OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Osastopäällikkö, ylijohtaja Kari Kiesiläinen OM 15/31/2014

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Osastopäällikkö, ylijohtaja Kari Kiesiläinen OM 15/31/2014 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE TUOMIOISTUINLAIKSI JA SIIHEN LIIT- TYVÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kaikkia tuomioistuimia koskeva yhteinen tuomioistuinlaki, joka sisältäisi yleiset säännökset tuomioistuimista ja tuomareista. Lakiin koottaisiin nykyisin eri tuomioistuimia koskevissa laeissa ja asetuksissa olevat säännökset tuomioistuinten tehtävistä, organisaatiosta ja hallinnosta sekä niiden jäsenistä ja muusta henkilöstöstä. Korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetut lait kuitenkin säilytettäisiin ja niissä säädettäisiin näiden tuomioistuinten organisaatiosta, johtamisesta ja hallinnosta. Tuomioistuinlakiin sisällytettäisiin myös tuomareiden nimittämisestä annetun lain ja asetuksen säännökset. Niin ikään valtion virkamieslain tuomarin virkamiesoikeudellista erityisasemaa koskeva sääntely sijoitettaisiin tuomioistuinlakiin. Asetuksen tasoisesta sääntelystä pääsääntöisesti luovuttaisiin. Tarkemmat määräykset tuomioistuinten toiminnan järjestämisestä annettaisiin kunkin tuomioistuimen työjärjestyksessä. Päällikkötuomareiden virat täytettäisiin pääsääntöisesti seitsemän vuoden määräajaksi. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit nimitettäisiin kuitenkin vakinaisesti. Tuomareiden koulutusta kehitettäisiin. Koulutuksen suunnittelusta vastaisi riippumaton tuomarinkoulutuslautakunta. Tuomioistuintyöskentelyn perustiedot ja -taidot antavaan yhden vuoden tuomioistuinharjoitteluun tulisi keskitetty valtakunnallinen haku- ja valintamenettely sekä valtakunnallinen koulutusohjelma. Vähintään kolme vuotta soveltuvaa työkokemusta hankkineet juristit voisivat hakeutua kolmivuotisiin asessorin koulutusvirkoihin. Lait haastemieslain muuttamisesta ja oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 :n muuttamisesta on tarkoitettu tuleviksi voimaan mahdollisimman pian. Muut ehdotetut lait on tarkoitettu tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Esitysehdotus on osa oikeudenhoidon uudistamisohjelman toteuttamista. Ehdotuksilla voitaisiin turvata perustuslain mukaista tuomareiden riippumattomuutta, kehittää lainkäytön laatua, keventää tuomioistuinten hallinnollista taakkaa ja selkiyttää lainsäädäntöä sekä kehittää tuomioistuinten johtamista. Esityksen keskeiset ehdotukset voidaan tiivistetysti koota seuraavasti:

2 2 Lakitekniset ja rakenteelliset ehdotukset 1. Säädetään kaikille tuomioistuimille yhteinen tuomioistuinlaki, a. Laki sisältäisi tuomioistuimia, tuomareita ja muita tuomioistuimen jäseniä sekä muuta henkilöstöä koskevat säännökset b. Laki korvaisi pääosin nykyiset ns. organisaatiolait ja -asetukset (käräjäoikeuslaki, hovioikeuslaki ym.) c. Sisältäisi tuomareiden nimittämisestä annetun lain ja valtioneuvoston asetuksen säännökset d. Sisältäisi myös valtion virkamieslain 12 luvun tuomareita koskevat säännökset e. KKOL ja KHOL kuitenkin säilytettäisiin. Tuomioistuinlaissa ei säädettäisi niiden