SELVITYS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA TUTKINNON SUORITTANEIDEN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN OPISKELIJOIDEN TYÖLLISTYMISESTÄ

Transkriptio

1 Minna Hallikainen SELVITYS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA TUTKINNON SUORITTANEIDEN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN OPISKELIJOIDEN TYÖLLISTYMISESTÄ Taustaa Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hankkeen (ESR ) tehtävänä on ollut tukea maahanmuuttajien opiskeluvalmiuksien kehittymistä - ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja - valmistavan koulutuksen aikana. Hankkeen aikana on tullut näkyväksi, että joillekin tutkintoon valmistuvista opiskelijoista työllistyminen ammatillisen koulutuksen jälkeen on haasteellista. Osana hankkeen työtä on loppuvuodesta 2016 toteutettu selvitys Etelä-Savon ammattiopistossa tutkinnon suorittanden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymisestä. Selvityksen kohteena olivat välisenä aikana ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneet t, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Opiskelijahallinnon Primusjärjestelmän kautta saatiin entisten opiskelijoiden yhteystiedot tutkinnoittain ja valmistumisvuosien mukaan. Yhteystietoja oli lopulta yhteensä 114. Selvitystä on tehty kahdella eri ainstolla. Etelä-Savon ELY-keskus teki 114 valmistuneesta sta ensimmäisen selvityksen, jossa tarkasteltiin työhallinnon URA-järjestelmän avulla henkilöiden työmarkkinaasemaa URA-järjestelmästä saadaan niistä henkilöistä, jotka ovat rekisteröityneet työnhakijoiksi. Aiemmista URA:n rekisterissä ollsta henkilöistä 12 ollut enää hakijana. 14 ollut koskaan ollut työnhakijana. Näiden 26 henkilön työmarkkinatilanteesta saatu siis työhallinnon tietojen pohjalta tarkempaa selvyyttä ja hdät on yhdistetty sarakkeeseen. Kotomaatti-hankkeen toimesta toteutettiin henkilökohtaiset yhteydenotot, jossa ajalla valmistuneet t kertoivat itse omasta työllistymisestään ja jatkopoluistaan. Selvitys toteutettiin soittamalla Esedusta tutkinnon suorittanlle opiskelijoille. Puhelinnumerot tarkistettiin ja tarvittaessa päivitettiin Eniron numerohaun avulla. 114 entisestä sta tavoitettiin 91 (80 %). Tavoittamatta jäi 26 henkilöä, joiden puhelinnumero oli joko muuttunut tai salainen (10), tai henkilö vastannut puhelimeen useamman soittoyrityksenkään jälkeen (16). Puhelut tehtiin pääsääntöisesti iltapäivisin. Uusintasoittoja tehtiin myös iltaisin ja viikonloppuna yhteensä 5-6 kertaa/henkilö. Vaikka tavoittamatta jäänden henkilöiden määrä (26) on sattumalta sama kuin URA-tiedoissa, ovat he kuitenkin osittain eri henkilöitä.

2 2 Tutkintoon valmistunlta kysyttiin seuraavat kysymykset: - Missä kaupungissa asut nykyisin? Jos olet muuttanut, mikä oli muuttosyy? - Oletko ollut koulutusta vastaavassa? Jos kyllä, monta kertaa? - Oletko tehnyt muuta työtä? Jos kyllä, monta kertaa? - Nykyinen työmarkkinatilanne? - Jos, onko työ vakituinen/määräaikainen, koko/osa-aikainen? - Onko joku työpaikoista ollut sama, missä olit opiskeluaikana oppimassa? - Saitko koulutuksen aikana neuvoja ja tukea työnhakemiseen? Kerro omin sanoin - Mikä on ollut vaikeaa työnhakemisessa? - Muu palaute Puhelun alussa kysyttiin lupa kyselyn tekemiseen. Vain yksi henkilö kieltäytyi vastaamasta. Entiset t vaikuttivat iloisilta yhteydenotosta ja kertoivat mielellään nykyisestä tilanteestaan. Koska marraskuu oli myös aikuiskoulutuksen hakuaika, monet henkilöt saivat samalla haussa olevista koulutuksista. Saadut tiedot merkittiin matriisiin. Tietoja on tarkasteltu kokonaisuutena, valmistumisvuosittain sekä koulutusaloittain. Tässä raportissa esitetään ensin yhteenveto Etelä-Savon ammattiopistossa tutkinnon suorittanden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymisestä. Liitteenä on 24 taulukkoa. Taulukossa 1 esitellään Tilastokeskuksen julkaiseman tietokannan pohjalta tehty otanta Etelä-Savossa toisen asteen tutkinnon suorittanden työmarkkinatilanteesta v Taulukossa 2 esitellään työmarkkinatilanne URA-rekisterin tietojen pohjalta. Taulukoissa 3 24 on tarkemmin puhelinhaastattelujen kautta saatuja tuloksia työllisyydestä mm. paikkakunnittain ja koulutusaloittain. Lopussa on myös kooste haastateltujen henkilöiden sanallisesta palautteesta.

