdysten tavoitteet ja sisältö. Asiakkaan kanssa pyrimme pitämään yhteyttä sähköpostitse sekä järjestämällä tapaamisia niin usein kuin mahdollista. Taulukko 5.1 Projektin määräajat Projektisuunnitelma Prototyyppi ja määrittelydokumentin 1. versio Pyrähdys Välinäyttö ja päivitetty projektisuunnitelma Pyrähdys Vertaisarviointi Päivitetty määrittelydokumentti Pyrähdys Lopullinen tuote Pyrähdys Loppuraportti Loppuesitelmät Pyrähdys 5.1 Ensimmäinen pyrähdys Tehtävät Tommi Korhonen Versio: /19

14 Ensimmäisen pyrähdyksen tavoitteena on sopia projektin yleisistä asioista sekä toteuttaa projektisuunnitelma. Tavoitteena on myös tehdä ensimmäinen versio määrittelydokumentista asiakastapaamisen perusteella sekä toteuttaa alustava käyttöliittymäsuunnitelma ja prototyyppi suunniteltavasta ohjelmistosta. Vastuualueet Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat dokumentaation tuottamiseen. Erityisvastuu on ryhmämme käytettävyysekspertillä käyttöliittymäsuunnitelman toteuttamisessa. Toimintatavat Ensimmäisessä pyrähdyksessä ryhmän kesken pidetään tiivistä yhteydenpitoa ja vastuualueet sekä ryhmän roolit pyritään jakamaan tasapuolisesti. Lopputuotteet - Projektisuunnitelma - Määrittelydokumentti - Tuotteen 1. prototyyppi 5.2 Toinen pyrähdys Tehtävät Toisessa pyrähdyksessä toteutetaan ensimmäiset asiakkaan vaatimat ominaisuudet ohjelmistoon ja mahdollisesti muokataan käyttöliittymää asiakasvaatimusten perusteella. Ominaisuuslistaa myös päivitetaan asiakasvaatimusten perusteella. Vastuualueet Viimeistään tässä vaiheessa kaikilla ryhmän jäsenillä tulee olla versionhallintatyökalut asennettuna, ja kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat varsinaiseen ohjelmointityöhön. Toimintatavat Säännölliset tapaamiset sekä muu yhteydenpito, myös selkeä työnjako kehittäjien kesken. Tommi Korhonen Versio: /19

15 Lopputuotteet - Tuotteen 2. prototyyppi - Päivitetty projektisuunnitelma 5.3 Kolmas pyrähdys Tehtävät Asiakkaalta saadun palautteen perusteella päivitämme määrittelydokumenttia ja toteutamme lisää ominaisuuksia ohjelmaan. Vastuualueet Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat kehitystyöhön oman osaamisalueensa mukaan. Pyrimme tuottamaan myös suunnitteludokumentaatiota tarpeen mukaan. Toimintatavat Pyrimme tapaamaan säännöllisesti ja sopimaan tehtävien jaosta tasapuolisesti. Lopputuotteet - Vertaisarviointi - Päivitetty määrittelydokumentti - Tuotteen 3. prototyyppi 5.4 Neljäs pyrähdys Tehtävät Viimeisten ominaisuuksien viimeistely tuotteeseen. Tässä pyrähdyksessä erityispainotus on ohjelman testaamisessa sekä mahdollisten bugien korjaamisessa. Vastuualueet Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat kehittämiseen tasapuolisesti. Tommi Korhonen Versio: /19

16 Toimintatavat Kaikkien ryhmän jäsenten tulisi olla perillä ohjelmiston toiminnasta yleisellä tasolla ja kyettävä testaamiseen. Löydetyt bugit ilmoitetaan ryhmälle kommunikointikanavia käyttäen ja korjataan mahdollisimman pikaisesti. Lopputuotteet - Viimeistelty ohjelma 5.5 Viides pyrähdys Tehtävät Viimeisen pyrähdyksen tavoitteena on toimittaa viimeistelty tuote asiakkaalle ja mahdolliset testaustoimenpiteet käyttöympäristössä. Vastuualueet Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat dokumentaation kirjoittamiseen sekä viimeiseen asiakastapaamiseen. Toimintatavat Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat lopputestaamiseen sekä tuotteen viimeistelyyn ja dokumentaation viimeistelyyn. - Loppuraportti Lopputuotteet - Testattu ja viimeistelty ohjelma asiakkaalle Tommi Korhonen Versio: /19