organisaatiosta, johtamisesta tai hallinnosta. Tuomioistuinlain tuomareita koskevat säännökset (virkamiesoikeudellinen asema, nimittäminen ym.) koskisivat myös ylimpien tuomioistuinten jäseniä ja asiantuntijajäseniä 2. Luovutaan asetustasosta pääosin a. Tarkemmat määräykset tuomioistuinten työjärjestyksissä b. Poikkeuksena tuomiopiirit sekä käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainti, joita koskevat asetukset jätettäisiin voimaan c. Hovioikeuden pysyvästä istuntopaikasta voitaisiin säätää oikeusministeriön asetuksella 3. Erityistuomioistuimia koskevat lait a. Säilytettäisiin siltä osin kuin niissä on oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä; olisivat prosessilakeja b. Tuomioistuimen päätösvaltaista kokoonpanoa koskevat säännökset sijoitettaisiin pääsääntöisesti oikeudenkäyntimenettelyä koskeviin lakeihin c. Poikkeuksena KKO ja KHO, joiden osalta säännökset säilytettäisiin tältäkin osin niitä koskevissa laeissa d. HaOL jätettäisiin voimaan kokoonpanosäännösten osalta 4. Erillislait mm. lautamiehistä ja tuomioistuinharjoittelusta Sisällölliset ehdotukset: 5. Tuomareiden koulutuksen kehittäminen a. Luotaisiin yhtenäinen koulutuskaari tuomioistuinharjoittelusta ja esittelijän tehtävistä uuden koulutusviran (asessori) kautta aina tuomarin täydennyskoulutukseen b. Säädettäisiin tuomareille velvollisuus kehittää ammattitaitoaan c. Koulutusta tarjottaisiin koko lainkäyttöhenkilöstölle ja sitä voitaisiin nykyistä paremmin suunnitella henkilökohtaisen tarpeen mukaan

3 3 6. Tuomareiden koulutuslautakunnan perustaminen a. Perustettaisiin tuomarinkoulutuslautakunta, joka vastaisi tuomareiden ja muun lainkäyttöhenkilöstön koulutuksen suunnittelusta yhteistyössä OM:n kanssa sekä eräistä muista erityisesti tuomioistuinharjoitteluun ja koulutusvirkoihin liittyvistä tehtävistä 7. Tuomioistuinharjoittelu a. Luotaisiin käräjänotaareiden valtakunnallinen koulutusjärjestelmä ja systematisoitaisiin harjoittelun ohjausta b. Keskitetty haku- ja valintamenettely (kerran vuodessa), josta vastaisi perustettava tuomarinkoulutuslautakunta, joka myös nimittäisi käräjänotaarit 8. Uudet koulutusvirat (asessorit) a. Hovi- ja hallinto-oikeuksiin sekä erityistuomioistuimiin perustettaisiin tuomarin koulutusvirkoja b. Koulutuslautakunta huolehtisi asessorin virkojen haettavaksi julistamisesta, hakumenettelyn järjestämisestä ja esivalinnasta c. Ao. tuomioistuimet haastattelisivat ja nimittämisestä päättäisi KKO/KHO d. Virkaan edellytettäisiin tuomarin kelpoisuusvaatimuksia sekä vähintään 3 vuoden työkokemusta e. Alku- ja loppukoe sekä velvollisuus osallistua koulutusohjelmaan f. Nimike koulutuksen aikana asessori ja sen jälkeen tuomarikoulutettu g. Mahdollisuus suorittaa tuomarikoulutuksen kolmas vuosi muissa tuomarin tehtävissä (esim. KO:ssa tai KKO:ssa/KHO:ssa esittelijänä), mihin tehtävään nimitettäisiin erikseen (ao. tuomioistuin) h. Kyseessä ei olisi tuomaritutkinto eli ei olisi edellytyksenä tuomarin viran saamiselle; tuomarin uralle olisi jatkossakin avoin pääsy i. Korvaisi hovioikeuksien esittelijäkokoonpanon (HOL 9 ) ja vakuutusoikeuden esittelijän toimimisen kokoonpanon jäsenenä (VakOL 2 ja VNa vakuutusoikeudesta 5 ) ja parantaisi näin tuomioistuinten riippumattomuutta j. Toteutus: muutettaisiin esittelijänvirkoja asessorin viroiksi 9. Päällikkötuomarin nimittäminen määräajaksi a. Tuomioistuinten päällikkötuomarit nimitettäisiin määräajaksi lukuun ottamatta KKO ja KHO presidenttejä b. 7 vuoden toimikausi, uudelleenvalinta mahdollinen c. Päällikkötuomarin riippumattomuus olisi turvattu:

4 4 Vakinaisesta tuomarin virasta päällikkötuomariksi nimitetty olisi virkavapaalla taustavirastaan, johon voisi toimikauden jälkeen palata tai hakeutua muihin tehtäviin Muusta kuin vakinaisesta tuomarin virasta nimitetyille (ts. tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta tai ma. tuomarin virkasuhteesta) virkatakuu eli oikeus toimikauden päättymisen jälkeen tulla nimitetyksi vakinaiseksi tuomariksi (ensisijaisesti samassa tuomioistuimessa) 10. Tuomarin viran erittely talousarviossa a. Tuomarin virkaa ei eriteltäisi talousarviossa lukuun ottamatta KKO ja KHO jäsenten virkoja helpottaisi mm. päällikkötuomareiden määräaikaistamiseen liittyviä järjestelyjä sekä vähentäisi eduskunnan ja OM:n työtä 11. Tuomarin asema tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelyssä a. Sääntelyä selkiytettäisiin ja tarkistettaisiin nykyisestä b. Niissä uudelleenjärjestelyissä, joissa tuomarin virka muuttuu muuksi kuin tuomarin viraksi (ts. tilanteet, joissa tuomioistuinlaitoksen tehtäviä siirretään sen ulkopuolelle), tuomari voitaisiin sijoittaa tähän virkaan tuomarilla olisi tällöinkin ensisijainen oikeus tuomarin virkaan, mutta jos sellaista ei kyettäisi järjestämään, voisi hänet sijoittaa muuttuneeseen virkaansa c. Mikäli tuomarille jouduttaisiin antamaan ero, asian käsittelisi tuomioistuin perustuslain 103 :n edellyttämällä tavalla (KHO) 12. Esittelijät ja valmistelijat a. Tuomariesittelystä täsmentävä säännös; jäsen voi itse esitellä, mutta käyttää esittelijää apunaan valmistelussa b. Esittelijöiden tehtäviä täsmentävä säännös; esittelijän toimimisesta valmistelijana olisi laissa säännös c. Hovioikeudessa asioita ratkaistaan pääkäsittelystä ilman esittelyä ja esittelijällä, joka on läsnä pääkäsittelyssä, ei ole oikeutta jättää hovioikeuden ratkaisuun mietintöään. Tuomarin tehtäviin kouluttautuvan on kuitenkin tärkeää saada kokemusta näytön arvioinnista. Asessori olisi määräaikainen tuomari, joka voisi koulutusvirassaan harjaantua näytön arviointiin d. Nimikkeet: hovioikeuden, hallinto-oikeuden jne. esittelijä sekä markkinaoikeuden valmistelija 13. Kansliapäällikkö ja hallintopäällikkö a. Myös hallinto-oikeuksissa voisi olla vakinaisia virkoja

5 5 14. Asiantuntijajäseniä koskevan sääntelyn uudistaminen a. Nimittämismenettelyn yhdenmukaistaminen (vastuu hakuprosessista tuomioistuimille) b. Toimikausi kaikille sama: 5 vuotta c. Kaikilta edellytettäisiin tuomaria vastaavia sidonnaisuusilmoituksia d. Asema saatettaisiin myös lain tasolla selkeästi vastaamaan tuomaria (voitaisiin antaa kirjallinen varoitus, pidättää tehtävästä, erottaa työkyvyttömyyden perusteella, uudelleenjärjestelyssä oikeus jatkaa uudessa sijoituspaikassa) 15. Asioiden jakamisesta ja uudelleen jakamisesta säännökset lakiin a. Yleiset perusteet laissa; varmistettaisiin jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin b. Tarkemmat määräykset työjärjestyksessä, jolloin kunkin tuomioistuimen erityispiirteet voitaisiin huomioida 16. Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon puheenjohtajuutta koskevan sääntelyn joustavoittaminen a. Puheenjohtajana voisi toimia kuka tahansa kokoonpanon jäsenistä; puheenjohtajuus määräytyisi tarkoituksenmukaisella tavalla esimerkiksi asian valmistellut jäsen voisi toimia puheenjohtajana myös erityisasiantuntemus, kielelliset tai koulutukselliset syyt voisivat olla perusteena 17. Tuomarin toimiminen toisessa tuomioistuimessa a. Ylempi tuomioistuin voisi määrätä tuomarin toimimaan tilapäisesti toisessa tuomioistuimessa asian laatu, laajuus, erityisasiantuntemuksen tarve yms. syyt perusteena resurssienkäytön joustavuus b. Ei koskisi ylimpien tuomioistuinten tuomareita 18. Tuomarin vakuutuksen uudistaminen a. Uskonnollisesta valasta luopuminen (vrt. todistajan valasta luopuminen lukien) b. Vakuutuksen kaavasta säädettäisiin tuomioistuinlaissa 19. Kokoonpanosäännösten joustavoittaminen a. Mahdollisuus kokoonpanon vahventamiseen ennakolta lainoppineella jäsenellä b. Päätösvaltaisuuden säilyminen yhdelle jäsenelle tulleesta esteestä huolimatta ei koskisi KKO/KHO:a koskisi myös maaoikeutta ja maaoikeuden kokoonpanoon kuuluvaa lautamiestä

6 6 20. Tuomarin toimivallan jatkuminen virkasuhteen päättymisen jälkeen a. Tuomarin oikeus hoitaa loppuun asia, jonka ratkaissut tai jossa on tehty ratkaisuehdotus ennen virkasuhteen päättymistä koskisi sekä ma. että vakinaista tuomaria ja asiantuntijajäsentä, jonka toimikausi on päättynyt 21. Ilmoittautumisvirka -käsitteestä luopuminen a. KKO:n ja KHO:n virat julistetaan jo nykyisinkin haettavaksi, kuten muut tuomarin virat; tuomioistuinlaki ei enää tuntisi käsitettä ilmoittautumisvirka 22. Virkojen haettavaksi julistaminen a. Kaikki tuomioistuimet julistaisivat omat virkansa haettavaksi b. Poikkeus: päällikkötuomarin viran julistaisi jatkossakin haettavaksi ylempi tuomioistuin c. Myös uudelleen haettavaksi julistamisesta, hakuajan jatkamisesta ja viranhaun peruuttamisesta säädettäisiin laissa 23. Virkavapaus ja sijaisjärjestelyt a. Sääntelyn tarkistaminen virkavapauden myöntäisi asianomainen tuomioistuin päällikkötuomarin yli kuukauden virkavapaudesta päättäisi ylempi oikeus b. Päällikkötuomarin ja osaston johtajan sijaisena toimiminen perustuisi työjärjestysmääräyksiin jos ei olisi määrätty, sijaisuus perustuisi virkaikäjärjestykseen 24. Tuomioistuinten olisi vuosittain laadittava toiminnastaan toimintakertomus a. tulisi sisältää toimintaa kuvaavat tunnusluvut b. tuomioistuimet voisivat laatia tämän myös yhdessä (ns. sektorikertomus) 25. Rekisterimerkintärikos a. Voitaisiin käräjäoikeudessa ratkaista 1 tuomarin kokoonpanossa nykyisen lautamieskokoonpanon sijaan 26. Haastemieslain muutokset Haastemiehellä olisi oikeus tietojen saantiin teknisen käyttöyhteyden avulla, oikeus myös salaisiin tietoihin, kun välttämätöntä, myös poliisilta saatavaa virka-apua täsmennettäisiin tarkoituksena turvata tiedoksiantotoiminnan sujuvuutta