3 3 Yhteenveto Etelä-Savon ammattiopistossa tutkinnon suorittanden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymisestä Etelä-Savon ammattiopistosta on valmistunut ajalla yhteensä 30:stä eri tutkinnosta 114 maahanmuuttajataustaista a. Eniten opiskelijoita on valmistunut merkonomksi (15), kokksi (15), lähihoitajiksi (13), kodinhuoltajiksi (12) ja toimitilahuoltajiksi (10). Valmistunden työllisyyttä selvitettiin työhallinnon URA-rekisterin ja puhelimella tehtyjen henkilökohtaisten yhteydenottojen avulla loka-marraskuussa URA (n=114) Työttömiä enemmän kuin työllisiä Työhallinnon URA-tietojen mukaan Esedusta ammatilliseen tutkintoon valmistunsta 114 maahanmuuttajasta oli yhteensä 33 henkilöä (28 %) ja työttömänä 35 henkilöä (30 %). Palkkatuella oli 5, lomautettuna 1, työ 5, kuntouttavassa työtoiminnassa 1, työkoklussa 2 ja koulutuksessa tai opiskelemassa 7. Aiemmista URA:n rekisterissä ollsta henkilöistä 12 ollut enää hakijana ja 14 ollut koskaan ollut työnhakijana. Näiden viimeksi mainittujen (26 henkilöä) työmarkkinatilanteesta saatu työhallinnon tietojen pohjalta tarkempaa selvyyttä. Henkilökohtainen yhteydenotto (n=91) Suurin osa on aktiivisesti mukana työelämässä Puhelimitse tehdyn selvityksen mukaan Esedusta tutkintoon valmistunden maahanmuuttajataustaisten työmarkkinatilanne on varsin hyvä. Selvitykseen vastannsta 91 henkilöstä 60 % (55 henkilöä) eli lähes kaksi kolmesta on aktiivisesti mukana työelämässä tai jatkokoulutuksessa. Yrittäjiä on kuusi (7 %), työmarkkinoilla 44 (48 %) ja koulutuksessa tai opiskelemassa stsemän (8 %) vastaajaa. Yrittäjistä kolmella oli yritys jo ennen opintojen aloittamista ja kolme perusti yrityksen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työssä olevista vastaajista 29 (32 %) kertoi olevansa vakituisessa ja 15 (17 %) määräaikaisessa työsuhteessa. Lisäksi 34 vastaajaa (37 %) kertoi työsuhteen olevan kokoaikainen ja 8 (9 %) osa-aikainen. Noin neljä viidestä vastaajasta (82 %, 75 henkilöä) on ollut valmistumisensa jälkeen työsuhteessa. Oman alan työsuhtta on ollut kahdella kolmesta (63 %, 57 henkilöä) ja muun alan työsuhtta joka viidennellä (20 %, 18 henkilöä). Noin joka kolmas vastaaja (30 %, 27 henkilöä) työllistyi oppimispaikkaansa. Työssä olevista osa kertoi työllistyneensä heti valmistumisen jälkeen nykyiseen työpaikkaansa. Osa kertoi tekevänsä nyt jonkun toisen alan työtä, koska omalla alalla löytynyt työpaikkaa. Muutamalla oli menllään alan vaihto. Mukana oli myös mm. sitkeä työnhakija, joka oli hakenut 150:een eri paikkaan ennen kuin sai nykyisen työnsä, joka vastaa täysin koulutusta. Opiskelijoista muutama opiskelee ammattitutkintoa ja muutama on jatkanut opintojaan ammattikorkeakouluun. Eräs vastaaja kertoi opiskelevansa jo kolmatta tutkintoa. Oppisopimuksella opiskelee kaksi ja kaksi käy opiskelun ohessa osa-aikaisessa. Opiskelijoiden joukossa on myös yksi.