17 6 Riskienhallinta Tässä luvussa on kuvattu projektiin liittyvät riskit, ja toimintatavat niiden toteutumisen estämiseksi. Löydetyt riskit on pisteytetty asteikolla 1-5 arvioidun todennäköisyyden, sekä vakavuuden mukaan. Todennäköisyyden asteikolla arvo yksi tarkoittaa hyvin epätodennäköisesti realisoituvaa riskiä, kun taas arvo viisi tarkoittaa erittäin todennäköisesti toteutuvaa riskiä. Vakavuusasteikolla arvo yksi tarkoittaa hyvin pientä, ja arvo viisi erittäin suurta haittaa riskin toteutuessa. Riskin suuruuden laskemiseen on käytetty kaavaa: Riskin todennäköisyys * Riskin vakavuus = Riskin suuruus. 6.1 Riskit Henkilöstöriskit 1. Aikataulutus epäonnistuu Projektissa suurimmaksi riskiksi on tunnistettu projektiryhmän henkilöstöresurssien ajanhallinta. Kaksi projektin jäsentä käyvät osa-aikaisesti töissä ja loput jäsenet opiskelevat projektikurssin lisäksi täyspäiväisesti. Edellä mainitut asiat saattavat vaikeuttaa tapaamisaikojen yhteensovittamista ja projektiin käytettävän ajan löytämistä. Riskin ehkäisemiseksi ryhmässä pyritään seuraamaan kaikkien projektin henkilöiden aikatauluja Google Calender -palvelun avulla, sekä aikatauluttamaan tehtäviä mahdollisimman aikaisin. Riskin todennäköisyydeksi arvioitiin erittäin todennäköinen (5), mutta riskiin varautumisen myötä riskin ei oleteta aiheuttavan vakavia seurauksia (2). 2. Ryhmän jäsenen sairastuminen Jonkin ryhmän jäsenen sairastuminen on aina mahdollinen riski, jonka vuoksi sekin on otettu huomioon. Riskiin ei pystytä varautumaan ennaltaehkäisevästi, mutta riskin toteutumiseen varaudutaan tekemällä aikatauluista sopivan joustavia, jolloin jokin muu ryhmän jäsen pystyy ottamaan sairastuneen henkilön keskeneräisen tehtävän itselleen. Sairastumisten ei arveltu olevan kovinkaan suuri riski (2), ja riskin toteutumisen seurauksiakaan ei arvioitu suureksi (2). 3. Kommunikoinnin tökkiminen Projektin henkilöstön pääasiallisena kommunikointivälineenä toimii sähköposti, koska se oli ainoa viestintämuoto, joka jokaisella projektin jäsenellä oli käytössään. Kiireellisissä asioissa käytössä on tietenkin myös puhelimet. Kaikilla projektin jäsenillä ei ole käytössään älypuhelinta, joka rajoittaa henkilöiden tavoitettavuutta. Riskiksi on tämän vuoksi löydetty myös tiedonkulun ongelmat. Tiedonkulun nopeuteen ja tehoon vaikuttaa myös tapaamisten pieni määrä, joka johtuu ryhmän jäsenten töissä käynnistä Tommi Korhonen Versio: /19