7 7 Esityksen vaikutukset Tuomioistuinten johtamisjärjestelmän uudistamisella pyritään lisäämään tuomioistuinten toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Päällikkötuomarin tehtävien määräaikaistamisella ei ole taloudellisia vaikutuksia. Kustannuksia ei myöskään aiheudu virkatakuun toteuttamisesta. Niille päällikkötuomareille, joilla ei ole taustavirkana vakinaista tuomarin virkaa, kyetään osoittamaan tai perustamaan tuomarin virka tuomioistuinlaitokselle myönnettyjen määrärahojen ja henkilötyövuosien puitteissa. Kanslia- tai hallintopäällikön virkojen perustamisen hallinto-oikeuksiin ei arvioida aiheutuvan merkittäviä kustannuksia. Kaikissa hallinto-oikeuksissa toimii jo nykyisin hallintopäällikkö. Jos nykyistä useampiin käräjäoikeuksiin tullaan perustamaan hallintopäällikön tai muita vastaavia virkoja, siitä aiheutuu jonkin verran lisäkustannuksia. Nämä virat voitaisiin kuitenkin rahoittaa muita virkoja vähentämällä. Sillä, että tuomioistuimen päällikkötuomarin apuna hallinnosta huolehtii ammattimainen johtaja, on katsottava olevan merkittäviä etuja tuomioistuimen toiminnan ja tuottavuuden kannalta. Hovi- ja hallinto-oikeuksiin sekä erityistuomioistuimiin perustettavat asessorin virat voitaisiin pääosin toteuttaa valtion kehyspäätösten ja talousarvioiden mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa ilman lisärahoitusta. Asessorin viroilla pyritään lisäämään tuomaripainotteisuutta, minkä on todettu parantavan tuomioistuinten tuottavuutta ja lyhentävän käsittelyaikoja. Virkarakenteen kehittämisen edellyttämät varat voitaisiin pääosin kattaa tuomioistuinlaitoksen muita virkoja vähentämällä ja eräitä pitkällä aikavälillä säästyviä varoja hyödyntämällä. Lisärahoitusta arvioidaan tarvittavan lähinnä koulutuksen kehittämiseen sekä koulutuslautakunnan toimintamenoihin. Yhteensä lisäkustannusten arvioidaan olevan noin euroa vuodessa, joka rahoitetaan kehyksen puitteissa tuomioistuinmomentilta. Kokonaisuutena uudistushankkeesta aiheutuvia kustannuksia on pidettävä sekä välttämättöminä että saavutettavaan hyötyyn nähden vähäisinä. Koulutuksen kehittäminen on kustannustehokas tapa parantaa tuomioistuintyön laatua ja tehokkuutta. Uudistuksilla kyettäisiin myös vähentämään tuomioistuimille nykyisin aiheutuvaa päällekkäistä hallinnollista työtä. Asian valmistelu Esitysehdotus perustuu laajapohjaisen tuomioistuinlakityöryhmän mietintöön ja sen lausuntopalautteeseen sekä laajapohjaiseen jatkovalmisteluhankkeeseen, siihen kuuluneen koulutustyöryhmän mietintöön ja sen lausuntopalautteeseen. Tuomioistuinlakityöryhmän mietinnön lausuntopalautteesta sekä koulutustyöryhmän mietinnön lausuntopalautteesta on laadittu lausuntotiivistelmät (OM 44/2014 ja OM 3/2016), jotka on julkaistu oikeusministeriön julkaisusarjassa. Esitysehdotus on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Esityksen lakiehdotuksen 13 esittelylle on valtiovarainministeriön lupa, ehdotusten esittelylle opetus- ja kulttuuriministeriön, ehdotusten 25, 28, 29 sekä esittelylle sosiaali- ja terveysministeriön, ehdotusten ja esittelylle työ- ja elinkeinoministeriön sekä ehdotusten 19, 24, 26, 27, 30 ja esittelylle maa- ja metsätalousministeriön lupa.