4 4 Työttömänä joka kolmas Valmistunsta työttömänä on joka kolmas (32 %, 30 henkilöä). Palkkatuella hstä on neljä (4 %) ja työkoklussa 4 (4 %). Työttömistä monet kertoivat määräaikaisen työsuhteen päättyneen äskettäin tai että he tekevät satunnaisesti kkkatyötä. Mukana on myös pari henkilöä, jotka ovat sairastuneet vakavasti ja olleet sen takia pitkään pois työmarkkinoilta. Joukossa on 12 henkilöä (13 %), joilla ole ollut yhtään työsuhdetta valmistumisen jälkeen. Monilla hstä on ollut työkokluja, tukityösuhtta ja työnhakukursseja. Osa kertoi työnhaun vaikeudesta ja turhautumisestaan pitkittyneeseen työttömyyteen. Suomalaisten koettiin menevän työnhaussa aina edelle, lukuisiin työhakemuksiin tullut minkäänlaista vastausta, työhaastattelut olivat vaikta ja oma ikä oli esteenä. Monet totesivat, että oman alan työtä yksinkertaisesti ole tarjolla. Muutama vastaaja suunnitteli paikkakunnalta muuttoa. Työllistyminen koulutusaloittain Henkilökohtaisten yhteydenottojen mukaan parhaiten ovat työllistyneet sähköasentajat ( 50 % ja 25 % = 75 %), vastaanottovirkailijat (75 %), toimitilahuoltajat ( 60 % ja 10 % = 70 %), myyjät (67 %) ja kokit ( 40 % ja nä 2 eli 13 % = 53 %). Kokkien kohdalla tilanne on parempi (66 %), kun huomioidaan olevien mukaan vielä kaksi oppisopimuksella opiskelevaa, jotka molemmat kertoivat olleensa samassa työpaikassa jo ennen oppita. Kaikki kokit kertoivat myös olevansa vakituisessa työsuhteessa. Lähihoitajista oli vajaa puolet (46 %). Lähihoitajien kohdalla voida pitää täysin luotettavana, sillä joka kolmas valmistunut lähihoitaja (4 henkilöä eli 31 %) jäi tavoittamatta. Merkonomsta oli joka kolmas ( 27 % ja 7 % = 34 %). Artesaanien prosentuaalinen työllisyystilanne näyttää hyvälle, sillä sen mukaan on puolet (2 henkilöä eli 50 %). Toinen olevista on kuitenkin vaihtanut alaa. Vaiknta työllistyminen oli levyseppähitsaajilla (3 henkilöä) ja tarjoilijoilla (3 henkilöä), joista kaikki olivat vastaushetkellä työttöminä. Yllättäen kodinhuoltajista oli vain joka neljäs (3 henkilöä eli 25 %) ja työttömänä ml. tuella ja työkoklussa olevat yhteensä puolet vastaajista (6 henkilöä eli 50 %). Työllistyminen ja yrittäjyys valmistumisvuosittain Henkilökohtaisten yhteydenottojen mukaan parhaiten ovat työllistyneet vuosina 2016 (45 %) ja 2014 (43 %) ja hkoiten vuonna 2013 valmistuneet (33 %). Vähiten työttömiä on vuonna 2014 (16 %) ja eniten vuonna 2013 (42 %) valmistunssa. Yrittäjiä löytyy jokaisesta vuosiryhmästä. Vastaajien paikkakunnat vs. työllistyminen ja yrittäjyys Vastaajista suurin osa (60 henkilöä) asuu Mikkelissä. Pieksämäellä asuu 7, Juvalla 6 ja muualla Etelä-Savon alueella 2 henkilöä. Pääkaupunkiseudulla asuu 10 ja muualla Suomessa 6 henkilöä. Muualla Suomessa asuvista kaksi kertoi käyneensä opiskelemassa Mikkelissä omalta paikkakunnaltaan käsin. Paikkakunnalta toiselle on muuttanut yhteensä 14 henkilöä (15 % vastaajista). Muuttosyyksi ilmoitettiin työ (7 henkilöä), perhe (6 henkilöä) tai joku muu syy (1 henkilö). Vastaajista kaksi ilmoitti olevansa muuttamassa lähiaikoina pääkaupunkiseudulle työn takia. Työllistyminen on onnistunut parhaiten Pieksämäellä. Pieksämäen stsemästä tutkintoon valmistuneesta viisi vastaajaa on, yksi nä ja yksi na ammattikorkeakoulussa. Juvan kuudesta tutkintoon valmistuneesta peräti kaksi (33 %) on yrittäjiä ja kolme (50 %) on, yksi on sekä että