18 ja muista kiireistä. Kommunikointiin on varauduttu päättämällä ottaa käyttöön useita medioita, vaikka kaikilla ei pääsyä olisikaan kaikkiin tiedonjakamisen muotoihin. Tämän lisäksi, kuten aikaisemmin mainittiin, käytetään kiireellisissä tapauksissa puhelimia. 4. Motivaation puute Riskien kartoituksessa otettiin myös huomioon yhden tai useamman ryhmän jäsenen motivaation katoaminen jossain vaiheessa kurssia. Projektin kiinnostavuuden ja ryhmän jäsenten innostuksen vuoksi motivaatiopulaa ei nähty kovinkaan todennäköisenä. Riskin vakavuus nähtiin kuitenkin melko korkeaksi Ohjelmistoon ja alustaan liittyvät riskit 5. Ongelmat toteutustekniikassa Ohjelmiston toteutusympäristö ja -tekniikka Qt on kaikille ryhmän jäsenille tuttu, joten siitä ei odoteta koituvan suurta riskiä projektille. Qt:sta käytetään kuitenkin hyvin uutta versiota, ja toteutuksessa on tarkoitus käyttää myös Qt Quick -tekniikkaa, joka ei ole ennestään kaikille ryhmän jäsenille tuttu. Uudet versiot ja tekniikat sisältävät aina riskin toimivuudesta ja yhteensopivuudesta. Riskiä ei nähdä kuitenkaan todennäköiseksi, joten se on arvioitu melko epätodennäköiseksi. 6. Liian suuri työmäärä Ohjelmiston perustoiminnallisuudet on määritelty hyvin kohtuullisiksi, joten perustoiminnan valmiiksi saamiseen ei liity suuria riskejä. Pääasiallisena alustana käytetään Windows-ympäristöä, joka on täysin yhteensopiva Qt-tekniikalla toteutettujen ohjelmistojen kanssa. Alustan osalta ei projektissa oleteta olevan riskejä Asiakkaaseen liittyvät riskit 7. Väärinymmärrykset asiakkaan kanssa Riskiksi tunnistettiin asiakkaan ja projektihenkilöiden kommunikoinnin puute, joka voi johtaa väärinymmärryksiin vaatimusten osalta. Riskiin varaudutaan olemalla yhteydessä asiakkaaseen mahdollisimman usein ja esittämällä projektin tuotoksia mahdollisimman aikaisin. 6.2 Yhteenveto riskeistä Tähän lukuun on koottu taulukko kaikista löydetyistä riskeistä suuruksineen. Taulukko 6.1: Projektin riskit Riski Todennäköisyys Vakavuus Suuruus 1. Aikataulutus epäonnistuu Ryhmän jäsenen Tommi Korhonen Versio: /19

19 sairastuminen 3. Kommunoikoinnin tökkiminen Motivaation puute Ongelmat toteutustekniikassa Liian suuri työmäärä Väärinymmärrykset asiakkaan kanssa Riskien toteutumisen seuranta Tähän lukuun päivitetään tiedot riskien toteutumisesta ja riskien välttämiseen liittyvät toimenpiteet Ensimmäinen iteraatio Ensimmäisen iteraation aikana havaittiin ongelmia ryhmän sisäisessä kommunikoinnissa. Välillä oli vaikeuksia tavoittaa muita ryhmän henkilöitä ja saada palautetta tehtyihin suunnitelmiin. Loppujen lopuksi kuitenkin iteraatiossa päästiin odotettuun lopputulokseen, joten riskin realisoituminen ei aiheittanut mitään vakavia seuraksia. Riskiin oli onneksi varauduttu, eikä kommunikointiyrityksiä jätetty viimetippaan, joten pienet viiveet kommunoinnissa eivät haitanneet. Myös asiakkaan kanssa on ollut hieman kommunikointiongelmia, joka on johtanut siihen, että toteutusta ei ole voitu aloittaa täydellä teholla vaan monia toteutukseen liittyviä asioita on jäänyt epäselväksi. Asiakkaan kanssa kommunoikointi on tapahtunut sähköpostin välillä, ja on ollut paikoitellen hieman hidasta. Prototyypin esittelytilaisuudessa saimme kuitenkin vastaukset kaikkiin epäselviin asioihin, joihin olimme törmänneet, joten nyt toteutus on aloitettu täydellä teholla. Molempiin ensimmäisessä iteraatiossa ralisoituneisiin riskihin oltiin varauduttu, joten projektisuunnitelma on siinä mielessä hyödyttänyt projektin eteenpäin viemistä. Mikään toteutuneista riskeistä ei ollut vakava, eikä aiheuttanut merkittäviä haittoja projektin odotetun lopputuloksen suhteen. Tommi Korhonen Versio: /19