5 5. Pääkaupunkiseudulla työtä on löytynyt hyvin, sillä vastaajista 70 % on työmarkkinoilla. Työttömiä on määrällisesti ja suhteessa eniten Mikkelissä, 24 henkilöä ja 40 % vastaajista. Tutkintoon valmistunden maahanmuuttajien työllistyminen suhteessa kaikkiin tutkinnon suorittansiin Tilastokeskus julkaisi koulutustilaston kaikkien vastavalmistunden työllistymisestä vuosina Tilaston mukaan Etelä-Savossa valmistui toisen asteen tutkintoihin yhteensä 1732 henkilöä. Hstä alle 29-vuotiaita oli 1203 ja yli 30-vuotiaita 529. Kaikista valmistunsta työllisiä oli 59 %, työttömiä 23 %, opiskelijoita 10 % ja muualla 8 %. Verrattaessa henkilökohtaisiin yhteydenottoihin perustuvan selvityksen antamaa Tilastokeskuksen tilastoihin voidaan todeta, että maahanmuuttajien työllistyminen ja työttömyys ovat lähes samoissa luvuissa kuin koko väestöllä. URA-rekisterin antamien tietojen perusteella tutkintoon valmistunden maahanmuuttajien työttömyys on kaksinkertainen verrattuna koko väestöön. Huomioita selvityksen tuloksista Työhallinnon URA-rekisterin tiedot antavat luotettavaa asiakkaiden työmarkkinatilanteesta silloin, kun henkilö on rekisteröitynyt työnhakijaksi. Työttömien määrä selviää tarkasti TE-toimiston tietojen pohjalta. Osa tässä selvityksessä mukana ollsta Esedussa tutkinnon suorittansta (14) ole kuitenkaan koskaan ollut TE-toimiston asiakkaana. Osa aikaisemmin työnhakijana ollsta henkilöistä (12) ole tarvinnut TE-toimiston palveluita enää valmistumisen jälkeen, jolloin he puuttuvat myös URA-rekisteristä. Syitä siihen että henkilö tarvitse TE-toimiston palveluita voivat olla mm. työllistyminen avoimille työmarkkinoille, yrityksen perustaminen tai maasta muutto. Nämä tiedot ovat jääneet nyt saamatta URA-rekisterin pohjalta tehdyssä selvityksessä. URA:n antamia tuloksia voidaan pitää siten luotettavana vain aktiivisena olevien työnhakijoiden osalta. Henkilökohtaisiin yhteydenottoihin perustuvan selvityksen avulla on tavoitettu osa näistä URA-rekisteristä puuttuvista 26 (14+12) henkilöstä ja saatu selville kokonaisuuden kannalta huomattavasti parempi työllistyminen (48 % työmarkkinoilla + 7 % yrittäjinä = 55 %), kuin mitä URA-rekisteri kertoo (28 %). Havainnolla on merkitystä mm. silloin, kun arvioidaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, tässä tapauksessa maahanmuuttajien työllistymisen suhteen. Selvityksen tuloksien tarkastelussa erityinen huomio kohdistui niihin 12 työttömään (13 % kaikista vastaajista) jotka kertoivat, että hllä ole ollut yhtään työsuhdetta valmistumisensa jälkeen. Mukana oli jokaisena tarkasteluvuotena ( ) valmistunta. Syitä hdän työttömyyteensä voidaan vain arvailla. Näitä voivat olla esimerkiksi henkilöstä johtuvat tekijät kuten puutteelliset työnhakutaidot, verkostojen puute, vuorovaikutustaidot ja suomen kielen taitotaso suhteessa haettuun työpaikkaan. Toisaalta aivan yhtä suuressa roolissa on todennäköisesti ylnen, alueellinen ja alakohtainen työmarkkinatilanne. Millainen osuus työnhaun haastssa on maahanmuuttajataustalla ja työnantajan ennakkoluuloilla, jää arvoitukseksi. Suosituksena voidaan todeta, että Etelä-Savon ammattiopistossa on tärkeää jatkossa vahvistaa kaikkien tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden työnhakuvalmiuksia ja ylsiä työelämätaitoja. Tukea tulee osoittaa erityisesti niille, joiden kohdalla herää jo opiskeluaikana huoli siitä, onko lla realistiset mahdollisuudet ja valmiudet työllistyä opintojensa jälkeen.

6 6 LIITE: TAULUKOT JA SANALLINEN PALAUTE Esedussa tutkinnon suorittanden opiskelijoiden työllistyminen Taulukko 1: Toisen asteen tutkinnon suorittanden pääasiallinen toiminta Etelä-Savossa v (Tilastokeskus) Taulukko 2: Etelä-Savon ammattiopistossa ammatilliseen tutkintoon valmistunden maahanmuuttajien työmarkkinatilanne URA-tietojen mukaan , n=114 (Etelä-Savon ELY-keskus) Taulukot 3 24: Henkilökohtainen yhteydenotto , n=91 (Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hanke) Sanalliset palautteet lajiteltuna työmarkkinatilanteen mukaan, henkilökohtainen yhteydenotto (Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hanke) Taulukko 1 Toisen asteen tutkinnon suorittanden pääasiallinen toiminta v TOISEN ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA ETELÄ-SAVO Tutkinnon suorittaneet yhteensä Työlliset Työttömät Opiskelijat Muut Kaikenikäiset yhteensä (59 %) 405 (23 %) 178 (10 %) 134 (8 %) (52 %) 296 (25 %) 164 (14 %) 114 (9 %) (73 %) 109 (21 %) 14 (3 %) 20 (4 %) Taulukko 2 Etelä-Savon ammattiopistossa ammatilliseen tutkintoon valmistunden maahanmuuttajien työmarkkinatilanne URA-tietojen mukaan tuki työkoklu kuntout -tavassa työtoiminnassa lomautettu koulutuk työ henkilöä % 28 % 4 % 2 % 30 % 1 % 1 % 6 % 4 % 23 %

7 7 Taulukko 3 Etelä-Savon ammattiopistossa ammatilliseen tutkintoon valmistunden maahanmuuttajien työmarkkinatilanne henkilökohtaisen yhteydenoton mukaan, KAIKKI VASTAAJAT tuki työkoklu oppi koulutuksessa / työ 91 henkilöä % kaikista vastaajista % 48 % 4 % 4 % 24 % 2 % 6 % 6 % + : 50 henkilöä = 55 % + + koulutuk = 55 henkilöä = 60 % (yksi henkilö on sekä että, yksi sekä amk- että osa-aikaisessa työsuhteessa, yksi sekä osa-aikaisessa että työmarkkinoiden ) Yrittäjistä kolmella oli yritys jo ennen opintojen aloittamista ja kolme perusti yrityksen tutkinnon suorittamisen jälkeen tuki + työkoklu: 9 henkilöä = 10 % tuki + työkoklu + : 30 henkilöä = 33 %, jolla yhtään työsuhdetta: 12 = 13 % Taulukko 4 Työsuhteen laatu TYÖSSÄ AVOIMILLA TYÖMARKKINOILLA OLEVIEN TYÖSUHTEEN LAATU (44 HENKILÖÄ) vakituinen määräaikainen kokoaikainen osa-aikainen henkilöä % kaikista vastaajista 32 % 17 % 37 % 9 %

8 8 Taulukko 5 Työsuhtden määrä TYÖSUHTEIDEN MÄÄRÄ VALMISTUMISEN JÄLKEEN oman alan työsuhtta 1 oman alan työsuhtta 2 oman alan työsuhtta 3- muun alan työsuhtta 1 muun alan työsuhtta 2 henkilöä % kaikista vastaajista 53 % 7 % 3 % 17 % 3 % Työsuhtta valmistumisen jälkeen on ollut yhteensä 75 vastaajalla (82 %) Oman alan työsuhtta on ollut yhteensä 57 vastaajalla (63 %) ja muun alan työsuhtta 18 vastaajalla (20 %). Taulukko 6 Työllistyminen TOP-paikkaan TYÖLLISTYMINEN TOP-PAIKKAAN VALMISTUMISEN JÄLKEEN henkilöä 27 % kaikista vastaajista 30 %

9 9 Taulukko 7 Nykyinen asuinpaikka NYKYINEN ASUINPAIKKA Mikkeli Pieksämäki Juva muu Etelä-Savo pääkaupunki seutu muu Suomi henkilöä % kaikista vastaajista 66 % 8 % 7 % 2 % 11 % 7 % Paikkakunnalta toiselle muuttanta on yhteensä 14 henkilöä = 15 % Kaksi vastaajaa asui jo opiskeluaikana muualla Suomessa Taulukko 8 Työmarkkinatilanne asuinpaikan mukaan ASUINPAIKAN MUKAAN (%, henkilöä) Mikkeli Pieksämäki Juva muu Etelä- Savo pääkaupunkiseutu muu Suomi Yrittäjä 5 % (3) 14 % (1) 33 % (2) Työssä 47 % (28) 71 % (5) 50 % (3) 0 70 % (7) 67 % (4) Työtön (ml. työkoklussa ja tuella olevat 40 % (24) 0 17 % (1) 100 % (2) 30 % (3) 33 % (2) Koulutuksessa 27 % (4) 14 % (1) Työmarkkinoiden 5 % (3) yhteensä 100 % (60) 100 % (7) 100 % (6) 100 % (2) 100 % (10) 100 % (6)

10 10 Taulukko 9 Muuttosyy PAIKKAKUNNALTA MUUTTOSYY TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄLKEEN työ perhe muu syy yhteensä henkilöä % kaikista vastaajista 8 % 7 % 1 % 15 % Tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat koulutusaloittain Taulukoissa esitetään kyselyn tuloksia koulutusaloittain. Mukaan on otettu sellaisia koulutusaloja, joilta on valmistunut tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla vähintään kolme maahanmuuttaja-taustaista a. Yksilön suojan takia emme esitä 1 2 vastaajan tuloksia koulutusaloittain. Taulukko 10 Artesaanit (4) koklu henkilöä % 0 % 0 % 50 % 25 % 0 % 25 % 0 % 0 % 0 % Artesaansta yksi (25 %) on tehnyt oman alan työtä ja yksi (25 %) muun alan työtä. Top-paikkaan työllistyi yksi (25 %). Kaksi (50 %) on muuttanut valmistumisen jälkeen toiselle paikkakunnalle.

11 11 Taulukko 11 Kodinhuoltajat (12) koklu henkilöä % 8 % 0 % 25 % 8 % 8 % 33 % 0 % 0 % 17 % Kodinhuoltajista kahdeksan (67 %) on tehnyt oman alan työtä ja kaksi (17 %) muun alan työtä. Top-paikkaan työllistyi kuusi (50 %). Taulukko 12 Kokit (15) koklu henkilöä % 20 % 13 % 40 % 0 % 0 % 13 % 13 % 0 % 0 % Koksta kymmenen (67 %) on tehnyt oman alan työtä ja kolme (20 %) on tehnyt muun alan työtä. Kaikki työmarkkinoilla olevat ovat vakituisia työntekijöitä. Oppisopimuksella nyt opiskelevat ovat olleet jo aiemmin samassa työpaikassa kuin nyt oppisopimuksen aikana. Top-paikkaan työllistyi 4 (27 %). Koksta kaksi (13 %) on muuttanut pääkaupunkiseudulle työn takia.

12 12 Taulukko 13 Lpuri-kondiittorit (7) koklu henkilöä % 29 % 0 % 43 % 0 % 0 % 14 % 0 % 0 % 14 % Lpuri-kondiittorsta oman alan on ollut yksi (14 %) ja muun alan yksi (14 %) henkilö. Työssä työmarkkinoilla olevat ovat vakituisia työntekijöitä. Top-paikkaan työllistyi yksi (14 %). Yhdellä työttömällä (14 %) on ollut kolme työkoklua, mutta yhtään työsuhdetta. Kyselyyn vastanneet lpurikondiittorit ovat pysyneet Mikkelissä. Taulukko 14 Levyseppähitsaajat (3) koklu henkilöä % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 67 % 0 % 33 % 0 % Levyseppähitsaajista yksi (33 %) on tehnyt oman alan työtä. Yksi (33 %) on ollut työkoklussa kaksi kertaa. Kaikki kolme asuvat edelleen Mikkelissä. Levyseppähitsaajat kertoivat työn hakemisen olevan erittäin vaikeaa.

13 13 Taulukko 15 Lähihoitajat (13) koklu henkilöä % 31 % 0 % 46 % 0 % 0 % 15 % 0 % 8 % 0 % Lähihoitajista kahdeksan (62 %) on tehnyt oman alan työtä ja yksi (8 %) muun alan työtä. Avoimilla työmarkkinoilla työskentelevistä kolme (23 %) on vakituisia ja kolme (23 %) määräaikaisia työntekijöitä. Vastaajista kuusi asui Mikkelissä ja yksi Pieksämäellä. Kaksi (15 %) oli muuttanut muualle Suomeen. Toppaikkaan työllistyi kaksi (15 %) vastaajaa. Taulukko 16 Merkonomit (15) koklu henkilöä % 7 % 7 % 27 % 0 % 13 % 33 % 0 % 7 % 7 0 % Merkonomsta kuusi (40 %) on tehnyt oman alan työtä ja kaksi (13 %) muun alan työtä. Vastaajista kuudella (40 %) ole ollut yhtään työsuhdetta valmistumisen jälkeen, kä hllä ole ollut myöskään tukityötä tai työkokluja. Merkonomsta yksi (7 %) työllistyi top-paikkaan. Avoimilla työmarkkinoilla työskentelevistä kaksi (13 %) on vakituista ja kaksi (13 %) määräaikaista työntekijää. Vastaajista kuusi (40 %) asui Mikkelissä, kolme (20 %) Pieksämäellä, yksi (7 %) Juvalla, yksi (7 %) muualla Etelä-Savossa ja kolme (20 %) oli muuttanut pois valmistumisen jälkeen. Pieksämäellä asuvista kaksi (67 %) oli omalla alalla ja yksi (33 %) alan jatkoopinnoissa ammattikorkeakoulussa.

14 14 Taulukko 17 Myynnin ammattitutkinto (3) koklu henkilöä % 0 % 0 % 67 % 0 % 0 % 33 % 0 % 0 % 0 % Myynnin ammattitutkinnon suorittansta kaksi (67 %) on tehnyt oman alan työtä ja kaikki kolme (100 %) myös muun alan työtä. Työssä olevista yksi (33 %) on vakituinen ja kaksi (67 %) määräaikainen työntekijä. Kukaan vastaajista työllistynyt valmistumisen jälkeen top-paikkaan. Kaikki kolme asuvat edelleen Mikkelissä. Taulukko 18 Sähköasentaja (4) koklu henkilöä % 25 % 25 % 50 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Sähköasentajista kaksi (50 %) on tehnyt oman alan työtä ja yksi (25 %) muun alan työtä. Työssä olevista yksi (25 % on vakituinen ja yksi (25 %) määräaikainen. Yksi (25 %) perusti yrityksen valmistumisen jälkeen. Yksi (25 %) työllistyi top-paikkaan. Kaksi (50 %) asuu edelleen Mikkelissä ja yksi (25 %) muutti pääkaupunkiseudulle työn takia.

15 15 Taulukko 19 Tarjoilija (3) koklu henkilöä % 33 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 33 % 33 % Vastannsta tarjoilijoista yksi (33 %) on tehnyt oman alan työtä. Molemmat vastanneet (67 %) asuvat edelleen Mikkelissä. Taulukko 20 Toimitilahuoltajat (10) koklu henkilöä % 20 % 10 % 60 % 0 % 0 % 10 % 0 % 10 % 0 % Toimitilahuoltajista kahdeksan (80 %) on tehnyt oman alan työtä. Vastannsta viisi (50 %) on vakituisessa työsuhteessa ja yksi (10 %) määräaikaisessa. Yksi toimitilahuoltaja on sekä työmarkkinoilla osa-aikaisena työntekijänä että opiskelee ammattikorkeakoulussa toista alaa. Neljä (40 %) työllistyi toppaikkaan. Vastanneet ovat pysyneet valmistumisen jälkeen omilla paikkakunnillaan eli stsemän (70 %) Mikkelissä ja yksi (10 %) Juvalla. Alan llä oli yritys jo ennen opintojaan.

16 16 Taulukko 21 Vastaanottovirkailijat (4) koklu henkilöä % % 0 % 75 % 0 % % 25 % 0 % % % Vastaanottovirkailijoista kaikki neljä (100 %) ovat tehneet oman alan työtä ja yksi (25 %) tehnyt myös muun alan työtä. Työssä olevista yksi (25 %) on vakituinen ja kaksi (50 %) määräaikaisessa työsuhteessa. Toinen määräaikaisessa työsuhteessa oleva on vaihtanut alaa. Yksi (25 %) työllistyi top-paikkaansa. Vastaanottovirkailijoista yksi (25 %) on muuttanut pääkaupunkiseudulle ja kolme (75 %) asuu edelleen Mikkelissä. Tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat valmistumisvuosittain Taulukoissa esitetään kyselyn tuloksia valmistumisvuosittain. Taulukko 22 Vuonna 2013 tutkinnon suorittanden maahanmuuttajien työmarkkina-asema v VALMISTUNEET koklu yhteensä 12 henkilöä % 17 % 8 % 33 % 17 % 0 % 25 % 0 % 0 % 0 %

17 17 Vuonna 2013 Esedusta valmistui yhteensä 12 maahanmuuttajataustaista a. Tutkinnot olivat seuraavat: Dieettikokin erikoisammattitutkinto, Tarjoilija (1); Elintarvikealan perustutkinto, Elintarvikkden valmistaja (1); Elintarvikealan perustutkinto, Lpuri-kondiittori (2), Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, Kokki (1); Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, Tarjoilija (1), Kiintstöpalvelujen perustutkinto, Kiintstönhoitaja (1), Kone- ja metallialan perustutkinto, Konstaja (1), Laitoshuoltajan ammattitutkinto (1), Logistiikan perustutkinto, Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja (1), Taloushallinnon ammattitutkinto (1), Parturikampaaja (1). Taulukko 23 Vuonna 2014 tutkinnon suorittanden maahanmuuttajien työmarkkina-asema v VALMISTUNEET koklu yhteensä 37 henkilöä % 30 % 3 % 43 % 0 % 0 % 16 % 3 % 5 % 0 % Vuonna 2014 Esedusta valmistui yhteensä 37 maahanmuuttajataustaista a. Tutkinnot olivat seuraavat: Elintarvikealan perustutkinto, Lpuri-kondiittori (3); Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, Kokki (7); Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, Tarjoilija (2); Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, Vastaanottovirkailija (1), Kiintstöpalvelujen perustutkinto, Kiintstönhoitaja (1); Kone- ja metallialan perustutkinto, Levyseppähitsaaja (2); Koti ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, Kodinhuoltaja (3); Koti ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, Toimitilahuoltaja (3); Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, Artesaani (1); Laitoshuoltajan ammattitutkinto (2); Liiketalouden perustutkinto, Merkonomi (3); Myynnin ammattitutkinto (2); Sisustusalan ammattitutkinto (1); Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja (4); Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, Sähköasentaja (1); Vartijan ammattitutkinto (1).

18 18 Taulukko 24 Vuonna 2015 tutkinnon suorittanden maahanmuuttajien työmarkkina-asema v VALMISTUNEET koklu yhteensä 32 henkilöä % 19 % 6 % 38 % 3 % 6 % 19 % 3 % 6 % 6 % Huom! Yksi henkilö on sekä että ammattikorkeakoulussa, yksi henkilö on sekä osaaikaisessa että työ. Vuonna 2015 Esedusta valmistui yhteensä 32 maahanmuuttajataustaista a. Tutkinnot olivat seuraavat: Autoalan perustutkinto, Autokorinkorjaaja (1); Elintarvikealan perustutkinto, Lpuri-kondiittori (1); Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, Kokki (4); Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, Tarjoilija (1); Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, Vastaanotto-virkailija (1); Koti ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, Toimitilahuoltaja (4); Koti ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, Kodinhuoltaja (4); Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, Artesaani (3); Liiketalouden perustutkinto, Merkonomi (6); Logistiikan perustutkinto, Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja (1); Metsäalan perustutkinto, Metsäkoneenkuljettaja (1); Myynnin ammattitutkinto (1); Pintakäsittelyalan perustutkinto, Maalari (1); Puutarhatalouden perustutkinto, Puutarhuri (1); Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja (2)

19 19 Taulukko tutkinnon suorittanden maahanmuuttajien työmarkkina-asema AJALLA VALMISTUNEET koklu yhteensä 38 henkilöä % 18 % 5 % 45 % 0 % 3 % 26 % 0 % 0 % 3 % Vuoden 2016 osalta tarkasteltiin mennessä Esedusta valmistunta maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joita oli yhteensä 38. Tutkinnot olivat seuraavat: Autoalan perustutkinto, Ajoneuvoasentaja (1); Elintarvikealan perustutkinto, Lpuri-kondiittori (1); Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, Kokki (3); Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, Vastaanottovirkailija (2); Kiintstöpalvelujen ammattitutkinto (1); Kone- ja metallialan perustutkinto, Levyseppähitsaaja (1); Koti ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, Kodinhuoltaja (5); Koti ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, Toimitilahuoltaja (3); Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, Artesaani (1); Liiketalouden perustutkinto, Merkonomi (6); Myynnin ammattitutkinto (1); Puutarhatalouden perustutkinto, Puutarhuri (1); Sihteerin ammattitutkinto (1); Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja (7); Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, Sähköasentaja (3).

20 20 Sanallista palautetta Puhelinhaastattelujen lopuksi kysyttiin, haluaako vastaaja kertoa vielä jotain muuta erityisesti työllistymiseen liittyvää. Seuraavaan on koottu näitä vastauksia vastaajan työmarkkina-aseman mukaan. Työssä : - Nyt en ole oman alan. - Etsin oman alan työtä, mutta en löytänyt. Nyt vakituisena toisella alalla. - Aloitan juuri oppisopimuksella opiskelemaan ammattitutkintoa. - Määräaikainen työ päättyy joulukuussa. Hain opiskelupaikkaa. - Alan vaihto menossa. - Sain opiskelun aikana paljon tukea opettajalta, olen erittäin tyytyväinen. - Ehdottomasti olen tyytyväinen opiskeluun. - Sain paljon apua ja neuvoja. Nyt ruokapalvelutyöntekijänä, haen koko ajan samalla kokin työtä. - Tn oman alan viikonlopputyötä jo opiskeluaikana. - Sain apua työnhakuun, mutta olisin tarvinnut enemmän. - Olisin toivonut enemmän opastusta opiskelun aikana, oli liian vähän lähiopetusta. - Kymppi minun entisille opettajille - Aloitin työt heti seuraavana päivänä, sama paikka edelleen. - Työllistyin heti valmistumisen jälkeen top-paikkaan. - Olen ollut samassa työpaikassa valmistumisesta lähtien. - Valmistumisen jälkeen TE-toimiston työnhakukurssi auttoi. - Vakituisessa työpaikassa jo 25 vuotta, opiskelin välillä vaihtelun vuoksi toista alaa ja palasin vanhaan työpaikkaan. - Olin tyytyväinen opiskeluun. Halusin kirjanpitäjäksi, mutta jouduin vaihtamaan myyjän tehtäviin koska työtä ole. Vähän harmittaa että en saanut kirjanpitäjän osuutta tehtyä. - Opiskelen nyt työn ohessa. - Olin tyytyväinen. - Olen vaihtanut juuri ammattia. - Hain n. 150 eri paikkaan, nyt teen kokoonpanotyötä. Yrittäjä: - Perustin yrityksen valmistumisen jälkeen. Kukaan opettaja tullut onnittelemaan, jäi kaivelemaan. - Opiskelen taas ja valmistun Jatkan omaa yritystoimintaa ja laajennan palveluita sen jälkeen. - Minulla oli oma yritys jo ennen opintoja. Opiskelija/koulutuksessa: - Opiskelin ensin 2012 yhden ammatin, sitten oppisopimuksella toisen ammatin, välissä töitä ja nyt on menossa opsolla kolmas ammatti. - Työtä tarjottiin kaikista top-paikoista, nyt amk-na. - Opiskelen ammattikorkeakoulussa ja teen samalla oman alan töitä osa-aikaisesti. Palkkatuki: - Pölyallergia rajoittaa työnhakua, nykyinen tukityö päättyy tammikuussa. - Oman alan työtä löydy. Vaimo ja perhe täällä, en myöskään voi muuttaa. - En halua enää mennä omalle alalle koska työtä ole, mietin pitäisikö vaihtaa alaa.

21 21 Työkoklu: - Xx on pieni paikkakunta, oman alan työtä ole. Olen ollut usssa työkokluissa, nyt päiväkodissa. - Ei ole löytynyt työtä, vaikka olen hakenut. Nyt työkoklussa aivan toisella alalla. Työtön: - Nyt työnhakija, työt päättyi lokakuussa. - Sain apua top-paikan hakemiseen, sen jälkeen itsenäisesti työnhakua. - Lähdin heti Esedusta valmistumisen jälkeen opiskelemaan oppisopimuksella erikoistumista. Nyt, satunnaisia töitä. - Työkokluja kaksi kertaa, nyt työnhakukurssilla. - Olen ollut viisi kertaa työkokluissa. Suomalainen on aina parempi työnhakija. Olen hakenut monta monta kertaa. - Olin toiminta-keskuksessa tuella 6 kk omalla alalla. - Olin rekrykoulutuksessa. Olimme ilmaista työvoimaa kä mtä palkattu koulutuksen jälkeen. Vuokratyöntekijöitä tilalle. - Minulla on ollut yksi työkoklu ollut omalla alalla. Olen sairastellut. Ei ajokorttia, vaikuttaa työnhakemiseen. - Sain työpaikan koulun avustuksella. Nyt olen sairastunut ja jouduin jäämään työstä pois. - Valmistumisen jälkeen vakava sairastuminen, olin pitkällä sairauslomalla. Nyt taas työnhakijana. - Xx-paikkakunnalla aloittaa uusi vanhainkoti, toivottavasti löytyisi työpaikka sieltä. - Haen itse, mol.fi. Työpaikkoja vaan ole. - Olen yksinhuoltaja, pitäisi tehdä yötyötä ja se onnistu pienen lapsen kanssa. - Omien lasten kanssa kotona nyt. Tarjottiin työtä palvelutalosta, mutta olen suuntautunut päiväkotiin. - Työkoklussa myyjänä. Työhaastattelut vaikta, oma ikä vaikuttaa. - Haen nyt työtä Helsingistä tai Turusta. - Vaikeaa löytää työtä, olen hakenut paljon ja turhautunut nyt. Olen valmis mihin tahansa työhön. - Jos laitan CV:n jonnekin, tule edes vastausta, tuntuu pahalle. - Olen hakenut töitä monta kertaa ja ollut haastattelussa, mutta työtä ole löytynyt. - En saanut neuvoja ja tukea, olen itse aikuinen ja osaan. Haen jatkuvasti työtä 10 km:n alueelta, vaan ole. Ajattelen, että minun omat lapseni vät koskaan hae Eseduun. - Olen lähdössä käymään kotimaassa, siksi en ole nyt kovin aktiivisesti hakenut työtä. Sen jälkeen haluan ilman muuta löytää työtä.